ESIOPETUKSEN TYÖ-, ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TYÖ-, - JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA Lukuvuosi YKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Mikkolan päiväkoti/mikkolan koulun esiopetusryhmä kunnallinen yksityinen Osoite Jussilantie 16/pähkinämäentie 215 Rehtori/varhaiskasvatusyksikön johtaja Eija Lehtinen/Rehtori Harri Näkki Puhelin Sähköposti eija.lehtinen@tuusula.fi/harri.nakki@tuusula.fi Esiopetuksen päivittäinen työaika 8:45-12:45 Vastuuopettajan nimi ja sähköpostiosoite Anna-Marja Vilhunen anna-marja.vilhunen@tuusula.fi, Iina Backman-Karhula iina.backman-karhula@tuusula.fi Henkilökunta (tehtävät, lto, lh, avustaja ja henkilömäärä) 2 esiopettajaa, 1 lastenhoitaja ja 1,5 ryhmäavustajaa KUINKA MONTA ESIOPETUSRYHMÄÄ ON ESIOPETUSTA ANNETTAESSA MUODOSTUNUT SEURAAVAN RYHMÄLUOKITUKSEN MUKAAN? Ryhmän koko yli 26 Suurin ryhmäkoko, perustelut Erillinen esiopetusryhmä koulussa

2 Yhdistettynä alkuopetuksen kanssa Päiväkodin esiopetusryhmä koulussa 1 Erillinen esiopetusryhmä päiväkodissa Yhdistettynä alle 6-vuotiaiden päivähoitolasten kanssa Miten toiminta käytännössä toteutetaan, jos esiopetusta annetaan ryhmässä, jossa on esiopetusikäisiä ja heitä nuorempia lapsia. ESIOPPILAIDEN LUKUMÄÄRÄ JA OPETUSKIELI Tytöt 13 Suomenkielisessä opetuksessa 23 Pojat 10 Ruotsinkielisessä opetuksessa 0 Yhteensä 23 Muu kieli, mikä - Tehostetun tuen lapset 2 Erityinen tuki, pidennetty oppivelvollisuus 0 Lisätietoja MITEN KULJETUS ON JÄRJESTETTY Kuljetus Kuljetus esiopetukseen esiopetuksesta Mahdolliset

3 (lukumäärä) (lukumäärä) päivähoitoon perustelut Kunta on järjestänyt erikseen maksuttoman kuljetuksen Kunta on järjestänyt maksuttoman kuljetuksen koulukuljetuksen yhteydessä Vanhemmat hoitavat kuljetukset 23 ESIOPETUSYKSIKÖN TOIMINTAKULTTUURIN PÄÄPERIAATTEET Kirjaa tähän lyhyesti toimintakulttuurin keskeiset asiat. - Yhteistyö alkuopetuksen kanssa. - Digitaitojen harjaannuttaminen - Huiske esiopetusmateriaalin hyödyntäminen - Lähiliikuntapaikan monipuolinen hyödyntäminen - Lapsen sopeutuminen ja toimiminen kouluympäristössä Miten tavoitteet toteutuivat? Missä onnistuttiin? Mitä olisi voitu tehdä toisin? Ideoita ja ajatuksia huomioitavaksi seuraavalle toimintakaudelle LUKUVUODEN TEEMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET Tähän kirjataan lukuvuoden teema, joka näkyy lapsille ja huoltajille. Teema avataan muutamalla lauseella. Lukuvuoden teemat: - Suomi 100-vuotta, yhteisöllisyys ja positiivinen pedagogiikka

4 Suomi 100-vuotta teemaa käsitellään laajasti koko loppusyyslukukauden ajan. Alustamme Suomi- teemaa käyden läpi Suomen kansalliseläimiä ja kasveja. Lasten kanssa keskustellaan siitä, mitä suomalaisuus heidän mielestään on.lasten omat näkemykset suomalaisuudesta konkretisoituvat mm. kädentöiden ja askarteluiden kautta. Herättelemme lasten tietoisuutta asiaan ja käsittelemme Suomi aihetta lasten kiinnostuksen kohteiden mukaan. Lapsia kiinnostavia aihepiirejä työstetään mm. taidekasvatuksessa ja musiikissa. Teema huipentuu koulun yhteiseen itsenäisyyspäivän juhlaan. Henkilökunta pyrkii mahdollistamaan lapsilähtöisen näkökulman Suomi teeman käsittelyyn tarjoten virikkeitä, tietoa ja menetelmiä. Vuoden aikana lapsille luetaan satuhetkillä hyvää suomalaista lastenkirjallisuutta. Myös tärkeät merkkipäivät kuten A. Kivi ja Runeberg huomioidaan kirjallisella saralla ja koko koulun yhteisillä lauluhetkillä. Syvennymme yhteisöllisyys-teemaan vuoden kuluessa. Minä esiopetusryhmässä, minä osana kouluyhteisöä Positiivinen pedagogiikka. Omien vahvuuksien ja voimavarojen löytäminen ja niiden hyödyntäminen esiopetusvuoden aikana. Esiopetusyksikön toimintakulttuurin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin tai muuhun sisäiseen kehittämiseen liittyvät kehittämiskohteet: Kehittämiskohde 1: Yhteisöllisyys (Tuusulan esiopetuksen yhteinen kehittämiskohde) Kehittämiskohde 2: Omien vahvuuksien tunnistaminen Kehittämiskohde 3: Digitaitojen vahvistaminen, käytössä olevien laitteiden tutuksi tekeminen Arvio esiopetuksen teemojen ja kehittämiskohteiden toimivuudesta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle Teemat Tähän kirjataan arviointi teemojen toteutumisesta Kehittämiskohteet Tähän kirjataan arviointi kehittämiskohteiden toteutumisesta PEDAGOGISET RATKAISUT Millaiset sisällöt painottuvat Esiopetussuunnitelman mukaiset pedagogiset ratkaisut: Pienryhmätoiminta, vakiintunut yhteistyö alkuopetuksen kanssa Yksikön sisäinen yhteistyö: Päiväkodin kanssa yhteiset tutut sijaiset viikoittain.( esim. palaverivalvonta) Joustavat ryhmittelyt: Esiopetustoiminta kahdessa ryhmässä, ruokailut koululaisten kanssa koulun ruokasalissa. Ulkoilu koulun pihalla.

5 Oppimisympäristöt: - Koulun tilat: mm. ruokasali, liikuntatilat ja musiikkiluokka - Urheilukeskus ja Hyrylän palvelut - Lähiympäristö Työtavat: Lasta huomioiva, leikkimielinen ja johdonmukainen toimitatapa. Huomioidaan lasten erityistarpeet ja erityispiirteet. Arvio esiopetuksen pedagogisten ratkaisujen toimivuutta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle YHTEISTYÖ Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö - Vanhempainilta - Päivittäiset keskustelut vanhempien kanssa tuonti- ja hakutilanteissa. - Daisy -Kuukausitiedote Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja koulun välillä. Tähän kuvataan esiopetuksen yksiköiden välinen yhteistyö ja koulun kanssa tehtävä yhteistyö. Tuusulaan laadittu esi- ja alkuopetuksen välille minimiyhteistyön periaatteet (arviointimateriaalissa). Jatkamme jo vuosia hyvin toiminutta yhteistyötä alkuopetuksen kanssa. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Esim. yläkoulu - Kevättalvella vanhojentanssit Hyrylän lukiolla - Kunnan tarjoamat kulttuuripalvelut (esim. kirjastoauto) Arvio yhteistyön onnistumisesta ja yhteistyön kehittämisestä KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ASIAT Tähän kirjataan ja tarkennetaan toimintatapoja; miten kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat otetaan esiopetusyksikössä huomioon.

6 Huomioidaan lasten omat kulttuuritaustat. Käsittelemme monikulttuurisuusteemaa peilaten suomalaiseen kulttuuriin ja suomalaisen kulttuurin erityispiirteisiin. Perehdymme lapsiryhmämme erilaisiin kulttuuritaustoihin mm. älytaulun kautta, tutkien esim. ruoka- ja tapakulttuureita. Huomioimme myös lapsista itsestään nousevat kiinnostuksenkohteet kyseiseen teemaan liittyen. Suomi toisena kielenä opetus Tällä hetkellä ryhmässämme ei ole S2 opetuksessa olevia lapsia. Kahden- tai useamman kielen omaavien lasten kohdalla lasten kielenkehitystä seurataan osana normaalia esiopetustoimintaa. Kielen kehitykseen kiinnitämme huomiota mm. keskusteluiden kautta esimerkiksi aamupiirissä (rohkaistuminen, itseluottamus), monipuolisten kielellisten tehtävien kautta ja lukemalla lapsille erityyppisitä suomalaista kirjallisuutta. Eskaritoiminnassa ovat mukana myös riimipareilla riimittelyt ja loruttelut. Tarvittaessa voimme konsultoida koulumme laaja-alaista erityisopettajaa S2 opetuksen järjestämisessä. Miten eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus toteutettiin? T KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA RESURSSOINTI Yksikössä käytössä olevat yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodot Tuen resurssien riittävyys Tulkitsemis- ja avustamispalvelut Tuusulan opetustoimen Oppilashuolto ja pedagoginen tuki käsikirjaan ja Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelmaan on kuvattu oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät toimintamallit. Käsikirja on luettavissa Kaiussa ja opetussuunnitelman Tuusulan www. sivuilla. - Ryhmässä kaksi avustajaa (1,5) Ryhmässä olisi tarve kahdelle kokopäiväiselle avustajalle. - Erityisopettaja Marja Kluuskerin tunnit 2 kertaa viikossa (yht. viisi lasta) - VEO Jari Tiensuu konsultoi noin kerran kuukaudessa ja osallistuu palavereihin tarvittaessa. Miten oppimisen tuen järjestelyt toteutuivat ja onnistuvat? Arvio tuen resurssien riittävyydestä HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Koulutuksen tarpeet ja painopistealueet, mentorointi, yhteistyö Henkilökunta osallistuu mahdollisuuksien mukaan kunnan järjestämiin koulutuksiin.

7 Koulutusten toteutuminen, ammatillinen kehittyminen HUOLTAJIEN PALAUTE (toteutetaan keväisin jokaisessa yksikössä) Keskeiset tulokset PALAUTTEESTA AIHEUTUVAT ASIAT Kehittämiskohteet, koulutustarpeet, vaikutukset seuraavan toimintavuoden suunnitteluun jne. OPPILASHUOLTO Oppilashuoltoryhmä ja sen toimintatavat yksikössä Yksikön toimintatavat ja käytänteet kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa Osallistumme koulun oppilashuoltoryhmän toimintaan; yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, alueellinen oppilashuoltoryhmä, sekä tarvittaessa yksilöllinen oppilashuolto. Kiusaamista kohtaan nollatoleranssi. Väkivaltatilanteissa toimitaan kunnan ohjeitten mukaisesti. Miten oppilashuoltoyö onnistui ja miten sitä tulisi kehittää edelleen? OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT Oppilashuollon henkilöstö esiopetuksessa ja arvio esiopetuspaikan tarpeesta: Arvioitaessa esiopetuksen oppilashuollon kokonaistarvetta tulee hyödyntää monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja - ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet, sekä tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä. lyhyt kuvaus esiopetusyksiköstä ja esiopetusyksikön ympäristöstä: Sijaitsemme Mikkolan koululla. Ryhmässä 23 lasta. psykologi:madeline-elena Witham kuraattori: Emma Rantanen terveydenhoitaja: Heidi Väyrynen

8 esiopetuksen näkemys ko. palveluiden riittävyydestä: Palvelut ovat riittävät YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO JA SEN TOIMINTATAVAT: yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano: Mikkolan varhaiskasvatusyksikön johtaja Eija Lehtinen, VEO Jari Tiensuu, esiopettajat Anna-Marja Vilhunen ja Iina Backman-Karhula, terveydenhoitaja Heidi Väyrynen, koulupsykologi Madeline-Elena Witham ja koulukuraattori Emma Rantanen yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt: Eija Lehtinen kutsuu oppilashuoltoryhmän kokoon 2 kertaa syksyllä ja 2 kertaa keväällä. yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten tahojen kanssa liittyen yhteisölliseen oppilashuoltoon:neuvola yhteistyö lapsen ohjauksessa ja esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa: Tukea tarvitsevien lasten siirtopalaverit keväällä vanhempien luvalla. Tiedonsiirto esiopetuksesta kouluun tuleville opettajille. Terveydenhoitaja kutsuu keväällä eskarilaiset tutustumiskäynnille luokseen. YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä lasta koskevan asian käsittelyssä: Vanhemmilta pyydetään lupa lasten asioiden käsittelemistä varten yksilöllisessä oppilashuoltoryhmässä. oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys esiopetuksessa kuka vastaa, missä säilytetään: Esiopettaja/varhaiskasvatuksen erityisopettaja laatii, säilytys johtajan arkistoissa. lapsen sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen esiopetuksessa: Lääkärintodistuksella sekä vanhempien ohjauksessa toteutetaan tarvittava lääkehoito/ruokavalio. yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen yhteydessä: Varhaiskasvatuksen erityisopettaja, koulupsykologi ja koulukuraattori sekä rehtori ovat mukana tarvittaessa, myös lasten kuntoutusryhmä (Laku) yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa: yksityiset sekä kunnalliset terapeutit OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIEN KANSSA: lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa: Lasta ja vanhempia kuullaan yksilökohtaisessa oppilashuollossa, tavoitteiden asettamisessa sekä sen toteuttamisessa ja arvioinnissa. yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille: Sähköpostitse, puhelimitse sekä suullisesti.

9 OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Miten esiopetuspaikassa on järjestetty kunnan oppilashuollon suunnitelmaan perehtyminen ja esiopetuskohtaisen suunnitelman laatiminen: Kukin kasvattaja tutustuu suunnitelmiin ja esiopetuskohtainen suunnitelma laaditaan yhteistyöss esiopettajien kesken. ESIOPETUSPAIKAN OPPLASHUOLLON TOTEUTUMISEN (täytetään keväällä lukuvuosiarvioinnin yhteydessä) TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY Työsuunnitelman laatija Iina Backman-Karhula, Anna-Marja Vilhunen pvm Käsittely esiopetushenkilöstön ja rehtorin/pk johtajan kanssa