Sisällys 1. JOHDANTO KESKEISET TUNNUSLUVUT TULOSALUEITTAIN Henkilöstön määrä Henkilöstö tulosalueittain ja

Transkriptio

1 Henkilöstökertomus vuodelta 2017

2 1 Sisällys 1. JOHDANTO KESKEISET TUNNUSLUVUT TULOSALUEITTAIN Henkilöstön määrä Henkilöstö tulosalueittain ja tehtäväalueittain Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma tulosalueittain STRATEGISTEN PAINOPISTEALUEIDEN TOTEUTUMINEN HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA Henkilöstön johtaminen ja esimiestyö Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstötuloslaskelma ja henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistaminen Henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen Henkilöstön työhyvinvointi ja työturvallisuus Yhteistoiminnan ja työsuojelun toteutuminen Varhaisen tuen malli Henkilöstön eläköityminen TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA Laatutyöryhmä ja Laatusampo-verkoston toiminta Kansainvälisyystiimi Markkinointitiimi Hanketoiminta Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän arviointitoimikunta HENKILÖSTÖKOULUTUS Henkilöstökoulutuksen suunnittelu ja arviointi Henkilöstökoulutukseen osallistuminen Opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA TYKY-toiminta tulosalueittain Henkilöstön työkuntoisuus, työssä jaksaminen ja työtyytyväisyys YHTEENVETO LIITE 1 TOB-kyselyn tulokset vuodelta LIITE 2 Henkilöstötuloslaskelma LIITE 3 Poissaolot vuonna

3 2 1. JOHDANTO Tämä henkilöstökertomus on yhteenvetoa Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän kuudennen toimintavuoden henkilöstön kehittämiseen ja osaamisen uudistamiseen sekä henkilöstöpääomaan liittyvistä asioista. Henkilöstökertomus pohjautuu koulutuskuntayhtymän henkilöstö- ja hyvinvointistrategiaan vuosille ja sisältö noudattelee sen painopistealueita. Strategiset painopisteet on jaoteltu henkilöstöstrategiassa seuraaviin alakohtiin: 1. Henkilöstön johtaminen ja esimiestyö 2. Henkilöstön osaamisen kehittäminen 3. Henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen 4. Henkilöstön työhyvinvointi ja työturvallisuus Henkilöstökertomuksen kolmas luku keskittyy yllä mainittujen painopistealueiden kuvaamiseen. Henkilöstökertomuksen tehtävä on antaa tietoa kuntayhtymän henkilöstössä tapahtuneista muutoksista, henkilörakenteesta ja henkilöstön kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. Henkilöstökertomus kuvaa toteutunutta kehitystä ja sen avulla voidaan varautua myös tulevaan. Henkilöstökertomuksen avulla on mahdollista analysoida, miten henkilöstövoimavarojen käyttö on onnistunut ja kuinka henkilöstön laadullisesta ja määrällisestä riittävyydestä on huolehdittu. Henkilöstökertomus on tarkoitettu johtamisen ja keskustelun välineeksi, jonka avulla luottamushenkilöiden, johdon ja henkilöstön keskusteluiden tuloksena syntyy käsitys siitä, mihin suuntaan henkilöstöjohtaminen ja henkilöstövoimavarat ovat kuntayhtymässä kehittymässä. Henkilöstöön liittyvien tavoitteiden toteutumista on seurattu vuosittain muun muassa henkilöstökyselyllä ja henkilökohtaisella tasolla kehityskeskustelujen avulla. Henkilöstökertomus sisältää koosteen TOB-työolobarometrikyselyn tuloksista vuodelta Henkilöstökertomus on osa kuntayhtymän itsearviointia. Vuoden 2017 aikana kuntayhtymä on osallistunut useisiin kansallisiin arviointeihin ja oppimistulosten arviointeihin. Tammikuussa 2017 toteutui ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuuden, asiakaslähtöisyyden ja toiminnan tehostamisen itsearvioinnin tuloksiin pohjautuva synteesiarviointi, helmi-maaliskuussa opiskeluhuollon toimivuuden arviointi ja maaliskuun lopussa oppimistulosten arviointi matkailu-, puutarhatalouden ja talotekniikan perustutkinnoissa. Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa teema-arviointi toteutui syksyn 2017 aikana. Kuntayhtymän arviointi- ja laadunvarmistussuunnitelma hyväksyttiin helmikuussa yhtymähallituksessa. Suunnitelma sisältää vuosittain toteutettavat EFQM-arvioinnin mukaiset osa-arvioinnit. Kaikilla tulosalueilla arvioitiin prosessit, tuotteet ja palvelut osaalue huhtikuun loppuun mennessä. Toiminnan arvioinnin kehittämistyö etenee yhteistyössä Laatusampo-verkostoon kuuluvien koulutuksenjärjestäjien kanssa. Arvioinneista on kerrottu tarkemmin tiimien toimintojen alla luvussa neljä.

4 3 2. KESKEISET TUNNUSLUVUT TULOSALUEITTAIN 2.1 Henkilöstön määrä Kuntayhtymän henkilöstömäärä oli yhteensä 356 henkilöä. Määrään on laskettu päätoiminen henkilöstö vuoden vaihteessa ja laskentaperusteena on ollut työpaikkojen määrä. Koko henkilöstön määrässä vakinaisia kokoaikaisia henkilöitä on 80,9 %. Vakinaisia henkilöitä on kaikkiaan 92,7 % henkilöstöstä. Osa-aikaisista henkilöistä naisia on 70 %. JEDUn henkilöstö 2017 Mies Nainen Kaikki yhteensä 2017 Kaikki yhteensä 2016 Kaikki yhteensä 2015 Kaikki yhteensä 2014 Kaikki yhteensä 2013 Kuntayhtymässä henkilöstömäärä on vähentynyt 165 henkilöllä kolmen vuoden aikana. Vuodelle 2017 leimaa-antavaa oli eri tavoin toteutetut sopeuttamistoimet. Ne johtuivat valtakunnallisista ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkauksista ja valmistautumisesta uuteen lakiin ammatillisesta koulutuksesta. Eläkkeelle siirtyi vuoden 2017 aikana 17 henkilöä. Toinen henkilöstöön vaikuttava tekijä oli valmistautuminen yhden ammattiopiston malliin ja siitä johtuvaan hallintorakenteen muutokseen lähtien. Tällä ei ollut vaikutusta henkilöstön määrään. Osalla henkilöstöstä vaihtui esimies työtehtävien ja hallinnollisen yksikön toimipaikan säilyessä ennallaan. Opiskelijahallintohenkilöstö siirtyi uuteen hallintorakenteeseen asteittain jo vuoden 2017 puolella ja muut vuoden 2018 alusta. Kaikki yhteensä 2012 Vakinainen Kokoaikainen Osa-aikainen Määräaikainen Kokoaikainen Osa-aikainen Kaikki yhteensä Opiskelijamäärä ammatillisessa peruskoulutuksessa vuosina Järjestämisluvan mukainen opiskelijamäärä Toteutuma (painotettu keskiarvo) Aikuiskoulutuksessa ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamäärä vuosipaikkoina laskettuna oli 140 otv (otv= opiskelijatyövuosi). Oppisopimuskoulutusten lukumäärä laskentapäivien mukaan oli vuonna 2017 seurava: peruskoulutuksia 142 ja lisäkoulutusta 272. Kaikkiaan oppisopimusopiskelijoita oli vuonna opiskelijaa, joista toteutui 23 % omana tuotantona. Vuoden 2017 aikana oppisopimuksella opiskelleita opiskelijoita oli 665 (virtauma). Opiskelijatyövuosiksi laskettuna opiskelijoita oli 378. Vuosipaikolla

5 4 laskettuna kuntayhtymän yksiköt ovat toteuttaneet kaikista oppisopimuskoulutuksista 35% ja ammatillisista perustutkintokoulutuksista 55%. Tunnusluku Opiskelijamäärä Päätoiminen henkilöstö opiskelijaa/päätoiminen henkilöstö 9,4 7,7 6,9 6,4 6,1 6,2 Vuosityöntekijöiden määrä tarkoittaa kuntayhtymässä vuoden aikana työskennelleiden henkilöiden määrää ja sisältää siis myös sijaiset ja muut lyhytaikaiset työntekijät. Tulosalueittain vakinaiset ja määräaikaiset työntekijät Määräaikainen Vakinainen Kaikki yhteensä Vakituisten %-osuus kokonaismä ärästä Vuosityöntekijöiden määrä 2017 Vuosityöntekijöiden määrä 2016 Vuosityöntekijöiden määrä 2015 Vuosityöntekijöiden määrä 2014 Vuosityöntekijöiden määrä 2013 Haapajärven ammattiopisto % Haapaveden ammattiopisto % Kalajoen ammattiopisto % Nivalan ammattiopisto % Oulaisten ammattiopisto % Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto % Ylivieskan ammattiopisto % Työelämäpalvelut % Yhtymäpalvelut % Kaikki yhteensä %

6 5 2.2 Henkilöstö tulosalueittain ja tehtäväalueittain Henkilöstö tulosalueittain ja tehtäväalueittain Hallinto Opetus Tukipalvelut Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä %-osuus koko henkilöstöstä Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Haapajärven ammattiopisto % 47 % Haapaveden ammattiopisto % 54 % Kalajoen ammattiopisto % 40 % Nivalan ammattiopisto % 34 % Oulaisten ammattiopisto % 88 % Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto % 61 % Ylivieskan ammattiopisto % 81 % Työelämäpalvelut % 67 % Yhtymäpalvelut % 69 % Kaikki yhteensä % 59 % 2.3 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma tulosalueittain Henkilöstön keski-ikä koko kuntayhtymässä on 50,7 vuotta. Yli 60-vuotiaita on 58 henkilöä, joista osa on osa-aikaeläkkeellä. Ikäjakauma ja keski-ikä vaihtelivat jonkin verran tulosalueittain. Haapaveden ammattiopiston keski-ikä on korkein. Haapajärvellä ja Kalajoella keski-iät ovat alhaisimmat. Suurin ikäryhmä on vuotiaat, joihin kuuluu 79 työntekijää. Vertailuun on otettu vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön ikäjakaumat miehet/naiset vertailuna ja lisäksi opetus- ja tukihenkilöstön ikäjakaumat miehet/naiset vertailuna. IKÄRYHMÄT M N M N M N M N M N M N M N M N M N M N Keski-ikä tulosalueittain Mies Nainen Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Haapajärven ammattiopisto 49,9 49,1 49,5 50,3 49,4 48,1 47,1 47,7 Haapaveden ammattiopisto 50,0 55,3 52,9 49, ,6 48,2 48,3 Kalajoen ammattiopisto 47,3 52,8 49,5 48,4 47,1 46,9 45,5 45,9 Nivalan ammattiopisto 51,9 47,8 50,5 49,9 49,4 49, ,7 Oulaisten ammattiopisto 49,6 50,5 50,4 49,7 48, ,6 47,3 Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto 52,6 52,5 52,5 51,1 50,3 49,2 47,5 46,5 Ylivieskan ammattiopisto 45,8 50,5 49,7 49,9 50,2 49,9 48,9 47,7 Työelämäpalvelut 48,0 55,3 52,8 48,1 49,4 46, ,3 Yhtymäpalvelut 50,5 49,3 49,6 47,1 47,5 47,5 46,5 46,9 Kaikki yhteensä 50,5 50,8 50,7 49,7 49,1 48,4 47,7 46,9

7 6 Kaikkiaan yli 50-vuotiaita kuntayhtymässä on 210 henkilöä eli heidän osuutensa on 59 % henkilöstöstä. Vakinaisesta henkilöstöstä 194 henkilöä kuuluu yli 50-vuotiaisiin (58,8 %).

8 7 Määräaikaisten ikäjakauma painottuu yli 50-vuotiaisiin. Määräaikaisia työntekijöitä on kaikissa ikäryhmissä. Koko henkilöstön osalta naisten osuus on 58,9 %. Naisten määrä on pysynyt samassa suhteessa useamman vuoden ajan. Yksiköittäin sukupuolijakauma vaihtelee jonkin verran. Alla olevassa taulukossa näkyy henkilöstön määrä tulosalueittain Henkilöstön sukupuolijakauma Kaikki Mies Nainen tulosalueittain yhteensä Haapajärven ammattiopisto Haapaveden ammattiopisto Kalajoen ammattiopisto Nivalan ammattiopisto Oulaisten ammattiopisto Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ylivieskan ammattiopisto Työelämäpalvelut Yhtymäpalvelut Kaikki yhteensä Opetushenkilöstön sukupuolijakauma vaihtelee ammattiopistojen koulutusalojen mukaisesti. Oulaisissa koulutukset painottuvat sosiaali- ja terveysalalle sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousaloille, jotka ovat perinteisesti naisvaltaisia aloja. Myös Ylivieskan ammattiopistossa suurin osa koulutuksesta on sosiaali- ja terveysalalla. Nivalan ammattiopistossa koulutukset ovat tekniikkapainotteisia ja siellä opettajista 2/3 on miehiä.

9 8 Opetushenkilöstön sukupuolijakauma Kaikki Mies Nainen tulosalueittain yhteensä Haapajärven ammattiopisto Haapaveden ammattiopisto Kalajoen ammattiopisto Nivalan ammattiopisto Oulaisten ammattiopisto Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ylivieskan ammattiopisto Kaikki yhteensä STRATEGISTEN PAINOPISTEALUEIDEN TOTEUTUMINEN HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA Tässä luvussa tarkastellaan henkilöstöstrategian strategisia painopistealueita, jotka on jaoteltu henkilöstöjohtamiseen ja esimiestyöhön, henkilöstön osaamisen kehittämiseen, henkilöstön rekrytointiin ja perehdyttämiseen sekä henkilöstön työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen. 3.1 Henkilöstön johtaminen ja esimiestyö Voimassa olevassa henkilöstö- ja hyvinvointistrategiassa johtamiseen ja esimiestyöhön on asetettu tavoitteiksi toimiva työyhteisö, koulutetut esimiehet ja muutosten hallittu johtaminen. Tavoitteet Keinot Mittari, arviointi Toimiva työyhteisö Koulutetut esimiehet Muutosten hallittu johtaminen Työyhteisötaitojen kehittäminen Alaisten huomioiminen ja molemminpuolinen palautteenanto Tiimien yhteistyön lisääminen Työnohjaus Yhteiset johtamiskoulutukset Kohdennetut johtamisvalmennukset esimiehille Henkilökohtaisten johtamisominaisuuksien kehittäminen Avoin tiedottaminen Esimiesten kouluttaminen Kehityskeskustelujen määrä TOB-kysely Koulutustilasto TOB-kysely/Palautteet henkilöstöltä Esimiestyö ja tiedottaminen alueiden osalta Toimenpiteitä Kuntayhtymässä on aloitettu johtamisjärjestelmän uudistaminen ja lähiesimiestyön yhtenäistämisprosessi. Lähivuosina järjestetään eri tasojen esimiestehtävissä toimiville kokonaisvaltaiseen johtamiseen ja ihmisten kohtaamiseen liittyvää koulutusta.

10 9 Yhtymävaltuusto teki päätöksen kokouksessaan Koulutuskeskus JEDUn perustamisesta alkaen. Kuntayhtymässä on alkaen kaksi tulosaluetta: Koulutuskeskus JEDU ja kuntayhtymän yhtymäpalvelut. Kuntayhtymän yhtymäpalveluiden ja Koulutuskeskus JEDUn yhteisten palveluiden yksiköistä päättää kuntayhtymän johtaja. Yhtymähallituksen päätöksen mukaan kuntayhtymän johtajan tehtäviin sisältyy kuntayhtymän johtajan viran ohella myös Koulutuskeskus JEDUn rehtorin tehtävät. Yhtymähallitus perusti kesällä 2017 Koulutuskeskus JEDUun kaksi vararehtorin ja seitsemän koulutusjohtajan virkaa. Koulutusjohtajat sijoittuvat nykyisille seitsemälle paikkakunnalle, joissa koulutuskuntayhtymä toimii. Aiemmin perustetusta koulutuspäällikön viroista julistettiin neljä auki, joista kaksi sijoittui Nivalaan, yksi Haapavedelle ja yksi Oulaisiin. Yhtymähallitus valitsi vararehtorien, koulutusjohtajien ja -päälliköiden virkoihin henkilöt syksyn 2017 aikana. Toisen vararehtorin tehtävänä on vastata muun muassa pedagogisesta johtamisesta sekä tutkinnon perusteiden täytäntöönpanosta yhteistyössä toimipisteiden johtajien ja päälliköiden kanssa. Toinen vararehtori vastaa muun muassa Koulutuskeskus JEDUn käytännön johtamisesta yhteistyössä toimipisteiden johtajien ja päälliköiden kanssa. Kuntayhtymän johtoryhmään kuuluvat kuntayhtymän johtaja, hallintoja talousjohtaja ja kaksi vararehtoria. Kehittämispalveluissa suunniteltiin esimiehille keväälle 2017 kaksi valmennuspäivää teemana pedagoginen johtajuus muutoksessa. Koulutuspäivät toteutuivat 24.4 ja ja kouluttajana toimi Olavi Haataja KoulutusAvain Oy:stä. Kuntayhtymän johtoryhmä päätti jatkaa lukuvuonna teemaa muutoksen kohtaaminen ja muutoksesta selviäminen.

11 10 Koulutuskeskus JEDUn uudet esimiehet ja yhtymäpalvelujen johto osallistuivat Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun järjestämään osaamisperusteisen ammatillisen koulutuksen johtamiskoulutukseen (3 op) marras joulukuussa Koulutuksen keskeisiä sisältöjä olivat ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö, työelämälähtöisen koulutuksen johtaminen ja lähiesimies muutoksen tukena. Kuntayhtymän henkilöstökysely toteutettiin Savon koulutuskuntayhtymästä keskitetysti helmikuun alussa 2018 kohdennettuna vuoden 2017 tilanteeseen. Savon koulutuskuntayhtymä toteuttaa saman kyselyn useille suurille koulutuksen järjestäjille ostopalveluna. TOB 2017 kysely lähetettiin 359 henkilölle. Vastaajamäärä oli 254 ja näin vastausprosentiksi tuli 70,7 %. Aiempina vuosina vastausmäärä on vaihdellut %:n välillä. Kyselyn tulosaluekohtaiset tulokset käsitellään jokaisella paikkakunnalla kevään 2018 aikana. Yksikkökohtaiset raportit sisältävät vertailun kuntayhtymätasolle. TOBtyöolobarometrin timantin ulottuvuuksia ovat työn kehittävyys, esimiestyö, ergonomia, optimaalinen kuormitus, työkyky sekä tiedonkulku ja vuorovaikutus. Näistä osa-alueista on koottu kuntayhtymätasolle muutoksen suuntaa väittämäkohtaisesti kuvaavat palkit. Edellisessä TOB-kyselyssä vuodelta 2015 heikoimmiksi osa-alueiksi kuntayhtymätasolle koottuina jäivät kuntayhtymän johtaminen, arvojen toteutuminen toiminnassa ja uusiin tehtäviin perehdyttäminen. Näiden pohjalta laadittiin kehittämissuunnitelma ja joulukuusta 2016 lähtien on toteutettu parin kuukauden välein kuntayhtymän johtajan tiedotustilaisuuksia kaikille tulosalueille samanaikaisesti. Vuoden 2017 kyselyissä tämä koettiin positiivisena asiana, JEDU TV lähetykset on tallennettu intran työpöydälle josta jokainen voi halutessaan kuunnella asiat itselleen sopivana ajankohtana. TOB-kyselyssä nousi esille resurssien epätasainen jakautuminen työyksiköissä. Osa kokee uupuvansa työtaakan alle ja esimiesten tulisi tehdä pikaisesti muutoksia tilanteeseen. Johtamiseen, töiden organisointiin ja toiminnan kehittämiseen toivottiin parannuksia. Useissa vastauksissa tuli esille, että työntekijät ovat ammattitaitoisia, tunnollisia ja luotettavia. Positiivista palautetta kaivattiin enemmän esimiehiltä ja ylemmältä johdolta.

12 11 Tiedonkulkuun ja vuorovaikutukseen liittyvistä asioista TOB-kyselyssä nousivat esille kuntayhtymän johtaminen, asioista keskusteleminen ja työntekijöiden kuunteleminen. Johtamiseen toivottiin enemmän avoimuutta ja johtamistyyliin muutosta. Tiedottamiseen tulee kiinnittää huomiota ja erityisesti YT neuvottelujen jälkeiseen ilmapiiriin toivottiin kohennusta. Toisaalta moni koki hyväksi sen, että saa tehdä töitä ja niitä riittää kuntayhtymässä. Muutos on kuitenkin koettu stressaavana. Vuoden 2017 henkilöstökyselyn tulosten yhteenveto on henkilöstökertomuksen lopussa liitteenä 1.

13 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Tavoitteet Keinot Mittari, arviointi Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito vastaa kuntayhtymän osaamistarvetta Erilaiset kehittämishankkeet Eri alojen täsmäkoulutukset Kehityskeskusteluissa kartoitettava osaamistarve Koulutuspäivien määrä Työelämäjaksojen määrä Koulutusmäärärahojen käyttö Pedagogisiin menetelmiin liittyvän osaamisen lisääminen Koulutus, työnkierto Koulutuspäivien määrä Näyttötutkintomestareiden määrä väh. 50 % Toimenpiteitä: Kehityskeskustelut käy alaistensa kanssa vuosittain tulosalueen johtaja tai lähin esimies. Keskusteluissa tärkeitä asioita ovat oman työn kehittäminen, työkyky, fyysinen työympäristö. esimiestyö, itsensä kehittäminen ja johtaminen. Kehityskeskustelujen toteutuminen 2017 Käyty Ei Yhteensä toteutumis prosentti % Haapajärven ammattiopisto % Haapaveden ammattiopisto % Kalajoen ammattiopisto % Nivalan ammattiopisto % Oulaisten ammattiopisto % Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto % Ylivieskan ammattiopisto % Työelämäpalvelut % Yhtymäpalvelut % Kaikki yhteensä % *Tilastosta on poistettu pitkällä virkavapaalla olevat henkilöt. Käydyt kehityskeskustelut dokumentoidaan pääosin henkilöstöjohtamisen HR-ohjelmaan. Muilta osin HR-ohjelma on vähäisessä käytössä ja selvityksen alla on ohjelmasta luopuminen ja keskustelujen dokumentointi muuhun tietokantaan. Haapajärven ja Nivalan ammattiopistojen kehityskeskustelujen toteuma oli 100 %. Kaikkiaan vuoden 2017 toteutumaksi tuli 56 %. Vuonna 2016 toteutuma oli 75 % ja vuoden 2015 toteutuma 73 %. Kuntayhtymässä oli vuoden 2017 aikana käynnissä yhteensä noin 50 hanketta, joista noin puolet oli verkostohankkeita. Kansainvälisen toiminnan kehittämiseen (henkilöstö ja opiskelijat) liittyviä hankkeita oli kahdeksan, joiden budjetti oli yhteensä Vuoden 2017 aikana kuntayhtymän kansainvälisessä toiminnassa kertyi ulkomaan matkapäiviä 216, joista työelämäjaksoja yhteensä kahdeksan, seurantamatkoja yhdeksän ja muita opintomatkoja yhdeksän. Kestoiltaan ne vaihtelivat 4 9 vuorokauteen.

14 13 Työn itsenäisyys koettiin positiivisena asiana ja sen toivottiin säilyvän. Vastauksissa nousi esille, että henkilövähennysten myötä ei kuitenkaan ole aikaa kehittämiseen eikä yhteiseen suunnitteluun. Sekä kuntayhtymätason että työyksikkötason vastauksissa korostui yhteisen ajan tärkeys asioiden suunnittelussa Henkilöstötuloslaskelma ja henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistaminen Henkilöstötuloslaskelma (liite 2) on koulutuskuntayhtymän tuloslaskelman tilien rakennetta myötäilevä malli. Henkilöstötuloslaskelma pohjautuu kuntayhtymän ulkoiseen tuloslaskelmaan. Henkilöstökulut kokonaisuutena olivat 20,2 miljoonaa euroa. Henkilöstön osaamisen uudistamiseen käytettiin vuonna 2017 kaikkiaan euroa. Kehittämismittarin viiden prosentin tavoitetta ei saavutettu vaan toteutuma jäi 2,1 %:iin. Vuonna 2016 kehittämismittarin tulokseksi tuli 3,6 %. Tavoite Tavoitetaso Mittari Kokonaiskustannukset muodostuvat henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistamiseen käytetyistä panoksista (mm. koulutus-, matka-, majoitus- ja palkkakulut). 5 % Talouden seuranta (henkilöstön kokonaismenoista) Henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistamiseen liittyvät palkkakustannukset on koottu koulutuspäivien perusteella ESS-tietokantaohjelmasta. Lisäksi tarkistettiin Travelmatkalaskuohjelman koulutusmatkat koti- ja ulkomaille ja verrattiin tilastoja keskenään ennen lopullista laskennallisten kustannusten laskentaa. Tilastoon on huomioitu myös

15 14 ulkomaan työelämäjaksot ja niistä kertyneet työpäivät. Tilastojen tarkistukset vievät aikaa, mutta samalla ne edesauttavat varmistamaan todellista panostusta henkilöstön kehittämiseen. Kuntayhtymässä on järjestetty paljon erimittaisia koulutuksia henkilöstölle vuoden 2017 aikana. Jokaisen koulutukseen osallistuvan tulee itse ilmoittaa koulutuspäivät ESSohjelmaan, josta ne vuoden vaihteessa kootaan yhdeksi tilastoksi. Henkilöstön osaamisen uudistaminen Muut menot EI sis. Henkilöstömenot 2017 (ilman TYKY-toimintaa) ALV ALV Yhteensä Haapajärven ammattiopisto Haapaveden ammattiopisto Kalajoen ammattiopisto Nivalan ammattiopisto Oulaisten ammattiopisto Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ylivieskan ammattiopisto Työelämäpalvelut Yhtymäpalvelut Yhteensä Taulukossa näkyy kuntayhtymän koko henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistamiseen liittyvät kustannukset. 3.3 Henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen Tavoitteet Keinot Mittari,arviointi Henkilöstön määrä ja Henkilöstömitoitus opiskelijamäärä/henkilöstö rakenne on mitoitettu opiskelijamäärän ja tarjottavien koulutusten mukaisesti Tyytyväinen henkilöstö Hyvä perehdyttäminen Mahdollisuus kehittyä työtehtävissään Mielekkäät työtehtävät Henkilöstöpalaute/TOB Henkilöstön vaihtuvuus Laadukas rekrytointi Rekrytointiprosessin kehittäminen Omien rekrytointivalmiuksien kehittäminen Rekrytoitu henkilöstö suoriutuu tehtävistään Opiskelijapalaute Toimenpiteitä Tiedotamme sisäisesti kaikista työkierto- ja/tai tehtävien vaihtomahdollisuuksista koulutuskuntayhtymässä ja kannustamme henkilöstöä hakeutumaan näihin tehtäviin. Kehitämme rekrytointiosaamista ja yhtenäistämme rekrytointikäytäntöjä. Kehitämme henkilöstöhankintaa sähköistä rekrytointijärjestelmää hyväksi käyttäen esimerkiksi ottamalla käyttöön sähköinen sijaisrekisteri.

16 15 Keväällä 2016 käyttöönotettu sähköinen Kuntarekry-palvelu on tehostanut ja yhdenmukaistanut henkilöstörekrytointia sekä tuonut näkyvyyttä. Vuoden 2017 aikana Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymässä oli noin 100 rekrytointia. 3.4 Henkilöstön työhyvinvointi ja työturvallisuus Tavoitteet Keinot Mittari, arviointi Kuntayhtymän henkilöstö on työkykyistä Tyytyväinen ja henkisesti hyvinvoiva henkilöstö Toimiva työterveyshuolto Työnohjauksen lisääminen Omaehtoisen liikkumisen tukeminen Säännölliset terveystarkastukset Kuntoutustoiminta Kuntayhtymän yhteiset kuntoremonttikurssit Toiminta varhaisen tuen mallin mukaisesti Kehityskeskustelut Mahdollisuus kehittyä työssä Henkilöstön osallistumismahdollisuudet päätöksenteon valmistelussa Sairauspoissaolot (pvä/hlö, kpl/yli 30/60/90 pvä) Keskimääräinen eläkeikä Virkistystoiminnan määrä/ rahat Osa-aikaeläkkeiden määrä Kuntoremontteihin osallistuneiden palautteet Työterveyshuollon vuosiseuranta Henkilöstöpalaute (kysely) Henkilöstökertomus ja osavuosikatsaukset Kehityskeskustelujen toteutuminen 95 % Toimenpiteitä Kuntayhtymä tarjoaa henkilöstölle viiden vuorokauden kuntoremontteja. Vuosittain toteutetaan vähintään yksi ryhmäkurssi. Henkilöstölle tarjotaan kulttuuriseteleitä fyysisen tai henkisen hyvinvoinnin tukemiseen. Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoituksesta vuosittain saatavaa lisärahoitusta käytetään henkilöstön kehittämistä tukeviin toimenpiteisiin ja yhteisten hankkeiden omarahoitusosuuksiin erillisten päätösten mukaisesti. Kuntayhtymän hyvinvointitiimi suunnitteli ja toimeenpani henkilöstön työkuntoisuuteen, työssä jaksamiseen ja työtyytyväisyyteen liittyviä toimenpiteitä. Kesän 2017 kuntoremontti toteutui Rauhalahdessa Kuopiossa, jossa osallistujia oli 21. Kaikki kuntoremonttilomaan osallistuneet kokivat kuntoremontin mukavaksi ja innostavaksi kokemukseksi. Viikon ohjelmaa pidettiin monipuolisena. Mukavaa oli kokeilla uusia kuntoilumuotoja. Testejä pidettiin tarpeellisina ja motivoivina. Rauhalahtea pidettiin viihtyisänä ja monipuolisena paikkana, jossa on hyvä mahdollisuus harrastaa liikuntaa sekä kulttuuria. Tarjolla oli erittäin maittavaa ruokaa. Ryhmän yhteishenki oli hyvä. Muutama osallistuja kaipasi tarkempaa tietoa ravitsemuksesta. Kuntoremonttiloman koettiin antaneen myönteisiä asioita osallistuneille. Kuntoremontin aikana nousi innostus oman kunnon kohentamiseen, liikunnan lisäämiseen ja ymmärrys miten liikunta vaikuttaa työssäjaksamiseen ja elämänlaatuun yleensäkin. Erityisruokavalion järjestäminen osallistujalle oli haasteellista. Kuntoremonttia pidettiin erittäin tarpeellisena. Se, että työnantaja osallistuu kuntoremonttiloman kustannuksiin, nähtiin todella tärkeänä satsauksena henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ajatellen. Moni totesi, ettei omilla kustannuksilla tulisi lähdettyä vastaavalle kurssille.

17 16 Työoloihin liittyen suurin osa vastaajista koki tilojen, ergonomian ja työvälineiden olevan kunnossa. Myös se, että on töitä, koettiin positiivisena asiana. Moni koki työmäärän olevan kohtuuton henkilöstömuutosten jälkeen ja sen myötä työkyky on alentunut. Useissa

18 17 vastauksissa toivottiin työyhteisön ja henkilöstön hyvinvointiin panostamista, työyhteisöön yhteistä aikaa me-hengen rakentamiseen ja yhdessä tekemistä yli rajojen Yhteistoiminnan ja työsuojelun toteutuminen Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän edustuksellinen yhteistoiminta toteutetaan yhteistyötoimikunnan peruskokoonpanolla ja laajennetulla kokoonpanolla. Yhteistyötoimikunnan peruskokoonpanoon kuuluvat pääluottamusmiehet ja työnantajan edustajat. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n pääluottamusmiehenä toimii Keijo Kivioja. Julkisalan unioni JAU ry:n JHL:n pääluottamusmiehenä toimi Kirsi Träskelin asti ja siitä eteenpäin Marjo Salonurmi. Julkisalan unioni JAU ry:n JYTY:n pääluottamusmiehenä on Marjo Saarikettu. Työantajan edustajiksi on nimetty kuntayhtymän johtaja ja hallinto- ja talousjohtaja. Sihteerinä toimii palvelussuhdevastaava. Laajennettu yhteistyötoimikunta käsittää peruskokoonpanon lisäksi työsuojelutoimikunnan ja työntekijäjärjestöjen edustuksen ammattiopistoista. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän yhteistoiminnan periaatteet eli menettelytapasopimus irtisanottiin tarpeettomana Sopimus ei enää palvellut muuttunutta hallintorakennetta ja sisällöltään se noudatteli jo säännöksissä ja lainsäädännössä asetettuja ja edellytettyjä periaatteita. Laajennettu yhteistyötoimikunta kokoontui neljä kertaa ja peruskokoonpano kahdeksan kertaa. Yhteistyötoimikunta seurasi alkuvuodesta talouden tasapainottamista ja siihen liittyvien toimien etenemistä. Myös tilajärjestelyjä ja niiden käytännön vaikutuksia käsiteltiin vuoden kokouksissa. Keväällä yhteistoimintaelintä työllisti lähtien sovellettava uusi kuntalaki, jonka myötä valmisteltiin uusi hallintosääntö. Yhden oppilaitoksen malliin siirtyminen eli uusi organisaatiorakenne johti työnorganisoinnin ja palvelurakenteen uudistamiseen sekä esimiesvaihdoksiin. Edellä mainittuja asioita käsiteltiin kokouksissa syksyn 2017 aikana ja toteutus jatkuu vuonna Työsuojelun tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot ja tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän keskeisimmät työsuojeluasiakirjat ovat Työsuojelun toimintaohjelma, Varhaisen tuen malli, Palo- ja pelastussuunnitelmat ja Työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Kuntayhtymän työsuojelupäällikkö on rehtori Erkki Juola. Työsuojeluvaltuutettuina toimivat opetushenkilöstön edustajana Helena Viitasalo (1. vara Juha Eskola ja 2. vara Simo Hautala) ja tukihenkilöstön edustajana Veijo Hietala. Työsuojeluasiamiehinä toimivat Anssi Räisänen (Ylivieska), Jari Fors (Kalajoki), Eija Heikkilä (Oulainen), Jukka Eronkoski (Haapajärvi) ja Elisa Vääräniemi (Piippola). Työsuojelutoimikunta kokoontui kaksi kertaa. Kokoukset olivat aina eri opistoissa. Työsuojeluorganisaatio uudistuu vuoden 2018 alusta vastaamaan uutta organisaatiorakennetta. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastaja Jyrki Tervo suoritti työpaikkatarkastuksia Nivalassa metalli-, kauneudenhoito- ja catering-osastoilla ja Haapavedellä Noran toimipisteessä. Varsinaisia korjauskehotuksia ei ollut yksiköissä, mutta pienempiä tarkistamisia ja huomautuksia tuli eri kohteisiin. Työterveyshuolto teki työpaikkatarkastuksia Haapavedellä, Nivalassa ja Ylivieskassa. Pohjola-yhtiöiden vakuutustilaston mukaan työtapaturmia sattui vuoden aikana 87 ja työmatkatapaturmia 42. Tapaturmien määrä oli lähes vastaava kuin edellisenä vuotena, mutta vahingot olivat lieviä. Suurin osa tapaturmista oli käden alueelle kohdistuneita viilto- ja

19 18 ruhjevammoja sekä liukastumisia. Pohjola-yhtiöiden kanssa on rakennettu sähköinen turvallisuushavaintojen ilmoittamisjärjestelmä. Ilmoitusten määrä kasvoi vuoden aikana 33 ilmoitukseen, mutta ilmoitusjärjestelmän käyttöastetta on syytä vielä parantaa. Havaintoja seuraamalla voitaisiin ennaltaehkäistä vahinkoja paremmin. Riskien arviointi fyysisen toimintaympäristön ja henkisen kuormittavuuden osalta toteutettiin joulukuussa. Palo- ja pelastussuunnitelmat on yhtenäistetty ja siirretty sähköiseen pilvipalveluun. Suunnitelmat eivät ole kuitenkaan vielä jalkautuneet toimintaan. Ensiaputarvikkeet kilpailutettiin ja ensiapuvalmius päivitettiin ajan tasalle kaikkien yksiköiden osalta. Henkilöstön riittävää ensiapuvalmiutta on lisätty ja siihen on kiinnitetty huomiota Varhaisen tuen malli Työterveyspalvelut on järjestetty Peruspalvelukuntayhtymä Kallion, Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ja Suomen Terveystalo Oy:n kautta. Työterveyshuollon toiminnasta vuonna 2017 on tehty yhteenveto. Palkkahallinnosta lähetetään säännöllisesti listat työntekijöiden sairauspoissaoloista työterveyshuollon toimijoille. Työterveyshuollossa käydään listat läpi ja tarvittaessa he ottavat yhteyttä työntekijään ja esimieheen sairauspoissaolojen selvittämiseksi ja aloittavat tarvittavat toimenpiteet. Varhaisen tuen -mallin määritysten mukaisesti tietty kertymä sairaslomapäiviä vaatii toimenpiteitä (Kelan ohjeen mukaisesti päivän sääntö). Työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja osallistuvat kolmikantaneuvotteluun, jossa lähiesimiehen ja työntekijän kanssa kartoitetaan työntekijän tilannetta ja päätetään jatkotoimenpiteistä. Kalajoki Haapajärvi Haapavesi Nivala Oulainen Piippola Ylivieska JEDU Työpaikkakäyntejä Terveystarkastuksia Sairaanhoitokäyntejä Työkykyä ylläpitävää toimintaa Kolmikantaneuvotteluja Tietojen antamista ja ohjausta Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet Psykologin konsultaatio Taulukossa on listattuna työterveyshuollossa henkilöstön asiakaskäyntien määrät aihealueittain jaoteltuna. Vierellä ovat vertailut vuosista Työpaikkakäyntejä tehdään pääsääntöisesti viiden vuoden välein ammattiopistojen eri osastoilla tai kun on tapahtunut muutoksia. Henkilöiden työssäjaksamiseen on kiinnitetty huomiota yksilökohtaisesti terveystarkastuksissa. Tarvittaessa työterveyshuolto tekee tihennettyjä tarkastuksia työtekijöille ja ohjaa heitä kuntoutuksiin tai työpsykologin vastaanotolle. Kolmikantaneuvottelujen jälkeen työntekijöiden työssä selviytymistä on seurattu säännöllisillä yhteydenotoilla tai tapaamisilla. Alla olevissa taulukoissa näkyy poissaolot keston ja sukupuolen mukaan vuosina Vuonna 2017 sairaspoissaoloja oli yhteensä Suurin osa henkilöistä sairasti alle kolme päivää. Keskimääräiseksi sairaspoissaolon kestoksi tulee 16,6 päivää. Miesten keskimääräinen sairaspoissaolon pituus oli 13,6 päivää ja naisten osalta 18 päivää. Sairaspoissaolojen määrä oli koko henkilöstön määrään suhteutettuna keskimäärin 7,7 päivää henkilöä kohden vuoden 2017 aikana.

20 19 Sairaspoissaoloja oli keskimäärin 7,7 päivää henkilöä kohden vuoden 2017 aikana POISSAOLON KESTO Henkilöt Mies Sairauspoissaolot yht. % osuus kaikista luokista Henkilöt Nainen Sairauspoissaolot yht. % osuus kaikista luokista Henkilö määrä yht. Sairauspoissaolot yht. % osuus kaikista luokista 1-3 päivää ,59 % ,10 % ,26 % 4-14 päivää ,63 % ,63 % ,98 % päivää ,93 % ,22 % ,45 % päivää ,85 % ,14 % ,66 % yli 365 päivää 0,00 % ,91 % ,63 % Kaikki yhteensä ,00 % ,00 % ,00 % 2013 Poissaolon kesto Henkilöt Mies Sairauspoissaolot yht. % osuus kaikista luokista Henkilöt Nainen Sairauspoissaolot yht. % osuus kaikista luokista Henkilö määrä yht. Sairauspoissaolot yht. % osuus kaikista luokista 1-3 päivää ,66 % ,50 % ,35 % 4-14 päivää ,48 % ,19 % ,80 % päivää ,36 % ,58 % ,20 % päivää ,50 % ,86 % ,49 % päivää 0,00 % ,88 % ,16 % Kaikki yhteensä ,00 % ,00 % ,00 % 2014 Poissaolon kesto Mies % osuus kaikista luokista % osuus kaikista luokista Henkilöt Sairauspoissaolot yht. Henkilöt Sairauspoissaolot yht. 1-3 päivää ,18 % ,24 % ,98 % 4-14 päivää ,73 % ,99 % ,43 % päivää ,21 % ,40 % ,36 % päivää ,88 % ,87 % ,37 % päivää 0,00 % ,50 % ,86 % Kaikki yhteensä ,00 % ,00 % ,00 % Nainen Henkilömäärä yht. Sairauspoissaolot yht. % osuus kaikista luokista 2015 Mies Nainen Henkilömäärä yht. Sairauspoissaolot yht. Poissaolon kesto Henkilöt Sairauspoissaolot Henkilöt Sairauspoissaolot yht. yht. 1-3 päivää päivää päivää päivää päivää Kaikki yhteensä Yksilöllisten henkilötunnusten määrä

21 20 Poissaolot 2017 Poissaolon kestot Henkilöt Mies Sairauspoissaolot yht. %-osuus kaikista luokista Henkilöt Sairauspoissaolot yht. %-osuus kaikista luokista Henkilöt yht. Yhteensä Sairauspoissaolot yht. 1-3 päivää % % päivää % % päivää % % päivää % % päivää 0 % % Kaikki yhteensä % % 2734 Yksilöllisten hetujen määrä Nainen Vuosien 2014, 2015, 2016 ja 2017 henkilömäärät on ilmoitettu sekä henkilöinä että yksilöllisten henkilötunnusten määrinä. Vuosien 2012 ja 2013 taulukoissa henkilömäärät on käsitelty vain poissaolotapauksina eli sama henkilö on voinut olla useamman kerran poissa vuoden aikana. Liitteessä 3 olevaan taulukkoon on koottu henkilöstön poissaolot tyypeittäin. Taulukossa on jaoteltu tukihenkilöstön ja opetushenkilöstön poissaolot erikseen. Kaikkiaan poissaloja oli 9661 päivää, joihin sisältyy palkattomat virka- ja työvapaat, palkalliset virkavapaat (muu kuin sairaus), vanhempainlomat, opintovapaat, hoitovapaat ja eläkelaitoksen kuntoutukset. Vuonna 2016 poissaoloja oli päivää. Kaiken kaikkiaan vuoden 2017 aikana poissaoloja kertyi (vuonna 2016 päiviä oli 16466), joihin sisältyvät myös toisen vakanssin hoito kuntayhtymässä tai toisen työnantajan palveluksessa. Työterveyshuollon ja sairaanhoidon kustannukset yksiköittäin vuonna 2017 Työterveyshuollon kustannukset 2017 Kustannukset Kustannukset Kustannukset Kustannukset Kustannukset Kustannukset yhteensä yht yht yht yht yht Haapajärven ammattiopisto , , , , , ,64 Haapaveden ammattiopisto , , , , , ,02 Kalajoen ammattiopisto , , , , , ,86 Nivalan ammattiopisto , , , , , ,58 Oulaisten ammattiopisto , , , , , ,38 Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto , , , , , ,68 Ylivieskan ammattiopisto , , , , , ,65 Työelämäpalvelut 1 522, , , , , ,15 Yhtymäpalvelut 7 303, , , , , ,77 Yhteensä , , , , , , Henkilöstön eläköityminen Kuntayhtymän palveluksesta jäi eläkkeelle vuoden 2017 aikana yhteensä 19 henkilöä. Se vastaa noin viittä prosenttia palveluksessa olleesta henkilöstöstä. Kaikkiaan eläkkeelle on siirtynyt neljän vuoden aikana 67 henkilöä. Osa-aikaeläkkeellä oli yhteensä 13 henkilöä eli viisi vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Mahdollisuus siirtyä osa-aikaeläkkeelle poistui eläkeuudistuksen myötä , joten osa-aikaeläkeläisten määrä vähenee tulevaisuudessa. Eläkemuodon tilalle tuli osittainen varhennettu vanhuuseläke.

22 21 4. TIIMIEN JA TYÖRYHMIEN TOIMINTA Kuntayhtymätason keskeisten tiimien toiminnasta on lyhyt yhteenveto tässä luvussa. Kokousmuistiot ovat luettavissa Sillassa. Johtoryhmä, koulutuskeskuksen valmistelutyöryhmä ja rehtorityöryhmä Johtoryhmään kuuluivat kuntayhtymän johtaja, hallinto- ja talousjohtaja, ammattiopistojen rehtorit, aikuiskoulutus- ja oppisopimusjohtaja sekä tietohallintopäällikkö. Johtoryhmän sihteerinä toimi johdon sihteeri. Johtoryhmän kokouksiin oli mahdollista kutsua myös käsiteltävien asioiden asiantuntijoita hankkeista tai ulkopuolisista organisaatioista. Johtoryhmä kokoontui vuoden 2017 aikana yhteensä 12 kertaa. Strategiapäivä järjestettiin Haapavedellä palvelu- ja luontoalan osastolla kesäkuun puolivälissä. Muuten johtoryhmä kokoontui vuorotellen eri ammattiopistoissa. Alkuvuodesta kuntayhtymän johtoryhmä työsti uutta hallintosääntöä, jonka yhtymävaltuusto hyväksyi toukokuun lopussa. Johtoryhmä valmisteli arviointi- ja laadunvarmistussuunnitelmaa sekä EFQM-itsearviointia. Lisäksi linjattiin opetusjärjestelyjä ja stipendikäytäntöjä. Alkusyksystä johtoryhmä valmisteli henkilöstön koulutuspäivää. Toimintavuoden aikana johtoryhmä käsitteli kuntayhtymän hakemat hankkeet ja kokosi osavuosikatsaukset yhtymähallituksen ja yhtymävaltuuston hyväksyttäviksi. Johtoryhmä valmisteli myös muita asioita yhtymähallituksen käsiteltäväksi. Koulutuskeskus JEDUn valmistelutyöryhmään nimettiin kuntayhtymän johtajan ja hallintoja talousjohtajan lisäksi vastavalitut vararehtorit eli Sirpa Korhonen ja Erkki Juola. Työryhmä kokoontui loppusyksyn aikana valmistelemaan uuden koulutuskeskuksen henkilöstöasioita, haettavia hankkeita ja henkilöstökoulutusta. Rehtorityöryhmä kokoontui yhdeksän kertaa kevään 2017 aikana. Asialistalla olivat muun muassa työpaikkaohjaajakoulutuksen organisointi, ryhmänohjaajan tehtävät, lukuvuoden työpäivien määrittely, tutkintorakenteen muutokset ja digioppimisen sovellukset. Rehtorityöryhmä valmisteli asioita johtoryhmän käsiteltäväksi. Laatutyöryhmä ja Laatusampo-verkoston toiminta Laatutyö painottui vuoden 2017 aikana arviointitoimintaan ja toimintajärjestelmän kehittämiseen. Laatutyöryhmä kokoontui vuoden 2017 aikana kuusi kertaa. Osa kokouksista on pidetty Skype-kokouksina. Laatutiimin puheenjohtajana toimi rehtori Erkki Juola. Laaturyhmässä oli jäseniä jokaiselta tulosalueelta. Tammikuussa 2017 päivitettiin kuntayhtymän arviointi- ja laadunvarmistussuunnitelma Suunnitelmaan liitettiin laadunarvioinnin ja varmistuksen vuosikello. Laatutyötä varten varattiin jokaiselle laatutyöryhmän jäsenelle 100 tunnin resurssi keväälle Laatutyöryhmän jäsenet tekijät käyttösuunnitelman omille laatutyön tunneilleen. Toimintakäsikirjaa päivitettiin jatkuvasti tarpeen mukaan vuoden 2017 aikana. Kevään

23 22 aikana tehtiin EFQM-itsearviointi. Työtä valmisteli asiaa varten koottu työryhmä, johon kuuluivat Erkki Juola, Sirpa Korhonen ja Ari Sarpola. Teemoina olivat prosessit, tuotteet ja palvelut. Kyselyn lomakkeet valmisteltiin EFQM-mallin mukaisesti SharePointiin laadunhallinnan sivustolle jokaiselle ammattiopistolle. KARVIn opiskelijahuollon toimivuus arvioinnin valmistelun vastuuhenkilöiksi nimettiin Ari Sarpola, Harri Majuri ja Ilkka Heinonen. Opiskelijakyselyn vastaava oli Pertti Kuosmanen. Raportti 2 lomakkeet täytettiin tulosalueittain etukäteen ja käytiin tulosalueiden arviointitilaisuuksissa läpi. Lisäksi täytettiin arvioinnin havainnot lomake 3. Radar-lomake täytettiin lomakkeiden täytön jälkeen. Arviointiin osallistuivat rehtori, eri koulutusalojen edustajat, markkinoinnista vastaava henkilö, opiskelijahuollon edustaja ja opiskelijoita. Laatutiimi ja johtoryhmä kävivät itsearvioinnin tulokset läpi ammattiopistoittain ja kuntayhtymätasolla jatkotoimenpiteitä varten. Arvioinnin tulokset ja koosteet ovat nähtävissä laadunhallinnan SharePoint-sivustolla. TOB-kyselyn kehittämiskohteiden eteneminen käsiteltiin kesäkuun aikana johtoryhmässä. Laatusampo 4 hankkeessa keskityttiin LEAN-koulutuksiin ja LEAN-perusteisen toiminnan käyttöönottoon vuoden 2017 aikana. Hankkeessa ovat mukana kaikki keskeiset Pohjois- Suomen koulutuksenjärjestäjät. Hankkeessa jatkettiin edellisten Laatusampo-hankkeiden aikana aloitettuja tehtäviä. Hankkeen toimijat osallistuivat hankkeen aloituskokoukseen ja koulutuspäiviin kevään ja syksyn aikana. Laatusampo 4 hankkeessa tehtiin kevään aikana HUKKA-kysely, jossa kartoitettiin erilaisia Hukkia (tarpeetonta työtä), joita toiminnassa on. Kysely tehtiin Webropolin avulla. Mallina käytettiin Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy:n tekemää Hukkakyselyä. Aikuiskoulutuksen pienryhmä kävi läpi mallin mukaisen kyselypohjan. Johtoryhmä hyväksyi kyselyn kysymykset ja toteutusmallin. Hukkakyselyn tulokset käsiteltiin tulosalueilla ja johtoryhmässä. Syksylle 2017 varatiin 100 tunnin resurssi laatutyöryhmän jäsenille. Laatutyöryhmän edustajat osallistuivat kansallisen laatuverkoston tilaisuuksiin keväällä 2017 ja Laatua Laivalla seminaariin syksyllä Kevään aikana osallistuttiin myös Kansallisen itsearvioinnin kriteeristön päivitystyöhön. Loppuvuoden aikana valmisteltiin seuraava Laatusampo 5 hanke ja tehtiin hankesuunnitelma yhteistyössä aikaisempien hankekumppanien kanssa. Opetushallitus hyväksyi hankeverkoston suunnitelman ja sitä lähdetään toteuttamaan samalla hankeverkostolla vuoden 2018 alusta. Toimintakäsikirjaa päivitettiin ja toimintajärjestelmän uudistamisesta uuden organisaation ja ammatillisen koulutuksen reformin mukaiseksi keskusteltiin. Kuntayhtymän johtoryhmä teki joulukuussa 2017 päätöksen toimintajärjestelmän (Intranetin) siirtämisestä Sharepoint-alustalle. Kansainvälisyystiimi Kansainvälisyystiimi kokoontui vuoden 2017 aikana yhteensä viisi kertaa, joista kaksi oli Skype-kokouksia. Tiimissä oli edustajana kansainvälisyyskoordinaattori jokaisesta ammattiopistosta. Puheenjohtajana toimi rehtori Tuula Taskinen. Lisäksi tiimissä oli mukana

24 23 kehittämispalveluista toimistosihteeri ja suunnittelija, jotka yhdessä hoitavat kuntayhtymän yhteisten opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuushankkeiden hallinnoinnin. Alkuvuoden kokouksissa käsiteltiin Opetushallituksen koordinoiman Euroopan unionin Erasmus+-ohjelman liikkuvuushankkeen hakemuksen valmistelua (Matkalla Mestariksi JEDUsta). Lisäksi alkuvuoden aikana aloitetiin päivittämään kansainvälisen toiminnan kriisisuunnitelmaa. Jokaisessa tiimikokouksessa käsiteltiin liikkuvuushankkeiden apurahojen jakoa opiskelijoille ja henkilöstölle sekä suunniteltiin tarvittaessa yhteisesti ammattiopistoihin saapuville vieraille ohjelmaa. Tiimin kokouksissa käsiteltiin myös kansainväliseen toimintaan liittyvät hankeideat, ennen kuin ne vietiin johtoryhmän käsittelyyn. Kansainvälisyystiimin jäsenet keräsivät tiedot toteutuneista ulkomaanmatkoista vuoden aikana ammattiopistoista. Ulkomaanmatkoja eli kansainvälistä liikkuvuutta seurataan koulutuskuntayhtymän osavuosikatsauksissa. Lisäksi toiminnasta laaditaan vuosiraportti ja tilastot toimitetaan myös Opetushallituksen tilastoon vuoden vaihteen jälkeen. Keväällä pidettiin kansainvälisen toiminnan kehittämispäivä Kalajoella, jossa suunniteltiin muun muassa opiskelijavaihtoihin yhteneväiset hakuajat ja valmennusiltapäivä. Syksyllä tarkennettiin kansainvälisyysinfoesitystä, perehdyttiin kansainvälisen toiminnan blogisivuun ja sovittiin yhteisestä valmennuspäivästä. Laajemmin koulutuskuntayhtymän kansainvälisestä toiminnasta kerrotaan erillisessä kansainvälisen toiminnan vuosiraportissa. Markkinointitiimi Kuntayhtymän markkinointitiimi kokoontui vuoden 2017 aikana yhteensä seitsemän kertaa, tiimin puheenjohtajana toimi kehittämispalvelujen suunnittelija Tuula Leskinen. Tiimin kokouksiin kutsuttiin mukaan myös opiskelijakunnan edustaja, joka pääsi osallistumaan aikataulujen vuoksi yhden kerran. Tiimin kokouksissa käsiteltiin aina ajankohtaisia hakijamääriä tutkinnoittain ja paikkakunnittain, minkä perusteella muokattiin käynnissä olevia markkinointeja. Isossa roolissa tiimin kokouksissa oli uudistetut nettisivut, joita hiottiin asiakkailta saadun palautteen perusteella. Tammikuussa sovittiin, että Wilman kautta käytetään kolmea eri koulutuskalenteria, erillishaku, aikuiskoulutushaku tutkintoon valmistavista koulutuksista sekä omana listanaan lisä- ja täydennyskoulutukset. Kevään aikana yhtenäistettiin paikkakuntien osoite- ja yhteystietoja sivuilla sekä rakennettiin sisältöä palautteen perusteella. Sosiaalisen median kanavia yhtenäistettiin ja sovittiin yhteisistä käytänteistä. Lehti-ilmoituspohjat uudistettiin vastaamaan nettisivujen päivitettyä grafiikkaa. Samoin uudistettiin esitteet. Ilmoituspohjat ja ohjeet jaettiin Sillassa markkinoinnin kansiossa. Markkinointi- ja viestintäsuunnitelma päivitettiin alkuvuodesta. Tammi- ja helmikuun vaihteessa kuvattiin uusia markkinointivalokuvia sellaisilta aloilta, joita ei ollut kuvattu vuosien aikana. Lisäksi otettiin studiokuvia ja uusittiin kuvien avulla graafista ilmettä. Kevään aikana kerättiin vanhat roll upit, ja vanhoihin runkoihin uusittiin vuodat syksyllä Kesäkuussa aloitettiin nettisivujen ja muun markkinointimateriaalin päivittäminen Koulutuskeskus JEDUn mukaiseksi. Samalla sovittiin, että jatkossa nettisivuilla on

25 24 ainoastaan jatkuva haku sekä keväällä yhteishaku peruskoulun päättäville ja ilman toisen asteen tutkintoa oleville. Markkinoinnissa käytettävät jakotavarat tilattiin keskitetysti ja jaettiin Nivalasta käsin paikkakunnille tarpeen mukaan. Facebook- ja google-mainonnan raportit jaettiin Sillassa. Markkinointitoimenpiteiden tiedottamista koko henkilöstölle on kehitetty. Tiimin puheenjohtaja on lähettänyt sähköpostia suoraan koko henkilöstölle ennen yhteishakua ja sen jälkeen sekä syksyn aikana. Olimme mukana useissa tapahtumissa vuoden 2017 aikana. Tapahtumia olivat Tsäänssi rekrytointi- ja koulutusmessut Raahessa, Rakenna, sisusta ja asu messut Ylivieskassa, RatRace Haapavedellä, RekryKohtaamo-tapahtumassa Kalajoella, Hyvinvointiteknologiamessut Haapajärvellä, Hyvinvointimessut Oulaisissa, Haapajärven Rakentajamessut, Pro Forest tapahtuma Haapavedellä, Haapajärven Puutarhamessut ja Lasten maatalousnäyttely Haapajärvellä, Elinvoimaa-koulutuspäivä Kiuruvedellä, Inspiroiva Piha messut Kalajoella ja Erämessut Oulussa. Kesä elokuun aikana kokeiltiin Sanoman verkkomedioissa uudenlaista kampanjaa, joka sisälsi kolme erilaista ja erikokoista mainosta sekä hakumainontaa myös Binghakukoneessa, kampanja kohdennettiin erityisesti aikuisille. Lisäksi uutena palveluna kokeiltiin mediaseurantapalvelua, jonka kautta saatiin raportteja eri medioista. Raportit sisälsivät tietoa siitä, miten näymme eri medioissa ja lisäksi saimme teema- ja alakohtaisia yhteenvetoja uutisista esimerkiksi rakennusalalta, puualalta ja ammatillisesta koulutuksesta. Emme jatkaneet palvelua koejakson jälkeen vähäisen hyödyn vuoksi. Hakijan oppaan teko viivästyi poikkeuksellisen myöhään, koska odoteltiin tietoja ammatillisen koulutuksen reformista ja erityisesti uudesta tutkintorakenteesta sekä tutkintojen nimistä. Joulukuun alussa Hakijan opas perustutkinnoista saatiin jakoon yläkouluille ja muille sidosryhmille. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen opas päätettiin jättää päivittämättä. Seuraavaksi tehdään yksi opas, jossa ovat kaikki tutkintoon johtavat koulutukset uuden ammatillisen koulutuksen lain hengen mukaan. Loppusyksystä päätettiin lähteä mukaan Ammatillisen koulutuksen valtakunnalliseen Väylät auki - vetovoimakampanjaan. Reformista laadittiin tiedote yläkouluille ja muille sidosryhmille. Hanketoiminta Hankekokonaisuutta seurataan yhteisessä hankesalkussa. Tiedot on tallennettu ja niitä päivitetään pilvipalvelussa, josta ne on jaettu mm. johdolle ja taloushallinnolle. Kuntayhtymän yhteinen hankeohjeisto, jota päivitetään muuttuvien tilanteiden mukaan, löytyy Sillasta hanketoiminta-osiosta. Vuoden 2017 aikana käynnissä 51 hanketta, jotka jakaantuivat kehittämispalveluille (8 kpl), työelämäpalveluille (15 kpl) ja ammattiopistoille (28 kpl). Hankkeista 28 oli verkostohankkeita, joista neljässä kuntayhtymä toimi koordinaattorina. Hankkeita oli määrällisesti 13 kappaletta vähemmän kuin edellisvuonna. Hankesalkun arvo oli koko vuoden osalta yhteensä noin 5,2 miljoonaa euroa eli noin euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Vuoden lopussa haettujen hankkeiden yhteissumma oli reilut euroa. Hankerahoitus jakautui ESR-/EMR-rahoitukseen (39 %), avustuksiin (34 %) ja EAKR-rahoitukseen (27 %).

26 25 Vuoden aikana päättyi viimeinen opetus- ja kulttuuriministeriön Osaava-ohjelmasta rahoitettu hanke, Osaavat Opistot Aluehallintovirasto (AVI) jakoi vuosien aikana valtion erityisavustusta opetustoimen henkilöstökoulutuksen kehittämiseen. Kuntayhtymä koordinoi ohjelman aikana viittä Osaava-verkostohanketta, joiden rahoitus oli yhteensä euroa. Hankkeissa järjestettiin 228 tilaisuutta, joihin osallistui yhteensä yli opetushenkilöä ja oppilaitosjohdon edustajaa. Monet hankkeet liittyvät toimintojen kehittämiseen, osaamisen lisäämiseen ja kansainvälisyyteen. Kohderyhmänä voivat olla sekä henkilöstö että opiskelijat ja ulkopuoliset tahot. Mm. Osaaminen virtaa Jokilaaksoissa ja TAKE-hanke tarjoavat koulutuksia laajalle kohderyhmälle, Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Pohjois- Pohjanmaalla parantaa opetushenkilöstön ja opiskelijoiden yrittäjyysosaamista, Jatkoväylähanke ohjaa opiskelijoita sujuvasti ammattikorkeakouluopintoihin ja Visit Kalajoki! hanke parantaa matkailualan yrittäjien osaamista. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä on koordinaattorina Yksilöllisyyttä sinun opintoihisi 1 (YSO 1) verkostohankkeessa (mukana yhdeksän koulutuksen järjestäjää), jossa edistetään opintojen yksilöllistämisen toimeenpanoa oppilaitoksissa luokattomuudella ja muilla rakenteellisilla ratkaisuilla ja muutoksilla. Hankkeessa yhtenäistetään henkilökohtaistamisen (ml. osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen) käytäntöjä sekä aikuisten että nuorten koulutuksissa. EAKR-investointirahoitus näkyy konkreettisesti jokapäiväisessä toiminnassa mm. erilaisina laitteina. Nivalaan on mm. rakennettu MTS-laboratorio, johon sijoittuvat mm. instrumentoitu iskukoelaitteisto sekä Static Uniaxial Testing Machine eli vetokone. Haapavedellä on panostettu 3D-oppimisympäristön kehittämiseen ja luotu alueen yrityksille tarjottavaa 3Dsuunnittelu- ja tulostuspalvelukonseptia. Kaikista hankkeista on tehty yhtenäiset esittelysivut kuntayhtymän www-sivuille. Sivulta löytyy hankekuvaus ja tavoitteet, toteutusaika, kustannusarvio ja yhteystiedot. Hankesivuja voi täydentää liitteillä ja linkeillä. Www-sivuilla hankkeet on jaettu tilanteen mukaan käynnissä oleviin ja päättyneisiin. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän arviointitoimikunta Tehtävät Arviointitoimikunta on toimielin, jonka tehtävänä on ammattiosaamisen näyttöihin liittyvän toiminnan valvominen ja kehittäminen. Arviointitoimikunta hyväksyi opetussuunnitelman osana olevat arviointi- ja näyttösuunnitelmat, valvoi näyttötoimintaa sekä päätti ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista. Se käsitteli myös opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Lisäksi arviointitoimikunnan puheenjohtaja allekirjoitti näyttötodistukset. Arviointitoimikunnan toimikausi päättyi Jäsenet Arviointitoimikunnassa on edustajat kaikilta koulutusaloilta, seitsemän edustajaa elinkeinoelämästä, kuusi ammattiopistojen edustajaa, opiskelijajäsen sekä koulutuksen järjestäjän edustaja, esittelijä ja sihteeri. Varsinaiset jäsenet vuonna 2017 olivat

27 26 Päivi Vaarula, Ylivieskan seudun kansalaisopisto, erosi tehtävästä muuton vuoksi Heidi Pasanen, Rieska-leader ry, Ylivieska, Mauri Autio, Agronic, Haapavesi, Ville Vähäsöyrinki, Nivaelement Oy, Nivala, Krista Paakki Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, Nivala, varapuheenjohtaja, Harri Jurvelin, Hotelli-ravintola Puustelli, Nivala, Mika Niku, maanviljelijä, Haapavesi, Hannele Siekkinen, Piippolan kulttuuri- ja ammattiopisto Liisa Pieskä, Haapajärven ammattiopisto, Tomi Huovari, Nivalan ammattiopisto, Päivi Heinonen, Ylivieskan ammattiopisto, Sisko Juola, Haapaveden ammattiopisto, Tapio Leskelä, Haapajärven ammattiopisto, Alex Junnikkala, JEDUn oppilaskunnan puheenjohtaja, Haapajärven ammattiopisto asti. Hänen tilallaan aloitti syksyllä Titta Pakola Nivalan ammattiopisto Tuula Taskinen, Ylivieskan ammattiopisto, puheenjohtaja Kirsi Peltola, kuntayhtymän kehittämispalvelut, sihteeri. Yhtymähallitus nimesi toimielimen puheenjohtajan ja jäsenet enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Varapuheenjohtaja valittiin varsinaisten jäsenten keskuudesta. Kaikille arviointitoimikunnan jäsenille valittiin henkilökohtaiset varajäsenet. Toiminta Vuoden 2017 aikana arviointitoimikunta kokoontui kolme kertaa. Vuoden ensimmäisessä kokouksessa käytiin läpi arviointitoimikunnan toiminta vuonna Vuoden aikana arviointitoimikunnan kokouksissa käsiteltiin ja hyväksyttiin yhteensä kolme vapaasti valittavaa tutkinnon osaa sekä käytiin läpi viisi perustutkintoa ja niiden ammattiosaamisen näytöt. Apulaisrehtori Ritva Joki-Kolehmainen esitteli taitajakilpailussa osoitetun osaamisen tunnustamisen ja kertoi yleistä mukautetuista ammattiosaamisen näytöistä. Lisäksi tutustuttiin Opetushallituksen e-perusteet sivuihin ja ops-työkaluun (AMOSAA). KARVIn (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus) julkaisut oppimistuloksista tulivat koulutuksen järjestäjille alkuvuodesta. Ne jaettiin ammattiopistojen edustajille tutustuttavaksi (tieto- ja viestintätekniikan pt, tekstiili- ja vaatetusalan pt, musiikkialan pt ja autoalan pt oppimistulokset). KARVIn oppimistulosten arviointia ja teema-arviointeja toteutettiin tammi-maaliskuun aikana. Tammikuussa oli synteesiarviointi osaamisperusteisuudesta, helmi-maaliskuussa opiskeluhuollon toimivuuden arviointi ja maaliskuun lopussa oppimistulosten arviointi matkailu-, puutarhatalouden ja talotekniikan perustutkinnoissa. KARVIn talotekniikan, (liikunnanohjauksen), puutarhatalouden ja matkailualan perustutkintojen oppimistulosten arviointi on käynnissä koskien toteutunutta koulutusta. Itsearviointiryhmässä on mukana opettajia, opiskelijoita ja työelämän edustajia. Jokaisessa kokouksessa seurattiin ammatillisen koulutuksen reformin etenemistä. Ammatillisen koulutuksen reformissa uudistetaan kaikki ammatillisen koulutuksen osat: rahoitus, ohjaus, säätely sekä tutkinnot, järjestäjärakenne ja koulutuksen toteuttamismuodot. Kaikkea ammatillista koulutusta säädellään jatkossa yhdellä järjestämisluvalla, joka sisältää oikeuden järjestää koulutusta ja myöntää tutkintoja.

28 27 Koulutuksen järjestäjät saavat lisää toimivaltaa vastata aiempaa nopeammin ja joustavammin työelämän ja opiskelijoiden muuttuviin osaamistarpeisiin. Toimintakauden aikana arviointitoimikunta kokoontui yhteensä 17 kertaa. Yhteensä kokouksissa käytiin läpi 27 perustutkintoa ja hyväksyttiin yhteensä 338 ammattiosaamisen näyttöä. Hyväksyttiin kaikille valinnaiset ammatilliset tutkinnon osat, 52 paikallisesti tarjottavaa ja 19 vapaasti valittavaa tutkinnon osaa. Ammattiosaamisen näyttöjen oikaisuvaatimuksia arviointitoimikuntaan ei ole tullut yhtään. Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä (TUTKE) seurattiin säännöllisesti toimintakauden kokouksissa, samoin reformin etenemistä. Valmistuvien opiskelijoiden määrä vuosina JEDU v perustutkinnon suorittaneet Artema Hai Hao Nao Oula Pio Yso Yht. 1. Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Yht JEDU v perustutkinnon suorittaneet Artema Hai Hao Nao Oula Pio Yso Yht. 1. Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala YHTEENSÄ JEDU v perustutkinnon suorittaneet Artema Hai Hao Nao Oula Pio Yso Yht. 1. Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala YHTEENSÄ

29 28 5. HENKILÖSTÖKOULUTUS 5.1 Henkilöstökoulutuksen suunnittelu ja arviointi Tavoitteet Keinot Arviointi Henkilöstökoulutus vastaa kuntayhtymän toiminnan kehittämisen tarpeisiin Johtoryhmässä sovitaan yhteisistä koulutuspäivien sisällöistä ja teemoista. Kuntayhtymän tiimit ovat keskeisessä roolissa koulutusten suunnittelu- ja valmistelutyössä. Koulutuksiin osallistuneiden palautteet Toimenpiteitä: Työnantaja tukee opiskelua ja kouluttautumista. Henkilöstökoulutukseen osallistumisesta on tarkemmat ohjeet henkilöstö- ja hyvinvointistrategian luvussa 4.2 (henkilöstökoulutukseen osallistuminen). Kuntayhtymän palkkausjärjestelmien kehittämistyötä jatketaan. Tavoitteena on saattaa vaiheittain loppuun henkilöstöresurssien selvittäminen ja palkkausjärjestelmien yhtenäistäminen. Kuntayhtymän työntekijän peruspalkka määräytyy tehtävien vaativuuden perusteella työ- ja virkaehtosopimusten mukaisesti. Kuntayhtymä varautuu esimiesten ja henkilöstön muutoskoulutukseen ja tukee henkilöstöä muutostilanteessa. Kuntayhtymän yhteinen henkilöstön koulutuspäivä järjestettiin Aamupäivällä ohjelma toteutui verkon välityksellä ammattiopistojen paikkakunnille. Iltapäivän osalta jokainen tulosalue järjesti alakohtaista koulutusta tai virkistystä. Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto alkoi elokuussa 2016 oppisopimuskoulutuksena Rastorin toteuttamana. Koulutuksessa aloitti 16 eri alojen opettajaa tai asiantuntijaa. Koulutuksen lähipäivät toteutettiin eri ammattiopistoissa. Koulutus kestää keväälle Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoon liittyen järjestettiin yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa kolme erillistä koulutuspakettia opetushenkilöstölle. Ne toteutettiin syksyn 2017 aikana. Kaksi ryhmää oli henkilökohtaistamiseen ja yksilöllisiin oppimispolkuihin liittyvässä koulutuksessa ja yksi ryhmä Uudet oppimisratkaisut erilaisissa oppimisympäristöissä -koulutuksessa. Kuntayhtymän hankkeet järjestivät vuoden aikana useita koulutuksia. Osaavat Opistot 2016 hankkeessa järjestettiin työpaikkaohjaajakoulutusta Alavieskassa, Haapajärvellä, Nivalassa ja Ylivieskassa. Lisäksi kehitettiin esimiesten osaamista mm. Muutoksen johtaminen ja Esimiesvalmennus-koulutuksilla ja IT-henkilöstön Linux-koulutuksella. Jatkoväylä-hankkeessa kehitetään sujuvaa siirtymistä ammattiopistosta ammattikorkeakouluun. Ohjaushenkilöstölle järjestettiin aiheeseen liittyen neljä koulutusta: Osaamisperusteisuus ohjauksessa, Opiskelijan ohjaus ja tuki opintopolun varrella, Ohjaustaidot ja ohjaustoiminta ammatillisen koulutuksen reformin näkökulmasta sekä Motivoivan ohjauskeskustelun työvälineet -koulutuksissa.

30 29 Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla hanke panosti nimensä mukaisesti opetushenkilöstön yrittäjyystietoisuuden lisäämiseen mm. Ideasta yritykseksi koulutuksella, jossa tutustuttiin liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseen ja yritysidean jalostamiseen. Hankkeessa toteutettiin myös laajempi kahdeksan opintopisteen kokonaisuus, jonka aiheena oli Osaamisperusteisuus ja yrittäjyyskasvatus ammatillisessa koulutuksessa. Osaaminen virtaa Jokilaaksoissa -hankkeen toimet kohdistuivat työelämälähtöisen opetuksen kehittämistoimiin ja ammatillisen koulutuksen reformin tuomiin muutoksiin. Hanke järjesti useita koulutustilaisuuksia ja seminaareja työelämän edustajille, opetus- ja ohjaushenkilöstölle sekä opiskelijoille reformiin ja työelämälähtöisiin toteutuksiin liittyen. Osaaminen virtaa Jokilaaksoissa -hanke on myös toteuttanut työpaikkaohjaajakoulutuksia. Visit Kalajoki! -hankkeen koulutukset suuntautuivat pääasiassa matkailualan yrittäjille. Hankkeessa toteutui yhteensä 11 tilaisuutta, joiden aiheina olivat mm. matkailualan kielet, asiakaspalvelu sosiaalisessa mediassa, digitaalinen viestintä ja digimarkkinointi, kansainvälisen liiketoiminnan konseptin kehittäminen sekä kolme tuotteistamisen työpajaa. 5.2 Henkilöstökoulutukseen osallistuminen Henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistaminen: Tavoitteet Keinot Arviointi Vähintään 5 Koulutuspäivien määrä koulutuspäivää /hlö Kuntayhtymä järjestää monipuolisesti opetusta tukevia koulutuskokonaisuuksia alueella Toimenpiteitä Kehittämiskeskusteluissa käydään läpi henkilökohtaiset toiveet ja tarpeet suhteessa omiin työtehtäviin. Jokaiselle työntekijälle laaditaan kehityskeskustelujen yhteydessä kehittymissuunnitelma, johon kirjataan kehittymisalueet, tavoitteet, keinot, aikataulu, vastuuhenkilöt ja edistymisen arvioinnin periaatteet. Kuntayhtymässä järjestetään vuosittain henkilöstölle yhteisten koulutustilaisuuksien lisäksi mm. työelämäosaamisen diplomiopintoihin liittyviä koulutuksia. Koulutuspäivät on koottu alla olevaan taulukkoon Trip & Expense- ja ESS-ohjelmista. Henkilöstön koulutuspäivät 2017 ESSohjelman tilasto, sekä muut tilastot set jaksot jaksot Kansainväli- Työelämä- Hallinto Opetus Tuki Yhteensä Haapajärven ammattiopisto Haapaveden ammattiopisto Kalajoen ammattiopisto Nivalan ammattiopisto Oulaisten ammattiopisto Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ylivieskan ammattiopisto Työelämäpalvelut Yhtymäpalvelut Yhteensä

31 30 Työelämäjaksoja ja täydennyskoulutusta toteutui ulkomailla 216 päivää mm. Espanjassa, Kiinassa, Puolassa ja Saksassa. Tutkintotavoitteisen koulutuksen määristä ei ole erillisiä tilastoja. Henkilöstön koulutusaste miehet naiset näkökulmasta Henkilöstön koulutusaste miehet/naiset 2017 Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Kaikki yhteensä Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Haapajärven ammattiopisto Haapaveden ammattiopisto Kalajoen ammattiopisto Nivalan ammattiopisto Oulaisten ammattiopisto Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ylivieskan ammattiopisto Työelämäpalvelut Yhtymäpalvelut Kaikki yhteensä %-osuus koko henkilöstöstä 0,3 % 0,0 % 10,4 % 12,6 % 3,9 % 8,1 % 16,3 % 14,9 % 10,1 % 23,3 % 100,0 % Henkilöstön koulutusrakenteen kuvauksissa on käytetty Tilastokeskuksen koulutusrakennejaottelua. Keskiasteen koulutuksiksi luetaan esimerkiksi ylioppilastutkinnot ja ammatilliset perustutkinnot. Mm. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja, luetaan alimpaan korkea-asteeseen. Alempi korkeakouluaste sisältää mm. insinöörit, ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat muun muassa ylemmät korkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Tutkijakoulutusasteeseen luetaan lisensiaatin- ja tohtorintutkinnot. Henkilöstön koulutusaste tukihenkilöstö opetushenkilöstö näkökulmasta

32 31 Henkilöstön koulutusaste opetus/tuki 2017 Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste korkeakouluaste korkeakouluaste Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Opetus Tuki Haapajärven ammattiopisto Haapaveden ammattiopisto Kalajoen ammattiopisto Nivalan ammattiopisto Oulaisten ammattiopisto Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ylivieskan ammattiopisto Työelämäpalvelut Yhtymäpalvelut Kaikki yhteensä %-osuus koko henkilöstöstä 0 % 4 % 19 % 6 % 6 % 26 % 5 % 27 % 7 % 100 % Alempi Ylempi Kaikki yhteensä Koulutusaste vaikuttaa suoraan opetushenkilöstön palkkaukseen ja on yksi motiivi jatkoopiskeluihin. Henkilöstön osaamista ja kehittymistä seuraamalla pystytään suunnittelemaan henkilöstön jatkuvaa koulutusta ja työn kehittymistä. Koulutustaso on yksi keskeisistä mittareista arvioitaessa henkilöstövoimavarojen laadullista tasoa. 5.3 Opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus Tavoite Tavoitetaso Mittari Päätoimisilla opettajilla on asetuksen /986 mukainen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimus. 90 % Tilasto Koko opetushenkilöstön määrästä (224 henkilöä) asetuksen mukainen kelpoisuus on 208 henkilöllä. Mukana ovat sekä ammatillisen peruskoulutuksen että aikuiskoulutuksen opettajat. Vuodelle 2017 tavoitetasoa nostettiin 80 %:sta 90 %:iin. Kuntayhtymän asettama tavoitetaso ylitettiin reilusti, toteutumaksi tuli 93 %.

33 32 Koko opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus Ei kelpoisuutta Kelpoisuus Kaikki yhteensä Kelpoisten %-osuus 2017 Kelpoisten %-osuus 2016 Kelpoisten %-osuus 2015 Kelpoisten %-osuus 2014 Kelpoisten %-osuus 2013 Haapajärven ammattiopisto % 88 % 88 % 83 % 79 % Haapaveden ammattiopisto % 95 % 95 % 88 % 80 % Kalajoen ammattiopisto % 90 % 83 % 80 % 80 % Nivalan ammattiopisto % 93 % 90 % 79 % 74 % Oulaisten ammattiopisto % 96 % 85 % 78 % 79 % Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto % 86 % 83 % 83 % 73 % Ylivieskan ammattiopisto % 69 % 57 % 63 % 62 % Kaikki yhteensä % 89 % 85 % 79 % 76 % Opetushenkilöstöllä näyttötutkintomestarin tutkinto Tavoite Tavoitetaso Mittari Päätoimisilla opetustoimen henkilöillä 50 % JEDU-kysely näyttötutkintomestarin koulutus Tavoitteiden toteutuminen Vuoden 2017 lopussa 159 henkilöllä oli näyttötutkintomestarin koulutus ja 15 henkilöllä työelämäosaamisen diplomi (25 op). Näyttötutkintomestarin koulutus on 70,98 %:lla opetushenkilöstöstä.