ESIOPETUKSEN TYÖ-, ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TYÖ-, - JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA Lukuvuosi YKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Torpparin varhaiskasvatusyksikkö kunnallinen yksityinen Osoite Ampujantie 1, Kellokoski Rehtori/varhaiskasvatusyksikön johtaja Eija Kenttälä Puhelin Esiopetuksen päivittäinen työaika Vastuuopettaja Jaana Lammi, Jaana Siitonen 2. TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMISTÄ OHJAAVAT PERIAATTEET Kirjaa tähän lyhyesti toimintakulttuurin keskeiset asiat. Pedagogisista ratkaisuista kerrotaan tarkemmin kohdassa 4. Kaikille yhteinen esiopetus: jokaiselle lapselle sopivat oppimisen haasteet. Kannustamme ja rohkaisemme omakohtaisiin, oivaltaviin ratkaisuihin. Huomioimme lasten kiinnostuksen kohteet ja analysoimme niitä yhdessä. Lapset ovat mukana toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa. Pyrkimys vuorovaikutukselliseen, keskustelevaan, kannustavaan ja rohkaisevaan ilmapiiriin. Kasvattajien aito läsnäolo ja kohtaaminen. Miten tavoitteet toteutuivat?

2 Missä onnistuttiin? Mitä olisi voitu tehdä toisin? Ideoita ja ajatuksia huomioitavaksi seuraavalle toimintakaudelle 3. LUKUVUODEN TEEMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET Lukuvuoden teemat: Lasten kiinnostuksen kohteiden huomioiminen. Ympäröivä luonto. Tuusulan suurmiehet ja naiset. Esiopetusyksikön toimintakulttuurin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin tai muuhun sisäiseen kehittämiseen liittyvät kehittämiskohteet: Projektityöskentely. Kehittämiskohde 1: Hyvinvoiva lapsi (Tuusulan esiopetuksen yhteinen kehittämiskohde) Tukea lasta kasvmaan omana itsenään. Mahdollistetaan lapsille positiiviset kokemukset (lapsi oppii vahvuuksien kautta). Itsetuntemus ja itsetunnon vahvistaminen. Lapsi kokee olevansa hyväksytty ja kuuluvansa ryhmään. Kannustetaan lasta olemaan aktiivinen osallistuja. Kehittämiskohde 2: Kestävä kehitys: kestävän ja vastuullisen elämäntavan mukaiset valinnat, itsestä ja toisista huolehtiminen, ympäristöstä huolehtiminen (sisällä ja ulkona), levon, ravinnon, liikunnan, mielenhyvinvoinnin tärkeys, sosiaalisesti kestävää kehitystä edistävät pysyvät ihmissuhteet Kehittämiskohde 3: Toiminnan kautta oppiminen: opeteltavia asioita lähestytään kokonaisvaltaisesti (liikunta, aisti) ja pedagoginen dokumentointi: lapsen oppimisprosessin näkyväksi tekeminen, (maindmap, videot, haastattelut, lasten tuotokset, valokuvat, yhdessä arvointi, tehdään näkymätön näkyväksi) Arvio esiopetuksen teemojen ja kehittämiskohteiden toimivuudesta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset s euraavalle toimintakaudelle Teemat Tähän kirjataan arviointi teemojen toteutumisesta Kehittämiskohteet Tähän kirjataan arviointi kehittämiskohteiden toteutumisesta 4. PEDAGOGISET RATKAISUT

3 Millaiset sisällöt painottuvat Esiopetussuunnitelman mukaiset pedagogiset ratkaisut: Toimintaa suunnitellaan ja toteutaan moniammatillisessa yhteistyössö (veo/ohr). Pienryhmätoiminta. Yksikön sisäinen yhteistyö: - yhteiset juhlat/tapahtumat - pedagoginen työryhmä, pedakahvilat - erilaiset työryhmät - vastuutiimit - iltapalaverit -ryhmien palaverivalvonnat Joustavat ryhmittelyt: - edellytyksenä etukäteen suunniteltu toiminta - pienryhmät ovat muuttuvia (lasten kiinnostuksen kohteiden mukaan) Oppimisympäristöt: - päiväkodin tilat sisällä ja ulkona - Kellokosken urheilukenttä - Kellokosken jäähalli - lähimetsät - Ruukin alue - kirjastoauto - kummiluokka Kellokosken koululla - leikkikentät Monipuoliset työtavat: - prjojektityöskentely - parityö - ryhmätyö - tutkiva ja oivaltava työote - pohdinta ja arviointi - lasta rohkaistaan kyselemään ja ihmettelemään - ilmipohjainen oppiminen Laaja-alainen osaaminen esiopetuksessa: Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot: - lapsi oppii tekemään arjessa omia ratkaisuja, omaa arviointia tilanteissa - erilaisten taitojen harjoittelu, kuten pukeutuminen ja ruokailu - omista tavaroista huolehtiminen - levon, ravinnon, liikunnan, mielenhyvinvoinnin tärkeys - mallioppiminen - tunneilmaisun tukeminen - kestävän elämäntavan mukaiset valinnat, ympäristöstä huolehtiminen, kestävät ystävyyssuhteet Monilukutaito: - lapsi oppii tulkitsemaan ja ymmärtämään erilaisia viestejä - sisältää erilaisia lukutaitoja mm. peruslukutaito, numeerinen lukutaito, median lukutaito, merkkien ymmärtäminen, kuvalukutaito

4 - lasten tuottama kulttuuri, lorut, riimit, elokuvat, musiikki Tieto- ja viestintä: - opetellaan yhteistyössä kotien rinnalla - tabletit ja netti - lehdet Osallisuus ja vaikuttaminen: - lapsen oikeuksiin kuuluu vaikuttaa omiin ratkaisuihin, siinä mittakaavassa mitä osaa - lapsi on aktiivinen oppija - lasten palaverit - lasten osallistuminen suunnitteluun ja arviointiin - eskarin tehtävänä on tukea omaa arviointia ja vaikuttamista Ajattelu ja oppiminen: - rohkaistaan ja tuetaan lasta kysymään ja kyseenalaistamaan - ongelmaratkaisutaitojen kehittämistä- - syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen - itsearviointi: lapsen itsearviointi on keskustelevaa Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu: - toisten näkemysten ymmärtäminen kuuluu hyvään vuorovaikutukseen - toisen arvostaminen ja kuunteleminen - annetaan toiselle tilaa - ruokailutavat, kohtelias pöytäkäyttäytyminen - tutustutaan lähiympäristöön - perinteet ja juhlat - tutustutaan Tuusulan taiteilijoihin Toimintamme perustuu lasten kiinnostuksen kohteisiin. Erilaisten projektien, teemojen ja ilmiöiden kautta toiminta rakentuu kuin itsestään lasten kiinnostuksen, tarpeen ja ajatusten pohjalle. Toiminnassamme korostuu lapsen oppimisen prosessi ei niinkään lopputulos. Eskarissa liikumme paljon ja opettelemme asioita toiminnan kautta. Leikki kuuluu yhtenä tärkeänä osana eskaritoimintaa. Opimme asioita leikin avulla. Arvio esiopetuksen pedagogisten ratkaisujen toimivuutta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle 5. LUKUVUODEN KESKEISET TAPAHTUMAT

5 Yksikön ulkopuolella tapahtuva toiminta: Ryhmät voivat järjestää retkiä yksikön alueen ulkopuolelle. Opettaja esittää retkestä suunnitelman koulun rehtorille/varhaiskasvatusyksikön johtajalle, joka tekee päätöksen retken toteuttamisesta. Syyslukukausi Kevätlukukausi Keväällä tutustumme Tuusulan rantatien taiteilijoihin ja vierailemme heidän kodeissaan. Muista retkistä tiedotetaan myöhemmin. 6. YHTEISTYÖ Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö -päivittäiset keskustelut -kuukausikirjeet ja tiedotteet Daisyn kautta -lasten esiopetuskeskustelut -tutustumiset ja alkukeskustelut -vanhempainillat -yhteiset juhlat/tapahtumat -pyritään saamaan vanhempia osallistumaan esiopetuksen toimintaan -vanhempainyhdistystoiminta -siirtokeskustelut(toisesta ryhmästä siirtyy lapsi) Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä. Yhteistyössä huomioidaan Tuusulan esi- ja alkuopetuksen välisen minimiyhteistyön periaatteet. -yhteinen suunnittelupalaverit koulun opettajien ja alueen esiopettajien kanssa -kummiluokan yhteiset tapahtumat -yhteiset tutustumiset/ tunneilla olo keväällä -opettajien vierailu keväällä -laaja-alaisen opettajan osallistuminen vanhempainiltaan ja käynnit esiopetusryhmässä Yhteistyö muiden tahojen kanssa Esim. varhaiskasvatusyksikkö, muu alueen esiopetus, ala- ja yläkoulu Tuusulan seurakunta -neuvola -puhe- ja toimintaterapeutit,fysiterapeutti - oppilashuoltoryhmä -kirjasto -Tuusulan museot -Roinilan päiväkoti

6 Arvio yhteistyön onnistumisesta ja yhteistyön kehittämisestä 7. KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ASIAT Tähän kirjataan ja tarkennetaan toimintatapoja; miten kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat otetaan esiopetusyksikössä huomioon. Lähtökohtana on kielen rikastaminen ja oman kulttuurin tunteminen. Tarkastelemme suomalaisuutta, Suomen luontoa, kansanperinnettä, kieltä, juhlaperinnettä, suomalaista taidetta (kuvataide, musiikki, teatteri,kädentaidot, liikuntakulttuuri). Tutustumme Tuusulanjärven taiteilijoihin (Sibelius, Halonen, Wendelin, Kivi). Huomioimme lapsista nousseet kiinnostuksen kohteet eri kulttuureihin ja tarkastelemme niitä yhdessä. Suomi toisena kielenä opetus Ryhmässämme on tällä hetkellä arabiaa kotikielenään puhuva lapsi. Hänelle järjestetään ja tuetaan oppimistilnteita pinryhmissä ja kahdenkeskisissä oppimistilanteissa. Käytämme Kili- materiaalia ja PCS-kuvia toiminnassa. Miten eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus toteutettiin? 8. HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Koulutuksen tarpeet ja painopistealueet, mentorointi, yhteistyö Henkilökunta osallistuu aktiivisesti koulutuksiin. Kaksi ryhmästä tarvitsee ensiapukoulutuksen. Koulutusten toteutuminen, ammatillinen kehittyminen

7 9. HUOLTAJIEN PALAUTE Keskeiset arviointipalautteesta saadut tulokset edelliseltä lukuvuodelta. 9.1 HUOLTAJIEN PALAUTE kevät (toteutetaan keväisin jokaisessa yksikössä) Keskeiset tulokset keväältä 9.2 PALAUTTEESTA AIHEUTUVAT ASIAT Kehittämiskohteet, koulutustarpeet, vaikutukset seuraavan toimintavuoden suunnitteluun jne. 10. KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA RESURSSOINTI Yksikössä käytössä olevat yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodot, tuen resurssien riittävyys, tulkitsemis- ja avustamispalvelut Tuusulan opetustoimen Oppilashuolto ja pedagoginen tuki käsikirjassa ja Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelmassa on kuvattu oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät toimintamallit. Käsikirja on luettavissa Kaiussa ja opetussuunnitelma Tuusulan www sivuilla. Miten oppimisen tuen järjestelyt toteutuivat ja onnistuvat? Arvio tuen resurssien riittävyydestä 11. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA

8 Oppilashuoltoryhmä ja sen toimintatavat yksikössä Yksikön toimintatavat ja käytänteet kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa Oppilashuolto toimii alueellisesti ja toimintavat sovitaan yhdessä oppilashuoltoryhmän kokoontumisissa. Yksilöllinen oppilashuolto sovitaan perheiden, veon ja tarvittaessa ulkopuolisten tahojen kanssa.päiväkodissamme on käytössä Askeleittain- materiaali. Miten oppilashuoltotyö onnistui ja miten sitä tulisi kehittää edelleen? 11.1 OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT Oppilashuollon henkilöstö esiopetuksessa ja arvio esiopetuspaikan tarpeesta: Arvioitaessa esiopetuksen oppilashuollon kokonaistarvetta tulee hyödyntää monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja - ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet, sekä tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä. psykologi: Niina Luhtala kuraattori: Kellokosken koulun kuraattori terveydenhoitaja: tarvittaessa Kellokosken koulun terveydenhoitaja 11.2 YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano: Alueen päiväkotien johtajat, esiopettajat,veo, koulupsykologi, kuraattori ja laaja-alainen erityisopettaja Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt: Toimintatavat ja käytännöt sovitaan syksyn ensimmäisessä oppilashuoltoryhmän kokoontumisessa. Oppilahuolto-ryhmä kokoontuu kaksi kertaa syksyllä ja kaksi kertaa keväällä, tarvittaessa useammin. Yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten tahojen kanssa liittyen yhteisölliseen oppilashuoltoon: Tarpeen mukaan. Yhteistyö lapsen ohjauksessa ja esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa: Yhteiset vanhempainillat, siirtopalaverit koulunopettajien ja esiopettajien kesken, tiedonsiirtopaperit esiopetuksesta kouluun siirrytäessä. Koulun ja esiopetuksen yhteishenkilönä toimii Ela Mira Mäntynen.

9 11.3 YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLTO Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista sekä kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Yksilökohtainen oppilashuolto toteutuu tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIEN KANSSA: Lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa: Perheiden kanssa keskustellaan oppilashuollon tarpeesta ja sovitaan yhteiset yhteiset käytännöt Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille: Yleisellä tasolla vanhempainillat. Yksittäisen lapsen kohdalla kunnan linjausten mukaisesti OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Miten esiopetuspaikassa on järjestetty kunnan oppilashuollon suunnitelmaan perehtyminen: Kunnan järjestämä koulutus, opppilashuollon asiantuntijoiden käyttö tarpeen mukaan ESIOPETUSPAIKAN OPPLASHUOLLON TOTEUTUMISEN (täytetään keväällä lukuvuosiarvioinnin yhteydessä) TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY Työsuunnitelman laatija Jaana Lammi ja Jaana Siitonen pvm Käsittely esiopetushenkilöstön ja rehtorin / varhaiskasvatusyksikön johtajan kanssa pvm