Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki"

Transkriptio

1 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Terveydenhoitajapäivät Arto Laine Kela 1

2 Arjen haasteita työterveydessä Sairausvakuutuslain muutokset ja alkaen Yhteistyössä sovittu työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytäntö - työkyvyn ylläpitämisen perusta Työkykyä ylläpitävä toiminta - moniulotteista ja monimuotoista toimintaa, jossa kunkin työpaikan olosuhteet ja tarpeet tulisi huomioida Työterveysyhteistyöllä vaikuttavuutta Hyvän työterveyshuoltokäytännön uudistaminen 2

3 1990-luku: Työterveyshuollon kehittämiseen panostettiin lamasta huolimatta Uusi tthlaki 2002 lkm Työntekijöiden lkm Osuus palkansaajana toimivasta työvoimasta 90 % Korvausuudistus Työterveyshuollon innovoinnin tuloksia ad 1995: Työkykyä ylläpitävä toiminta Korvausuudistus Hyvä työterveyshuoltokäytäntö TTH-laki 1979: oikeus korvaukseen Ehkäisevä tth korvauk- 20 sen piiriin Kela, Stly

4 Terveysosasto/Työterveyshuoltoryhmä Siinä menee nuoret sekä vanhat saman lailla työkykyä ylläpitävä toiminta osaksi lakisääteistä työterveyshuoltoa 1992 Tätä suunniteltiin 1. Työterveyshuoltoon kuuluu työpaikalla toteutettava kuntoutus 2. Työpaikalla toteutettava varhaiskuntoutus 3. Osallistuminen työkykyä ylläpitävään toimintaan Tämä toteutui TTHL 2 :n 6 kohtaan lisäys lukien: Työterveyshuoltoon kuuluu kuntoutusta koskeva neuvonta sekä omalta osaltaan osallistuminen työkykyä ylläpitävään toimintaan työpaikalla

5 Työkykyä ylläpitävä toiminta ja korvaukset 1993 Kohde Työ, Yhteisö, Yksilö Tavoite Omaehtoisesti työkyvyn ylläpitämisestä huolehtiva työntekijä ja työntekijä Edistetään terveyttä ja ehkäistään työkyvyttömyyttä Työpaikka toimii omista lähtökohdistaan Toimiin tulee ryhtyä jo ennen kuin toimintakyvyn heikkeneminen tai työkyvyttömyyden uhka on selvästi todettavissa Työkykyä tulee turva läpi työuran alusta loppuun sen eri vaiheissa Työterveyshuolto toimii asiantuntija ja aloitteentekijä TYKY- näkökulma sisältyy työterveyshuollon kaikkiin toimenpiteisiin ja selvityksiin ja siihen kuuluu aktiivinen yhteistyö työpaikan eri tahojen kanssa

6 TOLKUSTA TYKYYN Helsingin katurakennusosastolla ajasta kolmannes hupenee tätä nykyä laatujärjestelmiin, jotka vanhan työntekijän mukaan ovat suoraan pois itse työstä. "Kaikenlainen hömppä, joka kulkee kehittämisen nimellä, on tullut mukaan kuvioon reilu kymmenen vuotta sitten. Ensin oli TOLKKU-projekti (= toimintakulttuurin ja tuloksellisuuden kehittäminen). Aamupäivisin näissä tilaisuuksissa mietittiin työyhteisön ongelmia ja iltapäivällä vahvuuksia... aina uudestaan ja uudestaan sama kuvio. Tätä jatkui muutaman vuoden, kunnes keksittiin TYKY. Siihen osallistui kokonaiset työyksiköt. Käytiin 'elämysretkillä' (sidottiin köydellä koko porukka kiinni toisiinsa tai yksi pudottautui kiveltä ja luotti että muut ottavat kiinni jne. jne.). Tätä harrastettiin 2 3 vuotta, kunnes rahat loppuivat." (Sit. J. Siltala)

7 Työterveysyhteistyö korvaamisen edellytyksenä 60 % Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslain 13 luvun 5 :n muutos alkaen ( HE 67/2010, L 1056/2010) Korvausluokka I 50 % Korvaamisen edellytykset Sairausvakuutuslain 13 luvun 5 :n muutos alkaen Korvausluokat I ja II Työterveyshuoltolaki 12 ja 14 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö 7

8 Lakiesityksen tavoite tukea jokaisen työkykyä koko työuran ajan (HE 67/2010) Työkykyä ylläpitävä toiminta : työkykyä edistävän ja työkyvyttömyyttä ehkäisevän toiminnan tehostaminen - Kaikilla työpaikoilla Työpaikoilla on päävastuu työkyvyn edistämisestä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki työpaikan ja työterveyshuollon toteuttamana yhteistyönä työkyvyn edistäminen, ylläpitäminen ja palauttaminen Työterveysyhteistyön tehostaminen Korvaukset kannustimeksi työkyvyn edistämisessä ja työterveyshuollon vaikuttavuuden parantamisessa

9 Uusi painotus työterveyshuollon tehtäviin (HE 67/2010) Työterveyshuollon mahdollisuuksien ja asiantuntemuksen nykyistä parempi hyödyntäminen työkyvyn hallinnassa Voimavarojen tukeminen painoalueeksi muiden rinnalla Primaari-, sekundaari- ja tertiaaripreventio Työkyvyttömyysriskien tuntemus ja hallinta sairaudet ja muut tekijät Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen toiminta työkyvyn edistämisen tietopohjaksi ja perustaksi Työpaikkaselvitys, osallistuminen työpaikan riskien arviointiin Terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn seuranta lakisääteisen työterveyshuollon olennaiseksi osaksi lakisääteistä toimintaa ( Tthl 12 ja 14 ) Työterveysyhteistyön tehostaminen neuvonta ja ohjaus, työpaikan tuki Työkyvyn tuki toiminnan olennaiseksi sisällöksi Varhaisuus ja yhteistyö työuran alusta alkaen

10 Taustaa sairasvakuutuslain muutokselle Sata - komitea => linjaus Työpaikkojen työkykyä edistävän ja työkyvyttömyyttä ehkäisevän toiminnan tehostaminen Työterveysyhteistyön mahdollisuuksien nykyistä parempi hyödyntäminen - Työterveysyhteistyö - työ- ja toimintakykyyn vaikuttavat toimenpiteet kattavasti sekä oikein ajoitettuna ja mitoitettuna Terveyden ja työkyvyn seurantavelvoite työterveyshuollon ja työpaikan perustoiminnoksi sekä hoitotarpeen ja kuntoutuksen koordinointivastuu työterveyshuollolle Korvausjärjestelmä tukemaan työterveyshuollon vaikuttavuuden tehostamista 10

11 Työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen työpaikalla Päävastuu työkyvyn ylläpitämisestä on työnantajalla Työterveyshuollolla on vastuu asiantuntemuksensa käytöstä työpaikkojen työkyvyn ylläpitämisessä Onnistuminen edellyttää kaikkien aktiivista osallistumista ja sitoutumista toimintaan Edellyttää tavoitteellista työterveysyhteistyötä työpaikoilla Sosiaaliturvan uudistamiskomitea Ehdotuksia työurien pidentämiseksi, Työelämätyöryhmän loppuraportti Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen työterveysyhteistyönä, STM 2011:6 Työmarkkinakeskusjärjestöjen työurasopimuksen linjaukset VNA 1484/2011 uudistaminen valmisteltavana 11

12 Työterveyshuollon korvauskäytäntö kannustavammaksi Työelämän loppuraportti : Ehdotuksia työurien pidentämiseksi Työterveyshuollon työkykyä edistävää ja työkyvyttömyyttä ehkäisevää toimintaa on vahvistettava. Tehokas ohjauskoneisto on sitoa työterveyshuollon korvaustaso tällaiseen toimintaan. Sata- komitean ehdotusten pohjalta työkyvyn hallintaan ja varhaiseen tukeen perustuva työterveyshuolto saatetaan 60 %:n korvauksen piiriin.

13 Työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on työkyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy Työkykyä ylläpitävä toiminta toteutetaan ensisijaisesti työpaikalla sisäisin toimenpitein - painopisteen on oltava ehkäisevässä toiminnassa Työnantajan on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin työntekijän työkyvyn edistämiseksi, ylläpitämiseksi, palauttamiseksi ja seuraamiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toimenpiteiden on suuntauduttava työntekijän työhön, työjärjestelyihin, työvälineisiin, työympäristöön, työyhteisöön, työntekijän ammatilliseen osaamiseen ja terveyteen Työterveyshuollon asiantuntijuuden hyödyntäminen 13

14 Työterveyshuollon asiantuntijuus työkykyä ylläpitävässä toiminnassa Työkykyä ylläpitävä toiminta on yhteistyössä toteutettua työhön, työoloihin ja työntekijöihin kohdistuvaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jolla työterveyshuolto omalta osaltaan edistää ja tukee työelämässä mukana olevien työ- ja toimintakykyä Työpaikalla tehtävien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee ottaa huomioon työkyvyn tukeminen ja edistäminen sekä terveysvaarojen ja - haittojen ehkäisy Työterveyshuolto sovittaa yhteen työkykyyn liittyviä hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä 14

15 Työterveysyhteistyön painotuksia Työterveysyhteistyö on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistyötä, jonka tavoitteena on työssä selviytymisen varmistaminen Työnantajalla on velvollisuus huolehtia henkilöstöstä ja työterveyshuolto tukee tätä asiantuntemuksellaan Työterveysyhteistyön onnistumisen edellytyksenä on myös työntekijöiden aktiivinen osallistuminen Työterveyshuollon toimii työpaikan asiantuntijana ja sen tulee olla toimissaan aloitteellinen 1 5

16 Työterveysyhteistyön painotuksia Kaikkien työelämässä mukana olevien työkyvyn edistäminen työuran kaikissa vaiheissa ennakoivan ja varhaisen työkyvyn tuen avulla Varhaisuudella tarkoitetaan välittömästi työntekijän työuran alusta alkavaa ja koko työuran ajan jatkuvaa työpaikan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistyössä tekemää ennakoivaa työkyvyn edistämistä ja työkyvyttömyyden ehkäisemiseen tähtäävää toimintaa. Työssä esiintyvien terveysvaarojen minimointi Työhön paluun tukeminen sairauksien ja työkyvyttömyyden uhatessa 16

17

18 Koko työuran kattavaa toimintaa Korjaava tilanne Varhainen puuttuminen Toimiva työympäristö Organisaatio Työyhteisö Yksilö Lähde: Valtiokonttori, Avoimuutta arkeen 18

19 Työkykyjohtamisen periaatteet Aktiivinen vuorovaikutus ja työn hallinta Sairauspoissaolojen seuranta ja hallinta Työkyvyttömyyden välttäminen Ongelmien varhainen puheeksi ottaminen Työhön paluun tuki Työpaikan terveellisyys ja turvallisuus Työkykyä edistävä yhteistyö työpaikalla Johda työkykyä, pidennä työuria EK:n työkykyjohtamisen malli 19

20 Työnantajan velvollisuudet Työn järjestäminen ja johtaminen niin, että jokaisella työpaikalla olevalla on tieto ja käsitys työn riskeistä (selvillä olemisen periaate) Henkilöstön tila (mm. työtyytyväisyys, osaaminen, terveydentila ja työkyky) Työkykyyn liittyvät riskit Terveyteen liittyvät riskit Työkyvyttömyyskustannukset Ja toimintatavoista, joilla voidaan ehkäistä ja vähentää riskien seurauksia (varautumisen periaate) Henkilöstöriskien hallinta Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen työterveysyhteistyönä, Työryhmän loppuraportti, 2011 Johda työkykyä, pidennä työuria EK:n työkykyjohtamisen malli 20

21 Työnantajan velvollisuudet Terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä edistävien ja työhön palauttavien toimien toteuttaminen on työnantajan ja työntekijöiden yhteistyötä, johon työterveyshuolto tuo asiantuntemuksensa (osallistumisen periaate) Työterveysyhteistyö Työsuojeluyhteisyö Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen työterveysyhteistyönä, Työryhmän loppuraportti, 2011 Johda työkykyä, pidennä työuria EK:n työkykyjohtamisen malli 21

22 Korvaaminen työkyvyn hallinnan tukena ja kannustimena 60% (KL I) korvauksen edellytyksenä on, että Työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto yhteistyössä sopivat työpaikalla ja työterveyshuollossa noudatettavista käytännöistä, joilla työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä Työpaikan yhteinen toimintakäytäntö tulee käsitellä työpaikalla yhteistoimintamenettelyn mukaisesti Työterveyshuollon tehtävät työkyvyn hallinnassa kuvataan toimintasuunnitelmassa 22

23 Työpaikan työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki (Työkyvyn hallinta): Työpaikat ja työterveyshuolto yhdessä sopivat ja laativat kirjallisen kuvauksen työkyvyn hallinnan käytännöistä ja toimintatavoista, joita työpaikalla noudatetaan Kuvaus laaditaan työpaikan tarpeisiin perustuen Kuvaus sisältää käytännöt, joiden avulla työpaikalla huolehditaan työkyvyn seurannasta, työkykyyn liittyvien tukitarpeiden puheeksi ottamisesta ja varhaisen tuen antamisesta 23

24 Työterveysyhteistyö korvaamisen edellytykseksi Työpaikan toimintakäytännön kuvaukseen kuuluvat asiat * Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännön yhteinen laadinta Toimintatavan sisältö ja käyttö: toimenpiteet varhaisen tuen tarpeen tunnistamiseksi ja tuen antamiseksi Työpaikan apuvälineet työkykyasioiden puheeksi ottoa ja työterveysneuvotteluja varten Sairauspoissaolojen hallintajärjestelmä Työkykyseurannan toteutus, raportointi ja toteutumisen analysointi 24 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki

25 Kuvauksen laatiminen ja sisältö - työpaikan toimenpiteet 1 Sovitaan ja dokumentoidaan käytännöt ja menettelyt, jotka koskevat kaikkia työntekijöitä koko työuran ajan: Yhteistyöhön osallistuneet, päivämäärä ja allekirjoitukset Eri osapuolten roolit, tehtävät ja vastuut Ohjeet esim. kuinka esimiehet ja työntekijät työpaikalla toimivat Työpaikan apuvälineiksi laaditut lomakkeet; esim. muistiot ja kartoituslistat puheeksi ottoa ja työterveysneuvotteluja varten 25

26 Kuvauksen laatiminen ja sisältö - työpaikan toimenpiteet 2 Sairauspoissaolojen hallinta työpaikalla: Työpaikalla sovittu poissaolojen ilmoituskäytäntö Sairaus- ja poissaolotietojen toimittaminen työterveyshuoltoon Ohjeet yhteydenotosta työterveyshuoltoon Poissaolojen seuranta ja työkyvyn tukitoimenpiteiden toteuttaminen Työpaikka ja työterveyshuolto yhteistyössä Varhaisuus ja ennakointi Kuvatuilla menettelyillä ei muuteta voimassa olevia säännöksiä yksilön tietosuojasta 26

27 Kuvauksen laatiminen ja sisältö - työpaikan toimenpiteet 3 Työpaikan työkykyä koskevien yhteenvetojen toimittaminen työterveyshuoltoon ml. sairauspoissaolot Työterveyshuollolla on 1) velvollisuus raportoida vuosittain poissaoloista ja työkykytilanteesta yli 20 hengen työpaikoilla - pienimmillä työpaikoilla tarvittaessa 2) Työkykyseurannan tietojen varhaisen tuen toteutumisen analysointi, tietojen käsittely ja esittäminen työpaikalla säännöllisesti yhdessä sovitun käytännön mukaisesti 27

28 Työterveysyhteistyö korvaamisen edellytyksenä Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan * Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiset toimenpiteet työkyvyn tukemisessa ja työkykyongelmien ehkäisyssä Työterveyshuollon toiminta varhaisen tuen tarpeen havaitsemisessa ja tuen antamisessa, sairauspoissaolojen seurannassa ja työpaikan terveys- ja työkykytilannetta koskevien raporttien laadinnassa ja esittämisessä Työterveyshuollon yhteistyö ja työkyvyn tukemista koskevat käytännöt työpaikan ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki

29 Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen käytäntö 60 %:n korvauksen edellytyksenä Vähintään 20 henkilön työpaikka Alle 20 henkilön työpaikka 60 % Yrittäjä ja muu omaa työtään tekevä Kirjallinen työpaikan toimintakäytäntö erillinen asiakirja Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa kuvattuna työterveyshuollon tehtävät Työpaikan toimintakäytäntö kuvattu työterveyshuollon työpaikkaselvitysraporttiin Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa kuvattuna työterveyshuollon tehtävät Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa kuvattuna sekä yrittäjän että työterveyshuollon tehtävät Sovitut asiat toteutuvat käytännössä 29

30 Korvattavuuden kriteerit Korvaamisen edellytykset Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteutus: työpaikan ja työterveyshuollo n yhteiset hallintatavat ovat käytössä Kyllä-rasti, jos: 60% Kirjalliset asiakirjat todettavissa säädetyn mukaisesti (67/2010) Työpaikan ja työterveyshuollon - tehtävät ja vastuut on kuvattu, - sisältö ja käyttö Eri osapuolten allekirjoitukset tai Asiakirjat käsitelty : Työterveyshuollon raportteihin ja yhteenvetoihin perustuvat tiedot ml työkyvyn hallinnan toteutuminen * Työsuojelutoimikunnassa tai työsuojeluvaltuutetun kanssa tai muussa korvaavassa yhteistoimintamenettelyssä työterveyshuoltolain 8 :ssä määrittelyllä tavalla ja siten kuin 30 sairasvakuutuslain 4 :ssä tarkoitetussa lausuntomenettelyssä on

31 Työterveysyhteistyö korvaamisen edellytyksenä 60 % Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työpaikan toimintakäytäntö Työterveysyhteistyö Työterveyshuollon toimintasuunnitelman toimenpiteet 50 % Korvaamisen edellytykset (SVL 13 luku) Työnantajan ja yrittäjän oikeus korvaukseen (1,2 ) Korvattavuuden yleinen periaate (4 ) Korvattava toiminta (3 ) Kustannusten hyväksyttävyys ( 5 ) Laskennalliset enimmäismäärät ( 6 ) Hyväksyttävät kustannukset (7 ) 31

32 Työkyvyn hallinnan yhteinen toimintakäytäntö on työkykyä ylläpitävän toiminnan perusta Työkyvyn ylläpitämisen perustana on työterveysyhteistyössä sovittu toimintakäytäntö Työpaikalla työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto sopivat toimintakäytännöstä yhdessä

33 Lopuksi Kela infoa - Korvauksen hakeminen ja verkkoasiointi Työnantaja hakee korvauksen työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista. Korvaushakemuksessa on työnantajalle yhden tilikauden aikana työterveyshuollosta aiheutuneet kustannus- ja toimintatiedot sekä muita työterveyshuollon järjestämiseen liittyviä tietoja. Tilikaudesta 2011 alkaen Verkkoasiointipalvelu Paperilomake 33

34 Työnantaja voi hakea korvausta verkossa 34

35 Palveluntuottajat voivat siirtää työterveyshuollon kustannus- ja toimintatiedot suoraan palveluntuottajan tietojärjestelmästä Kelaan pohjatietojen vastaanottopalvelun avulla. Pohjatietojen vastaanottopalvelun käyttöönotto 1. Palveluntuottajalla tulee olla käytössä pohjatietojen lähettämiseen soveltuva tietojärjestelmä. Kela on tähän mennessä hyväksynyt pohjatietojen välitykseen kaksi terveydenhuollon järjestelmää. Varmista asia omalta tietojärjestelmätoimittajaltasi. 2. Palveluntuottaja tekee Kelan kanssa kirjallisen sopimuksen pohjatietojen vastaanottopalvelun käytöstä. Sopimusmenettelystä saa lisätietoa Kelan työterveyshuoltoryhmästä sähköpostitse 3. Sopimuksen allekirjoituksen jälkeen palveluntuottaja hakee vastaanottopalvelun käyttölupaa verottajan Katso-palvelun kautta. Lisätietoa: 35

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KORVAUKSET TYÖTERVEYSYHEISTYÖN JA TYÖKYVYN HALLINNAN KANNUSTIMENA

TYÖTERVEYSHUOLLON KORVAUKSET TYÖTERVEYSYHEISTYÖN JA TYÖKYVYN HALLINNAN KANNUSTIMENA Arto Laine, työterveyspäällikkö 8.1.2013 Terveysosasto, Kansaneläkelaitos TYÖTERVEYSHUOLLON KORVAUKSET TYÖTERVEYSYHEISTYÖN JA TYÖKYVYN HALLINNAN KANNUSTIMENA Työkyky ja työkyvyttömyys ovat olleet suomalaisen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle Kansanel{kelaitos Terveysosasto PL 78 00381 Helsinki 14.1.2011 Diaarinumero: 3/322/2011 Kirje on luettavissa my»s osoitteessa www.kela.fi/tyoterveys > Ilmoitustaulu ja fpa.fi/foretagshalsovard > Anslagstavla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Lapin aluehallintovirasto, Rovaniemi Puheenvuoro yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, Lapin avi Diat kehittämispäällikkö Maria Rautio,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja kustannusten korvaaminen

Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja kustannusten korvaaminen Versio 1.0 Kela Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja kustannusten korvaaminen -työfysioterapeuttien ja työterveyspsykologien toiminta Kela, Sairaanhoito- ja työterveyshuoltoryhmä 1.11.2016 Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus

Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi Vaasa 1.9.2016 Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus Alavuden kaupunki; monialainen työpaikka Alavuden kaupungin palveluryhmät; Hallinto-, sivistys-, tekninen

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk)-hankeen kehittämisty mistyö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Pirkko Mäkelä-Pusa 17.3.2011 ESR-hanke 2009 2012, Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä.

Hyvinvointia työstä. Hyvinvointia työstä Miten työterveyshuolto yhdessä työpaikkojen kanssa voi edistää osatyökykyisten työssä jatkamista? Hyvän työterveyshuoltokäytännön näkökulma Soile Seppänen Työterveyshuollon ja yleislääketieteen

Lisätiedot

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Ajankohtaista työterveyshuollon korvaamisesta

Ajankohtaista työterveyshuollon korvaamisesta Ajankohtaista työterveyshuollon korvaamisesta Työfysioterapeutit ry:n kevätopintopäivät 2016 Marja Toivanen, suunnittelija, TtM 12.5.2016 Korvausjärjestelmän tavoitteet - työterveyshuolto Edistää, kannustaa

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari. Biomedicum Ylitarkastaja Marja-Lena Hiltunen

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari. Biomedicum Ylitarkastaja Marja-Lena Hiltunen Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Biomedicum 23.11.2010 Ylitarkastaja Marja-Lena Hiltunen Luennon sisältö STM:n strategia 2020 Työelämätyöryhmän raportti Työterveyshuollon

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 29 b ja 30 c :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuksesta suoritettavien

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto 16.9.2016 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2017 ALKAEN LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva toiminta

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA. Suomi ja työtulevaisuus Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo

OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA. Suomi ja työtulevaisuus Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA Suomi ja työtulevaisuus 16.3.2016 Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo Hämeenmaa on yksi 20 S-ryhmän alueosuuskaupasta 2 Hämeenmaalla

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 158/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 29 b ja 30 c :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuksesta

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1675/ /2016 Valtion työmarkkinalaitos

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1675/ /2016 Valtion työmarkkinalaitos VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 30.9.2016 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1675/00.00.00/2016 Valtion työmarkkinalaitos Sisältöalue Työterveyshuolto Maksuton sairaanhoito Säännökset joihin

Lisätiedot

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö Elon työhyvinvointipalvelut 1 Työterveyshuollon tavoitteet edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäistä sairauksia tukea työympäristön ja työyhteisön

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI TYÖTERVEYSNEUVOTTELU 7.10.2016 TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI Salla Hälikkä, työhyvinvoinnin asiantuntija YIT Sirkku Martti, valtakunnallinen vastuulääkäri YIT Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyvyn hallinnan

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto 19.3.2010 Kehittämishankkeen keskiössä Hankkeeseen osallistuvien palveluntuottajien kehitystyö sekä uusien kuntoutusmallien

Lisätiedot

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA)

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) 21.1.2015 Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) Veli-Matti Vadén Suunnittelija Kela, Terveysosasto Kuntoutuksen vaikutusten seuranta Kuntoutusselonteko 2002: Kuntoutuksen järjestäjät ja rahoittajat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Uusia tuulia pienten yritysten työterveyshuoltoon! Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Vuoteen 2020 mennessä Suomessa on 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta 37 % lisäys vrt. v 2010! 3

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Terveydenhuollon laatupäivä

Terveydenhuollon laatupäivä Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Tavoitteena vaikuttavuus- työterveyshuollon toiminnan kehittäminen Laatuverkostoyhteistyöllä Heidi Anttila ylilääkäri Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT www.joensuuntyoterveys.fi palvelunumero 013 267 4360 Joensuun Työterveys 2 9/2015 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUJEN TARKOITUS Työterveyshuolto on työntekijöiden terveyden ja työolojen

Lisätiedot

täyttää hakemuksen tai täydentää työterveyshuollon palveluntuottajan lähettämät tiedot hakemukseksi.

täyttää hakemuksen tai täydentää työterveyshuollon palveluntuottajan lähettämät tiedot hakemukseksi. Työnantajan työterveyshuollon korvaushakemuksen täyttöohje Ohje etenee lomakkeen SV 98a TTH kohtia vastaavassa järjestyksessä. SV 101a TTH Työnantajalla on oikeus saada korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

OHJEITA TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN HANKKIMISEEN JA ARVIOINTIIN

OHJEITA TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN HANKKIMISEEN JA ARVIOINTIIN OHJEITA TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN HANKKIMISEEN JA ARVIOINTIIN SISÄLLYSLUETTELO 1. TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN 3 2. HYVÄ TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNTÖ 4 3. KELAN KORVAUSPERIAATTEET 5 4. TYÖPAIKKASELVITYS

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Kimmo Tarvainen 0. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Kimmo Tarvainen 0. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 0 ALUEELLISELLA YHTEISTYÖLLÄ TUKEA TYÖKYKYYN (HAHMOTUS) Kimmo Tarvainen, ylilääkäri 1 Miksi Alueellinen yhteistyö työkyvyn tukemiseksi on tarpeen? 1/2 Lainsäädäntövelvoitteet terveydenhuollon

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Ohjeita yrittäjien työterveyshuollon korvauksen hakemisesta

Ohjeita yrittäjien työterveyshuollon korvauksen hakemisesta Ohjeen alussa kerrotaan yrittäjien työterveyshuollon korvausten hakemisesta, lomakkeista sekä korvauksista. Sivuilla 2 6 ovat lomakkeiden SV 111 TTH ja SV 115 TTH selvitysosien täyttöohjeet palveluntuottajalle.

Lisätiedot

Ajankohtaista maatalousyrittäjien työterveyshuollon korvaamisesta

Ajankohtaista maatalousyrittäjien työterveyshuollon korvaamisesta Ajankohtaista maatalousyrittäjien työterveyshuollon korvaamisesta Oulu 27.9.2016 Nina Jaakkola, suunnittelija, TtM Tampere 29.9.2016 Marja Toivanen, suunnittelija, TtM Työterveyshuollon palveluverkko tavoitteena

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Tuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén

Tuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén Tuloksellisuuden seuranta Veli-Matti Vadén 23.11.2016 Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi Tuloksellisuuden seuranta Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi (AKVA) 1. Tietojen toimittamisen

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Ajankohtaista HUS- Työterveydestä

Ajankohtaista HUS- Työterveydestä Ajankohtaista HUS- Työterveydestä Henkilöstötoimikunta 18.2.2016 Leena Forss-Latvala johtava työterveyslääkäri Työterveyshuoltovastuut - Toiminta perustuu lainsäädäntöön - Työterveyshuoltolaki 1383/2001

Lisätiedot