HENKILÖSTÖKERTOMUS 2018

Transkriptio

1 Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän HENKILÖSTÖKERTOMUS 2018 ENEMMÄN YHDESSÄ Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Hyväksytty yhtymähallituksessa x.x.2019

2 1. JOHDANTO 3 Sisällys 1. JOHDANTO 3 2. KESKEISET TUNNUSLUVUT Henkilöstön määrä Henkilöstö tehtäväalueittain Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma 6 3. STRATEGISTEN PAINOPISTEALUEIDEN TOTEUTUMINEN HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA Henkilöstön johtaminen ja esimiestyö Toteutuneita toimenpiteitä syksyn 2018 osalta eri toimipisteissä Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstötuloslaskelma ja henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistaminen Henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen Henkilöstön työhyvinvointi ja työturvallisuus Yhteistoiminnan ja työsuojelun toteutuminen Varhaisen tuen malli ja henkilöstön eläköityminen KEHITTÄMISTOIMINTA Pedagoginen kehittämistoiminta ja henkilöstön kehittäminen Laadunhallinta ja arviointi Opiskelijahallintopalvelut Markkinointi ja viestintä Kansainvälinen toiminta Hanketoiminta HENKILÖSTÖKOULUTUS Henkilöstökoulutuksen suunnittelu ja arviointi Henkilöstökoulutukseen osallistuminen Opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA Henkilöstön työkuntoisuus, työssä jaksaminen ja työtyytyväisyys YHTEENVETO 36 Liite 1 TOB kyselyn tulokset vuodelta Liite 2 Henkilöstötuloslaskelma 38 Liite 3 POISSAOLOT JEDUSSA VUONNA Paino: Rannikon Laatupaino Oy Painopaikka: Vihanti Määrä: 150 kpl

3 1. JOHDANTO 1. JOHDANTO Tämä henkilöstökertomus on yhteenvetoa Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän seitsemännen toimintavuoden henkilöstön kehittämiseen ja osaamisen uudistamiseen sekä henkilöstöpääomaan liittyvistä asioista. Henkilöstökertomus pohjautuu koulutuskuntayhtymän henkilöstö- ja hyvinvointistrategiaan vuosille ja sisältö noudattelee sen painopistealueita. Strategiset painopisteet on jaoteltu henkilöstöstrategiassa seuraaviin alakohtiin: 1. Henkilöstön johtaminen ja esimiestyö 2. Henkilöstön osaamisen kehittäminen 3. Henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen 4. Henkilöstön työhyvinvointi ja työturvallisuus Henkilöstökertomuksen kolmas luku keskittyy yllä mainittujen painopistealueiden kuvaamiseen. Henkilöstökertomuksen tehtävä on antaa tietoa kuntayhtymän henkilöstössä tapahtuneista muutoksista, henkilörakenteesta ja henkilöstön kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. Henkilöstökertomus kuvaa toteutunutta kehitystä ja sen avulla voidaan varautua myös tulevaan. Henkilöstökertomuksen avulla on mahdollista analysoida, miten henkilöstövoimavarojen käyttö on onnistunut ja kuinka henkilöstön laadullisesta ja määrällisestä riittävyydestä on huolehdittu. Henkilöstökertomus on tarkoitettu johtamisen ja keskustelun välineeksi, jonka avulla luottamushenkilöiden, johdon ja henkilöstön keskusteluiden tuloksena syntyy käsitys siitä, mihin suuntaan henkilöstöjohtaminen ja henkilöstövoimavarat ovat kuntayhtymässä kehittymässä. Vuoden 2018 aikana kuntayhtymä on osallistunut kansallisiin oppimistulosten arviointeihin. Kuntayhtymä osallistui kansalliseen Koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) järjestämään sidosryhmäkyselyyn. Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa teema-arvioinnin tulokset saatiin keväällä Hallitus suoritti marraskuussa 2018 kuntayhtymän ja koulutuskeskus JEDUn uudistetun organisaation ja johtamisjärjestelmän väliarvioinnin professori Juhani Hongan johdolla. Toiminnan arvioinnin kehittämistyö etenee yhteistyössä Laatusampo-verkostoon kuuluvien koulutuksenjärjestäjien kanssa. Arvioinneista on kerrottu tarkemmin kehittämistoiminnan alla luvussa neljä. JEDUStars -kykykilpailut Piippolassa Henkilöstöön liittyvien tavoitteiden toteutumista on seurattu vuosittain muun muassa henkilöstökyselyllä, henkilöstökyselyn tulosten pohjalta laadituilla kehittämistoimilla ja henkilökohtaisella tasolla kehityskeskustelujen avulla. Vuoden 2017 TOB-työolobarometrikyselyn tuloksia on käsitelty laajasti kevään 2018 aikana kuntayhtymä tasolla sekä JEDUn toimipisteissä. Tulosten pohjalta kaikissa toimipisteissä laadittiin kehittämissuunnitelmat lukuvuodelle Niistä on kerrottu tarkemmin luvussa kolme. Henkilöstökertomuksen liitteenä on henkilöstökyselyn tulosten kooste vuodelta Henkilöstökertomus on osa kuntayhtymän itsearviointia. Sri Lankalaisten uusien yhteistyökumppaneiden kanssa allekirjoitettiin yhteistyösopimus Yhteistyö aloitetaan henkilöstövaihdoilla. Kuvassa vasemmalla Tomi Huovari koulutuspäällikkö ja Sirpa Korhonen vararehtori. 3

4 2. KESKEISET TUNNUSLUVUT 2. KESKEISET TUNNUSLUVUT 2.1 Henkilöstön määrä Kuntayhtymän henkilöstömäärä oli yhteensä 332 henkilöä. Määrään on laskettu päätoiminen henkilöstö vuoden vaihteessa ja laskentaperusteena on ollut työpaikkojen määrä. Koko henkilöstön määrässä vakinaisia kokoaikaisia henkilöitä on 89,4 %. Vakinaisia henkilöitä on kaikkiaan 93,6 % henkilöstöstä. Osa-aikaisista henkilöistä naisia on 68 %. JEDUn henkilöstö Mies Nainen Kaikki yhteensä 2018 Kaikki yhteensä 2017 Kaikki yhteensä 2016 Kaikki yhteensä 2015 Kaikki yhteensä 2014 Kaikki yhteensä 2013 Kaikki yhteensä 2012 Määräaikainen Kokoaikainen Osa aikainen Vakinainen Kokoaikainen Osa aikainen Kaikki yhteensä Kuntayhtymässä henkilöstömäärä on vähentynyt 142 henkilöllä kolmen vuoden aikana. Vuodelle 2017 leimaa-antavaa oli eri tavoin toteutetut sopeuttamistoimet. Ne johtuivat valtakunnallisista ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkauksista ja valmistautumisesta uuteen lakiin ammatillisesta koulutuksesta. Eläkkeelle siirtyi vuoden 2018 aikana 17 henkilöä. Toinen henkilöstöön vaikuttava tekijä on ollut valmistautuminen yhden ammattiopiston malliin ja siitä johtuvaan hallintorakenteen muutokseen lähtien. Tällä ei ollut vaikutusta henkilöstön määrään. Osalla henkilöstöstä vaihtui esimies työtehtävien ja hallinnollisen yksikön toimipaikan säilyessä ennallaan. Opinto-ohjaajat siirtyivät 2018 alusta Koulutuskeskus JEDUn yhteisiin palveluihin ja lähiesimiehenä toimii opiskelijahallintopäällikkö. Opiskelijamäärää per päätoiminen henkilöstö on seurattu koko JEDUn toiminnan ajan. Opiskelijamäärän laskentatavan muuttumisen vuoksi tilasto ei ole suoraan vertailukelpoinen edellisiin vuosiin. Vuoden 2018 opiskelijamäärän tilastointiin vaikutti jokainen läsnäolopäivä. Aiemmin opiskelijamäärät laskettiin tammikuun ja syyskuun laskentapäivien keskiarvojen perusteella. Tunnusluku Opiskelijamäärä Päätoiminen henkilöstö opiskelijaa/päätoiminen henkilöstö 8,4 9,4 7,7 6,9 6,4 6,1 6,2 Suunnittelupäivä Haapajärvellä. Lukuvuoden aloituspäivä Nivalassa

5 2. KESKEISET TUNNUSLUVUT Vakinaiset ja määräaikaiset työntekijät Määräaikainen Vakinainen Kaikki yhteensä Vakituisten % osuus kokonaismäärästä Vuosityöntekijöiden määrä 2018 Vuosityöntekijöiden määrä tarkoittaa kuntayhtymässä vuoden aikana työskennelleiden henkilöiden määrää ja sisältää siis myös sijaiset ja muut lyhytaikaiset työntekijät. Vuosityöntekijöiden määrä 2017 Vuosityöntekijöiden määrä 2016 Vuosityöntekijöiden määrä 2015 Vuosityöntekijöiden määrä 2014 Vuosityöntekijöiden määrä 2013 Haapajärvi % Haapavesi % Kalajoki % Nivala % Oulainen % Piippola % Vankilaopetus % 16 sis. Piippolan tilastoihin ennen vuotta 2018 Ylivieska % Yhteiset palvelut % 24 sis. Yhtymäpalvelujen ja toimipisteiden tilastoihin ennen 2018 Yhtymäpalvelut % Kaikki yhteensä % Henkilöstö tehtäväalueittain taulukossa hallinto kohtaan sisältyvät toimipisteiden ja yhteisten palvelujen lähiesimiehet. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Haapajärvi 2 20 Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Piippola Vankilaopetus Ylivieska Yhteiset palvelut Yhtymäpalvelut Määräaikainen Vakinainen Strategiapäivä Ylivieskassa

6 2. KESKEISET TUNNUSLUVUT 2.2 Henkilöstö tehtäväalueittain Henkilöstö tehtäväalueittain Hallinto Opetus Tukipalvelut Kaikki yhteensä % osuus koko henkilöstöstä yhteensä Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Haapajärvi % 50 % Haapavesi % 56 % Kalajoki % 25 % Nivala % 30 % Oulainen % 78 % Piippola % 67 % Vankilaopetus % 64 % Ylivieska % 80 % Yhteiset palvelut % 67 % Yhtymäpalvelut % 69 % Kaikki yhteensä % 58 % Kaikki 2.3 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma Henkilöstön keski-ikä koko kuntayhtymässä on 50,7 vuotta. Yli 60-vuotiaita on 56 henkilöä, joista osa on osa-aikaeläkkeellä. Ikäjakauma ja keski-ikä vaihtelivat jonkin verran toimipisteissä. Haapavedellä keski-ikä on korkein. Haapajärvellä ja Oulaisissa keski-iät ovat alhai- simmat. Suurin ikäryhmä on vuotiaat, joihin kuuluu 78 työntekijää. Vertailuun on otettu vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön ikäjakaumat miehet/naiset vertailuna ja lisäksi opetus- ja tukihenkilöstön ikäjakaumat miehet/naiset vertailuna. IKÄRYHMÄT M N M N M N M N M N M N M N M N M N M N Henkilöstön keskiikä Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Mies Nainen Haapajärvi 47,6 48,7 48,2 49,5 50,3 49,4 48,1 47,1 47,7 Haapavesi 51,1 55,2 53,3 52,9 49, ,6 48,2 48,3 Kalajoki 48,3 52,8 49,4 49,5 48,4 47,1 46,9 45,5 45,9 Nivala 51,3 49,8 50,8 50,5 49,9 49,4 49, ,7 Oulainen 43,0 50,4 48,8 50,4 49,7 48, ,6 47,3 Piippola 52,0 53,9 53,3 52,5 51,1 50,3 49,2 47,5 46,5 Vankilaopetus 54,0 52,8 53,2 sis. aiemmin Piippolan lukuihin. Ylivieska 44,6 50,0 48,9 49,7 49,9 50,2 49,9 48,9 47,7 Yhteiset palvelut 51,7 51,5 51,6 sis. aiemmin yhtymäpalvelujen tai toimipisteiden lukuihin. Yhtymäpalvelut 50,8 50,2 50,4 49,6 47,1 47,5 47,5 46,5 46,9 Kaikki yhteensä 50,1 51,1 50,7 50,7 49,7 49,1 48,4 47,7 46,9 6 Kaikkiaan yli 50-vuotiaita kuntayhtymässä on 196 henkilöä eli heidän osuutensa on 59 % henkilöstöstä. Vakinaisesta henkilöstöstä 177 henkilöä kuuluu yli 50-vuotiaisiin (53,3 %).

7 2. KESKEISET TUNNUSLUVUT Henkilöstön ikä ja sukupuolijakauma M N M N M N M N M N M N M N M N M N M N Määräaikaisten ikäjakauma painottuu yli 50-vuotiaisiin. Määräaikaisia työntekijöitä on kaikissa ikäryhmissä. Koko henkilöstön osalta naisten osuus on 58,4 %. Naisten määrä on pysynyt samassa suhteessa useamman vuoden ajan. Yksiköittäin sukupuolijakauma vaihtelee jonkin verran. Opetushenkilöstön sukupuolijakauma vaihtelee toimipisteiden koulutusalojen mukaisesti. Oulaisissa koulutukset painottuvat sosiaali- ja terveysalalle sekä ravintola- catering, puhtaus- ja kiinteistöpalvelualoille, jotka ovat perinteisesti naisvaltaisia aloja. Myös Ylivieskassa suurin osa koulutuksesta on sosiaali- ja terveysalalla. Nivalan toimipisteessä koulutukset ovat tekniikkapainotteisia ja siellä opettajista 2/3 on miehiä. Strategiapäivä Haapavedellä Suunnittelu- ja koulutuspäivä Haapajärvellä

8 2. KESKEISET TUNNUSLUVUT Henkilöstön sukupuolijakauma Mies Nainen Kaikki yhteensä Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Piippola Vankilaopetus Ylivieska Yhteiset palvelut Yhtymäpalvelut Kaikki yhteensä Opetushenkilöstön sukupuolijakauma Mies Nainen Kaikki yhteensä Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Piippola Vankilaopetus Yhteiset palvelut Ylivieska Kaikki yhteensä Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma opetus/tuki ja miehet/naiset Opetus Mies Opetus Nainen Tuki Mies Tuki Nainen 3 Määräaikaisen henkilöstön ikäjakauma opetus/tuki ja miehet/naiset , , , Opetus Mies Opetus Nainen Tuki Mies Tuki Nainen 8

9 3. STRATEGISTEN PAINOPISTEALUEIDEN TOTEUTUMINEN 3. STRATEGISTEN PAINOPISTEALUEIDEN TOTEUTUMINEN HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA Tässä luvussa tarkastellaan henkilöstöstrategian strategisia painopistealueita, jotka on jaoteltu henkilöstöjohtamiseen ja esimiestyöhön, henkilöstön osaamisen kehittämiseen, henkilöstön rekrytointiin ja perehdyttämiseen sekä henkilöstön työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen. 3.1 Henkilöstön johtaminen ja esimiestyö Voimassa olevassa henkilöstö- ja hyvinvointistrategiassa johtamiseen ja esimiestyöhön on asetettu tavoitteiksi toimiva työyhteisö, koulutetut esimiehet ja muutosten hallittu johtaminen. Tavoitteet Keinot Mittari, arviointi Toimiva työyhteisö Työyhteisötaitojen kehittäminen Alaisten huomioiminen ja molemminpuolinen palautteenanto Yhteistyön lisääminen Koulutetut esimiehet Muutosten hallittu johtaminen Yhteiset johtamiskoulutukset Kohdennetut johtamisvalmennukset esimiehille Henkilökohtaisten johtamisominaisuuksien kehittäminen Avoin tiedottaminen Esimiesten kouluttaminen Kehityskeskustelujen määrä TOB-kysely Koulutustilasto TOB-kysely, Palautteet henkilöstöltä Esimiestyö ja tiedottaminen alueiden osalta Toimenpiteitä Esimiestehtävissä toimiville on järjestetty ja järjestetään kokonaisvaltaiseen johtamiseen ja ihmisten kohtaamiseen liittyvää koulutusta. Koulutuskuntayhtymä siirtyi seitsemästä yhden oppilaitoksen malliin alkaen ja samalla tulosalueet vähenivät yhdeksästä kahteen: Koulutuskeskus JEDU ja kuntayhtymän yhtymäpalvelut. Kuntayhtymän johtaja johtaa kuntayhtymän molempien tulosalueiden operatiivista toimintaa. Kuntayhtymän johtajan tehtäviin sisältyy kuntayhtymän johtajan viran ohella myös Koulutuskeskus JEDUn rehtorin tehtävät. Rehtorin lisäksi hallinnossa toimii kaksi vararehtoria. Toinen vararehtori vastaa Koulutuskeskus JEDUn käytännön johtamisesta yhteistyössä toimipisteiden johtajien ja päälliköiden kanssa. Toinen vararehtori vastaa Koulutuskeskus JEDUn yhteisistä palveluista ja pedagogisesta johtamisesta sekä tutkinnon perusteiden täytäntöönpanosta yhteistyössä toimipisteiden johtajien ja päälliköiden kanssa. Kuntayhtymän yhtymäpalveluiden ja Koulutuskeskus JEDUn yhteisten palveluiden yksiköistä päättää kuntayhtymän johtaja. Kuntayhtymän johtoryhmään kuuluvat kuntayhtymän johtaja, hallinto- ja talousjohtaja ja kaksi vararehtoria. Koulutuskeskus JEDUn toimipisteissä on koulutusjohtaja. Haapavedellä ja Oulaisissa on lisäksi koulutuspäällikkö ja Nivalassa kaksi koulutuspäällikköä, jotka toimivat opetustoiminnan esimiehinä. Yhtymäpalveluissa on hallinto- ja talousjohtajan lisäksi ravitsemis- ja laitoshuoltopäällikkö ja tietohallintopäällikkö. Yhteisissä palveluissa lähiesimiehinä toimivat opiskelijahallintopäällikkö ja työelämäpalveluista vastaava koulutusjohtaja. Uudet esimiehet aloittivat tehtävissään vuoden 2018 alussa. Kevään aikana heille järjestettiin kahdeksan koulutus- ja kehittämispäivää, joissa käsiteltiin muun muassa kuntayhtymän talousarviota ja strategiaa sekä 9

10 HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA Koulutuskeskus JEDUn ohjeistusta (vastuut ja tehtävät, hankintavaltuudet, esimies- alaissuhteet), osa-strategioita (hyvinvointistrategia ja kansainvälisyyssuunnitelma), suunnitelmia, työjärjestysohjelmaa ja tutkinnon perusteiden sähköistä alustaa (ep). Organisaatiomuutos, uusi johtamisjärjestelmä ja samanaikaisesti AMISREFORMiin liittyvät muutokset ja uudistukset ovat vaatineet suuria ponnistuksia JEDUn koko henkilöstöltä ja aiheuttaneet epävarmuutta, muutosvastarintaa ja työtyytymättömyyttä eri toimipisteissä. Yhtymähallitus on osaltaan aktiivisesti ohjannut ja seurannut muutosten ja uudistusten tekemistä. Yhtymähallitus paneutui kokouksessa syvällisesti JEDUn senhetkiseen tilanteeseen, jolloin uudistettu organisaatio ja johtamisjärjestelmä olivat olleet käytössä vajaat puoli vuotta. Kokouksessa käsiteltiin mm. Koulutuskeskus JEDUn uuden johtamisjärjestelmän ja -tavan toimeenpanoa, arviointia ja kehittämistoimenpiteitä. Samassa kokouksessa päätettiin JEDUn strategian päivitystyöstä niin että se tehdään yhdessä koko henkilöstön kanssa. Päivitystyön yhteydessä tehdään perusteellinen kartoitus organisaation toimivuudesta ja mahdollisista kipupisteistä. Uudistavat ammattipedagogiset opetusmenetelmät JAMK koulutus Haapajärvellä. Kuntayhtymän johtaja ja vararehtorit kävivät palautekeskustelut kaikkien uusien esimiesten kanssa kesäkuussa Keskusteluissa käytiin läpi kevään 2018 onnistumiset ja todettiin kunkin osalta mahdolliset kehittämiskohteet syksylle Vuoden 2017 TOB-työolobarometrikyselyn tuloksia on käsitelty laajasti kevään 2018 aikana kuntayhtymä tasolla sekä JEDUn toimipisteissä. Tulosten pohjalta kaikissa toimipisteissä laadittiin kehittämissuunnitelmat lukuvuodelle Johtoryhmä käsitteli kokouksessa kehittämissuunnitelmat ja vararehtori tiedotti niiden käsittelystä kaikille esimiehille. Suunnittelu- ja koulutuspäivä Haapavedellä Tiedonkulun parantaminen (JEDU tasolla, oman yksikön tasolla ja sisäisen tiedottamisen tasolla) nousi kaikilla keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Osa kehittämiskohteista on JEDU tasoisia ja niitä on käsitelty johtoryhmässä. Kehittämistoimenpiteitä arvioidaan keväällä Jokaisesta toimipisteestä ja tukipalvelujen lähiesimiehiltä pyydettiin väliarviointia siitä, miten toimenpiteet ovat käynnistyneet syksyn 2018 aikana. Suunnittelu- ja koulutuspäivä Nivalassa

11 HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA Toteutuneita toimenpiteitä syksyn 2018 osalta eri toimipisteissä Haapajärvi Henkilöstökokouksia on ollut aiempaa enemmän ja niissä on otettu puheeksi henkinen ilmapiiri ja miten sitä saadaan nostettua. Keittiön ja siivouksen väelle luotiin kesäkuussa 2018 yhteinen sähköpostilista, johon ilmoitetaan kaikki poikkeukset ruokailuissa yms. TOB kyselyn kehittämiskohteisiin kirjattiin: Asiat riitelee, eivät ihmiset -periaate käyttöön. Tätä asiaa on ollut vaikea arvioida. Esimiehen mukaan asia on kunnossa, koska se ei ole tullut esille syksyn kehityskeskusteluissa. Haapavesi Haapavedellä on otettu käyttöön viikkotiedote, missä kerrotaan viikoittain tapahtumat pitkälle kevääseen saakka. Lisäksi opettajien huoneisiin on hankittu infotaulut, missä pyörii myös sama viikkotiedote. Vastuuopettajilla on hyvin monella käytössä ryhmäkohtaiset whatsup-ryhmät. Informaatio keittiölle on parantunut mutta ei vielä täydellistä. Kuukausittain on pidetty henkilöstökokoukset. Alakohtaisia kokouksia on ollut 1-2 kertaa kuukaudessa. Kalajoki Kaikkien koulutusalojen yhteiset säännölliset viikkoinfot maanantaiaamuisin 8-9, näkymä tulevaan viikkoon ja yhteinen rauhallinen ja riittävän pitkä keskusteluhetki. Henkilöstökokous on ollut kerran kuukaudessa. Koulutusjohtaja on ollut näkyvillä osastoilla, jalkautuminen aina kun mahdollista ja juttuhetket henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Yhteiset virkistys/ulkoilupäivät pidettiin keväällä 2018 ja syksyllä 2018 Liikkuvan Amiksen merkeissä, yhteinen lukuvuoden vapaamuotoinen päätöskeskustelu ennen joulua. Kaksi opettajaa oli kansainvälisessä vaihdossa, heille kertyi oppimista ja samalla myös ideoita ja voimia omaan arkityöhön. Kaksi opettajaa oli JEDUN järjestämällä kuntoutus/voimautusjaksolla Rauhalahdessa kesällä Strategiapäivä Haapajärvellä Strategiapäivä Kalajoella Nivala Koulutuskeskus Jedun perehdyttämisen muistilista on päivitetty. Uudet työntekijät on perehdytetty työtehtäviin, toimintaympäristöön ja ohjelmistoihin. Ohjelmistoihin perehdyttäminen vaatii keskitetympää koulutusta, joka ei ole vielä toteutunut. Vuoden 2019 budjettia laadittaessa on varauduttu henkilökunnan alakohtaisiin koulutuksiin. Syksyllä 2018 on ollut aloittain vähintään yksi alakohtainen kehittämis-/koulutuspäivä. Osastoille jalkautumista on aktivoitu eri menetelmin. Henkilöstöä on kuunneltu lukuvuosisuunnitelmia tehdessä ja toiveita on pyritty ottamaan suunnittelussa huomioon. Strategiapäivä Nivalassa

12 HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA Oulainen Säännöllisesti toteutuneet henkilöstökokoukset ja tiimipalaverit. Työmäärä ja kuormittavuus on otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan. Tilapäistä henkilöstöresurssia on saatu akuuteissa tilanteissa. Teams alusta on otettu käyttöön tiedottamisen parantamiseksi. Etäyhteyksien käytön mahdollistaminen. Jokaisella koulutusalalla on tehostettu ja kehitetty koulutuksien toteutusta uusien tutkinnon perusteiden edellytysten mukaisesti sekä huomioiden voimassa oleva lainsäädäntö ja muut määräykset. Valmistelevaa työtä on tehty kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon järjestämisluvan hakemisessa sekä tehty esityksiä työvoimapoliittisesta koulutuksesta. Piippola Henkilöstökokouksia on pidetty kahden viikon välein. Whatsup on käytössä ja todettu toimivaksi pikaviestikanavaksi. Tutkinnon perusteiden tutkinnon osien sisältöjä on avattu syksyn aikana ja laadittu näyttöohjeita tutkinnon osittain. Työ on vielä osittain kesken. Pedagogisia asioita on käyty ennalta ilmoitetuissa viikkopalavereissa. Henkilöstö on yhdessä perehtynyt HOKS-käsikirjaan oppi-/koulutussopimuksiin ja niihin liittyviin seikkoihin. Yhteistyötä ja vuoropuhelua lisätään tähän liittyen johdon ja henkilöstön välillä kevään 2019 aikana. Vankilakoulutus Vankilakoulutuksessa on lisätty tiedonkulkua mm. ottamalla käytännöksi koulutusjohtajan viikoittainen (muiden ohjeistuksien jne. lisäksi) tiimiposti. Se on yhteenveto viikon asioista/tapahtumista, joissa on vahva informatiivinen ote. Tiimiviesti on otettu positiivisesti vastaan ja esim. kehityskeskusteluissa tämä on noussut esille. Lisäksi tiedonkulkua on lisätty ottamalla Skype kokoontumiset käyttöön, toki vankilaopetuksessa on käytetty jo ensimmäisen Sillan videoneuvotteluja, mutta niissä tekniset puutteet haittasivat melkoisesti. Nyt Skype kokoontumisen sujuvat hyvin, eikä teknisiä ongelmia ole juurikaan. Strategiapäivä Oulaisissa Strategiapäivä Piippolassa Vuorovaikutuksessa on keskeistä asiallinen ja toista arvostava tapa kommunikoida. Sen kehittämistä on edelleen jatkettu, jossa oman esimerkin vaikutus on suuri. Koulutusjohtajan motto on: voit edellyttää sitä muilta silloin, jos itse kykenet siihen. Lisäksi vuorovaikutusta on kehitetty/lisätty jonkin verran sillä, että hän on tavannut opettajia enemmän kuin aiemmin. Reformin ja muiden syiden takia koulutusjohtaja on jalkautunut vankiloihin enemmän ja päässyt keskustelemaan henkilöstön kanssa. Mutta osa kokee varmasti, että enemmänkin pitäisi vielä nähdä. Yhteissuunnittelua tehdään aivan liian vähän vieläkin ja tämä on pitkälti matkakulukysymys. 12 Strategiapäivä Ylivieskassa

13 HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA Ylivieska Syksyn aikana on käyty keskustelua kiusaamiseen liittyvistä asioista. Keväällä teema nostettiin TOB kyselyn kehittämiskohteisiin. Keskusteluissa nousi esille, että on erotettava mikä on kiusaamista, mikä epäasiallista käyttäytymistä. Tiedottamiseen liittyviä kehittämistoimenpiteitä on mietitty. Tiedottamiskanavia on runsaasti, ehkä liikaakin, painopiste tulisi olla vuorovaikutuksen kehittämisessä. Toisen henkilön erilaisuuden ymmärtäminen vuorovaikutuksessa (temperamentti / tyyli). Vuorovaikutuksellisuus toisen henkilön näkökulmasta. Ryhmässä voi tulla tunne, että oma sanominen voi loukata jota kuta toista. Syksyn kehittämisiltapäivässä käyty keskustelua arvoista ja miten ne näkyvät työyhteisön arjessa. Yhtymäpalvelut ja Koulutuskeskus JEDUn yhteiset palvelut Strategiapäivä Ylivieskassa Huhtikuun lopussa pidettiin Nivalassa työskentelevien hallinto-, toimisto-, talous- ja henkilöstöhallinnon työntekijöiden sekä esimiesten kanssa yhteinen suunnittelukokous ajankohtaisista asioista ja laadittiin TOB kyselyjen kehittämissuunnitelma. Yhtymäpalvelujen henkilöstön ja Koulutuskeskus JEDUn yhteisten palvelujen osalta kehittämiskohteiksi kirjattiin tiedottamisen parantamiseksi eri tasojen suunnittelukokousten lisääminen ja vuosikellon laatiminen kokonaisuuden hallintaan. Lähiesimiehen johdolla pidettävien kokousten ja tapaamisten lisäksi esimiesten kesken tulisi pitää keskustelutilaisuuksia. Syksyn osalta yhteisiä kokouksia ei ollut. Yhtymäpalvelut/ Ravitsemis- ja laitoshuoltopalvelut Ravitsemis- ja laitoshuoltopäällikkö on pitänyt kehityskeskustelut kaikille, oman työn kehittämiseen liittyviä ajatuksia on kirjattu yhdessä ylös ja toteutumisen seurannasta sovittu. Henkilökuntaa on pyritty osallistamaan oman työn suunnitteluun ja järjestämiseen mahdollisimman paljon. Itseohjautuvuuteen kannustetaan, mielipiteitä ja ajatuksia tiedustellaan ja otetaan huomioon päätöksenteon yhteydessä. Esimiehen säännölliset vierailut paikkakunnilla henkilöstöä tapaamassa. Koko keittiöhenkilökunta ja koko laitoshuollon henkilökunta kokoontuvat säännöllisesti vähintään 2 krt/vuosi koulutuksen ja virkistyksen merkeissä. Suunnittelupäivä Nivalassa Päivittäistä kommunikointia ja tiedottamista on pyritty helpottamaan teknisin ratkaisuin (s-postiryhmät ja whatsapp) ja madaltamaan kynnystä tekemällä viestittelystä luontevaa ja kaikki osapuolet tavoittavaa. Pyritään siihen, että tärkeä informaatio tavoittaa kaikki, tiedotetaan mieluummin liikaa, kuin liian vähän. Valtuustoseminaari Nivalassa

14 HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA Yhtymäpalvelut/Tietohallinto Tietohallinnon osalta oli vuoden 2018 aikana 14 yhteistä tapaamista joko koulutuksien, toimittajien tiedonantojen tai tiedottamisen takia, joista suurin osa toteutui Skypen kautta. Nämä olivat lähinnä teknisen puolen asioita. Tiedotusluonteista postia tietohallintopäällikkö lähetti vuoden aikana n. 70 kpl. Kesällä 2018 oli muuttotalkoot Haapajärvellä ja joulukuussa virkistäytymistapaaminen ja ruokailu. Joulukuussa oli myös JokiICTn alueen IT-henkilöille järjestämä pikkujoulu, johon JEDUsta osallistuivat Erkki Petsalo ja Hannu Aitto-oja. Varsinaista työviihtyvyyteen ja työssäjaksamiseen liittyvää toimintaa ovat olleet säännölliset puhelinsoitot puolin ja toisin sekä henkilökohtaiset keskustelut. Yhtymäpalvelut/Talous- ja henkilöstöhallinto Lähiesimiehen kanssa palavereita on ollut silloin tällöin. Myös yhteinen kehittämisiltapäivä pidettiin syksyllä Koulutuskeskus JEDU/ Yhteiset palvelut: Kesäkuussa pidettiin suunnittelupäivä, jossa käytiin läpi kevään 2018 toteutuneet tehtävät ja työkokonaisuudet. Tehtävien kokonaisuuksien hallinnassa on käytetty suunnittelutaulua, jota ylläpitää vararehtori. Syksyn kokouksissa on tiedotettu keskeiset asiat johtoryhmien kokouksista, käsitelty hankkeiden etenemiset ja uudet hankehaut sekä JEDU- tason pedagogisia asioita. Lisäksi ajankohtaisista asioista on tiedotettu sähköpostilla ja Teams alusta on otettu käyttöön useaan asiaan (mm. markkinointi, kansainvälisyys, tutkintokohtaiset osaamisen arviointisuunnitelmat, uusi intra, verkko-opetus, opiskelijapalvelut). Opiskelijahallintopäällikkö ja työelämäpalvelujen koulutusjohtaja ovat pitäneet omien alaistensa kanssa kokouksia, osa kokouksista on toteutunut skypen välityksellä. Opinto-ohjaajille on järjestetty suunnittelu/ kehittämispäiviä, osassa on ollut mukana vararehtori. Yhteistenpalvelujen suunnittelutaulu. 14

15 HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA Vuoden 2017 henkilöstökyselyn tulosten yhteenveto on henkilöstökertomuksen liitteenä 1. Syksyllä 2018 JEDUssa on tehty strategiatyötä professori Juhani Hongan johdolla. Strategiatyön ohessa on myös koottu tietoa toiminnan kehittämiskohteista. Strategian päivitystä on tehty niin, että koko henkilöstö on osallistettu päivitystyöhön. Henkilöstö, laajennettu johtoryhmä, yhtymähallitus ja yhtymävaltuusto ovat syksyn 2018 aikana osallistuneet mm. seminaareihin (11 kpl), joissa on yhdessä kartoitettu JEDUn kehittämistarpeita ja ideoitu kehittämiskohteita sekä päivitetty strategiaa. Yhtymähallitus on saanut katsauksen kehittämiskohteisiin kokouksessaan Samalla hallitus on hyväksynyt kehittämistoimenpiteet, joiden tavoitteena on lyhyellä tähtäimellä mm. normaalin arjen sujuvoittaminen. Tämä antaa pohjan pitkän tähtäimen kehittämistyölle JEDUssa. Kehittämistoimenpiteisiin sisältyi myös uudistetun organisaation ja johtamisjärjestelmän väliarviointi syksyllä Yhtymähallituksen puheenjohtaja Päivi Karikumpu tuli johtamaan arviointityötä. Hänen ulkopuolisena avustajanaan on toiminut professori Juhani Honka. Johdon Bench Marking matka Savon koulutuskuntayhtymään SAKKYyn Kuopioon Elo-syyskuun vaihteen henkilöstön strategiaseminaarien (8 kpl) tuotokset ja yhteenvedot on käsitelty syyskuussa 2018 kaikkien lähiesimiesten kanssa kuntayhtymän johtajan johdolla läpi ja mukana keskusteluissa ovat olleet molemmat vararehtorit. Suuri osa strategiaseminaareissa esille tulleista asioista (ruusut ja risut) koskivat päivittäisjohtamista ja arjen sujuvaan toimintaan liittyviä asioita. JEDUuun perustettiin työryhmä laatimaan opettajien työn vaativuuden arviointijärjestelmää (TVA). Työ valmistui vuoden 2018 lopussa. JEDUlle perustettiin työryhmä laatimaan ohjeistus opettajien vuosityöaikaan siirtymisestä. Työ valmistui alkuvuodesta Tässä tarkoituksessa on tutustuttu mm. Savon koulutuskuntayhtymän toimintaan. Kansanedustajat Hänninen, Rantakangas, Tölli ja Vähämäki vierailivat Nivalassa Unkarilaiset vieraat Nivalassa Unkarista yhteistyöoppilaitoksen rehtori vasemmalla ja englannin opettaja kuvassa keskellä. 15

16 HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA 3.2 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Tavoitteet Keinot Mittari, arviointi Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito vastaavat kuntayhtymän osaamistarvetta Erilaiset kehittämishankkeet Eri alojen täsmäkoulutukset Kehityskeskusteluissa kartoitettava osaamistarve Koulutuspäivien määrä Työelämäjaksojen määrä Koulutusmäärärahojen käyttö Pedagogisiin menetelmiin ja osaamisperusteisuuteen liittyvän osaamisen lisääminen Koulutus, työnkierto Koulutuspäivien määrä Toimenpiteitä Kehityskeskustelut suorittaa vuosittain lähiesimies. Keskustelujen yhteydessä laaditaan jokaiselle tavoitteet ja kehittymissuunnitelma seuraavalle vuodelle. Kehityskeskustelut 2018 Määrä Toteutumis % Haapajärvi Koulutusjohtaja Haapavesi Koulutusjohtaja Koulutuspäällikkö Kalajoki Koulutusjohtaja Koulutusjohtaja Nivala Koulutuspäällikkö Koulutuspäällikkö Oulainen Koulutusjohtaja Koulutuspäällikkö Siikalatva Koulutusjohtaja Koulutusjohtaja Ylivieska Koulutusjohtaja Vararehtori Yhteiset palvelut Vararehtori Koulutusjohtaja Opiskelijahallintopäällikkö Hallinto ja talousjohtaja Yhtymäpalvelut Kuntayhtymän johtaja Tietohallintopäällikkö Ravitsemis ja laitoshuoltopäällikkö yhteensä *Tilastosta on poistettu pitkällä virkavapaalla olevat henkilöt. JEDUssa oli vuoden 2018 aikana käynnissä 38 hanketta, joista 23 verkostohankkeita. Kansainvälisen toiminnan kehittämiseen (henkilöstö ja opiskelijat) liittyviä hankkeita oli kymmenen. Ulkomaan työelämä- ja koulutusjaksoja toteutui yhteensä 106 päivää. Henkilökunnan jaksot toteutuivat mm. Latviaan, Ruotsiin, Saksaan, Puolaan ja Tšekkeihin Henkilöstötuloslaskelma ja henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistaminen Henkilöstötuloslaskelma (liite 2) on koulutuskuntayhtymän tuloslaskelman tilien rakennetta myötäilevä malli. Henkilöstötuloslaskelma pohjautuu kuntayhtymän ulkoiseen tuloslaskelmaan. Henkilöstökulut kokonaisuutena olivat 19 miljoonaa euroa. Henkilöstön osaamisen uudistamiseen käytettiin vuonna 2018 kaikkiaan euroa. Vuodelle 2018 kehittämismittarin tavoitetta laskettiin viidestä prosentista neljään prosenttiin. Kehittämismittari oli 2,2 %. Vuonna 2017 kehittämismittarin tulokseksi tuli 2,1 %. 16 Tavoite Tavoitetaso Mittari Kokonaiskustannukset muodostuvat henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistamiseen käytetyistä panoksista (mm. koulutus-, matka-, majoitus- ja palkkakulut). 4 % Talouden seuranta (henkilöstön kokonaismenoista)

17 HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA Henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistamiseen liittyvät palkkakustannukset on koottu koulutuspäivien perusteella ESS-tietokantaohjelmasta. Jokaisen koulutukseen osallistuvan tulee itse ilmoittaa koulutuspäivät ESS-ohjelmaan, josta ne vuoden vaihteessa kootaan yhdeksi tilastoksi. Tilastoon on huomioitu myös ulkomaan työelämäjaksot ja niistä kertyneet työpäivät. Tilasto tarkistetaan vielä henkilöittäin ennen lopullista yhteenvetoa. Tarkistukset vievät aikaa, mutta samalla ne edesauttavat varmistamaan todellista panostusta henkilöstön kehittämiseen. Kuntayhtymässä on järjestetty paljon erimittaisia koulutuksia henkilöstölle vuoden 2018 aikana. Henkilöstön osaamisen uudistaminen 2018 (Ilman TYKYtoimintaa Henkilöstömenot Muut menot EI sis. ALV ALV Yhteensä Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Piippola Vankilakoulutus Ylivieska Yhteiset palvelut Yhtymäpalvelut Kaikki yhteensä Taulukossa näkyy kuntayhtymän koko henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistamiseen liittyvät kustannukset. 3.3 Henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen Tavoitteet Keinot Mittari, arviointi Henkilöstön määrä ja Henkilöstömitoitus opiskelijamäärä/henkilöstö rakenne on mitoitettu opiskelijamäärän ja tarjottavien koulutusten mukaisesti Tyytyväinen henkilöstö Hyvä perehdyttäminen Mahdollisuus kehittyä työtehtävissään Mielekkäät työtehtävät Henkilöstöpalaute, TOB Henkilöstön vaihtuvuus Laadukas rekrytointi Omien rekrytointivalmiuksien kehittäminen Rekrytoitu suoriutuu tehtävistään Opiskelijapalaute henkilöstö Toimenpiteitä Tiedotamme sisäisesti kaikista työkierto- ja tehtävien vaihtomahdollisuuksista koulutuskuntayhtymässä ja kannustamme henkilöstöä hakeutumaan näihin tehtäviin. Henkilöstöhankinta toteutetaan sähköisen Kuntarekry -palvelun kautta. Vuoden 2018 aikana Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymässä oli noin 60 tehtävää avoinna. Henkilön palkkaamiseen johti 53 rekrytointia. Vakinaisia tehtäviä oli avoinna 35 ja määräaikaisia 25. Uuden henkilön perehdyttämislista päivitettiin elokuussa

18 HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA 3.4 Henkilöstön työhyvinvointi ja työturvallisuus Tavoitteet Keinot Mittari, arviointi Kuntayhtymän henkilöstö Toimiva työterveyshuolto Sairauspoissaolot (pvä/hlö, on työkykyistä Omaehtoisen liikkumisen tukeminen Säännölliset terveystarkastukset Kuntoutustoiminta Kuntayhtymän yhteiset kuntoremonttikurssit Toiminta varhaisen tuen mallin mukaisesti kpl/yli 30/60/90 pvä) Keskimääräinen eläkeikä Virkistystoiminnan määrä/ rahat Osa-aikaeläkkeiden määrä Kuntoremontteihin osallistuneiden palautteet Työterveyshuollon vuosiseuranta Tyytyväinen ja henkisesti hyvinvoiva henkilöstö Kehityskeskustelut Mahdollisuus kehittyä työssä Henkilöstön osallistumismahdollisuudet päätöksenteon valmistelussa Henkilöstöpalaute (kysely) Henkilöstökertomus puolivuotiskatsaus Kehityskeskustelujen toteutuminen 100 % ja Toimenpiteitä Kuntayhtymä tarjoaa henkilöstölle viiden vuorokauden kuntoremontteja. Vuosittain toteutetaan vähintään yksi ryhmäkurssi. Kuntayhtymä tarjoaa henkilöstölle kulttuuriseteleitä fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin tukemiseen. Kuntayhtymän yhteistyötoimikunta toimii myös henkilöstöjaoksena, jossa on tarvittaessa mukana työterveyshuollon edustajia. Henkilöstöjaos suunnittelee ja toimeenpanee henkilöstön työkuntoisuuteen, työssä jaksamiseen ja työtyytyväisyyteen liittyviä toimenpiteitä. Kuntayhtymän henkilöstölle tarjottiin mahdollisuutta saada ilmainen iinfluenssarokotus työterveyshuollossa. Syksyn 2018 aikana kiinnitettiin huomiota sujuvan arjen toimintaan ja laadittiin henkilöstön kehittämisohjelma työhyvinvointia tukemaan Yhteistoiminnan ja työsuojelun toteutuminen Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän edustuksellinen yhteistoiminta toteutetaan yhteistyötoimikunnan peruskokoonpanolla ja laajennetulla kokoonpanolla. Yhteistyötoimikunnan peruskokoonpanoon kuuluvat pääluottamusmiehet ja työnantajan edustajat. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n pääluottamusmiehenä toimii Keijo Kivioja. Julkisalan unioni JAU ry:n JHL:n pääluottamusmiehenä toimii Marjo Salonurmi. Julkisalan unioni JAU ry:n JYTY:n pääluottamusmiehenä on Marjo Saarikettu. Työantajan edustajiksi on nimetty kuntayhtymän johtaja, vararehtorit ja hallinto- ja talousjohtaja. Sihteerinä toimii palvelussuhdevastaava. Laajennettu yhteistyötoimikunta käsittää peruskokoonpanon lisäksi työntekijäjärjestöjen edustuksen eri yksiköistä. Yhteistyötoimikuntien kokoonpanoa on tarvittaessa laajennettu erityisasiantuntijoilla käsiteltävästä aiheesta riippuen kuten työterveystoimijoilla ja työsuojeluvaltuutetuilla. Laajennettu yhteistyötoimikunta kokoontui kaksi kertaa ja peruskokoonpano kuusi kertaa. Vuoden 2018 alusta tuli voimaan uusi laki ammatillisesta koulutuksesta. Yhteistyötoimikunta seurasi lain vaikutuksia käytännön toimintaan ja henkilöstöratkaisuihin. Uuden organisaatiorakenteen eli yhden oppilaitoksen mallin käytäntöön viemistä jatkettiin esimerkiksi esimiesvaihdoksilla. Yhteistyötoimikunnan suurimmat tehtäväalueet olivat opettajien tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmän (TVA) luominen ja opettajien vuosityöaikaan valmistautuminen. Molempia varten muodostettiin keväällä 2018 asiaa suunnitteleva työryhmä. Opettajien TVA -järjestelmää suunnitellut työryhmä sai tehtävänsä päätökseen joulukuussa. Lisäksi nimettiin teknisten sopimuksen palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmä työ- ja virkaehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Loppuvuodesta työllistivät kaikkia virkaehtosopimuksia koskevat järjestelyvaraerät ja niiden jakaminen. 18

19 HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA Työsuojelun tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot ja tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän keskeisimmät työsuojelu asiakirjat ovat työsuojelun toimintaohjelma, varhaisen tuen malli, palo- ja pelastussuunnitelmat ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Kuntayhtymän työsuojelupäällikkönä toimii vararehtori Erkki Juola. Opetushenkilöstön työsuojeluvaltuutettuina toimivat Hannu Haikara (1. vara Aki Leppälä, 2. vara Juha Eskola). Tukihenkilöstön työsuojeluvaltuutettu on Veijo Hietala (vara Marjo Saarikettu). Työsuojelukokouksia oli kaksi. Pohjois-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelu suoritti tarkastuksen Nivalan yksikön rakennustyömaalle. Tarkastuksessa kehotettiin kiinnittämään huomiota telinesuunnitelmiin. Työterveyshuolto teki työpaikkatarkastuksia Nivalassa, Haapavedellä, Haapajärvellä, Oulaisissa, Ylivieskassa, Kalajoella, Piippolassa ja muutamassa vankilassa. Pohjolan vakuutusten tilaston mukaan työtapaturmia vuonna 2018 sattui 67 ja työmatkatapaturmia 42. Tapaturmien määrä oli hieman pienempi kuin edellisenä vuotena ja vahingot olivat lieviä. Suurin osa oli käden alueelle tapahtuvia viilto- ja ruhjevammoja sekä liukastumisia. Pohjola yhtiöiden kanssa rakennettua turvallisuushavaintojen ilmoittamisjärjestelmää henkilöstö ei ole vielä kokenut omakseen. Ilmoituksia tuli vuoden aikana vain 13. Havaintoja seuraamalla voitaisiin ennalta ehkäistä vahinkoja paremmin. Henkilöstön ensiapuvalmiutta on lisätty ja siihen on kiinnitetty huomiota. Joissakin yksiköissä tilanne on hyvä, mutta osassa ensiapukortit ovat vanhentuneet. Tilanteeseen tulee kiinnittää huomiota ja kouluttaa henkilöstöä Varhaisen tuen malli ja henkilöstön eläköityminen Työterveyspalvelut on järjestetty Peruspalvelukuntayhtymä Kallion, Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ja Suomen Terveystalo Oy:n kautta. Työterveyshuollon toiminnasta vuonna 2018 on tehty yhteenveto. Suunnitellut toimenpiteet kuten työpaikkakäynnit ovat Työterveyspalvelujen käyttö 2018 Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Piippola Vankila Ylivieska JEDU yht Työpaikkakäyntejä Terveystarkastuksia Sairaanhoitokäyntejä Työkykyä ylläpitävää toimintaa Kolmikantaneuvotteluja Tietojen antamista ja ohjausta Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet Psykologin konsultaatiot toteutuneet ja paikoin ylittäneet suunnitellun. Kolmen erillisen työterveyshuollon toimijan koordinointi ja tiedottaminen on ollut haasteellista toimintayksiköiden maantieteellisistä etäisyyksistä ja työterveystoimijoiden erilaisista tietoteknisistä ja digitaalisista järjestelmistä johtuen. Vuoden aikana ei-altisteisessa ympäristössä työskenteleville työntekijöille mahdollistettiin sähköinen terveystarkastus. Esimiehet saavat viikoittain listan sairauslomista, jotka ylittävät varhaisen tuen mallin mukaisen hälytysrajan kahden vuoden ajanjaksolla. Varhaisen tuen -mallin mukaisesti tietty kertymä sairaslomapäiviä vaatii toimenpiteitä (Kelan ohjeen mukainen päivän sääntö). Esimies sopii työterveyshuollon kanssa yhdessä tarvittavista toimenpiteistä keskusteltuaan asiasta palvelussuhdevastaavan kanssa. Työterveyslääkäri, esimies ja palvelussuhdevastaava osallistuvat kolmikantaneuvotteluun, jossa kartoitetaan työntekijän tilannetta ja päätetään jatkotoimenpiteistä. Taulukossa on henkilöstön asiakaskäyntien määrät toimipisteiden työterveyshuollossa aihealueittain jaoteltuna. Vierellä ovat vertailut vuosista Työpaikkakäyntejä tehdään pääsääntöisesti viiden vuoden välein eri osastoilla tai kun on tapahtunut muutoksia. Henkilöiden työssäjaksamiseen on kiinnitetty huomiota yksilökohtaisesti terveystarkastuksissa. Tarvittaessa työterveyshuolto tekee tihennettyjä tarkastuksia työtekijöille ja ohjaa heitä kuntoutuksiin tai työpsykologin vastaanotolle. Kolmikantaneuvottelujen jälkeen työntekijöiden työssä selviytymistä on seurattu säännöllisillä yhteydenotoilla tai tapaamisilla. 19

20 HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA Alla olevissa taulukoissa näkyy poissaolot keston ja sukupuolen mukaan vuosina Vuonna 2018 sairaspoissaoloja oli yhteensä Suurin osa henkilöistä sairasti alle kolme päivää. Keskimääräiseksi sairaspoissaolon kestoksi tulee 20,2 päivää. Miesten keskimääräinen sairaspoissaolon pituus oli 16,8 päivää ja naisten osalta 21,9 päivää. Sairaspoissaolojen määrä oli koko henkilöstön määrään suhteutettuna keskimäärin 9,7 päivää henkilöä kohden vuoden 2018 aikana. Sairaspoissaolot välillä päivää ovat kaksinkertaistuneet vuoden 2018 aikana Poissaolon kesto Henkilöt Mies Sairauspoissaolot yht. % osuus kaikista luokista Henkilöt Nainen Sairauspoissaolot yht. % osuus kaikista luokista Henkilömäärä yht. Sairauspoissaolot yht. 1 3 päivää % % päivää % % päivää % % päivää % % päivää % % Kaikki yhteensä % % Yksilöllisten henkilötunnusten määrä Poissaolot 2016 Poissaolon kestot Henkilöt Mies Sairauspoissaolot yht. % osuus kaikista luokista Henkilöt Nainen Sairauspoissaolot yht. % osuus kaikista luokista Henkilömäärä yht. Yhteensä Sairauspoissaolot yht 1 3 päivää % % päivää % % päivää % % päivää % % päivää 0 % 0 % 0 0 Kaikki yhteensä % % Yksilöllisten hetujen määrä Poissaolot 2017 Poissaolon kestot Henkilöt Mies Sairauspoissaolot yht. % osuus kaikista luokista Henkilöt Nainen Sairauspoissaolot yht. % osuus kaikista luokista Yhteensä Sairauspoissaolot Henkilöt yht. yht. 1 3 päivää % % päivää % % päivää % % päivää % % päivää 0 % % Kaikki yhteensä % % 2734 Yksilöllisten hetujen määrä Poissaolot 2018 Henkilöt Mies Nainen Yhteensä % osuus kaikista Sairauspoissaolot % osuus kaikista Henkilöt luokista yht luokista Henkilöt yht. Sairauspoissaolot yht Sairauspoissaolot yht. Poissaolon kesto 1 3 päivää ,40 % ,59 % päivää ,21 % ,73 % päivää ,59 % ,82 % päivää ,80 % ,85 % päivää 0 0 0,00 % 0 0 0,00 % 0 0 Kaikki yhteensä ,00 % ,00 % *Taulukossa on yksilölliset henkilötunnukset. Osa henkilötunnuksista voi olla useammassa kuin yhdessä ryhmässä. Vuosien 2015, 2016 ja 2017 henkilömäärät on ilmoitettu sekä henkilöinä että yksilöllisten henkilötunnusten määrinä. Vuosi 2018 on ilmoitettu yksilöllisinä henkilötunnusten määrinä. Liitteessä 3 olevaan taulukkoon on koottu henkilöstön poissaolot tyypeittäin. Taulukossa on jaoteltu tukihenkilöstön ja opetushenkilöstön poissaolot erikseen. Kaikkiaan poissaloja oli 7194 päivää, joihin sisältyy palkattomat virka- ja työvapaat, palkalliset virkavapaat (muu kuin sairaus), vanhempainlomat, opintovapaat, hoitovapaat ja eläkelaitoksen kuntoutukset. Kaiken kaikkiaan vuoden 2018 aikana poissaoloja kertyi 8309 (vuonna 2017 päiviä oli ja vuonna 2016 päiviä oli 16466), joihin sisältyvät myös toisen vakanssin hoito kuntayhtymässä tai toisen työnantajan palveluksessa. 20

21 HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA Työterveyshuollon ja sairaanhoidon kustannukset yksiköittäin vuonna Työterveyshuollon kustannukset 2018* Kustannukset Kustannukset Kustannukset Kustannukset Kustannukset Kustannukset Kustannukset yht yht yht yht yht yht yht Haapajärvi 16847, , , , , , ,64 Haapavesi 23617, , , , , , ,02 Kalajoki 10396, , , , , , ,86 Nivala 17251, , , , , , ,58 Oulainen 17012, , , , , , ,38 Piippola 8589, , , , , , ,68 Vankilakoulutus 9301,56 *kustannukset sisältyi aiemmin Piippolan toimipisteen kuluihin Ylivieska 10253, , , , , , ,65 Yhtymäpalvelut ja yhteiset palvelut 32640, , , , , , ,92 Yhteensä , , , , , , ,83 *organisaatiorakenne muuttui Kuntayhtymän palveluksesta jäi eläkkeelle vuoden 2018 aikana yhteensä 17 henkilöä. Se vastaa noin viittä prosenttia palveluksessa olleesta henkilöstöstä. Kaikkiaan eläkkeelle on siirtynyt neljän vuoden aikana 71 henkilöä. Tuula Taskisen eläkejuhlat Vasemmalta oikealle Keijo Makkonen, Tuula Taskinen, Erkki Juola ja Sirpa Korhonen. Matti Peltola sai kuntaliiton ansiomerkin 20 vuoden työskentelystä kunta-alalla ja Sirkka Ohtamaa 30 vuoden ansiomerkin. Merkit luovutettiin heille Nivalassa. Liisa Huurinaisen eläkejuhlat Oulaisissa Liisa kuvassa vasemmalla. Veikko Honkasen eläkejuhlia vietettiin Oulaisissa Kuvassa vasemmalla koulutuspäällikkö Ritva Joki-Kolehmainen. 21

22 4. KEHITTÄMISTOIMINTA VUONNA KEHITTÄMISTOIMINTA VUONNA Pedagoginen kehittämistoiminta ja henkilöstön kehittäminen Uudet tutkinnon perusteet (aiemmin opetussuunnitelmat) tulivat voimaan Koulutuskeskus JEDUssa valmisteltiin kevään aikana uusia tutkintokohtaisia toteuttamissuunnitelmia 24 perustutkintoon. Kevään 2018 aikana järjestettiin alakohtaisia kehittämispäiviä, joissa mukana ovat olleet esimiehet ja opettajat (yhteensä 16 työpäivää, noin 300 henkilöä). Kehittämispäivien aikana on laadittu tutkintokohtaisesti valinnaisten tutkinnon osien tarjottimet Koulutuskeskus JEDUlle. Tutkintokohtaiset toteuttamissuunnitelmat käsiteltiin laajennetussa johtoryhmässä ja elokuussa rehtori hyväksyi ne käyttöön otettavaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi elokuussa 2018 koulutuskuntayhtymälle hakemuksen perusteella strategiarahoitusta euroa käytettäväksi reformin toimeenpanoon liittyen organisaation toimintakulttuurin laaja-alaiseen uudistamiseen vuosille Rahoituksen käyttö jakautuu seuraaviin toimenpiteisiin: asiakaslähtöisen toimintakulttuurin rakentamiseen, oppimisympäristöjen ja ohjelmistojen uusimiseen, viestintään, verkko-opetuksen kehittämiseen ja henkilöstön osaamisen lisäämiseen (koulutuksiin). Rahoitusta käytettiin syksyllä 2018 n e pääasiassa ohjelmistojen uusimiseen, verkko-opetuksen kehittämiseen ja viestinnässä Koulutuskeskus JEDUn yhtenäisen ilmeen rakentamiseen. Suurin osa rahoituksesta tullaan käyttämään vuoden 2019 aikana ja hanketta hallinnoidaan yhteisissä palveluissa. Osa-aikainen verkko-opetuksen koordinaattori aloitti tehtävässään elokuussa. Hän on keskittynyt kouluttamaan opettajia ja esimiehiä digimateriaalin tuottamiseen ja verkkopedagogiseen ohjaukseen. Syyskauden suuri ponnistus oli Itslearning-oppimisympäristöön tutustuminen, tarjouspyynnön laatiminen JEDUn tarpeisiin sopivalla lisenssimäärällä ja tarjouksen saapumisen jälkeen sen hyväksyminen ja käyttöönottoprojektin aloitus. Itslearning-pääkäyttäjiksi valittiin Hannu Haikara, Arto Haataja sekä Mikko Ulvi. Oppimisympäristön pedagogisena pääkäyttäjänä on Mika Lukkarinen. Ensimmäinen pääkäyttäjäkoulutus, kolme tuntia, pidettiin Zoom-verkkokoulutuksena Jokaisesta toimipisteestä koulutusjohtajat valitsivat muutaman opettajan Itslearning train-to-trainer koulutukseen, jonka ensimmäinen päivä pidettiin Ylivieskan toimipisteessä Koulutuksessa mukana olleet opettajat tulevat toimimaan omassa toimipisteessään muiden opettajien tukena. Oulaisten sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa otettiin käyttöön Adobe Connect ohjelma syyskuussa mahdollistamaan päivittäinen etäopetus Raahesta Oulaisiin. Raahessa paikalla on ollut opettajan lisäksi noin 15 opiskelijaa, Oulaisissa etäyhteydellä mukana opetuksessa on ollut kuusi opiskelijaa. Opettajat koulutettiin käyttämään Adobe Connect etäopetusohjelmistoa. Lisäksi opettajia koulutettiin Teams-ohjelmiston käyttöön. Syksyllä perustettiin neljä pienryhmää kehittämään JEDU-tasolle yhteisiä pelisääntöjä ja ohjeita opettajien & esimiesten käyttöön: Jatkuvan haun prosessi, HOKS (henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman tekemiseen, teknisen järjestelmän rinnalle kirjalliset ohjeet), Oppisopimustoiminnan koordinointi ja toteutus tammikuusta 2019 eteenpäin ja erityisen tuen ohjeiston päivittämistyöryhmä. Kaikissa työryhmissä on ollut lähiesimiesten lisäksi mukana alan asiantuntijoita ja vararehtorit. Joulukuussa toteutui ensimmäinen alueellisen työelämäfoorumin aamiaistapaaminen Ylivieskassa. Työelämäfoorumeiden kokoontumisia koordinoi työelämäpalvelujen koulutusjohtaja. 22 Elokuusta eteen päin on tuotettu yhteisiin tutkinnon osiin avoimia verkkokursseja joita kaikki opettajat voivat hyödyntää. Nämä tuotettiin Moodle-oppimisympäristöön, josta ne siirretään Itslearning -oppimisympäristöön kevään 2019 aikana. Kursseja valmistui opiskelijan ohjaukseen, matematiikkaan, englantiin, yrittäjyyteen, myynti- ja markkinointikoulutukseen sekä asiakaspalveluun. Lisäksi hyödynnettiin avoimien ammatillisten opintojen kurssitarjontaa. Opettajia koulutettiin muutamassa toimipisteessä alkusyksystä vielä Moodle-ympäristön hyödyntämiseen. Koulutuskeskus JEDUssa järjestettiin kahdeksalla koulutusalalla ammattitaitokilpailut, joissa opiskelijat pääsivät kilpailemaan JEDUn mestaruuksista. Kilpailulajeja olivat: lähihoitaja, levy- ja hitsaus, verkkosivujen tuottaminen, hiusmuotoilu, kondiittori, talonrakennus, painotuotteen suunnittelu ja huonekalupuusepän työ. JEDUSkillseihin osallistui noin 40 kilpailijaa. Kilpailujen toteutukseen osallistui yli 20 opettajaa. Lisäksi kilpailujen järjestelyihin osallistui elinkeinoelämän edustajia (mm. tuomarointi). Kilpailutoiminta sisältyi ammatilliseen opetukseen ja toimi esim. harjoituskilpailuna muihin ammattitaitokilpailuihin. JEDUSkillsien toteutus toimi harjoituskilpailuna opiskelijoille, ja Taitaja-semifinaalien järjestäjille. Taitaja-kilpailuihin ilmoittautui 26 opiskelijaa ja semifinaalin järjestäjiksi viisi koulutusalaa.

23 4. KEHITTÄMISTOIMINTA VUONNA Laadunhallinta ja arviointi Koulutuskeskus JEDU on mukana Pohjois-Suomalaisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien Laatusampo verkostossa. Verkosto on toiminut aktiivisesti jo usean vuoden ajana. Vuonna 2018 toteutettiin Laatusampo 5 hanketta. Hankkeen koordinaattorina toimi Oulun seudun koulutuskuntayhtymä OSEKK. Jokainen verkostokumppani toteutti omia osahankeitaan, joissa toteutettiin hankkeen yhteisiä tavoitteita. JEDUn tavoitteina vuonna 2018 olivat Toimintajärjestelmän/laadunhallintajärjestelmän päivittäminen reformin tavoitteiden mukaisesti, JEDUn laatukulttuurin varmistaminen, JEDUn työpaikalla järjestettävän koulutuksen laadunhallinnan kehittäminen ja varmistaminen sekä valmistautuminen koulutuksenjärjestäjän toimintajärjestelmän itsearviointiin. Vuoden 2018 aikana JEDUlle rakennettiin Share Point alustalle uusi intranet (toimintakäsikirja). Toimintakäsikirjassa on kuvattu keskeiset toimintaprosessit ja sieltä löytyvät tarvittavat toimintaohjeet ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteiden mukaisesti. JEDUn opiskelijoita (yhteinen opiskelijakunta JEDUS- KUNTA), henkilöstöä ja työelämän yhteistyökumppaneita osallistettiin koulutuksen kehittämistyöhön ja yhteisten menettelytapojen luomiseen. JEDUn toimijat sitoutuivat olemaan mukana koulutuksen ja sen toimintatapojen kehittämisessä. seuraavista tutkinnoista: Kauneudenhoitoalan perustutkinnon oppimistulosten koulutuksen järjestäjäkohtainen palaute, Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon koulutuksen järjestäjäkohtainen palaute itsearvioinnista, Puutarhatalouden perustutkinnon koulutuksen järjestäjäkohtainen palaute ja Matkailualan perustutkinnon koulutuksen järjestäjäkohtainen palaute. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä on jäsenenä kansallisessa arviointi- ja laatuverkostossa ja JEDUn toimijat ovat osallistuneet verkoston kokouksiin ja koulutuksiin vuoden 2018 aikana. Kuntayhtymässä toteutettiin uudistetun organisaation ja johtamisjärjestelmän väliarviointi ajalla Arviointia johti yhtymähallituksen puheenjohtaja Päivi Karikumpu ja ulkopuolisena arvioinnin asiantuntijana arviointiin osallistui professori Juhani Honka. Väliarvioinnin tuotoksena kuntayhtymän henkilöstölle laadittiin hallituksen hyväksymä kehittämisohjelma, jossa on toimenpiteitä henkilöstön työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen tueksi. Kehittämisohjelman toteutumista seurataan jokaisessa hallituksen kokouksessa JEDUn toimintamenetelmiä kehitettiin ja kuvattiin siten, että varmistetaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja osaamisen osoittamisen laatu. JEDUn toimijat varmistautuivat koulutuksenjärjestäjän toimintajärjestelmän itsearviointiin osallistumalla LAATU-SAMPO 5 hankkeen yhteiseen alueelliseen perehdytystilaisuuteen. Laatusampo 5 -hankkeen toiminta rakentui aikaisempien hyvien käytäntöjen pohjalle. JEDUn uuden organisaatiorakenteen mukaisesti jokaisessa toimipisteessä yksi tai useampi esimies vastaa toiminnan laadukkaasta toteutuksesta LEAN -ajattelun periaatteiden mukaisesti. Koulutuskeskus JEDUn toimijat osallistuvat hankkeen järjestämiin yhteisiin tilaisuuksiin ja koulutuksiin. Laatusampo 5 -hankkeen toimijat esittelivät hankkeen tuloksia hankkeen kesäkokouksessa Torniossa kesäkuussa 2018 ja laatuhankkeiden valtakunnallisessa loppuseminaarissa marraskuussa Hanke tuki Koulutuskeskus JEDUn laadunhallintaa ja työpaikalla järjestettävän koulutuksen laadunhallintaa. JEDUSkills ammattitaitokilpailut järjestettiin lokakuun lopulla kuvissa talonrakentajien ja levyseppähitsaajien kilpailut käynnissä Haapavedellä. JEDUn toimijat osallistuivat KARVIn arviointeihin vuoden 2018 aikana. Arvioinnit toteutettin ja palautteet saatiin 23

24 4. KEHITTÄMISTOIMINTA VUONNA Opiskelijahallintopalvelut Vuosi 2018 käynnistyi tammikuussa uusien valtakunnallisten HOKS lomakkeiden ja tulosteiden käyttöönotolla ja ohjeistojen laatimisella sekä kouluttamiselle kyseisten asiakirjojen käyttöön. Heti helmikuussa otettiin käyttöön valtakunnallinen KOSKI palvelu, johon siirretään kaikki oppilaitoksen opiskelijoiden opiskeluoikeusjaksot sekä paljon tietoa suorituksista. Tämä järjestelmä korvaa aiemmin opiskelijamäärälaskennan perusteena olleet laskentapäivät ja muuttaa laskennan rakennetta siten, että jokainen päivä on laskentapäivä, eikä 20.1 ja 20.9, kuten aiemmin. KOSKI järjestelmän käyttöönotto oli iso rutistus, koska samassa yhteydessä piti luoda monia sisäisen valvonnan mekanismeja, joilla voidaan varmistaa, että opiskelijoiden tiedot on täytetty oikein ja ajantasaisesti. Kevään edetessä järjestettiin useita HOKS koulutustilaisuuksia sekä kehitettiin laajasti erilaisia datan laatua tarkistavia ja parantavia automaatioita. Heinäkuussa valmisteltiin kansallisen AMIS -palautejärjestelmän käyttöä. Siihen sisältyy opiskelijoiden aloituskysely ja päättökysely. Elokuussa perehdytettiin koulutusjohtajat ja koulutuspäälliköt HOKSien laatimisen ja päivittämisen suhteen. Lisäksi käytiin henkilökohtaiset perehdytyskeskustelut jokaisen opinto- ja toimistosihteerin kanssa HOKS kirjauksiin ja erityisesti opiskelijalaskentoihin liittyviin kirjauksiin. Elokuussa otettiin käyttöön uusia tutkinnon perusteita. vuoden 2019 alusta. Marraskuussa toteutettiin automaattiset opiskelija- ja opettajatietojen siirrot uuteen ITSlearning oppimisympäristöön. Joulukuussa valmisteltiin ohjeistoa uusille työelämäkoordinaattoreille sekä otettiin koko JEDUssa käyttöön yhteinen, automaattinen opiskelijoiden poissaolojen hälytysjärjestelmä. Valtakunnallisen opinto-ohjauksen päivän seuraaminen etänä Kalajoella helmikuussa Paikalla oli alueen yläkoulujen opinto-ohjaajia ja etsivän nuorisotoimen asiantuntijoita. Syksyllä rakennettiin JEDUn omaa raportointiportaalia, josta saadaan määrällisiä ja laadullisia tietoja. Järjestelmä pohjautuu opiskelijahallintojärjestelmän tietoihin, joita esitetään Power BI portaalissa. Portaalia rakennetaan käyttäjien tarpeiden ja toiveiden mukaan, mutta aivan aluksi siihen rakennetaan strategian mukaisen mittariston mukaisia tietoja HOKS kirjausten mukaisista opiskelijavuosista, valmistuneista, eronneista jne. Lokakuussa OPH tarjosi mahdollisuuden saada raportteja KOSKI palveluun siirretyistä tiedoista. Tehdään ohjelmallinen työkalu, jonka avulla voidaan verrata KOSKI palvelun tietoja sekä verrata niitä opiskelijahallintojärjestelmän tietoja. Sen jälkeen havaitut puutteet korjataan ja mahdolliset havaitut virhekirjausmahdollisuudet eliminoidaan. Ensimmäinen alueellinen JEDUPUU -tapahtuma järjestettiin Haapavedellä Lokakuussa valmisteltiin myös oppisopimusopiskelijoiden hallinnollista siirtämistä Primukseen. Siten päästään opiskelijahallinnon osalta yhteen ohjelmaan, säästetään yhden ohjelman lisenssimaksut, ohjeistot yhtenäistyvät ja raportointien laatiminen helpottuu 24

25 4. KEHITTÄMISTOIMINTA VUONNA Markkinointi ja viestintä Vuoden 2018 alussa markkinointi ja viestintä järjesteltiin uudelleen organisaatiomuutosten myötä. Yhteisten palvelujen suunnittelija Tuula Leskinen keskittyi vuoden alusta päätoimisesti markkinointiin ja viestintään ja huhtikuussa palkattiin markkinointiassistentti. Lisäksi opinto-ohjaajat tekevät omalta osaltaan paljon koulutusten markkinointia ja tärkeää viestintätyötä vieraillessaan yläkouluilla, messuilla ja muissa koulutustapahtumissa. Markkinoinnissa ja viestinnässä keskityttiin uuden Koulutuskeskus JEDU nimen lanseeraamiseen markkinoille ja ammatillisen koulutuksen imagon nostattamiseen. Tähän työhön sisältyi mm. tienvarsipylonien grafiikoiden uusiminen. Koulutuskeskus JEDUn tunnettavuuden lisäämiseksi lähdimme kesäkuussa mukaan Studentum.fi palveluun 12kk kokeilujaksolla. Ammatillisen koulutuksen imagon nostattamiseksi olimme mukana valtakunnallisessa Väylätauki kampanjassa, jota Ammatillisen koulutuksen kehittämisyhdistys AMKE ry hallinnoi. Kampanjan tavoitteena on lisätä ammatillisen koulutuksen vetovoimaa. Nuorille ja aikuisille on omat räätälöidyt viestinsä, pääviesti on kuitenkin kaikille sama Ammatillinen koulutus avaa väylät eteenpäin. Kampanjalla on omat nettisivut ja siihen liittyvät julkaisut löytyvät sosiaalisesta mediasta #väylätauki tunnuksella. Syksyllä opinto-ohjaajat järjestivät Nivalassa perinteisen alueellisen ohjauspäivän opinto-ohjaajille, nuorten työpajojen työntekijöille ja muissa ohjausalan tehtävissä toimiville asiantuntijoille. koulutuksiin jatkuva haku ja linkityksiä kehitetään jatkuvasti palautteen perusteella. Syksyllä järjestettiin omat alueelliset JEDUMetalli- ja JEDUPuu koulutustapahtumat syksyn aikana Nivalassa ja Haapavedellä. Tapahtumat keräsivät hyvin vierailijoita ja alasta kiinnostuneita. Syksyllä valmistuivat ensimmäiset uudet koulutusten esittelyvideot, uudet videot löytyvät Youtube kanavaltamme, JEDU kouluttaa. Marras-joulukuussa tehtiin strategiasta animaatiovideo, jotta strategian jalkauttaminen henkilöstön keskuudessa sekä opiskelijoille onnistuisi paremmin. Syksyn aikana otettiin tehokkaampaan käyttöön Koulutuskeskus JEDUn Snapchat tili, jonka avulla saavutetaan yläkouluikäiset muita kanavia paremmin. Tarkoituksena on saada opiskelijoita snäppäämään omasta opiskelustaan viikon kerrallaan ja sitä kautta kertomaan ammatillisesta koulutuksesta. Tärkeitä markkinointitapahtumia olivat esimerkiksi Ysipäivät jokaisessa toimipisteessä syksyn aikana Taitaja9 paikalliskisat Ylivieskassa, rento- ja reipas kädentaitokilpailu yläkoululaisille JEDUMetalli, JEDUPuu Lasten maatalousnäyttely Kärsämäellä, Konekapina Nivalassa, Inspiroiva Koti messut Kalajoella, Puutarhamessut Helsingissä ja erilaiset paikalliset koulutusja rekrytapahtumat Koulutusinfot peruskouluilla, vanhempainillat yms. Kevään aikana panostettiin erityisesti tutkinnon osien tarjonnan ja markkinoinnin kehittämiseen sekä sisäisen toimintamallin rakentamiseen suunnittelijoiden ja koulutusjohtajien sekä päälliköiden kesken. Esite- ja lehti-ilmoitusgrafiikka uudistettiin elokuussa Sisäisessä viestinnässä keskityttiin uuden intranetin rakentamiseen henkilöstön jokapäiväisen työn helpottamiseksi sekä lisättiin uutiskirjeitä ajankohtaisista asioista. Henkilöstöstä otettiin keväällä uudet valokuvat ja henkilökortit uusittiin syksyn aikana. Henkilöstölle tilattiin myös pikeepaidat uudella logolla. Nettisivujen kehittämistä jatkettiin ja koulutusten esittelysivujen teknisiä toimintoja ohjelmoitiin uusiksi yhteistyössä opiskelijahallintopalvelujen ja nettisivut toteuttaneen yrityksen kanssa. Nettisivuilla on kaikkiin Markkinoimassa koulutuksia Konekapinassa Nivalassa. 25

26 4. KEHITTÄMISTOIMINTA VUONNA Kansainvälinen toiminta Kansainvälinen toiminta organisoitiin uudelleen vuoden 2018 alusta. Suunnittelija Hannu Simi aloitti Koulutuskeskus JEDUn kansainvälisten asioiden koordinaattorina ja toimistosihteeri Kirsi Peltola toimii ERASMUS+ Matkalla mestariksi hankkeiden yhteyshenkilönä ja vastaa hankehallinnosta. Fresh 2, VlogUp! Näkökulmia monikulttuurisuuteen ja VlogUp 2 Näkökulmia monikulttuurisuuteen. ESR- rahoitteinen Visit Kalajoki, Nordplus Junior -ohjelmasta Mathematics and science in the form of distance education sekä OPH rahoitteinen Finland 100 in China. Koulutuskeskus JEDUssa toimii kansainvälisyysryhmä, jossa on edustaja jokaisesta toimipisteestä. Ryhmän tehtävä on suunnitella ja kehittää kansainvälisiä oppilaitos- ja työelämäyhteyksiä mm. hankkeiden avulla. Keväällä 2018 KV-ryhmä otti käyttöön MS TEAMS tiimityöalustan, jonne lisätään KV-toimintaan liittyvät tiedostot. KV-yhdyshenkilöt koordinoivat toimipisteissään kv-toimintaa ja huolehtivat kansainvälisistä yhteydenpitotehtävistä sekä ohjaavat ja neuvovat opiskelijoita ja henkilöstöä vaihtoihin liittyvissä asioissa. Toimipisteiden kansainvälisten asioiden yhdyshenkilöiden toimenkuvaan kuuluu koordinoida toimipistekohtaiset liikkuvuudenseurantaraportit. Ulkomaanjaksoja eli kansainvälistä liikkuvuutta seurataan koulutuskuntayhtymän puolivuotiskatsauksissa, toiminnasta laaditaan vuosiraportti ja liikkuvuustilastot toimitetaan Opetushallitukselle. Vuoden 2018 tavoite opiskelijavaihtojen määrässä oli 142 vaihtoa eli 5 % koko opiskelijamäärästä. Toteutuma oli 48 vaihtoa (vuonna 2017 toteutui 108 opiskelija vaihtoa). Yli kahden viikon mittaisia vaihtoja oli 34 ja lyhyempiä vaihtoja oli 14. Opiskelijoiden vaihtojaksot suuntautuivat mm. Espanjaan, Irlantiin, Islantiin, Puolaan ja Tanskaan. Henkilöstöliikkuvuudelle ei ole asetettu määrällistä tavoitetta, vaihtoja toteutui 21 (vuonna 2017 toteutui 28 vaihtoa) ja vaihdot olivat keskimäärin viiden vuorokauden mittaisia. Eija Huotari, Essi Rahja, Sara Åhman ja Hannu Simi Banska Bysticassa Slovakiassa kesäkuussa ATC-hankkeen loppuseminaari kesäkuussa 2018 Slovakiassa. Henkilökunnan jaksot toteutuivat mm. Latviaan, Ruotsiin, Saksaan, Puolaan ja Tšekkeihin. Koulutuskeskus JEDUun saapui työssäoppimaan tai opiskelemaan yhteensä 43 opiskelijaa, mikä on lähes puolet enemmän kuin vuonna 2017 (26 opiskelijaa). Opiskelijat saapuivat mm. Liettuasta, Saksasta ja Unkarista. Myös opettajia tai asiantuntijoita vieraili JEDUssa kiitettävästi, yhteensä 40 opettajaa, mikä on puolta enemmän kuin vuonna 2017 (19 opettajaa). Opettajia saapui mm. Espanjasta, Kreikasta, Liettuasta, Saksasta ja Unkarista. Kesäkuussa 2018 allekirjoitettiin uusi yhteistyösopimus Sri Lankan ammatillisen koulutuksen edustajien kanssa Nivalassa. 26 Koulutuskeskus JEDUssa oli vuonna 2018 useita kansainvälisyyteen liittyviä hankkeita. ERASMUS+ ohjelmasta hankkeet Matkalla mestariksi ja , Puola hanke, Exchange of Good Practices, Liettualaiset ravintola- ja catering alan vaihto-opiskelijat osallistuivat normaaliin opetukseen Oulaisissa. Kuvassa opiskelijat opettaja Merja Kalliokosken kanssa opetuskeittiöllä. Liettualaiset vierailivat myös Haapavedellä vaihtojaksonsa aikana.

27 4. KEHITTÄMISTOIMINTA VUONNA Hanketoiminta JEDUn hankekokonaisuutta seurataan yhteisessä hankesalkussa. Seurannan kehittäminen ja yhteisen hankeohjeiston päivittäminen aloitettiin vuoden 2018 loppupuolella, ja sitä jatketaan edelleen vuoden 2019 alkupuolella. JEDUn hankeohjeisto on kaikkien käytettävissä intrassa Yhteisten palveluiden alla. JEDUssa oli vuoden 2018 aikana käynnissä 38 hanketta, joista 23 verkostohankkeita. JEDU toimi koordinaattorina kahdessa hankkeessa: Maaseutuammattiin-esiselvityshanke ja Finland 100 in China. Hankkeita oli määrällisesti 27 kappaletta vähemmän kuin edellisvuonna. Hankesalkun arvo oli koko vuoden osalta yhteensä noin 4,1 miljoonaa euroa eli 1,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Hankerahoitus jakautui avustuksiin (31 %), ESR-/EMR-rahoitukseen ja EAKR-rahoitukseen (24 %). Vuoden lopussa haussa olevien hankkeiden yhteissumma oli noin euroa. Saksalaisia ja slovakialaisia opettajia sekä opettajaopiskelijoita vieraili viikon ajan toimipisteissämme marraskuun lopulla Kuvassa E-Twinng -koulutusta iltapäivällä Oulaisissa Kosteenkadulla. Vuoden lopussa päättyi useita ESR- ja EAKR-hankkeita. Päättyneissä ESR-hankkeissa on mm. kehitetty hitsausliitosten ja materiaalien tarkastajakoulutusta (TaKoKe), sujuvaa siirtymistä ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun (Jatkoväylä), tapoja hyödyntää 3D-tulostuksen osaamista ja opetuskäyttöä eri koulutusaloilla (JEDU 3D), matkailualan koulutusta entistä laadukkaam- Erasmus+ -hankkeen rahoituksella talonrakentaja- ja sisustusrakentajaopiskelijat pääsivät kolmen viikon opintomatkalle Puolaan toukokuussa Ensimmäinen aamupalatilaisuus alueemme työelämälle järjestettiin Ylivieskassa

28 4. KEHITTÄMISTOIMINTA VUONNA 2018 paan kansainvälisyyteen (Visit Kalajoki!) ja oppisopimuskoulutuksen tunnettavuutta valtakunnallisesti (Opsodiili Pohjoinen). EAKR-hankkeissa on mm. kehitetty hajautetun biokaasutuotannon jakelua (Hajautetun biokaasutuotannon kehittäminen), edullinen puutuhkaa käyttävä biokaasun puhdistusmenetelmä ajoneuvokaasun tuottamiseksi (Biokaasun puhdistus liikennekaasuksi käyttämällä tuhkapuhdistusta ja kalvoerotusta), JEDUn 3D-oppimisympäristöä (3D-laiteympäristö) ja automaatiotekniikan opetusta (Automaatiotekniikan oppimis- ja kehittämisympäristö). Lisäksi hankkeiden rahoituksella on hankittu mm. ammattitason 3D-tulostin, FDM-tulostimia ja kappaletavara-automaation ja prosessiautomaation opetusympäristö. Kansainvälisyyshankkeissa kehitettiin yleisten työelämätaitojen opetusta neljässä eurooppalaisessa maassa (The Acceleration method of development of Transversal Competences in the student s Practical Training Process), järjestettiin opiskelijoille ja opettajille ulkomaanjaksoja (Matkalla mestariksi JEDUsta ) ja toteutettiin opiskelija-, opettaja- ja asiantuntijavaihtoja Kiinaan (Finland 100 in China). Useissa hankkeissa järjestettiin kohderyhmille koulutusta ja seminaareja. Osaaminen virtaa Jokilaaksoissa hankkeen Yrittäjyysteemapäivä pidettiin Oulaisissa. Jatkoväylä-hanke järjesti vuoden aikana väyläopintotietoutta lisääviä koulutuksia, viimeisimpinä OPO-työpaja Oulaisissa ja Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän sekä Centria-ammattikorkeakoulun opinto-ohjaajien yhteinen workshop Ylivieskassa. Erityisavustus maahanmuuttajataustaisia opettavien osaamisen kehittämiseen ja täydennyskoulutukseen -hankkeessa järjestettiin kaksi seminaaria ja koulutuksia. Seminaarien aiheina olivat Kieli- ja kulttuuritietoinen kohtaaminen ja Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja S2-opetusmentelmät muun opetuksen tukena Seminaarit järjestettiin Haapavedellä yhteistyössä Haapaveden Opiston kanssa. Hankkeen koulutukset olivat verkkokursseja, aiheina mm. Erilaiset oppimisalustat maahanmuuttajaopetuksessa, Moninaisuuden kohtaaminen, S2-oppija työyhteisössä ja Selkokieli. Osaamista virtaa Jokilaaksoissa hankkeen Yrittäjyysteemapäivä järjestettiin Oulaisissa (yläpuolella olevat kuvat) Hankkeista ja niiden tuloksista on tiedotettu sekä yleisesti että tärkeimmille kohderyhmille ja yhteistyökumppaneille mm. erilaisissa tilaisuuksissa ja tapaamisissa, mediassa, www-sivuilla, sähköpostitse ja Facebookissa. JEDUn www-sivuilla on kaikkien hankkeiden, sekä käynnissä olevien että päättyneiden, yhtenäiset esittelysivut. Esittelyssä on kuvaus hankkeesta ja sen tavoitteista, toteutusaika, kustannusarvio ja yhteystiedot. 28

29 5. HENKILÖSTÖKOULUTUS 5. HENKILÖSTÖKOULUTUS 5.1 Henkilöstökoulutuksen suunnittelu ja arviointi Tavoitteet Keinot Arviointi Henkilöstökoulutus vastaa kuntayhtymän toiminnan kehittämisen tarpeisiin Johtoryhmässä sovitaan yhteisistä koulutuspäivien sisällöistä ja teemoista. Koulutuskeskus JEDUn yhteiset palvelut ovat keskeisessä roolissa koulutusten suunnittelu- ja valmistelutyössä. Koulutuksiin osallistuneiden palautteet Toimenpiteitä Työnantaja tukee opiskelua ja kouluttautumista. Kuntayhtymä jatkaa esimiesten ja henkilöstön muutoksesta selviämiseen liittyviä koulutuksia ja tukee henkilöstöä muutostilanteessa. Henkilökohtaistaminen ja yksilölliset opintopolut (3 op) laajuiseen koulutukseen osallistui vuoden 2018 aikana neljä opettajaryhmää yhteensä n. 80 opettajaa/asiantuntijaa. Opettajan digitaidot uraohjauksessa (3 op) verkkokoulutuksiin osallistui n. 25 opettajaa. Koulutuksessa osallistujat hankkivat valmiuksia hyödyntää digitaalisuutta uraohjauksessa perehtymällä erilaisiin verkko- ja somevälineisiin uraohjauksen tukena. Koulutus toteutui kokonaan verkon kautta. Kaikki koulutukset toteutti Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu, jonka kanssa kuntayhtymällä on puitesopimus koulutusten hankinnasta. Osaaminen virtaa hankkeessa on vuoden 2018 aikana koulutettu 72 henkilöä työpaikkaohjaajaksi. 12 opettajaa osallistui lyhytkestoisille työelämäjaksoille. Yksi seminaari järjestettiin Oulaisissa (sosiaali- ja terveysalan työelämä- ja koulutusyhteistyöseminaari). Lisäksi yksi tapahtuma järjestettiin yhdessä Jedun markkinointihenkilöstön kanssa (JEDUPUU) ja päivän toteutui yhteistyöyrityksen kanssa alan esittelypäivänä, mukana Haapaveden kaupungin elinkeinopalvelut, Haapaveden Puukaluste Oy, Kaluste Ritala, Lehto Components Oy, NJC henkilöstöpalvelut, Omega-Keittiöt, Timber-Hirsi Oy ja tmi Arto Rautiainen) Elokuussa pidettiin VESO päivä. Koko henkilökunta oli mukana, kun käsiteltiin vuosityöaikaan siirtymistä. Opettajat käsittelivät aamupäivän aikana omissa työpajoissaan mm. teemoja Miten opetus järjestetään niin että mahdollistetaan jatkuva haku ja Miten tulee toimia, että opiskelijat voisivat jatkossa tehdä itse työjärjestyksensä. Syyskuun JEDUn yhteisessä koulutuspäivässä aamupäivän aikana toimipisteissä oli omaa ohjelmaa ja iltapäivä kaikille yhteistä. Iltapäivän ohjelma toteutui etäyhteydellä kaikille samanaikaisesti. Professori Satu Uusiautti toi esille muutosjohtamiseen liittyviä asioita ja SAKU ry:n toiminnanjohtaja Saija Sippola esitteli Liikkuva AMis kehittämispolkua ja sen tavoitteita. Marraskuussa 2018 kartoitettiin kaikilta Koulutuskeskus JEDUn esimiehiltä ja opetushenkilöstöön kuuluvilta pedagogisen tuen ja muun täydennyskoulutuksen tarpeet. Selvityksen perusteella opettajille järjestetään vertaistukena ja/tai asiantuntijoiden toimesta pedagogista tukea ja ohjausta vuoden 2019 aikana. Koulutuspäivä Nivalassa. 29

30 5.2 Henkilöstökoulutukseen osallistuminen Henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistaminen: 5. HENKILÖSTÖKOULUTUS Tavoitteet Keinot Arviointi Vähintään viisi (5) Koulutuspäivien määrä koulutuspäivää/hlö Kuntayhtymä järjestää monipuolisesti opetusta tukevia koulutuskokonaisuuksia alueella Toimenpiteitä Kehityskeskusteluissa käydään läpi henkilökohtaiset toiveet ja tarpeet suhteessa omiin työtehtäviin. Jokaiselle työntekijälle laaditaan kehityskeskustelujen yhteydessä kehittymissuunnitelma, johon kirjataan tavoitteet seuraavalle vuodelle. Koulutuspäivät on koottu alla olevaan taulukkoon henkilöstöhallinnon ohjelmasta. Tilasto sisältää myös henkilöstön työelämäjaksot. Ulkomaan työelämäjaksoja toteutui yhteensä 21, joista 19 jaksoa oli 7 vuorokautta tai hieman lyhyempiä, kaksi jaksoa oli yli viikon mittaisia. Ulkomaan työelämä- ja koulutusjaksoja toteutui yhteensä 106 päivää. Henkilöstön Kaikki Hallinto Opetus Tuki koulutuspäivät 2018 yhteensä Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Piippola Vankilakoulutus Ylivieska Yhteiset palvelut Yhtymäpalvelut Kaikki yhteensä Henkilöstön koulutusaste miehet naiset näkökulmasta Henkilöstön koulutusaste miehet/naiset 2018 Perusaste Keskiaste Alempi Ylempi Kaikki yhteensä Alin korkea aste korkeakouluaste korkeakouluaste Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Piippola Vankilakoulutus Ylivieska Yhteiset palvelut Yhtymäpalvelut Kaikki yhteensä % osuus koko henkilöstöstä 1 % 0 % 12 % 13 % 3 % 7 % 17 % 15 % 10 % 24 % 100 % Henkilöstön koulutusrakenteen kuvauksissa on käytetty Tilastokeskuksen koulutusrakennejaottelua. Keskiasteen koulutuksiksi luetaan esimerkiksi ylioppilastutkinnot ja ammatilliset perustutkinnot. Mm. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja, luetaan alimpaan korkea-asteeseen. Alempi korkeakouluaste sisältää mm. insinöörit, ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat muun muassa ylemmät korkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Tutkijakoulutusasteeseen luetaan lisensiaatin- ja tohtorintutkinnot. 30

31 5. HENKILÖSTÖKOULUTUS Henkilöstön koulutusaste miehet/naiset % 24 % 20 % 15 % 10 % 12 % 13 % 7 % 17 % 15 % 10 % 5 % 3 % 1 % 0 % 0 % Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Perusaste Keskiaste Alin korkea aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Henkilöstön koulutusaste tukihenkilöstö opetushenkilöstö näkökulmasta Henkilöstön koulutusaste opetus/tuki 2018 Perusaste Keskiaste Alin korkea aste Alempi Ylempi Kaikki yhteensä korkeakouluaste korkeakouluaste Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Piippola Vankilakoulutus Ylivieska Yhteiset palvelut Yhtymäpalvelut Kaikki yhteensä % osuus koko henkilöstöstä 0,6 % 5,4 % 19,0 % 3,9 % 3,9 % 24,7 % 6,6 % 25,6 % 7,8 % 100 % Henkilöstön koulutusaste opetus/tuki % 25 % 25 % 26 % 20 % 19 % 15 % 10 % 5 % 0 % 1 % 5 % 4 % 4 % Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Perusaste Keskiaste Alin korkea aste Alempi korkeakouluaste 7 % 8 % Ylempi korkeakouluaste 31

32 5. HENKILÖSTÖKOULUTUS Koulutusaste vaikuttaa suoraan opetushenkilöstön palkkaukseen ja on yksi motiivi jatko-opiskeluihin. Henkilöstön osaamista ja kehittymistä seuraamalla pystytään suunnittelemaan henkilöstön jatkuvaa koulutusta ja työn kehittymistä. Koulutustaso on yksi keskeisistä mittareista arvioitaessa henkilöstövoimavarojen laadullista tasoa. 5.3 Opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus Tavoite Tavoitetaso Mittari Päätoimisilla opettajilla on asetuksen /986 mukainen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimus. 95 % Tilasto Koko opetushenkilöstön määrästä (198 henkilöä) asetuksen mukainen kelpoisuus on 186 henkilöllä. Vuodelle 2018 tavoitetasoa nostettiin 90 %:sta 95 %:iin. Kuntayhtymän asettamasta tavoitetasosta jäätiin hieman, toteutumaksi tuli 94 %. Koko opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus Ei kelpoisuutta Kyllä Kelpoisuus Kaikki yhteensä Kelpoisten % osuus 2018 Kelpoisten % osuus 2017 Kelpoisten % osuus 2016 Kelpoisten % osuus 2015 Kelpoisten % osuus 2014 Kelpoisten % osuus 2013 Haapajärvi % 95 % 88 % 88 % 83 % 79 % Haapavesi % 97 % 95 % 95 % 88 % 80 % Kalajoki % 94 % 90 % 83 % 80 % 80 % Nivala % 90 % 93 % 90 % 79 % 74 % Oulainen % 100 % 96 % 85 % 78 % 79 % Piippola % 90 % 86 % 83 % 83 % 73 % Vankilakoulutus % *sisältyi aiempina vuosina Piippolan lukuihin Ylivieska % 86 % 69 % 57 % 63 % 62 % Yhteiset palvelut % *sisältyi aiempina vuosina toimipisteiden lukuihin Kaikki yhteensä % 93 % 89 % 85 % 79 % 76 % Opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Piippola 2 6 Vankilakoulutus 2 12 Ylivieska 1 25 Yhteiset palvelut 8 Ei kelpoisuutta Kyllä Kelpoisuus 32

33 6. TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA 6. TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA Kuvat Rauhalahden kuntoremontista. Toukokuussa kuntayhtymä osallistui valtakunnalliseen Unelmien liikuntapäivään. Jokaisella paikkakunnalla järjestettiin liikunnallisia virkistystapahtumia yhdessä opiskelijoiden kanssa. Koulutuskuntayhtymä haki ja pääsi mukaan elokuussa 2018 alkaneeseen valtakunnalliseen SAKU ry:n koordinoimaan Liikkuva Amis- kehittämispolulle, jossa tavoitteena on lisätä sekä opiskelijoiden että henkilöstön työhyvinvointia. Liikkuva Amis- kehittämispolun työryhmä on kokoontunut 3 kertaa syksyn 2018 aikana. Se on kartoittanut opiskelijoiden ja henkilöstön avulla liikkumista lisääviä toimenpiteitä. Syksyn yhteisessä koulutuspäivässä käsiteltiin ulkopuolisten asiantuntijoiden johdolla kehittämispolun tavoitteita ja toimenpiteitä, sekä muutosjohtamista ja suhtautumista jatkuvaan muutokseen. Valtakunnallisen Hyvinvointi virtaa viikon aikana JEDUn eri yksiköissä järjestettiin erilaisia yhteisöllisyyttä tukevia tapahtumia. Kaikille opiskelijoille ja henkilökunnalle tarjottiin ilmaiset aamupuurot ja jokaisessa toimipisteessä oli hyvinvointiohjelmaa. Kuntayhtymässä on käytössä Smartum-liikunta- ja kulttuurisetelit. 50 euron arvoisen setelinipun voi hakea jokainen päätoiminen työntekijä vuosittain. Henkilöstön kevät- ja syyskuntokampanjat toteutettiin jokaisessa toimipisteessä. Kuntokampanjalla pyritään motivoimaan henkilöstöä harrastamaan liikuntaa vähintään 30 minuuttia päivässä, mielellään joka päivä. Liikuntaa harrastamalla ylläpidetään ja parannetaan omaa hyvinvointia. Kampanjoiden arvonnat suoritettiin toukoja joulukuussa. Palkintoina annetaan Smartum-seteleitä. Lokakuussa johtoryhmä teki päätöksen, että paikkakunnittain voidaan järjestää henkilöstölle virkistystapahtuma mennessä (liikuntatapahtuma, elokuva, konsertti, teatteri, yhteinen ruokailu tai pikkujoulu jne). Suurin osa käytti omaa henkilöstöään ruokailemassa. Henkilöstölle tarjotut kunto- ja virkistystapahtumat Kesän 2018 kuntoremontti järjestettiin Kuopion Rauhalahdessa heinä elokuun vaihteessa. Kaikki osallistujat olivat tyytyväisiä viikon järjestelyihin. SAKU ry:n Talvikisoista Koulutuskeskus JEDU sai neljä mitalia. Koulutuskeskus JEDUn opettaja Annimaria Mäkikyrö voitti kaksi kultaa Saku ry:n talvikisoissa. Voitto tuli naisten yleisen sarjan vapaan tyylin kolmella kilometrillä ja perinteisen sprintissä. 33

34 6. TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA Miesten parisprinttiviestissä Koulutuskeskus JEDU hiihti pronssille. Joukkueessa hiihtivät Kari Siekkinen ja Timo Halmetoja. Kari Siekkinen hiihti M60-sarjan sprintissä kolmanneksi. Timo Halmetoja oli neljäs viidellä kilometrillä M60-sarjassa. Talvikisat järjestettiin Vuokatissa. Maaliskuussa 2018 Koulutuskeskus JEDU sai kahdeksan mitalia. JEDU:n henkilökuntaa osallistui SAKU ry:n ilma-aseiden kotiratakilpailuun hyvällä menestyksellä. Alla tuloksia: Ilmakivääri, rentosarja, naiset 1. Annimaria Mäkikyrö, 2. Virpi Marttila Ilmakivääri, rentosarja, miehet 3. Juha Partanen, 5. Pertti Kuosmanen Ilmapistooli, rentosarja, naiset 1. Virpi Marttila, 2. Annimaria Mäkikyrö Ilmapistooli, rentosarja, miehet 2. Juha Partanen, 4. Pertti Kuosmanen Ilmapistooli, joukkuekilpailu 3. Juha Partanen, Virpi Marttila ja Annimaria Mäkikyrö Huhtikuussa 2018 Koulutuskeskus JEDUn joukkue sijoittui neljänneksi miesten A-sarjassa SAKU ry:n lentopalloturnauksessa Vierumäellä. Joukkueessa pelasivat Antti Leiviskä, Juhani Madetoja, Juha Sarja, Lasse Sarja, Sanna Eronkoski, Marko Parhiala ja Veijo Hannula. Neljännen sijan myötä joukkue säilytti paikkansa A-sarjassa. Syksyllä 2018 JEDU Team Sprint -joukkue voitti pronssia valtakunnallisessa liikuntakampanjassa, jossa mitattiin ammattiopistojen henkilöstön liikunta-aktiivisuutta. Kahdeksan viikon mittaisen kampanjan aikana JEDU Team Sprintin jäsenet harrastivat liikuntaa keskimäärin lähes 120 minuuttia joka päivä. Joukkueeseen kuuluivat Marko Kallunki, Terhi Lehtola, Lasse Sarja, Eliisa Pihlaja-Vihelä, Reima Mäntyranta ja Marko Parhiala. He työskentelevät Koulutuskeskus JEDUn Haapaveden yksikössä. Kilpailu oli jaettu rento-, kunto- ja kilpasarjaan. JEDU Team Sprint osallistui kilpasarjaan, jossa oli mukana kaikkiaan 13 joukkuetta. Sarjan muut mitalisijat menivät Seinäjoelle ja Helsinkiin. JEDUsta mukana olivat myös joukkueet Rapun Poppoo ja JEDUn Kunto oy, jotka kilpailivat kuntosarjassa. Liikuntakampanjan järjesti SAKU ry. Liikuntapäivänä Nivalassa oli ohjelmassa liikuntaa ja piha-aluieden siivousta ja lopuksi makkaran paistoa. SAKU ry:n henkilöstön sekalentiksen mestaruuksista pelattiin Joensuussa. B-sarjan ykköseksi nousi Koulutuskeskus Jedu. B-sarjassa mestaruutta tavoitteli kahdeksan joukkuetta. B-sarjassa voittoon nousseen JEDUn Eliisa Pihlaja-Vihelä kiitteli joukkueiden välistä yhteishenkeä. Kentällä joukkueet ovat vastustajia, mutta muuten pelaajat ovat hyviä kavereita. Turnauksen järjestelyt ovat sujuneet 34

35 6. TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA erinomaisesti. Arvostan kovasti sitä, että täällä on ollut nuoria kahvilassa, iltajuhlassa ja tuomareina sitoutettuina toteuttamiseen. Kuntayhtymä jakoi joulumuistamiset henkilöstölle sekä luottamushenkilöille. Koko turnaus on ainutlaatuinen juttu, johon haluaa lähteä mukaan. Samalla se on hieno tapa saada eri yksiköiden saman henkisiä ihmisiä yhteen. Pelit täällä ovat työhyvinvoinnin kohokohtia, kiteyttää Pihlaja-Vihelä ( ta?fbclid=iwar1w3-ishgoutzq5hf_dad_hfyzel2k- HZPgQyTy0rO7paixr6hRQbeeQ3kE) 6.3 Henkilöstön työkuntoisuus, työssä jaksaminen ja työtyytyväisyys Tavoite Tavoitetaso Mittari Sairaslomien määrä vähenee, työssä Henkilöstöpalaute ja jaksetaan pitempään tilasto Yli 60 vuotiaiden määrä toimipisteittäin Kaikki yhteensä Haapajärvi Haapavesi Nivala Oulainen Piippola Vankilaopetus Yhteiset palvelut Yhtymäpalvelut Ylivieska Kuntayhtymässä työskenteli vuoden 2018 lopussa 56 työntekijää, joiden ikä on vähintään 60 vuotta. Vuoden 2018 lopussa kartoitetun tilanteen mukaan viiden vuoden sisällä 90 henkilöä tulee 63 vuoden ikään. Taulukkoon on eritelty henkilöstöryhmittäin 63 vuoden ikään tulevien henkilöiden määrä viiden vuoden aikana. Opetuksesta jäi vuoden 2018 aikana eläkkeelle yhteensä 13 henkilöä ja tukipalveluista 4 henkilöä. Jokilaaksojen Koulutuskuntayhtymä ELÄKÖITYVÄT HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN vuoden ikään 0 vuotta 1 vuotta 2 vuotta 3 vuotta 4 vuotta 5 vuotta Yhteensä tukipalvelut Opettajat, koulutusjohtaj a ja päälliköt Yhteensä henkilöitä

36 7. YHTEENVETO 7. YHTEENVETO 36 Tämä henkilöstökertomus on Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän seitsemännen toimintavuoden yhteenvetoa erityisesti henkilöstöön liittyvistä keskeisistä tunnusluvuista, strategisten painopistealueiden toteutumisesta, kehittämistoiminnasta, henkilöstökoulutuksista sekä työkykyä ylläpitävästä toiminnasta vuoden 2018 aikana. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän henkilöstömäärä oli yhteensä 332 henkilöä. Henkilöstömäärä on kolmen viime vuoden aikana vähentynyt 142 henkilöllä, joista eläkkeelle on siirtynyt 55 henkilöä. Koko henkilöstön määrästä vakinaisia kokoaikaisia henkilöitä oli 89,4 %. Osa-aikatyössä oli yhteensä 35. Osa-aikatyössä olevista henkilöistä naisia on 24 ja miehiä 6. Henkilöstön keski-ikä vuoden lopulla oli 50,7 vuotta. Suurinta ikäryhmää edustaa vuotiaat, joihin vuonna 2018 kuului 78 työntekijää. Yli 60-vuotiaita oli 56 työntekijää. Kaikkiaan kuntayhtymässä yli 50-vuotiaita on 196 henkilöä eli heidän osuus on 59 % henkilöstöstä. Kuntayhtymän henkilöstön sukupuolirakenne on lähes tasapainossa. Naisia on 194 (58,4 %) ja miehiä 138 (41,6 %). Toimipisteittäin sukupuolijakauma vaihtelee jonkin verran. Henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittäminen ja työkyvyn ylläpitäminen ovat keskeisiä työhyvinvointiin ja sitä kautta toiminnan tulokseen vaikuttavia asioita. Kuntayhtymän strategiassa on asetettu tavoitteeksi, että vähintään 4 % henkilöstömenoista käytetään henkilöstön osaamisen uudistamiseen liittyviin toimenpiteisiin. Kehittämismittari jäi 2,2 %:iin. Kehityskeskustelujen toteutumaksi tuli 100 % ja strategiaan asetettu 100 %:n tavoite saavutettiin ensimmäistä kertaa koko koulutuskuntayhtymän historian aikana. Vuoden 2017 TOB-työolobarometrikyselyn tuloksia on käsitelty laajasti kevään 2018 aikana kuntayhtymä tasolla sekä JEDUn toimipisteissä. Tulosten pohjalta kaikissa toimipisteissä laadittiin kehittämissuunnitelmat lukuvuodelle Johtoryhmä käsitteli kokouksessa kehittämissuunnitelmat ja vararehtori tiedotti niiden käsittelystä kaikille esimiehille. Tiedonkulun parantaminen (JEDU tasolla, oman yksikön tasolla ja sisäisen tiedottamisen tasolla) nousi kaikilla keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Osa kehittämiskohteista on JEDU tasoisia ja niitä on käsitelty johtoryhmässä. Kehittämistoimenpiteitä arvioidaan keväällä Erillistä TOB kyselyä ei tehty vuonna Organisaatiomuutos, uusi johtamisjärjestelmä ja samanaikaisesti AMISREFORMiin liittyvät muutokset ja uudistukset ovat vaatineet suuria ponnistuksia JEDUn koko henkilöstöltä ja aiheuttaneet epävarmuutta, muutosvastarintaa ja työtyytymättömyyttä eri toimipisteissä. Yhtymähallitus on osaltaan aktiivisesti ohjannut ja seurannut muutosten ja uudistusten tekemistä hallituksen kokouksessa käsiteltiin mm. Koulutuskeskus JEDUn uuden johtamisjärjestelmän ja -tavan toimeenpanoa, arviointia ja kehittämistoimenpiteitä. Samassa kokouksessa päätettiin JEDUn strategian päivitystyöstä niin että se tehdään yhdessä koko henkilöstön kanssa. Päivitystyön yhteydessä tehdään perusteellinen kartoitus organisaation toimivuudesta ja mahdollisista kipupisteistä. Kuntayhtymässä toteutettiin uudistetun organisaation ja johtamisjärjestelmän väliarviointi ajalla Arviointia johti yhtymähallituksen puheenjohtaja Päivi Karikumpu ja ulkopuolisena arvioinnin asiantuntijana arviointiin osallistui professori Juhani Honka. Väliarvioinnin tuotoksena kuntayhtymän henkilöstölle laadittiin hallituksen hyväksymä kehittämisohjelma, jossa on toimenpiteitä henkilöstön työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen tueksi. Kehittämisohjelman toteutumista seurataan jokaisessa hallituksen kokouksessa. Vuoden 2018 aikana järjestettiin runsaasti erimittaisia koulutuksia eri henkilöryhmille. Koulutuksia on järjestetty muutaman tunnin koulutuksista useamman opintopisteen laajuisiin koulutuksiin. Jokaisella paikkakunnalla järjestettiin liikunnallisia virkistystapahtumia yhdessä opiskelijoiden kanssa. Koulutuskuntayhtymä haki ja pääsi mukaan elokuussa 2018 alkaneeseen valtakunnalliseen SAKU ry:n koordinoimaan Liikkuva Amis- kehittämispolulle, jossa tavoitteena on lisätä sekä opiskelijoiden että henkilöstön työhyvinvointia. Kuntayhtymä järjesti kuntoremonttiviikon Kuopion Rauhalahdessa heinä elokuun vaihteessa Siihen osallistui 9 henkilöä. Smartum-setelit ovat edelleen käytössä. Sairaspoissaolojen määrä oli koko henkilöstön määrään suhteutettuna keskimäärin 9,7 päivää henkilöä kohden vuoden 2018 aikana. Valtakunnallisen Hyvinvointi virtaa viikon aikana JEDUn eri yksiköissä järjestettiin erilaisia yhteisöllisyyttä tukevia tapahtumia. Kaikille opiskelijoille ja henkilökunnalle tarjottiin ilmaiset aamupuurot ja jokaisessa toimipisteessä oli hyvinvointiohjelmaa. Jos jäi vuosi 2018 historiaan muutoksen vuotena valtakunnallisesti, oli se sitä totisesti myös paikallisesti JEDUn muutoksen vuosi. Lämmin kiitos henkilöstölle näiden muutosten keskellä jaksamisesta. Yhdessä olemme enemmän! More together Hand in Hand! Ymmärrys luo asialle arvon. Tärkeäksi ymmärretty asia säilyy mielessä. Muistinvarainen asia, tärkeäksikin mainittu, katoaa. Kari Ollikainen

37 Liite 1 TOB kyselyn tulokset vuodelta Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Piippola Ylivieska 1. Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus toimia itsenäisesti työssäni 4,03 3,82 3,67 3,94 3,97 4,38 4,04 3,56 3,95 4,12 4,19 4,15 Minulla on mahdollisuus olla mukana omaa työtäni koskevia muutoksi suunniteltaessa 3,13 2,82 3 2,89 3,03 3,34 3,38 2,67 3,02 3,28 3,34 3,49 Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia kykyjä työssäni 3,57 3,39 3,33 3,31 3,41 3,34 3,38 3,83 3,41 3,58 3,69 3,70 Uusien ideoiden kehittelyyn käytetään aikaa työyksikössäni 2,4 2,58 2,61 2,38 2,41 2,69 2,92 2,11 2,5 2,80 2,92 2,97 2. Esimiestyö Esimieheni huolehtii työntekijöistä 2,77 3,08 3,22 3,15 3,1 3,22 4,08 2,78 3,17 3,28 3,35 3,44 Olen tyytyväinen työyksikköni johtamistapaan 2,67 3,13 3,39 3,46 3,14 3,34 4,04 2,78 3,27 3,36 3,47 3,40 Koen esimieheni toimintatavat oikeudenmukaisiksi 2,97 3,08 3,56 3,55 3,34 3,34 4,08 2,94 3,37 3,41 3,43 3,53 Olen tyytyväinen lähimmältä esimieheltäni saamaani tukeen ja ohjaukseen 3,03 3,16 3,44 3,55 3,31 3,28 4,25 2,94 3,39 3,55 3,57 3,65 Olen tyytyväinen nykyiseen työhöni 3,57 3,74 3,89 3,55 3,69 3,72 3,58 3,67 3,65 3,8 3,95 4,00 3. Ergonomia Työssäni esiintyy ergonomisia ongelmia työmenetelmissä, nostamisissa, jne. 3,83 3,63 3,67 3,58 3,79 4 4,46 3,94 3,81 3,8 3,83 3,95 Työssäni esiintyy ergonomisia ongelmia työvälineissä, tiloissa, jne. 3,53 3,37 3,61 3,23 3,62 3,5 4,21 3,44 3,5 3,55 3,46 3,67 4. Optimaalinen kuormitus Pidän työmäärääni kohtuuttomana 3,23 3,18 2,67 2,98 2,9 3,5 3,75 3,06 3,15 3,34 3,43 3,42 Tunnen olevani ylirasittunut 3,23 3,32 2,94 3,02 2,97 3,5 3,67 3,22 3,21 3,35 3,40 3,47 Selviydyn työtehtävistäni yleensä normaalin työajan puitteissa 3,4 3,42 2,72 3,15 2,76 3,56 3,25 2,89 3,19 3,28 3,34 3,30 5. Työkyky Osaamiseni riittää nykyisten työtehtävien hoitamiseen 4,23 4,18 4,06 3,97 3,93 4,09 4,5 4,33 4,13 4,13 4,16 4,23 Koen jaksavani työssäni hyvin 3,17 3,58 3,22 3,37 3,45 3,66 3,54 3,56 3,44 3,57 3,75 3,83 Työkykyni työn fyysisiin vaatimuksiin nähden on 3,93 4,16 4,22 4,06 4,14 4,19 4,63 4,17 4,16 4,17 4,24 4,22 Työkykyni työn henkisiin vaatimuksiin nähden on 3,93 3,76 3,89 3,74 3,86 3,88 4,29 4,11 3,89 3,93 3,99 4,00 6. Tiedonkulku ja vuorovaikutus Koen työyksikköni ilmapiirin hyväksi 3 2,84 3,72 3,11 3,45 3,38 3,75 3,11 3,23 3,46 3,55 3,60 Yhteistyö työyksikköni eri ammattiryhmien välillä on sujuvaa 3,43 3,24 3,67 3,18 3,24 3,66 3,92 2,83 3,37 3,55 3,48 3,65 Työyksikössäni huolehditaan uusiin tehtäviin perehdyttämisestä 2,7 2,76 2,89 2,66 2,48 2,72 3,21 3,06 2,76 2,91 3,02 2,97 Työyksikössäni saa palautetta onnistumisesta 2,57 2,74 3,28 2,54 3,34 2,84 3,5 2,72 2,86 3,1 3,06 3,18 Tietoa jaetaan työyksikköni sisällä 2,67 3,08 3,5 3,09 3,31 3 3,58 2,94 3,12 3,23 3,22 3,42 Pidämme toisemme ajan tasalla työyksikössämme 2,87 3,32 3,72 3,18 3,38 3,25 3,46 3,28 3,27 3,34 3,30 3,47 Olen selvillä työyksikköni tavoitteista 3,17 3,13 3,39 3,22 3,45 3,34 3,58 3,11 3,28 3,51 3,54 3,63 Julkituodut arvot ovat sopusoinnussa todellisen toiminnan kanssa 2,43 2,45 2,67 2,25 2,59 2,78 2,75 2,06 2,47 2,92 3,11 3,09 Olen tyytyväinen kuntayhtymän johtamistapaan 2 2 2,22 2,15 2,31 2,88 1,92 2,28 2,21 2,74 3,14 3,22 Timantin ulkopuoliset väittämät Viimeisen vuoden aikana olen saanut ammattitaitoani kehittävää koulutusta 2,73 3,21 3,11 2,92 3,24 2,91 3,5 3,5 3,09 3,27 3,53 3,49 Työpaikallani ilmenee henkistä väkivaltaa ja kiusaamista 3,67 3,68 4,28 3,82 4 4,06 3,54 3,72 3,83 3,76 3,76 3,95 Olen kokenut väkivaltaista käyttäytymistä tai sen uhkaa työssäni 4,7 4,13 4,78 4,31 4,28 4,09 4,58 4,5 4,37 4,37 4,36 4,41 Tyytyväisyyteni palkkaan ja muihin työsuhde etuihin 3,13 2,74 2,61 2,94 3,03 3,25 3,13 2,94 2,98 3,29 3,35 3,32 YHTYMÄ PALVELUT JEDU keskiarvo 2017 JEDU keskiarvo 2015 JEDU keskiarvo 2014 JEDU keskiarvo 2013 kyselyn vastaanottajia kyselyyn vastanneita vastausprosentti 73 % 64 % 69 % 76 % 67 % 70 % 63 % 86 % 71 % 71 % 71 % 69,55 % Olemme tavoitearvossamme. Vielä on matkaa tavoitearvoon. Toimenpiteitä vaaditaan, olemme kaukana tavoitearvosta.

38 Liite 2 Henkilöstötuloslaskelma HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA (ulkoinen ) TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Opetushenkilöstön palkat Muun henkilöstön palkat Kokouspalkkiot Ansionmenetyskorvaukset Jaksotetut palkat ja palkkiot Luontaisedut Aktivoidut palkat ja palkkiot Sairausvakuutuskorvaukset Tapaturmakorvaukset Palkat ja palkkiot yhteensä KuEL eläkemaksu KuEL elämenoperusteinen Varhe maksut Aktivoidut eläkekulut Eläkekulut yhteensä Kansaneläke ja sair.vak.maksut Työttömyysvakuutusmaksut Tapaturmavakuutusmaksut Jaksotetut sosiaalivakuutusmaksut Aktivoidut sosiaalivakuutusmaksut Muut henkilösivukulut yhteensä Henkilöstömenot yhteensä Muut toimintamenot TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lis. ( ) tai väh.(+) Varausten lis. ( ) tai väh. (+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ

39 Liite 3 POISSAOLOT JEDUSSA VUONNA 2018 Koulutuskunta yhtymä Yhtymäpalvelut ravitsemis ja laitoshuolto Yhteisen palvelut Yhtymäpalvelut Koulutuskeskus JEDU YLIVIESKA Koulutuskeskus JEDU SIIKALATVA Koulutuskeskus JEDU OULAINEN Koulutuskeskus JEDU NIVALA Koulutuskeskus JEDU KALAJOKI Koulutuskeskus JEDU HAAPAVESI Koulutuskeskus JEDU HAAPAJÄRVI Opetus Tuki Yht Opetus Tuki Yht Opetus Tuki Yht Opetus Tuki Yht Opetus Tuki Yht Opetus Tuki Yht Opetus Tuki Yht Opetus Tuki Yht Opetus Tuki Yht Opetus Tuki Yht Opetus Tuki Yht 50, 60 vuotispäivä, vihkimispäivä ym Hoitovapaa (palkaton) Isyysloma (palkaton) Isyysvapaa, palkallinen Julkinen tehtävä (esim. kunnallinen luottamustoimi) Kuntotutustuki / määräaikainen työkyvyttömyys Kuntoutus, muu palkaton Luottamusmieskoulutus Muu virkavapaus/työloma (palkaton) Muut opinnot (palkaton) Opintovapaa (palkaton) Pakottavat perhesyyt Reservin kertausharjoitus/väestönsuojelukoulutus Sairausloma Työtapaturma Vanhempainloma Vapautus virkatehtävien hoidosta, palkallinen Yksityisasiat (palkaton) Äitiysloma Äkillisesti sairastuneen lapsen hoito Yhteensä Koulutuskuntayhtymä Yhtymäpalvelut ravitsemus ja laitoshuolto Yhteisen palvelut Yhtymäpalvelut Koulutuskeskus JEDU YLIVIESKA Koulutuskeskus JEDU SIIKALATVA Koulutuskeskus JEDU OULAINEN Koulutuskeskus JEDU NIVALA Koulutuskeskus JEDU KALAJOKI Koulutuskeskus JEDU HAAPAVESI Koulutuskeskus JEDU HAAPAJÄRVI Opetus Tuki Yht Opetus Tuki Yht Opetus Tuki Yht Opetus Tuki Yht Opetus Tuki Yht Opetus Tuki Yht Opetus Tuki Yht Opetus Tuki Yht Opetus Tuki Yht Opetus Tuki Yht Opetus Tuki Yht Toisen vakanssin hoito (omassa koulutuskuntayhtymässä) Toisen vakanssin hoito (toisen työnantajan palveluksessa) Yhteensä

40 JEDU.FI Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä PL Nivala y-tunnus Tulevaisuuden osaamista ja hyvinvointia yksilöille ja yhteiskunnalle. Kuva JEDUStars -kykykilpailusta Piippolasta helmikuulta Kuvannut Sirpa Korhonen. Koulutamme osaavia ammattilaisia työelämään ja jatko-opintoihin. Tämä henkilöstökertomus on yhteenvetoa Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän seitsemännen toimintavuoden henkilöstön kehittämiseen ja osaamisen uudistamiseen sekä henkilöstöpääomaan liittyvistä asioista. Kuntayhtymän henkilöstömäärä oli yhteensä 332 henkilöä. Henkilöstön keski-ikä koko kuntayhtymässä on 50,7 vuotta. Opetuksessa työskenteli 197 ja tukipalveluissa 135 henkilöä. Koulutuskuntayhtymästä eläköityi vuoden 2018 aikana yhteensä 17 henkilöä.