HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

Transkriptio

1 Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän Hyväksytty JEDUn hallituksessa HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 ENEMMÄN YHDESSÄ

2 1. JOHDANTO 3 2. KESKEISET TUNNUSLUVUT TULOSALUEITTAIN Henkilöstön määrä Henkilöstö tulosalueittain ja tehtäväalueittain Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma tulosalueittain 7 3. STRATEGISTEN PAINOPISTEALUEIDEN TOTEUTUMINEN HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA Henkilöstön johtaminen ja esimiestyö Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstötuloslaskelma Ammatillisen osaamisen uudistaminen Henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen Henkilöstön työhyvinvointi ja työturvallisuus Yhteistoiminnan ja työsuojelun toteutuminen Varhaisen tuen mallin käyttöönotto Henkilöstön eläköityminen TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA 20 Johtoryhmä 20 Rehtorityöryhmä 21 Pedagoginen tiimi 22 MultiPrimus -työryhmä 23 Valma -työryhmä 23 Laatutyöryhmä 24 Kansainvälisyystiimi 25 Markkinointitiimi 26 Opiskelijapalvelut-tiimi 28 Työelämäpalvelut-tiimi 29 Hanketoiminta 30 Arviointitoimikunta 31 SORA-toimikunta HENKILÖSTÖKOULUTUS Henkilöstökoulutuksen suunnittelu ja arviointi Henkilöstökoulutukseen osallistuminen Opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA Hyvinvointitiimin toiminta TYKY-toiminta tulosalueittain Henkilöstön työkuntoisuus, työssä jaksaminen ja työtyytyväisyys YHTEENVETO 43 Liite 1 TOB kyselyn tulokset vuodelta Liite 2 Henkilöstötuloslaskelma 45 Liite 3 POISSAOLOT JEDUSSA VUONNA Paino: Rannikon Laatupaino Oy Painopaikka: Vihanti Määrä: 150 kpl

3 1. JOHDANTO 1. JOHDANTO Tämä henkilöstökertomus on yhteenvetoa Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän (JEDU) viidennen toimintavuoden henkilöstön kehittämiseen ja osaamisen uudistamiseen sekä henkilöstöpääomaan liittyvistä asioista. Henkilöstökertomus pohjautuu JEDUn henkilöstö- ja hyvinvointistrategiaan vuosille ja sisältö noudattaa sen painopistealueita. Strategiset painopisteet on jaoteltu henkilöstöstrategiassa seuraaviin alakohtiin: 1. Henkilöstön johtaminen ja esimiestyö 2. Henkilöstön osaamisen kehittäminen 3. Henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen 4. Henkilöstön työhyvinvointi ja työturvallisuus. Henkilöstökertomuksen kolmas luku keskittyy yllä mainittujen painopistealueiden kuvaamiseen. Henkilöstökertomuksen tehtävä on antaa tietoa kuntayhtymän henkilöstössä tapahtuneista muutoksista, henkilörakenteesta ja henkilöstön kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. Henkilöstökertomus kuvaa toteutunutta kehitystä ja sen avulla voidaan varautua myös tulevaan. Henkilöstökertomuksen avulla on mahdollista analysoida, miten henkilöstövoimavarojen käyttö on onnistunut ja kuinka henkilöstön laadullisesta ja määrällisestä riittävyydestä on huolehdittu. Vuoden 2014 lopulla alkanut palkkausjärjestelmän kehitystyö saatettiin päätökseen tukihenkilöstön osalta vuonna Tukihenkilöstön nimikkeistö ja palvelussuhteen ehdot on yhtenäistetty ja saatettu vastaamaan tehtäväkuvauksia. Opetushenkilöstön osalta kehitysprosessi on alkamassa. Sen etenemiseen vaikuttavat mahdollinen uuteen vuosityöaikakokeiluun osallistuminen ja kokeilun aloitusajankohta. JEDUn henkilöstökertomus on tarkoitettu johtamisen ja keskustelun välineeksi, jonka avulla luottamushenkilöiden, johdon ja henkilöstön keskusteluiden tuloksena syntyy käsitys siitä, mihin suuntaan henkilöstöjohtaminen ja henkilöstövoimavarat ovat kuntayhtymässä kehittymässä. Henkilöstöön liittyvien tavoitteiden toteutumista on seurattu vuosittain mm. henkilöstökyselyllä ja henkilökohtaisella tasolla kehityskeskustelujen avulla. Henkilöstökertomus on osa kuntayhtymän itsearviointia. Henkilöstökyselyä ei toteutettu poikkeuksellisesti vuonna Huhtikuussa 2016 jokainen tulosalue laati vuoden 2015 TOB-kyselyjen tulosten pohjalta kehittämissuunnitelman, joiden toimenpiteistä kerrotaan tarkemmin luvuissa kolme ja neljä. Vuoden 2016 aikana kuntayhtymä on osallistunut useisiin kansallisiin arviointeihin ja oppimistulosten arviointeihin. Toukokuussa 2016 toteutui ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arviointijärjestelmän arviointi ja marras-joulukuussa ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuuden, asiakaslähtöisyyden ja toiminnan tehostamisen itsearviointi. Synteesiarviointi jäi tammikuulle Arvioinneista on kerrottu tarkemmin tiimien toimintojen alla luvussa neljä. Henkilöstökertomus sisältää kuntayhtymätason tiimien ja työryhmien keskeiset toimenpiteet ja tulokset vuodelta

4 2. KESKEISET TUNNUSLUVUT TULOSALUEITTAIN 2. KESKEISET TUNNUSLUVUT TULOSALUEITTAIN 2.1 Henkilöstön määrä Kuntayhtymän henkilöstömäärä oli yhteensä 446 henkilöä. Määrään on laskettu päätoiminen henkilöstö vuoden vaihteessa ja laskentaperusteena on ollut työpaikkojen määrä. Koko henkilöstön määrässä vakinaisia kokoaikaisia henkilöitä on 85,6 %. Vakinaisia henkilöitä on kaikkiaan 89,2 % henkilöstöstä. Kuntayhtymässä henkilöstömäärä on vähentynyt 112 henkilöllä kolmen vuoden aikana. Suurin osa on siirtynyt luonnollisen poistuman kautta eläkkeelle (79 henkilöä). JEDUn henkilöstö 2016 Mies Nainen yhteensä 2016 yhteensä 2015 yhteensä 2014 yhteensä 2013 yhteensä 2012 Vakinainen Kokoaikainen Osa-aikainen Määräaikainen Kokoaikainen Osa-aikainen yhteensä JEDUn opiskelijamäärä ammatillisessa peruskoulutuksessa vuosina Järjestämisluvan mukainen opiskelijamäärä Toteutuma (painotettu keskiarvo) Aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä opiskelijatyövuosina laskettuna määrä oli 408, joka jakautuu seuraavasti: työvoimapoliittinen koulutus 84 otv, ammatillinen lisäkoulutus 184 otv, oppisopimuskoulutus 124 otv ja muu rahoitus 16 otv (otv= opiskelijatyövuosi on 190 päivää). aan oppisopimusopiskelijoita oli vuonna 2016 JEDUssa 628. JEDUn oppisopimuskoulutuksesta toteutettiin JEDUn ammattiopistoissa 20 % eli 124 opiskelijaa. JEDUn opiskelijoiden lukumäärä on noussut vuodesta 2015 ja myös kaikkien oppisopimusopiskelijoiden kokonaismäärä on kasvanut 74 opiskelijalla (prosentuaalisesti määrä pysynyt samana). Kuvassa kuntayhtymän johtaja Keijo Makkonen ojentaa Mauno Jussilalle Tasavallan Presidentin myöntämän Rehtorin arvonimen JEDUn koulutuspäivässä

5 2. KESKEISET TUNNUSLUVUT TULOSALUEITTAIN Aikuiskoulutuksen toteutuma opiskelijatyövuosina (OTV*) Työvoimapoliittinen koulutus Ammatillinen Toteutuma 2016 OTV Toteutuma 2015 OTV Toteutuma 2014 OTV Toteutuma 2013 OTV lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus ,7 muu rahoitus ,4 6,8 yhteensä Toteutuma 2012 OTV Tunnusluku Opiskelijamäärä Päätoiminen henkilökunta opiskelijaa/päätoiminen henkilökunta 7,7 6,9 6,4 6,1 6,2 Vuosityöntekijöiden määrä tarkoittaa JEDUssa vuoden aikana työskennelleiden henkilöiden määrää ja sisältää siis myös sijaiset ja muut lyhytaikaiset työntekijät. Tulosalueittain vakinaiset ja määräaikaiset työntekijät Määräaikainen Vakinainen yhteensä Vakituiset % osuus kokonaismäärästä Vuosityöntekijöiden määrä 2016 Vuosityöntekijöiden määrä 2015 Vuosityöntekijöiden määrä 2014 Vuosityöntekijöiden määrä 2013 Haapajärven ammattiopisto % Haapaveden ammattiopisto % Kalajoen ammattiopisto % Nivalan ammattiopisto % Oulaisten ammattiopisto % Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto % Ylivieskan ammattiopisto % Työelämäpalvelut % Yhtymäpalvelut % yhteensä % Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö tulosalueittain Haapajärven ammattiopisto Haapaveden ammattiopisto Kalajoen ammattiopisto Nivalan ammattiopisto Oulaisten ammattiopisto Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto Ylivieskan ammattiopisto Työelämäpalvelut Yhtymäpalvelut Määräaikainen Vakinainen 5

6 2. KESKEISET TUNNUSLUVUT TULOSALUEITTAIN 2.2 Henkilöstö tulosalueittain ja tehtäväalueittain Henkilöstö tulosalueittain ja tehtäväalueittain Hallinto Opetus Tukipalvelut yhteensä yhteensä % osuus koko henkilöstöstä Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Haapajärven ammattiopisto % 52 % Haapaveden ammattiopisto % 57 % Kalajoen ammattiopisto % 49 % Nivalan ammattiopisto % 43 % Oulaisten ammattiopisto % 88 % Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto % 62 % Ylivieskan ammattiopisto % 77 % Työelämäpalvelut % 56 % Yhtymäpalvelut % 41 % yhteensä % 58 % Seuraavassa kuvassa henkilöstö on jaettu tehtäväalueittain ja raportin pohjana olevat tiedot on siirretty palkanlaskentaohjelmasta HR ohjelmaan. Projektihenkilöitä ei ole jaoteltu erikseen tähän tilastoon. JEDUn henkilöstö tehtäväalueittain miehet naiset Hallinto Mies Hallinto Nainen Opetus Mies Opetus Nainen Tukipalvelut Mies Tukipalvelut Nainen 6

7 2. KESKEISET TUNNUSLUVUT TULOSALUEITTAIN 2.3 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma tulosalueittain Henkilöstön keski-ikä koko kuntayhtymässä on 49,7 vuotta. Yli 60-vuotiaita on 70 henkilöä, joista osa on osa-aikaeläkkeellä. Ikäjakauma ja keski-ikä vaihtelivat jonkin verran tulosalueittain. Piippolan ammatti- ja kulttuuriopiston keski-ikä on korkein ja yhtymäpalveluissa alhaisin. Suurin ikäryhmä on vuotiaat, joihin kuuluu 90 työntekijää. Vertailuun on otettu vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön ikäjakaumat miehet/naiset -vertailuna ja lisäksi opetus- ja tukihenkilöstön ikäjakaumat miehet/naiset -vertailuna. IKÄRYHMÄT M N M N M N M N M N M N M N M N M N M N KESKI IKÄ TULOSALUEITTAIN Mies Nainen yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä Haapajärven ammattiopisto 50,4 50,2 50,3 49,4 48,1 47,1 47,7 Haapaveden ammattiopisto 48,3 51,2 49,9 50,0 48,6 48,2 48,3 Kalajoen ammattiopisto 48,2 48,6 48,4 47,1 46,9 45,5 45,9 Nivalan ammattiopisto 50,4 49,1 49,9 49,4 49,6 49,0 48,7 Oulaisten ammattiopisto 49,9 49,7 49,7 48,3 49,0 49,6 47,3 Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto 51,8 50,7 51,1 50,3 49,2 47,5 46,5 Ylivieskan ammattiopisto 49,2 50,2 49,9 50,2 49,9 48,9 47,7 Työelämäpalvelut 47,3 48,8 48,1 49,4 46,8 47,0 43,3 Yhtymäpalvelut 47,3 47,0 47,1 47,5 47,5 46,5 46,9 yhteensä 49,6 49,9 49,7 49,1 48,4 47,7 46,9 JEDUn henkilöstön ikä ja sukupuolijakauma M N M N M N M N M N M N M N M N M N M N

8 2. KESKEISET TUNNUSLUVUT TULOSALUEITTAIN aan yli 50-vuotiaita kuntayhtymässä on 248 henkilöä eli heidän osuutensa on 55,6 % henkilöstöstä. Vakinaisesta henkilöstöstä 230 henkilöä kuuluu yli 50-vuotiaisiin (51,6 %) JEDUn vakinaisen henkilöstön ikäjakauma opetus/tuki ja miehet/naiset Hallinto Mies Hallinto Nainen Opetus Mies Opetus Nainen Tukipalvelut Mies Tukipalvelut Nainen 6 JEDUn määräaikaisen henkilöstön ikäjakauma opetus/tuki ja miehet/naiset Hallinto Mies Hallinto Nainen Opetus Mies Opetus Nainen Tukipalvelut Mies Tukipalvelut Nainen 8

9 2. KESKEISET TUNNUSLUVUT TULOSALUEITTAIN Määräaikaisten ikäjakauma painottuu alle 49-vuotiaisiin. Määräaikaisia työntekijöitä on kaikissa ikäryhmissä. Koko henkilöstön osalta naisten osuus on 57,8 %. Naisten määrä on pysynyt samassa suhteessa useamman vuoden ajan. Yksiköittäin sukupuolijakauma vaihtelee jonkin verran. Alla olevassa taulukossa näkyy henkilöstön määrän väheneminen tulosalueittain. Henkilöstön sukupuolijakauma Mies Nainen tulosalueittain yhteensä Haapajärven ammattiopisto Haapaveden ammattiopisto Kalajoen ammattiopisto Nivalan ammattiopisto Oulaisten ammattiopisto Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto Työelämäpalvelut Yhtymäpalvelut Ylivieskan ammattiopisto yhteensä Opetushenkilöstön sukupuolijakauma vaihtelee ammattiopistojen koulutusalojen mukaisesti. Oulaisissa koulutukset painottuvat sosiaali- ja terveysalalle sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousaloille, jotka ovat perinteisesti naisvaltaisia aloja. Myös Ylivieskan ammattiopistossa suurin osa koulutuksesta on sosiaali- ja terveysalalla. Nivalan ammattiopistossa koulutukset ovat tekniikkapainotteisia ja siellä opettajista 2/3 on miehiä. Opetushenkilöstön sukupuolijakauma Mies Nainen tulosalueittain yhteensä Haapajärven ammattiopisto Haapaveden ammattiopisto Kalajoen ammattiopisto Nivalan ammattiopisto Oulaisten ammattiopisto Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto Ylivieskan ammattiopisto Työelämäpalvelut 1 1 yhteensä JEDUn koulutuspäivä Oulaisissa, puhujana OAJ:sta Markku Perttunen. 9

10 3. STRATEGISTEN PAINOPISTEALUEIDEN TOTEUTUMINEN 3. STRATEGISTEN PAINOPISTEALUEIDEN TOTEUTUMINEN HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA Tässä luvussa tarkastellaan henkilöstöstrategian strategisia painopistealueita, jotka on jaoteltu henkilöstöjohtamiseen ja esimiestyöhön, henkilöstön osaamisen kehittämiseen, henkilöstön rekrytointiin ja perehdyttämiseen sekä henkilöstön työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen. 3.1 Henkilöstön johtaminen ja esimiestyö Voimassa olevassa henkilöstö- ja hyvinvointistrategiassa johtamiseen ja esimiestyöhön on asetettu tavoitteiksi toimiva työyhteisö, koulutetut esimiehet ja muutosten hallittu johtaminen. Tavoitteet: Keinot: Mittari/Arviointi: Toimiva työyhteisö Työyhteisötaitojen kehittäminen Alaisten huomioiminen ja molemminpuolinen palautteenanto Tiimien yhteistyön lisääminen Työnohjaus Koulutetut esimiehet Muutosten hallittu johtaminen Yhteiset johtamiskoulutukset Kohdennetut johtamisvalmennukset esimiehille Henkilökohtaisten johtamisominaisuuksien kehittäminen Avoin tiedottaminen Esimiesten kouluttaminen Kehityskeskustelujen määrä TOB -kysely Koulutustilasto TOB kysely/palautteet henkilöstöltä Esimiestyö ja tiedottaminen alueiden osalta Toimenpiteitä: JEDUssa on aloitettu johtamisjärjestelmän uudistaminen ja lähiesimiestyön yhtenäistämisprosessi. Lähivuosina järjestetään eri tasojen esimiestehtävissä toimiville kokonaisvaltaiseen johtamiseen ja ihmisten kohtaamiseen liittyvää koulutusta. Kuntayhtymän johdossa tapahtui henkilömuutoksia vuoden 2016 aikana. Tilapalvelupäällikkö aloitti helmikuun alussa Uusi hallinto- ja talousjohtaja aloitti tehtävässään syyskuun alussa Kehittämispäällikkö aloitti elokuun alusta Oulaisten ammattiopiston vt. rehtorina ja hoitaa tehtävän rinnalla kehittämispalvelujen lähiesimiestyötä. Kuvassa hallinto- ja talousjohtaja Paula Paananen esittelee itsensä JEDUn koulutuspäivässä

11 HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA Kehityskeskustelujen toteutuminen tulosalueittain HR ohjelman mukaan. Tilastointipäivä KYLLÄ Kyllä % osuus kaikista EI Ei % osuus kaikista YHTEENSÄ Haapajärven ammattiopisto % 0 0 % 50 Haapaveden ammattiopisto % % 68 Kalajoen ammattiopisto % 3 8 % 37 Nivalan ammattiopisto % % 100 Oulaisten ammattiopisto % 0 0 % 55 Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto 1 2 % % 51 Ylivieskan ammattiopisto % 2 6 % 34 Työelämäpalvelut % 0 0 % 9 Yhtymäpalvelut % 1 4 % 26 yhteensä % % 440 * tilastosta on poistettu virkavapaalla olevat. Käydyt kehityskeskustelut dokumentoidaan henkilöstöjohtamisen HR -ohjelmaan. Kehityskeskustelujen toteutuma 75 % vuonna 2016 on kuntayhtymän historian paras. Haapajärven ja Oulaisten ammattiopistoissa sekä työelämäpalveluissa kehityskeskustelujen toteutuma on 100 %. Vuonna 2015 toteutuma JEDUssa oli 73 % ja vuonna 2014 toteutuma 46 %. Keväällä 2016 laadittiin vuoden 2015 kyselyn tulosten pohjalta kaikille tulosalueille kehittämissuunnitelmat lukuvuodelle Suunnitelmat on käsitelty kuntayhtymän johtoryhmässä kesäkuussa ja tulosalueiden kevään henkilöstökokouksissa. Ne ovat luettavissa laadunhallinnan sivustolla sharepoint-alustalla. Tulosalueiden kehittämissuunnitelmien etenemisestä vastaavat tulosalueiden johtajat. Suunnitelmien etenemistä arvioidaan kevään 2017 viimeisen johtoryhmän yhteydessä. Vuoden 2015 henkilöstökyselyn tulosten yhteenveto on henkilöstökertomuksen lopussa liitteenä 1. lähipäivä, jossa teemana oli muutoksen kohtaaminen ja muutoksen johtaminen. Koulutuksessa oli mukana kuntayhtymän johdon lisäksi tulosalueiden lähiesimiehiä. Päivän keskeiset sisällöt painottuivat reformiuudistuksen vaikutuksiin JEDUssa, muutoksen menestystekijöihin, muutosprosessin sudenkuoppiin, muutokseen motivoimiseen ja motivoitumiseen. Toisen lähipäivän sisältö painottui LEAN- ajattelun soveltamiseen ammatillisessa koulutuksessa. Kolmannen päivän teemana oli varhaisen tuen malli käytännössä, ennenaikaisten eläköitymisten vaikutukset ja VARHE maksujen muodostuminen. Koulutukset jatkuvat keväällä Metallialan hyvistä käytänteistä kertoivat JEDUn koulutuspäivillä Kalajoen ammattiopistolta Arto Manni ja Mauri Liekola. Kuntayhtymäpalvelujen kehittämiskohteiksi lukuvuodelle valittiin arvojen mukaisen viestinnän ja tiedottamisen tehostaminen, ammatillisen koulutuksen reformin vaatimuksien huomioiminen kehittämistoiminnassa ja tiimitoiminnan kehittäminen. Kuntayhtymän johtoryhmä päätti lukuvuoden teemaksi muutoksen kohtaamisen ja muutoksesta selviämisen. Kehittämispalveluissa suunniteltiin ja valmisteltiin esimiesten valmennuspaketti syksylle 2016 ja keväälle Elokuussa toteutui ensimmäinen 11

12 HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA 3.2 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Tavoitteet: Keinot: Mittari / Arviointi: Henkilöstön osaaminen ja Erilaiset kehittämishankkeet Koulutuspäivien määrä ammattitaito vastaa Eri alojen täsmäkoulutukset Työelämäjaksojen määrä kuntayhtymän osaamistarvetta Kehityskeskusteluissa kartoitettava osaamistarve Koulutusmäärärahojen käyttö Pedagogisiin menetelmiin Koulutus, työnkierto Koulutuspäivien määrä liittyvän osaamisen Näyttötutkintomestareiden lisääminen määrä väh. 50 % Toimenpiteitä: Kehityskeskustelut käy alaistensa kanssa vuosittain tulosalueen johtaja tai lähin esimies. Keskusteluissa tärkeitä asioita ovat oman työn kehittäminen, työkyky, fyysinen työympäristö. esimiestyö, itsensä kehittäminen ja johtaminen. Tulosten pohjalta laaditaan jokaiselle koulutus- ja kehittämissuunnitelma kehityskeskustelujen yhteydessä. Kuntayhtymässä oli vuoden 2016 lopussa käynnissä yhteensä 54 hanketta, joista suurin osa verkostohankkeita. Kansainvälisen toiminnan kehittämiseen (henkilöstö ja opiskelijat) liittyviä hankkeita oli 13, joiden budjetti oli yhteensä Vuoden 2016 aikana kuntayhtymässä toteutui Leonardo da Vinci- ja Erasmus + -rahoituksilla täydennyskoulutusta tai seurantamatkaa yhteensä 78 arkipäivää. Lyhytkestoisempia kansainvälisiä henkilöstövaihtoja toteutui 54. JEDUn yhteisessä koulutuspäivässä aamupäivän ohjelma oli eriytetty henkilöstöryhmittäin. Kuvassa talous- ja toimistotyöntekijöiden työskentelyä. 12

13 HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA Henkilöstötuloslaskelma Henkilöstötuloslaskelma (liite 2) on suoraan koulutuskuntayhtymän tuloslaskelman tilien mukaan muokattu malli, jossa henkilöstökulut on jaoteltu niin tarkasti kuin se on ollut kirjanpitoaineiston pohjalta mahdollista. Henkilöstötuloslaskelma pohjautuu kuntayhtymän ulkoiseen tuloslaskelmaan. Henkilöstökulut kokonaisuutena olivat euroa. Henkilöstön osaamisen uudistamiseen käytettiin vuonna 2016 kaikkiaan euroa. Kehittämismittarin viiden prosentin tavoitetta ei saavutettu vaan toteutuma jäi 3,6 %:iin. Vuonna 2015 kehittämismittarin tulos oli 3,3 % Ammatillisen osaamisen uudistaminen Tavoite Tavoitetaso Mittari Kokonaiskustannukset muodostuvat henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistamiseen käytetyistä panoksista (mm. koulutus-, matka-, majoitus- ja palkkakulut). 5 % Talouden seuranta (henkilöstön kokonaismenoista) Henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistamiseen liittyvät palkkakustannukset on koottu koulutuspäivien perusteella ESS-tietokantaohjelmasta. Tilastoon on huomioitu myös ulkomaan työelämäjaksot ja niistä kertyneet työpäivät. Taulukossa näkyy kuntayhtymän koko henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistamiseen liittyvät kustannukset. Vuoden 2016 aikana ammatillisen osaamisen uudistamiseen käytettiin 1937 /henkilö. Henkilöstön osaamisen uudistaminen 2016 (ilman TYKY toimintaa) Henkilöstömenot Muut menot EI sis. ALV ALV Yhteensä Henkilöä kohden Haapajärven ammattiopisto Haapaveden ammattiopisto Kalajoen ammattiopisto Nivalan ammattiopisto Oulaisten ammattiopisto Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto Ylivieskan ammattiopisto Työelämäpalvelut Yhtymäpalvelut JEDU yhteiset koulutukset ilman henkilöstömenoja Hankkeille merkityt osaamisen uudistamisen kustannukset yhteensä

14 3.3 Henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA Tavoitteet: Keinot: Mittari / Arviointi: Henkilöstön määrä ja Henkilöstömitoitus opiskelijamäärä/henkilöstö rakenne on mitoitettu opiskelijamäärän ja tarjottavien koulutusten mukaisesti Tyytyväinen henkilöstö Hyvä perehdyttäminen Henkilöstöpalaute/TOB Mahdollisuus kehittyä Henkilöstön vaihtuvuus työtehtävissään Mielekkäät työtehtävät Laadukas rekrytointi Rekrytointiprosessin Rekrytoitu henkilöstö kehittäminen Omien suoriutuu tehtävistään Opiskelijapalaute rekrytointivalmiuksien kehittäminen Toimenpiteitä: Muodollisesti epäpätevillä henkilöillä täytetyt työpaikat laitamme avoimeen hakuun vuosittain. Tiedotamme sisäisesti kaikista työkierto- ja/tai tehtävien vaihtomahdollisuuksista koulutuskuntayhtymässä ja kannustamme henkilöstöä hakeutumaan näihin tehtäviin. Kehitämme rekrytointiosaamista ja yhtenäistämme rekrytointikäytäntöjä ottamalla käyttöön sähköisen rekrytointijärjestelmän. Henkilöstön rekrytointia ja perehdytystä kehitettiin henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Muodollista pätevyyttä vailla olevien henkilöiden työpaikat laitettiin avoimeen hakuun. Erityistä huomiota on kiinnitetty Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän sisäiseen tehtävien vaihtoon eri toimipaikkojen välillä ja sisällä. Henkilöstöä on kannustettu hakeutumaan uusiin tehtäviin työn kierron ja rikastamisen saavuttamiseksi. Sähköisen rekrytoinnin käyttöönotto on tehostanut sekä sisäistä tehtävien vaihtoa että ulkoista rekrytointia lisäämällä näkyvyyttä. Samalla rekrytointikäytänteet ovat yhdenmukaistuneet edistäen henkilöstön yhdenvertaisuutta. JEDUn yhteisessä koulutuspäivässä aamupäivän ohjelma oli eriytetty henkilöstöryhmittäin. Kuvassa ravitsemuspalveluiden henkilöstön työskentelyä. 14

15 3.4 Henkilöstön työhyvinvointi ja työturvallisuus HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA Tavoitteet: Keinot: Mittari / Arviointi: Kuntayhtymän henkilöstö Toimiva työterveyshuolto on työkykyistä Työnohjauksen lisääminen Omaehtoisen liikkumisen tukeminen Säännölliset terveystarkastukset Kuntoutustoiminta Kuntayhtymän yhteiset Tyytyväinen ja henkisesti hyvinvoiva henkilöstö kuntoremonttikurssit Toiminta varhaisen tuen mallin mukaisesti Kehityskeskustelut Mahdollisuus kehittyä työssä Henkilöstön osallistumismahdollisuudet päätöksenteon valmistelussa Sairauspoissaolot (pvä/hlö, kpl/yli 30/60/90 pvä) Keskimääräinen eläkeikä Virkistystoiminnan määrä / rahat Osa-aikaeläkkeiden määrä Kuntoremontteihin osallistuneiden palautteet Työterveyshuollon vuosiseuranta Henkilöstöpalaute(kysely) Henkilöstökertomus ja osavuosikatsaukset Kehityskeskustelujen toteutuminen 95 % Toimenpiteitä: Kuntayhtymä tarjoaa henkilöstölle viiden vuorokauden kuntoremontteja. Vuosittain toteutetaan vähintään yksi ryhmäkurssi. JEDU tarjoaa henkilöstölle kulttuuriseteleitä fyysisen tai henkisen hyvinvoinnin tukemiseen. Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoituksesta vuosittain saatavaa lisärahoitusta käytetään henkilöstön kehittämistä tukeviin toimenpiteisiin ja yhteisten hankkeiden omarahoitusosuuksiin erillisten päätösten mukaisesti. Kuntayhtymän hyvinvointitiimi suunnittelee ja toimeenpanee henkilöstön työkuntoisuuteen, työssä jaksamiseen ja työtyytyväisyyteen liittyviä toimenpiteitä. Kesän 2015 kuntoremontin seurantajakso toteutui Vuokatin Urheiluopistossa, Vuokattisportissa tammikuun lopussa Jokainen seurantaviikonloppuun osallistunut antoi positiivista palautetta Vuokatin viikonlopusta. Heidän mielestään tapaaminen oli onnistunut niin viikonlopun järjestelyjen kuin ohjelman sisällön puolesta. Kesän 2016 kuntoremontti toteutui myös Vuokattisportissa Osallistujien määrä jäi vajaaseen kymmeneen henkilöön sairastapausten vuoksi. Kuntoremonttiloma koettiin hyväksi ja tarpeelliseksi. Vuokatin tarjoamat monipuoliset liikuntamahdollisuudet ja upeat ulkoilumaastot saivat kehuja. Osallistuneet kokivat saaneensa viikon ajan panostusta omaan itseensä ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Henkilökohtaiset treeniohjeet toimivat jatkossa hyvinä inspiraatioina omatoimiseen kuntoiluun ja antavat hyvän pohjan oman hyvinvoinnin hoitamiseen. Osallistujat huomasivat unen laadun parantuneen, jonka myötä työssäjaksaminen ja virkeys lisääntyi. Kuntoremonttia pidettiin tarpeellisena ja sen uskotaan ennaltaehkäisevän ongelmia työkyvyssä. huolehtia myös psyykkisestä puolesta. Työnantajan osallistuminen kustannuksiin nähtiin tärkeänä, sillä omatoimisesti tällaiseen osallistuminen voi olla mahdotonta. Toiveita esitettiin siihen suuntaan, että kuntoremonttiin osallistuminen saataisiin palkalliseksi. Näin kaikilla olisi paremmat mahdollisuudet osallistua oman hyvinvoinnin parantamiseen. Viikon jaksosta oltiin erittäin kiitollisia ja toivottiin, että sille on mahdollisuus osallistua myös tulevina vuosina. Ammattiopistoissa järjestettiin pitkin vuotta erilaista virkistystoimintaa henkilöstölle. Kuva Ylivieskan ammattiopiston virkistyspäivästä , kuvaaja Marko Kyrö. Hyvinvoinnin osalta nähtiin tarvetta lisäyksiin ja koettiin että fyysisen voinnin seurannan lisäksi olisi tärkeää 15

16 HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA Yhteistoiminnan ja työsuojelun toteutuminen Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän edustuksellinen yhteistoiminta toteutetaan yhteistyötoimikunnan peruskokoonpanolla ja laajennetulla kokoonpanolla. Yhteistyötoimikunnan peruskokoonpano koostuu Jukon pääluottamusmies Keijo Kiviojasta, JHL:n pääluottamusmies Kirsi Träskelinistä ja JYTY:n pääluottamusmies Marjo Variksesta. Työantajan edustajiksi on nimetty kuntayhtymän johtaja ja hallinto- ja talousjohtaja sekä sihteerinä toimiva palvelussuhdevastaava. Laajennettu yhteistyötoimikunta käsittää peruskokoonpanon lisäksi työsuojelutoimikunnan ja työntekijäjärjestöjen edustuksen ammattiopistoista. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän yhteistoiminta oli vilkasta vuoden 2016 aikana. Laajennettu yhteistyötoimikunta kokoontui viisi kertaa ja peruskokoonpano 11 kertaa. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla tukihenkilöstön palkkausjärjestelmän uudistaminen saatettiin päätökseen ja jälkimmäisellä puoliskolla keskityttiin taloudelliseen tilanteeseen ja sopeuttamistoimiin. Useat lakimuutokset työllistivät suppeaa yhteistyötoimikuntaa. Muun muassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja koulutussuunnitelman yleinen osa päivitettiin. Työsuojelun tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot ja tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän keskeisimmät työsuojelu asiakirjat ovat Työsuojelun toimintaohjelma, Varhaisen tuen malli, Palo- ja pelastussuunnitelmat ja Työterveyshuollon toimintasuunnitelma. JEDUn yhteisessä koulutuspäivässä Kuntayhtymän työsuojelupäällikkönä on toiminut rehtori Erkki Juola. Työsuojeluvaltuutettuina toimivat opetushenkilöstön edustajana Helena Viitasalo (1. vara Juha Eskola, 2. vara Simo Hautala) ja tukihenkilöstön edustajana Veijo Hietala (vara Jari Vääräniemi). Työsuojeluasiamiehinä toimivat Kari Sakko (Ylivieska), Jari Fors (Kalajoki), Eija Heikkilä (Oulainen), Jukka Eronkoski (Haapajärvi), Elisa Vääräniemi (Piippola). Työsuojelutoimikunta kokoontui neljä kertaa. Kokoukset olivat aina eri opistoissa. Pohjois-Suomen Avin työsuojelun vastuualueen tarkastaja Jyrki Tervo teki työpaikkatarkastuksia Oulaisissa kolmessa yksikössä, Nivalassa kaksi tarkastusta ja yhden Haapavedellä tekniikan yksikössä. Varsinaisia korjauskehoituksia ei ollut yksiköissä, mutta pienempiä tarkistamisia ja huomautuksia tuli eri kohteisiin. Työterveyshuolto teki työpaikkatarkastuksia Nivalassa, Haapavedellä, Oulaisissa, Kalajoella ja vankilaopetuksessa. Pohjolan vakuutusten tilaston mukaan työtapaturmia v sattui 80 ja työmatkatapaturmia 10. Tapaturmien määrä kasvoi edelliseen vuoteen, mutta vahingot olivat lieviä. Suurin osa käden alueelle tapahtuvia viilto- ja ruhjevammoja. Pohjola yhtiön kanssa rakennettu turvallisuushavaintojen ilmoittaminen kasvoi, mutta henkilöstö ei ole vielä kokenut sitä omakseen. Ilmoituksia tuli vuoden aikana 33. Havaintoja seuraamalla voitaisiin ennalta ehkäistä vahinkoja paremmin. Riskien arviointi fyysisen toimintaympäristön ja henkisen kuormittavuuden osalta toteutettiin joulukuussa. Tulokset analysoidaan kevään 2017 aikana. Henkilöstön riittävää EA-valmiutta on lisätty. 16

17 HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA Varhaisen tuen mallin käyttöönotto Kuntayhtymä on ostanut työterveyspalveluita Peruspalvelukuntayhtymä Kalliolta ja Selänteeltä sekä Jokilaaksojen työterveys Oyltä ( alkaen Suomen Terveystalo Oy). JEDUn työterveyshuollon toiminnasta vuonna 2016 on tehty yhteenveto, joka on käyty läpi työterveyshuollon edustajien kanssa tammikuun hyvinvointitiimin kokouksessa. Koosteesta ilmenee, että palkkahallinnosta lähetetään säännöllisesti listat työntekijöiden sairauspoissaoloista työterveyshuollon toimijoille. Työterveyshuollossa käydään listat läpi ja tarvittaessa he ottavat yhteyttä työntekijään ja esimieheen sairauspoissaolojen selvittämiseksi ja aloittavat tarvittavat toimenpiteet. Varhaisen tuen -mallin määritysten mukaisesti tietty kertymä sairaslomapäiviä vaatii toimenpiteitä (Kelan ohjeen mukaisesti päivän sääntö). Työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja osallistuvat palaveriin, jossa johdon kanssa käydään läpi JEDUn omaa varhaisen tuen mallia. Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Piippola Ylivieska JEDU JEDU JEDU JEDU Työpaikkakäyntejä Terveystarkastuksia Sairaanhoitokäyntejä Työkykyä ylläpitävää toimintaa Kolmikantaneuvotteluja Tietojen antamista ja ohjausta Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet 1 * Psykologin konsultaatio *)Muutamia työntekijöitä on ollut yksilökuntoutuksessa vuoden 2016 aikana työterveyshuollon toimesta. Taulukossa on listattuna työterveyshuollossa JEDUn henkilöstön asiakaskäyntien määrät aihealueittain jaoteltuna sekä työterveyshuollon henkilöstön käynnit ammattiopistoilla. Vierellä on vertailut vuosista Pääsääntöisesti työpaikkakäyntejä tehdään viiden vuoden välein ammattiopistojen eri osastoilla tai kun on tapahtunut muutoksia. Kallion työterveyshuollon edustajat ovat osallistuneet työhyvinvointitiimin kokouksiin. Työssäjaksamiseen on kiinnitetty huomiota yksilökohtaisesti terveystarkastuksissa. Kolmikantaneuvottelujen jälkeen työntekijöiden työssäselviytymistä on seurattu säännöllisillä yhteydenotoilla tai tapaamisilla. Tarvittaessa työterveyshuolto tekee tihennettyjä tarkastuksia vajaakuntoisille työtekijöille ja ohjaa kuntoutuksiin. Työterveyshuollon näkemysten mukaan työkykyongelmiin on vastattu nopeasti niiden ilmaannuttua ja aloitettu tarvittavat tuki- ja tai kuntoutustoimenpiteet hyödyntäen työterveyshuollon asiantuntijoita. Alla olevissa taulukoissa näkyy poissaolot keston ja sukupuolen mukaan JEDUssa vuosina Vuonna 2016 sairaspoissaoloja oli yhteensä Suurin osa henkilöistä sairasti alle kolme päivää. Keskimääräiseksi sairaspoissaolon kestoksi tulee 14,4 päivää. Miesten keskimääräinen sairaspoissaolon pituus oli 17,7 päivää ja naisten osalta 12,7 päivää. Sairaspoissaolojen määrä oli koko henkilöstön määrään suhteutettuna keskimäärin 10,3 päivää henkilöä kohden vuoden 2016 aikana. Vuonna 2015 keskimääräinen poissaolon kesto oli myös 10,3 päivää, vuonna 2014 luku oli 11,4 ja vuonna 2013 luku oli 9,8 päivää henkilöä kohden POISSAOLON KESTO Henkilöt Mies Sairauspoissaolot yht. % osuus kaikista luokista Henkilöt Nainen Sairauspoissaolot yht. % osuus kaikista luokista Henkilö määrä yht. Sairauspoissaolot yht. 1-3 päivää ,59 % ,10 % päivää ,63 % ,63 % päivää ,93 % ,22 % päivää ,85 % ,14 % yli 365 päivää 0,00 % ,91 % yhteensä ,00 % ,00 %

18 HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA 2013 Poissaolon kesto Henkilöt Mies Sairauspoissaolot yht. % osuus kaikista luokista Henkilöt Sairauspoissaolot yht. % osuus kaikista luokista 1-3 päivää ,66 % ,50 % ,35 % 4-14 päivää ,48 % ,19 % ,80 % päivää ,36 % ,58 % ,20 % päivää ,50 % ,86 % ,49 % päivää 0,00 % ,88 % ,16 % yhteensä ,00 % ,00 % ,00 % Nainen Henkilö määrä yht. Sairauspoissaolot yht. % osuus kaikista luokista 2014 Mies % osuus kaikista luokista % osuus kaikista luokista Poissaolon kesto Henkilöt Sairauspoissaolot yht. Henkilöt Sairauspoissaolot yht. 1-3 päivää ,18 % ,24 % ,98 % 4-14 päivää ,73 % ,99 % ,43 % päivää ,21 % ,40 % ,36 % päivää ,88 % ,87 % ,37 % päivää 0,00 % ,50 % ,86 % yhteensä ,00 % ,00 % ,00 % Nainen Henkilö määrä yht. Sairauspoissaolot yht. % osuus kaikista luokista 2015 Poissaolon kesto Henkilöt Mies Sairauspoissaolot yht. % osuus kaikista luokista Henkilöt Nainen Sairauspoissaolot yht. % osuus kaikista luokista Henkilömäärä yht. Sairauspoissaolot yht. 1 3 päivää % % päivää % % päivää % % päivää % % päivää % % yhteensä % % Yksilöllisten henkilötunnusten määrä Poissaolot 2016 Poissaolon kestot Henkilöt Mies Sairauspoissaolot yht. % osuus kaikista luokista Henkilöt Nainen Sairauspoissaolot yht. % osuus kaikista luokista Henkilömäärä yht. Yhteensä Sairauspoissaolot yht 1 3 päivää % % päivää % % päivää % % päivää % % päivää 0 % 0 % 0 0 yhteensä % % Yksilöllisten hetujen määrä Vuosien 2014, 2015 ja 2016 henkilömäärät on ilmoitettu sekä henkilöinä että yksilöllisten henkilötunnusten määrinä. Vuosien 2012 ja 2013 taulukoissa henkilömäärät on käsitelty vain poissaolotapauksina eli sama henkilö on voinut olla useamman kerran poissa vuoden aikana. Liitteessä 3 olevaan taulukkoon on koottu henkilöstön poissaolot tyypeittäin. Taulukossa on jaoteltu tukihenkilöstön ja opetushenkilöstön poissaolot erikseen. aan poissaloja oli päivää, joihin sisältyy palkattomat virka-/työvapaat, palkalliset virkavapaat (muu kuin sairaus), vanhempainlomat, opintovapaat, hoitovapaat ja eläkelaitoksen kuntoutukset. Vuonna 2015 poissaoloja oli päivää. Kaiken kaikkiaan vuoden 2016 aikana poissaoloja kertyi (vuonna 2015 päiviä oli ), joihin sisältyvät myös toisen vakanssin hoito JEDUssa tai toisen työnantajan palveluksessa. 18

19 HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA JEDUn työterveyshuollon kustannukset tulosalueittain 2016 Korvausluokka I Korvausluokka II Yhteensä 2016 Yhteensä 2015 Yhteensä 2014 Yhteensä 2013 Yhteensä 2012 Haapajärven ammattiopisto 6 577, , , , , , ,64 Haapaveden ammattiopisto 8 100, , , , , , ,02 Kalajoen ammattiopisto 8 749, , , , , , ,86 Nivalan ammattiopisto , , , , , , ,58 Oulaisten ammattiopisto , , , , , , ,38 Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto 7 762, , , , , , ,68 Ylivieskan ammattiopisto 3 392, , , , , , ,65 Yhtymäpalvelut 2 262, , , , , , ,15 Työelämäpalvelut 222, , , , , , ,77 yhteensä , , , , , , , Henkilöstön eläköityminen Kuntayhtymän palveluksesta jäi eläkkeelle vuoden 2016 aikana yhteensä 19 henkilöä. aan eläkkeelle on siirtynyt neljän vuoden aikana 79 henkilöä. JEDUn henkilöstöstä osa-aikaeläkkeellä tilanteen mukaan on yhteensä 18 henkilöä. JEDUsta vuoden 2016 aikana eläköityneet tulosalueittain Opetus Tuki yhteensä 2016 yhteensä 2015 yhteensä 2014 yhteensä 2013 yhteensä 2012 Haapajärven ammattiopisto Haapaveden ammattiopisto Kalajoen ammattiopisto Nivalan ammattiopisto Oulaisten ammattiopisto Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto Ylivieskan ammattiopisto Yhtymäpalvelut Työelämäpalvelut 1 yhteensä Osa aikaeläkkeellä JEDUssa 2016 Opetus Tukipalvelut tilasto Mies Nainen Mies Nainen yhteensä Haapajärven ammattiopisto 1 1 Haapaveden ammattiopisto Kalajoen ammattiopisto 1 1 Nivalan ammattiopisto Oulaisten ammattiopisto Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto yhteensä Kuvassa juhlitaan Mauno Jussilan eläköitymistä Nivalan ammattiopistolla. Kuvassa onnittelemassa Maunoa vasemmalta oikealle Arto Veikkola (Haapaveden ammattiopiston apulaisrehtori), Erkki Juola (Haapaveden ammattiopiston rehtori), Tuula Taskinen (Ylivieskan ammattiopiston rehtori), Ilkka Heinonen (Haapajärven ammattiopiston rehtori) ja Veikko Honkanen (Oulaisten ammattiopiston vt. rehtori). Maunon vieressä on hänen vaimonsa Sisko Jussila. 19

20 4. TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA 4. TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA Tiimitoiminnan koordinointi on vastuutettu kehittämispäällikölle. Rehtorijäsenille on vastuutettu oman tiimin toiminnan koordinointi ja kehittämistehtävä. Keväällä 2016 TOB kyselyn tulosten pohjalta yhtymäpalvelujen yhdeksi kehittämiskohteeksi valittiin tiimirakenteen kehittäminen ja tehostaminen. Elokuussa perustettiin pientyöryhmä miettimään rehtorityöryhmän ja johtoryhmän tehtäviä ja rooleja. Lisäksi toinen pientyöryhmä laati esityksen tiimien toiminnan tehostamisesta. Kuntayhtymän tiimien toiminnasta on lyhyet yhteenvedot tässä luvussa. en tiimien ja työryhmien kokousmuistiot on luettavissa Sillassa kohdassa Tiimit ja toiminta. Johtoryhmä Johtoryhmään kuuluvat kuntayhtymän johtajan ja hallinto- ja talousjohtajan lisäksi ammattiopistojen rehtorit, tilapalvelupäällikkö, tietohallintopäällikkö sekä aikuiskoulutus- ja oppisopimusjohtaja. Johtoryhmän sihteerinä toimii johdon sihteeri. Kokouksiin voidaan kutsua myös käsiteltävien asioiden asiantuntijoita hankkeista, ulkopuolisista organisaatioista ja eri ammattiopistoista. Kokouksia, joita oli yhteensä 18, järjestettiin kaikissa ammattiopistoissa. Lisäksi johtoryhmä ja lähiesimiehet päivittivät kuntayhtymän strategiaa kesäkuussa Haapaveden ammattiopiston palvelu- ja luontoalan osastolla. Johtoryhmä osallistui Sisäinen auditoija koulutukseen keväällä. Syksyn esimiesvalmennuksen teemoina olivat muutoksen kohtaaminen ja johtaminen sekä Lean-ajattelu. Lisäksi Kevan asiantuntija tiedotti eläkeasioista. Valmennukseen osallistui myös muita kuntayhtymän esimiehiä. Alkuvuodesta johtoryhmä päivitti kuntayhtymän järjestyssäännöt, SORA-toimintaohjeen ja kilpailutoiminnan ohjeen. Kesällä ryhmää työllisti opetus- ja kulttuuriministeriön selvitys ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaedellytyksistä. Syksyn työskentelyä leimasivat lokakuun lopussa alkaneet yhteistoimintaneuvottelut, jotka päättyivät joulukuussa. Markkinoinnin tehostaminen ja tiimitoiminnan uudistaminen olivat myös asialistalla. Toimintavuoden aikana johtoryhmä käsitteli kuntayhtymän hankehaut. Hanketoimintaa ohjaamaan hyväksyttiin hankekäsikirja. Johtoryhmän tehtävänä on valmistella asioita yhtymähallituksen käsiteltäväksi. Lisäksi ryhmä seuraa kuntayhtymän ja tulosalueiden toiminnan ja talouden kehittymistä. Kuntayhtymän johtaja Keijo Makkoselle myönnettiin Kuntaliiton kultainen ansiomerkki , merkin luovuttivat yhtymähallituksen puheenjohtaja Päivi Karikumpu ja yhtymävaltuuston puheenjohtaja Kai Perttu. 20

21 4. TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA Rehtorityöryhmä Rehtorityöryhmän vetovastuu siirtyi keväällä Haapajärven ammattiopiston rehtorille suunnittelupäällikön siirryttyä eläkkeelle. Esittelijänä on ollut opetussuunnitelma- ja koulutussuunnitelmakoordinaattori Ulla Mäntykangas ja sihteerinä Maarit Jutila. Työryhmä kokoontui seitsemän kertaa. Toimintavuoden aikana työryhmä tutustui Oulun seudun ammattiopiston lukuvuosisuunnitteluun ja tuntikehykseen. Lisäksi keskityttiin henkilökohtaisen opetussuunnitelman laadintaprosessin kehittämiseen oppilaitosmuotoisen ammatillisen perustutkinnon ja näyttötutkintona suoritettavan tutkinnon osalta. Rehtorityöryhmän kokouksissa on käsitelty hankkeiden vaikuttavuutta ja tutustuttu kuntayhtymän oppisopimustoimintaan ja erityisopetusta tukeviin hankkeisiin. Rehtorityöryhmän tehtävänä on käsitellä opetukseen ja pedagogiikkaan liittyviä asioita. Työryhmä muun muassa hyväksyy valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelmat ja perustutkintojen opetussuunnitelmat. Rehtorityöryhmä ei kokoontunut syksyn 2016 aikana. Johdon strategiapäivä järjestettiin Haapaveden ammattiopistolla. Kuvassa strategiapäivän ryhmätöidentuotoksia. 21

22 4. TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA Pedagoginen tiimi Pedagogisen tiimin keskeisenä tehtävä on pohtia ja kehittää pedagogisia ja muita opetukseen liittyviä asioita kuntayhtymässä. Tiimin puheenjohtajana on toiminut rehtori Ari Sarpola ja mukana on ollut jokaisesta ammattiopistosta pedagogisesta toiminnasta vastaavia lähiesimiehiä. Kehittämispalveluista on ollut mukana kehittämispäällikkö, opetussuunnitelmavastaava ja opiskelijahallintovastaava. Tiimi on kokoontunut eri ammattiopistoissa neljä kertaa keväällä ja yhden kerran syksyn aikana. Kevään ensimmäisessä kokouksessa käytiin läpi aikuiskoulutuspäivän palautteita ja toimintakäsikirjan sisältöä. Toisen kokouksen teemana oli osaamisperusteisuuden toteuttamismahdollisuudet eri koulutusaloilla JEDUssa, HOPS ja HENKO prosessien tilannekatsaus ja oppimistulostietoihin liittyvät ajankohtaiset asiat. Kolmannessa kokouksessa käsiteltiin verkko-opetuksen kehittämishanketta ja neljännessä kokouksessa yrittäjyyskasvatuksen kehittämishanketta. Syksyn kokouksessa käsiteltiin miten osaamisperusteisuus on toteutunut JEDUn ammattiopistoissa. Pedagoginen tiimi on järjestänyt JEDUn kilpailutoimintaa. JEDUSkills ammattitaitokilpailutoiminta on osa ammatillista opetusta. JEDUSkillsit voivat olla harjoituskilpailu muuhun ammattitaitokilpailuun, kuten Taitaja-kilpailuihin. Ammattitaitokilpailuissa voidaan suorittaa myös ammattiosaamisen näyttö. Kilpailutoiminta mahdollistaa opiskelijalle, valmentajille ja järjestäjille osaamisen kehittämistä omalla ammattialalla. JEDUSkills työryhmän kokous Nivalassa Kuvassa vasemmalta Pasi Päiveröinen, Juha Partanen, Mika Lukkarinen, Mauri Kiviniemi, Soile Tikkanen ja Mika Pajala. JEDU järjesti välisenä aikana ammattiopistojen ammattitaitokilpailut, joissa opiskelijat kilpailivat JEDUn mestaruuksista yli 16 kilpailulajissa. Maatalousyrittäjän ammattitaitokilpailu järjestettiin marraskuun lopulla Haapajärvellä. JEDUSkillseihin osallistui yli sata opiskelijaa. Kilpailujen järjestelyistä vastasi yli 60 asiantuntijan joukko lajikoordinaattoreiden johdolla. Vuonna 2016 JEDU saavutti Taitajakisoissa kaksi kultaa, yhden hopean ja kaksi pistesijaa. Koulutuksen järjestäjien välisessä tarkastelussa JEDU sijoittui 10:ksi, joka on erinomainen saavutus joukkueeltamme. Taitaja2017 -kilpailuun JEDUsta ilmoittautui 29 opiskelijaa. JEDUn kisajoukkueen valmentajia sekä yksi kilpailija Seinäjoella Kuva Sirpa Korhonen. 22

23 4. TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA MultiPrimus -työryhmä Kuntayhtymän opiskelijahallintoon liittyvissä palveluissa tehtiin muutoksia ja syksyllä 2016 avautui sisäisenä hakuna viisi opintosihteerin tehtävää. Vuoden 2017 alusta opiskelijahallintopalvelut osana kehittämispalveluita vastaavat opiskelijahallintopalvelujen tuottamisesta. Opiskelijahallintovastaava toimii opintosihteerien lähiesimiehenä. Keskeisiä tehtäväkokonaisuuksia ovat hakupalvelut, OPS -perusteisen koulutuksen opetussuunnitelma-asiat, HOPS ja vuosisuunnittelun tukiasiat Kurressa, näyttöperusteisen koulutuksen koulutussuunnitelma-asiat, HENKO, opiskelijatyöpäivälaskenta, tutkintotoimikuntiin liittyvät asiat sekä vuosisuunnittelun tukiasiat Kurressa. Lisäksi osaamisen tunnustamiseen liittyvä tuki, tarkistus ja neuvonta sekä todistukset ja tilastot kuuluvat opiskelijahallintopalvelujen tehtäviin. Valma -työryhmä Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta, Valmaa järjestettiin Oulaisten ammattiopistossa, Ylivieskan ammattiopistossa, Piippolan kulttuuri- ja ammattiopistossa, Haapaveden ammattiopistossa ja Nivalan ammattiopistossa. Lisäksi VALMA -koulutusta järjestettiin vankilaopetuksena Piippolan kulttuuri- ja ammattiopiston toteuttamana. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta ja Valma -koulutusta erityisopetuksena toteutettiin Haapaveden ammattiopistossa. Opiskelijoita koulutuksissa oli noin 140. Toimintavuoden 2016 aikana valmentavia koulutuksia kehitettiin Opetushallituksen kehittämishankkeilla, joita olivat Las Valmas ja ErTop. Kehittämistoimenpiteitä olivat mm. opetussuunnitelman kehittäminen, kuvallisen opetussuunnitelman laatiminen, opintopolkujen mallintaminen, valinnaisten opintojen kuvaukset sekä materiaalin ja aineiston laadinta. Lisäksi kehitettiin valmentavan koulutuksen ja tutkintotavoitteisen koulutuksen yhteistyötä. Toimintavuoden aikana valmisteltiin prosessikuvauksia ja tarkennettiin toimintaohjeita uudistuneen lainsäädännön ja määräysten mukaisesti (lomakkeisto, palautetietojen keruumenetelmän kehittäminen). Erityisopetuksen suunnitelma tarkistettiin voimassa olevan lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaiseksi. Valma työryhmä kokoontui toimintavuoden aikana kuusi kertaa hanketyön yhteydessä. Lisäksi valmentavista koulutuksista järjestettiin tiedotus- ja koulutustilaisuuksia, joihin osallistui 120 henkilöä. Erityisopetusta Haapaveden ammattiopistolla. Kuva on JEDUn markkinointikuvista. 23

24 4. TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA Laatutyöryhmä Laatutyöryhmä kokoontui vuoden 2016 aikana seitsemän kertaa. Eri osa alueiden pientyöryhmät valmistelivat laadunhallintaan liittyviä kokousasioita omissa kokouksissaan. Laatutiimin puheenjohtajana toimi rehtori Erkki Juola ja ryhmässä oli jäseniä jokaiselta tulosalueelta. Kevään 2016 toiminta painottui kyselyiden suunnitteluun ja arviointitoiminnan kehittämiseen ja syksyllä korostui toimintakäsikirjan esittely ja jalkautus ammattiopistoissa sekä LEAN ajattelun koulutus ja käyttöönotto JEDUn koulutustoiminnassa. Laaturyhmän jäsenet valmistelivat pidetyn aikuiskoulutuksen kehittämispäivän ja osallistuivat päivän ohjelmaan. Laaturyhmän jäsenet osallistuivat JEDUn yhteiseen auditointikoulutukseen helmikuussa Koulutuksen aikana tehtiin harjoitusauditoinnit kaikilla kuntayhtymän tuloalueilla. Audiointien tavoitteena oli selvittää, miten työelämälähtöisyys toteutuu JEDUn eri tulosalueilla ja miten tulosyksiköiden johto tukee henkilöstön työelämäyhteistyötä. Laatutyön kehittämispäivä järjestettiin Päivän aikana käytiin läpi JEDUn laadunarvioinnin keskeiset mittarit EFQM mallin mukaisesti. Päivän aikana valmisteltiin jatkuvan parantamisen prosessi JEDUn laadunarviointi- ja varmistussuunnitelmaan sekä esitettiin, että näyttötutkintojen järjestämissopimukset tulisi hakea kaikkiin tutkintoihin ja NTM koulutusten kautta on kehitettävä järjestämissopimusten hakemisprosessia. TOB henkilöstökyselyiden käsittely- ja kehitystilaisuus pidettiin Syksyllä laatutiimin tavoitteet ja resurssit määriteltiin, päivitettiin toimintakäsikirjan tiedot ajan tasalle ja korjattiin puutteelliset linkit. Toimintakäsikirjan kehittämis- ja päivitysvastuut selvennettiin. Hannu Simi ja Susanna Hjulberg osallistuivat Laatua laivalla seminaariin syyskuussa JEDUn henkilöstölle tehtiin webropol kysely toimintakäsikirjan käyttämisestä ja kehittämisestä marraskuussa Kyselyn tulokset analysoitiin henkilöstöryhmittäin ja ammattiopistoittain. Toimintakäsikirjan jalkautusiltapäivä järjestettiin marras- joulukuun aikana lähes kaikilla tulosaluiella. Osa toteuttaa jalkauttamisen alkuvuodesta JEDUn arviointi- ja laadunvarmistussuunnitelmaa päivitettiin joulukuussa johtoryhmän käsittelyä varten. Päätettiin, että keväällä 2017 arvioidaan prosessit, tuotteet ja palvelut osiot. Kuntayhtymä toteutti Laatusampo III hanketta vuoden 2016 aikana. Hankkeessa jatkettiin aikaisempien Laatusampo hankkeiden toimenpiteitä. Hankkeessa ovat mukana kaikki keskeiset Pohjois-Suomen koulutuksenjärjestäjät. Kuluvan vuoden aikana keskityttiin kyselyjen (opiskelija, henkilöstö ja työelämä) kehittämiseen ja palaute- ja ennakointitiedon systemaattiseen käsittelyyn sekä tulosten hyödyntämiseen kaikkien osapuolten kanssa. Toisena kehittämiskohteena oli työelämän toimijoiden ja sidosryhmien osallistaminen ja viestintä. Kolmantena kehittämiskohteena oli LEAN ajattelun hyödyntäminen ammatillisen koulutuksen järjestäjän toiminnassa. Hankkeen toimijat osallistuivat LEAN- koulutuksiin, 5S koulutukseen sekä arvovirtakoulutukseen ja osallistuivat hankkeen loppuseminaariin Oulussa marras- joulukuun vaihteessa. Loppuvuoden aikana valmisteltiin myös hankesuunnitelma seuraava LAATUSAMPO IV hanketta varten. Opetushallitus hyväksyi hankkeen toteutussuunnitelman ja sitä lähdetään toteuttamaan samalla hankeverkostolla kuin aikaisempia Laatusampo hankkeita. Kuvassa Laatu Sampo -hankkeen seminaari Nivalan ammattiopistolla

25 4. TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA Kansainvälisyystiimi JEDUn kansainvälisyystiimi kokoontui vuoden 2016 aikana yhteensä seitsemän kertaa. Tiimissä on edustajana kansainvälisyyskoordinaattori jokaisesta ammattiopistosta. Puheenjohtajana toimii tiimin rehtorijäsen eli Ylivieskan ammattiopiston rehtori. Lisäksi tiimissä on mukana kehittämispalveluista toimistosihteeri ja suunnittelija, jotka yhdessä hoitavat JEDUn yhteisten opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuushankkeiden hallinnoinnin. Tarvittaessa kokouksiin osallistuu myös muuta JEDUn henkilökuntaa tai opiskelijoita. Liikkuvuusjaksoille osallistuneet käyvät myös mahdollisuuksiensa mukaan tiimin kokouksissa kertomassa kokemuksistaan ulkomaanjaksoilta. Samoin ulkomaalaiset vieraat käyvät tiimin kokouksissa, mikäli kokous ajoittuu vierailun ajalle. Tammi- ja helmikuun aikana kokouksissa käsiteltiin CIMOn koordinoiman Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelman liikkuvuushankkeen hakemuksen tekoon (Matkalla Mestariksi JEDUsta). Ja JEDUn johtoryhmän suostumuksella haettiin uusia apurahoja sekä opiskelijoille että henkilöstölle. Lisäksi alkuvuoden aikana päivitettiin JEDUn englanninkielinen esite. Tiimin kokouksissa käsitellään aina kansainväliseen toimintaan liittyvät hankeideat, ennen kuin ne viedään johtoryhmän käsittelyyn. Jokaisessa tiimikokouksessa käsiteltiin yhteisten liikkuvuushankkeiden apurahojen jakoa opiskelijoille ja henkilöstölle sekä suunniteltiin tarvittaessa yhteisesti ammattiopistoihin saapuville vieraille ohjelmaa. Vuoden 2016 tiimikokouksista pidettiin osa perinteisesti ammattiopistoissa ja osa videoneuvotteluina. Tiimi kokouksissa keskusteltiin myös turvallisuusohjeiden päivittämisestä kansainvälisen toiminnan osalta. JEDUn kansainvälisyystiimin jäsenet keräävät tiedot toteutuneista ulkomaanmatkoista vuoden aikana ammattiopistoista. Ulkomaanmatkoja eli kansainvälistä liikkuvuutta seurataan koulutuskuntayhtymän osavuosikatsauksissa, lisäksi toiminnasta laaditaan vuosiraportti ja tilastot toimitetaan myös Opetushallituksen tilastoon vuoden vaihteen jälkeen. Vuoden aikana kansainvälisyystiimissä laadittiin ECVET-järjestelmän mallien pohjalta sopimuspohja kansanvälisille yhteistyökumppaneille. Näitä pitkäkestoisia sopimuksia on lähetetty pitkäaikaisille yhteistyökumppaneille allekirjoitettavaksi eri puolille Eurooppaa, jotta saadaan lisää pitkäkestoisia sopimuksia Unkarin kumppaneiden lisäksi. Kiinalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa on ollut jo pitempään voimassa olevat pitkäaikaiset sopimukset. Tiimin syyskuun kokouksessa muistettiin Osmo Halosta ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta työstä kansainvälisen toiminnan parissa. Kokous oli hänelle viimeinen ennen eläkkeelle jäämistä. Osmo on ollut mukana kehittämässä kansainvälistä toimintaa KAMissa jo luvun puolivälistä asti. Osmo on myös vastannut kuntayhtymän tasolla Unkari-yhteistyöstä alusta asti, eli yli 20 vuotta. Syksyn viimeisessä kokouksessa käsiteltiin kansainvälisen toiminnan turvallisuutta ja suunniteltiin kriisisuunnitelman laadintaa kansainvälisen toiminnan tarpeisiin. Viimeisessä kokouksessa kartoitettiin myös seuraavan kevään hankehakuja ja tarvittavia apuraha määriä. Laajemmin koulutuskuntayhtymän kansainvälisestä toiminnasta kerrotaan erillisessä Kansainvälisen toiminnan vuosiraportissa. Kuvassa vasemmalta yllärivissä Tuula Taskinen, Satu Ojala, Kirsi Peltola, Markus Muuttola ja Tuula Leskinen, alarivissä Sari Hauhtonen, Osmo Halonen, Anna-Liisa Pitkäaho-Pussila ja Virpi Keinonen. 25

26 4. TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA Markkinointitiimi JEDUn yhteinen markkinointitiimi kokoontui vuoden 2016 aikana yhteensä kahdeksan kertaa, joista 5 kokousta pidettiin videoneuvotteluna. Tiimissä on edustaja jokaisesta ammattiopistosta sekä aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalveluista. Tiimin puheenjohtajana toimi kevätlukukauden ajan JEDUn kehittämispäällikkö sekä syyslukukauden ajan kehittämispalvelujen suunnittelija. Tiimin kokouksiin pyydettiin mukaan myös opiskelijakunnan edustajia, jotka osallistuivat kokouksiin mahdollisuuksien mukaan. Tiimin muistiot löytyvät Sillasta. Vuoden ensimmäisessä kokouksessa tammikuussa tarkennettiin yhteisiä käytänteitä kevään yhteishaun osalta sekä käsiteltiin laskentapäivän opiskelijatilannetta. Kokouksessa keskusteltiin myös kotisivujen uudistamisesta, ja tehtiin esitys JEDUn johtoryhmälle. Tiimi esitti perustettavaksi kehitystyöryhmää nettisivujen uusimista varten, koska kotisivut ovat nykypäivänä organisaation tärkein yksittäinen markkinointikanava. Samassa kokouksessa sovittiin myös jakotavaroiden tilaamisesta kevään, kesän ja syksyn markkinointitapahtumiin. Kevään kokouksissa käsiteltiin yhteis-, erillis- ja aikuiskoulutushaun tulosten ohella myös alueen tapahtumiin osallistumista sekä palautteita jo toteutuneista tapahtumista. Maaliskuussa johtoryhmä nimesi pientyöryhmän valmistelemaan www-sivujen uudistusta. Hakijanopas päätettiin tehdä vielä vanhalla ulkoasulla, koska myöhemmin ammatillisen koulutuksen lakimuutosten yhteydessä voidaan muuttaa myös oppaiden ulkoasua. Kevään aikana uusittiin myös Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän markkinointi- ja viestintäsuunnitelma vuosille Suunnitelma hyväksyttiin yhtymähallituksessa JEDU esillä RekryRok -tapahtumassa Ylivieskassa. Yrittäjyys- ja työelämäpäivää vietettiin Oulaisten ammattiopistolla. Kevään aikana toteutettiin myös kaikille JEDUn www-sivuilla käyneille avoin mediaseurantakysely. Kyselyyn saaduista n. 160 vastauksesta yli puolet tuli henkilöstöltä ja noin 30 JEDUn opiskelijoilta. Mediaseurantakysely pyritään toteuttamaan vuosittain ja saamaan enemmän vastauksia sekä potentiaalisilta tulevilta että nykyisiltä opiskelijoilta. Kesäkuun alussa pientyöryhmä käsitteli tietohallintopäällikön johdolla www-sivujen uusimistarjoukset, ja sivujen uudistaminen aloitettiin heti elokuussa. Pientyöryhmässä olivat mukana Mikko Ulvi (Oulaisten ammattiopisto), Hannu Aitto-oja (Tietohallintopalvelut), Tuula Leskinen (Kehittämispalvelut), Anne Kaartinen (Työelämäpalvelut) ja Matti Taipale (Tietohallintopalvelut). JEDU oli näyttävästi esillä myös Haapavesi Folkeilla kesäkuussa

27 4. TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA Kotisivujen uudistusprojektia seurattiin säännöllisesti markkinointitiimissä, ja palautetta kysyttiin eri vaiheissa tiimiläisten lisäksi myös muulta henkilöstöltä ja opiskelijoilta. Lähtökohtana oli tehdä monipuoliset ja mahdollisimman käyttäjäystävälliset sivut niin sisällön kuin tekniikankin puolesta eri kohderyhmät huomioiden. Sisällön tuotannossa oli pientyöryhmän jäsenten lisäksi mukana vastuuhenkilöitä ammattiopistoista ja uusien sivujen päivittämisestä järjestettiin käyttäjäkoulutusta marraskuun alussa. Uudet kotisivut julkaistiin jouluviikolla. Sivujen ajan tasalla pitäminen ja tarkentaminen vaativat jatkuvaa työtä. Kotisivujen pääkäyttäjiä ovat Matti Taipale, Hannu Aitto-oja, Anne Kaartinen ja Tuula Leskinen, lisäksi jokaisessa ammattiopistossa on sisällöntuottajia. Kesän aikana oli lisähausta erillisiä lehti-ilmoituksia ja lisäksi panostettiin sosiaaliseen mediaan (Facebook, Instagram). Syksyn ensimmäisessä kokouksessa keskusteltiin opiskelijamäärästä, ja suunniteltiin uusia markkinointikampanjoita. Markkinointitiimin kokouksissa sovittiin pitkin vuotta erilaisten tapahtumien käytännön järjestelyistä, sekä nuorten ja aikuisten koulutusten markkinoinnista sisältäen esim. liitelehdet ja lehti-mainokset. Vuoden 2016 aikana JEDU oli näkyvillä seuraavissa tapahtumissa: Konekapina Nivalassa Rakentaja-messut Oulussa huhtikuussa APE- ja konepäivä Haapajärvellä Erä- ja luontomessut Oulussa toukokuussa Haapavesi Folkit kesäkuussa Piippolan Vaarin lastenlaulut kesäkuussa Elovalkeat Piippolassa Nice Run -tapahtuma Kalajoella Maatalousnäyttely syyskuussa Haapajärvellä Ryskypäivät Ylivieskassa Pyhäjoen Syysmessut Oulaisten ja Kalajoen Metsäpäivät Paikka Haltuun tapahtuma Oulussa 7.9. Käsityömessut Oulussa lokakuussa Käsityömessut Tampereella Alueellinen opinto-ohjaajien päivä Nivalassa Yrittäjyys- ja työelämäpäivä Oulaisissa Ylivieskan Harrastemessut Inspiroiva koti -sisustusmessut Kalajoella Hakijan oppaiden jako toiminta-alueen yläkouluille ja muille yhteistyökumppaneille toteutettiin ensimmäistä kertaa keskitetysti kehittämispalveluista. Syksyn kokouksissa mietittiin myös uusia sähköisiä markkinointikanavia vuodelle 2017 sekä laadittiin alustava suunnitelma yhteishaun, erillishaun ja aikuiskoulutusten markkinoinnista. Markkinoinnin toteuttamissuunnitelma on Sillassa markkinoinnin dokumenteissa. Marraskuun lopussa suunniteltiin tarkemmin osallistumista tammi- ja helmikuun aikana alueella järjestettäville messuille ja teemapäiville. JEDUn johtoryhmä hyväksyi Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän markkinoinnin ja viestinnän toimintamallin, jossa määriteltiin tarkemmin käytänteet asusteiden, esitteiden ja muiden painotuotteiden, jakotavaran, lahjatavaroiden, lehti-ilmoitusten, nettisivujen, sosiaalisen median, tapahtumien ja vanhempainiltojen osalta. Asiakirja on luettavissa Sillassa markkinoinnin sivulla sekä säännöissä ja ohjeissa. Vuoden lopussa uudistettiin myös lehti-ilmoitusten graafinen ulkoasu vastaamaan uusien kotisivujen graafista ilmettä. Uudet ilmoituspohjat ja päivitetyt graafiset ohjeet ovat myös Sillassa. Kevään 2017 aikana päivitetään esitepohjat ja muut markkinointimateriaalit uuden graafisen ilmeen mukaisiksi. Kuvassa JEDUn messupiste Pyhäjoen Syysmessuilla

28 4. TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA Opiskelijapalvelut-tiimi JEDUn strategian mukaan opiskelijan oikeus riittävään ja laadukkaaseen ohjaukseen tulee toteutua kaikissa ympäristöissä. Ohjausalan ammattilaisten työ on entistä haasteellisempaa ja monimuotoisempaa verkostoyhteistyötä, jota JEDUn opiskelijapalvelut-tiimi pyrkii kehittämään. Toiminnan tavoitteena on tarjota yhtenäiset ja tasavertaiset ohjauspalvelut JEDUn kaikille opiskelijoille. Opiskelijapalvelut tiimiläisten toimintaa ohjaavat keskeisesti elinikäisen ohjauksen periaatteet, joista JEDUn strategisiin linjauksiin on kirjattu ohjauspalvelujen saatavuuden parantaminen ja sitä kautta opiskelijoiden osallisuuden vahvistaminen. JEDUn opiskelijoille suunnatut alku-, olo- ja päättökyselyt ovat omalta osaltaan toimineet toiminnan kehittämisen lähtökohtina. Huomioimme toiminnassamme myös Opetushallituksen julkaisemat uudet Hyvän ohjauksen kriteerit. Opiskelijapalvelut-tiimiin kuuluvat rehtori johtoryhmän edustajana, opiskelijahuollon edustaja sekä opinto-ohjaajia kaikista JEDUn yksiköistä. Vuoden 2016 aikana Opiskelijapalvelut-tiimi kokoontui kolme kertaa koko työryhmän kokoonpanolla. Aiheina ovat olleet muun muassa ohjauksen ajankohtaiset asiat, toiminnan kehittäminen, markkinointi, opinto-ohjauksen nykytila, tavoitteet ja opiskelijahuollon uudistukset. Syyskuussa järjestettiin Nivalan ammattiopistossa JEDUn alueellinen ohjauspäivä. Päivän teemana oli toisen asteen uudistukset ja ohjaus. Tapahtumaan osallistui noin 50 eri ohjausalan ammattilaista: opinto-ohjaajia, etsivän nuorisotyön työntekijöitä, kuraattoreita, työpajaohjaajia ja muita ohjausalan toimijoita. JEDUn joukkue SakuStars -kilpailuissa Espoossa huhtikuussa

29 4. TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA Työelämäpalvelut-tiimi Työelämäpalvelut-tiimi (TEP) kokoontui vuoden 2016 aikana kaksi kertaa, muuten yhteyttä pidettiin lähinnä sähköpostin ja puhelimen välityksellä. JEDUssa järjestettiin yhteinen aikuiskoulutuspäivä, jossa muun ohjelman lisäksi käsiteltiin pienryhmissä aikuiskoulutusta viidellä eri aiheotsikoilla: miten JEDUn aikuiskoulutusta pitää kehittää, miten JEDUssa jatketaan ennakointia, miten JEDUssa varmistetaan näyttötutkintomestareiden ja aikuiskoulutuksen toimijoiden osaaminen siten, että se on ennakoivaa, ajantasaista, strategian ja vision suuntaista, miten kerätään aikuiskoulutuksen palautetta, miten ja missä ne käsitellään, miten menettelytapoja ja strategista suunnittelua kehitetään palautteiden perusteella ja miten varmistetaan, että JEDUn aikuiskoulutuksessa on yhteiset toimintamallit toimintakäsikirjan mukaisesti. Huhtikuun kokouksessa käytiin läpi aikuiskoulutuspäivän kehittämisehdotukset ja kommentit. Tiimissä sovittiin, että tiimin puheenjohtaja ja sihteeri laativat kehittämisaiheista taulukon, johon tuli lisäksi sarakkeet tarvittaville toimenpiteille ja vastuutukselle, aikataululle ja seurannalle. Valmis taulukko lähetettiin vielä TEP -tiimiläisille mahdollisia lisäyksiä varten. Aikuiskoulutuksen opas on tärkeä koulutusten markkinointiväline, joten se päätettiin päivittää ja korvata aikaisempi erillinen haitariesite oppaan keskellä olevalla koulutustaulukolla. Markkinointiin liittyen sovittiin lisäksi, että kun joku JEDUn ammattiopisto järjestää koulutuksia toisissa JEDUn ammattiopistoissa, niin se huolehtii myös koulutustensa markkinoinnista ko. paikkakunnalla. Mikäli tilansa koulutukseen tarjoava opisto markkinoi koulutusta jossain yhteydessä, niin järjestävän opiston on tultava selvästi ilmi. Yritysten ja yksityisten henkilöiden koulutuskyselyiden helpottamiseksi lisättiin JEDUn www-sivuille Ilmoita koulutustarpeesi -linkki. Saadut kyselyt ohjataan edelleen yhteydenottoa varten ko. koulutusta tarjoavalle opistolle / sopivalle henkilölle. Muita vuoden aikana esille tulleita asioita olivat mm. syksyn VOS-lisäkoulutusrahan käyttö, työvoimakoulutuksen näkymät (rahoitus, tarjouspyynnöt), ammatillisen lisäkoulutuksen resurssit, lainsäädäntömuutokset, aikuiskoulutuksen rahoitus, TEP-tiimin tulevaisuus ja muutosten merkitys JEDUn aikuiskoulutukselle. Näyttötutkintojen palautusjärjestelmä AIPAL on ollut jo pitempään käytössä kaikissa ammattiopistoissa, mutta edelleen käyttäjät kokivat tarvitsevansa lisää opastusta sen hyödyntämiseen. AIPAL mahdollistaa oppilaitoksille omien kyselyiden tekemisen ja anonyymin opiskelijapalautteen keräämisen. Kyselyihin liitetään Opetushallituksen suunnittelemat valtakunnalliset kysymykset, joiden avulla voidaan seurata yleisesti opetuksesta annettua palautetta (mielipiteitä näyttötutkintoon hakeutumisesta, tutkinnon suorittamisesta sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisesta). Lisäksi ohjelmasta saadaan erilaisia tutkinto- ja opintoalakohtaisia raportteja. Sähköalan yrittäjät vierailulla Nivalan ammattiopistolla Vierailun aikana keskusteltiin mm. opintojen sisällöistä ja työssäoppimisjaksoista. Yrittäjät pääsivät myös tutustumaan uusittuihin oppimisympäristöihin. 29

30 4. TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA Hanketoiminta JEDUssa oli vuoden 2016 aikana käynnissä 63 hanketta, jotka jakaantuivat JEDU Kehittämispalveluille (16 kpl), JEDU Työelämäpalveluille (18 kpl) ja ammattiopistoille (29 kpl). Hankkeita oli määrällisesti 15 kappaletta vähemmän kuin edellisvuonna. Hankesalkun arvo oli koko vuoden osalta yhteensä noin 6 miljoonaa euroa eli 1,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Vuoden lopussa oli haussa viisi hanketta yhteissummaltaan reilut euroa. Vuoden aikana osallistuttiin 37 verkostohankkeeseen, joista kahdeksassa JEDU toimi koordinaattorina. Verkostoissa oli monen alan sekä kansallista että kansainvälistä yhteistyötä. Suurimpia hankerahoittajia olivat Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR, n. 35 %) ja ELY Pohjois-Pohjanmaa (ESR/ EMR, n. 25 %). Muita rahoittajia olivat mm. Opetushallitus (avustus, n. 18 %), Opetus- ja kulttuuriministeriö (avustus, n. 8 %) ja CIMO (apuraha, n. 9 %). Vuoden 2016 aikana valmistui JEDUn hankeohjeisto, johon sisältyy tällä hetkellä 8 sivua tiivistä ohjetekstiä, kaksi hankeprosessikaaviota (myönteinen ja kielteinen rahoituspäätös), hanke-esitys johtoryhmälle -lomake, Dynasty-esityksen malli, hanketiedot taloushallinnolle -lomake ja hankkeen www-esittelysivun pohja. Hankeohjeistus löytyy JEDUn intrasta Hanketoiminta-osiosta. JEDUn hankesalkkutiedosto on tallennettu ja sitä päivitetään pilvipalvelussa, josta se on myös jaettu mm. johtoryhmälle ja taloushallinnolle. Salkun tiedot löytyvät myös JEDUn toimintakäsikirjasta kohdasta Työelämäpalvelut/ Hanketoiminta, johon tiedot päivittyvät vähintään osavuosikatsausten yhteydessä. JEDUn uudet www-sivut julkaistiin joulun alla. Jatkossa kaikista hankkeista tehdään yhtenäinen esittelysivu, johon voidaan linkittää muuta materiaalia, esim. erillinen hankesivusto. Hanketiedot löytyvät sivuilta oman välilehden alta jaoteltuna käynnissä oleviin ja päättyneisiin. Päättyneissä hankkeissa ovat mukana kaikki JEDUn toiminta-aikana päättyneet hankkeet, joista siis osa on alkanut jo Kalajokilaakson ja Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymien aikana. Hankekäsikirja Metaoppi ErTOP OTTO WosCos+ ThaiGO Laatusampo Puola KEVA NordPlus Junior Opsodiili HiMaLa Ydinosaajat OsaavatOpistot Matkalla Mestariksi TaKoKe FRESH YTY 4 Las Valmas Mallia Euroopasta ILONA Venäjä-verkosto Hitsinhyvä Kam'oon China Kalajoen ammattiopiston piha- ja viherrakentaja opiskelijat olivat mukana Pöntiön kylätalon pesasaidan istuttamisessa. Toiminta kuului hankkeeseen Ympäristön luova kehittäminen yhteisöllisin ja opetuksellisin menetelmin (YLKE). Hanketoiminnan tavoitteena on eri rahoituslähteitä hyödyntämällä kehittää mahdollisimman tehokkaasti alueen elinkeinoelämää ja oman organisaation toimintaa. Hankkeiden sisällöissä korostuvat mm. uusien oppimisympäristöjen, koulutusmuotojen ja menetelmien kehittäminen, yrittäjyys sekä alakohtaisen osaamisen lisääminen JEDU 3D -hankkeen rahoituksella hankittiin joulukuussa 2016 Prenta 3D tulostin.

31 4. TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA JEDUN ARVIOINTITOIMIKUNTA JA SORA-TOIMIKUNTA Arviointitoimikunta TEHTÄVÄT Arviointitoimikunta on toimielin, jonka tehtävänä on ammattiosaamisen näyttöihin liittyvän toiminnan valvominen ja kehittäminen. Arviointitoimikunta hyväksyy JEDUn opetussuunnitelman osana olevat arviointisuunnitelmat, valvoo näyttötoimintaa sekä päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista. Se käsittelee myös opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Lisäksi arviointitoimikunnan puheenjohtaja allekirjoittaa näyttötodistukset. JÄSENET Arviointitoimikunnassa on edustajat kaikilta JEDUn koulutusaloilta, seitsemän edustajaa elinkeinoelämästä, kuusi ammattiopistojen edustajaa, opiskelijajäsen sekä koulutuksen järjestäjän edustaja, esittelijä ja sihteeri. Varsinaiset jäsenet ovat: Päivi Vaarula/ Ylivieskan seudun kansalaisopisto, Pasi Pennanen/ J. Kärkkäinen Oy, Ylivieska asti, hänen tilallaan aloitti syksyllä Heidi Pasanen Rieska-leader ry,ylivieska, Mauri Autio/ Agronic, Haapavesi, Ville Vähäsöyrinki/ Nivaelement Oy, Nivala, Krista Paakki/ Kallioppy Kotihoito, Nivala, varapuheenjohtaja, Harri Jurvelin/ Hotelli-Ravintola Puustelli, Nivala, Mika Niku/ Maanviljelijä, Haapavesi, Hannele Siekkinen/ Piippolan kulttuuri- ja ammattiopisto Liisa Pieskä/ Haapajärven ammattiopisto, Tomi Huovari/ Nivalan ammattiopisto, Päivi Heinonen/ Ylivieskan ammattiopisto, Sisko Juola/ Haapaveden ammattiopisto, Tapio Leskelä/ Haapajärven ammattiopisto, Jere Jormalainen, JEDUn oppilaskunnan puheenjohtaja, Nivala ammattiopisto asti, hänen tilallaan aloitti syksyllä Alex Junnikkala, JEDUn oppilaskunnan puheenjohtaja, Haapajärven ammattiopisto Mauno Jussila/ JEDU, yhtymäpalvelut, puheenjohtaja, asti, alkaen Tuula Taskinen, Ylivieskan ammattiopisto Ulla Mäntykangas/ JEDU, kehittämispalvelut alkaen opintovapaalla, Kirsi Peltola/ JEDU, kehittämispalvelut Yhtymähallitus nimeää toimielimen puheenjohtajan ja jäsenet enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Varapuheenjohtaja valitaan varsinaisten jäsenten keskuudesta. Kaikille arviointitoimikunnan jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet. TOIMINTA Vuoden 2016 aikana arviointitoimikunta kokoontui viisi kertaa. Vuoden ensimmäisessä kokouksessa käytiin läpi tutkinnon muodostumista ammatillisessa koulutuksessa ja kerrottiin vapaasti valittavien tutkinnon osien arvioinnista ammattiosaamisen näytöllä. Vuoden aikana arviointitoimikunnan kokouksissa käsiteltiin ja hyväksyttiin yhteensä 16 vapaasti valittavaa tutkinnon osaa ja kolme paikallisesti tarjottavaa tutkinnon osaa sekä käytiin läpi kaksi perustutkintoa ja niiden ammattiosaamisen näytöt. Erityisopettaja Liisa Pudas kertoi eritysopetuksen arvioinnista ja hyväksyttiin autoalan perustutkinnon mukautetut kriteerit. Vuoden aikana käytiin läpi useammassa kokouksessa KARVIn oppimistuloksia eri perustutkinnoista mm. autoala, tieto-ja viestintätekniikan ja audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnoista. Arviointitoimikunnan jäseniä osallistui KARVIn järjestämiin arviointeihin. Keväällä meta-arviointiin osallistui JEDUsta monialainen työryhmä, jossa mukana arviointitoimikunnan jäseniä ja syksyllä arviointitoimikunta osallistui ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja toiminnan tehokkuus itsearviointiin työelämälle. Lisäksi useammassa kokouksessa seurattiin ammatillisen koulutuksen reformin etenemistä. Ammatillisen koulutuksen reformissa uudistetaan kaikki ammatillisen koulutuksen osat: rahoitus, ohjaus, säätely sekä tutkinnot, järjestäjärakenne ja koulutuksen toteuttamismuodot. Kaikkea ammatillista koulutusta säädellään jatkossa yhdellä järjestämisluvalla, joka sisältää oikeuden järjestää koulutusta ja myöntää tutkintoja. Koulutuksen järjestäjät saavat lisää toimivaltaa vastata aiempaa nopeammin ja joustavammin työelämän ja opiskelijoiden muuttuviin osaamistarpeisiin. Keskusteltiin mm. työssäoppimisen palautekyselyn sisällöstä ja toteutustavasta. Vuoden viimeisessä kokouksessa kuultiin kokemuksia Haapaveden ammattiopiston TOP-käytännöistä. Joulukuun kokouksessa arviointitoimikunta arvioi työssäoppimisen käytänteitä. Itsearviointi liittyi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) vuosina Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja toiminnan tehokkuus arviointihankkeeseen, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa osaamisperusteisuuden toteutumisesta tulevaisuutta ennakoiden. 31

32 4. TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA Arviointitoimikunnan pitkäaikaisen puheenjohtajan Mauno Jussilan läksiäisiä vietettiin huhtikuun kokouksessa. Jussilan jäädessä eläkkeelle uutena puheenjohtajana aloitti Tuula Taskinen Ylivieskan ammattiopistosta. Ammattiosaamisen näyttöjen oikaisuvaatimuksia JEDUn arviointitoimikuntaan ei ole tullut yhtään. Valmistuvien opiskelijoiden määrä vuosina JEDU v perustutkinnon suorittaneet Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Piippola Ylivieska Yht. 1. Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara ja ympäristöala Matkailu, ravitsemis ja talousala Sosiaali, terveys ja liikunta ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Yht JEDU v perustutkinnon suorittaneet Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Piippola Ylivieska Yht. 1. Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara ja ympäristöala Matkailu, ravitsemis ja talousala Sosiaali, terveys ja liikunta ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Yht JEDU v perustutkinnon suorittaneet Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Piippola Ylivieska Yht. 1. Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara ja ympäristöala Matkailu, ravitsemis ja talousala Sosiaali, terveys ja liikunta ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Yht JEDU v perustutkinnon suorittaneet Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Piippola Ylivieska Yht. 1. Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara ja ympäristöala Matkailu, ravitsemis ja talousala Sosiaali, terveys ja liikunta ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Yht JEDU v perustutkinnon suorittaneet Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Piippola Ylivieska Yht. 1. Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara ja ympäristöala Matkailu, ravitsemis ja talousala Sosiaali, terveys ja liikunta ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala YHTEENSÄ Tietoa arviointitoimikunnan toiminnasta saa osoitteesta: 32

33 4. TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA SORA-toimikunta JEDUn SORA-toimikunta käsittelee lainsäädännön mukaisesti mm. opiskeluoikeuden peruutta-mista ja palauttamista, opiskelijaksi ottamisen esteitä sekä huumausainetestausta ja kurinpitoa koskevia asioita. SORA-säädösten (ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen, L 951/2011) tavoitteena on pa-rantaa koulutuksen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuutta ja lisätä koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien mahdollisuutta puuttua opiskelijan soveltumattomuuteen ja häntä koskeviin turval-lisuuskysymyksiin. Säädöksillä pyritään edistämään potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenteen turvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta sekä opiskelijan itsensä ja opiskelu- ja työyhteisön turval-lisuutta. Lisäksi on otettava huomioon, että opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäris-töön ja koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus laatia turvallisuutta ja kurinpitomenettelyä pa-rantavia määräyksiä ja valvoa niiden noudattamista. Säädökset koskevat myös aikuiskoulutusta. Yhtymähallitus asettaa JEDUn SORA toimikuntaan koulutuksen järjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työ- ja elinkeinoelämän ja opiskelijoiden edustajat. Toimielimen puheenjohtaja ja jäsenet nimetään enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. SORA-toimikuntaan kuuluvat puheen-johtaja Erkki Juola, Haapaveden ammattiopisto, Päivi Heinonen, Ylivieskan ammattiopisto (vpj), Pertti Kuosmanen Haapajärven ammattiopisto, Hannele Siekkinen Piippolan ammatti ja kulttuu-riopisto, työelämänedustaja Krista Paakki, kotihoito Kallio ppy ja opiskelijajäsen Jere Jormalai-nen, JEDUn oppilaskunnan puheenjohtaja asti, jonka jälkeen Alex Junnikkala. Sihteerinä toimi Kirsi Peltola ja asiantuntijajäsenenä Ulla Mäntykangas, joka jäi opintovapaalle alkaen. SORA-toimikunta kokoontui vuonna 2016 yhteensä neljä kertaa. Varsinaisia kokouksia pidettiin kolme ja yksi kurinpitoa koskeva kokous. Varsinaisissa kokouksissa käytiin läpi koosteet kurinpi-dollisista toimista ammattiopistoissa ja SORA-toimikunnan toiminnasta vuodelta Päivitet-tiin SORA-toimikunnan toimintaohjeita sekä päivitettiin JEDUn järjestyssääntöjä ja asunto-lasääntöjä OPH:n ohjeen mukaisesti. SORA-toimikunnan pitkäaikaisen puheenjohtajan Mauno Jussilan jäädessä eläkkeelle uutena puheenjohtajana aloitti Erkki Juola Haapaveden ammattiopistosta. Arviointitoimikunta tutustui kokouksensa yhteydessä Nivalan ammattiopiston oppimisympäristöihin. Kuvassa ryhmä tutustuu elementtirakentamisen oppimisympäristöön rakennusosastonjohtajan Anssi Töllin johdolla. Kuvassa vasemmalta oikealle: Alex Junnikkala, Krista Paakki, Päivi Vaarula, Sisko Juola, Liisa Pieskä, Kirsi Peltola, Tuula Taskinen ja Anssi Tölli. 33

34 5. HENKILÖSTÖKOULUTUS 5. HENKILÖSTÖKOULUTUS 5.1 Henkilöstökoulutuksen suunnittelu ja arviointi Tavoitteet: Keinot: Arviointi: Henkilöstökoulutus vastaa Johtoryhmässä sovitaan Koulutuksiin osallistuneiden kuntayhtymän toiminnan yhteisistä koulutuspäivien palautteet kehittämisen tarpeisiin sisällöistä ja teemoista. Kuntayhtymän tiimit ovat keskeisessä roolissa koulutusten suunnittelu- ja valmistelutyössä. Toimenpiteitä: Työnantaja tukee opiskelua ja kouluttautumista. Henkilöstökoulutukseen osallistumisesta on tarkemmat ohjeet henkilöstö- ja hyvinvointistrategian luvussa 4.2 (henkilöstökoulutukseen osallistuminen). Kuntayhtymän palkkausjärjestelmien kehittämistyötä jatketaan. Tavoitteena on saattaa vaiheittain loppuun henkilöstöresurssien selvittäminen ja palkkausjärjestelmien yhtenäistäminen. Kuntayhtymän työntekijän peruspalkka määräytyy tehtävien vaativuuden perusteella työ- ja virkaehtosopimusten mukaisesti. Kuntayhtymä varautuu esimiesten ja henkilöstön muutoskoulutukseen ja tukee henkilöstöä muutostilanteessa. JEDUn yhteinen henkilöstön koulutuspäivä järjestettiin Ylivieskassa. Aamupäivän osalta ohjelma toteutui eriytettynä opetus- ja tukihenkilöstölle Ylivieskan ammattiopiston eri tiloissa. Ruokailun jälkeen siirryttiin Akustiikkaan, jossa kaikille yhteisessä osiossa päivän pääesiintyjänä oli psykologi ja konsultti Keijo Tahkokallio teemalla haastavat opiskelijatilanteet oppilaitosympäristössä. Päivän aikana huomioitiin myös Saku-kisojen kävijät ja esiteltiin JEDUStars-video. Työelämän tervehdyksen JEDUn koulutuspäivään toi hotellipäällikkö Liisa Jäppinen Kylpylähotelli Sanista Kalajoelta. Kuntayhtymän johdolle ja lähiesimiehille järjestettiin koulutuspäivä teemana osaamisperusteisuuden käyttöönotto oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa ja siihen liittyvät pedagogiset jatkotoimenpiteet. Kehittämiskohteiksi nostetiin osaamisperusteisuuden osaamisen vahvistaminen, järjestelmien kehittäminen, työelämäyhteistyön koordinoinnin kehittäminen ja opetusmenetelmien digitalisointiin liittyvät asiat. Tavoitteena ovat luokaton ammattiopisto, toiminnalliset luokat, ajasta ja paikasta riippumattoman osaamisen hankkimisen kehittäminen, vuorovaikutteiset digitaaliset järjestelmät sekä yksilöllisten opintopolkujen kehittäminen. Toinen yhteinen henkilöstön koulutuspäivä järjestettiin Oulaisten ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan yksikössä Koulutuspäivän yhteisen avauksen jälkeen henkilöstö jakautui ryhmittäin eri tiloihin ammattialan täydennyskoulutukseen. Opetus- ja hallintohenkilöstön osuudessa työmarkkina-asiamies Markku Perttunen OAJsta luennoi teemasta Koulu auki ympäri vuoden siirtyminen vuosityötyöaikaan. Iltapäivän aikana kuultiin hyviä käytänteitä osaamisperusteisuuden käyttöönotosta Kainuun ammattiopistossa, Koulutuskeskus Sedussa ja Oulun seudun ammattiopistossa. Lopuksi käytiin paneelikeskustelu samasta teemasta. Perehdy, Opi ja Kehitä Arvioi (POKA) koulutukseen osallistui lähes 30 opettajaa JEDUn eri ammattiopis- 34

35 5. HENKILÖSTÖKOULUTUS toista. Koulutus sisälsi viisi lähipäivää ja kehittämistehtävän. Koulutuksen tavoitteena oli vahvistaa opettajan valmiuksia kehittää opiskelijan arviointia ja siihen liittyviä käytäntöjä omassa työssään ja ymmärtää osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen sekä oppimisen ja osaamisen arvioinnin periaatteet osaamisperusteisuuden näkökulmasta. Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto alkoi elokuussa 2016 oppisopimuskoulutuksena Rastorin toteuttamana. Koulutuksessa aloitti 16 JEDUn eri alojen opettajaa/ asiantuntijaa. Koulutuksen lähipäivät toteutetaan JEDUn eri ammattiopistoissa ja koulutus kestää keväälle JEDUn henkilöstöä (13 henkilöä) osallistui vuoden 2016 lokakuussa alkaneeseen Osaamisperusteisuus ja yrittäjyyskasvatus ammatillisessa koulutuksessa (8op) koulutukseen. Koulutuksen toteuttavat Opetushallitus, Turun Yliopisto ja YES-verkosto. Koulutus jatkuu vuoden 2017 lokakuuhun saakka. Koulutuksen tavoitteena on tukea ammatillisen koulutuksen kehittämistä ja osaamisperusteisuutta yrittäjyyden avulla. Kouluttauduttuaan opettaja kykenee kehittämään ja uudistamaan opetustoimintaansa vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän ja koulutussektorien rajat ylittävien verkostojen kanssa. yrittäjyyteen ja työelämään sekä näyttötutkintojen arviointiin liittyvää koulutusta. Osaavat Opistot hankkeiden järjestämiin koulutuksiin osallistui kaiken kaikkiaan 731 osallistujaa. Näistä valtaosa oli JEDUn henkilöstöä. JEDUn järjestämään näyttötutkintomestarikoulutuksen (25 op) osallistui 26 osallistujaa. Osallistujia oli kaikista JEDUn ammattiopistoista sekä työelämäpalveluista. Yksi osallistuja oli työelämän yritysedustaja. Koulutuksen toteutti Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu. Koulutus käsitti 10 lähiopetuspäivää ja diplomijuhlan. Koulutuksen aikana osallistujat seurasivat näyttötutkintotilaisuuksia, suunnittelivat näyttötutkinnon järjestämisen, järjestivät näyttötutkintoja henkilökohtaistetusti ja varmistivat näyttötutkintotoiminnan laadun. aan JEDUssa on suorittanut näyttötutkintomestarikoulutuksen 215 henkilöä. Kuntayhtymän johtaja Keijo Makkonen avasi JEDUn yhteisen koulutuspäivän Ylivieskassa. Osaavat Opistot 2015 ja hankkeissa toteutettiin useita koulutuksia vuoden 2016 aikana. Aikuiskoulutuksen kehittämispäivä järjestettiin tammikuussa Asiantuntijaluennon piti opetusneuvos Markku Kokkonen Opetushallituksesta. Päivän aikana käytiin läpi ammatillisen aikuiskoulutuksen tulevat muutokset tutkintorakenteessa, henkilökohtaistamisessa, tutkintoimikuntien rakenteessa ja tehtävissä sekä tutkintojen perusteissa. Lisäksi käytiin läpi ammatillisen koulutuksen vuonna 2018 tapahtuvan reformin sisältö. Kehittämispäivän aikana koottiin pienryhmissä toimenpide -esityksiä aikuiskoulutustoiminnan kehittämisestä. Koulutukseen osallistuivat JEDUn aikuiskoulutuksen toimijat. Sisäisen auditoinnin koulutus/laatukoulutus järjestettiin helmikuussa Koulutukseen osallistuivat johtoryhmän ja laaturyhmän jäsenet. Koulutuksen yhteydessä suoritettiin harjoitusauditointi jokaisella JEDUn tulosalueella. Osaavat Opistot -hankkeessa järjestettiin lisäksi Seurauspedagogiikan, Toimintatapojen ja laatutyön osaamisen kehittämisen, Haastavat opiskelijatilanteet oppilaitosympäristössä, eportfolio koulutus opettajille sekä some ja Prezi koulutuspäiviä. Hankkeessa järjestettiin koulutusta seuraavista aiheista: koulutusten suunnittelu ja verkostotyö, laatutyön edistäminen, hyvinvoinnin edistäminen opetustyössä, tietoyhteiskuntaosaamisen vahvistaminen ja osaamisen rakenteiden kehittäminen. Hankkeen loppuvaiheessa järjestettiin LEAN ajatteluun, 35

36 5. HENKILÖSTÖKOULUTUS 5.2 Henkilöstökoulutukseen osallistuminen Henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistaminen: Tavoitteet: Keinot: Arviointi: Vähintään 5 Kuntayhtymä järjestää Koulutuspäivien määrä koulutuspäivää /hlö monipuolisesti opetusta tukevia koulutuskokonaisuuksia alueella Toimenpiteitä: Kehittämiskeskusteluissa käydään läpi henkilökohtaiset toiveet ja tarpeet suhteessa omiin työtehtäviin. Jokaiselle työntekijälle laaditaan kehityskeskustelujen yhteydessä kehittymissuunnitelma, johon kirjataan kehittymisalueet, tavoitteet, keinot, aikataulu, vastuuhenkilöt ja edistymisen arvioinnin periaatteet. JEDUssa järjestetään vuosittain henkilöstölle yhteisten koulutustilaisuuksien lisäksi mm. työelämäosaamisen diplomiopintoihin liittyviä koulutuksia. Koulutuspäivät on koottu alla olevaan taulukkoon ESS:stä. Hankkeisiin toteutuneet koulutusmatkat siirretään JEDUn yhteisten kustannusten alle kehittämismittarissa. Työelämäjaksoja toteutui ulkomailla 78 päivää. Tutkintotavoitteisen koulutuksen määristä ei ole erillisiä tilastoja. Henkilöstön koulutuspäivät 2016 ESS Hallinto Opetus Tukipalvelut tilasto yhteensä Haapajärven ammattiopisto Haapaveden ammattiopisto Kalajoen ammattiopisto Nivalan ammattiopisto Oulaisten ammattiopisto Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto Ylivieskan ammattiopisto Työelämäpalvelut Yhtymäpalvelut yhteensä JEDUn henkilöstön koulutusaste miehet/naiset 2016 Perusaste Keskiaste Alin korkea aste yhteensä korkeakouluaste korkeakouluaste Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Haapajärven ammattiopisto Haapaveden ammattiopisto Kalajoen ammattiopisto Nivalan ammattiopisto Oulaisten ammattiopisto Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto Työelämäpalvelut Yhtymäpalvelut Ylivieskan ammattiopisto yhteensä % osuus koko henkilöstöstä 4,3 % 0,0 % 12,1 % 12,6 % 4,3 % 9,0 % 16,1 % 15,2 % 8,7 % 21,1 % 100,0 % Alempi Ylempi Henkilöstön koulutusrakenteen kuvauksissa on käytetty Tilastokeskuksen koulutusrakennejaottelua. Keskiasteen koulutuksiksi luetaan esimerkiksi ylioppilastutkinnot ja ammatilliset perustutkinnot. Mm. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja, luetaan alimpaan korkea-asteeseen. Alempi korkeakouluaste sisältää mm. insinöörit, ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Ylempään korkeakoulutusasteeseen kuuluvat muun muassa ylemmät korkeakoulututkinnot. 36

37 5. HENKILÖSTÖKOULUTUS JEDUn henkilöstön koulutusaste miehet/naiset ,0 % 21,1 % 20,0 % 16,1 % 15,2 % 15,0 % 12,1 % 12,6 % 10,0 % 9,0 % 8,7 % 5,0 % 4,3 % 4,3 % 0,0 % 0,0 % Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Perusaste Keskiaste Alin korkea aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste JEDUn henkilöstön koulutusaste opetus/tuki 2016 Perusaste Keskiaste Alin korkea aste yhteensä korkeakouluaste korkeakouluaste Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Haapajärven ammattiopisto Haapaveden ammattiopisto Kalajoen ammattiopisto Nivalan ammattiopisto Oulaisten ammattiopisto Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto Työelämäpalvelut Yhtymäpalvelut Ylivieskan ammattiopisto yhteensä % osuus koko henkilöstöstä 0,2 % 0,7 % 3,8 % 20,9 % 7,2 % 6,1 % 24,9 % 6,5 % 24,4 % 5,4 % 100,0 % Alempi Ylempi JEDUn henkilöstön koulutusaste opetus/tuki ,0 % 24,9 % 24,4 % 20,9 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 3,8 % 7,2 % 6,1 % 6,5 % 5,4 % 0,0 % 0,2 % 0,7 % Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Perusaste Keskiaste Alin korkea aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Koulutusaste vaikuttaa suoraan opetushenkilöstön palkkaukseen ja on yksi motiivi jatko-opiskeluihin. Seuraamalla henkilöstön osaamista ja sen kehittymistä, voidaan suunnitella tavoitteisiin sopivaa henkilöstökoulutusta. 37

38 5. HENKILÖSTÖKOULUTUS 5.3 Opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus Tavoite Tavoitetaso Mittari Päätoimisilla opettajilla on asetuksen /986 mukainen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimus. 80 % Tilasto Koko opetushenkilöstön määrästä (269 henkilöä) asetuksen mukainen kelpoisuus on 240 henkilöllä. Mukana ovat sekä ammatillisen peruskoulutuksen että aikuiskoulutuksen opettajat. Kuntayhtymän asettama tavoitetaso ylitettiin reilusti, toteutumaksi tuli 89 %. JEDUn koko opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus yhteensä Kelpoisten % osuus 2015 Kelpoisten % osuus 2013 EI kelpoisuutta Kelpoisuus Kelpoisten % Kelpoisten % osuus 2016 osuus 2014 Haapajärven ammattiopisto % 88 % 83 % 79 % Haapaveden ammattiopisto % 95 % 88 % 80 % Kalajoen ammattiopisto % 83 % 80 % 80 % Nivalan ammattiopisto % 90 % 79 % 74 % Oulaisten ammattiopisto % 85 % 78 % 79 % Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto % 83 % 83 % 73 % Ylivieskan ammattiopisto % 57 % 63 % 62 % Työelämäpalvelut % 0 % 0 % 0 % yhteensä % 85 % 79 % 76 % Opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Haapajärven ammattiopisto 3 22 Haapaveden ammattiopisto 2 38 Kalajoen ammattiopisto 2 19 Nivalan ammattiopisto 5 63 Oulaisten ammattiopisto 2 46 Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto 5 30 Ylivieskan ammattiopisto Työelämäpalvelut 1 0 yhteensä EI kelpoisuutta Kelpoisuus Ammatillisen perustutkinnon osalta opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus ylitettiin kolmatta kertaa JEDUssa. aan 255 opettajasta asetuksen mukainen kelpoisuus on 89,8 %:lla. 38

39 5. HENKILÖSTÖKOULUTUS JEDUn ammatillisen peruskoulutuksen osalta opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus EI kelpoisuutta Kelpoisuus yhteensä Kelpoisten % osuus 2016 Kelpoisten % osuus 2015 Kelpoisten % osuus 2014 Kelpoisten % osuus 2013 Haapajärven ammattiopisto ,0 % 89 % 83 % 82 % Haapaveden ammattiopisto ,0 % 95 % 88 % 80 % Kalajoen ammattiopisto ,5 % 83 % 80 % 78 % Nivalan ammattiopisto ,1 % 92 % 91 % 81 % Oulaisten ammattiopisto ,9 % 88 % 83 % 80 % Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto ,7 % 83 % 83 % 73 % Ylivieskan ammattiopisto ,0 % 60 % 57 % 61 % yhteensä ,8 % 86 % 83 % 78 % Ammatillisen peruskoulutuksen osalta opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Haapajärven ammattiopisto 3 22 Haapaveden ammattiopisto 2 38 Kalajoen ammattiopisto 2 19 Nivalan ammattiopisto 4 54 Oulaisten ammattiopisto 1 46 Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto 5 30 Ylivieskan ammattiopisto 9 20 yhteensä EI kelpoisuutta Kelpoisuus Opetushenkilöstöllä näyttötutkintomestarin tutkinto: Tavoite Tavoitetaso Mittari Päätoimisilla opetustoimen henkilöillä 50 % JEDU kysely näyttötutkintomestarin koulutus Tavoitteiden toteutuminen: Vuoden 2016 lopussa 215 henkilöllä oli näyttötutkintomestarin koulutus ja 23 henkilöllä työelämäosaamisen diplomi (25 op). Näyttötutkintomestarin koulutus on 79,9 %:lla JEDUn opetushenkilökunnasta. 39

40 6. TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA 6. TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA 6.1 Hyvinvointitiimin toiminta Hyvinvointitiimi kokoontui vuonna 2016 kolme kertaa kevätlukukaudella, syyslukukaudella kokouksia ei järjestetty. Hyvinvointitiimissä on mukana jäseniä jokaisesta ammattiopistosta, keskushallinnosta sekä lisäksi työterveyshuollon edustajia. Tiimin puheenjohtajana toimii kehittämispäällikkö. Alkuvuoden aikana hyvinvointitiimissä käsiteltiin työterveyshuollon toimintaa vuodelta 2015, päivitettiin työterveyshuollon suunnitelmaa yhteistyössä työterveyshuollon palveluntuottajien kanssa. Työsuojelupäällikkö kertoi vuoden 2015 työsuojelun ja työturvallisuuden asioista sekä kertoi vuodelle 2016 suunnitelluista toimenpiteistä. Kevään 2016 aikana käsiteltiin TOB työolobarometrin ja henkilöstökertomuksen tulokset ja kuultiin suunnitelmat tulosten jatkotoimenpiteistä. Kuultiin myös ergonomia toimistotyössä- tutkimuksen tuloksia. Kyselytutkimus suoritettiin Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän toimisto- ja taloushenkilöstölle ja tarkoituksena oli selvittää, millainen käsitys henkilöstöllä on ergonomiasta, työkuormituksesta ja työkyvystä sekä niiden vaikutuksesta koettuun työhyvinvointiin. 6.2 TYKY-toiminta tulosalueittain Yhtymäpalveluille ja työelämäpalveluille järjestettiin kolme kertaa lavis-jumppa maalis-huhtikuussa. Haapajärven ammattiopisto Haapajärven opiskelijakunta järjesti ohjelmaa 8.4 iltapäivälle johon sekä opiskelijat että henkilökunta osallistuivat. Henkilökunnan virkistysiltapäivä pidettiin 19.8, jolloin käytiin patikoimassa Nivalan Isonsydänmaan reitti ja juotiin nokipannukahvit sekä paistettiin makkaraa. Monitoimitalolla on keskiviikkoihin opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteinen kuntosalivuoro ja sunnuntai iltapäivisin henkilökunnan oma vuoro. Haapaveden ammattiopisto Koulutus- ja virkistyspäivä järjestettiin Kalajoella ja se sisälsi aluksi asiantuntijaluennon S5 prosessista. Tämän jälkeen valinnaista ohjelmaa: seikkailurata, kevyttä liikunta, naurujoogaa, frisbee-golf. Kuntosali ja liikuntasali ovat henkilökunnan käytössä veloituksetta. Lentopalloa pelataan viikoittain yhdessä Haapaveden yläkoulun ja lukion kanssa. Kalajoen ammattiopisto Kuntosalivuorot on varattu henkilöstölle maanantaisin ja keskiviikkoihin sekä liikuntasalivuorot maanantai, tiistai, keskiviikko ja torstai iltaisin. Liikunta- ja kuntosalivuorot ovat yhteisiä opiskelijoiden kanssa. 40 Oulaisten ammttiopiston Sitkuttajat -joukkue sijoittui toiseksi SAKU ry:n liikkeelle. net -kampanjassa. Kuvassa joukkueen jäsenet, Ritva Antila, Leena Lähdesmäki-Mäkinen, Paula Kotivesi, Heli Pakkanen ja Sirpa Matkaselkä.

41 Nivalan ammattiopisto Henkilöstön virkistyspäivä oli 8.4. Aamupäivästä Anne- Maria Laulumaa piti luennon vuorovaikutustaidoista ja kommunikaatiosta ja iltapäivällä oli liikunnan vuoro, valittavana oli keilaus, pipolätkä, uinti, vesijumppa, kuntosali ja frisbegolf. Henkilökunnalle on vapaita kuntosalivuoroja sekä sähly ja sulkapallovuorot liikuntahallilla. Oulaisten ammattiopisto Henkilöstölle tarjottiin lippu Oulaisten musiikkiviikkojen konsertteihin. Ryhmä osallistui Nice run tapahtumaan Kalajoella. Taukokankaalla järjestetään jumpan ja liiketalouden yksikössä on kuntosali ja liikuntasali henkilökunnan käytettävissä. 6. TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Joka toinen vuosi järjestetään virkistyspäivä ja seuraava virkistyspäivä järjestetään vuonna Tällöin henkilökunnan virkistystä järjestetään pienryhmissä esim. melontaa, frisbeegolfia. Lisäksi liikunta- ja kuntosali on henkilöstön vapaassa käytössä koulun tiloissa. Liikuntasalissa maanantaina ja torstaina on mahdollisuus sulkapallon pelaamiseen. Ylivieskan ammattiopisto Henkilökunnan TYKY-päivät järjestettiin Maanantaina 6.6. työyhteisön toimintojen kehittämispäivä oppilaitoksella sisälsi ryhmätöitä ja keskusteluja sekä loppuyhteenvedon tuloksista. Tiistai 7.6. vietettiin Matikaisen lomaparatiisissa Oulaisissa, ja ohjelmassa oli Jokkis-rallikisat, ulkoilua, ruokailuja, savusauna. Henkilöstöllä on vapaa kuntosalin käyttöoikeus iltaisin ja viikonloppuisin Ylivieskan ammattiopiston kuntosaliin. Ylivieskan ammattiopstolla järjestettiin henkilöstön virkistyspäivä , ohjelmaan kuului jokkisrallikisa Oulaisissa Matikaisen Lomaparatiisissa. Kuva Marko Kyrö. Henkilöstölle tarjotut kunto- ja virkistystapahtumat JEDUssa on käytössä Smartum -liikunta- ja kulttuurisetelit. 50 euron arvoisen setelinipun voi hakea jokainen päätoiminen työntekijä vuosittain. JEDUn henkilöstön kevät- ja syyskuntokampanjat toteutettiin jokaisessa ammattiopistossa. Kampanjoiden arvonnat suoritettiin touko- ja joulukuussa. Kesän 2015 kuntoremonttiporukan terveystreffit järjestettiin Vuokatin Urheiluopistossa, Vuokattisportissa tammikuussa Kesän 2016 kuntoremontti toteutui myös Vuokattisportissa. Mukana oli opettajia ja tukihenkilöstöä Haapaveden, Nivalan, Oulaisten ja Ylivieskan JEDUn koulutuspäivässä palkittiin syksyllä 2015 Saku ry:n kesäkisoissa menestyneet jedulaiset. 41

42 6. TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA ammattiopistoista sekä Piippolan ammatti- ja kulttuuriopistosta. Sakun ry:n talvikisat pidettiin Lohjalla Kisoihin osallistuivat Reima Mäntyranta, Kari Siekkinen ja Eveliina Paavola. Huhtikuun lopulla järjestettyihin lentopallokisoihin osallistui JEDUsta joukkue, jossa oli pelaajia Haapaveden ja Piippolan ammattiopistosta. Kesäkisat järjestettiin Rovaniemellä ja niihin osallistuivat JEDUsta Marko Parhiala, Antti Leiviskä, Annimaria Mäkikyrö ja Eveliina Paavola. JEDUn joukkueet saivat runsaasti mitaleita molemmista kisoista. Saku Ry:n järjestämään ammatillisen koulutuksen valtakunnalliseen liikuntakampanjaan rento- ja kilpasarjaan osallistui joukkueita JEDUsta. Oulaisten ammattiopiston joukkue Sitkuttajat tulivat toiseksi kilpasarjassa ja yksilötasolla samasta joukkueesta Ritva Antila ylsi toiselle sijalle TOP 10 listauksessa. Eveliina Paavola Saku Ry:n kesäkisoissa Rovaniemellä Henkilöstön työkuntoisuus, työssä jaksaminen ja työtyytyväisyys Tavoite Tavoitetaso Mittari Sairaslomien määrä vähenee, työssä Henkilöstöpalaute ja jaksetaan pitempään tilasto Kuntayhtymässä työskenteli vuoden 2016 lopussa 70 työntekijää, joiden ikä on vähintään 60. Yli 60 vuotiaiden määrä JEDUssa tulosalueittain Haapajärven ammattiopisto 10 Haapaveden ammattiopisto 14 Kalajoen ammattiopisto 5 Nivalan ammattiopisto 14 Oulaisten ammattiopisto 7 Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto 10 Työelämäpalvelut Yhtymäpalvelut 2 2 Ylivieskan ammattiopisto 6 yhteensä 70 42

43 7. YHTEENVETO 7. YHTEENVETO Tämä henkilöstökertomus on Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän viidennen toimintavuoden yhteenvetoa erityisesti henkilöstöön liittyvistä keskeisistä tunnusluvuista, strategisten painopistealueiden toteutumisesta, tiimien ja työryhmien toiminnasta, henkilöstökoulutuksista sekä työkykyä ylläpitävästä toiminnasta vuoden 2016 aikana. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän henkilöstömäärä oli yhteensä 446 henkilöä. Henkilöstömäärä on kolmen viime vuoden aikana vähentynyt 112 henkilöllä, joista eläkkeelle on siirtynyt 79 henkilöä. Koko henkilöstön määrästä vakinaisia kokoaikaisia henkilöitä oli 85,6 %. Osa-aikatyössä oli yhteensä 63, joista osa-aikaeläkkeellä 18. Osa-aikatyössä olevista henkilöistä naisia on 41 ja miehiä 22. Henkilöstön keski-ikä vuoden lopulla oli 49,7 vuotta. Suurinta ikäryhmää edustaa vuotiaat, joihin vuonna 2016 kuului 90 työntekijää. Yli 60-vuotiaita oli 70 työntekijää. aan kuntayhtymässä yli 50-vuotiaita on 248 henkilöä eli heidän osuus on 55,6 % henkilöstöstä. Kuntayhtymän henkilöstön sukupuolirakenne on lähes tasapainossa. Naisia on 258 (58 %) ja miehiä 188 (42 %). Tulosalueittain sukupuolijakauma vaihtelee jonkin verran. Henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittäminen ja työkyvyn ylläpitäminen ovat keskeisiä työhyvinvointiin ja sitä kautta toiminnan tulokseen vaikuttavia asioita. Kuntayhtymän strategiassa on asetettu tavoitteeksi, että vähintään viisi % henkilöstömenoista käytetään henkilöstön osaamisen uudistamiseen liittyviin toimenpiteisiin. Toteutumaa ei saavutettu vaan kehittämismittari jäi 3,6 %:iin. Vuoden 2016 aikana Erasmus+-rahoituksella toteutui 6 ulkomaan työelämäjaksoa tai täydennyskoulutusta, yhteensä 78 arkipäivää. Lukuvuoden teemaksi valittiin muutoksen kohtaaminen ja muutoksesta selviäminen. Kehittämispalveluissa suunniteltiin pidempikestoinen esimiesvalmennuspaketti johdolle ja lähiesimiehille. Syksyn ensimmäisen lähipäivän teemana oli muutoksen kohtaaminen ja muutoksessa johtaminen. Toisen päivän teemana oli kirkastaa LEAN- ajattelua ammatillisessa koulutuksessa. Kolmannen päivän teemana oli varhaisen tuen malli ja VARHE maksujen muodostuminen. Vuoden 2016 aikana JEDUssa järjestettiin runsaasti erimittaisia koulutuksia eri henkilöryhmille. Koulutuksia on järjestetty muutaman tunnin koulutuksista useamman opintopisteen laajuisiin koulutuksiin. Kuntayhtymä järjesti kuntoremonttiviikon Vuokatissa kesällä 2016, johon osallistui noin 10 henkilöä. Lisäksi useimmissa ammattiopistoissa on järjestetty liikunta- ja virkistystapahtumia. Kuntayhtymän yhteisestä liikuntapäivästä ja pikkujoulusta luovuttiin säästöjen vuoksi. TOB henkilöstökyselyä ei toteutettu vuonna Keväällä 2016 tehdyn kyselyn tulosten pohjalta kaikille tulosalueille laadittiin kehittämissuunnitelmat lukuvuodelle Suunnitelmat on käsitelty kuntayhtymän johtoryhmässä kesäkuussa, tulosalueiden kevään henkilöstökokouksissa ja ne ovat luettavissa laadunhallinnan sivustolla sharepoint -alustalla. Tulosalueiden kehittämissuunnitelmien etenemisestä vastaavat tulosalueiden johtajat. Suunnitelmien etenemistä arvioidaan kevään 2017 viimeisen johtoryhmän yhteydessä. Yhtymäpalvelujen yhdeksi kehittämiskohteeksi valittiin tiimirakenteen kehittäminen ja tehostaminen. Elokuussa perustettiin pientyöryhmä miettimään rehtorityöryhmän ja johtoryhmän tehtäviä ja rooleja. Lisäksi toinen pientyöryhmä laati esityksen tiimien toiminnan tehostamisesta. Kuntayhtymän tiimit ovat olleet mukana kuntayhtymän toimintaan liittyvissä valmistelutyössä. Tiimikokouksissa on suunniteltu ja valmisteltu JEDUn yhteisiä asioita opetuksen ja kehittämistyön tueksi. Tiimien toiminnasta kerrotaan tarkemmin luvussa neljä. Kehityskeskustelujen toteutuma 75 % on JEDUn historian paras. Henkilöstökertomuksen sisältöä ja sen painopistealueita tullaan tarkistamaan uuden henkilöstöstrategian laadinnan yhteydessä syksyllä Ammatillisen koulutuksen reformi tuo tullessaan myös muutoksia opetukseen ja erityisesti opetusjärjestelyihin. Kaiken keskellä on huolehdittava työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen liittyvistä asioista. TOB henkilöstökyselyn toteuttamista jatkossa omana työnä harkitaan, sillä OPIX (koulutuksen järjestäjien verkosto) -verkostosta ei saa enää vertailutietoja toisilta koulutuksen järjestäjiltä samalla tavoin kuin aiemmin. OPIX portaalin toiminta on lakkautettu vuoden 2016 lopussa, mutta verkosto toimii edelleen. Lämmin kiitos henkilöstölle näiden muutosten keskellä jaksamisesta. Yhdessä olemme enemmän! Ymmärrys luo asialle arvon. Tärkeäksi ymmärretty asia säilyy mielessä. Muistinvarainen asia, tärkeäksikin mainittu, katoaa. Kari Ollikainen 43

44 Liite 1 TOB kyselyn tulokset vuodelta Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Piippola Ylivieska 1. Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus toimia itsenäisesti työssäni 4,28 3,91 4,11 4,09 4,12 4,16 4,19 4,27 4,12 4,19 4,15 Minulla on mahdollisuus olla mukana omaa työtäni koskevia muutoksi suunniteltaessa 3,63 3,2 3,41 3,16 3,19 3,16 3,23 3,59 3,28 3,34 3,49 Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia kykyjä työssäni 3,79 3,69 3,52 3,41 3,52 3,37 3,71 3,86 3,58 3,69 3,70 Uusien ideoiden kehittelyyn käytetään aikaa työyksikössäni 3,21 2,85 3,11 2,51 2,63 2,61 2,90 3,00 2,80 2,92 2,97 2. Esimiestyö Esimieheni huolehtii työntekijöistä 3,30 3,52 3,19 3,25 3,12 3,08 3,52 3,32 3,28 3,35 3,44 Olen tyytyväinen työyksikköni johtamistapaan 3,30 3,65 3,30 3,51 3,10 3,13 3,29 3,50 3,36 3,47 3,40 Koen esimieheni toimintatavat oikeudenmukaisiksi 3,28 3,61 3,41 3,62 3,23 3,08 3,39 3,55 3,41 3,43 3,53 Olen tyytyväinen lähimmältä esimieheltäni saamaani tukeen ja ohjaukseen 3,53 3,67 3,44 3,79 3,29 3,34 3,58 3,45 3,55 3,57 3,65 Olen tyytyväinen nykyiseen työhöni 3,88 3,96 3,74 3,74 3,6 3,79 3,87 3,95 3,8 3,95 4,00 3. Ergonomia Työssäni esiintyy ergonomisia ongelmia työmenetelmissä, nostamisissa, jne. 3,67 3,78 3,81 3,43 3,88 3,71 4,58 4,23 3,8 3,83 3,95 Työssäni esiintyy ergonomisia ongelmia työvälineissä, tiloissa, jne. 3,49 3,59 3,7 3,01 3,52 3,58 4,55 3,86 3,55 3,46 3,67 4. Optimaalinen kuormitus Pidän työmäärääni kohtuuttomana 3,37 3,28 3,15 3,32 3,17 3,55 3,42 3,59 3,34 3,43 3,42 Tunnen olevani ylirasittunut 3,49 3,37 3,11 3,18 3,13 3,61 3,58 3,64 3,35 3,40 3,47 Selviydyn työtehtävistäni yleensä normaalin työajan puitteissa 3,74 3,28 3,04 3,09 3,04 3,61 3,23 3,36 3,28 3,34 3,30 5. Työkyky Osaamiseni riittää nykyisten työtehtävien hoitamiseen 3,98 4,06 4,11 4,09 4,13 4,05 4,42 4,45 4,13 4,16 4,23 Koen jaksavani työssäni hyvin 3,67 3,67 3,37 3,46 3,48 3,71 3,48 3,91 3,57 3,75 3,83 Työkykyni työn fyysisiin vaatimuksiin nähden on 4,19 4,02 4,26 4,03 4,21 4,26 4,32 4,50 4,17 4,24 4,22 Työkykyni työn henkisiin vaatimuksiin nähden on 4,07 3,83 3,96 3,78 3,83 4,03 4,03 4,36 3,93 3,99 4,00 6. Tiedonkulku ja vuorovaikutus Koen työyksikköni ilmapiirin hyväksi 3,35 3,69 3,37 3,5 3,29 3,37 3,42 3,68 3,46 3,55 3,60 Yhteistyö työyksikköni eri ammattiryhmien välillä on sujuvaa 3,7 3,59 3,67 3,36 3,52 3,58 3,68 3,5 3,55 3,48 3,65 Työyksikössäni huolehditaan uusiin tehtäviin perehdyttämisestä 3,21 3,04 2,52 2,79 2,83 2,50 3,06 3,59 2,91 3,02 2,97 Työyksikössäni saa palautetta onnistumisesta 3,07 3,17 2,96 2,97 3,37 2,84 3,16 3,32 3,1 3,06 3,18 Tietoa jaetaan työyksikköni sisällä 3,37 3,43 3,15 3,16 3,12 3,21 3,06 3,36 3,23 3,22 3,42 Pidämme toisemme ajan tasalla työyksikössämme 3,44 3,57 3,15 3,36 3,13 3,26 3,32 3,36 3,34 3,30 3,47 Olen selvillä työyksikköni tavoitteista 3,53 3,78 3,11 3,29 3,56 3,61 3,65 3,64 3,51 3,54 3,63 Julkituodut arvot ovat sopusoinnussa todellisen toiminnan kanssa 3,19 3,22 2,93 2,59 2,96 2,79 2,65 3,23 2,92 3,11 3,09 Olen tyytyväinen kuntayhtymän johtamistapaan 2,98 3,04 3,00 2,61 2,46 2,89 1,71 3,55 2,74 3,14 3,22 Timantin ulkopuoliset väittämät Viimeisen vuoden aikana olen saanut ammattitaitoani kehittävää koulutusta 3,28 3,33 3,67 3,03 3,25 2,97 3,39 3,77 3,27 3,53 3,49 Työpaikallani ilmenee henkistä väkivaltaa ja kiusaamista 3,67 3,83 3,52 3,91 3,54 3,71 3,71 4,23 3,76 3,76 3,95 Olen kokenut väkivaltaista käyttäytymistä tai sen uhkaa työssäni 4,67 4,2 4,41 4,17 4,52 3,95 4,74 4,73 4,37 4,36 4,41 Tyytyväisyyteni palkkaan ja muihin työsuhde-etuihin 3,81 3,04 3,41 3,26 3,29 3,21 3,19 3,41 3,29 3,35 3,32 YHTYMÄ- PALVELUT JEDU keskiarvo 2015 JEDU keskiarvo 2014 JEDU keskiarvo 2013 kyselyn vastaanottajia kyselyyn vastanneita vastausprosentti 74 % 66 % 68 % 68 % 75 % 69 % 76 % 81 % 71 % 71 %

45 Liite 2 Henkilöstötuloslaskelma HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA (ulkoinen ) TOIMINTATULOT YHTEENSÄ TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Opetushenkilöstön palkat Muun henkilöstön palkat Jaksotetut palkat ja palkkiot Kokouspalkkiot /ansionmenetyskorv Aktivoidut palkat ja palkkiot Erilliskorvaukset Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilöstökulujen korvaukset Sairausvakuutuskorvaukset Tapaturmakorvaukset Muut kansaneläkelait.korv. 0 0 Muut henkilöstömenojen korj.erät Henkilöstökulujen korvaukset yhteensä Henkilösivukulut KuEL maksut Muut työeläkemaksut Varhe maksut Jaksotetut eläkekulut 0 0 Aktivoidut eläkekulut Henkilösivukulut yhteensä Muut henkilösivukulut Kansaneläke ja sair.vak.maksut Työttömyysvakuutusmaksut Tapaturmavakuutusmaksut Jaksotetut sosiaalivakuutusmaksut Aktivoidut sosiaalivakuutusmaksut Muut henkilösivukulut yhteensä Henkilöstömenot yhteensä Muut toimintamenot TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lis. ( ) tai väh.(+) Varausten lis. ( ) tai väh. (+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ

46 Liite 3 POISSAOLOT JEDUSSA VUONNA 2016 JEDU Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Piippola Ylivieska Työelämäpalvelut Yhtymäpalvelut Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Yht. 50, 60 vuotispäivä, vihkimispäivä ym Hoitovapaa (palkaton) Isyysloma (palkaton) Isyysvapaa, palkallinen Julkinen tehtävä (esim. kunnallinen luottamustoimi) Kuntoutus, muu palkaton Kuntoutustuki / määräaikainen työkyvyttömyys Luottamusmieskoulutus Muu virkavapaus/työloma (palkaton) Muut opinnot (palkaton) Opintovapaa (palkaton) Pakottavat perhesyyt Reservin kertausharjoitus/väestönsuojelukoulutus Sairausloma Työtapaturma Vanhempainloma Vapaa ajan tapaturma Vapautus virkatehtävien hoidosta, palkallinen Vuorotteluvapaa Yksityisasiat (palkaton) Äitiysloma Äkillisesti sairastuneen lapsen hoito yhteensä POISSAOLON SYY Piippola Ylivieska Työelämäpalvelut Yhtymäpalvelut JEDU Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Toisen vakanssin hoito omassa kuntayhtymässä tai toisen vakanssin hoito toisen työnantajan palv. Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Yht. Toisen vakanssin hoito (omassa kuntayhtymässä) Toisen vakanssin hoito toisen työnantajan pal Toisen vakanssin hoito toisen työnantajan palveluksessa Toisen vakanssin hoito omassa kuntayhtymässä tai toisen vakanssin hoito toisen työnantajan palv. Yhteensä yhteensä

47 Haapaveden ammattiopistossa vietettiin henkilöstön virkistyspäivää Kuva Arto Veikkola. Oulaisten ammattiopistosta datanomiksi keväällä 2016 valmistunut Jari Pekkala voitti lajissaan kotisivujen valmistaminen Taitaja kilpailuissa kultaa ja valittiin Suomen edustajaksi marraskuussa järjestettyihin EurosSkills -kisoihin Göteboriin Ruotsiin. Pekkala voitti myös EuroSkillsseissä kultaa omassa lajissaan. Vasemmalla olevassa kuvassa Jari Pekkala on tekemässä kilpailutyötä Seinäjoella Taitaja -kisoissa Alla olevassa kuvassa ovat unkarilaiset opiskelijat yhdessä opettajansa Marianne Nyitrainen kanssa Rovaniemellä. Kuusi opiskelijaa suorittivat työssäoppimisjaksonsa Suomessa talvella 2016, puolet ajasta Oulaisissa ja puolet HAapajärvellä.

48 Tämä henkilöstökertomus on Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän viides ja pohjautuu JEDUn henkilöstö- ja hyvinvointistrategiaan Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän henkilöstömäärä oli yhteensä 446 henkilöä. Henkilöstön keski-ikä koko koulutuskuntayhtymässä oli 49,7 vuotta. Opetuksessa työskenteli saman päivän tilaston mukaan 269 henkilöä ja opetuksen tukipalveluissa sekä hallinnossa yhteensä 177 henkilöä. JEDUsta eläköityi vuoden 2016 aikana yhteensä 19 työntekijää. Takakannen kuvat ovat kuvanneet Mika Pajala ja Lotta Jaatinen Taitaja 2016 kisoissa Seinäjoella. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä PL Nivala y-tunnus