Hyppy Pekingiin 2008 Tapani Keränen (Kihu) ja Juhani Evilä (SUL)

Transkriptio

1 Hyppy Pekingiin 2008 Tapani Keränen (Kih ja Jhani Evilä (SUL Harjoitvoden 2008 aikana totetettiin SUL:n ja Kihn yhteityöprojekti Hyppy Pekingiin Projektia Kihn vt. biomekaniikan ttkija oli pithyppääjien leireillä mkana valmennken tkena. Tehtävänä oli lajiharjoitkia hyppyjen ja oaharjoitten kva ja vahdinjoknopekien mitta. Vataavat mittaket tehtiin myö SM-hallikilpaila Joena ja keällä Lapan ja Lapinlahden Eliittikioia. Videokvakea käytöä oli highpeed kamera, jonka kvataaj oli 200 fr/, eli neljä kertaa rempi kin per DV-kameran. Vahdinjoknopedet mitattiin laerttkalla vahdinjokradan takaa jatkvana hetkellien nopeden mittakena. Tällä tavalla aatiin mitatta koko vahdinjokn nopeprofiili, jota homion kohteiki modoti hetkellinen makiminope, en ajoit ja ponnitkontaktiin tlonope. Leireillä, Joenn ja Lapan Eliittikioia käytettiin 50 Hz taajdella mittaavaa Laveg laerttkaa ja Lapinlahdella omalaien Noptelin kehittämää 500 Hz nopevalvontattkaa. Leireillä rheilijat aivat omien hyppyjenä videoleikkeet harjoitken jälkeen ja vahdinjoknopekvaajat eraavana päivänä. Kilpailjen jälkeen viive oli 2-3 päivän lokkaa. Vahtia, tekniikkaa ja voimaa Vahdinjoknopedella on kiitatta ri merkity pithyppytlokeen, kn vertaila on eritaoiia pithyppääjiä (kva 1. Sen merkity hyppypitden määräävänä tekijänä kitenkin heikkenee, kn vertaila on hyvinkin amantaoiet hyppääjät. Tällöin hyppääjien väliet erot yntyvät hyppytekniikan (ponnit, ilmalento ja krot ekä ponnitvoiman ykittäiitä oaita. Pelkitetyti voi anoa, että joknope on oma ykittäinen tekijä, mtta hyppytekniikka ja ponnitvoima nitotvat kekinäieki ymbiooiki. Kva 1. Vahdinjoknope (6 1 m kekinope v. hyppypit (Seyfarth Ponnitkontaktin ala on homattavati jokakeleen kontaktia remmat jarrtvoimat. Tämä joht ajan ja tilan hankkimieki voiman-/nopedentottoon ylöpäin. Lonnollieti joknopeden kavaea ponnitkontakti lyhenee, vahdittaen pytynopeden tottohetkeä. Ponnitklmaan vaikttaa vaaka- ja pytynope ponnithetkellä. Pithyppääjän ponnitklma on (Solin, Tokion ja Oakan MM-kiojen analyyikirjat. Se on riippvainen vahdinjokn nopedeta lanklle, illä pytynope äilyy hyvinkin amana holimatta eri vahdinjoknopekita (Bridgett ym Nopeilla hyppääjillä ponnitklma voikin olla matalampi kin heitä hitaammilla kilpakmppaneilla (kva 2. Myö

2 hyppääjäkohtaieti ponnitklma lakee nopeden kavaea (Bridgett ym. 2006, jonka hyppääjä voi pitkän hypyn jälkeen kokeakin harmittavana ptteena mten hyvää oritkea. Kva 2. Vaakanopeden kavaea hypyn lähtöklma pienenee. Vakiintneella tekniikalla hyppäävän hyppypit heikkenee jo 5 cm, kn ponnitklman poikkeaa 1 optimita (Linthorne ym Ponnitklmalla on vaikt myö hypyn alatlon krotpitteen. Korkeata ponnitklmaa eraa myö jyrkkäratainen alatlo, jolloin krotmatka jää lyhyeki ja aihettaa jopa 20 cm menetyken hypyn pitteen (Linthorne ym Ponnitvoima totetaan koko kehon ja raajojen liikkeillä, joidenka voima klkee ponnitavan jalan (tkipiteen katta lankkn. Kaikki tkipitettä kohti tapahtvat liikkeet heikentävät yöhäinen vapari ja hyppääjän vajoaminen, kn taa tkipiteetä poipäin ntatvat liikkeet kavattavat voimaa, kten eim. ponnitavan jalan poleien käden ja vaparin noto. Jalan irrotta maata hyppääjä ei voi enää vaikttaa lentoratana pitteen, vaan ja ainoataan kehona aentoon painopiteenä ympärillä. Vahdinjokmittaten kertomaa Jokvahdin mitta kilpailia oli akelparin pitinen ja hypylliiä harjoitkia makimiaan 16 akelparia (kva 3. Makiminopeden hyppääjät aavttivat kolmanneki viimeietä viimeieen akeleen kohdalla, eli aikaiintaan n m ennen lankka N o p e / Etäiyy lanklle 2.0 Kva 3. Hyppääjän vahdinjokn nopeprofiili. Miehitä rin nope oli 11.0 ja naiita 9.7. Tää on homattava, että kyeeä on ykittäien akeleen työntövaiheen hetkellinen nope, ei viiden metrin välimatkan kekinope. Miehyppääjillä ponnitkontaktiin tllea nope oli hidatnt 0.32 ja naiilla Urheilijakohtainen vaihtel oli

3 rta. Miehiä hidatminen vaihteli ja naiia Mtamita arvokilpailita löytyy liikeanalyyillä mitattja ponnitkontaktiin tlonopekia (kvat 5 ja 6. Ne antanevat hyvän oviitanmaailman ehdottoman hipptaon oritvaatimkita. Joka tapakea nope ptoaa ponnitkontaktin aikana ja itä enemmän mitä kovempi vahdinjoknope on (kva 4. Sen jälkeen hyppypitteen vaikttaa vain ponnittekijät, eli tekniikka ja voima. Kva 4. Vahdinjoknopeden ja hypyn lähtönopeden välinen hde ta oviteviiva. Harmaa viiva kvataa 100 % yhteyttä. (Linthorne ym Kvia 5 ja 6 on mkailt brittiläien Adrian Lee in voden takaieta eityketä ponnitkontaktiin tlonopeden ja hyppypitden yhteydetä. Siinä lineaariviivan alapoli kvataa nopetekijää ja yläpoli ponnittekijöitä. Hajontojen välinen ale, ptki, kvaa näiden kahden tekijän taapainoa. Kviin on liitetty pithyppääjiemme kaden 2008 kilpailhyppyjen, miehiin Mike Powellin ME hypyn ja naiiin Jackien Joyner-Kereen Tokion MM-kilpailjen ekä Oakan MM-kilpailjen mitalikolmikon ponnitkontaktiin tlonopedet ja hyppypitdet Kotova6.90 m Lebedeva 7.03 m Kolchanova 6.92 m Joyner Keree 732 m lo T Nope ponnitkontaktiin ( Kva 5. Naiten ponnitkontaktiin tlonopeden ja hyppypitden yhtey kailt Lee 2007.

4 9.00 Powell 8.95 m Saladino 8.57 m lo T 7.50 Ponnittekijät tekniikka voimantotto Phillip 8.30 m Howe 8.47 m Nopetekijä Nope ponnitkontaktiin ( Kva 6. Mieten ponnitkontaktiin tlonopeden ja hyppypitden yhtey kailt Lee Seitemätä miehyppääjätämme kdella tlokea painott nopetekijä ja vain yhdellä ponnittekijät. Kolmeta kärkihyppääjätä vain hänen trendiviivana myö äilyy ptkea tlonopeden kavaea, eli hänen ponnittekijänä riittävät hyödyntämään kavaneen vahdin. Hyvänä eikkana voi todeta, että meillä on kaki hyppääjää joidenka ponnitkontaktiin tlonope riittää arvokiafinaaliin. Varmati iellä illoin on kilpakmppaneita joilla on kovat 100 m ennätyket, mtta e taidetaan kompenoida hyvällä lanklle lähetymiellä, jolloin vahti äilyy. Vaikka naihyppääjiä oli erannaa vähemmän, niin ama trendi kin miehillä on havaittavia myö heillä. Parhaan hyppääjämme tlonope riittää hyvinkin arvokiafinaaliin, mtta ponnittekijät rajoittavat en hyödyntämitä. Akelmerkkijok ponnitkontaktilla Harjoitkia täyvahtiia hyppyjä ei jrikaan tehdä. Yleienä harjoitkena vahdinjokn kantavteen lanklle aakka käytetään akelmerkkijoka ponnitkontaktilla. Kevään etelän leirillä tämän harjoitken vahdinjoknopekia erattiin mie- ja naihyppääjiltä (talkko 1. Niiä makiminope oli 2 % hitaampi kilpailmittakiin verrattna. Lanklle tlonopekilla ei miehillä käytännöä harjoitken ja kilpailoritken välillä ollt eroa ollenkaan. Joten ainakin lanklle tloharjoitteena harjoit toimii, vaikka en vahdinjokprofiili poikkeaa kiaoritketa. Talkko 1. Kilpailn ja harjoitkea mitatn akelmerkkijokta ponnitkontaktiin makiminopedet ja ponnitkontaktiin tlonopedet. Makiminope Ponnitkontaktiin tlonope Kilpaila Harjoitkea Ero % Kilpaila Harjoitkea Ero % Miehet 10.37± ± ± ± Naiet 8.78± ± ± ±

5 Mitä yhteityö KIHUN kana antoi lajiryhmällemme? Jhani Evilä, SUL:n pithypyn lajivalmentaja Enikikin e oli kaan ja hartaati odotett projekti, joka toteti viimein Jarmo Mäkelän ja Kihn organioimana yhteiprojektina, joa Tapani Keränen toimi mittakita ja kvakita vataavana prona. Laitteito oli käyttäjää myöten hipplokkaa, joten aadt mitta-/kvatloket olivat varmati lotettavia. Tärkeää oli myö projektin ketoaika, joka kattoi periaatteea koko harjoittel- ja kilpailkaden Palate rheilija-valmentajapareille aatiin heti ja vielä varmemmaki vakdeki dvdmodoa jokaielle potia kotiin. Tämä antoi erinomaiet mahdollidet nnitella harjoitteln painotta oikeaan ntaan, joka kyllä itten kilpailkadella elväti näkyikin. Tapa jo antoi edellä erittäin kattavan elvityken projektin mittatlokita joten trha tää enää paneta iihen poleen. Ehkä kitenkin monillekin yllätykenä voidaan todeta, että etenkin parhaat miehyppääjämme ovat lanklletlonopekiltaan korkeaa kanainvälitä lokkaa, joten pheet eim. Tommi Evilän hitadeta on viimeitään nyt yytä heittää romkoppaan. Ttkim vahviti myö en näkemyken, että miehyppääjien vahvdet ovat voima/nope (nopetta ei kitenkaan voi olla kokaan liikaa, kn taa heikkodet löytyvät teknien oaamien polelta. Naiilla taa rimmat ptteet löytyvät fyyieltä polelta, vaikka toki oaamieakin on paljon parannettavaa. Harjoitkellieti ajatellen on kitenkin hyvä aia e, että pithyppyryhmämme on keki-iältään vielä nori, joten varinkin fyyiiä ominaikia on ht helppo parantaa. Mitä itten tlee iihen oaamipoleen? Pohjolan olohteet eivät kyllä hyppääjiä helli, ede keällä, joten täyipainoien lajiharjoitteln läpivieminen kotimaaa on täyin mahdotonta. Tarkoittaa itä, että täy- /kovavahtiten hyppyjen määrä jää väkiinkin liian pieneki. Tätä joht, että varinkin kilpailkaden alkpolella, iirryttäeä kovempiin vahteihin homma ei klaa, eli tekniikka ei toimi ja näin ollen fyyiiä ominaikia ei pytytä täyin hyödyntämään (eim. PL. Järkevää oliikin aloittaa kilpaileminen maltilla (lyhyellä vahdilla ja liätä itten tehoja vähitellen tntman löytymien mkaan. Näin toimien vähennettäiiin myö lokkaantmirikiä. Lajiryhmämme kannalta voikin lakonieti todeta, että amatöörejä kn ollaan, eikä fyrkat riitä leireilemään polta votta etelää, niin ei e ilmatonmto niin kahian hono aia ole! Kiito kaikille projektiin oallitneille ja en mahdollitaneille ja toivom, että e ainakin joain modoa jatkii tlevaideakin. Tloketkin en näyttävät miten rta hyötyä iitä lajiryhmällemme oli!