*******************************************************************************

Transkriptio

1 LÄÄKEIEEEN LN VLINKOE EHÄVÄMONISE ää on valntakokeen tehtäväonte. Monte ältää anetotektä, johdantoja tehtävn, valntakoetehtävät ekä ltteenä valntakokeen kaavakokoelan ja talkkotetoja. ehtäven ratkaenen edellyttää valntakoekrjaa oleven tetojen, tehtäväonteea oleven anetotektn ja johdantotekten ekä kaavojen ja talkkotetojen hallntaa ja oveltata. Johdantotektä olevat tedot vovat lttyä denkn kn tä eraavan tehtävän ta tehtäväarjan ratkaeeen. tt holellet tehtäväonteeeen ltteneen. ehtäväonteen läk olet aant erllen vataonteen, joa on oa vatatlana jokata tehtävää varten. Krjota vatake elvällä käalalla vataonteea kllekn tehtävälle varattn tlaan. Eäelvät krjotetta, vvotetn tlan ylttävää (van yk krjotrv ktakn vvaa koht!) ta vatatlan renavvotken ylttävää tektä e oteta arvonna hooon. Laktehtäven ratkaeea vakoarvona käytetään ltteeä oleva arvoja. Vatakk tlee ettää tlokeen johtavat laktotket. Pelkkä neernen tlo e rtä vatakek. Neernen lotlo tlee ettää tehtävänannon eätarkan neeren arvon erteella, elle tehtävää ton anta. Vataten arvont ert valntakoekrjaan ja valntatladea jaettn tehtäväonteeeen ltteneen. Vataket teytetään at nä oleven aatetojen ja ratkajen okeellden nn yö nden johdonkaden ja elkeyden erteella. Vataten yhteenlaketta kokonateaa kttaan raakatek. Nden ttaeta valntakoetek, oatehtäven ahdolleta kareta ekä ta arvoteln lttyvtä toentetä äättävät er ylotojen valntatoknnat tenäet ääntöjenä ttea. ******************************************************************************* Lääketeteen alan valntakoe alkaa klo 9 ja äättyy klo 4 ja ketää taan 5 tnta. Koealehn ääee klo 9:40 at ja kokeeta aa ota akantaan klo 0:00. arkta, että aaaa tehtäväonteea on kanlehden läk aneto- ja tehtävävt -, kaavaltevt -4 ja vataonteea kanlehden läk vt -4. Merkte henklöteto jokaelle vataonteen vlle het, kn koetla on alkant. Van ne vt tarkatetaan, john yrkjä on erknnyt henklötetona ennen kokeen äättytä. Kakk krjottanen koetladen äättyen ja vataonteen alattaen välenä akana on kelletty. Vataonteen alat taaht valvojan ohjeden kaet.

2 ehtäväonte netotekt Hengtylan kana kehkohn klket terveydelle hatalla krobeja, yhdykntalaa oleva enhkkaa ja ta veraaneta, tta hengtyteden katta vodaan yö annotella lääkketä. Jodenkn kehkoaraken, kten atan, akallhotoon on jo tkään ollt käytöä aerooleja, joa on eerkk kehkotka laajentavaa albtaola ta tlehdta hlltevä kortkoterodeja. Hengtytete annettavaa kehkokdoken akallhodoa lääkeaneden vakttav on are verrattna eerkk n katta eltöön annettavn, verenkerron vältykellä kehkokdokeen klketvn lääkeanen. ää joht tä, että olen ja akan entyyt hajottavat oan lääkeaneta ennen kn ne ääevät yleeen verenkertoon. ää n. enkerron etabola vähentää kdokeen ääevän lääkeaneen totta. Soraan hengtyteden katta kohdennett akallnen annotel ja eneät lääkeannoket vähentävät yö lääkkeden ahettaa vvaktka. Hengtyteden enää ettää oht lakerro, johon hengtylaa olevat hkkaet helot tarttvat. Lakalvon värekarvojen rytnen lke rtää lakerrota nela koht. La ja hen tarttneet hkkaet joko nellään ta yktään o. Oa veraaneta ja lääkeaneta jää kehkorakkloden enän ja vakttaa akallet. oet lääevät eteelolt ja ääevät verenkertoon ta lyfakertoon ja vovat k aada akaan vaktka alla eltöä. Fyynen rat votaa ventlaatota ja lää hengtytä n katta, kä edtää enhkkaten klketta ja jäätä hengtytehn. Hengtylan kana klketven hkkaten koko, oto ja koot vahtelevat. Hkkaa, joden halkaja on > 0,4, kttaan rk hkkak ja halkajaltaan tätä eneä enhkkak. Kakken enä hkkaa (halkaja < 0, μ) kttaan nanohkkak. on lääketeteeä kttaan yleet velä tätä reakn (halkaja 0,-0,3 μ) hengtettävä lääkeanehkkaa nanohkkak. Hkkaet jäävät hengtyteden enän tarttalla, edentotalla ta dffndotalla hengtyteden ja kehkorakkloden enää ettävään la- ja netekerrokeen. Hkkaten koko ja aerodynaanen oto vakttavat nden lkkeen lavrran kana ja ääyyn eltöön. Päätäkeen enn

3 ehtäväonte hengtytehn ja kehkorakklohn hkkaet evät aa olla kooltaan lan ra (ret hkkaet), tta toaalta edentotakeen nden aan on oltava rttävän r. Sret hkkaet ja oa enhkkata tarttvat ja edentotvat jo nenäneln ja ojen kehkotken enäää ettävään lakerrokeen. Ne evät ten ääe alen hengtytehn ta kehkorakklohn ja nden vaktket eltöä jäävät varn vähäk. Srn oa kakken entä nanohkkata klket ään hengtettäeä kehkorakklohn aakka, tta enen kokona ja aana vok ne evät helot tart ta edentod, vaan ne otvat lohengtyken kana. Ptkäakanen eähtaka ältävän lan hengttänen lää kaken kokoten hkkaten kertytä kehkorakklohn ja hn kehkokdokeen. ntohn tlevaa laa vodaan hdtaa latontlatteden ja lanhdtnten avlla. yyllet lanodatn koot koleta hkkaa keräävätä oata (kva ). Mekaanella eodattella aadaan lata otetk rat hkkaet, elektronen keroan avlla kyetään otaaan hkkaet, joden koko on < 0,30 μ ja aktvhlodatten avlla vodaan otaa eerkk hajolekyylt. Elektronea keroaa olevalla onaattorlla hkkaet onodaan käyttäen ean kv:n jänntettä ja ohjataan etallten Kva. Ilanhdten oat ja tontaeraate keräylevyjen väln. Hengtytehn ääeet veraaneet ahettavat kdoärytytä, tlehdreaktota, nologa vateta ja takn kdotoka. Makrofagt evät yty fagoytoaan ktaa artkkeleta, jotka vovat läk etää akrofagen lkken. Sten ne vovat älyä kehoa tkään, korttaa kdota ja kavattaa hatallten vateden todennäköyyttä. Bokealla reaktoa, kaan lken tlehdreaktot, vo odota taatota ja yöää ahettava reaktva johdannaa. Reaktvet yhdteet vovat ttaa valkaaneden rakennetta ja antgeentta, ahettaa ol- ja kdovarota ekä tlehdttaa kehkotka, kehkorakklota

4 ehtäväonte 3 ja veronen enää. Veraaneden ahettaen toten erakena vovat kehkojen ojaekant a ärykketä vataan hekentyä ja akallet toket levtä tlehdvälttäjäaneden avlla koko eltöön. Hengtytehn jääneet veraaneet ahettavat akalla toka, tta alle eltöön ääeet veraaneet vovat ahettaa aankaltaa toka akn kdoka ja elä. Eerkkenä veraaneden ahettata kehkoarakta vodaan anta kroben ahettaat hengtytenfektot, teölytä ta lanaateta ahetnt ata, takonnta ahetnt kehkoahtatatat ja ahdollnen kehkoyöä ekä kvölykehko ja abetoo. Perän toka ja yöää vovat ahettaa lavrtaten kana yhdykntalaan klketneet radoaktvet otoot, jota vo äätä lakehään eerkk ydnvoalaonnettoden jälkeen. Väetötaolla ongelalla ovat ktenkn eätäydelletä alaeta yntyvät hatallet hkkaet. Soea ahet todennäköet enten terveydellä hattoja tkäakaeta altteta lkenteetä ja n enoltota vaatvlle enhkkalle. Pta käyttävät entljat äätävät avn kana laan hteellen aljon nokea ja eäorgaana yhdtetä. Sava olevat hkkaet ovat tyyllet halkajaltaan -00 n. Penhkkaet ovat en hyvn reaktva, koka nllä on r aktvnen nta-ala. Ilakehään vaatvat kaaaet eähtadet, kten rkkdokd (SO ), tyen okdt (NO x ) ja aonakk (NH 3 ), odotavat lakehän den aneden kana reagodeaan n. ekndaarhkkaa, jota rn oa on aonlfaatta ja aonntraatta. Knten hkkan, kten nokhkkan, vo tota atoja erlaa yrkyllä ja allergova hlvetyjä, rakaetalleja ja ekndaara hkkaa. Oa hkkata ältää yöää ahettava orgaana yhdtetä, kten olyyklä aroaatta hlvetyjä el PH-yhdtetä. Oa PH-yhdtetä on karno- ja tageenä ja oa yö teratogeenä. Yk tyyllnen PH-yhdte on bento(a)yreen (kva ). Kva. Bento(a)yreen Nanolääkketä valtettaea lääkeane vodaan lottaa, kvata ja jahaa halkajaltaan n kokok artkkelek. ällaet artkkelt yrkvät aggregotaan rek artkkelek. Hengtytete taahtvan annoteln kannalta ova aggregotneden artkkelen

5 ehtäväonte 4 halkaja on -0 µ, koka llon artkkelella on rttävä aa ja en yö ova aerodynaanen oto. Nanolääkeaneeta ja n. kantaja-aneeta vodaan yö odotaa kolekeja, jotka ellaenaan ta aggregotneena ovat kooltaan ova hengtytete taahtvaan annoteln. Kantaja-anena vodaan käyttää eerkk laktooa, anntola, looeja, lektnejä ta erlaa bohajoava olyeereja. Sen läk, että kolekt lkkvat hyvn lavrran kana ja edentotvat, ne yö ojaavat (aon kn te kantaja-aneetkn) etdrakentea nanolääkeaneta kehkokdoken roteolyyttltä entyyeltä. Kehkorakkloden enäää ta vähäeää äärn yö hengtyteden enäää aggregotneet artkkelt hajoavat, jollon lääkeaneta ta kolekeja vaat. Vaatnella artkkelella on enen kokona vok r yhteenlakett aktvnen nta-ala. ää lää artkkeleden lkotta kehkorakkloden enään netekerrokeen ja eteeln, jollon nden konentraato kavaa. Konentraaton kav lää dffokaateetta klketa kehkorakkloden ja kehkohonten enäen odotaan alveolokallaarebraann lä. Eltöä kantajaolekyylt vovat lätä nanolääkeaneen tehoa ttaalla en farakokneettä onaka. Kantaja-aneeeen vodaan lttää yö ta nanoartkkeleta ta olekyylejä, eerkk vata-aneta, jotka attavat ohjaaaan lääkkeen efet kohdekdokeen. Loo on rakkla, jonka kalvo tttaa olkalvon O CH 3 O fofoldkakokerrota. Loon rakenne on yyvä O CH C O CH C n eltön vetoea yärtöä. Penkokoa PG PL (halkaja n) looeja vodaan käyttää kantaja-anena, jollon lääkeane kaelodaan joko O CH 3 O O CH C O CH C loon ällä olevaan vefaan ta loon n kalvoon. Polyeerä nanoartkkelea lääkeane vo PLG olla jakatnt artkkeln olyeerkoreen ta olla Kva 3. PG:n, PL:n ja PLG:n artkkeln yteä koren ällä. Nanoartkkelea olekyylrakenteet käytettyjä bohajoava olyeerejä ovat ynteettet olyetert olyglykolhao (PG), olylaktd (PL) ja olylaktdglykold (PLG) (kva 3). n

6 ehtäväonte 5 Monet fykaalet, keallet ja bologet tekjät etävät tarttneden ja edentotneden hkkaten ääyä hengtytetä ja kehkorakklota alle eltöön. Ylähengtyteä tällaa tekjötä ovat. lakerro ja erlaet katabolet entyyt. Kehkorakklohn hengtylan kana klketvat knteät hkkaet, kten nok ja neraalt, äätyvät valtaon akrofagehn. Päätäkeen eteelolhn ta nden lä eltöön hkkaten täytyy leta hengtyteden enää verhoavaan netekerrokeen ta olkalvoon ja dffndota olkalvon ja lolta koko alveolokallaarebraann lä. Ravalkoet orgaanet yhdteet (kten PH-yhdteet) rtyvät helot olkalvohn ja oljen ällä olevaan fofoldkalvotoon, tä ne otvat hoattavat htaan kn velkoet yhdteet. Monet hkkaet, joden lko on hono, vovat äätyä olhn endoytoon avlla ta oljen lä verenkertoon tranytoon avlla. Hkkaten velkoten yhdteden (kten eäorgaanten olojen) odotnen edeattaa nden klketta eltöön. On vttetä tä, että olat lkenevat ja laenevat hteellen noeat hengtyteden ja kehkorakkloden enää verhoavaan netekerrokeen ja dffndotvat eteeloljen lä verenkertoon ta oljen välten ltoten katta kdoneteeeen. Nanolääkeaneden klketta eteeloljen lä ja kohdeolhn vodaan arantaa akkaaalla ne looehn, jotka ravalkona lääevät olkalvon helot. Makrofagt fagoytovat ja hajottavat bakteeren läk htaat lkeneva ra artkkeleta ja roteneja. vetyerokdn avlla. Penkokoet etdolekyylt vovat hajota roteolyyttten entyyen toeta. oaalta etden aan kavaea nden rakenne tt ontkaek, jollon entyyt evät yty helot hajottaaan ntä. Protenen klketnen hekkenee nden olekyylaan kavaea, ja yl 50 kda:n kokoten rotenen on vakeaa äätä verenkertoon. Penkokoet etdolekyylt vovat rtyä tranytoon ja ertyten rotenkljettajen avlla eteeloljen lä. Nanoartkkelt ääevät verenkertoon joko oraan alveolokallaarebraann lä ta lyfakerron katta. Veretä ne vovat äätä endoteelolhn ja/ta klketa verenkerron kana kdokn, joa on vlka verenkerto, kten ydäeen, avohn, akaan, lyteen ja nan. Oa hatallta aneta vo jäädä tkäk akaa ta yyvät eltöön, oa (yö

7 ehtäväonte 6 lääkeaneta) etabolot akaa ja oa ot naten katta vrtaan. Edellä antlle PH-yhdtelle alttta ttktaan vrtata, jota vodaan havata lka PH-yhdteden etabolatotteta, kten eerkk -hydrokyreenä. Se on rakenteeltaan fenol kooten neljätä fotneeta benteenrenkaata ja -aeaa olevata hydrokyylryhätä. -hydrokyreen vodaan erottaa ja äärttää vrtanäytteen den yhdteden jokota kroatografella enetelällä floreendetektorn avlla. Vakka enkokoet etdt ääevät hteellen helot eteeloljen lä verenkertoon, nden r herkkyy kehkokdoken roteolyyttlle entyyelle on aettant haateta etdaeroolen käytölle lääkkenä. Ktenkn kehkoa olohteet lääkeaneden eytyelle ovat aljon otaat kn aha-olkanavaa, jonka katta annoteltavat nanolääkkeet on ojattava aljon tehokkaan hajottava tekjötä vataan. Hengtyteden katta taahtvan etdnanolääkeaneden annoteln jälkeen nden to laaa noee lähe välttöät, kn taa aha-olkanavaan, njektona honalakdokeen ta lhakeen annoteltaea toden no laaa taaht htaan. Ptoden noeaan non vakttavat alveolokallaarebraann r kokonanta-ala ja lyhyt dffoatka. ällön vakttavan lääkeaneen annotela vodaan enentää edellyttäen, ette lääkeane hajoa ennen eytytään verenkertoon. Pakallen vaktken (llon kn tä haltaan), noean eytyen ja njektohn verrattna helon annoteltavden vok aeroolnanolääkkeden kehtytyö on vlkata. Inln on etdhoron, jota on kehtelty hengtyteden katta annoteltava nanolääke. ätä on kokelt hllä dabeteken hodoa. Kn veren glkoototta verrattn hengtettävää nanonlna aanella ja honalaena njektona nlna aanella, nanonlnn vaktken havattn alkavan lähe välttöät annoteln jälkeen el aljon noean kn njektona annotelln nlnn. Ktenkn odotetta alhae nlnn to laaa annoteln jälkeen, teknet ongelat nanonlnn ekottea aeroolk annoteljalatteea ekä korkeat nanolääkkeen valtktannket ovat ahettaneet en, että aeroolna otettavan nlnn käytötä on totaek lovtt.

8 ehtäväonte 7 Inlnta on yö kehtetty tablettna roanlatkanavan katta annoteltava nanolääke, jota on kokelt dabeteta aratavlla rotlla. Nanonlntablett okkeaa täyn dabeteken käytöä olevata tabletthodota, joa lääkeaneden avlla yrtään khdyttäään nlnn ertytä haata ta lääään kdoten nlnherkkyyttä. Inlnta ja bohajoavata olyeertä odotett nanolääke e hajoa roanlatkanavan roteolyyttten entyyen vaktketa, vaan lääke eytyy ttattoana verenkertoon. Polyeer alkaa hajota vata verenkerroa vaattaen nlna llon kn veren glkooto on koholla. Polyeern hajoanen hdat glkootoden lakea, jollon nlnn vaatnen hdat. Yhdellä roanlatkanavan katta annetlla nlnannokella veren glkooto aatn yyään taaena ean ävän ajan ratta tä, knka aljon rotat käyttvät ravntoa. Ihllä tällanen hotooto vähentä veren glkootoden erannan tarvetta. Hotoodolla votan yö välttää lan rta ta lan entä nlnäärtä ahetvat hyo- ta hyerglykeat. Injektona annettavaa nlnhodoa okea annotel jodtaan äärttäään ttaaalla veren glkoototta varn theät. Läk on nodatettava tarkkaa rokavalota, jotta nattn ravnnon äärä ol okeaa hteea nlnannokeen nähden. Hatallten hkkaten vaktket terveyteen ertvat relta on nden eneen kokoon, jonka vok ne klketvat helot yärtötä kdokn ja ääevät vakttaaan eltöä. Saaa kokolokkaa oleva nanoteknologet valtettja lääkketä ja hototeknkota on ott yhä aren hyödyntäään araken hodoa.

9 ehtäväonte 8 ehtävät ehtävä 3 tettä Krjota alla olevan tektkaaleen nerodt, vvalla erktyt ttvat anat (btantv ta adjektv) vataonteea olevaan talkkoon. Khnkn vatatalkon nerotn kohtaan tlee erktä anoataan yk ana. Jo kohtaan on erktty eneän kn yk ana, tlktaan kohta väärn ratkatk. EKSI: Kaveräet lektnt ovat glykoroteneja, jotka totvat eltöäe olnnan efn hlhydraattolekyylehn. ään vok lektnejä vodaan käyttää eerkk n katta annettaven lääkeaneden kdoefnä kantajaolekyylenä. Käytettävät lektnt evät ole antgeenä, el ne evät käynntä (). Ne evät yökään ole herkkä ranlatkanavan roteaaelle, kten ahalaka odotvalle (). Ohtolea lektnen totnta-alaa läävät (3), (4) ekä eteeloljen olkalvon odotaat (5). Lakalvon eteeloljen välet (6) (7) etävät lääkeanekolekn ääyn olvältlaan. Lektn knnttyy olkalvon ntegraalen kalvorotenn hlhydraattolekyyln. Knnttynen käynntää endoytoon, joa kolek an klatrnolekyylen kroaan koakkeeeen, joka olkalvota rroteaan odotaa endoon. Hajoaaton lektn-lääkeanekolek vodaan otaa olta jäännökaalea (8) avlla. Penolekyylet lääkeaneet vovat rtyä (9) -olekyylen odotaen (0) katta veren olhn. Jo n katta annettavan lääkkeen kohde on e. klrahanen, kvatt kolek e aa hajota olen eteelola. ollon kolek tl nntella nn, että e vo klketa eteelola () avlla. Ennen kn eteelolta vaatnt kolek vo rtyä yärövään dekdokeen, en on läätävä eteeln alanen (). Päätäkeen klrahaeen kolekn on rryttävä dekdoketa verenkertoon. Lyfaatteen järjetelään rtytä helottaa. endoteelollle onanen (3).

10 ehtäväonte 9 ehtävä 0 tettä Ydnvoalaonnettodea vaat lakehään 37 C- ja 3 I-otooeja ältävä radoaktvnen lv. Plv ahettaa tarkateltavalle aleelle lakean, jonka aktv nta-alaa koht on I = 3,0 kbq/ ( 3 I) ja C =,0 kbq/ ( 37 C). Polntajat ovat I = 8,0 d ja C = 30,0 a. Onnettohetkellä olttoaneea 37 C-atoen äärä ol 03 kertaa re kn 3 I-atoen äärä. Vot olettaa, että näden otooen oolaat ovat vataavat 37 g/ol ja 3 g/ol. a) Knka aljon on näden radoaktvten otooen aa nelöeträ koht? (3 ) b) Knka kaan radoaktvnen lv on ollt atkalla ennen lakeaa? (7 ) ehtävä 3 4 tettä a) Ilaa on hkkata/c³. Oletetaan, että hkkata 99,70 % on halkajaltaan < 0,3 μ (< 0,3-hkkaet). Näden aa on ktenkn van 0,30 % hkkaten kokonaaata, joka on 75 µg ktoeträ laa. Mkä on < 0,3-hkkaten kekääränen aa? (3 ) b) Knka r vetovoa vakttaa kahden aaltaan 0, ng:n hkkaen välllä, kn ne ovat 0,5 :n etäyydellä totaan? (3 ) c) Kak enhkkata onodaan ten, että kkn aa ähkövaraken, joka on nelnkertanen elektronn varakeen verrattna. Hkkaet ovat alktlanteea 0,0 :n etäyydellä totaan, tta lkkvat tten kaeak totaan. Knka onta roentta hkkaten välllä vakttavata alkeräetä ähköetä voata on jäljellä hkkaten välen etäyyden ollea,0? (3 ) d) Sähköet varatt hkkanen (vara 4e) ohjataan lavrran kana elektroneen lanhdteen, jonka keroa odot verekkätä etalllevytä, jotka ovat :n etäyydellä totaan ja joden välllä on 4,0 kv:n jännte. Knka r voa vakttaa hkkaeen, kn e on levyjen välä? (3 ) e) Maaltaan 0, ng:n hkkaa kertyy edellä anttjen etalllevyjen nnalle 000 kaaletta eknna. Knka aljon hkkata kertyy aaa levyjen nnalle vkoa? ( ) ehtävä 4 tettä Oletetaan, että kehkohn klketven alloaten artkkelen they on, g/c 3 ja halkaja 6,0 n. a) Knka onta tällata artkkela tarvtaan,0 graaan anetta? ( ) b) Knka onta nelöeträ on,0 graaa tällata anetta oleven artkkelen kokonanta-ala? ( ) c) Vertaa b-kohdaa laketta kokonanta-alaa kehkorakkloden kokonanta-alaan. ( ) d) Knka onta roentta artkkeln nta-alan hde aaan enenee, jo artkkeln halkaja onkn 0,0 µ? Oletetaan, että artkkelen they on vako. (3 ) e) Vertaa kehkorakkloden halkajaa halkajaltaan 0,0 µ:n artkkelen kokoon. ( )

11 ehtäväonte 0 ehtävä 5 9 tettä Selota ekant, joden avlla eltöä yrtään etäään äänhengtylan veraaneden ääyä kehkorakklohn. ehtävä 6 tettä Mtkä tekjät ja ekant edeattavat hkkaten ja näden hajotea yntyneden olekyylen ääyä alveol-lata verenkertoon terveellä henklöllä? ehtävä 7 Mllä tavon akrofagt tovat oltkea bakteereja vataan? tettä ehtävä 8 7 tettä Knka onta llltraa kvaa laa (NP) tarvtaan, kn 5,0 g bento(a)yreenä oltetaan täydellet korkeaa läötlaa? Oletetaan, että laa on haea,0 tlavroentta. ehtävä 9 3 tettä PH-alttta ttkttaea vrtanäyte (400,0 l) laennettn aetaattkrlla (00,0 l; H 5,00), joka äl 5,00 l -glkrondaa/aryyllfataa-lota glkronaatt- ja lfaattkonjgaatten hydrolyoek. Näytettä dettn 5 tnta 38,0 C:a. Sen jälkeen näytteeeen lättn rotenen aotaek 700,0 l aetontrlä, ja näytettä jäähdytettn 5 ntta. Sodatken jälkeen 50,0 l näytelota njektotn kroatografalatteeeen. ällön latteen floreendetektorn antaa vate (kn nta-ala) -hydrokyreenlle ol 530 ykkköä. Standardna käytettävää -hydrokyreenlota (5,00 nol/l) njektotn latteeeen aa äärä, jollon kn nta-alak aatn 3457 ykkköä. Detektorn vate ol lneaarnen ttktlla konentraatoaleella. a) Knka aljon vedetöntä etkkahaoa (they,049 g/l) on etotava ja knteää natraetaatta nnttava, kn valtetaan,00 ltraa analyyä tarvttavaa aetaattkra? Pkrloken H on 5,00 ja etkkahaon kokonakonentraato c tot ([CH 3 COOH]+[CH 3 COO ]) lokea on 50,0 ol/l (etkkahaon K a = 4,76 läötlaa = 5 C). (9 ) b) Mnkä vok -hydrokyreen entyy vrtanäytteeä glkronaatt- ja lfaattkonjgaattena? ( ) c) Lake alkeräen vrtanäytteen ältään -hydrokyreenn konentraato. ( )

12 ehtäväonte ehtävä 0 0 tettä a) Mllaet ja nkä olekyylen ja olekyylen oen välet e-kovalenttet vorovaktket tävät kooa loorakklaa? (4 ) b) Erään glyerofofoldn haokatalyodn hydrolyyn totteet H-arvoa ovat glyerol, foforhao, -anoetanol (H 3 N + CH CH OH) ja (c-otonen) öljyhao [CH 3 (CH ) 7 CH=CH(CH ) 7 COOH]. Etä tään (hydrolyoattoan) glyerofofoldn fyologea H:a (7,4) valltevan odon tvtetty rakennekaava ellaea odoa, joa hlet ja nden välet doket on korvatt rtovvalla (= tkkkaavana). (6 ) ehtävä 4 tettä Ät on erantakäynnllä lääkärn vataanotolla 7-votaan okana kana. Pojalla on -tyyn dabete, jonka hoto on hyvn hallnnaa. Poka htat aratena hotoon tnnollet, tta ätä holetttaa verenokern erannan vaketnen ojan koln enon yötä. Häntä yö äälttää en totva tänen. Ät on lkent nternettä tablettena ta tteena käytettävätä nanonlnta ja halaa tetää, ä vaheea näden hotootojen kehtytyö on ja nkälaa hyötyjä ntä hänen ojalleen ol. a) Mtä lääkär aantntjana vataa ädlle oheen anetotektn ohjalta? (9 ) b) Mtä lääkärn täytyy ertyet ottaa hooon kvatnlaea vorovakttlanteea? (5 ) ehtävä 6 tettä a) Mhn rakenteen tonnalleen ryhään ja reaktoon olyeeren PL, PG ja PLG envaheen hajoav eltöä ert? ( ) b) Neä PLG:n envaheen hajoaen onoeeret hajoatotteet ja etä näden totteden fyologea H:a (7,4) vallteven otojen rakennekaavat. (4 ) ehtävä 3 tettä Lääyelektronkrokoolla ttktaan halkajaltaan 5 n:n hkkaa. Jo latteton khdytyjännte on 35 kv, nn kä on lattetolla khdytettyjen elektronen aallont? Knka lähekkän olevat kohteet ytytään latteella tällön erottaaan totaan nanohkkaen nnalta, kn latteton neernen aertr on 0,0 ja ahdollet väärtyät jätetään hootta?

13 ehtäväonte ehtävä 4 9 tettä Hoea (g) on jo antkn ajota at tnnett antetenä aneena, ja tä käytetään nykynkn laajalt. araanhodoa. Hoean antetten onaken kotaan anakn ottan ertvan g + -onen yrkyllyyteen. etyntyyten hoeata (varaketon g) valtettjen etallten nanoartkkeleden on ea ttkka todett olevan tehokkaaa ja elektveä kn hoeaolota aataven g + -toten loten. Mkro-organen orttaaa g + -onen elktytä vodaan hyödyntää hoeananoartkkeleden boynteeä. ällön bakteerelle ta enlle annetaan ravntolokea gno 3 -olaa, jota bakteert leet käyttävät ketjaea haet-elktyretä. Reaktoden yktykohta e täyn tnneta, tta eraavantyynen reakto on tnnettjen toaoden valoa ahdollnen: () NO 3 + NDH + H + NO + ND + + H O (taaanovako: K ) () g + + NDH g + ND + + H + (taaanovako: K ) () NO 3 + NDH + g + NO + ND + + g + H O (taaanovako: K 3 ) a) Modota taaanovakoden K, K ja K 3 laekkeet ja oota nden avlla, ten kokonareakton () taaanovako K 3 r vakota K ja K. (5 ) b) Oletetaan, että K =, l/ol (vettä e oteta hooon reaktoa). Oota lakealla, hn ntaan reakto () taaht, kn [NO 3 ]/[NO ] =,00 0 3, [ND + ]/[NDH] =, ja [H + ] =, ol/l (e krot). (4 )

14 Kaavalte (4 va) Maan anovoan ahettaa toakhtyvyy 9,8 / Gravtaatovako = 6, N /kg Äänen noe laa 334 / Veden they,0 0 3 kg/ 3 (0 ºC - 00 ºC) Veren they 050 kg/ 3 Elohoean they 3600 kg/ 3 Planckn vako 6, J Veden höyrytyläö 60 kj/kg Veden onaläökaateett 4,9 kj/(k kg) Elektronn vara e = -, C vogadron lk N = 6,0 0 3 /ol 0 C = 73,5 K Ylenen kaavako R = 8,34 J/(ol K) Faradayn lk F = 96,5 0 3 C/ol Ideaalkaan ooltlav V =,4 l/ol (NP) Kvan lan they,9 kg/ 3 (NP) Valon noe c = 3,0 0 8 / Stefan-Bolzannn vako σ = 5, W/( K 4 ) ykjön ertvyy ε 0 = 8, F/ k = talle kaaleelle ev =, J cre = C = 3,7 0 0 Bq kwh = 3,6 MJ roton: =, kg netron: n =, kg elektron: e = 9, kg atoaaykkkö: =, kg =,00785 n =, HB K H B K a K a H 3O H H H H K a log H ( K H ) H 0 a H ( H K ) H 0 a H O K a C V 3 0 / V ax K c H 0 dc J d D dx S tot S 4 r V ( 4 / 3) r 0 N 3 k D M 6 J d KD P c x P D / x Rc nr /V Rc 3 / 3 n R V 0 R ln c Z FV c d R dc cz F dv J N f dx N f dx N f dx 0 0 R ln c Z FV R ln c Z FV R c V ln ZF c dc F dv J D( Zc ) dx R dx R PNacNa PK ck PClcCl V V V ln F PNacNa PK ck PClcCl c c c c K K ( c Cl Cl Cl Z c ) c 0 Cl c K Rc R( c I C n n de g dt c c Na c K Cl c Cl c c K c Cl ( E ENa) gk ( E EK ) gl ( E El ) n n n a b f r k( / N), k 0,6 h v F q( v B) ; F qvbn F QQ /(40r ) F QE, E U / d, F r V ( ) r v F / f V ( n) r / f n )

15 Kaavalte (4 va) W ½J v QE 6 r U Kdq / t L U Vt cd I / I0 0 log0( I0 / I) cd E Z N lg c t N N0e 0 lg 0 (lge) t ln ½ e f b f b e, f b e e E I, b n f Y e fe t t E E c x I e 0 H w D; R H e t e ( co ) w R D E w w D ; w R R E hf hc / ; E( ev ) 40 / ( n) f /( LC ) v R / M v I E / 0 W / 0 0g( I / I0) R 0lg( P / P ) 0lg(/ )... c c v f f0 ; f f0 c v c F v / r 4 ( r / a) 4 F r r F r d q d h h h lk C ho 0,5 la P P 4 ; k 4 h hh la h ½gt v v 0 gt h v0t ½gt t ( ho) 0 0 0t ½t / n /t a v / r F v / r r 4 / y x t y n t kx, ax x t co t kx, ax ( 0dB)lg( I / I0) I / tot / 4 E / L I ; L cd/ L I / co, C,38W/(K r / Nt ntt g n / a n / b n n / r f n n r nr / n n f r f / f n n / l I 0 e I V nr V V V V 0 ( ) V 0 ( ) Q c W W Fl 5/4 )

16 Kaavalte (4 va) 3 W P v t t 3 P ½ v ½v t P P P ½v q v v v qv qv P ½ v P V q v t q q q v 3,5 v 3,5 3 q v v v k 7 6 l t V q t t v v q v q v v v v ½v gh ½ ½ v gh vako E k ½v ½v V V E gh gh V V F F W V c / V V / F ( E/ l)( l) k v gh R / qv 8 L /( r PRU Hg) / q (l/) ( v PVR 80( P L ) / V SVR 80( O R ) / V R q v 8 L vr Re 4, ( 0) gr v 9 W F E gh E k ½v E r ½J P W / t W / a W o W a / t/ W o / t Pa / Po ( x. y, z) lk 000 v v R v v f fvco / c M F r I E ot qu 4 ) ve ve

17 Kaavalte (4 va) 4 DN:n koodaaat anohaot erodoaan ty 0,0054 ha 0,00 hldokd 0,500 Henryn vakon arvoja er kaalle 37 C:a, μol/(l Pa)