ESIOPETUKSEN TYÖ-, ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TYÖ-, - JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA Lukuvuosi YKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Pilke liikuntapäiväkoti Vauhti kunnallinen yksityinen Osoite Neitoperhonkuja Lahela Rehtori/varhaiskasvatusyksikön johtaja Tarja Haapsaari Puhelin Esiopetuksen päivittäinen työaika 9-13 Vastuuopettaja Tarja Haapsaari ja Suman Thind 2. TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMISTÄ OHJAAVAT PERIAATTEET Kirjaa tähän lyhyesti toimintakulttuurin keskeiset asiat. Pedagogisista ratkaisuista kerrotaan tarkemmin kohdassa 4. Esiopetus toteutetaan kirjattomana esiopetuksena. Lapset tekevät itse ns. kirjat esiopetukseen. Toimimme jaksotyöskentelyn periaatteella. Toimintakauteen mahtuu kuusi jaksoa, jotka ovat pituudeltaan 7 viikkoa, aina jakson viimeinen viikko on arviointi- ja suunnitteluviikko, tällöin tehdään myös itsearviointia lasten kanssa. Toiminnan lähtökohtana on projekti- ja teematyöskentely. Projektiseinälle tehdään näkyväksi projektin eteneminen, kasvattajien havainnot lasten oppimisesta, ajatuksista ja kiinnostuksenkohteista. Työkaluina mind-map kirjaukset, kuvat, valokuvat ja erilaiset lasten tuotokset. Teemme takautuvaa dokumetointia Vauhtisanomien muodossa, johon artikkelit kootaan. Lasten osallisuus, toimijuuus, heidän kuuntelunsa sekä mielenkiinnonkohteiden huomioiminen ovat toiminnnan keskiössä. Pidämme lastenkokouksia viikottain. Suunnittelemme, toteutamme ja arvioimme toimintaa yhdessä lasten

2 kanssa. Toteutamme myös toimintapistetyöskentelyä, johon on tehty erilaisia toiminnallisia pisteitä sen jakson aiheet ja monipuoliset työtavat huomioiden. Esim. työkaluina tabletit, logigot, toiminnallisuus, hienomotoriset tehtävät. Sosiogrammi tehdään kahdesti lukuvuoden aikana ryhmäytymisen ja leikkisuhteiden kehittämiseksi. Yhteiset säännöt ja äänestykset ovat toimintatapa, joilla rakennetaan niin lasten osallisuutta, yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta kuin ehkäistään kiusaamista. Kiva kaveri taitoja ja tunneosaamista korostetaan, lasten keskinäiseen ja kasvattajien väliseen vuorovaikutukseen kiinnitetään huomiota. Kannustus, toisten huomioiminen, yhdessä tehden, ihmetellen ja tutkien nähdään tärkeinä toiminnan periaatteina. Pilkkeen esiopetusryhmissä käytössä oleva esiopetuksen vuosikello on eteisessä näkyvillä vanhemmille ja muille - mitä olemme tehneet, mikä lapsia puhututtaa, kiinnostaa. Vanhempien toiveita ja ajatuksia esiopetusvuodeksi kysellään vanhempainilllassa. Pohditaan myös yhdessä: Mitä vanhempien mielestä tarkoittaa hyvinvoiva lapsi? Millainen on esiopetusikäinen lapsi? Mikä on keskeinen teema tämän ikäisen lapsen maailmassa? Miten lapsi näkee itsensä?lapsen suhde muihin ihmisiin? Suhde sääntöihin ja normeihin? Mikä motivoi tämän ikäistä lasta? Mitä tarvitsee? (hoiva, läsnäolo, virikkeet) Millaisia haasteita arjessa? Liikuntapäiväkoti Vauhdissa liikunta on tärkeä oppimisen väline.liikunta ohjaa lapsia myös terveisiin elämäntapoihin. Jokaiseen päivään luodaan mahdollisuuksia vapaaseen ja ohjattuun liikuntaan niin sisällä kuin ulkona. Lapset ideoivat ja esittelevät vuorollaan itse, tarvittaessa aikuisen tuella päivittäisiä pihaleikkejä, valitsevat siirtymätilanteisiin aamun ja päivän liikkeitä. Ilo kasvaa liikkuen projektin myötä aikuiset reflektoivat ja kehittävät lasten toimintaympäristöjä niin, että liikkumiseeen on paljon tilaa, liikuntavälineistö on myös lasten saatavilla ja liikunta toimii enegianpurkuna, jännitteiden laukaisijana ja hetken aloittajana päivittäin. Turhaa jonottamista pyritään välttämään ja liikuntamuotoja otetaan liikunnan vuosisuunnitelmasta ikätasoon ja kiinnostukseen sovitellen. Liikunta ja turvallinen tekemisen ilmapiiri ovat Vauhdissa esillä. Viikottaisten liikuntatuokioiden, metsäretkien sekä koko talon LiMu-(liikuntamusiikki)tuokioiden myötä opitaan sosiaalisia taitoja. Liikuntatuokioilla tutustutaan välineisiin lasten kiinnostuksen mukaan ja kaikille luodaan mahdollisuuksia liikkumisessa kehittymiseen, läheinen Toukkapuisto toimii usein urheilukenttänä. Liikuntataitoja ja oikeita liikeratoja otetaan mukaan aikuisen ohjeistuksella ja periaatteena on, että eskarit saavat esitellä omia taitojaan ja kokeilemalla löytää "sen oikean tavan". Monipuolisuuden takaa liikunnan vuosisuunnitelma. Kädentaidoissa olemme työstäneet kädentaitojen tekniikka ja välinevuosiympyrän josta poimimme tuokioille välineet mutta tuotoksien suunnittelijoina ovat lapset itse ja tuotoksia dokumentoidaan esille viikottain. Hienomotoriikkaa tuetaan kädentaitojen ja pistetyöskentelyn myötä. Myös hienomotorisia välineitä on lapsilla aina saatavilla. Liikunta-musiikkituokioilla (LiMu) korostuu liikunnallinen elämyksellisyys, satu, draama ja musiikki välineineen. Lisäksi toimintavuoteen mahtuu paljon muutakin kuten Yleisurheilukilpailut, Raatikkoteatteri, Pihaseikkailuja, Valon materiaaleja, Fikkari-ilta, Vauhdin presidentinvaalit ja uimakoulu Yksi esiopetusvuoden tärkeimmistä tavoitteista on saada lapsille positiivinen kuva itsestään oppijana. Myönteinen ilmapiiri tukee itsensä ilmaisua ja leikki nähdään tärkeänä oppimisen välineenä. Miten tavoitteet toteutuivat? Missä onnistuttiin? Mitä olisi voitu tehdä toisin? Ideoita ja ajatuksia huomioitavaksi seuraavalle toimintakaudelle

3 3. LUKUVUODEN TEEMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET Lukuvuoden teemat: Matka maailman ympäri, ilo kasvaa liikkuen Esiopetusyksikön toimintakulttuurin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin tai muuhun sisäiseen kehittämiseen liittyvät kehittämiskohteet: Kehittämiskohde 1: Hyvinvoiva lapsi (Tuusulan esiopetuksen yhteinen kehittämiskohde) Kehittämiskohde 2: Pedagoginen dokumentointi Kehittämiskohde 3: Työskentelyyn keskittyminen Arvio esiopetuksen teemojen ja kehittämiskohteiden toimivuudesta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset s euraavalle toimintakaudelle Teemat Tähän kirjataan arviointi teemojen toteutumisesta Kehittämiskohteet Tähän kirjataan arviointi kehittämiskohteiden toteutumisesta 4. PEDAGOGISET RATKAISUT Millaiset sisällöt painottuvat Esiopetussuunnitelman mukaiset pedagogiset ratkaisut: Jaksotyöskentely antaa hyvät raamit toteuttaa lasten kanssa yhdessä tavoitteellista, suunnitelmallista ja arvioivaa toimintaa. Käytämme monipuolisia työtapoja. Ilo kasvaa liikkuen- keholähtöisyys, toiminnalliset tehtäväpisteet antaa lapselle mahdollisuuden hänelle luontaisen tavan kautta oppimiseen. Lasten osallisuus ja toimijuus: lasten kokoukset-vuorovaikutus, keskustelua pohdintaa, ihmetystä, äänestäminen. Sovimme asioista yhdessä, teemme yhteiset säännöt ja toimintaperiaatteet. Lasten osallisuus näkyy käytäntössä parhaiten teema- ja projektityöskentelyssä. Lapset itse valitsevat ja äänestävät yhteisen projektin aiheen. Tänä syksynä: Matka maailman ympäri. Teemme ideakarttoja lasten kanssa, sanoin ja kuvin. Toteutamme tutkivan oppimisen periaatteita. säännölliset haastattelut ja sosiogrammi leikkikaverisuhteista. Leikin havainnointi, tunnetaitokasvatus. Pedagoginen ja takatuva dokumentointi. valokuvaus. Itsearvioinnin toteutus. Yksikön sisäinen yhteistyö: Talossa toteutetaan parityösketelyä: 2 lastentarhanopettajaa, 12 eskaria+ 4 viskaria. Sijaistus yli rajojen, Kunkin työntekijöiden osaamisen hyödyntäminen, pienryhmätoiminta sekä porrastus ulkoilussa ja ruokailuissa

4 Joustavat ryhmittelyt: pienryhmät, parityöskentely, leikkitaulu- kaverien valinta leikkipisteille Oppimisympäristöt: liikuntasali, eskaritila, muut pk:n tilat, päiväkodin piha, metsä, neljä eri lähipuistoa Monipuoliset työtavat: osallisuus, projektityöskentely, toiminnalliset työtavat, kehollisuus, leikki/ lelut, monipuoliset oppimisenmateriaalit ja työvälineet, tietokone, tabletit, kirjat, pelit, tutkimusvälineet Laaja-alainen osaaminen esiopetuksessa: Laaja-alainen osaaminen esiopetuksessa valmistaa elinikäiseen oppimiseen ja antaa pohjan kestävän elämäntavan omaksumiselle. Ajattelu ja oppiminen: esiopetuksessa havainnoidaan kuinka pitkällä on lapsen ajattelun taidot, näitä tuetaan vuorovaikutuksessa ja vahvistetaan lasten luottamusta omaan osaamiseensa. Mm. talomme viikottaisillla Limu tuokioilla sekä aamupiireissä tuemme lasten mielikuvitusta ja muistia erilaisin loruin, leikein,musisoinnin ja draamankeinoin. Teemme myös erilaisia tutkimus- ja ongelmanratkaisutehtäviä projektityöskentelyn aikana. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu: keskitymme hyvään vuorovaikutukseen ja edistämme lasten yhteistyötaitoja erilaisia toimintatapoja hyödyntäen. Keskustelemme mitä ovat Kiva kaveritaidot ja mitä ne merkitsevät. Kiinnitämme huomiota myös sovittelutaitoihin (miniverso). Itsestä huolehtiminen ja arjen taito: Tuemme ja edistämme lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveellisiä elämäntapoja, liikunta on toimintamme pääpaino. Rohkaisemme omatoimisuuteen ja itsestä ja omista tavaroista huolehtimiseen. Tuetaan lasta ottamaan vastuu omasta toiminnasta/ käytöksestä ja sen seurauksista. Käytämme lapsen mieli- materiaalia hyödyksemme. Monilukutaito: Tuemme lasten monilukutaitoa, käytämme kuvia apuna viikkosuunnitelmassa ja erilaisia ohjeita antaessa ja tehtäviä tehtäessä. Numerot ja kirjaimet on ryhmän seinällä. Tietoja viestintäteknologinen osaaminen: meillä on käytössä tietokone ja tabletteja, joita käytämme hyödyksemme viikottain. Ladataan tableteihin asianmukaiset pelit, jotka tukevat oppimista esim. ekapeli, Molla ABC, möllit, paperama, dots2dots, Molla riimiparit, mathsjump, matikkakunkku, Osallistuminen ja vaikuttaminen: Arvostetaan lasta, nähdään hänet oman elämänsä aktiivisena vaikuttajana ja elämänsä päätekijänä. Luodaan lapsille tilanteita, joissa he saavat osallistua ja pääsevät aidosti vaikuttamaan omaan toimintaansa. Suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä toimintaa. Pidetään lasten kokouksia, äänestetään asioista päätöksiä tehtäessä. Taataan kaikille mahdollisimman turvallinen, kannnustava ja iloa tuottava oppimisympäristö, jossa kaikilla on hyvä olla omana itsenään. Arvio esiopetuksen pedagogisten ratkaisujen toimivuutta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle 5. LUKUVUODEN KESKEISET TAPAHTUMAT Yksikön ulkopuolella tapahtuva toiminta: Ryhmät voivat järjestää retkiä yksikön alueen ulkopuolelle. Opettaja esittää retkestä suunnitelman koulun rehtorille/varhaiskasvatusyksikön johtajalle, joka tekee päätöksen retken toteuttamisesta. Syyslukukausi 1. jakson pyöräilyretket ti klo vanhempainilta

5 pe klo 9 olympialaiset to Teatteri Raatikko to klo 18 Fikkari-ilta (koko perhe mukaan) ke Itsenäisyyspäiväjuhlat/ Vauhdin presidentin valinta eskareista to klo 18 Vauhdin joulujuhla mahdollisesti museo vierailu Tuusulassa, Oopperaan meno Helsinkiin Kevätlukukausi Muista retkistä tiedotetaan myöhemmin. 6. YHTEISTYÖ Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Päivittäinen arjen tilanteet/ päivän kuulumiset keskustellen. Päätoimisena viestintäkanavana toimii Daisy. Esiopetusmateriaalia Daisyssä vanhemmille nähtävillä, vanhempien ilta ja LEOPS- keskustelut. Vauhdin yhteiset liikunnalliset iltatapahtumat. Kotitehtävä tulee jaksottain eskarin mukana kotiin, usein siihen liittyy kotona yhteistä puuhaa tai haastattelua. Keväällä kolmikantakeskustelut ja tiedonsiirtolomakkeiden päivitys koulua varten. Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä. Yhteistyössä huomioidaan Tuusulan esi- ja alkuopetuksen välisen minimiyhteistyön periaatteet. Yhteistyön rakentamista lähikoulun, Vaunukankaan koulun, 3-4luokan kanssa. Kouluvierailuja 2-3 lukuvuoteen. Esikoululaiset saavat tutustua fyysisesti koulun hienoon liikuntapihaan, sisätiloissa erilaisiin luokkahuoneisiin ja mahdollisesti keväällä voimme harjoitella ruokailua linjastolla. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Esim. varhaiskasvatusyksikkö, muu alueen esiopetus, ala- ja yläkoulu Mahdollinen yhteistyö läheisen Lahelanniityn esikoulun kanssa. Liikuntaleikkejä yms tuotosten esittelyä toisillemme ja verkostoitumista. Yhteistyö esikoululaisten oppimisen ja kehityksen tueksi: Neuvolan tiedonsiirtolomakkeiden välittäminen, VEOn säännölliset vierailut ja konsultointikäynnit sekä kirjastoauton viikottaiset vierailut. Lisäksi pyrimme pitämään yhteyttä myös seurakunnan ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Englannin kerho torstaisin. Arvio yhteistyön onnistumisesta ja yhteistyön kehittämisestä

6 7. KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ASIAT Tähän kirjataan ja tarkennetaan toimintatapoja; miten kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat otetaan esiopetusyksikössä huomioon. Suomi toisena kielenä opetus Kaksi S2 esikoululaista ryhmässämme, Repun takana ja Lauran päivän tarve - tuen tarpeen kartoitus. Pictokuvien käyttö, kuvamateriaalia esillä toiminnassa. Satuhetkien ja selkeän puheen käyttö. Yhteistyö neuvolan kanssa. Pedagogisen tuen arvio ja yhteistyöpalaverin mahdollinen tarve. Miten eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus toteutettiin? 8. HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Koulutuksen tarpeet ja painopistealueet, mentorointi, yhteistyö Pedagoginen dokumentointi koulutusta. Koulutusten toteutuminen, ammatillinen kehittyminen 9. HUOLTAJIEN PALAUTE Keskeiset arviointipalautteesta saadut tulokset edelliseltä lukuvuodelta.

7 9.1 HUOLTAJIEN PALAUTE kevät (toteutetaan keväisin jokaisessa yksikössä) Keskeiset tulokset keväältä 9.2 PALAUTTEESTA AIHEUTUVAT ASIAT Kehittämiskohteet, koulutustarpeet, vaikutukset seuraavan toimintavuoden suunnitteluun jne. 10. KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA RESURSSOINTI Yksikössä käytössä olevat yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodot, tuen resurssien riittävyys, tulkitsemis- ja avustamispalvelut Tuusulan opetustoimen Oppilashuolto ja pedagoginen tuki käsikirjassa ja Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelmassa on kuvattu oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät toimintamallit. Käsikirja on luettavissa Kaiussa ja opetussuunnitelma Tuusulan www sivuilla. Miten oppimisen tuen järjestelyt toteutuivat ja onnistuvat? Arvio tuen resurssien riittävyydestä 11. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuoltoryhmä ja sen toimintatavat yksikössä Yksikön toimintatavat ja käytänteet kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa Viikoittaiset palaverit tiimissä. Talonkokoukset viikoittain. VEOn kokoonkutsumana kuukausittaiset OHR -palaverit yhteisöllisesti lähiesikouluryhmien kanssa. Kiusaamisen ehkäisyä varten on Vauhdissa tehty oma toimintamalli.

8 Lapsen kuuleminen, tilanteeseen puuttuminen ja selvittäminen. Tilanteen selvittämiseksi toimitaan yhdessä lasten kanssa keskustellen ja minusta tuntuu kertoen. Tilanteista tiedotetaan esikoululaisten vanhemmille ja tilanteita seurataan jatkossa, jos on tarve puuttua tilanteeseen uudelleen. Osallistaminen ja yhteinen vastuunkanto koetaan lapsiryhmässä etuna kiusaamisen vähentämiseksi. Väkivaltatilanteessa teemme Läheltäpiti -lomakkeen ja keskustelemme esikoululaisen huoltajien kanssa tilanteen korjaamiseksi ja saman ennaltaehkäisemiseksi. Kaverisuhteita ja ryhmäytymistä seurataan esikouluryhmässä sosiogrammin avulla, joka tehdään säännöllisesti. Lukuvuoden edetessä yhteisöllisiä ja yksilöllisiä tilanteita havainnoidaan ja niitä ohjataan eteenpäin tilanteen sitä vaatiessa. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö ja yhteisymmärryksen löytäminen korostuvat lapsen parhaaksi. Miten oppilashuoltotyö onnistui ja miten sitä tulisi kehittää edelleen? 11.1 OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT Oppilashuollon henkilöstö esiopetuksessa ja arvio esiopetuspaikan tarpeesta: Arvioitaessa esiopetuksen oppilashuollon kokonaistarvetta tulee hyödyntää monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja - ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet, sekä tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä. psykologi: kuraattori: terveydenhoitaja: Krista Rastas 11.2 YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano: Päiväkodin johtaja ja esikoulun opettaja, tiimin opettaja ja lähihoitaja, VEO/EO, PSY. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt: Päiväkodin johtaja toimii sihteerinä OHR-lomaketta käyttäen. Ennalta sovitun puheenjohtajan/veon aikatauluttamana käydään esille nousseita yhteisöllisiä asioita keskustellen läpi. Yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten tahojen kanssa liittyen yhteisölliseen oppilashuoltoon: Yhteistyö VEOn kautta. Suosittelut, pedagogiset arviot, lausunnot ja lähetteet.

9 Yhteistyö lapsen ohjauksessa ja esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa: Kolmikantakeskustelu vanhempien ja esikoululaisen kanssa, tiedonsiirtolomakkeen ja siihen tehostetun tuen ja pedagogisen arvion liitteeksi lisääminen vanhempien allekirjoituksin koulua varten YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLTO Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista sekä kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Yksilökohtainen oppilashuolto toteutuu tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIEN KANSSA: Lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa: Lasta kuullaan ja hänen kanssaan keskustellaan asioista jotka haastavat ja jotka onnistuvat, esikoululaisen oma päättely ja pohdinta on tärkeää asian edistämiseksi. Perheen kanssa tehtävän yhteistyön rakentaminen on tavoite ja iso voimavara toiminnan eteenpäin viemiseksi. Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille: Vanhempainillassa on esitelty "polku" huolen kartoittamisessa ja oppilashuollon merkitys ja kokoonpano. Vanhempien roolia esikoululaisensa huoltajana korostetaan ja miten tärkeää on yhteistyötä tehdä varhaisessa vaiheessa jolloin lapsi saa nopeammin oikean tarkoitetun tuen oppimisensa rinnalle OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Miten esiopetuspaikassa on järjestetty kunnan oppilashuollon suunnitelmaan perehtyminen: Kunnan lomakkeet ovat käytössä ja niiden saatavuudessa erityisesti VEO on ansioituneessa roolissa näin yksityisen päiväkodin näkökulmasta, koska emme ole samassa sähköisessä järjestelmässä muiden yksiköiden kanssa ESIOPETUSPAIKAN OPPLASHUOLLON TOTEUTUMISEN (täytetään keväällä lukuvuosiarvioinnin yhteydessä)

10 TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY Työsuunnitelman laatija Tarja Haapsaari pvm Käsittely esiopetushenkilöstön ja rehtorin / varhaiskasvatusyksikön johtajan kanssa pvm