ESIOPETUKSEN TYÖ-, ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TYÖ-, - JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA Lukuvuosi YKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Notkopuiston päiväkoti kunnallinen yksityinen Osoite Sivutie 4, Jokela Rehtori/varhaiskasvatusyksikön johtaja Petteri Mikkola Puhelin Esiopetuksen päivittäinen työaika Vastuuopettaja Liisa Soini, Päivi Kiili ja Tiina Metso 2. TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMISTÄ OHJAAVAT PERIAATTEET Kirjaa tähän lyhyesti toimintakulttuurin keskeiset asiat. Pedagogisista ratkaisuista kerrotaan tarkemmin kohdassa 4. Kouluvalmiustaitojen sekä kielellisten- ja matemaattisten taitojen harjaannuttaminen. Sosiaalisten-, vuorovaikutusja tunnetaitojen harjoitteleminen. Kunnioittavan luontosuhteen muodostuminen. Motoristen taitojen monipuolinen kehittäminen. Miten tavoitteet toteutuivat? Missä onnistuttiin? Mitä olisi voitu tehdä toisin? Ideoita ja ajatuksia huomioitavaksi seuraavalle toimintakaudelle

2 3. LUKUVUODEN TEEMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET Lukuvuoden teemat: Tunnetaidot, pienryhmätoiminta. Omaan itseen ja lähi- ja asuinympäristöön tutustuminen. Esiopetusyksikön toimintakulttuurin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin tai muuhun sisäiseen kehittämiseen liittyvät kehittämiskohteet: Kehittämiskohde 1: Hyvinvoiva lapsi (Tuusulan esiopetuksen yhteinen kehittämiskohde) Tunnetaitojen vahvistuminen, tasapainoinen ja turvalllinen lapsuus. Kaverisuhteiden mahdollistaminen yhdessä tehden. Riittävä liikunta, ravinto ja lepo huomioidaan esiopetuksessa. Kehittämiskohde 2: Lasten tasa-arvo ja yksilöllisyyden huomioiminen Kehittämiskohde 3: Yhteisöllisyys yli ryhmärajojen. Arvio esiopetuksen teemojen ja kehittämiskohteiden toimivuudesta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset s euraavalle toimintakaudelle Teemat Tähän kirjataan arviointi teemojen toteutumisesta Kehittämiskohteet Tähän kirjataan arviointi kehittämiskohteiden toteutumisesta 4. PEDAGOGISET RATKAISUT Millaiset sisällöt painottuvat Esiopetussuunnitelman mukaiset pedagogiset ratkaisut: Lasten kiinnostuksen kohteiden huomiointi ja toiminnan suunnittelu sen pohjalta; Projektityöskentelyssä ilmiöpohjainen oppiminen. Tieto- ja viestintäteknisten taitojen opetteleminen ipadin avulla. Pienryhmätoiminta lasten yksilöllisyys huomioiden. Yksikön sisäinen yhteistyö: Yli ryhmärajojen työskentely, yhteiset lauluhetket ja juhlat, kouluvierailut, yhteiset projektit kuten olympialaiset ja leikkiviikot. Joustavat ryhmittelyt: Lapset on jaettu pienryhmiin lapsen taitojen ja sosiaalisten suhteiden perusteella. Oppimisympäristöt:

3 Metsä ja lähiympäristö. ryhmän tilat, pienryhmähuoneet, liikuntasali, ruokala, päiväkodin piha, kirjasto. Monipuoliset työtavat: Työtavat ovat toiminnallisia ja monikanavaisia (lapsen aisteja käyttäen). Lapsi on aktiivinen oppija toiminnan keskiössä. Lapset arvioivat omaa oppimistaan yhdessä aikuisen kanssa. Toiminnan ja oman työn arviointi ovat tärkeitä työkaluja aikuisille. Laaja-alainen osaaminen esiopetuksessa: Ajattelu ja oppiminen: Kehittyvät yhdessä tekemällä, harjoitellaan yhdessä taitoja uuden omaksumiseksi ja oppimiseksi, vahvistaen lapsen itseluottamusta. Keinoina lorut, musisointi, draamatoiminta, leikit, pelit, ongelman ratkaisu ja tutkimusten tekeminen ja liikkuminen. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu: Harjoitellaan kykyä ilmaista itseään. Erityisen tärkeää tunne- ja kaveritaitojen harjoittelu. Työtapoina leikki, juhlat, päiväkodin yhteiset tilaisuudet, retket, lähiympäristön ja muihin kulttuureihin tutustuminen. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot: Lasten kanssa opetellaan huolehtimaan itsestään ja muista. Harjoittelemme myös huolehtimaan omista tavaroista ja ympäristöstä. Kiinnitämme huomiota monipuoliseen päivittäiseen liikuntaan, terveelliseen ruokailuun ja riittävään lepoon. Harjoittelemme liikenteessä kulkemista retkillä. Monilukutaito: Harjoittelemme erialisten viestien tulkintaa ja tuottamisen taitoja eri menetelmin. Harjoittelemme monipuolisesti lukutaitoja: perus-, numeerinen-, kuva- ja medialukutaitoja. Toteutus: rikas tekstiympäristö, lasten tuottamaa kulttuuria, teatteri, elokuvat, lorut ja musiikki. ipad ja netin käyttö myös pedagogisen dokumentoinnin välineenä. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen: Tutustutaan yhdessä tieto- ja viestintävälineisiin, palveluihin ja erilaisiin sovelluksiin. Näiden avulla mahdollistamme vuorovaikutus- ja oppimisentaitojen kehittymisen, sekä tuemme alkavaa kirjoitus- ja lukutaitoa. Lapsilla on mahdollisuus omaan tuottamiseen (ipad) Osallistuminen ja vaikuttaminen: Luomme pohjaa yhteisössä toimimiselle tekemällä asioita yhdessä toiset huomioiden. Huomioimme lasten osallisuuden suunnittelemalla ja kehittämällä toimintaa yhdessä lasten kanssa. Arvio esiopetuksen pedagogisten ratkaisujen toimivuutta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle 5. LUKUVUODEN KESKEISET TAPAHTUMAT Yksikön ulkopuolella tapahtuva toiminta: Ryhmät voivat järjestää retkiä yksikön alueen ulkopuolelle. Opettaja esittää retkestä suunnitelman koulun rehtorille/varhaiskasvatusyksikön johtajalle, joka tekee päätöksen retken toteuttamisesta.

4 Syyslukukausi Retket lähiympäristön kohteisiin. Koko talon yhteiset juhlat, esimerkiksi jouluinen ulkotapahtuma. Yhteinen isänpäivätapahtuma. Kevätlukukausi Kevätretki luontoon ja tutkimiseen liittyvään paikkaan. Kevätjuhla. Yhteinen äitienpäivätapahtuma. Koko talon yhteiset juhlat. Muista retkistä tiedotetaan myöhemmin. 6. YHTEISTYÖ Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Vanhempainilta, päivittäinen kohtaaminen, LEOPS-keskustelut sekä yhteistyö Daisy-järjestelmän kautta. Vanhemmat on kutsuttu päiväkodille seuraamaan esiopetustoimintaa. Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä. Yhteistyössä huomioidaan Tuusulan esi- ja alkuopetuksen välisen minimiyhteistyön periaatteet. Esiopetusikäiset lapset vierailevat lukuvuoden aikana lähikoululla. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Esim. varhaiskasvatusyksikkö, muu alueen esiopetus, ala- ja yläkoulu Neuvola, puheterapia, toimintaterapia, kirjasto, seurakunta, Hyvinkään sairaala, psykologi, kasvatus -ja perheneuvola, lasten suojelu, perhetyöntekijä. Arvio yhteistyön onnistumisesta ja yhteistyön kehittämisestä 7. KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ASIAT Tähän kirjataan ja tarkennetaan toimintatapoja; miten kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat otetaan esiopetusyksikössä huomioon. Tutustumme omaan (sekä paikallis-) kulttuuriin monipuolisesti ja lasten kiinnostuksen kohteet huomioiden. Suomea ja suomalaisuutta käsitellään mm. Itsenäisyyspäivän aikoihin. Elämme monikulttuurisessa maailmassa, lapset matkustelevat ulkomailla ja sitä kautta nousee aiheita yhteisesti käsiteltäviksi.

5 Suomi toisena kielenä opetus Ei ole. Miten eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus toteutettiin? 8. HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Koulutuksen tarpeet ja painopistealueet, mentorointi, yhteistyö Henkilökunta osallistuu tarjolla oleviin koulutuksiin. Kerran kuussa teemallinen yhteisen työn ja työyhteisön kehittäminen. Kehittämispäivä kaksi kertaa toimintavuodessa. Koulutusten toteutuminen, ammatillinen kehittyminen 9. HUOLTAJIEN PALAUTE Keskeiset arviointipalautteesta saadut tulokset edelliseltä lukuvuodelta. Vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä esiopetuksen toimintaan. Erityisesti luonnossa toimimimisesta ja leikkimisestä on tullut vanhemmilta hyvää palautetta. Luonnossa toimimisen taidot ja luontosuhde on vahvistunut. 9.1 HUOLTAJIEN PALAUTE kevät (toteutetaan keväisin jokaisessa yksikössä) Keskeiset tulokset keväältä 9.2 PALAUTTEESTA AIHEUTUVAT ASIAT

6 Kehittämiskohteet, koulutustarpeet, vaikutukset seuraavan toimintavuoden suunnitteluun jne. 10. KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA RESURSSOINTI Yksikössä käytössä olevat yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodot, tuen resurssien riittävyys, tulkitsemis- ja avustamispalvelut Tuusulan opetustoimen Oppilashuolto ja pedagoginen tuki käsikirjassa ja Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelmassa on kuvattu oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät toimintamallit. Käsikirja on luettavissa Kaiussa ja opetussuunnitelma Tuusulan www sivuilla. Miten oppimisen tuen järjestelyt toteutuivat ja onnistuvat? Arvio tuen resurssien riittävyydestä Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu 3-4 kertaa vuoden aikana. Ryhmä käsittelee esiopetusta ja ryhmiä koskevia asioita, ei yksittäisen lapsen asioita. Se on moniammatillinen ryhmä, johon voidaan kutsua esiopetuksen edustajien lisäksi asiantuntijoita tarpeen mukaan. Yksilöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu tapauskohtaisesti ja perustuu huoltajien kirjalliseen suostumukseen. Yksilöllisessä oppilashuollossa mietitään yhdessä huoltajan kanssa keitä palaveriin kutsutaan (psykologi, kuraattori ym.). Päiväkodissa käytössä turvallisuuskansio, pelastussuunnitelma on sähköinen. Esiopetuksessa on käytössä Tuusulan varhaiskasvatuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma, Askeleittain-materiaali ja Miniverso-sovittelu. VEO Paula Vaalivirta seuraamassa ja konsultoimassa ryhmän toimintaa säännöllisesti. Integroidussa erityisryhmässä Vanamoissa on ryhmäavustaja. Tuulenpesässä on kaksi ryhmäavustajaa ja henkilökohtainen avustaja. Molemmissa ryhmissä on käytössä kuvat ja kuvakommunikaatiotaulut tarvittaessa. Yhteistyötä tehdään yli ryhmärajojen. 11. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuoltoryhmä ja sen toimintatavat yksikössä Yksikön toimintatavat ja käytänteet kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa Kokoontuu kaksi kertaa syksyllä ja kaksi kertaa keväällä. Paikalla yksikön johtaja Petteri Mikkola, esiopettajat Päivi Kiili, Tiina Metso ja Sanna Karlqvist, kuraattori, psykologi, VEO Paula Vaalivirta, terveydenhoitaja. Tarvittaessa myös muita yhteistyökumppaneita, kuten puhe - tai toimintatarapeutti. Nollatoleranssi kiusaamiseen. Keskustellaan, neuvotellaan, sovitellaan (Miniverso).

7 Miten oppilashuoltotyö onnistui ja miten sitä tulisi kehittää edelleen? 11.1 OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT Oppilashuollon henkilöstö esiopetuksessa ja arvio esiopetuspaikan tarpeesta: Arvioitaessa esiopetuksen oppilashuollon kokonaistarvetta tulee hyödyntää monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja - ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet, sekä tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä. psykologi: Kati Lythje kuraattori: Jarkko Levola? terveydenhoitaja: Seija Rantanen 11.2 YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano: Varhaiskasvatusyksikön johtaja Petteri Mikkola, Lastentarhanopettajat Päivi Kiili, Tiina Metso ja Sanna Karlqvist, VEO tai Laaja-alainen erityisopettaja Heidi Tuomikoski, sekä oppilashuollon edustaja. Lasten ja huoltajien osallisuus mahdollistetaan esim. kyselyiden ja vanhempaintoimikunnan kautta. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt: Kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa Yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten tahojen kanssa liittyen yhteisölliseen oppilashuoltoon: Tarvittaessa puhe- toiminta- tai fysioterapia sekä kasvatus- ja perheneuvola. Yhteistyö lapsen ohjauksessa ja esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa: Pertun ELA Heidi Tuomikoski ja VEO Paula Vaalivirta tekevät tiivistä yhteistyötä läpi vuoden YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLTO Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista sekä kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Yksilökohtainen oppilashuolto toteutuu tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä.

8 11.4 OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIEN KANSSA: Lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa: Huoltaja voi olla mukana halutessaan tai tarvittaessa. Tehostetun tuen suunnitelmat tehdään aina yhdessä huoltajien kanssa. Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille: Ennen kokousta ja kokouksen jälkeen OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Miten esiopetuspaikassa on järjestetty kunnan oppilashuollon suunnitelmaan perehtyminen: Oppilashuollon suunnitelma on käyty etukäteen läpi. Esiopetuksen suunnitelman laatiminen on sovittu etukäteen ja toteutettu sovittuna aikana riittävällä kokoonpanolla ESIOPETUSPAIKAN OPPLASHUOLLON TOTEUTUMISEN (täytetään keväällä lukuvuosiarvioinnin yhteydessä) TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY Työsuunnitelman laatija LTOT Päivi Kiili, Tiina Metso, VEO Liisa Soini, Varhaiskasvatusyksikön johtaja Petteri Mikkola pvm Käsittely esiopetushenkilöstön ja rehtorin / varhaiskasvatusyksikön johtajan kanssa pvm