*******************************************************************************

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "*******************************************************************************"

Transkriptio

1 LÄÄKETIETEEN LN VLINTKOE TEHTÄVÄMONISTE Tämä on valntakokeen tehtävämonte. Monte ältää anetotektä, johdantoja tehtävn, valntakoetehtävät ekä ltteenä valntakokeen kaavakokoelman ja talkkotetoja. Tehtäven ratkaemnen edellyttää valntakoekrjaa oleven tetojen, tehtävämonteea olevan anetotektn ja johdantotekten ekä kaavojen ja talkkotetojen hallntaa ja oveltamta. neto- ja johdantotekteä olevat tedot vovat lttyä mdenkn kn tä eraavan tehtävän ta tehtäväarjan ratkaemeen. Ttt holellet tehtävämonteeeen ltteneen. ******************************************************************************* Lääketeteen alan valntakoe alkaa klo 9 ja päättyy klo 4 ja ketää taan 5 tnta. Koealehn pääee klo 9:40 at ja kokeeta aa pota akantaan klo 0:00. Tarkta, että aamaa tehtävämonteea on tämän kanlehden läk aneto- ja tehtävävt 8 ekä kaavaltevt L L4.

2 SYDÄMEN TOIMINNN SÄÄTELY Sydämen yketaajden enjanen ääteljä (tahdtn) on eteolmke (nolmke, S-olmke), joa aktopotentaal modot pontaant kekmäärn kertaa mnta (normaal nrytm). Jo nolmke varot, pytyy ete-kammoolmke (V-olmke) tommaan tahdtajana, mtta alhaemmalla taajdella (40 60 kertaa mnta). Spontaaneja aktopotentaaleja vo yntyä myö kammoden johtoradoa 5 40 kertaa mnta. Sydämen tahdtnolmkeola aktopotentaal yntyy hermoolta pokkeavalla tavalla (kva ). Omalemanen aktopotentaal modot myö ydänlhaola (kva, kva ). Ltolhaoljen aktopotentaal mtttaa hermooljen aktopotentaala, mtta ltolhaola refraktaar- el palatmaka on ptemp. Refraktaarakana ol e pyty modotamaan tta aktopotentaala. Kva. ktopotentaal, lepopotentaaltao ja yttymkynny (katkovva) hermoola (a), ydämen tahdtnolmkeola (b) ja ydänlhaola (c). Refraktaaraka on lmotett mllekntena. S- ja V-olmkeola aktopotentaal modot neljää vaheea (kva b). Itenäen, lkota tekjötä rppmattoman depolaraaton käynntymnen joht htaata Na + -onen pontaanta äänvrtaketa Na + -votokanaven katta. Jännterppvaet, hteellen htaat Ca + - äänvrtakanavat avatvat kalvojänntteen notea taolle 50 mv. Kalvojänntteen aavttaea kynnyarvon (n. 40 mv), avatvat dentyyppet Ca + -äänvrtakanavat, mkä johtaa depolaraaton nopetmeen. Kn kalvojännte mtt potvek (n. +0 mv), Ca + -kanavat lketvat, ja repolaraaton käynntävät K + -lovrtakanavat akeavat. Repolaraato etenee hteellen htaat. Tämä pdentää tahdtnoljen aktopotentaaln refraktaarakaa, mkä on tärkeää normaaln yketheyden ylläpdoa. Kalmkanavat lketvat repolaraatovaheen lopa, ja natrm-votokanavat käynntävät den aktopotentaaln. Sydänlhaola (kva c, kva ) lepopotentaal on ydänolmkeolhn verrattna negatvemp (n. 90 mv). Implnjohtojärjetelmätä aapvat aktopotentaalt avaavat ren jokon nopeta, jännterppvaa Na + -äänvrtakanava, mtä poletaan eraa nopea ydänlhaoln depolaraato (kva c). Na + -vrtaken erakena olkalvopotentaal mtt potvek (n. +5 mv), natrmkanavat lketvat ja repolaraaton käynntävät kalmkanavat avatvat. Repolaraaton alkvahe avaa kalma ytoplamaan kljettavat Ca + -kanavat, mkä ahettaa repolaraaton hdatmen. Hdatmnen näkyy kekmäärn 00 m ketävänä repolaraaton taannevaheena. Lähellä olkalvon nollapotentaala (~ 0 mv), kalmonen lovrta lääntyy, Ca + -kanavat lketvat ja repolaraato etenee nopeat koht lepopotentaala. Tämä näkyy EKG:a T-pokkeamana (kva ). Repolaraatovaheen ala ytoplamaan vrtaavat Ca + -ont ovat vapatneet T-ptkta aktopotentaaln ndomana. Eteten repolaraato käynntyy P-pokkeaman akana ja päättyy QRS-komplekn akana. Sarkoplamakalvotota vapatvat kalmont käynntävät lhaptken. Koka kalmonella on tärkeä rool ydämen ykkeen äätelyä, vo emerkk hypokalema ahettaa vakava ydämen tomntahärötä. Ikeman ahettama ydänlhaoljen hapenpte hdataa nopeden Na + -kanaven

3 3 tomntaa ja hdataa mpln johtmnopetta. Sydänlhaola ähkömpln johtmnope on non 0,5 m/, V-olmkkeea non 0,05 m/, ete-kammokmpa ja en haaroa 4 m/. Hda V-olmkkeen johtmnope edeattaa eteten ptmta ennen kammoden ptmta. Nopea johtmnen ete-kammokmpa ja en haaroa mahdolltaa okean ja vaemman kammon amanakaen ptmen. S-olmkkeen käynntämä etept ketää kekmäärn 0,08 eknta ja kammopt 0,3 0,4 eknta (kva ). EKG:a P-aallon jälkenen taanne vataa mpln johtmakaa S-olmkkeeta V-olmkkeeeen. Kva. Ylemmää kvaajaa on etetty ydämen kammolhaken aktopotentaal (katkovva) ja alemmaa kvaajaa en ahettamat EKG:a näkyvät jänntevahtelt (perkytkentä). Elmtö tarvtee verta er määrä er olohtea, joten ydämen ykettä ja mntttlavtta äädellään atonomen hermoton ekä lämnaytmen adrenalnn ja noradrenalnn avlla. Pääaalla hermotollen äätelyn kohteta ovat S- ja V -olmkkeet, joa ympaattnen hermoto lyhentää depolaraatoakaa ja ten lää mpln johtmnopetta. Tämä joht kalmkanaven läpäevyyden lääntymetä. Impln johtmnopeden kav lyhentää eteptken ja kammoptken vältä akaa, mkä näkyy EKG-käyrää PR-väln lyhentymenä. Paraympatk hdataa johtmnopetta pdentämällä aktopotentaaln ketoa kahdella mekanmlla. Ennnäkn aetyylkoln hdataa kalmn olnvrtata. Toek, e lää kalmn lovrtata ja en erakena vomtaa hyperpolaraatota. Vomaka paraympatkoton vo jopa pyäyttää ydämen. Rytmhäröä ympatkotonta vodaan vamentaa beeta -reeptoren alpaajlla (β -alpaajlla). Sydämen hdata ykettä vodaan nopettaa mkarnreeptoren alpaajlla, kten atropnlla. Rytmhärölle alttavat tekjät vovat vakttaa kaka mplnjohtoratajärjetelmän oa. Iän myötä yletyvä etevärnä on ylen ydämen rytmhärötä. Etevärnää ydämen eteten ähkönen tomnta härntyy ten, että nolmke e tahdta ydäntä, vaan eteet ptelevat hyvn nopeat ja tehottomat. EKG:a tyypllnen löydö onkn theät aaltoleva epätaanen ta ahalatanen pervva. Kammoden ptket lmenevät epääännölln välajon, en tavallta nopeammn. Ptkäketoen etevärnän hodoa pyrtään normaaln nrytmn palattameen lääkkellä ta ähköellä rytmnrrolla (defbrllaato). Koka eteet evät etevärnää pt tehokkaat, veren potmnen etetä hdat, mkä vo johtaa verhyytymen (tromb) modotkeen. Valtmojärjetelmään pääteään hyytymät ahettavat verontkoka (tromboembola), jotka vovat johtaa emerkk avohalvakeen. Kekmäärn 5 0 % kakta avohalvakta ahet etevärnätä. Tromben modotmta vodaan vähentää veren hyytymtä etävällä lääktykellä. Etevärnän jatkohoto pert nrytmn ylläptoa tkevaan lääktykeen ja tromboembolten komplkaatoden elmnontn ( verenohenn ) varfarnlla ta

4 4 aetyylalyylhapolla ( ydänaprnlla ). Varfarn etää bologet aktven, pelktyneen K- vtamnn modotmen. Veren hyytymeen vakttavta entyymetä K-vtamnrppvaa ovat mn maa hyytymtekjät II (protrombn), VII, IX ja X. etyylalyylhappo etää verhtalea yklo-okygenaa entyymen tomntaa. Nämä entyymt tottavat arakdonhapota ertyet trombokaana, mtta myö protaglandn I :a. Bradykarda tarkottaa ydämen harvalyöntyyttä (ykethey alle 50 kertaa mnta). Bradykardaa vo ahettaa nolmkkeen tomntahärö, jonka ylen yy on ara n -oreyhtymä. Tällön nolmkkeen olt modotavat normaala harvemmn aktopotentaaleja. Snbradykarda lmenee ydänkäyrää ten, että ydämen ptmta kvaavat pokkeamat ja QRS-komplek ovat äännöllä ja modoltaan normaaleja, mtta totvat normaala harvemmn. Sntakykardaa ydämen ykethey poletaan on khtynyt, jollon ptmykl alkaa tavallta nopeammn edellen ykln päätyttyä. Theälyöntyydetä johten ydän tom tehottomammn ja ydämen työtaakka lääntyy. Myö keman rk kavaa. Takykardan yynä vo olla emerkk ydänlhaken ara. Terveellä hmellä kehon fyynen kormttamnen lää katekolamnvältteet ydämen yketheyttä, mtta yke normalot kormtken loptta. Wolff-Parknon-Whte -oreyhtymää (WPW) ydämen eteten ja kammoden välllä on ylmääränen johtorata (okorata), joka vo ahettaa ydämen rytmhärötä. WPW-oreyhtymä vodaan dagnooda EKG-käyrän avlla, koka okorata ahettaa normaala lovemmn noevan QRS-komplekn aln, nn kttn delta-aallon. Snarytma tarkottaa tlaa, joa ydämen tomntaykl tot epääännöllet, mnkä vok T P - väl vahtelee. Mton ydänkäyrä on normaal. Normaala, t. fyologea repratorea narytmaa ydnjatkeen hengtykekketa ydämeen tlevat paraympaattet hermoradat hdatavat lohengtyken akana nolmkkeen aktvaatota ja ydämen ykenopetta. Säänhengtyken akana paraympaattnen vakt etyy ja yke nopet. Sydännfarkt on äklletä hapenptteeta johtva kdovaro ydänlhakea. Infarktn tatalla on lähe ana epelvaltmotko. Sydännfarktn lttyvät ydänkäyrän mtoket evät ole ykeltteä, mtta laajolle kdovarolle on omnata ST-no, el pervvata kohonnt S- ja T -pokkeamen väl, jota vo erata negatvnen T-pokkeama. Sydännfarkt vo johtaa kammovärnään, jollon ydän e pyty pmppaamaan verta tehokkaat elmtöön. Tällön kammot ptelevat nopeat, epääännöllet ja epätäydellet, jopa kertaa mnta. EKG-käyrää e erot normaaleja pokkeama ta QRS-kompleka, vaan EKG prtyy yknomaan theät värevänä vvana. Kammovärnä johtaa nopeat kolemaan, elle ydämen normaala tomntaa aada nopeat ähköet (defbrllaato) palatetta.

5 5 Tehtävä (vt 5-8) p Tehtävään vatataan erllelle vatalomakkeelle mtaamalla lomakkeeeen okea vahtoehto. Tehtävä koot kahdeta oata: Kohdat -70 on jaett neljääntota vden vättämän ooon (em. -5). Kakn ooa yk ta eamp vahtoehto vo olla oken. Kohda 7-77 letellaan etemän ydämen rytmhärötlaa. Kvata 4 löytyy ktakn rytmhärötlaa vataava EKG-kvaaja (B-H). Pteyty kohda -70; yhteenä 4 p: - Oken vatatt vden vättämän oo (em. 5) = p - Yk ta eamp vrhe ooa ta ooon vataamatta jättämnen = 0 p. Pteyty kohda 7-77; yhteenä 7 p: - Oken vatatt nmero-krjanyhdtelmä = p. - Väärä nmero-krjanyhdtelmä = 0 p. - Merktty eamp kn yk vahtoehto/kohta = 0 p Kva 3. EKG-käyrä, johon on merktty tehtävänantoon lttyvät vaheet I, II ja III. Vaheen I akana tapaht:. ydänkorvakkeden depolaraato. kammoden depolaraato 3. eteten depolaraato 4. kammoden repolaraato 5. kammoden johtoratojen depolaraato, jollon 6. kyeten ydänlhaoljen äpol mtt potvek hteea lkopoleen 7. kyeten ydänlhaoljen äpol mtt negatvek hteea lkopoleen 8. kyeten ydänlhaoljen olkalvon natrmonen läpäevyy lääntyy 9. kyeten ydänlhaoljen olkalvon natrmonen läpäevyy vähenee 0. kyeten ydänlhaoljen K + -lovrtakanavat avatvat Tehtävä jatk eraavalla vlla.

6 6 Vaheen I akana:. trkpdaalläppä on knn. aorttaläppä on knn 3. mtraalläppä on ak 4. mtraalläppä on knn 5. nytylha on ptneena ja 6. verta alkaa vrrata etetä kammohn 7. aktvot eteten ptmnen 8. kammoden ptmnen alkaa 9. ver työntyy kammota aorttaan ja kehkovaltmornkoon 0. valltee kammodatole Vaheen II akana tapaht:. kammoden depolaraato. nolmkkeen depolaraato 3. eteten depolaraato 4. kammoden hyperpolaraato 5. prjeläppen depolaraato, jollon 6. kyeten ydänlhaoljen äpol mtt potvek hteea lkopoleen 7. kyeten ydänlhaoljen äpol mtt negatvek hteea lkopoleen 8. kyeten ydänlhaoljen olkalvon Na + -äänvrtakanavat ovat ak 9. kyeten ydänlhaoljen olkalvon Na + -äänvrtakanavat ovat knn 30. kyeten ydänlhaoljen olkalvon Ca + -äänvrtakanavat ovat ak Vaheen II akana: 3. aorttaläppä lket 3. mtraalläppä akeaa 33. mtraalläppä lket 34. trkpdaalläppä akeaa 35. trkpdaalläppä lket ja 36. kammoden tlav on rmmllaan 37. kl II ydänään 38. eteten ptmnen alkaa 39. kammopane vomt 40. ver vrtaa ontto- ja kehkolakmota kammohn Tehtävä jatk eraavalla vlla.

7 7 Vaheen III akana valltee: 4. eteten repolaraato 4. kammoden depolaraato 43. nolmkkeen repolaraato 44. eteten depolaraato 45. kammoden repolaraato, jollon 46. kyeten ydänlhaoljen äpol mtt potvek hteea lkopoleen 47. kyeten ydänlhaoljen äpol mtt negatvek hteea lkopoleen 48. kyeten ydänlhaoljen olkalvon natrmonen läpäevyy lääntyy 49. kyeten ydänlhaoljen olkalvon Ca + -äänvrtakanavat ovat lketneet 50. kalmoneja vrtaa kyeten ydänlhaoljen ään Vaheen III akana: 5. aorttaläppä avat 5. aorttaläppä lket 53. mtraalläppä lket 54. trkpdaalläppä lket 55. kehkovaltmoläppä lket ja 56. ver alkaa työntyä kammota eten 57. kammoden tlav on rmmllaan 58. eteten ptmnen alkaa 59. kammoden ptmnen alkaa 60. kammoden tlav on penmmllään Snolmkkeen aktopotentaaln: 6. refraktaarakaa vodaan pdentää atropnlla 6. depolaraatovahetta vodaan hdataa β -alpaajlla 63. repolaraatovahetta vodaan hdataa β -alpaajlla 64. kynnyarvon aavttamnen edellyttää Na + -votokanaven läk Ca + -kanaven avatmen 65. repolaraatoakaa vodaan lyhentää adrenalnlla. Tedetään, että: 66. Na + -votokanavat ylläptävät hermooln lepopotentaala 67. magnemn pte vo ahettaa ydämen rytmhärötä, koka magnemont vakttavat kalmkanavn 68. ydäneteten lhayden erttämä etepeptd (NP) vähentää hmoraalen äätelyn katta elmtön natrmptotta 69. ydämen mplnjohtoradan johtmnope pert en neronen myelntpen pakteen 70. tkaa happetnt ver aap oraan kön ydämen vaempaan eteeen. Tehtävä jatk eraavalla vlla.

8 8 Päättele, mkä kvaa 4 krjamlla B H merktytä EKG-käyrtä lttyy ydämen rytmhärötlohn 7 77: 7. Etevärnä 7. Snbradykarda 73. Sntakykarda 74. WPW-oreyhtymä 75. Snarytma 76. Sydännfarkt 77. Kammovärnä Merkte vatake mtaamalla vatalomakkeeeen knkn nmeron (7-77) kohdalle van yk krjanvahtoehto (B-H). Kva 4. Sydämen tomntaa kvaavat EKG-käyrät (perkytkentä)., normaal nrytm. Kven rdkot ovat amaa mttakaavaa.

9 9 Tehtävä 5 p Nmeä vatamonteen talkkoon alla olevan kvan 5 nmerodt rakenteet 0 (kkn rakenne van yhtä anatomta termä käyttäen). Kva 5. Tehtävä 3 3 p Tapatrma yntyy en hoon rhjeta ja haavoja, jota vo votaa verta rnaatkn ekä äet että lkoet. Nää tlantea aktvot hyytymproe (koaglaato). Tämä kättää eta hyytymtekjötä, jotka aktvotvat ketjreaktonomaet. a) Mten verenvoto tyrehtyy nopeat penä veronvaroa ennen varnaen hyytymproen aktvotmta? (4 p) b) Mkä merkty trombnlla on veren hyytymtapahtmaa? (5 p) c) Mten veren hyytymtä vodaan ehkätä lääkeanella? Pertele vatake. (4 p)

10 0 Tehtävä 4 0p Rakata lankka hartellaan kantava rakennme kompat ja kaat vomalla okealle kyljelleen jätelatakaaan. Kaan ladaa ollt kooka nala pt oraan vlta 5. ja 6. kylkln väln ten, että nalan kärk lott okeaan kehkoon. Me no kaata omn avn (lata naloneen jä kaaan) ja työtover ve hänet terveykekkeen, mä todettn ptohaavan läk myö täyn katkennt 7. kylkl. a) Syntyneen ptohaavan edlla vatalha pettää kylklt. Mtä vatalhaken ja kehkon välä kehon kerroka nala varott? Ilmota kerroket okeaa järjetykeä. ( p) b) Kdovarot ahettavat yleenä verenvotoa. Mtä mta välttömä hengtyelmtöön kohdtva hattoja edellä kvatt ptohaava vo ahettaa? Etä myö hattojen modotmmekanmt. (6p) c) Mtä kerroka on erotettava kylkln mrtmapnnalla? (p) Tehtävä 5 9 p Krjota alla olevan tektkappaleen nmerodt, vvalla merktyt pttvat anat (btantv ta adjektv) vatamonteea olevaan talkkoon. Khnkn vatatalkon nmerotn kohtaan tlee merktä anoataan yk ana. Jo kohtaan on merktty enemmän kn yk ana, tlktaan kohta väärn ratkatk. a) Oteoporooa el lkatoa entyy ekä nalla että mehllä ja en entyvyy kavaa än myötä, ertyet 40. kävoden jälkeen. Naten vahdevodet merktevät () vähenemtä ja en myötä () -oljen aktvden lääntymtä. Tällön ln hajoamnope ylttää modotmnopeden. Oteoporook kttaan klnen määrtelmän mkaan ln (3) penenemtä taolle, joka alttaa,5 kekpokkeamalla terveden 0 40-votaden naten kekmääräen taon. Somea tapaht vottan thana lnmrtma, joa oayynä on oteoporoo. Oteoporootta mrtma yntyy tyypllmmn (4), lonkkn ja (5). (5p) b) Mtkä tekjät ehkäevät oteoporooa ja mhn nden vaktmekanmt pertvat? (4 p)

11 LUUSTON TIHEYSMITTUKSIST Oteoporoon dagnoo pert lton theymttakeen. Lton theymttakea hyödynnetään röntgen- ta gammaätelyn vamenemta l- ja pehmytkdokea, mnkä perteella aadaan arvo ln mneraalptodeta. Sngle-photon aborptometry (SP) Lton mneraaltheyden mttakn kehtettn enmmänen mttateknkka jo vonna 963. Teknkkaa kttaan nmellä Sngle-photon aborptometry (SP), ja nä mtataan radoaktven gammaätelylähteen lähettämää monokromaattta ätelyä ln ja pehmytkdoken läp. Sätelylähteenä käytetään yleenä 5 I- (energa non 30 kev) ta 4 m (energa non 60 kev) ätelylähtetä. Ite mttakea ätelykela rajataan mahdollmman kapeak ja ortetaan eta ptemää mttaka ekä ln kohdalta että pelkän pehmytkdoken kohdalta lkttamalla ätelylähdettä ja detektora mtattavan kohteen yl. Mttaken akana ätelylähteen ja detektorn etäyy pdetään vakona. Sätelyn vamenemlakn perten vodaan lakea jokaea mttapteeä ln pak ekä arvo ln mneraaln määrälle (ykkkö g). Oletkena tää lakennaa on, että kohteen pak on vako, ja että pehmytkdoken kootm ln molemmn poln on myö vako. Kn yhdtetään er kohda ortett ptemttaket, vodaan modotaa kaklottenen projekto lta ja ympärövätä pehmytkdoketa. Rajaamalla aadta projektokvata ln pnta-ala (cm ), vodaan aat mneraaln määrä mttaa ln pnta-alatheydek (ykkkö g/cm ). SP-teknkan merkttävänä rajotteena on, että mtta vodaan käytännöä orttaa anoataan raajojen llle. Dal-energy X-ray aborptometry (DX) Nykyn SP-teknkan on käytännöä korvannt DX-teknkka, mä käytetään hyväk kahden er energan röntgenätelyä (emerkk 45 kev ja 80 kev). Tää teknkaa mtataan röntgenätelyn vamenemta kahdella er energalla ekä ln kohdalta että ln veretä aleelta, mä on van pehmytkdota. Koka röntgenätelyn vamennkerron vahtelee kdoketa ja energata rppen, vodaan DX-teknkalla korjata ln molemmn poln olevan pehmytkdoken pakden ja kootmken vakt mtattn röntgenätelyn vamenemeen. Nän DX-teknkan avlla aadaan tarkempa tloka ln mneraaltheydelle kn SP-teknkalla. Läk DX-mtta mahdolltaa helpot myö keketen aleden (emerkk elkäranka ekä reln kala) mttaamen. DX-mtta vodaan käytännöä totettaa amon kn SP-teknkaa, el eana ptemttakena käyttäen erttän kapeaa ätelykelaa. Mtta vodaan tehdä myö käyttäen laajempaa ätelykelaa ja detektora, jollon vodaan mtata remp pnta-ala (projekto) yhdellä kertaa. Vataavat kten SPteknkaa, myö DX-mttaken tlokena aadaan ln mneraalthey kaklotteena pntaalatheytenä (ykkkö g/cm ).

12 Tehtävä 6 p SP-teknkaa ln omnaka ttktaan matalaenergen gammaätelyn avlla. Mttaamalla amerkmn ( 4 m) gammapektrn n. 60 kev:n ätelyn vamenemta pehmytkdokea ja la aatn eraavat ntenteetn arvot I k = 86, / ja I l =, / (kato kva 6). Tämän jälkeen mttaympärtön tataätely mtattn kak kertaa, jollon aatn eraavat tloket:,4 / ja,6 /. emmn mtattjen vamennkertomen arvot ovat µ k = 0,05 /cm (59,5 kev) pehmytkdokelle ja µ l =,8 /cm (59,5 kev) llle. Mkä on ln pak? (p) Kva 6. Pokklekka pehmytkdoken ympärömätä lta. Koejärjetelyä ätelyn klkema kokonamatka (d k ) on kaka mttaka ama. Kvaa I 0 = ätelylähteen ntenteett, I k = pehmytkdoken läp klkeneen ätelyn ntenteett, I l = pehmytkdoken ja ln läp klkeneen ätelyn ntenteett ja d l = ln pak. LUUN BIOMEKNISIST OMINISUUKSIST Ihmen lto jot elämän akana ketämään hyvn erlaa kormtolohteta ja nden äkllä mtoka. Bomekaanelta kannalta katottna lhn kohdt prt-, tavt-, venyty-, lekkaekä kertovoma. Lhn kohdtvat vomat vodaan jakaa än ja lkon vomn. Säet vomat ahetvat pääaaa lhaten tekemän työn erakena, kn taa lkoa voma ahettavat nmenä mkaet kontaktt kehon lkopoln enen. Lnmrtmat yntyvät tervelle llle käytännöä ana lkoten vomen erakena, mtta mona lton araka myö äet vomat vovat ahettaa mrtma. Emerkk oteoporooa lhaten tottamat vomat ekä panovoma vovat ahettaa elkärangan nkamen lhtmen lman lkotakn tekjää. Ln ljdella tarkotetaan yleenä lkoen ta äen voman lhn ahettamaa kormtken rajaarvoa, jonka ylttymen jälkeen l mrt. L on materaalna vkoelatnen ekä anotrooppnen. notroopp tarkottaa, että ln mekaanet omnadet rppvat hen kohdtven vomen nnata. Emerkk ptkät lt mrtvat helpommn venytyjänntykeä kn prtjänntykeä. Tärkeä ln mrtman yntymeen vakttava tekjä on lhn aborbotneen mekaanen energan määrä. Mekaannen teta on kekeeä aemaa ttkttaea ln bomekaana omnaka. Mekaaneen tetakeen klvat lnäytteden prt-, venymä-, tavt- ja vääntömttaket, jotka ortetaan tarkotkeen nntelllla tetalattella. Ln mekaanten omnaken arvont antaa tärkeää tetoa ln bomekaanen käyttäytymen ttkmkea. Emerkk oteoporoottkmka bomekaanta tetata hyödynnetään araden yntymekanmeja ttkttaea ekä kehtettäeä lääkeaneta laraken ehkäyyn ja hotoon. Pernteeä koeaetelmaa lnäytettä kormtetaan vakonopedella jatkvat kavavalla vomalla nn kaan, knne l lopllet mrt. Kormtken akana rekterödään jatkvat kormttavaa

13 Voma 3 vomaa ekä tätä johtvaa lnäytteen modonmtota. Yleenä nätä rekterötävtä reta prretään graafet voma-modonmto-kvaaja, jota edelleen vodaan lakea kekeet ln ljtta ja mekaana omnaka kvaavat reet. Kvaa 7 on etetty voma-prtma-kvaaja, joka on aat ylnternmotoelle, hmen äärlta valmtetlle lnäytteelle ortetta prtkokeeta. Prt on ortett ylnternmotoen näytteen ptkttäakeln ntaet. F (kn) 4,5 3,7 4,0 Kva 7. Voma-prtma-kvaaja prtkokeeta, joka on tehty ylnternmotoella, hmen äärlta valmtetlla lnäytteellä., ,0 00,0 50,0 Δl (µm) 47,5 95,0 Prtma Kn tarkatellaan kvan 7 voma-prtma-kvaajaa, havataan prtkokeen ala n. elatnen ale, mä lnäytteeä tapahtvat mtoket ovat palatva el nodattavat Hooken laka. Elatella aleella kormtken ja modonmtoken välllä on lneaarnen rppv, ja kvaaja on tällä aleella ten lneaarnen. Nn anotlla myötörajalla rrytään elatelta aleelta platelle aleelle, jollon lnäytteeeen alkaa jo modota mkromrtma. Platella aleella ln modonmtoket ovat palatmattoma ja käyrän moto mtt. Kormtken edelleen lääntyeä aavtetaan mrtmpte, jollon l lopllet mrt. Myötöraja ekä mrtmpte ovat yleet rekterötävä reta, jotka kvaavat lnäytteen mekaanta ketävyyttä. Läk voma-prtma-kvaajata laketaan yleenä myö näytteen mrtmeen tarvttava energa. Tehtävä 7 p Kaatmten ja lkatmten erakena arvodaan voden akana yntyvän non ln mrtmatapata. L mrt, kn hen kohdt lan ra prt-, venyty-, tavt- ta kertovoma. Johdantotektä on etetty oran ylntern motoelle lnäytteelle laboratoroolohtea ortetn prtkokeen voma-prtma-kvaaja. Lnäytteen pak (ylntern pt) on,0 cm ja en halkaja on 0,0 mm. a) Päättele kvaajata (kva 7) ln lopllnen mrtmpte ja lake, paljonko on ln hteellnen prtma (%) ennen mrtmta. ( p) b) Prtkokeen alkoaa havataan elatnen vahe, jollon ln käyttäytymnen nodattaa Hooken laka. Määrtä tällä oletkella ln kmmokerron. (5 p) c) Kyenen ylntermänen lnäytteen mneraalthey mtattn DX-teknkalla näytteen ptkttäakeln ntaet, jollon aatn kaklottenen ympyränmotonen projekto lnäytteetä. Mttaken perteella ln mneraalthey ol,5 g/cm. Paljonko on lnäytteen todellnen fykaalnen they (ykköä kg/m 3 )? ( p) d) Mtä merkttävä rajotteta ältyy ekä SP- että DX-mttakn, joa ln mneraalpto lmotetaan pnta-alatheytenä (g/cm )? ( p)

14 4 Tehtävä 8 p Kva 8. Mall kehon äen mpedann jakatmeta Kvaa 8 on etetty mall herra Vrtaen kehon äen mpedann jakatmeta. Impedan oletetaan tää kokonadeaan retvek, el e käyttäytyy kten ähkönen retan. Kehon äet kä-kä- ekä kä-jalka mpedant ovat penllä jännttellä (< 000 V) hyvällä tarkkdella amat el Z Z, 3 k. Sähkövrran rtyeä kehon älle ta kehota lo hon läp, vakttaa KK KJ hen läk hon mpedan, joka ekn on tää malla retvnen, arvolla ZIHO, k (hknen ho), rppmatta rtymäkohdan pnta-alata. Ihon mpedan kytkeytyy kehon mpedann kana arjaan ekä vrran ääntlokohdaa että lomenokohdaa. Herra Vrtanen havat, että olohoneen teräjalkaeta jalkalampta ol palant polttmo, joten hän ryhty vahtamaan tlalle tta polttmoa, mkä ol hktä hommaa. Hän ol ktenkn nohtant rrottaa jalkalampn johdon ähköptokkeeta, ekä hän myökään ollt homannt kytkeä valanta po päältä. Herra Vrtaen okean käden etorm o tta polttmoa aennettaea lampn kannan pohjaan, joka ol verkkojänntteellnen. Koka hän ol tta polttmoa aentaeaan ptänyt knn lampn maadotetta teräjalata vaemmalla kädellä, ynty vrtapr, joa ähkövrta klk käen katta ten, että tehollnen jännte käen yl ol 30 V. Ennen kn rova Vrtanen eht katkata ähköt, herra Vrtanen ol ollt vrtaprä knn eknnn ajan (hengenvaarallnen tlanne!). a) Lampn teräjalka kokettaa pnta-alaltaan cm kokota aletta herra Vrtaen vaemman kämmenen hota, joka on llä kohtaa, 9 mm pak. Knka monta atetta herra Vrtaen ho lämpenee koketkohdata, kn hen kohtaan kertyy taaet jakatneena 45 % vaemman käden hon läp klkevan ähkövrran ahettamata lämpöenergata? Vot tää olettaa, että mpedana lkn ottamatta hon fykaalet omnadet ovat amat kn veden. (7 p) b) Oletetaan, että herra Vrtaen vaemman käden läk maadotettna on myö hänen palja okea jalkateränä, joka kokettaa maadotetta lämpöpattera. Knka monta proentta herra Vrtaen kehon änen mpedan mtt nän yntyneeä vrtaprä verrattna kehon äen mpedann kohdan a) tlanteea? Perta vatake kvaa 8 etettyyn äen mpedann jakatmta kvaavaan malln ekä tehtävän johdannoa annetthn arvohn. (5 p)

15 5 Tehtävä 9 p Somea fyyeen vammaan johtava lkennetapatrma att 5 votta täyttänelle voden akana non Nätä non 3 % tapaht lkttaea henklöatolla. Oletetaan eraavanlanen onnettomtlanne: jonevo on törmännyt tenvarrea olevaan phn ja polttkmka on elvnnyt, että ajonevon nope törmäyhetkellä on ollt 5 km/h. jonevoa on ollt neljä norta, joden yhtemaa on 50 kg ja ajonevon maak on mtatt 00 kg. Ttkmka on elvnnyt, että ennen phn törmäämtä kljettaja on tehnyt lkkojarrtken. Jarrtmatkak on mtatt 0,0 m ja jarrt on tapahtnt vaakaoralla tellä. Läk ttkmka on havatt, että tenpnnan ja renkaden välnen lkktkakerron ol 0,0. a) Mkä on ollt ajonevon nope jarrtken alkaea? (4p) b) Mttaka on läk havatt, että ato on törmäykeä pannt kelata kaaan 0,4 m. Oletetaan, että aton hdatmnen on törmäyhetkellä taata. Mkä on hdatvtta vataavan, matktajn kohdtneen G-voman (khtyvyyden hde maan vetovoman ahettamaan khtyvyyteen) r törmäykeä? (4p) c) Oletetaan, että törmäyken akana kljettajan yhteen kylklhn kohdtva prttyö on non 400 mj. Läk oletetaan, että kyenen l käyttäytyy törmäyken akana kvan 7 mkaet (v 3). Lake kvan perteella arvo lle, mrtko kljettajalta kyenen kylkl. (3p) Tehtävä 0 0 p Kdovarohn lttyy lääntynyt reaktvten happyhdteden (vapaat radkaalt ja perokdt) modotmnen. Elmtölle ahetvata okdatveta tretä phtaan llon, kn reaktva happyhdtetä modot enemmän kn erlaet antokdatvet yteemt kykenevät ntä elmnomaan. a) Merkte vatamonteeeen eraavan kaavon tyhjen laatkoden 4 ään kakn vaheea modotvan yhdteen Lew-rakennekaava nn, että kakk lomman koren elektront ovat näkyvä ja nmeä modotneet yhdteet 4. (6 p) 3 4 b) Seltä anallet, mä ja mllä tavon E-vtamn, C-vtamn ja gltaton oalltvat reaktvten happyhdteden elmnontn ja mtä yhdtetä ntä modot. (4 p)

16 6 Tehtävä p Kakken kollageenen perykkkö on kolmeta polypeptdketjta, n. alfa-ketjta, modotnt perkerre. lfa-ketjn amnohappokootm on tämän kerteyyden vok mta proteneta pokkeava, llä joka kolmannen amnohapon on oltava glyn. Läk e ältää rnaat prolna. lfa-ketjn prmäärrakennetta kvataan en eraavat: (Gly-X-Y) n, jollon X on en proln, mtta Y vahtelee enemmän. a) Prrä täydellnen rakennekaava, joka kvaa trpeptdn Gly-Pro-Ly fyologea ph:a valltevaa motoa. (4 p) b) Edellä mantt trpeptd hydrolyodaan täydellet ja eo ppetodaan kromatografapylvääeen, jonka knteä faa on katonnvahtaja. Katonnvahtaja on polymeer, joa on anona ryhmä. Nämä vetävät poleena katona ryhmä ja hylkvät anona ryhmä. mnohapot hhdellaan lo pylväätä pkrlla, jonka ph mtt atettan happamata emäkeen. Kokeen tloket on etetty kvaa 9. Krjota vatamonteeeen ktakn pkkä 3 vataavan amnohapon nm ja pertele ettämä lotlojärjety lyhyet. (3 p) Kva 9. Trpeptdn hydrolyytotteta kvaava kromatogramm. Vate = amnohapon konentraato c) Kollageenn peptddoka pytyvät hajottamaan anoataan hen erkotneet proteolyyttet entyymt, kollagenaat. Laboratoroa kollagenaaen aktvtta ttkttaea käytetään monet btraattna kollageenta valmtetta polypeptdä, gelatna. Entyymen aktvtta mm. er btraatten hteen lonneht katalyyttnen nopevako, k cat. Se tarkottaa rnta btraatn molekyylmäärää, jonka yk entyymmolekyyl pytyy mttamaan tottek eknna, ja en ykkkö on /. Tonen tapa lmata entyymn "makmnope" on V max, jonka ykkkö on mol/(l ). Näden kahden reen hde tona on eraava V max = k cat [E] totaal, joa [E] totaal = entyymn kokonakonentraato. Kollagenaaeja ttkvaa laboratoroa elvtettn erään gelatnaan katalyytttä nopevakota gelatnn hteen. Kokeea floreovalla merkkaneella lematn gelatnn konentraato ol,50 mmol/l. Reaktoeokeen lättn 5,6 µg entyymä (molekyylpano 9500 g/mol) nn, että lopptlav ol,00 ml. Sopvan ajan kltta reakton tlokena yntyneen lopptotteen floreen mtattn. Kokeea entyymn reaktonopedek aatn 4,76 µmol/mn. Reakton Mchael-Mentenn vako, K m on 3,70 mmol/l. Lake entyymreakton katalyyttnen nopevako k cat. (5 p)

17 7 Tehtävä 7 p Kekhermotoperäet varot vovat johta erlata arakta (em. dementa, etenevät avoaradet), myrkytyktä ta ne vovat yntyä onnettomken erakena. Päähän kohdtneet kt vovat ahettaa kallonmrtma, lta ympäröven kdoten varota ja avokdoken vamman. Saraaloa hodetta avovammota yntyy lkenneonnettomka n. 0 %, kaatm- ta ptoamtapatrma n. 65 % ja väkvaltatapahtma n. 5 %. Tyyplltä nälle varolle on, että nden vaktket keholle ja avojen tomntaan ovat monnaet. Lettele mnkälaa oreta vovat ahettaa varot eraava avojen oa: a) Pkkavot (3 p) b) Päälaklohko (4 p) Tehtävä 3 p Myrkytykolemen määrä on Somea lähe kaknkertatnt 30 vodea. Vonna 007 ylen myrkytykolemen ahettaja ol edelleen etanol; 5 henklöä menehty alkoholmyrkytykeen. Mden, n. myrkkyalkoholen o kolemaan johtaneden myrkytyten ahettajana on homattavat vähäemp. Nykyn metanol ahettaa vottan 0-40 kolemaan johtavaa myrkytytä, etyleenglykol 5-0 ja opropanol -5. Levempä lotnanemyrkytykä ja myrkytyepälyjä on monnkertanen määrä. Markknollamme on kymmenä totteta, tllanpenetetä lakkohn, joden metanolpto on 0 % ta enemmän. Tänä pävänä kaka metanoltottea on oltava kemkaalen merkntäjärjetelmän mkanen pääkallomerkk. Kokenkorva-plloa ol varatotna lanpenetettä, joka äl metanola (CH 4 O). Naaprn äntä löy pllon, jota hän hörppä amo emaken. Iäntä kdätettn pan araalaan vomakkaan pahonvonnn, vatakpjen ja näköharhojen vok. Metabolen adoon vok potlata hodettn natrmbkarbonaatt-nfolla ja ptämällä hänen verenä etanolptotta promllea. a) Etä metabolen adoon ahettava reaktoarja metanolta lähten: Prrä yhdteden täydellet rakennekaavat, nmeä yhdteet, krjota reaktota katalyoven entyymen nmet ja koentyymen lyhenteet ekä taapanota reaktoyhtälöt. (Koentyymen rakennekaavoja e tarvte prtää.) (7 p) b) Kvaa reaktoyhtälöllä ja eltä anallet, mk metanolmyrkytytä hodetaan natrmbkarbonaatt-nfolla ja mtä reaktotottelle tapaht. (5 p)

18 8 Tehtävä 4 p Syand on jo pennä ptokna tappavan myrkylltä. Vakka yandmyrkytyket ovat yanden harvnaden vok epätavalla, hmnen vo aada elmtöönä yandeja em. jotakn kaveta, kten manokta, aprkoon ementä ta manteleta. Syandlle alttmnen vo tapahta myö tlpaloa avkaajen hengttämen erakena. Honetopaloa yntyy lähe ana yanda, koka paljon toka palokaaja tottaven ynteettten rakenn- ja tmateraalen käyttö on lääntynyt. Syandmyrkytyken entyvyydek tlpalota pelatetlla on arvot 35 %. Syandmyrkytykeen vahvat vttaava löydökä ovat mpnaeta tlata pelatetlla todett tajttom, hypoteno ta metabolnen adoo. Myrkytyken yhteydeä myö plaman ren laktaattptoden on todett korrelovan potvet plaman yandptokn. a) Mhn yandn myrkkyvaktket pertvat oltaolla? (3 p) b) Tolfaatt-on (S O 3 ) attaa potamaan yanda kehota. Rodanee-entyymn katalyomaa reaktoa tolfaatt-on ja yand-on reagovat kekenään modotaen toyanaatt- ja lftt-onn: S O 3 + CN SCN + SO 3 Oleta, että reakton taapanovako K =, Mkä on yandn konentraato vereä taapanotlaa? Lähtöptodet ovat eraavat: [CN ] = 7, mol/l, [S O 3 ] = 0,656 mmol/l ja [SCN ] = [SO 3 ] = 0,000 mmol/l. (5 p) c) Syandmyrkytykeä veren laktaattpto renee vomakkaat. Mtkä tekjät ovat yynä tähän? (3p)

********************************************************************************

******************************************************************************** LÄÄEIEEEN LN VLINE 4.5.007 EHÄVÄMNISE ämä on valntakokeen tehtävämonte. Monte ältää johdantoja tehtävn (krvot tekt), valntakoetehtävät ekä lttenä valntakokeen teemaan lttyvän artkkeln, kaavakokoelman ja

Lisätiedot

*******************************************************************************

******************************************************************************* LÄÄKEIEEEN LN VLINKOE 6.5.00 EHÄVÄMONISE ää on valntakokeen tehtäväonte. Monte ältää anetotektä, johdantoja tehtävn, valntakoetehtävät ekä ltteenä valntakokeen kaavakokoelan ja talkkotetoja. ehtäven ratkaenen

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

PRS-xPxxx- ja LBB 4428/00 - tehovahvistimet

PRS-xPxxx- ja LBB 4428/00 - tehovahvistimet Vestntäjärjestelmät PRS-xPxxx- ja -tehovahvstmet PRS-xPxxx- ja - tehovahvstmet www.boschsecrty.f 1, 2, 4, ta 8 äänlähtöä (valnta 100 / 70 / 50 V:n lähdöstä) Äänenkästtely ja jokasen vahvstnkanavan vve

Lisätiedot

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

Hyppy Pekingiin 2008 Tapani Keränen (Kihu) ja Juhani Evilä (SUL)

Hyppy Pekingiin 2008 Tapani Keränen (Kihu) ja Juhani Evilä (SUL) Hyppy Pekingiin 2008 Tapani Keränen (Kih ja Jhani Evilä (SUL Harjoitvoden 2008 aikana totetettiin SUL:n ja Kihn yhteityöprojekti Hyppy Pekingiin 2008. Projektia Kihn vt. biomekaniikan ttkija oli pithyppääjien

Lisätiedot

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12

Lisätiedot

Harjoitukset (KOMPRIMOINTI)

Harjoitukset (KOMPRIMOINTI) Kmrmntharjtuksa (7) Harjtukset (KOMPRIMOINI) Kmressreja käytetään esmerkks seuraavssa svelluksssa: kaasujen srt, neumaattnen kuljetus anelmahult rsesstellsuudessa kaasureaktden, kaasujen nesteyttämsen

Lisätiedot

SAVUN JA KOSTEUDEN VAIKUTUS ELEKTRONIIKKAPIIREIHIN

SAVUN JA KOSTEUDEN VAIKUTUS ELEKTRONIIKKAPIIREIHIN SAVUN JA KOSTEUDEN VAIKUTUS ELEKTRONIIKKAPIIREIHIN TIIVISTELMÄ Johan Mang & Olavi Keki-Rahkonen VTT Rakenn- ja yhdykntatekniikka PL 803, 02044 VTT Savn, koteden ekä näiden yhteitä äkillitä vaiktta elektroniikkapiireihin

Lisätiedot

Valtion eläkemaksun laskuperusteet

Valtion eläkemaksun laskuperusteet VALTIOKONTTORI PÄÄTÖS Dnro 62/30/2005 Valtion eläkemakn lakperteet Valtiokonttori on 2262005 hyäkynyt nämä lakperteet nodatettaaki lakettaea Valtion eläkerahatolaia tarkoitettja työnantajan eläkemakja

Lisätiedot

4.3 Liikemäärän säilyminen

4.3 Liikemäärän säilyminen Tämän kappaleen aihe liikemäärän äilyminen törmäykiä. Törmäy on uora ja kekeinen, jo törmäävät kappaleet liikkuvat maakekipiteitten kautta kulkevaa uoraa pitkin ja jo törmäykohta on tällä amalla uoralla.

Lisätiedot

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa Mttausteknkan perusteet / luento 6 Mttausepävarmuus ja shen lttyvää termnologaa Mttausepävarmuus = mttaustulokseen lttyvä parametr, joka kuvaa mttaussuureen arvojen odotettua vahtelua Mttauksn lttyvä kästtetä

Lisätiedot

Pikaopas. Valmistelu ja esitäyttö

Pikaopas. Valmistelu ja esitäyttö Pkaopas Valmstelu ja estäyttö Kerää seuraavat tarvkkeet ennen valmstelua: yks 500 ml:n ta 1 000 ml:n puss/pullo estäyttöluosta (0,9-prosenttnen NaCl, johon on lsätty 1 U/ml heparna) yks 500 ml:n ta 1 000

Lisätiedot

r i m i v i = L i = vakio, (2)

r i m i v i = L i = vakio, (2) 4 TÖRMÄYKSET ILMATYYNYPÖYDÄLLÄ 41 Erstetyn systeemn sälymslat Kun kaks kappaletta törmää tosnsa ne vuorovakuttavat keskenään tetyn ajan Vuorovakutuksella tarkotetaan stä että kappaleet vahtavat keskenään

Lisätiedot

Viiteopas. 2 Kokoa ja kiinnitä uusi natronkalkkikolonni. 1 Poista vanha natronkalkki. Esitäyttö esiliitetyn letkuston avulla

Viiteopas. 2 Kokoa ja kiinnitä uusi natronkalkkikolonni. 1 Poista vanha natronkalkki. Esitäyttö esiliitetyn letkuston avulla Vteopas Valmstelu ja estäyttö esltetyllä letkustolla Kerää seuraavat tarvkkeet ennen valmstelua: Yks 500 ml:n ta 1 000 ml:n puss/pullo tavallsta kettosuolaluosta, jossa on yks (1) ykskkö (U) heparna kettosuolaluoksen

Lisätiedot

b) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä.

b) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä. Lääketieteellisten alojen valintakokeen 009 esimerkkitehtäviä Tehtävä 4 8 pistettä Aineistossa mainitussa tutkimuksessa mukana olleilla suomalaisilla aikuisilla sydämen keskimääräinen minuuttitilavuus

Lisätiedot

Tilastollisen fysiikan luennot

Tilastollisen fysiikan luennot Tlastollsen fyskan luennot Tvstelmät luvuttan I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ Lämpö on systeemen mkroskooppsten osen satunnasta lkettä Lämpöenerga vrtaa kuumemmasta kappaleesta kylmempään Jos kaks kappaletta

Lisätiedot

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron

Lisätiedot

Omakotitalon energiaratkaisu Pieni askel omavaraisuuteen.

Omakotitalon energiaratkaisu Pieni askel omavaraisuuteen. Omakotitalon energiaratkais Pieni askel omavaraisteen. www.arime.fi Phdasta energiaa lonnosta Arinko on meidän kakien elämään vattava ehtymätön energianlähde ja se tottaa välillisesti srimman osan ihmisten

Lisätiedot

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2009

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2009 MOL-Pstetysohjeet Fyskka kevät 9 Tyypllsten vrheden aheuttama pstemenetyksä (6 psteen skaalassa): - pen laskuvrhe -/3 p - laskuvrhe, epämelekäs tulos, vähntään - - vastauksessa yks merktsevä numero lkaa

Lisätiedot

S-55.1220/142 Piirianalyysi 2 1. Välikoe 10.3.2006

S-55.1220/142 Piirianalyysi 2 1. Välikoe 10.3.2006 S-55.0/4 Piirianalyyi. Välioe 0.3.006 ae tehtävät 3 eri paperille in tehtävät 4 5. Mita irjoittaa joaieen paperiin elväti nimi, opielijanmero, rin nimi ja oodi. Tehtävät laetaan oaton oepaperille. Mita

Lisätiedot

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos. Sgnaalt ja järjestelmät Laskuharjotukset Svu /9. Ampltudmodulaato (AM) Spektranalysaattorlla mtattn 50 ohmn järjestelmässä ampltudmodulaattorn (AM) lähtöä, jollon havattn 3 mpulssa spektrssä taajuukslla

Lisätiedot

-d;'$ d{ee lr a ;{*.v. ii{:i; rtl i} dr r/ r ) i a 4 a I p ;,.r.1 il s, Karttatuloste. Maanmittauslaitos. Page 1 of 1. Tulostettu 22.08.

-d;'$ d{ee lr a ;{*.v. ii{:i; rtl i} dr r/ r ) i a 4 a I p ;,.r.1 il s, Karttatuloste. Maanmittauslaitos. Page 1 of 1. Tulostettu 22.08. Maanmttauslats Page 1 f 1 -d;'$ d{ee lr a ;{*.v {:; rtl } dr r/ r ) a 4 a p ;,.r.1 l s, Karttatulste Tulstettu 22.08.2014 Tulsteen keskpsteen krdnaatt (ETRS-TM3SFlN): N: 6998249 E: 379849 Tulse e le mttatarkka.

Lisätiedot

SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN KEHITTÄMISEN VUODET KESKI-SUOMESSA

SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN KEHITTÄMISEN VUODET KESKI-SUOMESSA 0..0 () SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN KEHITTÄMISEN VUODET KESKI-SUOMESSA Soiaalipäivytyke kehittämiellä o maakaamme eide voie jatkmo. Alkyäyke ille atoi vode valtioevoto periaatepäätö, joa aetettii tavoitteeki

Lisätiedot

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28 Jyväskylän Aattkorkeakoulu, IT-nsttuutt IIF00 Sovellettu fyskka, Syksy 005, 4.5 ETS Opettaja Pas epo alln lö Laatja - Pas Vähäartt Vuoskurss - IST4SE Tekopävä 005-9-4 Palautuspävä 005-9-8 8.9.005 /7 LABOATOIOTYÖ

Lisätiedot

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT COUOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT SISÄTÖ: Coulombn voma Sähkökenttä Coulombn voman a sähkökentän laskemnen pstevaaukslle Jatkuvan vaauksen palottelemnen pstevaauksks

Lisätiedot

Monte Carlo -menetelmä

Monte Carlo -menetelmä Monte Carlo -menetelmä Helumn perustlan elektron-elektron vuorovakutuksen laskemnen parametrsodulla yrteaaltofunktolla. Menetelmän käyttökohde Monen elektronn systeemen elektronkorrelaato oteuttamnen mulla

Lisätiedot

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit Ykskköoperaatot ja teollset prosesst 1 Ylestä... 2 2 Faasen välnen tasapano... 3 2.1 Neste/höyry-tasapano... 4 2.1.1 Puhtaan komponentn höyrynpane... 4 2.1.2 Ideaalnen seos... 5 2.1.3 Epädeaalnen nestefaas...

Lisätiedot

Menetelmiä signaali/kohina-suhteen parantamiseksi. Vahvistinten epäideaalisuudet

Menetelmiä signaali/kohina-suhteen parantamiseksi. Vahvistinten epäideaalisuudet Mtlmä sgaal/koha-suht paratamsks Vahvstt pädaalsuudt Atur kohasovtus vahvstm Suodatus Chopprvahvstmt Lock- vahvst (Vahhrkkävahvst, PSD) Kskarvostus (Auto- ja rstkorrlaato) Ptr Kärhä 0/0/009 Luto 4: Mtlmä

Lisätiedot

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014 Palkanlaskennan vuodenvahdemusto 2014 Pkaohje: Tarkstettavat asat ennen vuoden ensmmästä palkanmaksua Kopo uudet verokortt. Samat arvot kun joulukuussa käytetyssä, lman kumulatvsa tetoja. Mahdollsest muuttuneet

Lisätiedot

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö: Puupntasen sandwchkattoelementn lujuuslaskelmat. Ssältö: Sandwch kattoelementn rakenne ja omnasuudet Laatan laskennan kulku Tulosten vertalua FEM-malln ja analyyttsen malln välllä. Elementn rakenne Puupntasa

Lisätiedot

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e

Lisätiedot

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa URUN AMMAIKORKEAKOULU YÖOHJE (7) FYSIIKAN LABORAORIO V.2 2.2 38E. MEKAANISEN VÄRÄHELYN UKIMINEN. yön tavote 2. eoraa yössä tutustutaan harmonsen mekaansen värähdyslkkeen omnasuuksn seuraavssa tapauksssa:

Lisätiedot

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET 16006 LIGNIININ RAKENNE JA INAISUUDET Hlatomen nmeämnen γ 16006 6 α 1 β 5 3 4 e Lgnnn prekursort (monomeert) Lgnnn bosyntees e e e Peroksdaasn ja vetyperoksdn läsnäollessa prekursorsta muodostuu resonanssstablotu

Lisätiedot

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN VUO-KIINTEISTÖPALVELUT 50 VUOTTA Vuosaarelaset asunto-osakeyhtöt perustvat vuonna 1965 Vuosaaren Isännötsjätomsto Oy:n, joka tuott omstajlleen kohtuuhntasa

Lisätiedot

- lzcht Frwaria ;:h'5ensuuntaisprc j sktioita

- lzcht Frwaria ;:h'5ensuuntaisprc j sktioita Krjallsuuden kdytto kelletty.,p,,':. Kun prustuksessa on estetty osen muodot ja asennust..,;,!:/ j Zrj estys, on sllon.kyseessd..' + '. cb. ksyttdohj eprustus. : *'. patenttprustus'. tydprustus :. : G

Lisätiedot

ler-modern isaatio * d *r n ax* *neäemw & rffi rffi # Sch ind Schindler {4ssxisä tu\*vmisu a**r3 \mj**nt rei

ler-modern isaatio * d *r n ax* *neäemw & rffi rffi # Sch ind Schindler {4ssxisä tu\*vmisu a**r3 \mj**nt rei ler-modern saato {4ssxsä tu\*vmsu a**r3 \mj**nt Sch nd re * d *r n ax* *neäemw & rff rff # - " Schndler e,}:r:?tr,::.}a:::.?r!=+,t:",:2-:r?:.+rp;,,..*,. 21/:4?:&rä1 1tt''f &t!:/t F:*?: Haluatko hssstäs

Lisätiedot

KlapiTuli-palotila. www.klapituli.fi. KlapiTuli-palotilan osat, kokoamis- ja turvaiiisuusohje. Sormikiinnikkeet. 1. Nuppi 1. 2. 3. 4. 2.

KlapiTuli-palotila. www.klapituli.fi. KlapiTuli-palotilan osat, kokoamis- ja turvaiiisuusohje. Sormikiinnikkeet. 1. Nuppi 1. 2. 3. 4. 2. l u T p Kla ö t t e k Teho a j s m a koko e j h o s u asenn KlapTul-palotla KlapTul-palotlan osat, kokoams- ja turvaiisuusohje 1. Nupp 2. HoIkk 3. Kans 4. Ruuv Knntä holkk ja nupp ruuvlla kannen läp ja

Lisätiedot

Rak-54.116 Rakenteiden mekaniikka C, RM C (4 ov) Tentti 30.8.2007

Rak-54.116 Rakenteiden mekaniikka C, RM C (4 ov) Tentti 30.8.2007 Rak-54.116 Rakeneden mekankka, RM (4 ov) Ten.8.7 Krjoa jokaeen koepapern elvä - koko nme, puhuelunm allevvauna - oao, vuokur, enn pävämäärä ekä enävä opnojako koodeneen - opkeljanumero, mukaan luken arkukrjan

Lisätiedot

Luonnos 1 (13) 17.6.2011 Sosiaali- ja terveystoimialan palvelustrategia (linjaukset) Yleistä

Luonnos 1 (13) 17.6.2011 Sosiaali- ja terveystoimialan palvelustrategia (linjaukset) Yleistä L 1 (13) - j rv pvrg (j) Yä Pvrg - j rv rg ä r pvrg. Pvrg j: 1. j v (= rppv pvj) 2. ä - j rvpv järjää 3. äärää pv p j j - j rvh v EU- ääöä j äääöä hj. Thj rää fr-hj p rhj. Nää vv r p h j r r. K -hää äääö

Lisätiedot

Kertausosa. 2. Kuvaan merkityt kulmat ovat samankohtaisia kulmia. Koska suorat s ja t ovat yhdensuuntaisia, kulmat ovat yhtä suuria.

Kertausosa. 2. Kuvaan merkityt kulmat ovat samankohtaisia kulmia. Koska suorat s ja t ovat yhdensuuntaisia, kulmat ovat yhtä suuria. 5. Veitoken tilavuu on V,00 m 1,00 m,00 m 6,00 m. Pienoimallin tilavuu on 1 V malli 6,00 m 0,06m. 100 Mittakaava k aadaan tälötä. 0,06 1 k 6,00 100 1 k 0,1544... 100 Mitat ovat. 1,00m 0,408...m 100 0,41

Lisätiedot

Viherlassilan kevätlehdestä saat ilmaiset VINKIT ja myymälästämme ILMAISET NEUVOT kaupanpäälle! i t. t ä. o k. ...ja maailmasi kasvaa

Viherlassilan kevätlehdestä saat ilmaiset VINKIT ja myymälästämme ILMAISET NEUVOT kaupanpäälle! i t. t ä. o k. ...ja maailmasi kasvaa Vherlasslan kevätlehdestä saat lmaset VNKT ja myymälästämme MET NEUVOT kaupanpäälle! Hae kev! s t o k t ä...ja maalmas kasvaa Tästä se alkaa! Kevät! mmattlasen neuvot helpottavat juur snulle sopvan phan

Lisätiedot

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp.

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp. PP Roolkäyttäytymsanalyys Roolkäyttäytymsanalyys Rool: Krjanptäjä Asema: Laskentapäällkkö Organsaato: Mallyrtys Tekjä: Matt Vrtanen 8.0.0 Tämän raportn on tuottanut: MLP Modular Learnng Processes Oy Äyrte

Lisätiedot

Mat-2.091 Sovellettu todennäköisyyslasku. Tilastolliset testit. Avainsanat:

Mat-2.091 Sovellettu todennäköisyyslasku. Tilastolliset testit. Avainsanat: Mat-.090 Sovellettu todeäköiyylaku A 0. harjoituket Mat-.09 Sovellettu todeäköiyylaku 0. harjoituket / Ratkaiut Aiheet: Avaiaat: Tilatolliet tetit Aritmeettie kekiarvo, Beroulli-jakauma, F-jakauma, F-teti,

Lisätiedot

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka BLA6 Sähkönsrtoteknkka Tehonaon laskenta Jarmo Partanen LT Energy Electrcty Energy Envronment Srtoverkkoen laskenta Verkon tehonaon laskemnen srron hävöt ännteolosuhteet ohtoen kuormttumnen verkon käyttäytymnen

Lisätiedot

KUINKA PALJON VAROISTA OSAKKEISIIN? Mika Vaihekoski, professori. Lappeenrannan teknillinen yliopisto

KUINKA PALJON VAROISTA OSAKKEISIIN? Mika Vaihekoski, professori. Lappeenrannan teknillinen yliopisto KUINKA PALJON VAROISTA OSAKKEISIIN? Mika Vaihekoki, proeori Lappeenrannan teknillinen yliopito Näin uuden vuoden alkaea ueat meitä miettivät ijoitualkkuna kootumuta. Yki kekeiitä kyymykitä on päätö eri

Lisätiedot

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen

Lisätiedot

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA Monpuolset järjestelmät varastontn ja tuotantoon TUOTELUETTELO 2009 Kappale D Varasto- ja hyllystövältasot vältasot optmaalsta tlankäyttöä varten SSI SCHÄFER: n varasto-

Lisätiedot

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24 Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B / Ratkasut Aheet: Mtta-astekot Havatoaesto kuvaame ja otostuusluvut Avasaat: Artmeette keskarvo, Frekvess, Frekvessjakauma,

Lisätiedot

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA Smo Hostkka VTT PL 1000, 02044 VTT Tvstelmä Fre Dynamcs Smulator (FDS) ohjelman vdes verso tuo mukanaan joukon muutoksa, jotka vakuttavat ohjelman käyttöön ja käytettävyyteen.

Lisätiedot

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio: HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu

Lisätiedot

1. YLEISKATSAUS MYYNTIPAKKAUKSEN SISÄLTÖ. ZeFit USB -latausklipsi Käyttöohje. Painike

1. YLEISKATSAUS MYYNTIPAKKAUKSEN SISÄLTÖ. ZeFit USB -latausklipsi Käyttöohje. Painike Suom USER GUIDE YLEISKATSAUS LATAAMINEN KIINNITTÄMINEN KÄYTÖN ALOITTAMINEN TIETOJEN SYNKRONOINTI NÄYTTÖTILAT AKTIIVISUUSMITTARI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET TEKNISET TIEDOT 6 8 10 12 16 18 20 21 22

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Krj. Suomen Pankn vuosrahasääntö. Suomen Eduskunnan alamanen krjelmä uudesta Suomen Pankn vuosrahasäännöstä. Suurvaltasn, Armollsn Kesar ja Suurruhtnas! Suomen Eduskunnan pankkvaltuusmehet

Lisätiedot

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen LAPPEENRANNAN ENILLINEN YLIOPISO eknllnen tedekunta LU Energa Sähkökukaan kvmassan vakutus saunan energankulutukseen Lappeenrannassa 3.6.009 Lass arvonen Lappeenrannan teknllnen ylopsto eknllnen tedekunta

Lisätiedot

Sähköstaattinen energia

Sähköstaattinen energia ähköstaattnen enega Potentaalenegan a potentaaln suhde on samanlanen kun Coulomn voman a sähkökentän suhde: ähkökenttä vakuttaa vaattuun kappaleeseen nn, että se kokee Coulomn voman, mutta sähkökenttä

Lisätiedot

Esimerkkilaskelma. Jäykistävä CLT-seinä

Esimerkkilaskelma. Jäykistävä CLT-seinä Eimerilaelma Jäyitävä CLT-einä 30.5.014 Siällyluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - LEVYJÄYKISTEEN TIEDOT... - 3-3 ATERIAALI... - 4-4 PANEELILEIKKAUSKESTÄVYYS... - 4-5 LAELLIN LEIKKAUSKESTÄVYYS... - 5-6 LAELLIEN

Lisätiedot

Yrityksen teoria ja sopimukset

Yrityksen teoria ja sopimukset Yrtyksen teora a sopmukset Mat-2.4142 Optmontopn semnaar Ilkka Leppänen 22.4.2008 Teemoa Yrtyksen teora: tee va osta? -kysymys Yrtys kannustnsysteemnä: ylenen mall Työsuhde vs. urakkasopmus -analyysä Perustuu

Lisätiedot

AquaPro 3-10 11-18 19-26 27-34. Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN. 046.01.00 Rev.0607

AquaPro 3-10 11-18 19-26 27-34. Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN. 046.01.00 Rev.0607 046.01.00 Rev.0607 D GB NL FIN Bedenungsanletung Operatng nstructons Gebruksaanwjzng Käyttöohje 3-10 11-18 19-26 27-34 120 Automaattnen pyörvä laser kallstustomnnolla: Itsetasaus vaakasuorassa tasossa

Lisätiedot

LUKION FYSIIKKAKILPAILU 8.11.2005 avoimen sarjan vast AVOIN SARJA

LUKION FYSIIKKAKILPAILU 8.11.2005 avoimen sarjan vast AVOIN SARJA LKION FYSIIKKAKILPAIL 8..5 avoien arjan vat AVOIN SARJA Kirjoita tektaten koepaperiin oa niei, kotiooitteei, ähköpotiooitteei, opettajai nii ekä koului nii. Kilpailuaikaa on inuuttia. Sekä tehtävä- että

Lisätiedot

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio? Mttausteknkan perusteet / luento 7 Mttausepävarmuus Mttausepävarmuus Mttaustulos e ole koskaan täysn oken Mttaustulos on arvo mtattavasta arvosta Mttaustuloksen ja mtattavan arvon ero on mttausvrhe Mkäl

Lisätiedot

MONIKAPPALEMEKANIIKAN MALLINTAMINEN PARAMETRISOIMALLA SIDOSMONISTO

MONIKAPPALEMEKANIIKAN MALLINTAMINEN PARAMETRISOIMALLA SIDOSMONISTO IIVISELMÄ MONIKAPPALEMEKANIIKAN MALLINAMINEN PARAMERISOIMALLA SIDOSMONISO J. MÄKINEN & H. MARJAMÄKI eknllen ekankan a optonnn lato apereen teknllnen ylopto PL 589 33101 AMPERE ää etykeä kuvataan lyhyet

Lisätiedot

Condair CP2 I Moduli M..

Condair CP2 I Moduli M.. j Höyrykostutn Condar Modul M Sähköasennus F 545 kg/h Sähköltännät Sähköasennukset saa suorttaa van tarvttavat okeudet omaava asentaja Huolehtkaa että kakk jänntesyötöt on katkastu ennen asennuksen alottamsta

Lisätiedot

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussmulont ja herkkyysanalyys Pekka Nettaanmäk Osmo Schroderus Jyväskylän ylopsto Tetoteknkan latos 2010 1 2 Tvstelmä Raportn tarkotuksena on esttää pelkstetyn matemaattsen

Lisätiedot

Flow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi

Flow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi Flow shop önvaheeju jousava lnja läpvrauspaja Flow shopssa önvaheden järjess on sama alla uoella Kosa vahea vo edelää jono vova ö olla vaheleva ja ö vova ohaa osensa äl ö evä oha osaan puhuaan permuaaoaaaulusa

Lisätiedot

RATKAISUT: 3. Voimakuvio ja liikeyhtälö

RATKAISUT: 3. Voimakuvio ja liikeyhtälö Phyica 9. paino (8) 3. Voiakuvio ja liikeyhtälö : 3. Voiakuvio ja liikeyhtälö 3. a) Newtonin I laki on nieltään jatkavuuden laki. Kappale jatkaa liikettään uoraviivaieti uuttuattoalla nopeudella tai pyyy

Lisätiedot

in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI

in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI n 2/2012 fo INMICSIN ASIAKASLEHTI 6-7 Dgtova kynä ja Joun Mutka: DgProfITn sovellukset pyörvät Inmcsn konesalssa. 4-5 HL-Rakentajen työmalle on vedettävä verkko 8-9 InHelp palvelee ana kun apu on tarpeen

Lisätiedot

Turingin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään

Turingin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään 4 TUINGIN KONEET Ala Turg 1935 36 auha Koe vo srtää auha: T U I N G auhapää: ohjausykskkö: Turg koe o ku äärelle automaatt, jolla o käytössää auhapäätä vasemmalle ta okealle; se vo myös lukea ta krjottaa

Lisätiedot

1 LAMMIMUURIN RAKENNE JA OMINAISUUDET 2 2 KÄYTTÖKOHTEET 2 3 MUURITYYPIT 2 4 LASKENTAOTAKSUMAT 3 4.1 Materiaalien ominaisuudet 3 4.2 Maanpaine 3 4.

1 LAMMIMUURIN RAKENNE JA OMINAISUUDET 2 2 KÄYTTÖKOHTEET 2 3 MUURITYYPIT 2 4 LASKENTAOTAKSUMAT 3 4.1 Materiaalien ominaisuudet 3 4.2 Maanpaine 3 4. 1 LAIUURIN RAKENNE JA OINAISUUDET KÄYTTÖKOHTEET 3 UURITYYPIT 4 LASKENTAOTAKSUAT 3 4.1 ateriaalien ominaiuudet 3 4. aanpaine 3 4.3 uurin ketävyy npaineelle 4 4.4 Kaatumi- ja liukumivarmuu 5 4.4.1. Kaatumivarmuu

Lisätiedot

SUODATIN- PATRUUNAT MASINO-HYDROSTO KEY OY

SUODATIN- PATRUUNAT MASINO-HYDROSTO KEY OY 1 SUODATIN- PATRUUNAT 2006 10 MASINO- KEY OY 2 Masino-Hydrosto key Oy toimittaa suodatusjärjestelmiä, suodattimia ja patruunoita hydrauli- ja kiertovoitelujärjestelmiin, kompressoreihin, ilmalle, vedelle

Lisätiedot

HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ

HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ HUOMIO: Kauttmes (e tomteta latteen mukana) vovat erota tässä ohjekrjassa estetystä. mall RNV70 HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ Huolto ja teknset tedot LUE käyttöohjeet, ennen kun yrtät käyttää latetta. VARMISTA,

Lisätiedot

TEKNISET TIEDOT. ISO 6432 minisylinterit Ø 8-40 mm

TEKNISET TIEDOT. ISO 6432 minisylinterit Ø 8-40 mm ISO 6432 minisylinterit Ø 8-40 mm Univerin minisylinterien kehitystyöhön on hyödynnetty vuosien tutkimustyö ja tuotekehityksen saavutukset. Tuloksena on luotettava tuote, joka soveltuu kaikkein vaativimmankin

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Zonation ja luonnonhoidon alueellinen suunnittelu yksityismetsissä

Suomen metsäkeskus. Zonation ja luonnonhoidon alueellinen suunnittelu yksityismetsissä Suomen metsäkeskus Zonton j luonnonhodon lueellnen suunnttelu ykstysmetsssä Johtv luonnonhodon sntuntj Mtt Seppälä METSO j Zonton semnr Ksvu j vkuttvuutt METSO luonnonhotoon 2014-2016 Zonton kehttämsen

Lisätiedot

omakotitontit omakotitontit Saaristokaupungin Pirttiniemessä

omakotitontit omakotitontit Saaristokaupungin Pirttiniemessä KUOPON KAUPUNK Maaoaisuuden hallintapalvelut Tarjousten Tarjousten perusteella perusteella yytävät yytävät oakotitontit oakotitontit Saaristokaupungin Pirttinieessä Tarjousten Tarjousten jättöaika jättöaika

Lisätiedot

F_l/ mlmz SOVE LLU STE HTÄV Ä G RAVITAATI O LA I STA. Fon. (vetovoima) mr ja lxz välinen gravitaatiovoima. kappaleiden massat ovat mr ja mz (kg)

F_l/ mlmz SOVE LLU STE HTÄV Ä G RAVITAATI O LA I STA. Fon. (vetovoima) mr ja lxz välinen gravitaatiovoima. kappaleiden massat ovat mr ja mz (kg) SOVE LLU STE HTÄV Ä G RAVITAATI O LA I STA ltl ka ppa leiden (vetovoima) m ja lxz välinen gavitaatiovoima Fon F_l/ mlmz 2 kappaleiden massat ovat m ja mz (kg) on kappaleiden keskipisteiden välinen etäisyys

Lisätiedot

Kuluttajahintojen muutokset

Kuluttajahintojen muutokset Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä

Lisätiedot

Luento 6 Luotettavuus ja vikaantumisprosessit

Luento 6 Luotettavuus ja vikaantumisprosessit Tkll korkakoulu ysmaalyys laboraoro Luo 6 Luoavuus a vkaaumsrosss Ah alo ysmaalyys laboraoro Tkll korkakoulu PL 00, 005 TKK Tkll korkakoulu ysmaalyys laboraoro Määrlmä Tarkaslava ykskö luoavuus o s odäkösyys,

Lisätiedot

M u u r a. Muuramen kirkko. Jyväskylän seutukunta. Opetuskäyttö. Kuvaus. 10 Piispalan nuorisokeskus, Eija Syrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto

M u u r a. Muuramen kirkko. Jyväskylän seutukunta. Opetuskäyttö. Kuvaus. 10 Piispalan nuorisokeskus, Eija Syrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto r a m e Kva: ramen seraknta ramen kirkko Opetskäyttö Alvar Aallon arkkitehtria, kirkon ja ramen knnan historia. Kvas Jyväskylän setknta ramen kirkon on snnitellt arkkitehti Alvar Aalto. Se on klassisen

Lisätiedot

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...

Lisätiedot

PD-säädin PID PID-säädin

PD-säädin PID PID-säädin -äädin - äätö on ykinkertainen äätömuoto, jota voidaan kutua myö uhteuttavaki äädöki. Sinä lähtöignaali on uoraa uhteea tuloignaalin. -äätimen uhdealue kertoo kuinka paljon mittauuure aa muuttua ennen

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO Koneensuunnittelun tutkimusryhmä

OULUN YLIOPISTO Koneensuunnittelun tutkimusryhmä 1 OULUN YLIOPISTO Konnsuunnttlun tutkmusryhmä 464124A Polttomoottortknkan prustt Intrnal Combuston Engns Tavottt: Polttomoottortknkan prustdn opntojaksossa on tutustutaan polttomoottordn kokllsn tutkmusmntlmn

Lisätiedot

XALKORI ALK-positiivisen NSCLC:n hoidossa

XALKORI ALK-positiivisen NSCLC:n hoidossa XALKORI ALK-postvsen NSCLC:n hodossa Tedot pävtetty elokuussa 2014 Opas lääkärlle XALKORI-hodon hallntaan Ssältö Johdanto Johdanto...3 Käyttöahe...4 Vakutuskohde...4 Vakutusmekansm...5 Annostus...6. Hattavakutukset...8

Lisätiedot

Kuva lämmönsiirtoprosessista Käytössä ristivirtalämmönvaihdin (molemmat puolet sekoittumattomat)

Kuva lämmönsiirtoprosessista Käytössä ristivirtalämmönvaihdin (molemmat puolet sekoittumattomat) Kemian laitetekniikka Kotilaku 3..008 Jarmo Vetola Kuva lämmöniirtoproeita Käytöä ritivirtalämmönvaihdin (molemmat puolet ekoittumattomat) kuuma maitovirta, eli ravaton maito patöroinnita virtau vaippapuolella

Lisätiedot

etappi.com VIESTI PAUKAHTAA LAKEURELTA 4. 5.11.2009

etappi.com VIESTI PAUKAHTAA LAKEURELTA 4. 5.11.2009 VIESTI PAUKAHTAA LAKEURELTA 4. 5.11.2009 Tervetuloa kakspäväslle Lakeuden Etapn ja JLY - Jätelatosyhdstys ry:n järjestämlle vestntäpävlle 4.-5.11.2009 Senäjoelle. Pävlle odotetaan 80 120 vestnnän, tedottamsen

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 1 761121P

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 1 761121P FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 76P Espuhe Fyskassa pyrtään löytämään luonnosta lanalasuuksa, jota vodaan mtata kokeellsest ja kuvata matemaattsest. Tässä kurssssa tutustutaan yksnkertasten mttausvälneden käyttöön

Lisätiedot

Tutkimus terveyden- ja vanhustenhuollon tarve- ja valtionosuuskriteereistä

Tutkimus terveyden- ja vanhustenhuollon tarve- ja valtionosuuskriteereistä Unto Hänen Len Nguyen Maru Peurnen Mo Peltola Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä RAPORTTI 3 2009 Krjottajat ja Terveyden ja hyvnvonnn lato Tatto: Mnna Komppa / Tattotalo Prntone

Lisätiedot

RATKAISUT: 17. Tasavirtapiirit

RATKAISUT: 17. Tasavirtapiirit Phyica 9. paino 1(6) ATKAST 17. Taavirtapiirit ATKAST: 17. Taavirtapiirit 17.1 a) Napajännite on laitteen navoita mitattu jännite. b) Lähdejännite on kuormittamattoman pariton napajännite. c) Jännitehäviö

Lisätiedot

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila El~r~H(r:n\! ElY~:, ~t/!.) TUTK,, J~- LJ.T ~ THE RESEARCH NSTrTUTE OF THE FNNSH ECONOMY Lönnrotnkatu 4 8, 0020 Helsnk 2, Fnland, tel. 60322 Pekka Ylä-Anttla Suomen ja Ruotsn metsäteollsuuden kannattavuusvertalu

Lisätiedot

3.3 Hajontaluvuista. MAB5: Tunnusluvut

3.3 Hajontaluvuista. MAB5: Tunnusluvut MAB5: Tunnusluvut 3.3 Hajontaluvusta Esmerkk 7 Seuraavat kolme kuvaa osottavat, että jakaumlla vo olla sama keskarvo ja stä huolmatta ne vovat olla avan erlaset. Kakken kolmen keskarvo on 78,0! Frekvenss

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu.

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu. 1 Linja-autoon on suunniteltu vauhtipyörä, johon osa linja-auton liike-energiasta siirtyy jarrutuksen aikana Tätä energiaa käytetään hyväksi kun linja-autoa taas kiihdytetään Linja-auto, jonka nopeus on

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut A1 Kappale, jonka massa m = 2,1 kg, lähtee liikkeelle levosta paikasta x = 0,0 m pitkin vaakasuoraa alustaa. Kappaleeseen vaikuttaa vaakasuora vetävä voima F, jonka suuruus riippuu paikasta oheisen kuvan

Lisätiedot

> 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db

> 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db Pet jr t Kvm Kr Hyyr yl Sr m Hm Ko e o LIITE.. Mtede melelvty 0 Yömelto (etore: m) Ortmp Petmo Immo Kop Rto Tehr Rö Voe Lepelto Pr Ptlh Rm Kymht Netytem Vroj Prorp Sem Rto Tlllo Vtter Sotmp It-Sto M Korvet

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006 TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)

Lisätiedot

4rrr. PYSwvYoesrÄ. 0809-cPR-1115. Tarvasjoen Teräsovi Oy Junnaronkatu 16 24100 Salo SE RTI FI KAATTI TUOTTEE N SUORITUSTASON EN 12101-2:2003

4rrr. PYSwvYoesrÄ. 0809-cPR-1115. Tarvasjoen Teräsovi Oy Junnaronkatu 16 24100 Salo SE RTI FI KAATTI TUOTTEE N SUORITUSTASON EN 12101-2:2003 4rrr VTT XPRT SRVCS Y llmeu ls r 0809 VTT XPRT SRVCS Y P 1001.02044\TT S RT KAATT TUTT SURTUSTAS PYSwvYesrÄ 0809PR1115 urpn prlmenn j neuvsn seuksen : 305/201 1 (rkennusueseus el CPR), jk n nneu mlskuun

Lisätiedot

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA HYVÄÄ TEKEVIEN HERKKUJEN ÄÄREEN!

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA HYVÄÄ TEKEVIEN HERKKUJEN ÄÄREEN! AURINKONIEMEN MAATILATORI avaa ovensa elokuussa 2011 luomun ja lähruuan myyjänä! Tarkemmat tedot ja aukoloajat löydät osotteesta www.aurnkonem.f SADONKORJUU AURINKONIEMESSÄ 13. 14.8.2011 Sadonkorjuu-tapahtuman

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

havainnollistus, muokkaus ja viimeistely

havainnollistus, muokkaus ja viimeistely Tekstin havainnollists, mokkas ja viimeistely Lettavs ja merkintätavat Tiina Airaksinen Kappaleiden jäsentäminen Kappale = asiakokonaiss Testi: Pystytkö keksimään otsikon? Ei yhden virkkeen / yhden sivn

Lisätiedot

SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA

SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA 1938 HIIHTOKURSSIT JA -NEUVONTA. HIIHDON OPETUSTA järjestetään Suomen Matkaljayhdstyksen tomesta Koln, Inarn ja Pallastunturn matkalumajolla sekä Pohjanhovssa

Lisätiedot

3D-mallintaminen konvergenttikuvilta

3D-mallintaminen konvergenttikuvilta Maa-57.270, Fotogammetan, kuvatulknnan ja kaukokatotuksen semnaa 3D-mallntamnen konvegenttkuvlta nna Evng, 58394J 2005 1 Ssällysluettelo Ssällysluettelo...2 1. Johdanto...3 2. Elasa tapoja kuvata kohdetta...3

Lisätiedot