Järvi-Pohjanmaan henkilöstöraportti 2013

Transkriptio

1 Järvi-Pohjanmaan henkilöstöraportti 2013

2 Sisällysluettelo 1 Henkilöstöraportti Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 Henkilöstön määrä... 2 Henkilötyövuosi... 3 Työsuhteen laatu ja kesto... 6 Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Henkilöstön vaihtuvuus... 8 Rekrytointi... 8 Perehdyttäminen... 8 Eläkkeelle siirtyminen Palkkaus ja henkilöstörakenne... 9 Henkilöstökulurakenne... 9 Palkitsemisjärjestelmät Osaaminen ja sen kehittäminen Koulutustaso (vakituiset) Koulutukset Johtaminen ja esimiestyö Työhyvinvointi ja työsuojelutoiminta Työsuojelu Sisäympäristöön kohdistuneet toimenpiteet Tapaturmat Asiakasväkivalta Terveydellinen toimintakyky Terveysperusteiset poissaolot Yhteenveto / 20

3 Järvi-Pohjanmaan henkilöstöraportti vuodelta Henkilöstöraportti Henkilöstön määrä ja rakenne Alajärven, Soinin ja Vimpelin kunnat ovat muodostaneet Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen vuoden 2009 alusta lukien. Lisäksi alueeseen on kuntaliitoksen myötä liittynyt Lehtimäen kunta. Yhteistoiminta-alueella laaditaan yhteinen henkilöstöraportti. Henkilöstökertomus on katsaus vuoden 2013 henkilöstöasioihin. Numerotiedot pohjautuvat pääasiassa tilanteeseen. Henkilöstöraportin tiedot on kerätty Alajärven, Soinin ja Vimpelin kuntien henkilöstöhallinnon ohjelmista. Kunnallinen työmarkkinalaitos on antanut uuden suosituksen henkilöstöraportoinnin kehittämiseen. Suositus antaa pohjan kehittää kunnan omaa raportointia, strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä. Suositukseen on otettu valtakunnallisesti samalla tavalla kerättävät ja seurattavat henkilöstövoimavaroja kuvaavat määrälliset tunnusluvut. Näiden tunnuslukujen yhdenmukainen kerääminen mahdollistaa kuntien välisen vertailun. Henkilöstön määrä Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen palveluksessa oli vuoden 2013 lopussa yhteensä henkilöä, joista vakinaisten osuus on 989 henkilöä ja määräaikaisia 254 henkilöä. Lisäksi sivutoimisia oli 80 henkilöä. Vakinaisten osuus koko henkilöstöstä oli 78,2 %. Kunnissa keskimäärin vakinaisen henkilöstön osuus vuonna 2013 oli 77,2 % (Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tilasto). Henkilöstömäärältään suurin toimiala vuoden 2013 lopussa oli perusturva, jossa Järvi-Pohjanmaan päätoimisesta henkilöstöstä työskenteli 36,9 %. Sivistystoimialalla työskenteli 35 %, teknisellä toimialalla 16,5 %, maaseututoimessa 6,4 %, hallinnon toimialalla 2,5 %, vapaa-aikatoimessa 2,1 %, rakennustoimessa 0,5 % ja ympäristötoimessa 0,1 %. 2 / 20

4 TAULUKKO 1: HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yht. Sivutoimiset Kaikki yht. Alajärvi Soini Vimpeli Yht Henkilötyövuosi Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * (osa-aikaprosentti/100) Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti (esim. osa-aikaisuus 50 %, koko vuoden työssä = 0,5 henkilötyövuosi). Osa-aikaisuus lasketaan työajasta. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin (esim. työssä = 92/365 = 0,25 henkilötyövuo a). Edellä mainitulla tavalla lasketut henkilötyövuodet lasketaan yhteen. Henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi, jolloin ylitöitä tai muullakaan tavoin tehtyä normaalin työajan ylittävää työaikaa ei oteta laskennassa huomioon. TAULUKOT 2-3: HENKILÖTYÖVUODET ALAJÄRVI JA SOINI Henkilötyövuodet Alajärvi Miehet Naiset Yhteensä Muutos% ed. vuodesta Henkilötyövuodet palvelussuhteessa Henkilötyövuodet Soini Miehet Naiset Yhteensä Muutos% ed. vuodesta Henkilötyövuodet palvelussuhteessa / 20

5 TAULUKKO 4: HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ TOIMIALOITTAIN , JÄRVI-POHJANMAA TAULUKKO 5: VAKINAINEN HENKIÖSTÖ KUNNITTAIN / 20

6 TAULUKOT 6-7: MÄÄRÄAIKAINEN JA SIVUTOIMINEN HENKILÖSTÖ KUNNITTAIN TAULUKKO 8: TYÖLLISTETYT KUNNITTAIN / 20

7 Työsuhteen laatu ja kesto Kaikista työntekijöistä vakituisia työntekijöitä on 989 henkilöä. Määräaikaisten kokonaismäärä on 254, joista suurin osa on opetus-, sosiaalija terveystoimen henkilöstöä. Työllistettyjä oli koko vuonna keskimäärin 21 henkilöä. Eri ammattinimikkeitä (vakinaiset) oli vuoden lopussa käytössä 177. Yleisimmät vakinaisten ammattinimikkeet olivat lähihoitaja (175 kpl), laitoshuoltaja (60 kpl), sairaanhoitaja (54 kpl), perhepäivähoitaja (34 kpl), peruskoulun luokanopettaja (48 kpl), koulunkäynninohjaaja (51 kpl) ja maatalouslomittaja (45 kpl). Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Alajärven kaupungin vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 48,9 vuotta (v ,7 vuotta). Soinin vastaava luku on 50,7 vuotta (v ,7 vuotta) ja Vimpelin 54 vuotta (v vuotta). Koko kunta-alalla vastaava luku on 45,6 vuotta. Alajärven kaupungin, samoin kuin useiden muiden kuntien henkilöstö on hyvin naisvaltaista. Naisten osuus vakituisesta henkilöstöstä on Alajärvellä 87,3 %, Soinissa 80,6 % ja Vimpelissä 58,3 %. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tilastojen mukaan vuonna 2013 kuntien henkilöstöstä oli keskimäärin 80 % naisia. TAULUKKO 9: HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ TOIMIALOITTAIN / ALAJÄRVI 6 / 20

8 TAULUKKO 10: IKÄJAKAUMA 2013 / ALAJÄRVI (KOKO HENKILÖSTÖ) TAULUKKO 11: HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ TOIMIALOITTAIN / SOINI 7 / 20

9 TAULUKKO 12: IKÄJAKAUMA 2012 / SOINI (KOKO HENKILÖSTÖ) 1.2 Henkilöstön vaihtuvuus Vuoden 2013 aikana Järvi-Pohjanmaan alueella oli vakinaisia työntekijöitä 989 henkilöä. Suurin osa henkilöstöstä on pitkään palveluksessa olleita. Henkilöstön vaihtuvuutta tapahtuu lähinnä eläköitymisen myötä. Rekrytointi Vakituiset paikat ovat olleet julkisessa haussa, jolloin paikasta on ilmoitettu yhdessä tai useammassa lehdessä ja työvoimahallinnon Internet-sivuilla. Lisäksi avoimeksi tulevista työpaikoista ilmoitetaan myös kaupungin omilla Internet-sivuilla. Alajärven kaupungissa on käytössä sähköinen Kuntarekryjärjestelmä. Alajärven kaupunki on vuosittain työllistänyt nuoria (15 22-vuotiaita) kesätyöntekijöitä. Nuorten työllistämiseen on varattu ,00 euron määräraha. Vuonna 2013 kesätöitä haki 167 nuorta, joista arpomalla valittiin 32 kesätyöntekijää. Pääasialliset työpaikat olivat terveystoimi, vapaa-aika ja tekninen toimi. Vimpelin kunta työllisti 20 nuorta (hakijoita 44). Tämän lisäksi kunta maksoi nuorten työllistämisestä tukea 22:lle yritykselle (9 093,19 ). Soinissa nuorten työllistämistuki (6 000 ) ohjattiin yrityksille ja näin saatiin työllistettyä 20 nuorta. Perehdyttäminen Työhyvinvointipäällikkö on ohjeistanut ja kouluttanut hallintokuntien esimiehiä siten, että jokaisessa toimipisteessä tulee olla ajan tasalla oleva 8 / 20

10 perehdyttämiskansio. Henkilöstön käytössä on myös sisäinen Intra, jossa on koottuna mm. henkilöstöhallintoon ja työsuojeluun liittyviä ohjeita. Työsuojelun toimintaohjelmaa on konkretisoitu osasto- ja lähityöyhteisökohtaisilla vuosittaisilla työsuojelusuunnitelmilla, joissa on mm. nimetty perehdyttämisestä vastaavat henkilöt. Eläkkeelle siirtyminen Eläkkeelle siirtyi vuonna 2013 Alajärveltä 32 ja Soinista 8 henkilöä. Vimpelistä ei eläköitynyt yhtään henkilöä. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä v oli Alajärvellä 57,8 v (v ,7 v) ja Soinissa 57,3 v (v v). Vimpelissä eläkkeelle siirtymisikä v oli 63 v. Vastaava luku valtakunnallisesti oli 60,5 vuotta. Järvi-Pohjanmaan eläkepolitiikassa painotetaan yhä enemmän varhaista puuttumista ja kuntoutusvaihtoehdot tulee olla kartoitettu ennen työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä. Varhaismenoperusteinen maksu laukeaa kuntoutustuesta, työkyvyttömyyseläkkeestä, yksilöllisestä varhaiseläkkeestä sekä työttömyyseläkkeestä. Sen sijaan osatyökyvyttömyyseläkkeestä tai ammatillisesta kuntoutustuesta ei maksua tule. Työterveyshuollon toimesta käytiin vuoden 2013 aikana 39 eri neuvottelua työntekijöiden sijoittamiseksi työkykyään vastaavaan toimeen. Neuvottelujen tuloksena työntekijä sijoitettiin työkykyään vastaavaan uuteen tehtävään käyttämällä hyväksi osatyökyvyttömyyseläkeratkaisua, työkokeiluja ja uudelleenkoulutusta, kuntoutustukea sekä osasairauspäivärahaa. Näillä toimenpiteillä saatiin aikaan huomattava säästö varhe-maksuissa, sillä yhden henkilön työkyvyttömyyseläke aiheuttaa noin euron varhaiseläkemenoperusteisen maksun. Vanhuuseläkkeelle voi siirtyä nykyisten säännösten mukaisessa eläkeiässä. Vanhuuseläkkeen voi saada myös ennen henkilökohtaista eläkeikää, mutta aikaisintaan 63-vuotiaana. Eläkettä voi karttua merkittävästi aina 68- vuotiaaksi saakka. Edellä olevasta johtuen eläkkeelle jäävien määrää on mahdotonta arvioida useita vuosia eteenpäin. Kunnallisen eläkelaitoksen arvion mukaan näyttäisi siltä, että eläkkeelle jää Alajärveltä keskimäärin 34 ja Soinista 12 henkilöä/vuosi vuoteen 2017 saakka. 1.3 Palkkaus ja henkilöstörakenne Henkilöstökulurakenne Alajärven kaupungin palkkakustannukset vuonna 2013 olivat ,70 euroa. Luku sisältää myös työllistämisen kustannukset. Luvussa ei ole 9 / 20

11 mukana luottamushenkilöpalkkioita. Alajärven osalta vastaava luku edellisenä vuonna oli ,60 euroa. Vimpelin palkkakustannukset olivat ,73 ja Soinin ,08 euroa. TAULUKKO 13: HENKILÖSTÖMENOT 2012/2013, ALAJÄRVI, SOINI JA VIMPELI Henkilöstömenot 2012/2013 Alajärvi Palkat , ,70 Sairauspoissaolot , ,20 Soini Palkat , ,08 Sairauspoissaolot , Vimpeli Palkat , ,73 Sairauspoissaolot 1434, ,91 Henkilöstöhallinnon kustannukset vuonna 2013 olivat 286,97 /henkilö ja henkilöstöhallinnon kokonaiskustannukset vuonna 2013 olivat ,47 (työsuojelu, tpd, henkilöstöhallinto, työpaikkaruokailu). Vuoden 2013 aikana henkilökunnalla oli mahdollisuus ottaa talkoovapaata 10 työpäivää, josta 8 oli palkatonta ja 2 palkallista. Alajärven henkilöstöstä otti vapaata 154 henkilöä ja kustannussäästö oli , Soinissa 53 henkilöä, säästö ,96 ja Vimpelissä 2 henkilöä, säästö 974,28. Palkitsemisjärjestelmät Palkitsemisjärjestelmien tavoite on kannustaa ja motivoida työntekijöitä jaksamaan töissä ja kehittämään omaa osaamistaan. Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella rahallisen palkitsemisen muotoja ovat henkilökohtainen palkanlisä ja työn vaativuuden arviointi eli TVA. Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi suoritetaan seuraavalla taulukolla: TAULUKKO 14: HENKILÖKOHTAISEN TYÖSUORITUKSEN ARVIOINTI painoarvo 1 Ammatinhallinta 20 % 2 Tuloksellisuus 30 % 3 Yhteistyö 25 % 4 Uudistuminen 25 % 10 / 20

12 Taso 1 = perustaso, työsuorituksissa kehittämistarvetta Taso 2 = hyvä taso, työsuoritukset täyttävät normaalit odotukset Taso 3 = erinomainen taso, työsuoritukset täyttävät odotukset selvästi kesitasoa paremmin Taso 4 = huipputaso, työsuoritukset ylittävät odotukset huomattavan selkeästi. Vuonna 2013 sopimusten mukaiset palkantarkistukset olivat 1,46 %:n yleiskorotus (KVTES, Tehy, Tekniset ja tuntipalkkaiset), Lääkärisopimuksessa 1,3 % ja opetusalalla 1,36 %. Lisäksi oli käytössä (KVTES) 0,6 %:n, (OVTES) 0,7 %:n ja lääkärisopimuksen mukainen 0,35 %:n järjestelyerä. Palkankorotusten kustannusvaikutus oli kaikkiaan 2,06 %. 1.4 Osaaminen ja sen kehittämien Koulutustaso (vakituiset) TAULUKKO 15: HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE (HENKILÖÄ), ALAJÄRVI 2013 Henkilöstön koulutusrakenne, Alajärvi 2013 Yhteensä/hlöä Perusaste 256 Keskiaste 232 Alin korkea-aste 98 Alempi korkeakoulu 72 Ylempi korkeakoulu 129 Tutkijakoulutus 4 Yht. 791 TAULUKKO 16: HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE (%) ALAJÄRVI / 20

13 TAULUKKO 17: HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE (HENKILÖÄ), VIMPELI 2013 Henkilöstön koulutusrakenne, Vimpeli 2013 Yhteensä/hlöä Perusaste 5 Keskiaste 0 Alin korkea-aste 5 Alempi korkeakoulu 1 Ylempi korkeakoulu 0 Tutkijakoulutus 1 Yht. 12 TAULUKKO 18: HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE (%) VIMPELI 2013 SOINI: Järjestelmästä ei ole saatavissa ko. tietoja. Koulutukset Vuonna 2013 järjestettiin seuraavat koulutukset: Alajärven kaupungin viestintäkoulutus sekä luottamushenkilöille suunnattu Päätöksenteko ja taloudenohjaus kunnassa -koulutus. Lisäksi henkilöstö on osallistunut oman alansa jatko- ja täydennyskoulutuksiin tarpeen mukaan. 12 / 20

14 1.5 Johtaminen ja esimiestyö Järvi-Pohjanmaan hyväksytyn työsuojeluohjelman mukaan tulos- ja kehityskeskustelut käydään vähintään kerran vuodessa. Tulos- ja kehityskeskustelussa käydään läpi asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä henkilökohtaisen palkanosan arviointiperusteet. Työsuojelun näkökulmasta kehityskeskustelussa kiinnitetään huomiota työturvallisuus-, työkyky-, työssäjaksamis- ja hyvinvointitilanteeseen. Alajärven kaupungin esimiehistä 92,6 % oli käynyt vuosittaiset kehityskeskustelut, vastaava luku vuonna 2012 oli 90,1 %. Soinin esimiehistä 64,3 % (v ,6 %) ja Vimpelin esimiehistä 100 % (v %) oli käynyt kehityskeskustelut. Suurimmissa yksiköissä on kehityskeskustelut käyty. Alajärven kaupungin hyväksymän strategian mukaan kehityskeskustelut tulee käydä vähintään joka toinen vuosi. 1.6 Työhyvinvointi ja työsuojelutoiminta Työsuojelu Vuonna 2013 painopistealueet työsuojelussa ovat olleet seuraavat: seurantakäynnit 23 kpl (työsuojeluvaltuutettu), sisäympäristöön kohdistuneet toimenpiteet, moniammatillisten työpaikkakäyntien jatkaminen, tapaturmien ennaltaehkäisyyn/torjuntaan liittyvät toimenpiteet, sairauslomien vähentyminen, esimiesten jaksamisen tukeminen ja turvallisuutta parantavat toimenpiteet. Moniammatillisia sekä muita työpaikkakäyntejä tehtiin yhteensä 50 kpl, lisäksi tilakäyntejä 12, työturvallisuuteen liittyvää koulutusta 15 kpl ja aluehallintoviraston tarkastuksia 18 kpl. Moniammatilliseen työryhmään kuuluvat työsuojelun edustajien lisäksi terveystarkastaja, työterveyshuollon edustajat, tekninen toimen edustajat, palotoimen edustaja, toimialajohtaja sekä edustajat. Seurantakäynneillä nousi esille pääosin sisäympäristöön liittyvät asiat, kiinteistön kunto, toimintaolosuhteisiin liittyvien ohjeistusten noudattaminen, työturvallisuus ja psykososiaalinen kuormittuminen. Uusina toimintaohjeistuksina hyväksyttiin Psykososiaalinen kuormitus työssä ja Häirintä ja epäasiallinen kohtelu työpaikalla. Ohjeistukset löytyvät Intrasta. Asenne työturvallisuuteen on yleisellä tasolla parantunut ja sitä ei nähdä erillisenä toimintona vaan työn sisältöön liittyvänä toimintona. Koulutuksia on järjestetty 15 kpl. Aihealueita ovat olleet - putoamissuojauskoulutus - suojainesittelyä kohderyhmittäin - kotihoidon palveluohjaus työturvallisuuden näkökulmasta - nostot/siirrot hoitotyössä - apuvälineiden käyttö 13 / 20

15 - turvallisuuskoulutus - ryhmikset päiväkodeiksi - perhepäivähoidon työturvallisuus ja ergonomia - päivähoidon ergonomia ja työturvallisuus. Koulutuksissa kouluttajana on pääosin toiminut työhyvinvointipäällikkö yhteistyössä mm. palo- ja pelastustoimen ja suojain- ja ergonomiaedustajien kanssa. Perusturvan Johtamisen erikoisammattitutkinto saatiin päätökseen. Siihen osallistui 17 perusturvassa työskentelevää esimiestä, 11 suoritti tutkinnon loppuun saakka ja 6 täydennyskoulutuksena. Koulutuksessa valmistui perusturvan työtehtäviin liittyviä kehittämistöitä. Sisäympäristöön kohdistuneet toimenpiteet Sisäilmaryhmän toiminta on kohdistunut vuonna 2013 koulujen ja varhaiskasvatuksen alaisten toimipaikkojen sisäympäristön tutkimuksiin ja parannustoimenpiteisiin. Tärkeimpänä hankkeena toteutettiin Työsuojelurahaston hankerahoituksen avustuksella sisäympäristöhanke Alajärven terveyskeskuksen rakennuskokonaisuudessa, loppuraportti valmistui Yhteistyötahona toimi Siraten Tommi Vehviläinen ja Hannu Syväoja. Tapaturmat Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella kuntien tapaturmavakuutukset ovat Alajärven kaupungin ja Vimpelin kunnan osalta Pohjolassa, Soinin kunnan osalta If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:llä. Tapaturmia oli koko alueella yhteensä 54 kappaletta (59 kpl 2012), joista työssä tapahtuneita 49, työmatkalla 5 ja yksi ammattitauti. Tapaturmien kokonaismäärä on pysynyt viime vuodesta samalla tasolla, työmatkatapaturmien osuus on vähentynyt huomattavasti (12 kpl 2012). Tapaturmien kokonaiskehityssuunta on vuosien kuluessa ollut laskeva. Eniten tapaturmia esiintyi palvelu- ja hoitotyössä, myös työmatkatapaturmat sijoittuvat näihin tehtäviin. Eniten laskevaa kehitystä on tapahtunut korvaussummien osalta. Vuonna 2013 ohimeneviin korvauksiin käytettiin yhteensä kaikissa kunnissa , vastaava summa oli edellisenä vuonna Voidaan todeta summan olevan pienin yhteistoimintaalueen aikajänteellä. Eniten kehitystä on tapahtunut Alajärven hallinnoimilla perusturvan ja sivistystoimen aloilla, siellä ohimenevien korvausten kokonaissumma ja tapaturmiin liittyvien sairauspäivien määrä on pienentynyt nelinkertaisesti korvauksia maksettiin ja 2013 vain Tapaturmiin liittyvät sairauspäivät ovat vähentyneet 151 päivään (735 päivää, 2012). Myös Soinin hallinnoimilla toimialoilla korvaussumma on pienentynyt n. 41 %. Tapaturmien määrä on hieman lisääntynyt työtapaturmien osalta, työmatkatapaturmien osalta vastaavasti pienentynyt. 14 / 20

16 Maataloustoimessa tapaturmien määrä on vähentynyt. Tapaturmista 7/10 aiheuttivat sairauslomien kertymistä. Tapaturmat liittyvät eläinten käsittelytilanteisiin. Yleisesti voidaan todeta, että vakavien tapaturmien esiintyminen on vähentynyt vuosien aikana huomattavasti. Vimpelin kunnan hallinnoimilla toimialoilla jatketaan edelleen nollalinjaa. Jokainen tapaturma kuitenkin on liikaa ja kunnissa tulee edelleen pyrkiä kohti nolla tapaturmaa -ajattelua. TAULUKKO 19: TAPATURMAT ALAJÄRVI Vuosi Työ Työmatka Ammattitauti späivät ohimenevät korvaukset TAULUKKO 20: ALAJÄRVI (MAATALOUS-JA LOMATOIMI) Vuosi Työ Työmatka Ammattitauti späivät ohimenevät korvaukset TAULUKKO 21: TAULUKKO SOINI Vuosi Työ Työmatka Ammattitauti späivät ohimenevät korvaukset Asiakasväkivalta Häiriötilanteisiin liittyvät tilastot ovat suuntaa antavia, koska kaikkia tilanteita ei vieläkään raportoida ohjeiden mukaisesti. Häiriötilanteiden osalta raportointia tehdään asiakasväkivaltatilanteiden osalta paperikaavakkeilla ja hoitotilanteissa tapahtuvien häiriötilanteiden osalta Haipro-ohjelmalla. Haipro ohjelma otettiin käyttöön 2012 ja sisäänajo on edelleen käynnissä. Tilastotietoa ei siis vielä ole käytettävissä. Järvi-Pohjanmaan alueella asiakasväkivaltaan liittyviä ilmoituksia on tehty yhteensä 47 kappaletta (70 kpl 2012). Asiakasväkivaltailmoituksia tuli pääosin perusturvan yksiköistä ja ne liittyivät fyysiseen väkivaltaan pitkäaikaispotilaiden hoitotilanteissa. Myös asiakkaiden uhkaavaa käytöstä esiintyy. Vartiointiliikkeen toiminta on rauhoittanut häiriökäyttäytymistä ja lisännyt työntekijöiden turvallisuudentunnetta. Vakavat tilanteet ovat vähentyneet. Turvallisuuskoulutusta on järjestetty kohderyhmittäin palo- ja pelastustoimen kanssa yhteistyössä. 15 / 20

17 Terveydellinen toimintakyky Alajärvi: Kalenteripäivinä laskettuna sairauspoissaoloja oli päivää eli 13,2 pv/henkilö (v ,1 ja v pv). Työpäivinä laskettuna luku on 9,6 tp (v ,06 tp). Alajärven osalta sairauspoissaolot ovat vähentyneet lähes kahdella päivällä edellisvuoteen verrattuna. Suhteessa eniten sairauspoissaoloja on perusturvassa Kultakämmenen asumispalveluyksikössä 23,8 kalenteripäivää/henkilö. TAULUKKO 22: SAIRAUSPOISSAOLOT KESTON MUKAAN 2013 / ALAJÄRVI TAULUKKO 23: SAIRAUSPOISSAOLOT KALENTERIPÄIVINÄ/TYÖPÄIVINÄ, ALAJÄRVI / 20

18 Soini: Kalenteripäivinä laskettuna sairauspoissaoloja oli päivää eli 19,96 pv/henkilö (v ,79 ja v ,8 pv). Työpäivinä laskettuna 14,2 tp (v ,45 tp) Eniten poissaoloja oli teknisessä toimessa 21,8 kalenteripäivää (15,5 tp). TAULUKKO 24: SAIRAUSPOISSAOLOT KESTON MUKAAN 2013 / SOINI TAULUKKO 25: SAIRAUSPOISSAOLOT KALENTERIPÄIVINÄ/TYÖPÄIVINÄ, SOINI Vimpeli: Kalenteripäivinä laskettuna sairauspoissaoloja oli 70 päivää eli 5,8 pv/henkilö (v ,9 pv ja v ,9 pv) ja 4,2 työpäivää/henkilö / 20

19 Tapaturmien aiheuttamia sairauspoissaoloja oli päivää. Suhteessa eniten tapaturmista aiheutuneita poissaoloja oli maatalouslomituksessa; 5,47 pv/henkilö (v ,86 pv). TAULUKKO 26: SAIRAUSPOISSAOLOT TOIMIALOITTAIN PV/HLÖ, JÄRVI-POHJANMAA Terveysperusteiset poissaolot TAULUKKO 27: TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT, ALAJÄRVI Terveysperusteiset poissaolot Alajärvi Kalenteripäivät % työajasta euroa % palkkakustannuksista Lyhyet poissaolot alle 4 pv , , pv , , pv , , pv 804 0, , pv 582 0, ,05 Yli 180 päivää 245 0, Yhteensä , ,06 Keskimäärin/henkilötyövuosi 14,91 18 / 20

20 TAULUKKO 28: TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT, SOINI Terveysperusteiset poissaolot Soini Kalenteripäivät % työajasta euroa % palkkakustannuksista Lyhyet poissaolot alle 4 pv 518 0, , pv , , pv , , pv 829 0, , pv 408 0,44 9 0,01 Yli 180 päivää Yhteensä ,57 Keskimäärin/henkilötyövuosi 22,44 19 / 20

21 2 Yhteenveto Henkilöstöasioista päättää jokaisen kunnan oma henkilöstötoimikunta tai henkilöstöjaosto. Lisäksi yhteistoiminta-alueella toimii Järvi-Pohjanmaan yhteinen henkilöstötoimikunta, joka valmistelee ja linjaa henkilöstöasioita kunkin kunnan henkilöstötoimikuntaan/jaostoon. Alajärven kaupungin henkilöstöjaosto on kokoontunut 6 kertaa vuonna Henkilöstöjaostossa käsiteltiin laajalti Järvi-Pohjanmaan virkojen ja toimien perustamiseen liittyviä asioita ja palkkauslinjauksia. Vimpelin ja Soinin henkilöstötoimikunnat kokoontuivat 4 kertaa. Järvi-Pohjanmaan yhteinen yhteistyötoimikunta kokoontui 5 kertaa. Kehityskeskustelut toteutuivat seuraavasti: Alajärven kaupungin esimiehistä 92,6 %, Soinin 64,3 % ja Vimpelin esimiehistä 100 % oli käynyt vuosittaiset kehityskeskustelut. Aktiivisen tuen toimintamallia tarkennettiin työterveyshuoltolain vaatimalla tavalla. Työntekijän työkyvyn arvioimiseksi ja työssä jatkamismahdollisuuksien selvittämiseksi esimiehen on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan. Työterveyshuolto kutsuu tarvittaessa kokoon palaverin, jossa kartoitetaan työntekijän työkyky ja mahdollinen työkokeilu, uudelleensijoitus, työn keventäminen, koulutus tai osa-aikaeläkemahdollisuus. Vuoden 2013 työkykyyn liittyviä neuvotteluja pidettiin noin 39 kpl. Uudelleensijoituksella on pystytty tukemaan työntekijän työuran jatkumista ja saatu aikaan myös huomattavia säästöjä henkilöstömenoissa. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä laskettuna ovat Alajärvellä vähentyneet kahdella päivällä. Soinissa ne ovat nousseet 4:llä ja Vimpelissä 5 päivällä. Kunta-alan työolobarometrin mukaan sairauspoissaolot ilmoitetaan työpäivinä ja koko kunta-alalla sairauspoissaoloja oli keskimäärin 11 työpäivää. Alajärven osalta vastaava luku oli 9,6 työpäivää, Soinin osalta 14,2 työpäivää ja Vimpelissä 4,2 työpäivää/henkilö. Järvi-Pohjanmaan alueella tulee edelleen kiinnittää huomiota henkilöstön, etenkin lähiesimiesten koulutukseen ja johtamiseen ja henkilöstön työssä jaksamiseen. 20 / 20

22