ESIOPETUKSEN TYÖ-, ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TYÖ-, - JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA Lukuvuosi YKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Klaavonkallion päiväkoti Maininki kunnallinen yksityinen Osoite Purjekuja 1 Tuusula Rehtori/varhaiskasvatusyksikön johtaja Virpi Salomaa Puhelin Sähköposti klaavonkallionpk@tuusula.fi Esiopetuksen päivittäinen työaika 9-14, ma - to, 20h/vko Vastuuopettajan nimi ja sähköpostiosoite Sirpa Kujala sirpa.kujala@tuusula.fi, Aino Vaakanainen aino.vaakanainen@tuusula.fi Henkilökunta (tehtävät, lto, lh, avustaja ja henkilömäärä) Sirpa Kujala lto, Aino Vaakanainen lto ja Sini Eskolin lh KUINKA MONTA ESIOPETUSRYHMÄÄ ON ESIOPETUSTA ANNETTAESSA MUODOSTUNUT SEURAAVAN RYHMÄLUOKITUKSEN MUKAAN? Ryhmän koko yli 26 Suurin ryhmäkoko, perustelut Erillinen esiopetusryhmä koulussa

2 Yhdistettynä alkuopetuksen kanssa Päiväkodin esiopetusryhmä koulussa Erillinen esiopetusryhmä päiväkodissa X Yhdistettynä alle 6-vuotiaiden päivähoitolasten kanssa Miten toiminta käytännössä toteutetaan, jos esiopetusta annetaan ryhmässä, jossa on esiopetusikäisiä ja heitä nuorempia lapsia. ESIOPPILAIDEN LUKUMÄÄRÄ JA OPETUSKIELI Tytöt 9 Suomenkielisessä opetuksessa 17 Pojat 8 Ruotsinkielisessä opetuksessa Yhteensä 17 Muu kieli, mikä Tehostetun tuen lapset 4 Erityinen tuki, pidennetty oppivelvollisuus Lisätietoja MITEN KULJETUS ON JÄRJESTETTY Kuljetus Kuljetus esiopetukseen esiopetuksesta Mahdolliset

3 (lukumäärä) (lukumäärä) päivähoitoon perustelut Kunta on järjestänyt erikseen maksuttoman kuljetuksen Kunta on järjestänyt maksuttoman kuljetuksen koulukuljetuksen yhteydessä Vanhemmat hoitavat kuljetukset 17 ESIOPETUSYKSIKÖN TOIMINTAKULTTUURIN PÄÄPERIAATTEET Kirjaa tähän lyhyesti toimintakulttuurin keskeiset asiat. Osallisuus. - Lastenkokoukset/aamupiirit pienryhmissä - Lapset osallistuvat oppimisympäristön rakentamiseen, saavat vaikuttaa lelujen hankintaan ja esillä oleviin leikkeihin/leluihin. - Osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. - Lapset tulevat nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi. Luonto, ympäristö & liikunta - Metsäretket - retket lähiympäristöön - sisä- ja ulkoliikunta Toiminnallinen oppiminen vastapainona pöytätyöskentelylle Yhteisöllisyys - Lapsi saa olla mukana vaikuttamassa ryhmässä tehtäviin suunnitelmiin ja päätöksiin. - Toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä: Lapset-vanhemmat-henkilökunta Miten tavoitteet toteutuivat?

4 Missä onnistuttiin? Mitä olisi voitu tehdä toisin? Ideoita ja ajatuksia huomioitavaksi seuraavalle toimintakaudelle LUKUVUODEN TEEMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET Tähän kirjataan lukuvuoden teema, joka näkyy lapsille ja huoltajille. Teema avataan muutamalla lauseella. Lukuvuoden teemat: - Osallisuus: Lapsilta tulevat ideat ja kiinnostuksen kohteet - Koko päiväkodin yhteisenä teemana on luonto, jota esiopetuksessa hyödynnämme säännöllisillä retkillä lähiympäristöön sekä ulkoliikunta säiden salliessa. - Netin oppimisohjelmien käyttäminen esi-opetuksessa. - Sosiaaliset taidot: Vuorovaikutustaidot, ristiriitatilanteiden ratkaiseminen, ryhmässä toimiminen - Projektityöskentely (lasten osallisuus) Esiopetusyksikön toimintakulttuurin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin tai muuhun sisäiseen kehittämiseen liittyvät kehittämiskohteet: Kehittämiskohde 1: Yhteisöllisyys (Tuusulan esiopetuksen yhteinen kehittämiskohde) Kehittämiskohde 2: TVT:n käyttö esiopetuksessa + välineistön saaminen & työntekijöille koulutusta Kehittämiskohde 3: Osallisuus Kehittämiskohde 4: Liikunta Arvio esiopetuksen teemojen ja kehittämiskohteiden toimivuudesta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle Teemat Tähän kirjataan arviointi teemojen toteutumisesta Kehittämiskohteet Tähän kirjataan arviointi kehittämiskohteiden toteutumisesta

5 PEDAGOGISET RATKAISUT Millaiset sisällöt painottuvat Esiopetussuunnitelman mukaiset pedagogiset ratkaisut: keskustelut, tarinat, riimittelyt, loruttelut, laulaminen, lukeminen, sosiaalisten taitojen korostouminen vuorohoidossa, tutkin ja toimin ympäristössä, pienryhmätoiminta,, osallisuus, luonto, kiusaamisen ehkäisy, Yksikön sisäinen yhteistyö: - Yhteistyö Veon kanssa. - Viikonloppuhoitoon eskareille esiopetuksen materiaalipaketti. - Yhteisvalvonta ulkona, kaikki vastuussa kaikista lapsista - Yhteistyö naapuriryhmän viskareiden kanssa Joustavat ryhmittelyt: Pienryhmätoimintaa joustavin ryhmin ja koko ryhmän toimintaa, lapsimäärät vaihtelevat vuorohoidon vuoksi, esiopetusta 5h/pv, 4 pv/vko, Oppimisympäristöt: Käytössämme päiväkodilla on omat ryhmätilat: ruokailuhuone ja pienempi kulmahuone, lisäksi nukkari, kotileikkinurkkaus ja pienleikkihuone. Ruokailemme kolmessa pöydässä, kahdessa huoneessa. Käytössämme on myös päiväkodin sali ja pikkusali. Ulkoilemme päiväkodin pihalla porrastetusti. Eskarit ulkoilevat aamulla vaihtelevalla aikatalulla. Käymme retkillä ja ulkoliikunnassa läheisessä metsässä, lentopallokentällä, Tuuliviirinpuistossa sekä pallokentällä ja kulttuurikohteet.. Työtavat: - Pienryhmätyöskentely - Toiminnallinen oppiminen - Leikin kautta oppiminen - Tutkiva oppiminen: kokeileminen, havainnoiminen, ihmettely - Aikuiset kannustavat, antavat palautetta positiivisessa hengessä, "liikennevalot" käytössä - Lasten osallisuus Arvio esiopetuksen pedagogisten ratkaisujen toimivuutta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle YHTEISTYÖ Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö - Päivittäiset kohtaamiset - Daisyn kautta viikko-ohjelmat, kuukausikirjeet ja muu tiedottaminen - LEOPS -keskustelut ja tarvittaessa oppilashuoltoryhmän ja pedagogisen tuen ryhmän tapaamiset perheiden kanssa - Vanhempainillat keväällä ja syksyllä - Akuutit asiat ja tilanteet, joissa tarvetta pysähtyä keskustelemaan lapsen asioista. Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja koulun välillä.

6 Tähän kuvataan esiopetuksen yksiköiden välinen yhteistyö ja koulun kanssa tehtävä yhteistyö. Tuusulaan laadittu esi- ja alkuopetuksen välille minimiyhteistyön periaatteet (arviointimateriaalissa). Yhteistyötä aloitellaan lähikoulun (Hyökkälä) kanssa. Tavoitteena päästä tutustumaan lähikouluun ja toimintaan siellä 2krt/lukuvuosi Yhteistyö muiden tahojen kanssa Esim. yläkoulu Neuvola, srk, veo, toiminta- ja puheterapeutit, Hyvinkään sairaala, kirjasto, kulttuuritoimi, Keuda, Arvio yhteistyön onnistumisesta ja yhteistyön kehittämisestä KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ASIAT Tähän kirjataan ja tarkennetaan toimintatapoja; miten kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat otetaan esiopetusyksikössä huomioon. - Sadut lepohetkellä päivittäin, keskustelut lasten kanssa (esim. aamupiiri, ruokapöydässä), kirjat, lorut, riimit, laulut, tarinat, sadutus, teatterijutut - Aakkoset esillä jokaisessa huoneessa. - Retket museoihin ja kirjastoon. - Juhlat: isän- ja äitienpäivä, pääsiäinen, joulu, vuodenkierto - Aamupiirikuvat ja siirtymätilannekuva - Suomi100-ideat ja tapahtumat: kuvaa talon sisällä, aiheena luonto - Koko talon Itsenäisyys- ja joulujuhla yhdistettynä - Tutustutaan suomalaiseen luontoon, kulttuuriin, kieleen, maantieteeseen, ihmisiin, ruokiin, perinteisiin, historiaan - Tutustutaan monikulttuuriseen Suomeen: eri maista Suomeen tulleet ihmiset - Tustututaan ryhmässä olevien lasten monikulttuurisiin taustoihin: Italia, Ranska, Arabi-kulttuuri Suomi toisena kielenä opetus Ryhmässä ei tänä vuonna S2-lapsia Miten eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus toteutettiin? KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA RESURSSOINTI Yksikössä käytössä olevat yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodot

7 Tuen resurssien riittävyys Tulkitsemis- ja avustamispalvelut Tuusulan opetustoimen Oppilashuolto ja pedagoginen tuki käsikirjaan ja Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelmaan on kuvattu oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät toimintamallit. Käsikirja on luettavissa Kaiussa ja opetussuunnitelman Tuusulan www. sivuilla. - Pienryhmätoiminta, joustavat pienryhmät - Kuvatuki - Ennakointi - Veon käynnit ryhmässä, keskustelut, mahdollisuus kysyä apua - Arjen strukturointi, toistuva päivästruktuuri: oma ruokailu-/työskentelypaikka - Kielellinen pienryhmätoiminta: Lukiva, nimeämisryhmä, vuorovaikutusleikki - Positiivinen kannustus ja palaute arjen haastavien tilanteiden rinnalla Ryhmän lapsista neljällä on tehostettu tuki. Aloitettu pedagogisen tuen ryhmässä Pedagogisen tuen ryhmä kokoontuu toisen kerran tammikuussa Miten oppimisen tuen järjestelyt toteutuivat ja onnistuvat? Arvio tuen resurssien riittävyydestä HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Koulutuksen tarpeet ja painopistealueet, mentorointi, yhteistyö - Tvt-taidot - Kuvat arjen tukena -koulutus - Vuorovaikutusleikki -koulutus - Luonnontieteitä esiopetuksessa - Haastavat kasvatustilanteet- koulutus - Pedaginen johtajuus lastenhoitajan tehtävässä Koulutusten toteutuminen, ammatillinen kehittyminen HUOLTAJIEN PALAUTE (toteutetaan keväisin jokaisessa yksikössä) Keskeiset tulokset

8 PALAUTTEESTA AIHEUTUVAT ASIAT Kehittämiskohteet, koulutustarpeet, vaikutukset seuraavan toimintavuoden suunnitteluun jne. OPPILASHUOLTO Oppilashuoltoryhmä ja sen toimintatavat yksikössä Yksikön toimintatavat ja käytänteet kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa - Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti. - Käytämme MiniVersoa lapsille. - Väkivaltatilanteista täytämme lomakkeen Miten oppilashuoltoyö onnistui ja miten sitä tulisi kehittää edelleen? OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT Oppilashuollon henkilöstö esiopetuksessa ja arvio esiopetuspaikan tarpeesta: Arvioitaessa esiopetuksen oppilashuollon kokonaistarvetta tulee hyödyntää monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja - ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet, sekä tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä. lyhyt kuvaus esiopetusyksiköstä ja esiopetusyksikön ympäristöstä: Päiväkoti Mainingissa on 6 vuorohoitoryhmää, perhekeskus Myötätuuli --> avoin toiminta ja kolme kerhoa. Talossamme on alueellinen veo Jenni Marstio.. Vuoropäiväkotiimme lapset tulevat ympäri Tuusulaa. Ryhmässämme on neljä tehostetussa tuessa olevaa lasta. psykologi:katri Niemi kuraattori: Marika Pesu terveydenhoitaja: Krista Rastas esiopetuksen näkemys ko. palveluiden riittävyydestä: Tukipalvelut kunnassa ovat riittävät. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO JA SEN TOIMINTATAVAT: yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano: pk:n johtaja Virpi Salomaa, esiopettajat Sirpa Kujala ja Aino Vaakanainen, neuvolapsykologi Katri Niemi, puheterapeutti Minna Toivanen, Veo Jenni Marstio

9 yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt: Yhteisöllinen ohr kokoontuu kaksi kertaa syksyllä ja keväällä. Käsiteltävät aiheet on ennalta sovittu. Lisäksi käsitellään ryhmistä nousevia asioita. yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten tahojen kanssa liittyen yhteisölliseen oppilashuoltoon:yhteisölliseen OHR:ään voidaan tarvittaessa kutsua muitakin asiantuntijoita (kuraattori, lastensuojelun sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja). Asiantuntijat antavat neuvoja erilaisiin kasvatuksellisiin tilanteisiin. yhteistyö lapsen ohjauksessa ja esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa: Asiantuntijat osallistuvat tarvittaessa kouluunsiirtopalavereihin. YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä lasta koskevan asian käsittelyssä: Kenellä huoli herää kutsuu asiantuntijaryhmän koolle ja pyytää kirjallisen suostumuksen huoltajilta asian käsittelyyn. Usein käytännössä lastentarhanopettaja pyytää kirjallisen suostumuksen vanhemmilta ja kutsuu asiantuntijaryhmän koolle. Vanhemmilla on oikeus osallistua yksilölliseen OHR:ään. oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys esiopetuksessa kuka vastaa, missä säilytetään: Esiopettaja laatii oppilashuoltokertomuksen. Säilytetään esimiehen lukollisessa kaapissa. lapsen sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen esiopetuksessa: Erityisruokavaliosta tarvitaan lääkärintodistus, joka toimitetaan ruokahuoltoon lapsiryhmän kautta. Ruoka toimitetaan nimellä varustettuna lapsiryhmään keittiöstä. Tarvittaessa otetaan lääkehoitosuunnitelma käyttöön. Tarvittaessa konsultoidaan ko. sairauden asiantuntijaa terveydenhuollosta. yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen yhteydessä: Palaverit, puhelinkonsultaatiot, psykologi, kuraattori, terveydenhoitaja, tarvittaessa ko. asian asiantuntijoita vanhemman luvalla yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa: terapiapalvelut, erikoissairaanhoidon asiantuntijat, lastensuojelu, vanhempien luvalla/ vanhemmille ilmoitus OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIEN KANSSA: lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa: Kutsutaan yksilöllisessä OHR:ssö huoltaja voi olla halutessaa mukana. Lapsi voi osallistua palaveriin sen jälkeen kun aikuiset ovat keskustelleet aiheesta. yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille: Ilmoitetaan ilmoitustaululla, kuukausikirjeessä, Daisyssa, esiopetusryhmän huoltajilla t. edustajillaan on mahdollisuus osallistua kokouksiin. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Miten esiopetuspaikassa on järjestetty kunnan oppilashuollon suunnitelmaan perehtyminen ja esiopetuskohtaisen suunnitelman laatiminen: Kunnan www-sivuilla, huoltajia informoidaan

10 että voi tutustua aiheeseen kunnan sivuilta/ Daisystä (Daisyyn linkki esiopetussuunnitelmaan). Vanhemmilla mahdollisuus kommentoida suunnitelmaa, joka on ilmoitustaululla. ESIOPETUSPAIKAN OPPLASHUOLLON TOTEUTUMISEN (täytetään keväällä lukuvuosiarvioinnin yhteydessä) TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY Työsuunnitelman laatija Sirpa Kujala, Aino Vaakanainen pvm Käsittely esiopetushenkilöstön ja rehtorin/pk johtajan kanssa Virpi Salomaa