ESIOPETUKSEN TYÖ-, ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TYÖ-, - JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA Lukuvuosi YKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Lahelan tertun päiväkoti kunnallinen yksityinen Osoite Terttuseljankuja 1, Tuusula Rehtori/varhaiskasvatusyksikön johtaja Anita Tanttu Puhelin Sähköposti anita.tanttu@tuusula.fi Esiopetuksen päivittäinen työaika Vastuuopettajan nimi ja sähköpostiosoite Anna Yltävä ja Tuija Laitinen; etunimi.sukunimi@tuusula.fi Henkilökunta (tehtävät, lto, lh, avustaja ja henkilömäärä) 2 lto + 1 lh KUINKA MONTA ESIOPETUSRYHMÄÄ ON ESIOPETUSTA ANNETTAESSA MUODOSTUNUT SEURAAVAN RYHMÄLUOKITUKSEN MUKAAN? Ryhmän koko yli 26 Suurin ryhmäkoko, perustelut Erillinen esiopetusryhmä koulussa

2 Yhdistettynä alkuopetuksen kanssa Päiväkodin esiopetusryhmä koulussa Erillinen esiopetusryhmä päiväkodissa 1 Yhdistettynä alle 6-vuotiaiden päivähoitolasten kanssa Miten toiminta käytännössä toteutetaan, jos esiopetusta annetaan ryhmässä, jossa on esiopetusikäisiä ja heitä nuorempia lapsia. ESIOPPILAIDEN LUKUMÄÄRÄ JA OPETUSKIELI Tytöt 14 Suomenkielisessä opetuksessa 20 Pojat 6 Ruotsinkielisessä opetuksessa - Yhteensä 20 Muu kieli, mikä - Tehostetun tuen lapset Erityinen tuki, pidennetty oppivelvollisuus - Lisätietoja MITEN KULJETUS ON JÄRJESTETTY Kuljetus Kuljetus esiopetukseen (lukumäärä) esiopetuksesta Mahdolliset perustelut

3 päivähoitoon (lukumäärä) Kunta on järjestänyt erikseen maksuttoman kuljetuksen Kunta on järjestänyt maksuttoman kuljetuksen koulukuljetuksen yhteydessä Vanhemmat hoitavat kuljetukset 1 19 ESIOPETUSYKSIKÖN TOIMINTAKULTTUURIN PÄÄPERIAATTEET Kirjaa tähän lyhyesti toimintakulttuurin keskeiset asiat. Luonto-ja liikuntaesiopetuksessamme lisäämme lasten oppimisvalmiutta, keskittymiskykyä, sosiaalisia taitoja ja itseohjautuvuutta liikunnan ja luonnossa liikkumisen keinoin. Painotukset edellä mainittuihin suunnitellaan lasten yksilöllisten tavoitteiden mukaan. Toimintamme tapahtuu ulkona ja perustuu ilmiöoppimiseen, vahvaan lasten osallisuuteen. Lapsilta noussut projekti käydään yhdessä läpi tutkien, dokumentoiden ja arvioiden. Tuemme lapsia liikunnalliseen ja terveelliseen elämäntapaan, sekä opetamme turvallista liikkumista lähialueella. Miten tavoitteet toteutuivat? Missä onnistuttiin? Mitä olisi voitu tehdä toisin? Ideoita ja ajatuksia huomioitavaksi seuraavalle toimintakaudelle LUKUVUODEN TEEMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET Tähän kirjataan lukuvuoden teema, joka näkyy lapsille ja huoltajille. Teema avataan muutamalla lauseella. Lukuvuoden teemat: Teemat muodostuvat vuoden aikana lasten kiinnostuksen kohteiden pohjalta, ilmiöoppimisen periaatteita noudattaen (projektityöskentely)

4 Esiopetusyksikön toimintakulttuurin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin tai muuhun sisäiseen kehittämiseen liittyvät kehittämiskohteet: Kehittämiskohde 1: Yhteisöllisyys (Tuusulan esiopetuksen yhteinen kehittämiskohde) Kehittämiskohde 2: TVT:n käyttö luontevaksi osaksi arkea ja opetusta Kehittämiskohde 3: Aiempaa aktiivisempi keskittyminen ilmaisun moniin muotoihin Arvio esiopetuksen teemojen ja kehittämiskohteiden toimivuudesta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle Teemat Tähän kirjataan arviointi teemojen toteutumisesta Kehittämiskohteet Tähän kirjataan arviointi kehittämiskohteiden toteutumisesta PEDAGOGISET RATKAISUT Millaiset sisällöt painottuvat Esiopetussuunnitelman mukaiset pedagogiset ratkaisut: Toimintamme perustuu ilmiöoppimiseen. Motivoiva ja innostava oppimismenetelmä perustuu lasten omiin kysymyksiin ja niistä muodostuviin projekteihin. Oppimisprosessi etenee ohjatusti yhdessä tutkien, pohtien ja ihmetellen. Lapset oppivat monipuolisesti ja saavuttavat samalla omia tavoitteitaan.etkiä ja toimintaa suunnitellaan yhteistyössä lasten kanssa. Painotukset ovat luonto, liikunta, yhteisöllisyys ja monilukutaito. Oppimisen välineinä ovat oma keho, liikunta ja luonto. Leikkiparit toimivat kaksi kertaa viikossa. Aikuinen valitsee lapselle parin ja lapset yhdessä miettivät mitä pelaavat tai leikkivät. Näin lapset pääsevät harjoittelemaan sosiaalisia taitoja ja yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa. Uusi kaveri mahdollistaa uudenlaisten leikkien oppimisen. Yksikön sisäinen yhteistyö: Varhaiskasvatusyksikössämme on tänä toimintakautena erityisesti panostettu koko talon yhteisiin tapahtumiin, esim. juhlat ja lauluhetket. Tiimit auttavat toisiaan esim. tiimipalaverivalvonnoissa ja esiopettajien tapaamisten (OHR ym.) mahdollistamisessa. Esiopettajilla on yhteinen suunnitteluaika viikoittain ja yhteinen tiimipalaveri viikoittain. Joustavat ryhmittelyt: Syksyllä ryhmä on jaettu kahteen pienryhmään, mutta iso osa toiminnasta joudutaan toteuttamaan yhdessä koko ryhmän kanssa. Ryhmässä on kolme työntekijää, joten emme voi liikkua kahtena pienryhmänä, koska yksin liikkuminen lasten kanssa ei ole turvallista. Perillä metsässä voimme tarpeen mukaan jakaantua kahteen tai kolmeen pienryhmään. Tarpeen mukaan muodostetaan erilaisia ryhmiä yksittäiseen aihepiiriin liittyen (esim. erilaiset kuntouttavat "kerhot"). Lisäksi osa lapsista käy laaja-alaisen erityisopettajan opetuksessa Vaunukankaan koululla.

5 Oppimisympäristöt: Esiopetus tapahtuu pääasiassa ulkona, joten fyysisenä oppimisympäristönä toimivat läheiset metsät, pellot, hiekkamontut, kenttä jne. Joitain yksittäisiä tehtäviä tehdään sisällä ryhmätilassa. Ryhmässä kiinnitetään erityistä huomiota myös henkiseen oppimisympäristöön eli mm. turvalliseen ilmapiiriin. Työtavat: Projektityöskentelymme perustuu lasten kysymyksille. Vastauksia kysymyksiin haetaan tekemällä, kokeilemalla, tutkimalla, tietoa hakemalla ja asiantuntijoita hyödyntämällä. Arvio esiopetuksen pedagogisten ratkaisujen toimivuutta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle YHTEISTYÖ Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö - Päivittäisten kuulumisien vaihto lasten tulo- ja hakutilanteissa. - Tiedottaminen Daisyn kautta ja ilmoitustaululla - Syksyllä tehdään esiopetuksen oppimissuunnitelmat (LEOPS) yhteistyössä vanhempien ja lapsen kanssa. - Elokuussa ja tammikuussa pidetään vanhempainillat koskien esiopetuksen aloitusta sekä kouluun siirtymistä. - Keväällä täytetään siirtolomake koulua varten sekä käydään keskustelu vanhempien kanssa. - Keväällä käydään oppimissuunnitelman arviointikeskustelut. - Keväällä kerätään vanhempien palaute esiopetusvuodesta. Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja koulun välillä. Tähän kuvataan esiopetuksen yksiköiden välinen yhteistyö ja koulun kanssa tehtävä yhteistyö. Tuusulaan laadittu esi- ja alkuopetuksen välille minimiyhteistyön periaatteet (arviointimateriaalissa). - Vaunukankaan koulun 1C toimii ryhmämme kummiluokkana, jonka kanssa tehdään yhteisiä retkiä ja oppitunteja. Käymme tutustumassa koululla luokan toimintaan. - Keväällä yhteistyöpalaveri tai -palavereja rehtorin ja tulevien ekaluokan opettajien kanssa. Palaverissa käydään läpi tulevat koululaiset. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Esim. yläkoulu - Paijalan esiopetusyksikkö (yhteistä esiopetusta) - kunnan eri toimialat, esim kulttuuripalvelut. - Seurakunta (kynttiläpiiri, Kotikirkko tutuksi) - Neuvola (tiedonsiirrot) - Paikalliset urheiluseurat, esim. TuPS (lajeihin tutustuminen) - Lahelan metsästysseura (esim. retket metsästäjien majalle) - Metsäpirtti (retket ja nuoriso-ohjaajan osaamisen hyödyntäminen) - Yläkoulut ja toisen asteen oppilaitokset (tet-harjoittelijoiden ja opiskelijoiden ohjaaminen) - eri alojen asiantuntijat projekteihin liittyen

6 Arvio yhteistyön onnistumisesta ja yhteistyön kehittämisestä KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ASIAT Tähän kirjataan ja tarkennetaan toimintatapoja; miten kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat otetaan esiopetusyksikössä huomioon. Ryhmässä ei ole monikulttuuria lapsia, joten eri kulttuureihin tutustutaan muilla tavoilla: esim. keskustelemalla matkakohteista, joissa lapset ovat käyneet ja tutustumalla karttoihin, kuviin ja eri kieliin (netistä). Opetuksessa hyödynnetään myös ryhmän lastenhoitajan kahden kulttuurin tuntemusta. Lisäksi huomioimme, että Suomen sisältäkin löytyy monenlaisia kulttuureja, esim. murteet ja perinneruoat eri puolella maata. Suomi toisena kielenä opetus Ryhmässä ei ole S2-lapsia. Miten eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus toteutettiin? KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA RESURSSOINTI Yksikössä käytössä olevat yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodot Tuen resurssien riittävyys Tulkitsemis- ja avustamispalvelut Tuusulan opetustoimen Oppilashuolto ja pedagoginen tuki käsikirjaan ja Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelmaan on kuvattu oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät toimintamallit. Käsikirja on luettavissa Kaiussa ja opetussuunnitelman Tuusulan www. sivuilla. Miten oppimisen tuen järjestelyt toteutuivat ja onnistuvat? Arvio tuen resurssien riittävyydestä

7 HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Koulutuksen tarpeet ja painopistealueet, mentorointi, yhteistyö Ryhmän työntekijöiden koulutustarpeita: - ensiapukoulutus - tvt-/digiasioihin liittyvät koulutukset - MiniVerso- koulutus puuttuu kahdelta työntekijältä Lisäksi osallistumme varhaiskasvatuksen koulutuksiin, jotka on suunnattu koko henkilöstölle (esim. varhaisvuosien fyysinen aktiivisuus) tai kaikille esiopettajille (esim. positiivinen pedagogiikka). Yksikön esimies pitää pedagogisia palavereja, aiheena mm. uuden esiopetussuunnitelman tai varhaiskasvatussuunnitelman sisällöt. Koulutusten toteutuminen, ammatillinen kehittyminen HUOLTAJIEN PALAUTE (toteutetaan keväisin jokaisessa yksikössä) Keskeiset tulokset PALAUTTEESTA AIHEUTUVAT ASIAT Kehittämiskohteet, koulutustarpeet, vaikutukset seuraavan toimintavuoden suunnitteluun jne. OPPILASHUOLTO Oppilashuoltoryhmä ja sen toimintatavat yksikössä Yksikön toimintatavat ja käytänteet kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa Oppilashuoltotyötä tehdään - yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä (kokoontuu kaksi kertaa syyslukukaudella ja kaksi kertaa kevätlukukaudella) - pedagogisen tuen ryhmässä (kokoontuu kerran syys- ja kerran kevätlukukaudella) - tarvittaessa yksilöllisessä oppilashuoltoryhmässä Ongelmien ilmetessä keskustellaan aina vanhempien kanssa. Toimimme Tuusulan varhaiskasvatuksen kiusaaminen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman mukaisesti. Kiusaamisja vökivaltatilanteet pyritään estämään toimintatapoja miettimällä lasten temperamentit ja toimintatavat

8 huomioiden. Konfliktitilanteissa käytetään MiniVerso-vertaissovittelua ja lapsia ohjataan sen itsenäiseen käyttöön. Kaikki tilanteet käydään läpi vanhempien kanssa. Miten oppilashuoltoyö onnistui ja miten sitä tulisi kehittää edelleen? OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT Oppilashuollon henkilöstö esiopetuksessa ja arvio esiopetuspaikan tarpeesta: Arvioitaessa esiopetuksen oppilashuollon kokonaistarvetta tulee hyödyntää monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja - ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet, sekä tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä. lyhyt kuvaus esiopetusyksiköstä ja esiopetusyksikön ympäristöstä: Lahelan tertun päiväkodissa on neljä ryhmää ja samassa kiinteistössä sijaitsee nuorisopalvelujen ja seurakunnan tiloja. Ympäristö on pientalovaltaista. Rakentamatonta maastoa ja viljelysmaita on melko paljon. Alueella on paljon sosioekononomisesti hyvin toimeentulevaa väestöä, mutta myös edullisissa vuokra-asunnoissa asuvia perheitä. Päiväkodin asiakasperheet tulevat usealta eri koulupiirialueelta. psykologi:madeline-elena Juva kuraattori: Miia Hautaniemi-Bustamante terveydenhoitaja: Krista Rastas esiopetuksen näkemys ko. palveluiden riittävyydestä: YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO JA SEN TOIMINTATAVAT: yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano: Lähikoulujen koulualueiden vk-yksiköiden esimiehet ja esiopettajat, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, koulupsykologi, koulun laaja-alainen erityisopettaja; mahdollisesti koulukuraattori, terveydenhoitaja, eri terapeutit ja sosiaalityöntekijä. yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt: Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään neljä kertaa koko lukuvuoden aikana. Nämä päivät sovitaan heti lukukauden alussa. Tapaamisten aiheet on sovittu etukäteen, mutta näiden lisäksi käsitellään tarvittaessa akuutteja asioita. Aiheen mukaan kokoukseen kutsutaan sopivia asiantuntijoita. Varhaiskasvatusyksikön johtaja toimii puheenjohtajana, sihteerinä toimivat esiopettajat. Sihteeri täyttää yhteisöllisen oppilashuoltokertomuksen. yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten tahojen kanssa liittyen yhteisölliseen oppilashuoltoon:veo kutsuu ulkopuoliset tahot tarvittaessa. yhteistyö lapsen ohjauksessa ja esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa: Esiopettajat käyvät rehtorin kanssa siirtokeskustelut varhaiskasvatuksessa yhteisesti sovitun nivelvaiheen mukaisesti.

9 YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä lasta koskevan asian käsittelyssä: Yksilöllisen ohr:n kokoontumisia pidetään tarpeen mukaan. Esiopettaja toimii kokoonkutsujana. Vanhemmilta pyydetään kirjallinen suostumus lapsen asioiden käsittelyyn ja lupa, keitä ko. tilaisuuteen voi osallistua. oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys esiopetuksessa kuka vastaa, missä säilytetään: Oppilashuoltokertomuksen tekee esiopettaja ja lomakkeet säilytetään varhaiskasvatusyksikön johtajan lukitussa kaapissa. lapsen sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen esiopetuksessa: Lapsiryhmässä 1 x keliakia, 1 x astma, 1 x pyörtymiseen taipuvainen lapsi. Huoltajien kanssa sovittu toimintatavat. Astmaatikolle on laadittu lääkehoitosuunnitelma. Erityisruokavaliot toimittaa kunnan ruokapalvelut. yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen yhteydessä: Esiopettaja tekee pedagogisen arvion tehostetun tuen tarpeesta. Asia käsitellään yksilöllisessä OHR:ssä. yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa: Ulkopuoliset tahot pyydetään mukaan tarvittaessa. Lapsen saamasta tuesta (esim. terapiat) tahot kirjoittavat yhteenvedon, joka lähetetään kodin kautta esiopetukseen. Esiopetus välittää alkuperäiset paperit eteenpäin veo:lle ja vk-yksikön johtajalle. OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIEN KANSSA: lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa: Huoltajan kanssa käydään keskusteluja huolen aiheista ja heitä kuunnellaan asiassa, myös lasta kuullaan. Keskusteluissa asetetaan yhdessä tavoitteita ja niitä seurataan jatkuvasti. Arvioinnista pidetään erilliset keskustelut. Vanhemmilta pyydetään kirjallinen lupa oppilashuoltoryhmään osallistujista ja he saavat halutessaan osallistua niihin. yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille: Esiopetuksen tehtävä on informoida vanhempia OHR tarpeesta ja kokoontumisesta. Heiltä pyydetään suostumus lapsen asioiden käsittelyyn ja kysytään mahdollisuutta osallistua itse. Veo tai esiopettaja kutsuu yhteistyötahot koolle. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Miten esiopetuspaikassa on järjestetty kunnan oppilashuollon suunnitelmaan perehtyminen ja esiopetuskohtaisen suunnitelman laatiminen: Yhteiset OHR lomakkeet ja ohjeistukset löytyvät Kaiusta. Ne täytetään yhteistyössä veon, vk-yksikön johtajan ja esiopettajien kanssa.

10 ESIOPETUSPAIKAN OPPLASHUOLLON TOTEUTUMISEN (täytetään keväällä lukuvuosiarvioinnin yhteydessä) TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY Työsuunnitelman laatija Tuija Laitinen ja Anna Yltävä pvm Käsittely esiopetushenkilöstön ja rehtorin/pk johtajan kanssa