Henkilöstötilinpäätös

Transkriptio

1 Henkilöstötilinpäätös 2015

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Henkilömäärä vuoden lopussa Henkilömäärä kuukausittain HENKILÖTYÖVUODET Henkilötyövuosien kokonaismäärä Henkilötyövuodet osastoittain Vakinaiset ja määräaikaiset henkilötyövuodet Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin HENKILÖSTÖN RAKENNE Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä vuoden lopussa Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä Virka- ja työsopimussuhteisen henkilöstön määrä Sukupuolijakauma Henkilöstön ikärakenne ja keski-ikä Koulutustasoindeksi ja koulutusrakenne Henkilöstöryhmät PALKKAUS TYÖVOIMAKUSTANNUKSET TYÖAIKA Työaikapankki Saldovapaat Etätyö OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖHYVINVOINTI Työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen Työterveyshuolto Sairaus- ja tapaturmapoissalot HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Poistuma Eläke-ennuste

3 1. JOHDANTO Museoviraston henkilöstötilinpäätös on henkilöstövoimavaroja kuvaavista tilastotiedoista laadittu yhteenveto, joka sisältää viraston henkilöstöön liittyvät keskeiset tiedot ja tunnusluvut. Tietojen avulla kuvataan henkilöstöön liittyvien asioiden nykytilaa ja kehityssuuntaa käyttäen apuna vertailutietoja muusta valtionhallinnosta. Museovirastossa on tehty henkilöstötilinpäätös vuodesta 1996 alkaen. Tilastoaineiston valinta ja luokitukset pohjautuvat valtiovarainministeriön vuonna 2001 julkaisemaan käsikirjaan Henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmä, Henkilöstötilinpäätös. Lukuihin sisältyvät kaikki virastoon palvelussuhteessa olleet henkilöt. Luvuissa ei ole mukana siviilipalvelusmiehiä, palkkionsaajia eikä palkattomia harjoittelijoita. Pyöristyksistä johtuen loppusummat saattavat poiketa sarakkeiden summista. Henkilöstötilinpäätöksen laadinnasta vastaa Hallintopalvelut. Tietolähteet Palkka- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä Personec FV Talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä Kieku Valtionhallinnon henkilöstötietojärjestelmä Tahti Museoviraston tilinpäätös Raindance-työajanseuranta Museoviraston intranet ONNI-kehittämisryhmän vuosikertomus HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 2.1. Henkilömäärä vuoden lopussa Vuoden 2015 lopulla Museoviraston palveluksessa oli 256 henkilöä ( ). Henkilömäärä väheni hieman edellisvuoden tilanteesta. Henkilöstö- tai organisaatiorakenteessa ei tullut voimaan merkittäviä muutoksia vuoden aikana. Loppuvuodesta 2015 käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena viraston henkilöstön ennustetaan vähenevän vuoden 2016 aikana 45 henkilötyövuodella. Henkilöstön lukumäärä (31.12.)

4 2.2. Henkilömäärä kuukausittain Museoviraston toiminnan luonteesta johtuen viraston henkilömäärissä on suuria kausivaihteluita. Kesäkaudella viraston palveluksessa on huomattavasti enemmän henkilöstöä kuin talvikaudella. Kertomusvuonna henkilöstömäärä oli talvikaudella noin 235, mutta esimerkiksi kesäkuussa 2015 virastossa työskenteli 363 henkilöä. Osa museokohteista on avoinna vain kesäaikaan, joten kesäkaudeksi palkataan kausiluonteista henkilöstöä museoiden avoinnapitotehtäviin. Myös suurin osa määräaikaisista tutkimus- ja inventointihankkeista tehdään kesäkauden aikana. Koko vuoden aikana palkkoja ja palkkioita maksettiin 509 henkilölle. Siviilipalvelusta virastossa suoritti 11 henkilöä. Koko- ja osa-aikaisten määrä kuukausittain 2015 (Tahti) Kokoaikaiset Osa-aikaiset 3. HENKILÖTYÖVUODET Henkilötyövuosien kokonaismäärä Henkilötyövuosia oli kertomusvuonna yhteensä 279,6. Kokonaismäärä väheni edellisestä vuodesta -12,9 henkilötyövuotta, - 4,4 prosenttia. Vuonna 2015 koko valtion henkilötyövuosimäärä väheni -6,5 prosenttia. Kulttuuripalveluiden 2 vertailuryhmän henkilötyövuodet lisääntyivät 0,6 prosenttia. Vuoden 2012 sopeuttamistoimien seurauksena Museoviraston henkilötyövuodet vähenivät -67,2 henkilötyövuotta. Vuosina toiminta vakiinnutettiin henkilöstöleikkausten jälkeiselle tasolle. Henkilötyövuosien määrä vaihtelee kuitenkin vuosittain kunakin vuonna toteutettavien määräaikaisten hankkeiden mukaisesti. Henkilötyövuosia on seurattu operatiivisen henkilötietojärjestelmän tuottamien raporttien avulla vuodesta 1997 alkaen, nyt siis 19 vuoden ajan. Tämän seurantajakson aikana henkilötyövuosien määrä oli suurimmillaan vuonna 2003 ja pienimmillään vuonna Henkilötyövuositiedot Personec FV ja Kieku Tahti-järjestelmän htv-tiedot todellista pienemmät, koska tuntipalkkaisten henkilötyövuositiedot eivät siirtyneet Kiekusta Tahtiin vuonna Kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä vuonna 2015 Museoviraston lisäksi Arkistolaitos, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Näkövammaisten kirjasto, Suomenlinnan hoitokunta, Taiteen edistämiskeskus ja Varastokirjasto, yhteensä 807 henkilöä 12/

5 Henkilötyövuosien lukumäärä Henkilötyövuodet osastoittain Henkilötyövuosien kokonaismäärä väheni kertomusvuonna -12,9 henkilötyövuotta. Muutos johtui pääasiassa määräaikaisten hankkeiden määrän vähenemisestä. Vuonna 2015 Suomen kansallismuseon (SKM) osuus henkilötyövuosista oli 42,3 prosenttia, Kulttuuriympäristön suojelu osaston (KYS) osuus 15,0 prosenttia, Kulttuuriympäristön hoito osaston (KYH) osuus 17,0 prosenttia, Arkisto- ja tietopalvelut osaston (ARTI) osuus 16,2 prosenttia sekä Pääjohtajan ja Tukipalveluiden osuus yhteensä 9,6 prosenttia. Henkilötyövuodet osastoittain vuonna 2014 ja 2015 Vuosi Suomen kansallismuseo (SKM) 120,7 41,3 % 118,3 42,3 % Kulttuuriympäristön suojelu (KYS) 40,6 13,9 % 41,9 15,0 % Kulttuuriympäristön hoito (KYH) 55,5 19,0 % 47,5 17,0 % Arkisto- ja tietopalvelut (ARTI) 47,8 16,4 % 45,2 16,2 % Tukipalvelut (TUKI) ja Pääjohtaja yht. 27,9 9,5 % 26,8 9,6 % Yhteensä 292,5 100,0 % 279,6 100,0 % 9,6 % Henkilötyövuodet osastoittain ,2 % 17,0 % 42,3 % 1. SKM 2. KYS 3. KYH 4. ARTI 6. TUKI ja 7. PJ. 15,0 % 5

6 3.3. Vakinaiset ja määräaikaiset henkilötyövuodet Vakinaisten henkilötyövuosien osuus kaikista henkilötyövuosista oli kertomusvuonna 205,8 henkilötyövuotta ja 73,6 prosenttia. Määräaikaisten henkilötyövuosien osuus oli 73,8 henkilötyövuotta ja 26,4 prosenttia. Edellisestä vuodesta vakinaisten henkilötyövuosien suhteellinen osuus oli lisääntynyt ja vastaavasti määräaikaisten henkilötyövuosien osuus vähentynyt. Vuonna 2014 vakinaisia henkilötyövuosia oli 71 prosenttia ja määräaikaisia 29 prosenttia. Suhteellisesti eniten määräaikaisia palvelussuhteita oli kertomusvuonna KYH-osastolla, 40 1 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että KYH-osaston toimintaan kuului kertomusvuonna Muinaismuistolain 15 ja 13 :n mukaisten arkeologisten kenttäpalvelujen tuottaminen. Nämä projektiluontoiset tehtävät hoidetaan pääosin kesäkaudella kuhunkin hankkeeseen palkattavalla työvoimalla. Myös Suomen kansallismuseo - osastolla määräaikaisten osuus on huomattava, koska kesämuseoiden avoinnapito tapahtuu pääosin kausiluonteisen työvoiman avulla. Vakinaisten ja määräaikaisten henkilötyövuosien osuudet osastojen henkilötyövuosista Vakinaiset htv %-osuus Määräaikaiset htv %-osuus Yhteensä htv %-osuus 1. SKM 81,0 68,4 % 37,4 31,6 % 118,3 42,3 % 2. KYS 36,2 86,5 % 5,7 13,5 % 41,9 15,0 % 3. KYH 28,4 59,9 % 19,0 40,1 % 47,5 17,0 % 4. ARTI 38,1 84,3 % 7,1 15,7 % 45,2 16,2 % 6. TUKI 21,1 81,9 % 4,7 18,1 % 25,8 9,2 % 7. PJ 1,0 100,0 % 0,0 % 1,0 0,4 % Kaikki yhteensä 205,8 73,6 % 73,8 26,4 % 279,6 100,0 % Vakinaiset ja määräaikaiset henkilötyövuodet osastoittain ,0 120,0 100,0 80,0 60,0 Määräaikaiset htv Vakinaiset htv 40,0 20,0 0,0 1. SKM 2. KYS 3. KYH 4. ARTI 6. TUKI 7. PJ 6

7 3.4. Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin Henkilötyövuosien määrä oli kertomusvuonna 279,6. Henkilötyövuodet vähenivät edellisestä vuodesta -4,4 prosenttia. Viraston tulossopimuksessa oli tavoitteeksi asetettu 295 henkilötyövuotta, joten tavoite alitettiin selvästi. Viraston omilla toimintamäärärahoilla toteutettujen henkilötyövuosien osuus oli 261,6 henkilötyövuotta. Vähennystä edelliseen vuoteen oli -4,2 henkilötyövuotta (-1,6 %). Muinaismuistolain 15 :n ja 13 :n velvoittamana tuotettujen henkilötyövuosien määrä oli 10,2 (vähennystä -3,7 henkilötyövuotta eli -26,4 %). Henkilötyövuodet jakautuivat rahoituslähteittäin tarkasteltuna siten, että omin toimintamäärärahoin palkattujen osuus oli 93,6 %, muinaismuistolain 15 ja 13 mukaisen rahoituksen osuus 3,6 %, työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksen osuus 2,3 % ja muun ulkopuolisen rahoituksen osuus 0,5 %. Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin (Personec FV) Rahoituslähde Muutos lkm %-osuus 2015 Muutos-% Toimintamenot ja mom ,3 265,8 261, ,6 % -1,6 % Muinaismuistolain 15 ja 13 mukainen rahoitus 22,4 13,9 10,2-3,7 3,6 % -26,4 % Muu ulkopuolinen rahoitus 3,1 2,9 1,3-1,6 0,5 % -54,7 % TEM rahoitus 11,8 10,0 6,5-3,5 2,3 % -35,0 % Yhteensä 298,6 292,5 279,6-12,9 100,0 % -4,4 % Muu ulkopuolinen rahoitus: kunnat, yritykset, EU-projektit, yhdistykset ja säätiöt, muut virastot, harjoittelijat TEM rahoitus: työllisyystyöohjelma, TM palkkaukset Htv-luvut perustuvat Personecissa/Kiekussa oleviin palkkatileihin. Vuonna 2008 Museoviraston henkilötyövuosien määrä oli 427. Henkilötyövuodet ovat vähentyneet vuodesta 2008 vuoteen 2015 verrattuna yhteensä 34,4 prosenttia eli 147 henkilötyövuotta. Lukumääräisesti suurin muutos on tapahtunut toimintamenoin rahoitetuissa henkilötyövuosissa, jotka ovat vähentyneet tällä seurantajaksolla -80 henkilötyövuotta (23,4 %). Myös TEM-rahoitteisten henkilötyövuosien määrä on vähentynyt viimeisten vuosien aikana voimakkaasti. Vielä vuonna 2008 TEM-rahoitteisia henkilötyövuosia oli 34,3 mutta vuonna 2015 enää 6,5 henkilötyövuotta. 450 Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin (Personec FV ja Kieku lukien) TEM rahoitus 250 Muu ulkopuolinen rahoitus ,0 345,6 330,3 311,1 265,7 261,3 265,8 261,6 Muinaismuistolain 15 ja 13 mukainen rahoitus Toimintamenot ja mom

8 4. HENKILÖSTÖN RAKENNE 4.1. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä vuoden lopussa Museoviraston palveluksessa oli vuoden 2015 lopussa 256 henkilöä (Kieku). Vakinaisessa 3 palvelussuhteessa oli 217 henkilöä ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 39 henkilöä. Lukuihin ei sisälly vuoden lopussa palkattomalla virkavapaalla olleita henkilöitä. Henkilöstö osastoittain (Kieku) Osasto Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Lkm % Lkm % Lkm % 1. Suomen kansallismuseo 88 40,6 % 20 51,3 % ,2 % 2. Kulttuuriympäristön suojelu 40 18,4 % 3 7,7 % 43 16,8 % 3. Kulttuuriympäristön hoito 27 12,4 % 6 15,4 % 33 12,9 % 4. Arkisto- ja tietopalvelut 39 18,0 % 7 17,9 % 46 18,0 % 6. Tukipalvelut 22 10,1 % 3 7,7 % 25 9,8 % 7. Pääjohtaja 1 0,5 % 0,0 % 1 0,4 % Yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % Vuoden lopun henkilöstöstä vakinaisessa palvelussuhteessa oli 84,8 % ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 15,2 %. Määräaikaisten suhteellinen osuus pieneni edellisestä vuodesta. Määräaikaisten osuus on Museovirastossa suurempi kuin valtionhallinnossa keskimäärin (12,5 %) mutta pienempi kuin kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä (20,4 %). Kaikkien määräaikaisissa viroissa tai tehtävissä toimivien %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Tahti Museovirasto 42,8 41,1 42,0 42,3 30,4 15,9 16,7 17,7 15,2 Kulttuuripalvelut 30,9 32,0 34,1 34,0 26,9 22,9 22,7 22,5 20,4 Valtio 25,6 25,1 25,4 13,7 13,9 13,7 13,6 12,7 12,5 Määräaikaiset palvelussuhteet jakautuivat vuoden lopulla määräaikaisuuden perusteen mukaan luokiteltuna seuraavasti: sijaisuus 38,5 % projektitehtävät 28,2 % tehtävien väliaikainen hoitaminen/ keskeneräiset virkajärjestelyt 25,6 % kausiluonteinen työ 7,7 % Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä Vuoden lopulla kokoaikaisen henkilöstön osuus oli 89,1 prosenttia ja osa-aikaisten osuus 10,9 prosenttia. Osa-aikaisten osuus lisääntyi edellisestä vuodesta ja on hieman suurempi kuin valtionhallinnossa keskimäärin. Kesäkaudella osa-aikaisten osuus on huomattavasti talvikautta suurempi. Suurin osa osa-aikaisista työskentelee museoiden ja linnojen avoinnapitoon liittyvissä opastus- ja valvontatehtävissä. Myös määräaikaisiin hankkeisiin palkataan alan opiskelijoita, jotka työskentelevät opintojensa ohessa osa-aikaisesti. Vuoden lopussa osa-aikaeläkkeellä oli kaksi henkilöä, osatyökyvyttömyyseläkkeellä yksi henkilö ja osittaisella hoitovapaalla kuusi henkilöä. 3 Vakinaiseksi luetaan henkilö, joka on nimitetty virkaan tai työsuhteeseen toistaiseksi. Määräaikaiseksi luetaan henkilö, joka oli joulukuussa 2015 määräaikaisessa virka- tai työsuhteessa ja joilla ei ole vakinaista taustavirkaa. Tiedot Kieku. 8

9 Koko- ja osa-aikaisten määrä (Personec FV) Osasto Koko-aikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Lkm % Lkm % Lkm % 1. Suomen kansallismuseo 86 37,7 % 22 78,6 % ,2 % 2. Kulttuuriympäristön suojelu 42 18,4 % 1 3,6 % 43 16,8 % 3. Kulttuuriympäristön hoito 33 14,5 % 0,0 % 33 12,9 % 4. Arkisto- ja tietopalvelut 42 18,4 % 4 14,3 % 56 18,0 % 6. Tukipalvelut 24 10,5 % 1 3,6 % 25 9,8 % 7. Pääjohtaja 1 0,4 % 0,0 % 1 0,4 % Yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % Osa-aikaisten henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Tahti Museovirasto 25,9 27,3 23,8 21,8 16,0 9,7 6,4 6,8 10,9 Kulttuuripalvelut 16,9 15,7 15,2 13,0 10,5 7,5 6,7 6,5 7,9 Valtio 8,5 8,6 8,6 6,5 6,6 6,3 6,0 5,6 5, Virka- ja työsopimussuhteisen henkilöstön määrä Valtaosa Museoviraston henkilöstöstä on virkasuhteessa. Virkasuhteisen henkilöstön osuus oli vuoden lopussa 87,5 prosenttia, työsopimussuhteisia oli 11,5 prosenttia. Virkasuhteisten osuus oli hieman vähentynyt ja oli vuoden lopulla pienempi kuin valtiolla keskimäärin (valtio 2015: 90,4 %). Työsopimussuhteisessa palvelussuhteessa oli arkeologisten kenttäpalvelujen henkilöstöä, kiinteistö- ja avoinnapitohenkilöstöä, tuntipalkkaisia oppaita ja museoapulaisia sekä määräaikaisiin hankkeisiin palkattuja työntekijöitä. Tästä syystä kesäkaudella työsuhteisten osuus kasvaa ja esimerkiksi heinäkuussa 2015 työsuhteisten osuus oli 34 prosenttia Sukupuolijakauma Museovirasto on naisvaltainen työyhteisö. Naisia oli vuoden lopussa 177 ja miehiä 79. Naisten osuus henkilöstöstä oli edellisestä vuodesta hieman noussut ja oli kertomusvuoden lopussa 69,1 prosenttia. Miesten osuus oli 30,9 prosenttia. Koko valtiolla naisten osuus henkilöstöstä oli 48,8 prosenttia ja kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä 61,8 prosenttia. Naisten %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Tahti Museovirasto 67,7 68,6 70,8 70,6 71,2 68,2 67,8 68,3 69,1 Kulttuuripalvelut 63,8 65,6 64,9 63,9 64,0 63,7 63,8 64,7 61,8 Valtio 49,8 49,6 49,6 48,8 48,7 48,4 48,7 48,6 48, Henkilöstön ikärakenne ja keski-ikä Suurimmat ikäryhmät olivat vuoden lopulla vuotiaat ja vuotiaat, joita oli molempia 28,6 prosenttia Museoviraston henkilöstöstä. Koko valtion henkilöstöä tarkasteltaessa suurin ikäryhmä on vuotiaat. 45 vuotta täyttäneiden osuus oli 65,2 prosenttia. Luku oli hieman noussut edellisestä vuodesta. Vuonna 2010 yli 45-vuotiaiden osuus oli 54,3 prosenttia, vuonna ,8 prosenttia, vuonna ,7 prosenttia, vuonna ,4 prosenttia ja vuonna ,5 prosenttia. Koko valtionhallinnossa vastaava luku oli vuonna ,6 prosenttia ja kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä 63,8 prosenttia. Vanhempien ikäryhmien osuutta on henkilöstön ikääntymisen lisäksi Museovirastossa viime vuosina kasvattanut määräaikaisen ja kausiluonteisen henkilöstön suhteellisen osuuden väheneminen. 9

10 Henkilöiden lukumäärä ikäryhmittäin (Kieku) Ikäryhmä Miehet Naiset MV yhteensä Valtio Lkm % Lkm % Lkm % %-osuus ,5 % 4 2,3 % 6 2,3 % 1,9 % ,9 % 18 10,2 % 29 11,3 % 16,3 % ,1 % 35 19,8 % 54 21,1 % 24,3 % ,8 % 55 31,1 % 77 30,1 % 31,8 % ,4 % 62 35,0 % 86 33,6 % 24,8 % ,3 % 3 1,7 % 4 1,6 % 1,0 % Yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % 100,0 % Henkilöstön keski-ikä oli hieman noussut edellisestä vuodesta ja oli vuoden lopussa 48,6 vuotta. Koko valtionhallinnossa keski-ikä oli 46,4 vuotta ja kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä 48,3 vuotta. Valtionhallinnossa keski-ikä on noussut vuodesta 2007 alkaen tasaisesti yhteensä 2,7 vuotta ja Museovirastossa 4,5 vuotta. Keski-ikä vuoden lopussa, vuotta Tahti Museovirasto 44,1 44,3 44,2 45,3 46,7 48,9 48,8 48,1 48,6 Kulttuuripalvelut 45,8 46,0 45,7 46,0 47,2 47,8 47,3 47,7 48,3 Valtio 43,7 44,0 44,0 45,6 45,7 45,9 46,1 46,3 46,4 Museovirastossa keski-ikää on nostanut määräaikaisten määrän väheneminen viime vuosien aikana. Määräaikaisiin ja kausiluonteisiin tehtäviin palkataan usein opiskelijoita ja nämä tehtävät ovat Museovirastossa vähentyneet vastaavana ajanjaksona merkittävästi Koulutustasoindeksi ja koulutusrakenne Museoviraston henkilöstön koulutustasoindeksi oli hieman laskenut edellisestä vuodesta ja oli vuoden lopussa 5,7 (2014: 5,9). Koko valtionhallinnon henkilöstön koulutustasoindeksi oli alhaisempi, 5,1. Kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä indeksi oli 5,3. Viraston henkilöstöstä 58,2 prosentilla on humanistisen alan koulutus. Korkeakoulututkinnon suorittaneita oli virastossa huomattavasti valtion keskimääräistä tasoa enemmän. Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon on suorittanut viraston henkilökunnasta 67,6 prosenttia, kulttuuripalveluiden vertailuryhmästä 56,1 prosenttia ja koko valtion henkilöstöstä 44,0 prosenttia. Tutkijakoulutus on viraston henkilöstöstä 5,5 prosentilla, kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä 4,6 prosentilla ja koko valtion henkilöstöstöstä 3,7 prosentilla. Koulutusrakenne sukupuolen mukaan (Tahti) Koulutusaste Miehet Naiset Yhteensä %-osuus %-osuus %-osuus Lkm Lkm Lkm Museovirasto Kultt.palvelut Valtio Perusaste ,9 % 3,1 % 1,9 % Keskiaste ,5 % 20,3 % 26,4 % Alin korkea-aste ,8 % 11,4 % 22,0 % Alempi korkeakouluaste ,7 % 13,1 % 13,8 % Ylempi korkeakouluaste ,4 % 38,4 % 26,5 % Tutkijakoulutusaste ,5 % 4,6 % 3,7 % Koulutusaste tuntematon ,3 % 9,0 % 5,7 % Yhteensä ,0 % 100,0 % 100,0 % 4 Tilastokeskuksen koulutusastejaottelu Perusasteella tarkoitetaan yleissivistävää koulutusta eli peruskoulua, keskikoulua tai kansakoulua. Keskiasteen koulutukseen kuuluu perusasteen lisäksi 1-3 vuoden opinnot. Keskiasteen koulutukseen luetaan esim. ylioppilastutkinto, 1-3 vuoden ammatilliset tutkinnot ja ammattitutkinnot (esim. artesaani). Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen (esim. artenomi). Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Ylempään korkeakouluasteeseen kuuluvat ylemmät korkeakoulututkinnot ja ylemmät amk-tutkinnot. Tutkijakoulutuksella tarkoitetaan lisensiaatti- ja tohtorintutkintoja. 10

11 60% Henkilöstön koulutusrakenne % 40% 30% 20% 10% 0% Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Koulutusaste tuntematon Museovirasto Kulttuuripalvelut Valtio Henkilöstön koulutusala ja koulutusaste, lkm (Tahti) Perusaste Keskiaste Alin korkeaaste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Tuntematon Yleissivistävä koulutus Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus Yhteensä Humanistinen ja taidealan koulutus Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus Luonnontieteellinen koulutus Tekniikan koulutus Maa- ja metsätalousalan koulutus Terveys- ja sosiaalialan koulutus Palvelualojen koulutus 4 4 Muu tai tuntematon koulutusala Yhteensä Henkilöstöryhmät Henkilöstöryhmät , Museoviraston oma tehtäväluokitus 5 Museoviraston henkilöstö luokitellaan tehtävien perusteella neljään ryhmään: Asiantuntijat, avustava ja ns. tekninen henkilökunta, kiinteistö- ja avoinnapitohenkilökunta sekä hallintohenkilökunta. Asiantuntijoihin lasketaan pääsääntöisesti ne tehtävät, joissa edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa tai vastaavia tietoja ja taitoja. Asiantuntijoita virastossa oli vuoden lopulla 104 eli 40,6 prosenttia koko henkilöstöstä. 5 Henkilöstöryhmät, Museoviraston oma tehtävien mukainen luokitus: Asiantuntijat: amanuenssit, arkistonhoitajat, arkkitehdit, intendentit, erikoisasiantuntijat, erikoistutkijat, erikoissuunnittelijat, museolehtorit, paikkatietoasiantuntijat, rakennuttajat, tietoasiantuntijat, tutkijat, suunnittelijat Avustava henkilökunta: apulaistutkijat, assistentit, atk-tuki, konservaattorit, kuvankäsittelijät, museomestarit, piirtäjät, rakennuskonservaattorit, tutkimusavustajat, työmestarit, valokuvaajat Kiinteistö- ja avoinnapito: kiinteistönhoitajat, kiinteistötyöntekijät, museoapulaiset, näyttelynvalvojat, oppaat, palvelukoordinaattorit, palvelusihteerit, restauroijat, siivoojat, siivooja-vartijat, tapahtumatuottajat, vahtimestarit Hallinto: johto, esimiehet, johdon assistentit, tukipalvelut pääosin 11

12 Substanssitoimintaa avustavaa ja ns. teknistä henkilökuntaa oli vuoden lopussa 65 eli 25,4 prosenttia. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi apulaistutkijat, assistentit, konservaattorit, kuvankäsittelijät, rakennuskonservaattorit ja tutkimusavustajat. Viraston henkilökunnasta 17,4 prosenttia hoiti kiinteistönhoitoon ja museokohteiden avoinnapitoon liittyviä tehtäviä. Tähän ryhmään kuuluvat mm. kiinteistönhoitajat, palvelukoordinaattorit, näyttelynvalvojat, oppaat ja siivoojat. Hallintoon lasketaan kuuluvaksi johto, kaikki esimiehet ja tukipalvelut pääosin. Hallintoon kuuluvia oli yhteensä 45. Nimikkeittäin luokiteltuna ylivoimaisesti eniten virastossa oli vuoden 2015 lopulla intendenttejä, 39 kpl. Näyttelynvalvojia oli 17 ja konservaattoreita 15. Amanuensseja ja tutkijoita oli molempia 12. Tehtävien mukaiset henkilöstöryhmät osastoittain (Museoviraston oma luokitus) Osasto Asiantuntijat Avustava henkilökunta Kiinteistö- ja avoinnapito Hallinto (sis. kaikki esimiehet) Yhteensä 1. Suomen kansallismuseo ,2 % 2. Kulttuuriympäristön suojelu ,8 % 3. Kulttuuriympäristön hoito ,9 % 4. Arkisto- ja tietopalvelut ,0 % 6. Tukipalvelut ,8 % 7. Pääjohtaja 1 1 0,4 % Yhteensä ,0 % %-osuus 40,6 % 25,4 % 16,4 % 17,6 % 100,0 % 1. SKM Tehtävätaso-luokituksen mukaiset henkilöstöryhmät osastoittain KYS 3. KYH 4. ARTI 6. TUKI Johtotason työt Esimiestyöt Asiantuntijat Toimeenpanevat työt 7. PJ Henkilöstöryhmät , Valtionhallinnon yleinen henkilöstöryhmäluokitus, VPL/tehtävätaso 6 Valtionhallinnon kaikki tehtävät luokitellaan ns. tehtävätasoluokituksen mukaisesti. Luokituksessa on neljä henkilöstöryhmää: johtotason työt, esimiestyöt, asiantuntijatyöt ja toimeenpanevat työt. Tämän luokituksen mukaan viraston henkilöstöstä kuuluu johtoon 3,5 prosenttia, muihin esimiesasemassa oleviin 8,2 prosenttia, asiantuntijoihin 43,4 prosenttia ja toimeenpanevia tehtäviä hoitaa 44,9 prosenttia 6 Valtion yleinen henkilöstöryhmäluokitus VPL/tehtävätaso: Johtotason työt: viraston työjärjestyksessä mainitut henkilöt, joilla virasto, osasto, yksikkö tai vastaava johdettavanaan. Esimiestyöt: ne asiantuntijat (tehtävätaso 3) tai tehtävätasolle 4 kuuluvat, joiden työajasta yli 50% menee muiden johtamiseen. Asiantuntijatyöt: virat ja tehtävät, joissa käytetään virkamiesvaltaa tai tehdään vaativia asiantuntijatehtäviä, esimiestehtävien osuus alle puolet työajasta (vaativuuspisteet yli 300 Hay-pistettä) Toimeenpanevat työt: sellaiset työt, joissa valtaosa töistä tehdään annettujen ohjeiden tai toimeksiantojen perusteella, tehtäviin ei yleensä sisälly esimiestehtäviä tai asiantuntijatehtäviä tai niitä sisältyy vain jonkin verran 12

13 henkilöstöstä. Kertomusvuoden aikana toimeenpanevien tehtävien suhteellinen osuus oli edellisestä vuodesta (47,2 %) hieman laskenut. Valtionhallinnon yleisen tehtävätaso-luokituksen mukaiset henkilöstöryhmät osastoittain Osasto Johtotason työt Esimiestyöt Asiantuntijatyöt Toimeenpanevat työt Yhteensä 1. Suomen kansallismuseo ,2 % 2. Kulttuuriympäristön suojelu ,8 % 3. Kulttuuriympäristön hoito ,9 % 4. Arkisto- ja tietopalvelut ,0 % 6. Tukipalvelut ,8 % 7. Pääjohtaja 1 1 0,4 % Yhteensä ,0 % %-osuus 3,5 % 8,2 % 43,4 % 44,9 % 100,0 % Tehtävätaso-luokituksen mukaiset henkilöstöryhmät osastoittain SKM 2. KYS 3. KYH 4. ARTI 6. TUKI Johtotason työt Esimiestyöt Asiantuntijat Toimeenpanevat työt 7. PJ 5. PALKKAUS Museovirastossa on käytössä tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuva palkkausjärjestelmä. Järjestelmästä on sovittu Museoviraston, opetus- ja kulttuuriministeriön ja henkilöstöjärjestöjen välisessä virkaehtosopimuksessa. Uusittu palkkausjärjestelmäsopimus tuli voimaan lukien. Samasta ajankohdasta alkaen tuli voimaan myös siirtymäkausi, joka jatkuu edelleen. Palkkoja korotettiin lukien valtion keskustason sopimukseen sisältyvällä yleiskorotuksella, jonka suuruus oli 0,40 prosenttia. Yleiskorotus maksettiin elokuun palkanmaksun yhteydessä. Yleiskorotuksen lisäksi keskustason sopimukseen sisältyi virastoerä 0,20 %. Museoviraston palkkausjärjestelmäsopimuksen mukaan virastokohtaiset palkantarkistuserät käytetään siirtymäkauden vähennyksen rahoittamiseen siten, että siirtymäkauden vähennys pienenee. Siirtymäkausi on voimassa siihen saakka, kunnes uusimuotoisen henkilökohtaisen palkanosan kustannukset on vaiheittain katettu. Rahoitukseen käytetään keskustason sopimuksiin sisältyvät virastokohtaiset palkantarkistuserät yhteensä 3,9 prosentin määrään saakka. Vuoden 2015 lopulla jäljellä olevan vekselin määrä oli 1,37 prosenttia. Keväällä käydyistä henkilökohtaisista tuloskeskusteluista ja suoritusarvioinneista johtuvat palkankorotukset tulivat voimaan sopimuksen mukaan 1.6 lukien ja maksettiin kesäkuun palkanmaksun yhteydessä. Korotusten kustannusvaikutus oli 0,35 prosenttia palkkasummasta. 13

14 Valtion työmarkkinalaitos on vuoden 2015 aikana korjannut Työnantajan henkilöstötietojärjestelmän (Tahti) valtion palkka-analyysiraportteja (VPL-raportit). Raportit on julkaistu uudistettuna Tahtissa virastojen hyödynnettäväksi. Korjausprosessin aikaisten tarkistusten takia vuoden 2015 osalta voidaan käyttää ainoastaan marraskuun ja joulukuun raportteja. Raporttien tietosisältöön on tehty korjauksia joidenkin virastojen kohdalla. Museovirastolle näitä virastokohtaisia muutoksia ei ollut tarpeen tehdä. Muille virastoille tehdyistä muutoksista johtuen valtiotason data on muuttunut vuoden takaiseen vaativuustasoittaiseen ansiotasotietoon nähden. Jonkin verran korjaustöitä aineistoon tehdään myös keväällä 2016, joten seuraavassa tilastossa esitettyyn palkkapositioon tulee suhtautua vielä varauksella. Vaativuustasojen palkkapositiota ilmaisee indeksiluku, joka muodostuu mediaanipalkkojen suhteesta (tarkastelujoukko/vertailujoukko). Tarkistetun VPL-tilaston mukaan Museoviraston kaikkien palkkojen palkkapostio oli joulukuussa ,5. Laskennassa ovat mukana kokoaikaiset, täyttä palkkaa saavat valtion palkkausjärjestelmien (VPJ) piirissä olevat palvelussuhteet. Tahti VPL 2.1 Ansiot vaativuustasoittain Museoviraston vaativuusluokituksella Ansiokäsite: Säännöllisen työajan ansio kuukaudessa 12/2015 Vaativuusryhmä Museovirasto Vertailujoukko valtio (suht.palkkataso=100) Lkm Keskiarvo Mediaani Lkm Keskiarvo Mediaani Suhteellinen palkkataso 2 * * * * , , , , , , , ,9 11 * * * * 12 * * * * Yhteensä ,5 14

15 6. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET Tahti-järjestelmän mukaiset Museoviraston kokonaistyövoimakustannukset olivat vuonna 2015 noin 13,9 milj. euroa (2014: 14,2 milj. euroa, 2013: 13,8 milj. euroa, 2012: 13,3 milj.euroa, 2011: 14,8 milj.euroa, 2010: 15,1 milj.euroa). Kokonaistyövoimakustannukset laskivat edellisestä vuodesta -1,8 prosenttia. Muutos johtui henkilötyövuosien määrän vähenemisestä. Kokonaistyövoimakustannusten %-muutos edellisestä vuodesta Museovirasto 3,9 0,7-5,1-1,4-10,7 3,7 3,2-1,8 Kulttuuripalvelut 19,2 2,8 0,1-1,1-2,3 2,5-13,9-0,9 Valtio 8,1 4,4-24,8 1,0 1,7 1,1 0,7-6,5 Kokonaistyövoimakustannuksista oli vuonna 2015 tehdyn työajan palkkoja 63,7 %, välillisiä palkkoja 17,7 %, sosiaaliturvamenoja 16,8 % ja muita välillisiä työvoimakustannuksia 1,9 %. Välillisiin palkkoihin lasketaan mm. lomaraha sekä loma-ajan, koulutusajan, sairausajan ja eräisen palkallisten virkavapausaikojen palkkakustannukset. Välillisten palkkojen osuus oli edellisestä vuodesta (2014: 19,7%) laskenut. Muutos johtui pääosin sairausajan palkkojen määrän vähenemisestä. 1,9 % Työvoimakustannukset 2015 (Tahti) 16,8 % II Tehdyn työajan palkat A Välilliset palkat 17,7 % 63,7 % B Sosiaaliturva C Muut välilliset työvoimakustannukset Tehdyn työajan palkkojen %-osuus työvoimakustannuksista Museovirasto 63,0 61,9 62,8 62,8 61,8 62,7 61,7 63,7 Kulttuuripalvelut 60,1 61,2 61,4 61,8 60,1 60,9 57,1 62,2 Valtio 63,3 63,4 63,2 61,9 61,9 62,2 61,8 62,5 Välillisten palkkojen %-osuus työvoimakustannuksista Museovirasto 16,3 17,5 18,8 18,6 20,1 19,2 19,7 17,7 Kulttuuripalvelut 19,4 18,8 19,9 19,6 21,4 21,0 18,4 19,0 Valtio 16,4 16,4 16,8 18,5 18,5 18,5 18,2 17,7 Sosiaaliturvakustannusten %-osuus työvoimakustannuksista Museovirasto 19,3 18,9 16,8 16,9 16,6 16,2 16,7 16,8 Kulttuuripalvelut 18,9 18,4 17,0 16,5 16,4 16,4 15,8 16,8 Valtio 18,5 18,4 18,0 17,5 17,3 17,2 17,8 17,6 15

16 Palkkojen ns. sivukuluprosentti 7 (välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista) oli 57,0 prosenttia. Palkkojen ns. sivukuluista suhteessa tehdyn työajan palkkoihin (100%) oli välillisiä palkkoja oli 27,7 %, sosiaaliturvamenoja 26,3 % ja muita välillisiä työvoimakustannuksia 2,9 %. Palkkojen ns. sivukuluprosentti / Välillisten työvoimakustannusten %-osuus tehdyn työajan palkoista Museovirasto 58,8 61,6 59,4 59,2 61,7 59,5 62,0 57,0 Kulttuuripalvelut 66,5 63,3 62,9 61,8 66,4 64,2 75,2 60,7 Valtio 58,1 57,7 58,2 61,5 61,4 60,8 61,7 59,9 Työvoimakustannuserä (Tahti) euroa % tehdyn työajan palkoista % palkkasummasta % työvoimakustannuksista I. PALKKASUMMA ,3 127,73 100,00 81,38 II. TEHDYN TYÖAJAN PALKAT ,5 100,00 78,29 62,71 A. VÄLILLISET PALKAT ,7 27,73 21,71 17, lomaraha ,4 5,74 4,49 3, vuosiloma-ajan palkat ,8 16,64 13,03 10, lapsen syntymä ja hoito ,7 0,30 0,23 0, sairausajan palkat ,6 2,20 1,72 1, eri virkavapaudet ,00 0,37 0,29 0, reservin kertausharjoitukset 0,0 0,00 0,00 0, koulutusajan palkat ,9 1,95 1,52 1, palkalliset arkipyhät 0,0 0,00 0,00 0, ammattiyhdistystoiminta 3 934,0 0,04 0,03 0, yhteistoiminta 9 101,9 0,10 0,08 0, työsuojelun yhteistoiminta 3 853,4 0,04 0,03 0, virkistystoiminta ,9 0,35 0,28 0,23 B. SOSIAALITURVA ,0 26,31 20,60 16, työnantajan sotu-maksut ,0 2,66 2,08 1, LEL- ja TAEL-vakuutusmaksut 0,0 0,00 0,00 0, vapaaehtoiset eläkemaksut 0,0 0,00 0,00 0, VaEL-eläkemaksut ,6 24,00 18,79 15, tapaturmavakuutusmaksut ,2 0,55 0,43 0, ryhmähenkivakuutusmaksut 3 407,8 0,04 0,03 0, sairausvak. palautukset ,5-0,94-0,73-0,60 C. MUUT VÄLILLISET KUSTANNUKSET ,3 2,92 2,28 1, virka- ja suojapuvut ,3 0,13 0,10 0, vapaat matkat 0,0 0,00 0,00 0, koulutus ,3 0,76 0,60 0, työsuojelu 0,0 0,00 0,00 0, väestönsuojelu 0,0 0,00 0,00 0, terv.- ja sairaudenhoito ,9 1,14 0,89 0, työpaikkaruokailu ,5 0,42 0,33 0, virk.- ja sosiaalitoiminta ,1 0,33 0,26 0, muut kustannukset ,2 0,14 0,11 0,09 III. VÄLILLISET TYÖVOIMAKUSTANNUKSET ,1 56,96 44,60 36,29 IV. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET YHTEENSÄ ,6 156,96 122,88 100,00 Työvoimakustannuslukuihin sisältyy koko palvelussuhteessa oleva henkilöstö (279,6 henkilötyövuotta). 7 Luku on työvoimakustannusten yleisin mittari ja kuvaa työvoimakustannusten suhdetta sen työajan palkkoihin, jona henkilöstö tekee varsinaisia työtehtäviään. 16

17 Yhden henkilötyövuoden hinta oli Museovirastossa vuonna 2015 Tahti-raportin mukaan euroa (2014: euroa, 2013: euroa, 2012: euroa, 2011: euroa, 2010: euroa). Henkilötyövuoden keskimääräiseen hintaan vaikuttavia tekijöitä Museovirastossa ovat tehtävätaso, palkkataso sekä määräaikaisten ja osa-aikaisten suhteelliset osuudet. Valtiolla henkilötyövuoden keskimääräinen hinta vuonna 2015 oli euroa. 7. TYÖAIKA Vuonna 2015 tehdyn työajan prosenttiosuus säännöllisestä vuosityöajasta oli 81,7 prosenttia (2014: 80,4, 2013: 80,5). Koko valtiolla vastaava luku oli 79,2 prosenttia. Tehty työaika lasketaan vähentämällä säännöllisestä työajasta koulutukseen, vuosilomiin, sairauslomiin ja muihin palkallisiin vapaisiin käytetty työaika. Tehdyn työajan osuus vuosityöajasta oli edellisestä vuodesta lisääntynyt. Muutos johtui pääasiassa sairauslomiin käytetyn ajan vähenemisestä. Vuonna 2015 säännöllinen työaika sisälsi yhteensä 252 työpäivää. Kun vuoden työpäivistä (252) vähennetään päivät, jotka on käytetty vuosilomiin ja lomarahavapaisiin (34,5 pv), sairauspoissaoloihin (5,8 pv) ja tapaturmiin (0,5 pv), koulutukseen (3,5 pv) ja muihin palkallisiin poissaoloihin (2,1 pv), niin vuonna 2015 kokoaikainen henkilö teki Museovirastossa keskimäärin 205,5 työpäivää. Näin palvelun tuottamiseen, jonka vaatii yhden henkilötyövuoden työpanoksen, tarvitaan 1,22 henkilöä. Vuosilomiin ja lomarahavapaisiin käytetyn ajan osuus (13,7 %) oli hieman lisääntynyt edellisestä vuodesta, mutta oli edelleen pienempi kuin valtiolla keskimäärin (14,8 %). Koulutukseen käytetyn ajan osuus (1,4 %) oli hieman lisääntynyt ja oli edelleen suurempi kuin valtion mediaani (1,1 %). Kertomusvuoden aikana jatkettiin edelleen panostamista osaamisen kehittämiseen, jotta saataisiin sopeuttamistoimien takia vähentyneen henkilöstön osaaminen päivitettyä kaikilta osin uusien tehtävien mukaiseksi. Sairauspoissaoloihin käytetyn ajan osuus oli huomattavasti vähentynyt (2,2 %) edellisestä vuodesta (2014: 3,1 %). Sairauspoissaoloihin kulunut aika oli selvästi pienempi kuin valtiolla keskimäärin (3,5 %). Sairauspoissaolot 2,2 % Vuosilomat ja lomarahavapaat 13,7 % Koulutus 1,4 % Tapaturmat 0,2 % Muut palkalliset poissaolot 0,8 % Työajan käyttö vuonna 2015 Tehty vuosityöaika 81,7 % 7.1 Työaikapankki Työaikapankkijärjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2012 alusta lukien vuoden kokeilujakson jälkeen. Työaikapankkisopimuksen voi tehdä virkamies tai työntekijä, jonka säännöllinen työaika ei poikkeuksellisesti riitä virka- tai työtehtävien hoitamiseen. Työaikapankkijärjestelmään liittyminen ja eroaminen perustuvat yksittäisen henkilön osalta vapaaehtoisuuteen. Järjestelmää käytetään sekä ennakoitavissa olevien että yllättävien työmäärävaihtelujen tasaamiseen. Työajan kohdentaminen toteutetaan siten, 17

18 että työaikapankkiin siirretään valtion työaikasopimuksen 4 :ssä todettu säännöllinen työaika ylittäen tehtyjä työtunteja aina puolen vuoden tasoitusjakson päättyessä. Vuonna 2015 työaikapankkisopimus oli voimassa 14 henkilöllä (2014: 19, 2013: 16). Työaikapankkiin siirrettiin yhteensä 1220 tuntia (2014: 946 h, 2013: 950 h), joista 579 tuntia kesäkuun viimeisen päivän työaikasaldojen perusteella ja 641 tuntia joulukuun viimeisen päivän työaikasaldojen perusteella Saldovapaat Museovirastossa otettiin käyttöön lukien liukuvan työajan järjestelmä, joka sisältää mahdollisuuden saldovapaaseen. Mikäli työtuntien tasoittaminen ei ole mahdollista liukumarajojen puitteissa ja työtuntien kertymä johtuu työantajan hyväksymistä työtehtäviin liittyvistä syistä, kertymä voidaan vähentää kokonaisilla saldovapaapäivillä. Puolen vuoden jakson aikana voi pitää esimiehen suostumuksella korkeintaan kuusi saldovapaapäivää. Vuoden 2015 aikana virastossa pidettiin kaikkiaan 838 saldovapaapäivää (2014: 780 päivää, 2013: 629 päivää, 2012: 636 päivää, 2011: 548 päivää). Saldovapaita pidettiin keskimäärin 3,0 työpäivää yhtä henkilötyövuotta kohden (2014: 2,7, 2013: 2,1) Saldovapaapäivien lkm osastoittain 2015 (tpv) SKM 2. KYS 3. KYH 4. ARTI 6. TUKI Saldovapaapäivien lkm osastoittain henkilötyövuotta kohti 2015 (tpv/htv) 6,0 5,5 5,0 4,0 3,0 2,4 3,7 3,2 3,0 2,0 1,6 1,0 0,0 1. SKM 2. KYS 3. KYH 4. ARTI 6. TUKI Kaikki 18

19 Saldovapaiden lukumäärä vuosittain tpv/htv 2,7 3,0 2,2 2,1 1, Etätyö Etätyö otettiin käyttöön vuoden 2013 alusta lukien. Museovirastossa on mahdollista tehdä etätyötä tehtävien sen salliessa. Etätyön tavoitteena on lisätä työn tehokkuutta ja joustavuutta, edistää työssä jaksamista sekä helpottaa työn ja yksityiselämän yhteensovittamista ja vähentää työmatkoihin käytettävää aikaa. Säännöllisellä etätyöllä tarkoitetaan yli kaksi kuukautta jatkuvaa säännöllistä etätyötä, jossa etätyöpäiviä on vähintään 1 ja enintään 3 päivää viikossa. Satunnaisella etätyöllä tarkoitetaan määrätyn ja rajatun tehtävän suorittamista varten 1-5 päivänä viikossa tehtävää etätyötä. Erityisestä syystä voidaan sopia pidemmästäkin ajanjaksosta. Satunnaista etätyötä käytetään silloin, kun etätyöpäiviä on enintään kaksikymmentä vuodessa. Etätyöpäiviä tehtiin ajalla yhteensä 420 työpäivää. Luvussa on mukana Kiekuun tallennetut etätyöpäivät. Eniten etätyömahdollisuutta hyödynnettiin asiantuntijatehtävissä. Etätyöpäivät tehtäväryhmittäin Johto- ja esimiestyöt Asiantuntijatyöt Toimeenpanevat työt 19

20 8. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Henkilöstökoulutukseen käytettiin vuonna 2015 aikaa 3,5 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Koulutukseen käytetty aika lisääntyi edellisestä vuodesta ja tulossopimukseen kirjattu tavoitearvo ylitettiin jo kolmantena vuonna peräkkäin. Aiempien vuosien vähennykset henkilöresursseissa edellyttivät edelleen voimakasta panostamista henkilöstökoulutukseen, jotta osaaminen saadaan kaikilta osin päivitettyä uusien tehtävien mukaiseksi. Osaamisen ja hyvinvoinnin kehittämisryhmä ONNI on laatinut osaamispääomaan pohjautuvan suunnitelman kolmivuotiskaudeksi Koulutusohjelma on liitetty osaksi Museoviraston henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma vahvistetaan YTtoimikunnassa vuosittain. Suunnitelmaa toteutettiin kertomusvuonna osastoilla ja YT-toimikunnan ja Onni-työryhmän välisessä yhteistyössä. ONNI-työryhmä seurasi vuoden mittaan koulutussuunnitelman toteutumista ja teki tarpeelliset muutokset sekä informoi muuta henkilöstöä koulutuksen painopisteistä ja muutoksista. Vuoden 2015 aikana toteutettiin 15 henkilöstölle suunnattua koulutustapahtumaa mm. projektinjohtamisen, kielikoulutuksen ja tiedonhallintakoulutuksen alueilta. Koulutusohjelma rakentui arviointi- ja kehityskeskusteluissa ilmoitettujen tarpeiden ja aiemman koulutussuunnitelman pohjalle. Lisäksi ARTI järjesti Salama- ja Musketti -koulutusta omalla aikataululla. Laki- ja henkilöstöpalvelut tarjosi esimiehille koulutusta ajankohtaisista asioista säännöllisten esimiestapaamisten yhteydessä. Virastossa järjestettiin myös vuosittaiset ensiapukurssit. Kieku-järjestelmän käyttöönottoon liittyen laki- ja henkilöstöpalvelut järjesti henkilöstölle 35 koulutustilaisuutta. Viraston sisäisen koulutuksen lisäksi henkilöstö päivitti ja täydensi tietojaan ulkopuolisten tahojen järjestämässä ajankohtais- ja täydennyskoulutuksessa ja osallistui oman alan tieteellisiin konferensseihin. Museovirastossa on käytössä yhteinen perehdyttämismenetelmä, johon sisältyy esimiehen ohjeiden lisäksi perehdyttäjän muistilista ja tulokkaan opas. Henkilöstön kehittämiseen liittyvät henkilöstökoulutuksen 8 kustannukset (työajan palkat ja muut kustannukset) olivat kertomusvuonna 1053 euroa henkilötyövuotta kohden. Koko valtion keskiarvo oli 1170 euroa/htv vuonna Henkilöstökoulutuksen tunnusluvut (Tahti) Henkilöstökoulutus, tpv/thv 2,5 2,8 2,4 2,1 1,7 3,1 3,2 3,5 Henkilöstökoulutus, /htv TYÖHYVINVOINTI VMBaro -työtyytyväisyyskysely toteutettiin virastossa edellisen kerran syksyllä Työtyytyväisyyden keskiarvo oli tuolloin 3,6. Museovirastossa ei toteutettu työtyytyväisyyskyselyä vuonna Valtionhallinnon henkilöstötilinpäätöskäsikirjan mukainen koulutuksen määrittely: Koulutuksella tarkoitetaan Museoviraston toimesta tai ulkopuolisina ostopalveluina palkallisena työaikana järjestettyä koulutusta. Koulutukseksi luetaan: a) ammattitaidon ylläpitoon, kehittämiseen ja parantamiseen liittyvä koulutus, b) ammatillisen pätevyyden hankintaan liittyvä koulutus, c) työsuojelu- ja yhteistoimintaan liittyvä koulutus sekä d) em. koulutukseen/koulutusohjelmiin kiinteästi liittyvät tutustumismatkat joko kotimaassa tai ulkomailla. 20

21 Työtyytyväisyys Tahti, VMBaro MV MV MV MV MV MV MV Valtio Valtio Johtaminen 3,1 3,3 3,4 3,4 3,5 3,6 3,7 3,4 3,5 Työn sisältö ja työn haasteellisuus 3,6 3,7 3,7 3,8 3,7 3,9 3,9 3,7 3,8 Palkkaus 2,3 2,7 2,7 2,9 3,0 3,1 3,2 3,0 3,0 Kehittymisen tuki 3,0 3,1 3,1 3,0 3,2 3,3 3,4 3,2 3,2 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,5 3,6 3,7 3,7 3,8 3,9 4,1 3,8 3,8 Työolot 3,2 3,3 3,3 3,1 3,5 3,5 3,6 3,6 3,6 Tiedonkulku 2,9 3,0 3,1 3,0 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 Työnantajakuva 2,8 2,8 3,0 2,6 2,7 2,9 3,1 3,3 3,4 Kokonaistyötyytyväisyys 3,1 3,2 3,3 3,2 3,4 3,5 3,6 3,4 3, Työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen Henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen on yksi viraston sisäisen toiminnan tärkeistä osa-alueista. Työhyvinvoinnista vastasi kertomusvuonna Kehittämispalvelut -yksikkö. Keskeinen toimija oli talon sisäinen Osaamisen ja hyvinvoinnin kehittämisryhmä ONNI, jonka tehtävänä oli edistää työhyvinvointia suunnittelemalla, toteuttamalla, seuraamalla ja arvioimalla hyvinvointiin liittyviä asioita sekä valmistautumalla tuleviin haasteisiin seuraamalla toimintaympäristöä ja ennakoimalla tarpeita. ONNI kehittämisryhmä koordinoi virkistystoimintaa Museoviraston henkilöstölle. Vuonna 2015 järjestettiin yhteensä 9 yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia tukevaa tapahtumaa. Keväällä oli pääjohtajan kahvitilaisuus uusille tulokkaille sekä pääjohtajan kevätjuhla Seurasaaressa. Syyskuussa järjestetiin koko henkilöstön yhteinen retki Suomen luontokeskus Haltiaan Espoossa. Retkelle osallistui 89 henkilöä. Lisäksi pidettiin MP Kasvoklinikka huhtikuussa, Feldenkrais-demo syyskuussa ja Mindfulnessdemo lokakuussa. Marraskuussa oli avoimet ovet päivä Nervanderinkadulla ja joulukuussa himmelipaja Kansallismuseolla. Museoviraston jalkapallojoukkoue FC Byroon Salama kohtasi tamperelaisen FC Museohuuhkajat joukkueen haasteottelussa Olympiastadionilla ByrSa voitti ottelun 3-1. ONNI kehittämisryhmä tuki myös mahdollisuuksien mukaan Museoviraston harrastekerhoja. Vuonna 2015 oli toiminnassa puutarhakerho, kirjallisuuskerho ja firmaliigan suunnistusporukka. Yksiköillä ja osastoilla on mahdollisuus viettää työhyvinvoinnin, työssä viihtymisen ja yhteisöllisyyden edistämiseen tähtäävää iltapäivää satunnaisesti, työtilanteen niin salliessa. Toiminnan tulee aina olla esimiehen tai hänen valtuuttamansa henkilön koordinoimaa. Iltapäivä on tarkoitettu koko yksikön tai osaston yhdessäoloa ja yhteistä tekemistä ja kokemista varten. Henkilöstöllä oli kertomusvuonna mahdollisuus liikunta- ja kulttuurietuuteen. Arvoa tilattiin 50, 100, 150 tai 200. Työnantaja vastasi edun hallintokustannuksista sekä maksoi tilatun edun arvosta 60 %. Työntekijän omavastuuosuudeksi jäi 40 % tilatun edun arvosta Työterveyshuolto Henkilöstön työterveyshuollosta on vastannut vuoden 2012 alusta lukien Suomen Terveystalo Oy. Valtakunnallisella sopimuksella ja yhdellä toimintasuunnitelmalla turvataan mahdollisimman tasaarvoiset työterveyspalvelut kaikille viraston toimipisteille. Kertomusvuoden aikana ylläpidettiin ns mallin mukaista sairauspoissaolojen seurantakäytäntöä. Menettelyn tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyden pitkittymistä, parantaa työkyvyn arviointiprosessin toimivuutta työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyönä sekä pidentää työuria mallin mukaisesti työnantaja ilmoittaa työterveyshuoltoon työntekijän sairauspoissaolon, kun se on jatkunut kuukauden tai 2 vuoden aikana yhteensä 30 päivää. Seuraavassa vaiheessa eli 60 päivän kuluessa sairauspoissaolon alusta työnantaja hakee sairauspäivärahaa ja työterveyshuolto selvittää kuntoutustarvetta. Työterveyshuollolla on koordinointivelvoite ja velvollisuus ottaa kantaa 21

22 kaikkiin yli 90 päivää jatkuviin sairauslomiin. Kolmannessa vaiheessa eli 90 päivän kuluessa työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto ovat yhteistyössä selvittäneet, miten ja millä järjestelyillä työntekijän työhön paluu on mahdollinen. Vuonna 2015 kirjattiin viraston henkilökunnan käyntejä työterveyshuollossa kaikkiaan 2345 kpl (2014: 2308; 2013: 2337). Sairauksista johtuvia käyntejä työterveyshuollossa oli vuoden aikana 1904 kpl eli 6,8 kpl henkilötyövuotta kohti. Sairauksista johtuvien käyntien määrä oli hieman lisääntynyt edellisistä vuosista (sekä 2014 että ,2 kpl/htv). Valtion keskiarvo oli 4,2 sairauksista johtuvaa käyntiä henkilötyövuotta kohden vuonna Tuotto- ja kululaskelman mukaiset työterveyspalvelujen nettokustannukset olivat 362,60 euroa henkilötyövuotta kohti (2014: 305,61; 2013: 295,75). Tahti-tilaston mukainen valtion mediaani oli 505,8 euroa henkilötyövuotta kohti. Museovirastossa työterveyspalvelujen kustannukset ovat edelleen valtionhallinnon keskimääräistä tasoa huomattavasti alhaisemmat Sairaus- ja tapaturmapoissalot Sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä väheni edellisestä vuodesta. Sairauspoissaolojen määrä on alentunut yhdenjaksoisesti jo viiden peräkkäisen vuoden ajan. Personec-järjestelmän ja Kieku-järjestelmän 9 mukaan sairauspoissaoloja oli kertomusvuonna 6,2 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2014 luku oli 7,9, ,2, vuonna ,4 ja vuonna ,1. Luvussa on otettu huomioon myös viikonlopulle osuvat avoinnapitohenkilöstön sairauspäivät. Kertomusvuonna virastossa oli sairauspäiviä henkilötyövuotta kohden selvästi vähemmän kuin valtiolla keskimäärin (8,6 tpv/htv). Sairauspoissaolopäivien lukumäärä, työpäivää/henkilötyövuosi Personec FV/Kieku Museovirasto 7,9 9,3 9,8 10,5 9,1 8,4 8,2 7,9 6,2 Kulttuuripalvelut 11,6 9,6 10,0 9,8 10,3 7,9 8,1 8,3 7,7 Valtio 9,9 9,8 8,6 9,7 9,7 9,3 9,0 8,9 8,6 Sairauspäivien lukumäärä , tpv/htv Tpv/htv 9 Museoviraston luvut Personec FV järjestelmästä asti ja Kieku-järjestelmästä ajalta lukien. Tahtijärjestelmän ilmoittama poissaolojen lukumäärä on todellisia lukuja pienempi. Syynä tähän on mm. se, että viikonlopulle osuvat poissaolopäivät eivät rekisteröidy työpäiviksi Tahtiin (avoinnapidossa myös lauantait ja sunnuntait voivat olla työpäiviä). Lisäksi vuonna 2015 tuntipalkkaisten tiedot eivät siirtyneet Tahtiin teknisistä syistä. 22

23 Sairauspäivien (työpäivät) lukumäärä keston mukaan (PersonecFV ja Kieku) Kesto (työpv) pv pv pv pv yli 66 pv Yhteensä Sairauspoissaolojen lukumäärä keston mukaan pv 4-10 pv pv pv yli 66 pv Lyhyiden 1-3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista sairaustapauksista oli lisääntynyt edellisestä vuodesta. Kertomusvuonna Museovirastossa oli lyhyitä sairauspoissaoloja jonkin verran valtion keskimääräistä määrää enemmän. Virastossa lyhyitä sairauspoissaoloja oli kaikista sairaustapauksista 77,9 prosenttia ja valtiolla 75,8 prosenttia. Lyhyiden 1-3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista sairaustapauksista Tahti Museovirasto 76,9 75,2 73,5 76,3 79,1 77,7 76,4 75,8 77,9 Kulttuuripalvelut 75,4 76,6 77,6 77,7 75,9 79,0 78,4 79,7 82,2 Valtio 72,6 73,4 74,4 76,4 75,1 76,2 76,1 76,2 75,8 Työtapaturmia sattui vuoden aikana yhdeksälle henkilölle ja niistä aiheutui 155 poissaolopäivää. Lapsen sairauden takia 27 henkilöä oli poissa työstä yhteensä 125 päivää. Tapauksia oli HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Poistuma Vuonna 2015 vakinaisen henkilöstön kokonaispoistuma oli lähes samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuusprosentti oli 6,9 prosenttia, kun edellisenä vuonna luku oli 6,4 prosenttia. Vanhuuseläkkeelle siirtyi vuoden aikana kymmenen henkilöä. 23