RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE. Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista. Kuva: Ilkka Kontinaho

Transkriptio

1 RAAHEN KAUPUNKI Kuva: Ilkka Kontinaho RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista Yhteistyötoimikunta Hallintolautakunta

2 SISÄLTÖ 1.JOHDANTO PROSESSIN KÄYNNISTÄMINEN TYÖKYVYN MUUTOKSEN TUNNISTAMINEN HAVAITTU TYÖKYVYN MUUTOS / ASIAN ESILLE TULO MUU HUOLI SAIRASPOISSAOLOJEN HÄLYTYSRAJAT YLITTYY PUHEEKSIOTTAMINEN / TYÖKYKYKESKUSTELU TERVEYDELLINEN SYY EI TERVEYDELLINEN SYY TEHOSTETUN TUEN PROSESSIN KÄYNNISTÄMINEN KORVAAVA TYÖ TYÖHÖN PALUUN TUKI SEURANTA PROSESSIN PÄÄTTÄMINEN... 7 HUOLI TYÖKYVYSTÄ... 8 VARHAISEN TUEN TOIMINTAKAAVA... 9 LIITTEET LISÄTIEDOT MUITA OHJEITA

3 1.JOHDANTO Työntekijä itse, esimiehet, työtoverit, työsuojelu ja työterveyshuolto ovat avainasemassa työkykyä uhkaavien ongelmien havaitsemisessa riittävän varhain. Tämä varhaisen tuen ohje on työväline erilaisten työhön liittyvien ongelmien havaitsemiseen, ratkaisemiseen sekä tukemiseen, ennen kuin havaittu ongelmatilanne on saanut aikaan myöhempää työuraa ja elämänlaatua heikentäviä vaikutuksia. Etukäteen sovittu toimintamalli auttaa asioiden eteenpäin viemisessä. Ohjeen liitteenä olevia lomakkeita käytetään apuna keskusteluissa ja sovittaessa jatkotoimenpiteistä prosessin erivaiheissa. Työturvallisuuslain 8 :n mukaan työnantajan velvollisuutena on huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työyhteisössä on tärkeää tunnistaa tekijät, jotka saattavat johtaa työkyvyn heikentymiseen ja ilmaista huoli esimiehelle, jolla on velvollisuus ottaa asia puheeksi. Työterveyshuoltolain 13 :n mukaan työntekijä ei saa ilman perusteltua syytä kieltäytyä osallistumasta työterveyshuoltolaissa tarkoitettuun terveystarkastukseen, joka on välttämätön mm. hänen työ- ja toimintakykynsä selvittämiseksi. Prosessin etenemisen eri vaiheissa käytäviin keskusteluihin työntekijällä on oikeus pyytää mukaan luottamusmies ja/ tai työsuojeluvaltuutettu. Keskusteluista laaditaan aina muistio, jonka keskustelun osapuolet allekirjoittavat. Työntekijällä on oikeus saada muistiosta kopio. Esimies säilyttää muistiota työntekijän työsuhteen ajan. Jos esimies vaihtuu, muistiot siirtyvät uuden esimiehen käyttöön. 2. PROSESSIN KÄYNNISTÄMINEN Mikään ei ole liian pieni asia varhaisen tuen ohjeen käyttämiseen. Varhainen tuki auttaa työyksikköä esimiehen johdolla tunnistamaan ja löytämään ratkaisuja tilanteisiin, jotka pitkittyessään johtavat työkyvyn ja työmotivaation heikkenemiseen. Prosessissa on mahdollisuus käyttää tukiverkostoa, esim. työterveyshuoltoa, työsuojelua. 3

4 3. TYÖKYVYN MUUTOKSEN TUNNISTAMINEN 3.1 HAVAITTU TYÖKYVYN MUUTOS / ASIAN ESILLE TULO - esimies havaitsee ja huolestuu - työkaveri havaitsee ja huolestuu - henkilö itse huolestuu - asiakaspalaute - työterveyshuolto ilmoittaa asiasta henkilön luvalla 3.2 MUU HUOLI - työssä selviytyminen uhattuna - muutokset työssä selviytymisessä - motivaatiotaso alhainen - osaamistaso alhainen ja puuttuva kehittymisinto - alentunut työkyky 3.3 SAIRASPOISSAOLOJEN HÄLYTYSRAJAT YLITTYY Sairauspoissaolo kestänyt 30 päivää: Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan. 30 poissaolopäivää voi kertyä lyhyemmistä jaksoista tai yhdenjaksoisesti. Jos sairausloma kestää yhdenjaksoisesti yli 30 päivää, on esimiehen otettava yhteyttä työntekijään viimeistään kolmannen poissaoloviikon aikana, ellei työntekijä ole sitä ennen ollut itse esimieheen yhteydessä. Sairauspoissaolo kestänyt 60 päivää: Työnantajan on yhteistyössä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa selvitettävä työntekijän edellytykset jatkaa työssä. Työterveyshuolto arvioi työntekijän jäljellä olevan työkyvyn. Sairauspäivärahahakemus on laadittava kahden kuukauden sisällä. Jos työkyvyttömyys jatkuu edelleen, työntekijän on sairauspäivärahaa saadakseen toimitettava Kelalle selvitys työkyvyttömyyden jatkumisesta kahden kuukauden kuluessa sairauspäivärahan maksamisen päättymisestä. Tarkoituksena on mahdollistaa aiempaa varhaisempi puuttuminen pitkittyvään työkyvyttömyyteen. 4

5 Sairauspoissaolo kestänyt 90 päivää: Työntekijän on toimitettava Kelalle työterveyslääkärin lausunto jäljellä olevasta työkyvystään ja työssä jatkamismahdollisuuksista viimeistään silloin kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä. 90 sairauspäivärahapäivää ovat voineet kertyä yhtäjaksoisesti tai kahden viimeisen vuoden ajalta. 4. PUHEEKSIOTTAMINEN / TYÖKYKYKESKUSTELU Jos työntekijän työssä esiintyy edellä mainittuja ongelmia, on esimies velvollinen käymään työntekijän kanssa työkykykeskustelun. Työkykykeskustelu on luottamuksellinen keskustelu, jossa kumpikaan keskustelun osapuoli ei ole syytettynä eikä siinä ole tarkoitus tehdä diagnooseja tai tulkintoja vaan keskustella työntekijän työstä ja keskittyä työntekoa tukeviin toimenpiteisiin. Keskustelusta kirjataan lomakkeet tai muistio, jonka keskustelun osapuolet allekirjoittavat. Työkykyongelman taustalla voi olla joko terveydellinen syy tai ei terveydellinen syy, jolloin prosessia viedään eteenpäin hieman eri tavalla. 4.1 TERVEYDELLINEN SYY Työkyvyn muutoksen syyt voivat olla terveydellisiä, jolloin prosessiin otetaan mukaan työterveyshuolto. Terveydellisten syiden ollessa kyseessä otetaan käyttöön tehostetun tuen menetelmät. 4.2 EI TERVEYDELLINEN SYY Työkyvyn ongelman syyt voivat olla muita kuin terveydellisiä - jo pelkästään ikääntymisen myötä voi tapahtua merkittäviä muutoksia yksilön voimavaroissa. Syyt voivat olla osaamiseen tai henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen liittyviä, jolloin työkyvyn tukemisen keinoina voi olla muun muassa perehdytys, mentorointi, työnohjaus, työjärjestelyt tai erilaiset työaikajärjestelyt. Mahdollisten tukitoimien selvittämisessä työntekijä ja/tai esimies voivat olla yhteydessä henkilöstöpalveluihin. Jos tilanne ei muutu toimenpiteiden jälkeen, otetaan käyttöön tehostettu tuki. 5. TEHOSTETUN TUEN PROSESSIN KÄYNNISTÄMINEN Tehostettua tukea tarvitaan kun varhaisen tuen toimenpiteet eivät riitä tilanteen hoitamiseen. Apuna käytetään entistä laajempaa tukiverkostoa, esim. keva, kela, kuntoutus- 5

6 laitokset ja toimenpiteinä lääkinnällistä tai- ammatillista kuntoutusta, joihin hakeudutaan työterveyshuollon kautta. Tarvittaessa työntekijä ohjataan työkyvyn arviointiin työterveyshuoltoon. 5.1 KORVAAVA TYÖ Jos työntekijä on työkyvytön omaan työhönsä on mahdollista kartoittaa löytyykö kaupunkiorganisaatiosta työtehtäviä, joihin hänen työkykynsä on riittävä ja joka ei vaaranna terveyttä tai toipumista. Työtehtävän tulee kuitenkin olla sellainen, joka on mahdollista omaksua tavanomaisella perehdytyksellä, ilman pitkää koulutusta sekä työlainsäädännön ja työehtosopimusten mukaisesti TYÖHÖN PALUUN TUKI Työhön paluun tuella mahdollistetaan onnistunut työhön paluu poissaolon jälkeen. Poissaolon alkaessa tai pitkittyessä esimies ja työntekijä sopivat yhteydenpidosta poissaolon aikana. Poissaolo voi olla terveydellisistä syistä johtuva, jolloin yhteistyöstä ja yhteydenpidosta on hyvä sopia myös työterveyshuollon kanssa. Työhön paluuta tukevia järjestelyjä (esim. työkokeilu tai osasairausloma) voidaan suunnitella ajoissa yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työhön paluuta on mahdollista helpottaa esim. työaika ja/tai työtehtävä järjestelyillä. Kun työhön paluun aika lähestyy, on esimiehen syytä keskustella työhön paluuseen liittyvistä seikoista (työaikajärjestelyt, mahdolliset rajoitteet, työnkuva, perehdytys tai koulutus) sekä työntekijän että työyhteisön kanssa. 6. SEURANTA Seurantapalaverissa arvioidaan yhdessä tehtyjä tukitoimenpiteitä ja niiden vaikutuksia ja laaditaan muistio, johon kirjataan seurannan tulos sekä prosessin eteneminen Tilaisuuteen osallistuvat ne tahot/henkilöt, jotka osallistuvat seurantaan. Jos seurannassa ilmenee, että toimenpiteet ovat onnistuneet ja suunnitelman mukaiset tavoitteet on saavutettu, esimies kutsuu koolle loppupalaverin, jossa todetaan ongelman ratkenneen. 6

7 Mikäli seurantapalaverissa todetaan, etteivät sovitut tukitoimenpiteet tuota tulosta, seurantajakso voidaan keskeyttää. Seurantajakso pituudesta sovitaan tapauskohtaisesti. 7. PROSESSIN PÄÄTTÄMINEN Prosessin päättyminen todetaan loppupalaverissa. Prosessin päätöksenä työntekijä jatkaa työtään joko entisessä tehtävässä tarvittaessa esimerkiksi muutetun työnkuvan, työaikajärjestelyjen tms. avulla tai uudessa työssä mahdollisen työkokeilun, koulutuksen ja/tai perehdyttämisen jälkeen. Jos henkilö ei enää suoriudu tehtävistään eikä Raahen kaupungilla ole tarjota hänen työkykyään ja osaamistaan vastaavaa työtä ja varhaisen tuen mallin mukaiset toimenpiteet on käyty läpi, voi tulla kysymykseen irtisanomismenettelyn aloittaminen työ- ja virkaehtosopimuksia noudattaen. Epäselvissä tilanteissa sekä oikeiden menettelytapojen valitsemisessa voi olla yhteydessä henkilöstöpalveluihin. Palvelussuhteen päättymisestä (irtisanoutuminen/irtisanominen) päättää sama viranomainen joka on päättänyt palvelussuhteeseen ottamisesta (päävastuualueiden johtosääntö). Varhaisen tuen ohje ja lomakkeet on päivitetty aiemman varhaisen välittämisen ohjeen pohjalta. Työryhmä Hyväksytty: Yhteistyötoimikunta: KH:n henkilöstöjasto: Kaupunginhallitus Voimassa: alkaen Päivitetty henkilöstöpalveluissa Hyväksytty: Yhteistyötoimikunta: Hallintolautakunta

8 HUOLI TYÖKYVYSTÄ Hälytyskellot alkavat soida, kun Mitä voin tehdä? Mitä seuraavaksi tapahtuu? Työntekijä itse - En jaksa, mikään ei tunnu kiinnostavan - töihin tuleminen on vastenmielistä, pelottavaa, vaikeaa - energia ei riitä muuhun kuin töissä käymiseen ja minulla on univaikeuksia - minulla on erilaisia fyysisiä vaivoja ja sairastelen aiempaa enemmän - unohtelen pieniä käytännön asioita enkä pysy aikatauluissa, työ tuntuu urakkatyöltä - en jaksa ylläpitää ihmissuhteitani - kerron esimiehelleni siitä miltä minusta tuntuu - haen tarvittaessa apua työterveyshuollosta - keskustelen esimieheni kanssa mahdollisista tukitoimista - otan tarvittaessa yhteyttä myös työsuojeluvaltuutettuun tai luottamusmieheeni - teemme esimiehen kanssa yhdessä suunnitelman siitä, miten tilannettani viedään eteenpäin ja korjataan - järjestetään yhteispalaveri, jossa ovat mukana työntekijä, esimies ja työterveyshuolto sekä mikäli työntekijä itse haluaa työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies Esimies - työntekijä selviytyy töistään aiempaa heikommin (esim. ei pysy aikatauluissa, unohtelee asioita) - työntekijän käytös muuttuu (esim. ärtyneisyys, tyytymättömyys, motivaation puute, ristiriitojen lisääntyminen työyhteisössä, asiakkaiden palaute) - työntekijä joutuu toistuvasti käymään työterveyshuollossa - työntekijällä on enemmän sairauspoissaoloja kuin aikaisemmin - useita lyhyitä (1-3 kalenteripäivää) tai yksittäinen yli kymmenen kalenteripäivän pituinen sairauspoissaolo kolmen kuukauden sisällä - otan työntekijän kanssa puheeksi muutokset hänen työsuorituksessaan tai käytöksessään - otan työntekijän kanssa puheeksi sairauspoissaolot, mikäli niitä on huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin (mikäli sairauslomaan on selkeä syy, kuten murtuma tai leikkauksesta toipuminen tms. ei keskustelua tarvita) - kuuntelen työntekijää ja keskustelen hänen kanssaan siitä, mitä voimme tehdä tilanteen korjaamiseksi - ohjaan työntekijän tarvittaessa työterveyshuoltoon ja huolehdin yhteispalaverin järjestämisestä - ohjaan työntekijän työkykykartoitukseen tarvittaessa - tiedotan tilanteesta omalle esimiehelleni Työsuojelu / luottamusmies - työntekijältä tulee ilmoitus, että työyhteisössä on aiempaa enemmän ongelmia ja ristiriitoja, ilmapiiri muuttuu - työn kuormittavuus lisääntyy - keskustelen työntekijän kanssa siitä, miten asiaa kannattaa viedä eteenpäin - osallistuu neuvotteluun ja yhteispalavereihin, mikäli työntekijä haluaa työsuojelun / luottamusmiehen olevan tukenaan Työterveyshuolto - työyhteisössä aiempaa enemmän sairauspoissaoloja, ongelmia ja ristiriitoja - selvittää onko esimies tietoinen tilanteesta - tukee työntekijää ja esimiestä tilanteen selvittämisessä ja ratkaisujen etsimisessä - osallistuu yhteispalavereihin - antaa asiantuntijalausuntoja ja apua työntekijän tilanteen ratkaisemiseksi hänen luvallaan Työkaveri - huolestun työkaverini käytöksestä, töiden sujumisesta tai hänen jaksamisestaan - kerron huolestumisesta työkaverilleni ja tarvittaessa esimiehelleni - suhtaudun myönteisesti mahdollisiin muutoksiin työpaikalla ja tuen siten työkaverini - jaksamista

9 VARHAISEN TUEN TOIMINTAKAAVA TYÖKYVYN MUUTOKSEN TUNNISTAMINEN - esimies - työkaverit - asiakaspalaute ESIMIES KÄYNNISTÄÄ PROSESSIN JA KUTSUU TYÖNTEKIJÄN KESKUSTELUUN (kerrotaan mistä on kysymys ja annetaan varhaisen tuen materiaalit käyttöön, sovitaan aika ja paikka) PUHEEKSIOTTAMINEN / TYÖKYKYKESKUSTELU Esimies + työntekijä (muistio) Esimiehen esimies (tiedoksi) Omat toimet työyksikön sisällä (muistio) Yhteispalaveri Esimies+ työntekijä + yhteistyötaho (muistio) TUKITOIMET Tehtäväjärjestelyt nykyisessä työssä Perehdyttäminen/ työnopastus Koulutus TEHOSTETTU TUKI TYÖKYKYKARTOITUS (tarvittaessa) Hoito Työkokeilu Kuntoutus Korvaava työ TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖSUOJELU HENKILÖSTÖHALLINTO MUU YHTEISTYÖTAHO SEURANTA (muistio) LOPPUPALAVERI (muistio) NEGATIIVINEN TULOS PALVELUSSUHTEEN PÄÄTTYMINEN TYÖHÖN PALUU entisiin tai uusiin tehtäviin IRTISANOMINEN ELÄKEPÄÄTÖS (Jos kielteinen) TARVITTAESSA SEURANTAPALAVERI (sovitaan aika + muistio) VARHAISEN TUEN PROSESSI PÄÄTTYY

10 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Varhaisen tuen keskustelulomake Varhaisen tuen keskustelussa käytävät asiat Lähete työkyvyn kartoitukseen työterveyshuoltoon LISÄTIEDOT Työterveyshuoltolaki Työsuojelulaki Työsopimuslaki Laki työnantajan ja työntekijän välisestä yhteistoiminnasta kunnassa Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset Laki kunnallisesta viranhaltijasta Raahen kaupungin hallintosääntö Ohje virka- ja työvapaan myöntämisestä MUITA OHJEITA Raahen kaupungin henkilöstön päihdeohjelma Pelisääntörikkomukset Toimintaohjeet työpaikkahäirintä- ja kiusaamistapauksissa 10