ESIOPETUKSEN TYÖ-, ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TYÖ-, - JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA Lukuvuosi YKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Notkopuiston päiväkoti kunnallinen yksityinen Osoite Sivutie Jokela Rehtori/varhaiskasvatusyksikön johtaja Petteri Mikkola Puhelin Sähköposti petteri.mikkola@tuusula.fi Esiopetuksen päivittäinen työaika Vastuuopettajan nimi ja sähköpostiosoite Päivi Kiili paivi.kiili@tuusula.fi Liisa Soini liisa.soini@tuusula.fi Henkilökunta (tehtävät, lto, lh, avustaja ja henkilömäärä) Vanamot (integroitu erityisryhmä): VEO, LTO, LH, Ryhmäkohtainen avustaja Tuulenpesä: LTO, LH, Ryhmäkohtainen avustaja KUINKA MONTA ESIOPETUSRYHMÄÄ ON ESIOPETUSTA ANNETTAESSA MUODOSTUNUT SEURAAVAN RYHMÄLUOKITUKSEN MUKAAN? Ryhmän koko yli 26 Suurin ryhmäkoko, perustelut

2 Erillinen esiopetusryhmä koulussa Yhdistettynä alkuopetuksen kanssa Päiväkodin esiopetusryhmä koulussa Erillinen esiopetusryhmä päiväkodissa 1 Yhdistettynä alle 6-vuotiaiden päivähoitolasten kanssa 1 Miten toiminta käytännössä toteutetaan, jos esiopetusta annetaan ryhmässä, jossa on esiopetusikäisiä ja heitä nuorempia lapsia. Vanamot: Toteutetaan pienryhmätoimintaa ESIOPPILAIDEN LUKUMÄÄRÄ JA OPETUSKIELI Tytöt 5 Suomenkielisessä opetuksessa 15 Pojat 10 Ruotsinkielisessä opetuksessa Yhteensä 15 Muu kieli, mikä Tehostetun tuen lapset 4 Erityinen tuki, pidennetty oppivelvollisuus 2 Lisätietoja 2 esiopetusikäistä poikaa on integroidussa erityisryhmässä MITEN KULJETUS ON JÄRJESTETTY Kuljetus Kuljetus Mahdolliset

3 (lukumäärä) esiopetukseen esiopetuksesta päivähoitoon (lukumäärä) perustelut Kunta on järjestänyt erikseen maksuttoman kuljetuksen Kunta on järjestänyt maksuttoman kuljetuksen koulukuljetuksen yhteydessä Vanhemmat hoitavat kuljetukset 15 ESIOPETUSYKSIKÖN TOIMINTAKULTTUURIN PÄÄPERIAATTEET Kirjaa tähän lyhyesti toimintakulttuurin keskeiset asiat. Kouluvalmiustaitojen sekä kielellisten- ja matemaattisten taitojen harjaannuttaminen. Sosiaalisten-, vuorovaikutusja tunnetaitojen harjoitteleminen. Kunnioittavan luontosuhteen muodostuminen. Motoristen taitojen monipuolinen kehittäminen. Miten tavoitteet toteutuivat? Missä onnistuttiin? Mitä olisi voitu tehdä toisin? Ideoita ja ajatuksia huomioitavaksi seuraavalle toimintakaudelle LUKUVUODEN TEEMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET Tähän kirjataan lukuvuoden teema, joka näkyy lapsille ja huoltajille. Teema avataan muutamalla lauseella. Lukuvuoden teemat: Oma asuinympäristö ja minä itse. Tästä laajennamme teemaa lasten mielenkiinnon kohteiden, kykyjen ja taitojen mukaan huomioiden lasten osallisuus. Vanamot tekevät kerran viikossa luontoretken

4 ja Tuulenpesä toimii metsäympäristössä n. neljänä päivänä viikossa.toiminnassa huomioidaan juhlapyhät, esim. Suomi 100 vuotta, joulu ja pääsiäinen. Kevätretki tullaan tekemään. Esiopetusyksikön toimintakulttuurin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin tai muuhun sisäiseen kehittämiseen liittyvät kehittämiskohteet: Kehittämiskohde 1: Yhteisöllisyys (Tuusulan esiopetuksen yhteinen kehittämiskohde) Laajeneva teema: Minä itse, oma perhe, eskariryhmä, Notkopuiston päiväkoti, oma asuinpaikka, Suomi, maapallo. Näiden teemojen myötä lapsi kokee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kehittämiskohde 2: Kiusaamisen nollatoleranssi Kehittämiskohde 3: Yhteistyö koulun kanssa Arvio esiopetuksen teemojen ja kehittämiskohteiden toimivuudesta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle Teemat Tähän kirjataan arviointi teemojen toteutumisesta Kehittämiskohteet Tähän kirjataan arviointi kehittämiskohteiden toteutumisesta PEDAGOGISET RATKAISUT Millaiset sisällöt painottuvat Esiopetussuunnitelman mukaiset pedagogiset ratkaisut: Projektityöskentelyssä ilmiöpohjainen oppiminen, pienryhmätoiminta sekä lasten kiinnostuksen kohteiden huomioiminen. Käytössä Ipadit, joihin on ladattu mm. Ekapeli ja Vektori. Otamme toiminnassa huomioon lasten toiveita sekä kiinnostuksen kohteita ja suunnittelemme toimintaa sen pohjalta. Yksikön sisäinen yhteistyö: Joka toinen kuukausi Vanamot ja Tuulenpesä tapaavat yhteisen tekemisen merkeissä joko liikuntasalissa tai luonnossa. Joustavat ryhmittelyt: Lapset on jaettu erilaisiin ryhmiin taitojen tai sosiaalisten suhteiden perusteella. Oppimisympäristöt: Vanamot: Kaksi huonetta, joista toinen on ryhmätila ja toinen lepotila. Lisäksi on pienryhmähuone, jota käytetään terapia- ja pienryhmätuokioilla. Sisä- ja ulkoeteinen. Tuulenpesän metsäeskari: Päiväkodin läheinen luontoympäristö, jossa työskentelemme n. neljä kertaa viikossa. Sisällä kaksi erillistä huonetta, joista toinen toimii lepotilana. Erillinen pienryhmähuone, yhteinen eteinen ja wc pienten ryhmän kanssa Molemmilla ryhmillä ruokailut päiväkodin salissa. Kerran viikossa liikuntasali käytössä. Työtavat:

5 Työtavat ovat toiminnallisia ja monikanavaisia. Lapsi on aktiivinen oppija toiminnan keskiössä. Lapset arvioivat omaa oppimistaan yhdessä aikuisen kanssa. Toiminnan ja oman työn arviointi ovat tärkeitä työkaluja aikuisille. Arvio esiopetuksen pedagogisten ratkaisujen toimivuutta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle YHTEISTYÖ Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Vanhempainilta, Daisy-sähköinen asiointi, päivittäinen kohtaaminen sekä esiopetussuunnitelmakeskustelut.vanhempia on pyydetty tulemaan päiväkodille seuraamaan esiopetustoimintaa. Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja koulun välillä. Tähän kuvataan esiopetuksen yksiköiden välinen yhteistyö ja koulun kanssa tehtävä yhteistyö. Tuusulaan laadittu esi- ja alkuopetuksen välille minimiyhteistyön periaatteet (arviointimateriaalissa). Esiopetusikäiset lapset menevät vähintään kerran syksyllä ja keväällä tutustumaan koulun toimintaan. Opettajat kokoontuvat suunnittelemaan yhteistä toimintaa. Keväällä järjestetään esikouluikäisten jalkapalloturnaus. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Esim. yläkoulu Neuvola, puheterapia, toimintaterapia, kirjasto, seurakunta, Hyvinkään sairaala, psykologi, kasvatus-ja perheneuvola, lasten suojelu, perhetyöntekijä Arvio yhteistyön onnistumisesta ja yhteistyön kehittämisestä KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ASIAT Tähän kirjataan ja tarkennetaan toimintatapoja; miten kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat otetaan esiopetusyksikössä huomioon. Suomi 100-teeman yhteydessä tutustumme myös muihin kulttuureihin. Mietimme esim. miten suomalainen kulttuuri eroaa muista kulttuureista ja mitkä ovat suomalaisen kulttuurin erityispiirteitä. Suomi toisena kielenä opetus Ei ole

6 Miten eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus toteutettiin? KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA RESURSSOINTI Yksikössä käytössä olevat yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodot Tuen resurssien riittävyys Tulkitsemis- ja avustamispalvelut Tuusulan opetustoimen Oppilashuolto ja pedagoginen tuki käsikirjaan ja Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelmaan on kuvattu oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät toimintamallit. Käsikirja on luettavissa Kaiussa ja opetussuunnitelman Tuusulan www. sivuilla. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu 3-4 kertaa vuoden aikana. Ryhmä käsittelee esiopetusta ja ryhmiä koskevia asioita, ei yksittäisen lapsen asioita. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä on moniammatillinen ryhmä, johon voidaan kutsua esiopetuksen esdustajien lisäksi asiantuntijoita ja muita ryhmään kiinteästi kuulumattomia henkilöitä tarpeen mukaan. Yksilöllinen oppilashuolto kokoontuu tapauskohtaisesti. Yksilön oppilashuolto perustuu huoltajien/lapsen kirjalliseen suostumukseen. Yksilöllisessä oppilashuollossa mietitään yhdessä huoltajan/lapsen kanssa ketä palaveriin kutsutaan (psykologi, kuraattori yms.). Päiväkodissa käytössä turvallisuuskansio (päivitetty syksyllä 2016), pelastussuunnitelma on sähköinen. Sähköisessä pelastussuunnitelmassa on toimintatavat kriisi- ja vaaratilanteisiin. Esiopetuksessa käytössä Tuusulan varhaiskasvatuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma, Askeleittain-materiaali ja Miniverso sovittelu. Veo Paula Vaalivirta mukana seuraamassa ja konsultoimassa säännöllisesti. Integroidussa erityisryhmässä, Vanamoissa, ja Tuulenpesässä on ryhmäavustaja. Esiopetusryhmissä toteutetaan pienryhmätoimintaa ja varsinkin integroidussa erityisryhmässä on käytössä kuvat, viittomat ja kuvakommunikaatiotaulut. Myös Tuulenpesässä käytetään edellä mainittuja apukeinoja tarvittaessa.. Miten oppimisen tuen järjestelyt toteutuivat ja onnistuvat? Arvio tuen resurssien riittävyydestä

7 HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Koulutuksen tarpeet ja painopistealueet, mentorointi, yhteistyö Henkilökunta osallistuu tarjolla oleviin koulutuksiin. Esim. tänä syksynä pedagoginen johtajuus, postiviivinen pedagogiikka, liikuntakoulutus. Koulutusten toteutuminen, ammatillinen kehittyminen HUOLTAJIEN PALAUTE (toteutetaan keväisin jokaisessa yksikössä) Keskeiset tulokset PALAUTTEESTA AIHEUTUVAT ASIAT Kehittämiskohteet, koulutustarpeet, vaikutukset seuraavan toimintavuoden suunnitteluun jne. OPPILASHUOLTO Oppilashuoltoryhmä ja sen toimintatavat yksikössä Yksikön toimintatavat ja käytänteet kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa Kokoontuu kaksi kertaa syksyllä ja kaksi kertaa keväällä. Paikalla: Yksikön johtaja Petteri Mikkola Esiopettajat Päivi Kiili ja Liisa Soini Kuraattori Jarkko Levola Psykologi Nina Sinervo Veo Paula Vaalivirta Terveydenhoitaja Anne Imppola Tarvittaessa myös muita yhteistyökumppaneita, kuten puheterapeutti/toimintaterapeutti Nollatoleranssi kiusaamiseen: keskustellaan, neuvotellaan, sovitellaan (Miniverso). Miten oppilashuoltoyö onnistui ja miten sitä tulisi kehittää edelleen?

8 OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT Oppilashuollon henkilöstö esiopetuksessa ja arvio esiopetuspaikan tarpeesta: Arvioitaessa esiopetuksen oppilashuollon kokonaistarvetta tulee hyödyntää monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja - ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet, sekä tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä. lyhyt kuvaus esiopetusyksiköstä ja esiopetusyksikön ympäristöstä: Integroitu erityisryhmä Vanamot: Ryhmässä 8 lasta, joista 3 esiopetusikäistä. Vanamoilla on käytössä Notkopuiston uudet ja toimivat tilat: oma sisäänkäynti, pienempi ulkoeteinen ja isompi sisäeteinen, jossa voi tarvittaessa leikkiä. Lisäksi käytössä iso ryhmätila, lepohuone ja yksi pienryhmätila, jossa pidetään mm. terapioita. Tuulenpesä toimii päiväkodin vanhemmalla puolella. Eteis- ja WC-tilat ovat yhteiset pienten ryhmän kanssa. Käytössä on ryhmätila, lepohuone sekä pienryhmähuone. Ryhmä toimii metsässä n. neljänä päivänä viikossa. Ruokailu tapahtuu päiväkodin yhteisessä ruokalassa (aamupala, lounas, välipala). Käytössä on iso päiväkodin piha, lähiliikuntapaikat ja metsä. psykologi: Nina Sinervo kuraattori: Jarkko Levola terveydenhoitaja: Anne Imppola esiopetuksen näkemys ko. palveluiden riittävyydestä: Tällä hetkellä riittävä YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO JA SEN TOIMINTATAVAT: yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano: Varhaiskasvatusyksikön johtaja Petteri Mikkola. Muita jäseniä ovat esiopetusryhmän opettajat Päivi Kiili ja Liisa Soini, Veo tai laaja-alainen erityisopettaja Heidi Tuomikoski sekä oppilashuollon edustaja/edustajat. Lasten ja huoltajien osallisuus mahdollistetaan esim. kyselyiden ja vanhempaintoimikunnan kautta. yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt: Kokoontuu kaksi kertaa syksyllä ja keväällä. yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten tahojen kanssa liittyen yhteisölliseen oppilashuoltoon:tarvittaessa puhe-, toiminta- tai fysioterapia sekä kasvatus- ja perheneuvola tms. yhteistyö lapsen ohjauksessa ja esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa: Pertun Ela Heidi Tuomikoski ja Veo Paula Vaalivirta tekevät tiivistä yhteistyötä läpi vuoden. YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä lasta koskevan asian käsittelyssä: Tarpeen mukaan Veo kutsuu tarvittavat henkilöt. oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys esiopetuksessa kuka vastaa, missä säilytetään: Lukollisessa kaapissa johtajan huoneessa.

9 lapsen sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen esiopetuksessa: Erityisruokavalio ilmoitetaan kettiöön ja ryhmään, lääkärintodistukset, lapsen sairauden vaativa hoito toteutetaan yhteistyössä vanhempien, ryhmän työntekijöiden sekä esimiehen kanssa. yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen yhteydessä: Tarvittaessa yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa: Tarvittaessa, esim. neuvola, sairaala, lastensuojelu tms. OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIEN KANSSA: lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa: Huoltaja mukana halutessaan tai tarvittaessa. Tehostetun tuen suunnitelmat tehdään aina yhdessä huoltajien kanssa. yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille: Ennen palaveria ja palaverin jälkeen. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Miten esiopetuspaikassa on järjestetty kunnan oppilashuollon suunnitelmaan perehtyminen ja esiopetuskohtaisen suunnitelman laatiminen: Oppilashuollon suunnitelma on käyty etukäteen läpi. Esiopetuksen suunnitelman laatiminen on sovittu etukäteen ja toteutettu sovittuna aikana riittävällä kokoonpanolla. ESIOPETUSPAIKAN OPPLASHUOLLON TOTEUTUMISEN (täytetään keväällä lukuvuosiarvioinnin yhteydessä) TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY Työsuunnitelman laatija Päivi Kiili, Liisa Soini pvm Käsittely esiopetushenkilöstön ja rehtorin/pk johtajan kanssa