Henkilöstötilinpäätös

Transkriptio

1 Henkilöstötilinpäätös

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Henkilömäärä vuoden lopussa Henkilömäärä kuukausittain HENKILÖTYÖVUODET Henkilötyövuosien kokonaismäärä Henkilötyövuodet osastoittain Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin HENKILÖSTÖN RAKENNE Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön sekä työllistettyjen määrä Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä Virka- ja työsopimussuhteisen henkilöstön määrä Sukupuolijakauma Henkilöstön ikärakenne ja keski-ikä Koulutustasoindeksi ja koulutusrakenne Henkilöstöryhmät PALKKAUS TYÖVOIMAKUSTANNUKSET HENKILÖSTÖKOULUTUS TYÖHYVINVOINTI Työtyytyväisyys Tyhy-toiminta Työaikapankki ja saldovapaat Työterveyshuolto Sairaus- ja tapaturmapoissalot VAIHTUVUUS ELÄKE-ENNUSTE

3 1. JOHDANTO Museoviraston henkilöstötilinpäätös on henkilöstövoimavaroja kuvaavista tilastotiedoista laadittu yhteenveto, joka sisältää viraston henkilöstöön liittyvät keskeiset tiedot ja tunnusluvut. Tietojen avulla kuvataan henkilöstöön liittyvien asioiden nykytilaa ja kehityssuuntaa käyttäen apuna vertailutietoja muusta valtionhallinnosta. Museovirastossa on tehty henkilöstötilinpäätös vuodesta 1996 alkaen. Tilastoaineiston valinta ja luokitukset pohjautuvat valtiovarainministeriön vuonna 2001 julkaisemaan käsikirjaan Henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmä, Henkilöstötilinpäätös. Lukuihin sisältyvät kaikki virastoon palvelussuhteessa olleet henkilöt. Luvuissa ei ole mukana siviilipalvelusmiehiä, palkkionsaajia eikä palkattomia harjoittelijoita. Pyöristyksistä johtuen loppusummat saattavat poiketa sarakkeiden summista. Henkilöstötilinpäätöksen laadinnasta vastaa Laki- ja henkilöstöpalvelut yksikkö. Tietolähteet Palkka- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä Personec FV Valtionhallinnon henkilöstötietojärjestelmä Tahti Museoviraston tilinpäätös Raindance-työajanseuranta Koulutusohjelma 2011 Museoviraston intranet 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 2.1. Henkilömäärä vuoden lopussa Vuoden 2011 lopulla Museoviraston palveluksessa oli 326 henkilöä. Henkilömäärä pieneni edellisestä vuodesta -14,4 prosenttia. Vastaavana aikana koko valtion henkilöstömäärä väheni -1,5 prosenttia ja kulttuuripalveluiden 1 vertailuryhmän henkilöstömäärä -9,5 prosenttia. Museoviraston henkilöstömäärän vähenemiseen vaikutti se, että vuoden 2012 budjettia koskeviin määrärahaleikkauksiin ryhdyttiin varautumaan jo vuoden 2011 puolella vähentämällä loppuvuodesta määräaikaisia palvelussuhteita. Henkilöstön lukumäärä vuosina (31.12.) Kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä vuonna 2011 Museoviraston lisäksi Arkistolaitos (Kansallisarkisto ja maakunta-arkistot), Kansallinen audiovisuaalinen arkisto, Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus, Näkövammaisten kirjasto, Taiteen keskustoimikunta, Valtion taidemuseo, Varastokirjasto (1094 henkilöä). 3

4 2.2. Henkilömäärä kuukausittain Museoviraston toiminnan luonteesta johtuen viraston henkilömäärissä on suuria kausivaihteluita. Kesäkaudella viraston palveluksessa on huomattavasti enemmän väkeä kuin talvikaudella. Tämä johtuu mm. siitä, että osa museokohteista on avoinna vain kesäaikaan ja kesäkaudeksi palkataan kausiluonteista henkilöstöä museoiden avoinnapitotehtäviin. Myös suurin osa tutkimus- ja inventointihankkeista sekä muinaisjäännösten hoitotöistä tehdään kesäkauden aikana. Koko vuoden aikana Museovirastoon oli palvelussuhteessa kaikkiaan 660 henkilöä. Palkkioita ja työkorvauksia maksettiin kertomusvuoden aikana 155 henkilölle. Siviilipalvelusta virastossa suoritti neljä henkilöä. Kokoaikaisten ja osa-aikaisten määrä kuukausittain vuonna Kokoaikaiset Osa-aikaiset 3. HENKILÖTYÖVUODET Henkilötyövuosien kokonaismäärä Henkilötyövuosia oli kertomusvuonna yhteensä 360,6. Kokonaismäärä pieneni edellisestä vuodesta -6,4 prosenttia (-24,2 htv). Koko valtion henkilötyövuosimäärä väheni -1,7 prosenttia ja kulttuuripalveluiden vertailuryhmän -5,5 prosenttia. Henkilötyövuosien lukumäärä vuosina Henkilötyövuositiedot Personec FV 4

5 Vähennys kohdistui toimintamenoilla rahoitettuihin henkilötyövuosiin, joka vähenivät -5,8 prosenttia sekä työ ja elinkeinoministeriön rahoittamiin henkilötyövuosiin (-35,7 prosenttia). Muinaismuistolain 15 :n ja 13 :n mukaiset hankkeet lisääntyivät 9,8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja muulla ulkopuolisella rahoituksella toteutetut hankkeet lähes 80 prosenttia (+ 3,5 htv). Opetusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelman mukaiset henkilöstövähennykset merkitsivät Museovirastolle kaikkiaan 34 henkilötyövuoden vähennystä vuoteen 2011 mennessä. Henkilöstövähennykset pyrittiin toteuttamaan luonnollista poistumaa hyväksi käyttäen. Vuoden 2011 alusta lukien lakkautettiin 10 virkaa. Museovirasto on jo useana vuotena alittanut tavoitetason henkilötyövuosissa. Uusi vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma ei aseta htv-vähennyksiä, mutta vaikuttaa kuitenkin euromääräisesti. Henkilötyövuosien väheneminen vuonna 2011 oli seurausta erityisesti määräaikaisen työvoiman voimakkaasta vähentämisestä vuoden lopulla, yhteistoimintaneuvotteluiden jo käynnistyttyä Henkilötyövuodet osastoittain Museoviraston uuden organisaation suunnittelu valmistui vuoden 2011 alkuun mennessä ja osastonjohtajat nimitettiin alkaen. Osastojen sisäinen organisointi toteutettiin maaliskuun loppuun mennessä ja toimintayksiköiden päälliköt nimitettiin alkaen. Uusi organisaatio perustuu viiteen ydinprosessiin ja niiden toimintaa tukevaan neljään tukipalveluprosessiin. Uusi organisaatio tuli voimaan lukien. Vanhan organisaation aikana henkilötyövuosia kertyi 102,60 ja uuden organisaation aikana 258,44. Uuden organisaation aikana Suomen kansallismuseon osuus henkilötyövuosista oli 42,4 prosenttia, Kulttuuriympäristön hoito -osaston osuus 28,5 prosenttia, Kulttuuriympäristön suojelu -osaston osuus 11,5 prosenttia, Arkisto- ja tietopalvelut osaston osuus 8,5 prosenttia, Museotoimen kehittämisen osuus 2,8 prosenttia sekä Pääjohtajan ja Tukipalvelujen osuus yhteensä 6,4 prosenttia. Henkilötyövuodet osastoittain Pääjohtaja, esikunta, museotoimen kehittäminen, kirjasto, kuva-arkisto 12,40 12,1 % Arkeologian osasto 13,66 13,4 % Rakennushistorian osasto 24,33 23,8 % Suomen kansallismuseo 37,62 36,8 % Hallinto-osasto (sis. linnat) 14,15 13,9 % Yhteensä ,17 htv 100,0% Henkilötyövuodet osastoittain Suomen kansallismuseo SKM 109,63 42,4 % Kulttuuriympäristön suojelu KYS 29,60 11,5 % Kulttuuriympäristön hoito KYH 73,69 28,5 % Arkisto- ja tietopalvelut ARTI 21,93 8,5 % Museotoimen kehittäminen MUKE 7,23 2,8 % Tukipalvelut 15,67 6,1 % Pääjohtaja 0,67 0,3 % Yhteensä ,44 htv 100,0 % 2,8 % 6,1 % 0,3 % Henkilötyövuodet osastoittain ,5 % 28,5 % 11,5 % 42,4 % 1. SKM (109,6 htv) 2. KYS (29,6 htv) 3. KYH (73,7 htv) 4. ARTI (21,9 htv) 5. MUKE (7,2 htv) 6. TUKI (15,6 htv) 7. PJ (0,6 htv) 5

6 3.3. Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin Henkilötyövuosien määrä oli kertomusvuonna 360,6. Tavoitteeksi asetettu 392 alittui selvästi. Henkilötyövuodet vähenivät edellisestä vuodesta -24,2 henkilötyövuotta (- 6,4 %). Viraston omilla toimintamäärärahoilla toteutettujen henkilötyövuosien osuus oli 311,11 henkilötyövuotta. Vähennystä edelliseen vuoteen oli -19,18 henkilötyövuotta ( -5,8 %). Muinaismuistolain 15 :n ja 13 :n velvoittamana tuotettujen henkilötyövuosien määrä oli 22,36 (lisäystä 9,8 prosenttia). Henkilötyövuodet jakautuivat rahoituslähteittäin tarkasteltuna siten, että omin toimintamäärärahoin palkattujen osuus oli 86,3 % (toimintamenomomentin osuus 299,34 htv ja mom osuus 11,77 htv), muinaismuistolain 15 ja 13 mukaisen rahoituksen osuus 6,2 %, työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksen osuus 5,4 % ja muun ulkopuolisen rahoituksen osuus 2,1 %. Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin (Personec FV) Rahoituslähde %-osuus 2011 muutos lkm muutos-% Toimintamenot ja mom ,62 330,28 311,1 86,3 % -19,18-5,8 % Muinaismuistolain 15 ja 13 mukainen rahoitus 23,38 20,37 22,36 6,2 % 1,99 9,8 % Muu ulkopuolinen rahoitus 6,56 4,28 7,68 2,1 % 3,4 79,4 % TEM rahoitus 29,02 30,31 19,49 5,4 % -10,82-35,7 % Yhteensä 405,59 385,24 360,63 100,0 % -24,61-6,4 % Muu ulkopuolinen rahoitus: kunnat, yritykset, EU-projektit, yhdistykset ja säätiöt, muut virastot,harjoittelijat TEM rahoitus: työllisyystyöohjelma, TM palkkaukset 4. HENKILÖSTÖN RAKENNE 4.1. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön sekä työllistettyjen määrä Museoviraston palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa 326 henkilöä (Tahti). Vakinaisessa 3 palvelussuhteessa oli 232 henkilöä ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 94 henkilöä. Lukuihin ei sisälly niitä 16 vakinaista henkilöä, jotka olivat vuoden lopulla palkattomalla virkavapaalla. Vuoden lopun henkilöstöstä 71,2 % oli vakinaisessa palvelussuhteessa ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 28,8 %. Määräaikaiset palvelussuhteet jakautuvat määräaikaisuuden perusteen mukaan luokiteltuna seuraavasti: avoimen viran hoito ja viransijaiset 16 %, keskeneräiset virkajärjestelyt 11,7 %, kausiluonteinen työ 25,5 %, projektitehtävät 44,7 % ja työllisyysvaroin palkatut 2,1 %. Henkilöstö osastoittain (Personec FV) Osasto Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % 1. Suomen kansallismuseo ,4 % 39 42,4 % % ,2 % 2. Kulttuuriympäristön suojelu 37 15,9 % 11 12,0 % 48 14,7 % 3. Kulttuuriympäristön hoito 33 14,2 % 34 37,0 % 67 20,6 % 4. Arkisto- ja tietopalvelut 30 12,9 % 1 1,1 % 31 9,5 % 5. Museotoimen kehittäminen 10 4,3 % 1 1,1 % 11 3,4 % 6. Tukipalvelut 18 7,8 % 6 6,5 % 24 7,4 % 7. Pääjohtaja 1 0,4 % 1 0,3 % Yhteensä ,0 % ,0 % % ,0 % 3 Vakinaiseksi luetaan henkilö, joka on nimitetty virkaan tai työsuhteeseen toistaiseksi. Määräaikaiseksi luetaan henkilö, joka on joulukuussa 2011 määräaikaisessa virka- tai työsuhteessa ja joilla ei ole vakinaista taustavirkaa. Tiedot Personec FV. 6

7 Kaikkien määräaikaisissa viroissa tai tehtävissä toimivien %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Tahti Museovirasto 39,1 42,8 41,1 42,0 42,3 30,4 Kulttuuripalvelut 25,8 30,9 32,0 34,1 34,0 26,9 Valtio 25,3 25,6 25,1 25,4 13,7 13,9 Kaikkien määräaikaisesti palkattujen osuus viraston henkilöstöstä vähentyi huomattavasti edellisestä vuodesta. Siihen vaikutti vuoden 2012 määrärahaleikkaukseen varautuminen vähentämällä määräaikaisia palvelussuhteita jo loppuvuodesta Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä Vuoden lopulla kokoaikaisen henkilöstön osuus oli 84 prosenttia ja osa-aikaisten 16 prosenttia. Vaikka osa-aikaisten osuus oli vähentynyt edellisestä vuodesta, Museovirastossa on osa-aikaista henkilöstöä edelleen valtion keskimääräistä tasoa enemmän. Suurin osa osa-aikaisista työskentelee museoiden ja linnojen avoinnapitoon liittyvissä opastus- ja valvontatehtävissä. Määräaikaisiin hankkeisiin palkataan alan opiskelijoita, jotka työskentelevät opintojensa ohessa osa-aikaisesti. Osa-aikaisiin lasketaan myös työllistetyt, jotka noudattavat 85 prosentin työaikaa. Vuoden lopussa osa-aikaeläkkeellä oli kaksi henkilöä ja osittaisella hoitovapaalla seitsemän henkilöä. Koko- ja osa-aikaisten määrä (Personec FV) Osasto Koko-aikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Lkm % Lkm % Lkm % 1. Suomen kansallismuseo ,2 % 37 69,8 % ,2 % 2. Kulttuuriympäristön suojelu 41 15,0 % 7 13,2 % 48 14,7 % 3. Kulttuuriympäristön hoito 62 22,7 % 5 9,4 % 67 20,6 % 4. Arkisto- ja tietopalvelut 29 10,6 % 2 3,8 % 31 9,5 % 5. Museotoimen kehittäminen 11 4,0 % 0,0 % 11 3,4 % 6. Tukipalvelut 22 8,1 % 2 3,8 % 24 7,4 % 7. Pääjohtaja 1 0,4 % 0,0 % 1 0,3 % Yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % Osa-aikaisten henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Tahti Museovirasto 24,2 25,9 27,3 23,8 21,8 16,0 Kulttuuripalvelut 15,4 16,9 15,7 15,2 13,0 10,5 Valtio 8,4 8,5 8,6 8,6 6,5 6, Virka- ja työsopimussuhteisen henkilöstön määrä Valtaosa Museoviraston henkilöstöstä on virkasuhteessa. Virkasuhteisen henkilöstön osuus oli vuoden 2011 lopussa 90,8 prosenttia, työsopimussuhteisia oli 9,2 prosenttia. Virkasuhteisten määrä oli hieman suurempi kuin valtiolla keskimäärin (valtio 2011: 87,0 %). Työsopimussuhteisessa palvelussuhteessa on mm. kiinteistö- ja avoinnapitohenkilöstöä, esimerkiksi tuntipalkkaisia oppaita ja museoapulaisia sekä määräaikaisiin hankkeisiin palkattuja rakennustyöntekijöitä ja kaivajia. Myös työllistetyt ovat työsopimussuhteisessa palvelussuhteessa. 7

8 4.4. Sukupuolijakauma Museovirasto on naisvaltainen työyhteisö. Naisia oli vuoden lopussa 232 ja miehiä 94. Naisten osuus henkilöstöstä oli edellisestä vuodesta hieman noussut ja oli kertomusvuoden lopussa 71,2 prosenttia. Miesten osuus oli 28,8 prosenttia. Koko valtiolla naisten osuus henkilöstöstä oli 48,7 prosenttia ja kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä 64,0 prosenttia. Naisten %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Tahti Museovirasto 66,7 67,7 68,6 70,8 70,6 71,2 Kulttuuripalvelut 63,7 63,8 65,6 64,9 63,9 64,0 Valtio 49,1 49,8 49,6 49,6 48,8 48, Henkilöstön ikärakenne ja keski-ikä Suurin ikäryhmä oli vuoden lopulla vuotiaat, joita oli koko henkilöstöstä 29,8 prosenttia. Sama ikäryhmä on suurin myös koko valtion henkilöstöä tarkasteltaessa. 45 vuotta täyttäneiden osuus oli 59,8 prosenttia. Luku oli edellisestä vuodesta noussut, silloin se oli 54,3 prosenttia. Koko valtionhallinnossa vastaava luku oli vuonna ,3 prosenttia ja kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä 61,0 prosenttia. Henkilöiden lukumäärä ikäryhmittäin (Tahti) Ikäryhmä Miehet Naiset MV yhteensä Valtio Lkm % Lkm % Lkm % %-osuus ,3 % 10 3,1 % 2,3 % ,0 % 48 20,7 % 63 19,3 % 18,1 % ,6 % 33 14,2 % 58 17,8 % 24,3 % ,5 % 73 31,5 % 97 29,8 % 31,1 % ,7 % 64 27,6 % 91 27,9 % 23,5 % ,2 % 4 1,7 % 7 2,1 % 0,7 % Yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % 100,0 % Henkilöstön keski-ikä oli noussut ja oli vuoden lopussa 46,7 vuotta. Keski-ikää nostaa määräaikaisten määrän väheneminen vuoden lopulla. Koko valtionhallinnossa keski-ikä oli 45,7 vuotta ja kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä 47,2 vuotta. Valtionhallinnossa keski-ikä on noussut viidessä vuodessa 2,3 vuotta ja Museovirastossa 2,4 vuotta. Keski-ikä vuoden lopussa, vuotta Tahti Museovirasto 44,3 44,1 44,3 44,2 45,3 46,7 Kulttuuripalvelut 46,2 45,8 46,0 45,7 46,0 47,2 Valtio 43,4 43,7 44,0 44,0 45,6 45, Koulutustasoindeksi ja koulutusrakenne Museoviraston henkilöstön koulutustasoindeksi oli noussut edellisestä vuodesta ja oli vuoden 2011 lopussa 5,6. Koko valtionhallinnon henkilöstön koulutustasoindeksi oli alhaisempi, 5,1. Kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä indeksi oli 5,3. Noin puolella viraston henkilöstöstä on humanistisen alan koulutus. Korkeakoulututkinnon suorittaneita oli virastossa valtion keskimääräistä tasoa enemmän, mutta tutkijakoulutettujen määrä on samalla tasolla kuin valtiolla keskimäärin. Korkeakoulu- ja yliopistotason 8

9 tutkinnon oli suorittanut viraston henkilökunnasta 63,2 prosenttia, kulttuuripalveluiden vertailuryhmästä 54,5 prosenttia ja koko valtion henkilöstöstä 41,6 prosenttia. Tutkijakoulutus on viraston henkilöstöstä 4,0 prosentilla, kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä 4,4 prosentilla ja koko valtion henkilöstöstöllä 4,1 prosentilla. Viraston koulutustasoa tarkasteltaessa on huomioitava, että noin puolet viraston henkilöstöstä työskentelee tehtävissä, joissa ei edellytetä korkeakoulututkintoa. Koulutusrakenne sukupuolen mukaan (Tahti) Koulutusaste Miehet Naiset Yhteensä %-osuus %-osuus %-osuus Lkm Lkm Lkm Museovirasto Kultt.palvelut Valtio Perusaste ,7 % 4,0 % 4,0 % Keskiaste ,2 % 22,2 % 28,6 % Alin korkea-aste ,0 % 12,6 % 24,1 % Alempi korkeakouluaste ,6 % 16,0 % 12,3 % Ylempi korkeakouluaste ,6 % 34,1 % 25,3 % Tutkijakoulutusaste ,0 % 4,4 % 4,1 % Koulutusaste tuntematon 6,7 % 1,7 % Yhteensä ,0 % 100,0 % 100,0 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Henkilöstön koulutusrakenne Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Museovirasto Kulttuuripalvelut Valtio Tutkijakoulutusaste Koulutusaste tuntematon Henkilöstön koulutusala ja koulutusaste, lkm (Tahti) Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Yhteensä Yleissivistävä koulutus Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus Humanistinen ja taidealan koulutus Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus Luonnontieteellinen koulutus Tekniikan koulutus Maa- ja metsätalousalan koulutus Terveys- ja sosiaalialan koulutus 1 1 Palvelualojen koulutus Muu tai tuntematon koulutusala 1 1 Yhteensä Tilastokeskuksen koulutusastejaottelu Perusasteella tarkoitetaan yleissivistävää koulutusta eli peruskoulua tai keskikoulua. Keskiasteen koulutukseen kuuluu perusasteen lisäksi 1-3 vuoden opinnot. Keskiasteen koulutukseen luetaan esim. ylioppilastutkinto, 1-3 vuoden ammatilliset tutkinnot ja ammattitutkinnot (esim. artesaani). Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen (esim. artenomi). Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Ylempään korkeakouluasteeseen kuuluvat ylemmät korkeakoulututkinnot ja ylemmät amk-tutkinnot. Tutkjakoulutuksella tarkoitetaan lisensiaatti- ja tohtorintutkintoja. 9

10 4.7. Henkilöstöryhmät Organisaatiouudistuksen yhteydessä vakanssien tehtävänkuvat määriteltiin uudelleen ja samassa yhteydessä tarkistettiin kaikkien virkojen nimikkeet. Virkarakenteen uudistamisen tavoitteena oli määritellä tehtävät niin, että ne palvelevat parhaalla mahdollisella tavalla strategian toteutumista. Toukokuun alkuun mennessä nimitettiin yhteensä 265 viranhaltijaa tai työntekijää uusien tehtävänkuvien mukaisiin tehtäviin. Viran tai tehtävän nimike muuttui 139 henkilöllä. Nimikeuudistuksen yhteydessä virastossa otettiin käyttöön 30 uutta nimikettä, joista 12 oli uusia koko valtionhallinnossa. Yleisimmäksi nimikkeeksi tuli intendentti, joita oli vuoden lopulla 31. Konservaattoreita ja oppaita oli 20, näyttelynvalvojia 18, yli-intendenttejä 16, tutkijoita 14 ja apulaistutkijoita 10. Henkilöstöryhmät , Museoviraston oma tehtäväluokitus 5 Museoviraston henkilöstö luokitellaan tehtävien perusteella neljään ryhmään. Asiantuntijoihin lasketaan pääsääntöisesti ne tehtävät, joissa edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa. Asiantuntijoita virastossa oli vuoden lopulla 108 eli 33 %. Lisäksi virastossa on substanssitoimintaa avustavaa ja ns. teknistä henkilökuntaa, esimerkiksi apulaistutkijoita, assistentteja, konservaattoreita, kuvankäsittelijöitä, rakennuskonservaattoreita sekä tutkimusavustajia. Avustavaa henkilökuntaa oli vuoden lopussa 92 eli 28 %. Viraston henkilökunnasta noin 25 % hoiti kiinteistönhoitoon ja avoinnapitoon liittyviä tehtäviä. Tähän ryhmään kuuluvat mm. kiinteistönhoitajat, museonhoitajat, näyttelynvalvojat, oppaat ja siivoojat. Hallintoon laskettiin kuuluvaksi johto, esimiehet ja tukipalvelut pääosin. Hallintoon kuuluvia oli 43. Osasto Asiantuntijat Avustava henkilökunta Kiinteistö- ja avoinnapito Hallinto Yhteensä 1. Suomen kansallismuseo ,2 % 2. Kulttuuriympäristön suojelu ,7 % 3. Kulttuuriympäristön hoito ,6 % 4. Arkisto- ja tietopalvelut ,5 % 5. Museotoimen kehittäminen ,4 % 6. Tukipalvelut ,4 % 7. Pääjohtaja 1 1 0,3 % Yhteensä ,0 % %-osuus 33,1 % 28,2 % 25,5 % 13,2 % 100,0 % Museoviraston tehtävien mukaiset henkilöstöryhmät (lkm) 1. Suomen kansallismuseo 2. Kulttuuriympäristön 3. Kulttuuriympäristön suojelu hoito 4. Arkisto- ja tietopalvelut 5. Museotoimen kehittäminen 6. Tukipalvelut 7. Pääjohtaja 1. Asiantuntijat 2. Avustava henkilökunta 3. Kiinteistö- ja avoinnapito 4. Hallinto 5 Henkilöstöryhmät, Museoviraston oma tehtävien mukainen luokitus: Asiantuntijat: amanuenssit, arkistonhoitajat, arkkitehdit, intendentit, erikoisasiantuntijat, erikoistutkijat, erikoissuunnittelijat, museolehtorit, paikkatietoasiantuntijat, rakennuttajat, tietoasiantuntijat, tutkijat, suunnittelijat Avustava henkilökunta: apulaistutkijat, assistentit, atk-tuki, konservaattorit, kuvankäsittelijät, museomestarit, piirtäjät, rakennuskonservaattorit, tutkimusavustajat, työmestarit, valokuvaajat Kiinteistö- ja avoinnapito: kiinteistönhoitajat, kiinteistötyöntekijät, museoapulaiset, museonhoitajat, museokaupanhoitajat, näyttelynvalvojat, oppaat, palveluvastaavat, restauroijat, siivoojat, siivooja-vartijat, tapahtumatuottajat, vahtimestarit Hallinto: johto, esimiehet, johdon assistentit, tukipalvelut pääosin 10

11 Henkilöstöryhmät , Valtionhallinnon yleinen henkilöstöryhmäluokitus, VPL/tehtävätaso 6 Valtionhallinnon kaikki tehtävät luokitellaan myös ns. tehtävätasoluokituksen mukaisesti. Luokituksessa on neljä henkilöstöryhmää: johtotason työt, esimiestyöt, asiantuntijatyöt ja toimeenpanevat työt. Tämän luokituksen mukaan viraston henkilöstöstä kuuluu johtoon 1,8 prosenttia, muihin esimiesasemassa oleviin 8,0 prosenttia, asiantuntijoihin 33,4 prosenttia ja toimeenpanevia tehtäviä hoitaa 56,8 prosenttia henkilöstöstä. Tehtävätaso-luokituksen mukaiset henkilöstöryhmät osastoittain (lkm) Osasto Johtotason työt Esimiestyöt Asiantuntijatyöt Toimeenpanevat työt Yhteensä 1. Suomen kansallismuseo ,2 % 2. Kulttuuriympäristön suojelu ,7 % 3. Kulttuuriympäristön hoito ,6 % 4. Arkisto- ja tietopalvelut ,5 % 5. Museotoimen kehittäminen ,4 % 6. Tukipalvelut ,4 % 7. Pääjohtaja 1 1 0,3 % Yhteensä ,0 % %-osuus 1,8 % 8,0 % 33,4 % 56,8 % 100,0 % Tehtävätaso-luokituksen mukaiset henkilöstöryhmät (lkm) Suomen kansallismuseo 2. Kulttuuriympäristön suojelu 3. Kulttuuriympäristön hoito 4. Arkisto- ja tietopalvelut 5. Museotoimen kehittäminen 6. Tukipalvelut 7. Pääjohtaja 1. Johtotason työt 2. Esimiestyöt 3. Asiantuntijatyöt 4. Toimeenpanevat työt 6 Valtion yleinen henkilöstöryhmäluokitus VPL/tehtävätaso: Johtotason työt: viraston työjärjestyksessä mainitut henkilöt, joilla virasto, osasto, yksikkö tai vastaava johdettavanaan. Esimiestyöt: ne asiantuntijat (tehtävätaso 3) tai tehtävätasolle 4 kuuluvat, joiden työajasta yli 50% menee muiden johtamiseen. Asiantuntijatyöt: virat ja tehtävät, joissa käytetään virkamiesvaltaa tai tehdään vaativia asiantuntijatehtäviä, esimiestehtävien osuus alle puolet työajasta (esim. vaativuuspisteet yli 300 Hay-pistettä tai edellytetään ylempää kk-tutkintoa) Toimeenpanevat työt: sellaiset työt, joissa valtaosa töistä tehdään annettujen ohjeiden tai toimeksiantojen perusteella, tehtäviin ei yleensä sisälly esimiestehtäviä tai asiantuntijatehtäviä tai niitä sisältyy vain jonkin verran 11

12 5. PALKKAUS Kertomusvuoden aikana useat eri tekijät aiheuttivat muutoksia palkkoihin. Korotuksia palkkoihin tuli valtion keskustason sopimuksen, sisäinen ilmoittautumismenettelyn ja siihen liittyvien tehtäviin valintojen sekä henkilökohtaisten tuloskeskustelujen ja suoritusarviointien vaikutuksesta. Koska laajasti viraston henkilöstöä koskevia muutoksia oli useita, jouduttiin korotusten maksuunpano porrastamaan teknisistä syistä ja oikeellisuuden varmistamiseksi eri palkka-ajoissa ja korotusten voimaantulojärjestyksessä tapahtuvaksi. Valtion keskustason sopimukseen sisältyvä yleiskorotus 1,3 % tuli voimaan lukien ja siihen liittyvät takautuvat palkkaerät maksettiin palkanmaksun yhteydessä. Yleiskorotuksen lisäksi keskustason sopimukseen sisältyi virastoerä 0,50 % ja tasa-arvoerä 0,20 % lukien. Museoviraston palkkausjärjestelmäsopimuksen mukaan nämä erät käytettiin siirtymäkauden vähennyksen rahoittamiseen siten, että siirtymäkauden vähennys pienenee. Virastossa on edelleen käytössä siirtymäkausi, joka on voimassa siihen saakka, kunnes uusimuotoisen henkilökohtaisen palkanosan kustannukset on vaiheittain katettu. Rahoitukseen käytetään keskustason sopimuksiin sisältyvät virastokohtaiset palkantarkistuserät yhteensä 3,9 prosentin määrään saakka. Vuoden 2011 lopulla jäljellä olevan vekselin määrä oli 2,77 prosenttia. Eristä johtuvat palkankorotukset maksettiin takautuvasti palkanmaksun yhteydessä. Organisaatiouudistuksen yhteydessä määriteltiin kaikkien vakanssien tehtävät uudelleen ja arviointiryhmä arvioi tehtävien vaativuuden ennen sisäisen ilmoittautumismenettelyn käynnistämistä. Arviointiryhmään kuului kuusi työnantajan ja kuusi henkilöstöjärjestöjen edustajaa. Lisäksi ryhmä käytti apunaan Palkkavaaka-järjestelmän ulkopuolista asiantuntijaa. Sisäiseen ilmoittautumismenettelyyn ja tehtäviin valintoihin liittyen nousi 103 henkilön vaativuusryhmä. Näille henkilöille maksettiin korotuksena tehtäväpalkkojen erotus. Tässä yhteydessä oikeus UPJ-lisään lakkasi 12 henkilöltä. Korotukset maksettiin päälliköille palkanmaksun ja muulle henkilöstölle palkan-maksun yhteydessä. Keväällä käydyistä henkilökohtaisista tuloskeskusteluista ja suoritusarvioinneista johtuvat palkankorotukset tulivat voimaan sopimuksen mukaan 1.6 lukien ja maksettiin takautuvasti palkanmaksun yhteydessä. Suoritustaso nousi 55 henkilöllä. Korotusten kustannusvaikutus oli 0,8 prosenttia palkkasummasta Tahti-järjestelmän VPL-tilaston 7 mukaan Museoviraston suhteellinen palkkataso oli hieman parantunut ja oli joulukuussa ,7 ( ,8), kun vertailujoukkona on koko valtion palkat. Laskennassa ovat mukana kokoaikaiset, täyttä palkkaa saavat valtion palkkausjärjestelmien (VPJ) piirissä olevat palvelussuhteet. Tahti VPL 2.1 Ansiot vaativuustasoittain Museoviraston vaativuusluokituksella Ansiokäsite: Säännöllisen työajan ansio kuukaudessa 12/2011 Laskennassa mukana kokoaikaiset, täyttä palkkaa saavat palvelussuhteet Vaativuusryhmä Museovirasto Vertailujoukko valtio (suht.palkkataso=100) Lkm Keskiarvo Mediaani Lkm Keskiarvo Mediaani Suhteellinen palkkataso , , , , , , , ,8 Yhteensä ,7 7 VPL = Valtion palkkatilastointiluokitus, VM/ Valtiokonttori. 12

13 Euroa/kk Museovirasto Henkilöstötilinpäätös 2011 Tahti VPL 2.1 Ansiot vaativuustasoittain Museoviraston vaativuusluokituksella 12/2011 Säännöllisen työajan ansio kuukaudessa Laskennassa mukana kokoaikaiset, täyttä palkkaa saavat palvelussuhteet Tarkastelujoukko: Museovirasto Vertailujoukko: Valtio Ansiot vaativuustasoittain Museoviraston vaativuusluokituksella 7 000, 6 000, 5 000, 4 000, 3 000, 2 000, 1 000, 0, VR 2 VR 3 VR 4 VR 5 VR 6 VR 7 VR 8 VR 9 VR10 VR11 VR12 Työn vaativuustaso Tarkastelujoukon mediaani Tarkastelujoukon alakvartiili Vertailujoukon mediaani Tarkastelujoukon yläkvartiili 6. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET Tahti-järjestelmän mukaiset Museoviraston kokonaistyövoimakustannukset olivat vuonna ,8 milj. euroa. (2010: 15,1 milj.euroa). Kustannukset laskivat edellisestä vuodesta 1,4 prosenttia. Kokonaistyövoimakustannuksista oli tehdyn työajan palkkoja 62,8 %, välillisiä palkkoja 18,8 %, sosiaaliturvamenoja 16,8 % ja muita välillisiä työvoimakustannuksia 1,7 %. Palkkasumma oli 12,1 milj. euroa. Varsinaisten palkkojen lisäksi maksettiin sosiaaliturvamaksuja ja muita välillisiä työvoimakustannuksia 22,89 prosenttia palkkasummasta. Palkkojen ns. sivukuluprosenttii (välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista) oli 59,2 prosenttia. Palkkojen ns. sivukuluista oli välillisiä palkkoja 29,57 %, sosiaaliturvamenoja 26,96 % ja muita välillisiä työvoimakustannuksia 2,7 %. Työvoimakustannuslukuihin sisältyy koko palvelussuhteessa oleva henkilöstö, 360,6 henkilötyövuotta. Yhden henkilötyövuoden hinnaksi muodostuu euroa (2010: euroa). Henkilötyövuoden keskimääräiseen hintaan vaikuttavia tekijöitä Museovirastossa ovat tehtävätaso, koulutustaso, palkkataso sekä määräaikaisten ja osa-aikaisten suuret suhteelliset osuudet. 13

14 Työvoimakustannuserä 2011 (Tahti) euroa % tehdyn työajan palkoista % palkkasummasta % työvoimakustannuksista I. PALKKASUMMA ,3 129,57 100,00 81,37 II. TEHDYN TYÖAJAN PALKAT ,7 100,00 77,18 62,80 A. VÄLILLISET PALKAT ,6 29,57 22,82 18, lomaraha ,1 5,65 4,36 3, vuosiloma-ajan palkat ,9 16,87 13,02 10, lapsen syntymä ja hoito ,7 0,24 0,19 0, sairausajan palkat ,8 4,03 3,11 2, eri virkavapaudet ,3 1,25 0,96 0, reservin kertausharjoitukset 1 734,7 0,02 0,01 0, koulutusajan palkat ,7 1,12 0,87 0, palkalliset arkipyhät 0,0 0,00 0,00 0, ammattiyhdistystoiminta 3 094,0 0,03 0,03 0, yhteistoiminta 7 313,5 0,08 0,06 0, työsuojelun yhteistoiminta 261,5 0,00 0,00 0, virkistystoiminta ,6 0,26 0,20 0,17 B. SOSIAALITURVA ,6 26,96 20,80 16, työnantajan sotu-maksut ,9 2,75 2,12 1, LEL- ja TAEL-vakuutusmaksut 0,0 0,00 0,00 0, vapaaehtoiset eläkemaksut 0,0 0,00 0,00 0, VEL-eläkemaksut ,8 24,48 18,90 15, tapaturmavakuutusmaksut ,5 0,78 0,60 0, ryhmähenkivakuutusmaksut 4 115,2 0,04 0,03 0, sairasvak. palautukset ,7-1,10-0,85-0,69 C. MUUT VÄLILLISET KUSTANNUKSET ,3 2,70 2,09 1, virka- ja suojapuvut ,0 0,13 0,10 0, vapaat matkat 0,0 0,00 0,00 0, koulutus ,8 0,84 0,65 0, työsuojelu 0,0 0,00 0,00 0, väestönsuojelu 0,0 0,00 0,00 0, terv.- ja sairaudenhoito ,1 1,06 0,82 0, työpaikkaruokailu ,4 0,30 0,23 0, virk.- ja sosiaalitoiminta ,9 0,31 0,24 0, muut kustannukset 6 366,9 0,07 0,05 0,04 III. VÄLILLISET TYÖVOIMAKUSTANNUKSET ,7 59,23 45,71 37,20 IV. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET YHTEENSÄ ,2 159,23 122,89 100,00 Henkilöstön työvoimakustannukset 2011 (Tahti) 16,9% 1,7% II. TEHDYN TYÖAJAN PALKAT A. VÄLILLISET PALKAT 18,6% 62,8% B. SOSIAALITURVA C. MUUT VÄLILLISET KUSTANNUKSET 14

15 7. HENKILÖSTÖKOULUTUS Henkilöstökoulutukseen käytettiin kertomusvuonna aikaa 2,1 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Tavoitteeksi oli asetettu 2,9 työpäivää henkilötyövuotta kohti, joten tavoitetta ei saavutettu. Koulutukseen käytetty aika väheni hieman edellisestä vuodesta. Syinä vähenemiseen voidaan pitää vuoden aikana toteutettua organisaatiouudistusta sekä henkilöstön muuttoa uusiin tiloihin. Näiden hankkeiden valmistelu ja toteutus sitoivat vuoden aikana runsaasti voimavaroja. Koulutustavoitteiden toteutumisessa tulee ottaa huomioon myös, että henkilötyövuosista suuri osa muodostui määräaikaisesta henkilöstöstä, jonka mahdollisuudet osallistua koulutuksiin ovat työsuhteiden lyhyen keston, kausiluontoisuuden tai hankeluonteisuuden takia rajalliset. Museoviraston koulutusohjeen mukaisesti koulutus voidaan toteuttaa koulutustyöryhmän koordinoimana koulutuksena, vastuualueiden itse järjestämänä tai ostopalveluna hankkimana koulutuksena tai viraston tukemana omaehtoisena koulutuksena. Kertomusvuonna koulutustyöryhmä ja vastuualueet järjestivät henkilöstölle koulutusta voimassa olevan koulutusohjeen ja vuodelle 2011 vahvistetun koulutussuunnitelman mukaisesti. Toinen arkeologian ja rakennushistorian osastojen yhteinen KYMPPI-koulutuspäivä pidettiin maaliskuussa. Koulutuksen aiheena oli Laki ja järjestys. Päivän aikana pidettiin kymmenkunta aiheeseen liittyvää asiantuntijaluentoa ja puheenvuoroa. Organisaatiouudistukseen ja uuteen sopimusohjausmalliin liittyen järjestettiin syksyllä 2011 kaksi koko henkilöstölle tarkoitettua avointa koulutus- ja keskustelutilaisuutta. Ensimmäinen tilaisuuksista oli marraskuussa, ja koski sopimusohjausta. Toinen tilaisuus joulukuussa koski työyhteisötaitojen kehittämistä. Sopimusohjauksen käyttöönoton tukemista koskevassa tilaisuudessa pienryhmät työstivät sopimusohjauksen vaikutusta omaan työhönsä konsultin ohjaamissa työpajoissa. Yhteisöllisen kulttuurin kehittämiseen liittyvän tilaisuuden teemana on työyhteisötaitojen kehittäminen: Minkälaista työyhteisöosaamista muutokset edellyttävät, mitä yhteisöllisyys tarkoittaa Museoviraston toiminnassa, kuinka avoimuutta ja luottamusta sekä jakamisen kulttuuria voidaan kehittää arjen työssä. Tilaisuus toteutettiin alustusten, ryhmätöiden ja yhteisen keskustelun keinoin. Valmennukset liittyivät Hyvinvoiva ja uudistuva Museovirasto -hankkeeseen. Vuoden aikana henkilökunnalla oli mahdollisuus opiskella ranskaa ja venäjää. Tietotekniikan osalta tarjottiin mahdollisuus osallistua digikamera-, kuvankäsittely- ja julkaisukoulutukseen. Virastossa järjestettiin myös vuosittaiset ensiapukurssit. Viraston sisäisen koulutuksen lisäksi henkilöstö päivitti ja täydensi tietojaan ulkopuolisten tahojen järjestämässä ajankohtais- ja täydennyskoulutuksessa. Henkilöstön kehittämiseen liittyvät henkilöstökoulutuksen 8 kustannukset (työajan palkat ja muut kustannukset) olivat kertomusvuonna 613 euroa henkilötyövuotta kohden. Henkilöstökoulutuksen tunnusluvut (Tahti) Henkilöstökoulutus, tpv/thv 2,8 2,3 2,6 2,3 2,1 Henkilöstökoulutus, /htv Valtionhallinnon henkilöstötilinpäätöskäsikirjan mukainen koulutuksen määrittely: Koulutuksella tarkoitetaan Museoviraston toimesta tai ulkopuolisina ostopalveluina palkallisena työaikana järjestettyä koulutusta. Koulutukseksi luetaan: a) ammattitaidon ylläpitoon, kehittämiseen ja parantamiseen liittyvä koulutus, b) ammatillisen pätevyyden hankintaan liittyvä koulutus, c) työsuojelu- ja yhteistoimintaan liittyvä koulutus sekä d) em. koulutukseen/koulutusohjelmiin kiinteästi liittyvät tutustumismatkat joko kotimaassa tai ulkomailla. 15

16 8. TYÖHYVINVOINTI 8.1. Työtyytyväisyys VMBaron työtyytyväisyyskysely toteutettiin virastossa neljännen kerran vuonna Kyselyyn vastasi 215 museovirastolaista ja vastausprosentti oli 65,6. Työtyytyväisyyden keskiarvo oli 3,2. Luku pieneni edellisestä vuodesta hieman. Tulosta voidaan kuitenkin pitää olosuhteisiin nähden hyvänä, koska kysely toteutettiin marras-joulukuun vaihteessa, jolloin budjettileikkauksia koskevat YT-neuvottelut oli juuri aloitettu. Museovirastolaisten kokonaistyötyytyväisyys oli hieman alempi kuin valtiolla keskimäärin. Tyytyväisimpiä oltiin työn sisältöön ja työn haasteellisuuteen, johon tyytyväisyys oli hieman lisääntynyt edellisestä vuodesta ja oli parempi kuin valtiolla keskimäärin. Tyytyväisyys palkkaukseen oli myös parantunut edellisestä vuodesta ja oli nyt samalla tasolla kuin valtiolla yleisesti. Tyytyväisyys työoloihin, tiedonkulkuun ja työnantajakuvaan oli kertomusvuonna alentunut. Työtyytyväisyys Tahti MV MV MV Kultt. Valtio palv. Tyytyväisyys johtamiseen 3,3 3,4 3,4 3,4 3,4 Tyytyväisyys työn sisältöön ja työn haasteellisuuteen 3,7 3,7 3,8 3,7 3,7 Tyytyväisyys palkkaukseen 2,7 2,7 2,9 2,9 2,9 Tyytyväisyys kehittymisen tukeen 3,1 3,1 3,0 3,3 3,3 Tyytyväisyys työilmapiiriin ja yhteistyöhön 3,6 3,7 3,7 3,7 3,7 Tyytyväisyys työoloihin 3,3 3,3 3,1 3,6 3,6 Tyytyväisyys tiedonkulkuun 3,0 3,1 3,0 3,2 3,2 Tyytyväisyys työnantajakuvaan 2,8 3,0 2,6 3,4 3,4 Kokonaistyötyytyväisyys 3,2 3,3 3,2 3,4 3,4 Työtyytyväisyys 2011 (VM-Baro) Tarkastelujoukko Museovirasto, vertailujoukko valtio Tyytyväisyys johtamiseen Kokonaistyötyytyväisyy s Tyytyväisyys työn sisältöön ja työn haasteellisuuteen Tyytyväisyys työnantajakuvaan Tyytyväisyys palkkaukseen Tarkastelujoukko Vertailujoukko Tyytyväisyys tiedonkulkuun Tyytyväisyys kehittymisen tukeen Tyytyväisyys työoloihin Tyytyväisyys työilmapiiriin ja yhteistyöhön 8.2. Tyhy-toiminta Henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen on yksi viraston strategisista painopistealueista. Tyhy-ryhmä kehitti ja koordinoi tyhy-toimintaa yhdessä koko työhyvinvointiverkoston kanssa lähtökohtanaan viraston henkilöstö- ja osaamisstrategiassa määritellyt tavoitteet. Tyhy-toiminta eli työyhteisön työhyvinvointia edistävä toiminta pitää sisällään myös työkykyä ylläpitävän toiminnan. 16

17 Vastuu hyvinvoivasta työyhteisöstä on työhyvinvointiverkoston kaikilla osapuolilla; työsuojelutoiminnalla, johdolla, esimiehillä, henkilöstöllä, työterveyshuollolla sekä Tyhy-ryhmällä. Vuoden alusta lukien virastossa otettiin käyttöön liikunta- ja kulttuuriseteli, jonka tarkoituksena on varmistaa kaikille tasapuoliset mahdollisuudet työnantajan tukemaan hyvinvointia edistävään toimintaan. Henkilökuntaa kannustetaan pitämään huolta kunnostaan ja hyvinvoinnistaan tarjoamalla 12 Smartumin liikunta- ja kulttuuriseteliä vuodessa. Setelillä voi harrastaa sekä liikuntaa että kulttuuria. Seteleitä tilataan henkilökunnalle tammikuussa ja lokakuussa. Virastolaisille oli tarjolla myös hierontaa ja henkilökuntakortilla sai alennuksen Motivus-liikuntapalveluista. Toukokuussa vietettiin viraston yhteistä tyhy-päivää Suomenlinnassa. Aamupäivällä kuultiin mielenkiintoisia esityksiä Suomenlinnan historiasta, nykypäivän toiminnasta ja tulevaisuuden näkymistäkin ja yhteisen lounaan jälkeen vietettiin liikunnallista iltapäivää tutustumalla oppaiden johdolla saareen ja sen moninaisiin kohteisiin. Vuosittainen yhteinen pikkujoulu on osa tyhy-toimintaa. Vuoden 2011 pikkujoulua vietettiin kiven sisässä. Paikkana oli vankila-hotelli Katajanokan ravintola Jailbird. Tarjolla oli herkullista ruokaa, hienoja ohjelmanumeroita ja live-musiikkia. Tyhy-ryhmä koordinoi, järjesti ja toteutti pikkujoulun yhdessä osastojen/yksiköiden kanssa Työaikapankki ja saldovapaat Vuonna 2011 virastossa toteutettiin työaikapankkikokeilu. Työaikapankkisopimuksen voi tehdä virkamies tai työntekijä, jonka säännöllinen työaika ei poikkeuksellisesti riitä virka- tai työtehtävien hoitamiseen. Työaikapankkijärjestelmään liittyminen ja eroaminen perustuvat yksittäisen henkilön osalta vapaaehtoisuuteen. Järjestelmää käytetään sekä ennakoitavissa olevien että yllättävien työmäärävaihtelujen tasaamiseen. Työajan kohdentaminen toteutetaan siten, että työaikapankkiin siirretään valtion työaikasopimuksen 4 :ssä todettu säännöllinen työaika ylittäen tehtyjä työtunteja kuuden kuukauden tasoitusjakson päättyessä. Vuoden 2011 työaikapankkisopimus oli voimassa 19 henkilöllä. Työaikapankkiin siirrettiin 703 tuntia. Työaikapankkijärjestelmä vakiinnutettiin vuoden 2012 alusta lukien. Museovirastossa otettiin käyttöön lukien uusi liukuvan työajan järjestelmä, joka sisältää mahdollisuuden saldovapaaseen. Mikäli työtuntien tasoittaminen ei ole mahdollista liukumarajojen puitteissa ja työtuntien kertymä johtuu työantajan hyväksymistä työtehtäviin liittyvistä syistä, kertymä voidaan vähentää kokonaisilla liukumavapaapäivillä. Puolen vuoden jakson aikana voi pitää korkeintaan kuusi saldovapaapäivää esimiehen suostumuksella. Vuoden 2011 aikana virastossa pidettiin kaikkiaan 548 saldovapaapäivää Työterveyshuolto Henkilöstön työterveyshuollosta pääkaupunkiseudulla vastasi kertomusvuonna Lääkärikeskus-Yhtymä. Lisäksi virasto on tehnyt työterveyshuoltosopimuksen paikallisten palveluntarjoajien kanssa Haminassa, Hämeenlinnassa, Kotkassa, Kouvolassa, Orimattilassa, Porissa, Savonlinnassa, Seinäjoella, Turussa ja Vaasassa. Työterveyshuollon painopistettä on pyritty siirtämään entistä enemmän ennaltaehkäisevään suuntaan. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti jatkettiin ns. suunnattuja terveystarkastuksia. Lisäksi terveystarkastukset tehtiin vakinaiseen virkaan nimitettäville henkilöille. Työterveyshuolto osallistui myös työkykyä ylläpitävään toimintaan ja työhyvinvointitoiminnan kehittämiseen. Työterveyshoitaja piti kerran kuukaudessa vastaanoton Museoviraston omissa tiloissa. Vuonna 2011 kirjattiin viraston henkilökunnan käyntejä työterveyshuollossa kaikkiaan 3405 kpl. Sairauksista johtuvia käyntejä työterveyshuollossa oli vuoden aikana 2803 eli 7,8 kpl henkilötyövuotta kohti. Käyntien määrä lisääntyi hieman edellisestä vuodesta (7,2 kpl). Työterveyspalvelujen nettokustannukset olivat 274,8 euroa henkilötyövuotta kohti. Kustannukset vähenivät edellisestä vuodesta -7 prosenttia. Valtion keskiarvo oli 374,8 euroa/htv. 17

18 Vuoden 2011 lopulla virastossa tehtiin työterveyspalvelujen kilpailutus, jonka perusteella uusi työterveyspalvelujen tarjoaja on vuoden 2012 alusta lukien Suomen Terveystalo Oy Sairaus- ja tapaturmapoissalot Sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä väheni edellisestä vuodesta. Personec-järjestelmän 9 mukaan sairauspoissaoloja oli kertomusvuonna 9,1 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2010 luku oli 10,5 pv/htv. Luvussa on otettu huomioon myös viikonlopulle osuvat näyttelynvalvojien sairauspäivät. Kertomusvuonna virastossa oli sairauspäiviä henkilötyövuotta kohden vähemmän kuin valtiolla keskimäärin (9,7 tpv/htv). Sairauspoissopäivien lukumäärä, työpäivää/henkilötyövuosi Personec FV/Tahti Museovirasto 7,9 9,3 9,8 10,5 9,1 Kulttuuripalvelut 11,6 9,6 10,0 9,8 10,3 Valtio 9,9 9,8 8,6 9,7 9,7 Sairauspäivien (työpäivät) lukumäärä keston mukaan (PersonecFV)Personec FV Kesto (työpv) pv pv pv pv yli 66 pv Yhteensä Sairauspoissaolopäivien (työpv) lukumäärä keston mukaan pv 4-10 pv pv pv yli 66 pv Työtapaturmia sattui vuoden aikana kahdeksalle henkilölle ja niistä aiheutui 137 poissaolopäivää. Lapsen sairauden takia 29 henkilöä oli poissa työstä yhteensä 117 päivää. Tapauksia oli 85. Sairauspoissaolojen pituutta kuvaava seurantaluku oli virastossa pienempi kuin valtiolla keskimäärin. Viraston poissaolot ovat siis hieman lyhyempiä kuin valtiolla keskimäärin. Sairauspäivien pituus oli 9 Museoviraston luvut Personec FV järjestelmästä. Tahti-järjestelmän ilmoittama poissaolojen lukumäärä on jonkin verran todellisia lukuja pienempi. Jos poissaoloa ei ole tallennettu ESSiin ennen Tahti-siirtoajoa, ei tieto siirry Tahtiin. Myös viikonlopulle osuvat poissaolopäivät eivät rekisteröidy työpäiviksi Tahtiin. 18

19 kertomusvuonna 4,4 työpäivää tapausta kohden (valtio 4,9 tpv). Lyhyiden 1-3 päivän sairauspoissaolojen osuus kaikista sairaustapauksista oli 79,1 prosenttia (valtio: 75,1 %). Sairauspoissaolojen pituus, työpäivää/tapaus Tahti Museovirasto 3,8 3,8 4,3 4,8 4,4 Kulttuuripalvelut 4,2 4,1 4,0 4,1 4,5 Valtio 5,0 4,9 4,9 4,8 4,9 Lyhyiden 1-3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista sairaustapauksista Tahti Museovirasto 76,9 75,2 73,5 76,3 79,1 Kulttuuripalvelut 75,4 76,6 77,6 77,7 75,9 Valtio 72,6 73,4 74,4 76,4 75,1 Ns. terveysprosentti oli kertomusvuonna 38. Ilman minkäänlaisia sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden prosenttiosuus on hieman noussut edellisestä vuodesta. Vastaava luku koko valtiolla oli 39,5 %. Terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumäärän prosenttiosuus Tahti Museovirasto 39,9 37,5 37,3 36,2 38,0 Kulttuuripalvelut 38,6 36,7 36,4 37,8 40,9 Valtio 43,5 42,4 43,0 35,7 39,5 9. VAIHTUVUUS Vuonna 2011 vakinaisen henkilöstön poistuma oli 6,8 prosenttia. Seitsemän henkilöä irtisanoutui vuoden aikana siirtyäkseen toisen työnantajan palvelukseen tai muusta syystä, kuusi henkilöä siirtyi vanhuuseläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäi kaksi henkilöä. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli virastossa 63,5 vuotta. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli koko valtiolla 61,4 vuotta ja kulttuuripalveluiden vertailuryhmässä 63,4 vuotta. Vakinaisen henkilöstön poistuma Syy A. Uusi työnantaja/muu syy B. Eläkkeelle siirtyneet yhteensä Vanhuuseläke Yksilöllinen varhaiseläke 2 1 Työkyvyttömyyseläke Muu eläke C. Kuollut Poistuma yhteensä %:a edellisen vuoden lopun vakinaisesta henkilöstöstä 3,5 % 2,3 % 4,2 % 3,6 % 6,1 % 6,4 % 6,0 % 7,7 % 5,9 % 6,8 % 19

20 Vakinaisen henkilöstön poistuma A. Uusi työnantaja/muu syy B. Eläkkeelle siirtyneet C. Kuollut Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä, vuotta Tahti Museovirasto 61,9 63,7 64,8 64,5 63,5 Kulttuuripalvelut 62,7 63,2 63,3 64,4 63,4 Valtio 61,1 60,8 61,1 61,4 61,4 10. ELÄKE-ENNUSTE Kymmenen seuraavan vuoden kuluessa oletetaan viraston vakinaisesta henkilöstöstä siirtyvän eläkkeelle 32 prosenttia. Vuoden 2011 lopulla vakinaiseen henkilöstöön kuului vuoden 2020 loppuun mennessä 65 vuotta täyttäviä henkilöitä yhteensä vuotta täyttävät vuoteen 2020 mennessä (tilanne ) Vuosi Lkm Yhteensä Vuodesta 2005 alkaen eläkkeelle voi jäädä vuotiaana. Valtiolla säilyvät kuitenkin aikaisemman eläkejärjestelmän mukaiset henkilökohtaiset eläkeiät, jotka ovat ja 1950-luvulla syntyneillä 63 ja 65 vuoden välillä. Porrastettu eläkeikä määräytyy sen mukaan, kuinka paljon henkilöllä on eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusaikaa mennessä. Eläke-ennusteen laskentaperusteena on käytetty valtionhallinnon yleisen käytännön mukaisesti 65 vuoden ikää. 20