ESIOPETUKSEN TYÖ-, ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TYÖ-, - JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA Lukuvuosi YKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Klaavonkallion päiväkoti Maininki kunnallinen yksityinen Osoite Purjekuja Tuusula Rehtori/varhaiskasvatusyksikön johtaja Virpi Salomaa Puhelin Esiopetuksen päivittäinen työaika ma - to klo Vastuuopettaja Sirpa Kujala ja Päivi Laukonmaa 2. TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMISTÄ OHJAAVAT PERIAATTEET Kirjaa tähän lyhyesti toimintakulttuurin keskeiset asiat. Pedagogisista ratkaisuista kerrotaan tarkemmin kohdassa 4. Osallisuus. Lastenkokoukset pienryhmissä/ aamupiirit koko ryhmän kesken. Lapset osallistuvat oppimisympäristön rakentamiseen, saavat vaikuttaa lelujen hankintaan ja esillä oleviin leikkeihin/leluihin. Lapset osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Lapset tulevat nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi. Luonto, ympäristö & liikunta. Teemme metsäretken joka tiistai, kävelyretkiä lähiympäristöön ja leikkipuistoihin, kirjastoon ja museoihin. Monipuolinen sisä- ja ulkoliikunta, jossa otetaan lasten toiveita huomioon.

2 Toiminnallinen oppiminen vastapainona pöytätyöskentelylle Projektityöskentely. Haastattelemme ja havainnoimme lapsia ja keskitymme eri lapsia kiinnostaviin ilmiäihin. Yhteisöllisyys Lapsi saa olla mukana vaikuttamassa ryhmässä tehtäviin suunnitelmiin ja päätöksiin. Toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä: Lapset-vanhemmat-henkilökunta Miten tavoitteet toteutuivat? Missä onnistuttiin? Mitä olisi voitu tehdä toisin? Ideoita ja ajatuksia huomioitavaksi seuraavalle toimintakaudelle 3. LUKUVUODEN TEEMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET Lukuvuoden teemat: Hyvinvoiva lapsi: Korostamme oppimisen iloa, leikillisyyttä sekä turvallista fyysistä ja psyykkistä oppimisympäristöä. Luomme ryhmässä hyvää yhteishenkeä"hyvä Delfiinit". Koko yksikön yhteinen teema on leikin kehittäminen roolileikin keinoin. Osallisuus:Otamme toiminnassa huomioon lapsilta tulevia ideoita ja kiinnostuksen kohteita sekä vanhemmilta tulleita toiveita. Tutkimme lapsia kiinnostavia ilmiöitä projektityöskentelyn keinoin. Netin oppimisohjelmien käyttäminen tablettien avulla.käymme läpi kunnan laatimia TVT-taitotasotavoitteita. Sosiaaliset taidot: Omien tunnetaitojen kehittäminen ja rakentavan käyttäytymisen harjoittelu vahvistavat lasten vuorovaikutustaitoja. Lapsia ohjataan tunnistamaan tunteitaan ja toimimaan ystävällisesti ja ratkaisemaan rakentavasti keksinäisiä ristiriitatilanteita sekä pohtimaan toisten kunnioittamista ja oikean ja väärän erottamista. Esiopetusyksikön toimintakulttuurin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin tai muuhun sisäiseen kehittämiseen liittyvät kehittämiskohteet: Kehittämiskohde 1: Hyvinvoiva lapsi (Tuusulan esiopetuksen yhteinen kehittämiskohde) Kehittämiskohde 2: TVT:n käyttö esiopetuksessa + välineistön saaminen & työntekijöille koulutusta Kehittämiskohde 3: Liikunnan lisääminen

3 Arvio esiopetuksen teemojen ja kehittämiskohteiden toimivuudesta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset s euraavalle toimintakaudelle Teemat Tähän kirjataan arviointi teemojen toteutumisesta Kehittämiskohteet Tähän kirjataan arviointi kehittämiskohteiden toteutumisesta 4. PEDAGOGISET RATKAISUT Millaiset sisällöt painottuvat Esiopetussuunnitelman mukaiset pedagogiset ratkaisut: Työskentelymme perustuu lasten ja vanhempien toiveille. Toimimme pienryhmissä sekä itsenäisenä työskentelynä sekä koko ryhmän kesken. Käytämme toiminnallisia työtapoja esim. liikuntaa, musiikkia, pelejä, rakentelua ja leikkejä. Käytämme tutkivaa oppimista havainnoimalla ja kokeilemalle ja ihmettelemällä esim. metsäretket, tutkimukset, kokeet sekä arjen tilanteet. Aikuiset kannustavat, antavat palautetta positiivisessa hengessä, "liikennevalot" käytössä. Yksikön sisäinen yhteistyö: Osallistumme talon yhteisiin juhliin sekä tapahtumiin esim. isovanhempienpäivä ja kevätjuhla. Lapset jotka ovat pois esiopetuspäivästä, heille esiopetus toteutuu Ilta-ja viikonloppuhoidossa. Joustavat ryhmittelyt: Pienryhmät muodostuvat läsnäolevien lasten mukaan, taitotason tai lasten mielenkiinnon mukaan.lisäksi lasten tuettavien taitojen mukaan esim. vuorovaikutusleikkiryhmät. Oppimisympäristöt: Valitsemme ja muovaamme oppimisympäristöön leikki- ja muuta materiaalia lasten kiinnostuksen mukaan huomioiden ajankohtaiset projektien aiheet. Työvälinneet ja materiaalit ovat lasten saatavilla. Huomioimme oppimisympäristön turvallisuuden. Hyödynnämme lähiympäristöä sekä metsää toiminnassa sekä kirjastoa ja Tuusulan kulttuurikohteita. Olemme luoneet yhdessä lasten kanssa ryhmän säännöt, jotka tukevat lasten psyykkistä ja fyysistä turvallisuutta. Monipuoliset työtavat: Tieto- ja viestintäteknologia, havainto- ja työvälineiden käyttö, leikkiin ja opetteluun sopivia materiaaleja. Käytämme kannustavaa työtapaa. Käytämme parityöskentelyä, pienryhmätyöskentelyä sekä itsenäistä työskentelyä toimintatapoina. Käytämme toiminnallista ja kokemuksellista työtapaa eri aisteja käyttäen.

4 Laaja-alainen osaaminen esiopetuksessa: Laaja-alaista oppimista harjoitellaan arjen taidoissa ja itsensä huolehtimisella. Esim. Lapset itse pohtivat, mitä vaatteita tarvitsevat ulkoilussa sekä käyvät wc:ssä itsenäisesti. Monilukutaitoa harjoitellaan monipuolisella kielellisellä ja kuvallisella ympäristöllä. Käytämme joitakin käsimerkkejä. Tieto-ja viestintätaidoissa lapset opettelevat käyttämään tabletteja sekä valokuvaamaan niillä. Lisäksi etsimme tietoa netistä. Ajattelu ja oppiminen kehittyvät pelien, tehtävien, leikin, liikunnan, musiikin, lorujen ja vuorovaikutuksen avulla. Lisäksi mielenkiintoiset tutkimustehtävät kehittävät ajattelua ja oppimista. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu: harjoittelemme hyviä vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja. Esim. ristiriitojen ratkaiseminen rakentavasti. Käytämme mm. Suomen Mielenterveysseuran materiaalia pöytäteatterin keinoin "Eläinlasten elämää" sekä Piki-materiaalia lasten sosiaalisten taitojen vahvistaminen kiusaamisen ehkäisyssä. Arvio esiopetuksen pedagogisten ratkaisujen toimivuutta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle 5. LUKUVUODEN KESKEISET TAPAHTUMAT Yksikön ulkopuolella tapahtuva toiminta: Ryhmät voivat järjestää retkiä yksikön alueen ulkopuolelle. Opettaja esittää retkestä suunnitelman koulun rehtorille/varhaiskasvatusyksikön johtajalle, joka tekee päätöksen retken toteuttamisesta. Syyslukukausi Perinneleikkiryn ohjaamaa leikkitapahtuma syyskuussa. Retki Klaavolan museoon lokakuussa. Kirjastoretket. Kevätlukukausi Muista retkistä tiedotetaan myöhemmin. 6. YHTEISTYÖ Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Päivittäiset kohtaamiset

5 - Daisyn kautta viikko-ohjelmat, kuukausikirjeet ja muu tiedottaminen - LEOPS -keskustelut ja tarvittaessa oppilashuoltoryhmän ja pedagogisen tuen ryhmän tapaamiset perheiden kanssa - Vanhempainillat keväällä ja syksyllä - Akuutit asiat ja tilanteet, joissa tarvetta pysähtyä keskustelemaan lapsen asioista. Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä. Yhteistyössä huomioidaan Tuusulan esi- ja alkuopetuksen välisen minimiyhteistyön periaatteet. Yhteistyötä aloitellaan lähikoulun (Hyökkälä) kanssa. Tavoitteena päästä tutustumaan lähikouluun ja toimintaan siellä 2krt/lukuvuosi Yhteistyö muiden tahojen kanssa Esim. varhaiskasvatusyksikkö, muu alueen esiopetus, ala- ja yläkoulu Veo, neuvola, srk, toiminta- ja puheterapeutit, Hyvinkään sairaala, kirjasto, kulttuuritoimi, Keuda. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja (Veo) konsultoi henkilökuntaa lapsiasioissa, pitää ryhmässämme vuorovaikutusleikkikerhoa ja osallistuu tarvittaessa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laatimiseen.veon pitämät pedagogiset kahvilat, esim. aiheesta Hyvinvoiva lapsi. Arvio yhteistyön onnistumisesta ja yhteistyön kehittämisestä 7. KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ASIAT Tähän kirjataan ja tarkennetaan toimintatapoja; miten kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat otetaan esiopetusyksikössä huomioon. Luetaan satuja lepohetkellä päivittäin, keskustelut lasten kanssa (esim. aamupiiri, ruokapöydässä), kirjat, lorut, riimit, laulut, tarinat, sadutus, teatterijutut Aakkoset ja muuta tekstiä esillä jokaisessa huoneessa. Retket museoihin ja kirjastoon. Juhlat: isän- ja äitienpäivä, pääsiäinen, joulu, vuodenkierto Aamupiirikuvat ja siirtymätilannekuvat Tutustutaan suomalaiseen luontoon, kulttuuriin, kieleen, maantieteeseen, ihmisiin, ruokiin, perinteisiin, historiaan. Korostetaan suomalaisia tapoja, juhlia sekä tutustutaan Suomen eri alueiden kulttuureihin: murteet, ruoka. Tutustutaan monikulttuuriseen Suomeen: eri maista Suomeen tulleet ihmiset Tustututaan ryhmässä olevien lasten monikulttuurisiin taustoihin: Afrikka Suomi toisena kielenä opetus Ryhmässä on yksi lapsi, joka puhuu sujuvaa suomea. Miten eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus toteutettiin?

6 8. HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Koulutuksen tarpeet ja painopistealueet, mentorointi, yhteistyö Diggaa mun digimatkaa koulutus koko eskariryhmälle? Koulutusten toteutuminen, ammatillinen kehittyminen 9. HUOLTAJIEN PALAUTE Keskeiset arviointipalautteesta saadut tulokset edelliseltä lukuvuodelta. Emme saaneet oman päiväkodin vanhempien palautteita. Vastauksia oli tullut ilmeisesti niin vähän, joten emme voi vastata tähän kysymykseen HUOLTAJIEN PALAUTE kevät (toteutetaan keväisin jokaisessa yksikössä) Keskeiset tulokset keväältä 9.2 PALAUTTEESTA AIHEUTUVAT ASIAT Kehittämiskohteet, koulutustarpeet, vaikutukset seuraavan toimintavuoden suunnitteluun jne. 10. KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA RESURSSOINTI Yksikössä käytössä olevat yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodot, tuen resurssien riittävyys, tulkitsemis- ja avustamispalvelut

7 Tuusulan opetustoimen Oppilashuolto ja pedagoginen tuki käsikirjassa ja Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelmassa on kuvattu oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät toimintamallit. Käsikirja on luettavissa Kaiussa ja opetussuunnitelma Tuusulan www sivuilla. Miten oppimisen tuen järjestelyt toteutuivat ja onnistuvat? Arvio tuen resurssien riittävyydestä 11. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuoltoryhmä ja sen toimintatavat yksikössä Yksikön toimintatavat ja käytänteet kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti. Käytämme MiniVersoa lapsille. Väkivaltatilanteista täytämme lomakkeen. Miten oppilashuoltotyö onnistui ja miten sitä tulisi kehittää edelleen? 11.1 OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT Oppilashuollon henkilöstö esiopetuksessa ja arvio esiopetuspaikan tarpeesta: Arvioitaessa esiopetuksen oppilashuollon kokonaistarvetta tulee hyödyntää monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja - ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet, sekä tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä. psykologi: Aino Saarnio ja Jani Lehtinen kuraattori: Johanna Temisevä terveydenhoitaja: Krista Rastas

8 11.2 YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano: pk:n johtaja Virpi Salomaa, esiopettajat Sirpa Kujala ja Päivi Laukonmaa, koulupsykologi Aino Saarnio ja Jani Lehtinen, puheterapeutti Minna Toivanen, Veo Jenni Marstio Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt: Yhteisöllinen ohr kokoontuu kaksi kertaa syksyllä ja keväällä. Käsiteltävät aiheet on ennalta sovittu. Lisäksi käsitellään ryhmistä nousevia asioita. Yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten tahojen kanssa liittyen yhteisölliseen oppilashuoltoon: Yhteisölliseen OHR:ään voidaan tarvittaessa kutsua muitakin asiantuntijoita (kuraattori, lastensuojelun sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja). Asiantuntijat antavat neuvoja erilaisiin kasvatuksellisiin tilanteisiin. Yhteistyö lapsen ohjauksessa ja esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa: Asiantuntijat osallistuvat tarvittaessa kouluunsiirtopalavereihin YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLTO Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista sekä kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Yksilökohtainen oppilashuolto toteutuu tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIEN KANSSA: Lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa: Kutsutaan yksilöllisessä OHR:ssö huoltaja voi olla halutessaa mukana. Lapsi voi osallistua palaveriin sen jälkeen kun aikuiset ovat keskustelleet aiheesta. Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille: Ilmoitetaan ilmoitustaululla, kuukausikirjeessä, Daisyssa, esiopetusryhmän huoltajilla t. edustajillaan on mahdollisuus osallistua kokouksiin OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Miten esiopetuspaikassa on järjestetty kunnan oppilashuollon suunnitelmaan perehtyminen: unnan www-sivuilla, huoltajia informoidaan että voi tutustua aiheeseen kunnan sivuilta/ Daisystä (Daisyyn linkki esiopetussuunnitelmaan). Vanhemmilla mahdollisuus kommentoida suunnitelmaa, joka on ilmoitustaululla.

9 11.6 ESIOPETUSPAIKAN OPPLASHUOLLON TOTEUTUMISEN (täytetään keväällä lukuvuosiarvioinnin yhteydessä) TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY Työsuunnitelman laatija Lto Päivi Laukonmaa ja lto Sirpa Kujala pvm Käsittely esiopetushenkilöstön ja rehtorin / varhaiskasvatusyksikön johtajan kanssa pvm