ESIOPETUKSEN TYÖ-, ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TYÖ-, - JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA Lukuvuosi YKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Päiväkoti Venlantupa kunnallinen yksityinen Osoite Anttilantie 20 Rehtori/varhaiskasvatusyksikön johtaja Riitta Mäkilä Puhelin Esiopetuksen päivittäinen työaika 9-14 (sisältää tunnin lepotauon) Vastuuopettaja Leena Roos, Jindra Sandmark 2. TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMISTÄ OHJAAVAT PERIAATTEET Kirjaa tähän lyhyesti toimintakulttuurin keskeiset asiat. Pedagogisista ratkaisuista kerrotaan tarkemmin kohdassa 4. Päiväkoti Venlantuvan toiminta rakentuu ilmaisutaitoon ja taidekasvatukseen. Toiminnassamme tuemme lasten luovuutta. Lasten ajattelua ja toimintaa eivät sido totutut tavat ja tutut näkemykset. Tehtävänämme on antaa lapsen luovuudelle siivet ja yllättävillekin ideoille rohkeuden toteutua. Toimintamme on kokonaisvaltaista: se on elämyksiin, tunteisiin, toimintaan, kokemuksiin ja tekemiseen perustuvaa kasvatusta. Annamme lapsille mahdollisuuden kokea asioita kaikilla aisteillaan. Kokonaisvaltaisen kasvatuksen ja opetuksen avulla pyrimme kehittämään lapsen taitoja monipuolisesti. Toiminnassamme tähtäämme lapsen kokonaispersoonallisuuden kehityksen turvaamiseen ja edistämiseen. Tarjoamme lapselle mahdollisuuden omaksua tietoja, taitoja ja valmiuksia taidekasvatuksen ja esiopetuksen eri alueilta ikänsä ja edellytystensä mukaisesti. Toiminnassamme tuemme ja harjoittamme myös lapsen sosiaalisia taitoja: ryhmässä olemista, yhteistyötä, toisten auttamista ja hyvien käytöstapojen opettelemista. Lisäksi kannustamme lapsia omatoimisuuteen ja itsenäisyyteen eri tilanteissa. Tuemme lapsia myös myönteisen minäkuvan ja itsetunnon kehittymisessä.

2 Lasten oppimisedellytysten kehittäminen: -lapsi omaa perustietoja, -taitoja ja valmiuksia eri alueilta ikänsä ja edellytystensä mukaisesti. -alkukartoitukset ja ko. lapselle edellytystensä mukainen esiopetussuunnitelma -monipuolinen ja kokonaisvaltainen esiopetus -esiopetuksemme tavoitteet ja toiminta suunnitellaan yksilöllisesti, lapsen kehitystasoa ja valmiuksia kunnioittaen Miten tavoitteet toteutuivat? Missä onnistuttiin? Mitä olisi voitu tehdä toisin? Ideoita ja ajatuksia huomioitavaksi seuraavalle toimintakaudelle 3. LUKUVUODEN TEEMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET Lukuvuoden teemat: Fantasiamaailma, satujen kiehtova maailma, kertomukset - mielikuvituksen ja luovuuden kehittäminen. Satujumpat, satumusiikkituokiot, teatterin eri muodot (varjo-, nukke-, pöytä-, keppi-, eläväteatteri), sadutus Mediakasvatus - still kuvat, animaatiot, videot, oma tarina kuvattuna, kerronta. Ateneum - taideteosten tulkinta Esiopetusyksikön toimintakulttuurin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin tai muuhun sisäiseen kehittämiseen liittyvät kehittämiskohteet: Lasten aktiivisuus ja osallisuus, toiminnallisuus, turvallisuus. Lasten arviointi- ja itsearviointitaitojen kehittäminen. Tutkimustoimintaa enemmän Kehittämiskohde 1: Hyvinvoiva lapsi (Tuusulan esiopetuksen yhteinen kehittämiskohde) Hyvä ryhmähenki, toisten huomioon ottaminen ja kunnioittaminen. Kimochis. Havainnointi ja seuranta, toimiva vuorovaikutus. Kehittämiskohde 2: Kielellisen tietoisuuden kehittäminen. Kielellisten taitojen kehitys on kokonaisuus, johon sisältyy kuunteleminen, puhuminen, lukeminen ja kirjoittaminen. 1.Satujen kuuntelu ja niistä kertominen. Sadun tapahtumien, syy- ja seuraussuhteiden sekä tunnelman hahmottaminen kehittää lapsen tapaa hahmottaa myös omaa maailmaansa ja käyttäytymistään. Sadut rohkaisevat, lohduttavat ja tukevat itsenäistymistä, vahvistavat sosiaalisia taitoja ja kehittävät tunne-elämää. Niissä käsitellään pelkoja ja pettymyksiä, toiveita, haaveita, hyvyyttä ja pahuutta jne. Satuja ja tarinoita käsiteltäessä lapsi oppii keskittymään kuuntelemiseen, ymmärtämään kuulemansa ja hänen sanavarastonsa kasvaa. Tavoitteena on myös tukea lapsen ymmärrystä ja tulkintaa liittämällä satujen tai kertomusten tapahtumat lapsen omaan maailmaan. 2.Sadutus - lapsi itse luo oman tarinan, sadun. Lapsi oppii vähitellen ilmaisemaan kokemuksia, tunteita ja pelkoja omalla tavallaan. Hän rohkaistuu käyttämään kieltä ja oppii arvostamaan sanomansa. Samalla aikuinen oppii tuntemaan lapsen maailmaa, tietoja, taitoja ja ajatuksia ja saa vihjeitä toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. 3.Kuvalukeminen. Sen tavoitteena on harjoitella kuvien sanoman ymmärtämistä, kehittää päättelykykyä ja laajentaa sanavarastoa. Kysymykset, vastaukset, pohdinta, nimeäminen, käsitteet, kuvan tapahtumat ja tunnelma, värit jne. 4.Runot. Runojen kieli on arkikieltä värikkäämpää ja se tarttuu helposti lapsen mieleen. Runot laajentavat sanavarastoa ja kehittävät kielen tajua.

3 5. Riimit, lorut ja arvoitukset viihdyttävät, kehittävät keskittymistä, muistia, mielikuvitusta ja lisäävät uskallusta käyttää kieltä luovasti. Hauskat ja hassut riimit lisäävät kielellistä oivallusta ja kielen mahdollisuuksien ymmärrystä 6.Yhteisleikit - edistävät puhe- ja vuorovaikutustaitoja, muistamista, keskittymistä, keksimistä, hoksaavaisuutta Kirjallisuus mm. Puhekuplia (Hakamo) Suuri leikkikirja (Aulio) Ilmaisua ipanoille, Sukkela suu, ketterä keho, Mopa, Kielitaito puhkeaa kukkaan, Tontun aarrearkku, Leikiten leikkiin, rohkeasti rooliin. Kehittämiskohde 3: Musiikillisen maailman laajetaminen ja musiikin käyttö osana arkea 1. Musiikki ja rytmilliset lorut elävöittämään siirtymätilanteita. 2. Musiikin ja rytmiikan käyttö odottelutilanteissa lisäämässä mm.kielellistä ja musiikillista kehitystä. 3. Rytmisoittimien monipuolinen käyttö ja melodiasoittimien käytön lisääminen ja monipuolistaminen.. Opitaan ottamaan kanteleet, laattasoittimet ja boomwhackersit osaksi arkea Käytetään rytmisoittimia monipuolisesti musiikkisaduissa ja runoissa. Osallistetaan lapsia entistä enemmän suunnittelemaan ja toteuttamaan musiikillisia tarinoita. Arvio esiopetuksen teemojen ja kehittämiskohteiden toimivuudesta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset s euraavalle toimintakaudelle Teemat Tähän kirjataan arviointi teemojen toteutumisesta Kehittämiskohteet Tähän kirjataan arviointi kehittämiskohteiden toteutumisesta 4. PEDAGOGISET RATKAISUT Millaiset sisällöt painottuvat Esiopetussuunnitelman mukaiset pedagogiset ratkaisut: Päiväkodin esiopetusryhmät: Esiopetusryhmä toimii omassa tilassa päiväkodissamme. Päivittäinen toiminta-aika , sisältäen lepotauon Tavoitteenamme on kehittää -lasten sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutustaitoja -luovuutta, kestävyyttä, aloitekykyä, esteettistä tajua -havaintoherkkyyttä eri aistialueella -oppimismotivaatioita, aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta -kielellistä tietoisuutta, sana- ja käsitevarastoa ja halua ja rohkeutta ilmaista ajatuksia ja tunteita -myönteistä suhtautumista matematiikkaan ja matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä -kykyä tehdä havaintoja elävästä ja elottomasta luonnosta ja ihmisen muovaamasta ympäristöstä -ilmaisua ja itsetuntemusta kuvataiteiden eri alueella -kiinnostusta musiikkiin ja musiikillista hahmottamista laulun, soiton, kuuntelun ja liikunnan avulla -liikunnan taitoja ja käsitystä omasta kehosta, karkeamotorisia taitoja -käden taitoja -valmiuksia kohdata uskontoon liittyviä asioita, kokea turvallisuutta, hiljaisuutta ja hartautta Yksikön sisäinen yhteistyö: Venlantuvassa on 2 esiopettajaa, josta aamuvuorossa oleva vastaa aamupäivän taidetuokiosta ja iltavuorossa oleva iltapäivän toiminnasta. Näin vuorotellaan viikottain ja yhteistyö on aina toiminut moiteettomasti.

4 Joustavat ryhmittelyt: Eskariryhmä toimii pääsääntöisesti yhtenä ryhmänä, mutta jos tarvetta on, voimme joustavasti tehdä muutoksia esim. ryhmän kokoonpanossa. Tilaa muunnellaan tarpeen tai lasten ehdotusten mukaan Oppimisympäristöt: Tavoitteenamme on oppimista edistävä ympäristö, jossa lapsen oma toiminta sekä vuorovaikutus toisten kanssa mahdollistavat ja tukevat oppimista. Toimiva vuorovaikutus - sekä opettajan ja lapsen välinen että lasten keskinäinen - on keskeinen. Myös monipuollisuus, muunneltavuus ja joustavuus kuuluu olennaisesti toimivaan oppimisympäristöömme. Lapset ovat mukana ympäristön muokkaamisessa, suunnittelevat tai vaikuttavat erilaisiin suunnitelmiin Monipuoliset työtavat: Työtapojamme ovat hauskuus ja leikinomaisuus, elämänläheisyys, eheyttäminen ja lapsen yksilöllisen kasvun ja kehittymisen tukeminen Keskeistä on edistää lasten luovuutta, aloitteellisuutta ja aktiivisuutta. Huomioimme esiopetukselle asetetut tehtävät ja tavoitteet, sekä lasten tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Toimimme ryhmänä, pareina ja myös itsenäisesti. Kaikki materiaalit ovat lasten ulottuvilla. Työtavat ovat hyvin monipuoliset - leikki, tutkimus, erilaiset teemat ja projektit, retket. Laaja-alainen osaaminen esiopetuksessa: Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen edistää lasten kasvua yksilönä ja yhteisön jäsenenä. Painopisteenä ovat kestävän elämätavan sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat. Kaikki opeteltavat tietosisällöt (Ajattelu ja oppiminen, Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, Monilukutaito) työstämme suunnitellusti ja edellä mainittujen työtapojen mukaisesti. Oppimisen prosessi on keskiössä, ei lopputulos. Tuemme lasten osallisuutta ja suunnittelemme yhdessä lasten kanssa. Tärkeänä näemme myös lasten arviointi- ja itsearviointitaitojen kehittäminen. Tavoitteenamme on vahvistaa lapsen tietoisuutta omasta oppimisesta, edistää kasvua ja vahvistaa lapsen itsetuntemusta niin, että lapsen käsitys itsestään toimijana ja oppijana laajenee. Tärkeää on, että lapsi kokee voivansa vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, tulee kuulluksi ja saa kokemuksia siitä, että voi vaikuttaa omaan viihtymiseensä, toimintaansa ja työskentelyynsä. Järjestämme viikottain eskariryhmän kokous, jossa lapset kertovat, mistä ovat pitäneet ja mistä eivät, mitä ja miten he ovat oppineet, missä tarvitsevat vielä harjoitusta, mitä haluaisivat muuttaa, miksi ja miten jne. Lapset arvioivat myös erilaisten valintojen ja työskentelyn onnistumisia ja vastuunottoaan erilaisisa työtehtävissä. Opettajina seuraamme lasten edistymistä, työskentelyä, käyttäytymistä (havainnointi ja dokumentoiti) ja annamme jokaiselle konkreettista, rohkaisevaa ja kannustavaa palautetta vahvuuksista ja kehittämisalueista niin, että lapsi pystyy rakentamaan myönteistä käsitystä itsestään oppijana. Lapsen arvioinnilla ohjaamme ja kannustamme oppimista sekä kehitämme lapsen edellytyksiä itsearviointiin, itseohjautuvuuteen ja oma-aloitteisuuteen. Arvio esiopetuksen pedagogisten ratkaisujen toimivuutta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle 5. LUKUVUODEN KESKEISET TAPAHTUMAT Yksikön ulkopuolella tapahtuva toiminta: Ryhmät voivat järjestää retkiä yksikön alueen ulkopuolelle. Opettaja esittää retkestä suunnitelman koulun rehtorille/varhaiskasvatusyksikön johtajalle, joka tekee päätöksen retken toteuttamisesta.

5 Syyslukukausi Retket Kansallisoopperaan, Raatikkoon, Heurekaan. Osallistumme Tuusulan kulttuuritoimen tarjoaviin taidepajoihin Kevätlukukausi Retket Eläinmuseoon, Kansallismuseoon, Ateneumiin, osallistumme Tuusulan kulttuuritoimen tarjoaviin taidepajoihin. Uimakoulu 4x viikolla 19 Muista retkistä tiedotetaan myöhemmin. 6. YHTEISTYÖ Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Eskarikeskustelut ja lapsen esiopetussuunnitelman laatiminen yhdessä vanhempien kanssa syksyllä ja sen arviointi keväällä. Joka päivä vaihdamme kuulumiset ja tarpeen mukaan sovimme ylimääräisestä keskustelusta. Pyrimme molemminpuoliseen, avoimeen ja luottavaiseen vuorovaikutussuhteeseen kasvatuskumppanuuden periaatteiden mukaisesti. Yhteistyömuotojamme ovat: aloituskeskustelut, vanhempainillat, keskustelut, lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laatiminen, yhteiset tapahtumat ja juhlat, arviointi ja palaute ja tiedotteet. Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä. Yhteistyössä huomioidaan Tuusulan esi- ja alkuopetuksen välisen minimiyhteistyön periaatteet. Toteutamme Tuusulan kunnan laatimaa minimiyhteistyön periaatetta Paijalan koulun kanssa. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Esim. varhaiskasvatusyksikkö, muu alueen esiopetus, ala- ja yläkoulu Yhteistyön päämääränä muiden asiantuntijoiden kanssa on lapsen hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen. Yhteistyötahojamme ovat terveys-, sosiaali- ja sivistystoimi - mm.erityislastentarhanopettaja, neuvola, perheneuvola, sosiaalityöntekijät, puheterapeutit,psykologit jne. Arvio yhteistyön onnistumisesta ja yhteistyön kehittämisestä 7. KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ASIAT Tähän kirjataan ja tarkennetaan toimintatapoja; miten kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat otetaan esiopetusyksikössä huomioon. Suomi ja suomalaisuus

6 Tutustumme Tuusulan kulttuurihistoriaan ja sen taiteilijoihin laajentuen Suomen merkittäviin taiteilijoihin kirjallisuuden, musiikin, tanssin ja kuvataiteen kautta. Perinneleikit, -laulut, -tanssit. Käsittelemme eri maita ja niiden kulttuuria, ja niissä puhuttuja kieliä (Hoksaamo, Unicefin aineistotcd/videot/ jne.) Päiväkodissamme toimii myös English Kids Club. Suomi toisena kielenä opetus Jos päiväkodissamme on eri kulttuuritaustaisia tai kielisiä lapsia esiopetuksessa, niin toimimme Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelman mukaisesti Miten eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus toteutettiin? 8. HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Koulutuksen tarpeet ja painopistealueet, mentorointi, yhteistyö Henkilökunta kouluttautuu pitkin vuotta. Tällä hetkellä tiedossa seuraavat koulutukset: Lasten tanssi, Satujooga, Pedagoginen dokumentointi, Lasten mielenterveyden edistäminen, EA päivitys,soiva satu ja sävelsatujen seitti Koulutusten toteutuminen, ammatillinen kehittyminen 9. HUOLTAJIEN PALAUTE Keskeiset arviointipalautteesta saadut tulokset edelliseltä lukuvuodelta. 9.1 HUOLTAJIEN PALAUTE kevät (toteutetaan keväisin jokaisessa yksikössä)

7 Keskeiset tulokset keväältä 9.2 PALAUTTEESTA AIHEUTUVAT ASIAT Kehittämiskohteet, koulutustarpeet, vaikutukset seuraavan toimintavuoden suunnitteluun jne. 10. KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA RESURSSOINTI Yksikössä käytössä olevat yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodot, tuen resurssien riittävyys, tulkitsemis- ja avustamispalvelut Tuusulan opetustoimen Oppilashuolto ja pedagoginen tuki käsikirjassa ja Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelmassa on kuvattu oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät toimintamallit. Käsikirja on luettavissa Kaiussa ja opetussuunnitelma Tuusulan www sivuilla. Miten oppimisen tuen järjestelyt toteutuivat ja onnistuvat? Arvio tuen resurssien riittävyydestä 11. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuoltoryhmä ja sen toimintatavat yksikössä Yksikön toimintatavat ja käytänteet kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa Oppilashuoltotyömme painopistealueita ovat kasvu- ja oppimisvaikeuksien varhainen havaitseminen, huolen esiin tuominen,vanhemmuuden vahvistaminen, lapsen oppimisen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille esiopetuksessamme työskenteleville aikuisille. Huoltajille annamme tietoa oppilashuollosta ja ohjaamme heitä tarvittaessa hakemaan oppilashuollonpalveluja.lisäksi huolehdimme esiopetusympäristömme terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Lasten ja vanhempien osallisuus oppilashuoltotyöhön mahdollistetaan esim. erilaisten kyselyiden avulla.

8 Päiväkodillemme on laadittu turvallisuus- ja pelastussuunnitelma.turvallisuussuunnitelmassa on toimintaohjeet kriisi-,uhka- ja vaaratilanteiden varalle. Esiopetuksen henkilökunnan vastuulla on käsitellä kiusaamisen vastaista toimintaa lapsiryhmän kanssa suunnitelmallisesti. Tuusulan kuntaan on laadittu "Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen"-suunnitelma, jota käytämme myös päiväkodissamme. Tarpeen mukaan kuraattori, psykologi ja terveydenhoitajat voivat osallistua kiusaamisen ehkäisyn totettamiseen esiopetusryhmässämme tai heidät voidaan kutsua myös vanhempainiltoihin. Miten oppilashuoltotyö onnistui ja miten sitä tulisi kehittää edelleen? 11.1 OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT Oppilashuollon henkilöstö esiopetuksessa ja arvio esiopetuspaikan tarpeesta: Arvioitaessa esiopetuksen oppilashuollon kokonaistarvetta tulee hyödyntää monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja - ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet, sekä tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä. psykologi: kuraattori: terveydenhoitaja: 11.2 YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano: Hyrylän alueen päiväkodin johtajat, esiopettajat, veo, psykologi, terveydenhoitaja, koulukuraattori Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt: Kokoonnumme 2x syyslukukaudella ja 2x kevätlukukaudella, tarvittaessa useammin. Lisäksi kutsumme asiantuntijoita tarpeen mukaan. Kokouksissa käsittelemme yleisiä asioita, eikä yksittäisen lapsen asioita. Laadimme kokouksista muistiot, joita säilytämme OHR kansiossa. Kansio säilytetään lukollisessa kaapissa toimistossa.. Yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten tahojen kanssa liittyen yhteisölliseen oppilashuoltoon: niin kuin edellä Yhteistyö lapsen ohjauksessa ja esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa: Lähetämme Tuusulan kunnan tiedonsiirtolomakkeen lapsen tulevaan kouluun ja tarvittaessa käymme keskustelemassa yksittäisten lasten asioista koulussa.

9 11.3 YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLTO Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista sekä kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Yksilökohtainen oppilashuolto toteutuu tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIEN KANSSA: Lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa: Lapsen huoltajille tiedotetaan oppilashuollosta ja ohjataan heitä hakemaan tarvitsemiaan palveluja. Suunnitelmallinen yhteistyö edistää huoltajien osallisuutta. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden konsultaatio on tärkeä yhteityömenetelmä oppilashuollossa. Kehittämistyö edellyttää myös Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille: Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä lapsen ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon lasten ikä ja edellytykset. Ratkaisuja huolenaiheisiin etsitään yhdessä huoltajien kanssa. Yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä seurataan, arvioidaan ja kehitetään esiopetusyhteistyön ja ryhmien hyvinvointia. Yhteistyötä tehdään varhaiskasvatuksen, neuvolan ja muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Yksilökohtaisessa OHR:kokouksessa yksittäistä lasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä ja sitä mietitään vanhempien ja tiimin kanssa. Kokouksen kokoonkutsujana toimivat esiopettajat, jotka toimivat yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän vastuuhenkilöinä. Ennen kokousta pyydämme huoltajata kirjallinen suostumus (Tuusulan kunnan yksilökohtainen oppilashuoltotyösuostumus lomake). Huoltaja valitsee, ketkä osallistuvat ja onko itse paikalla. Kokouksessa käsiteltävät asiat kirjataan oppilashuoltokertomuslomakkeeseen. Siihen kirjataan jatkotoimenpiteet, tietojen siirtämiseen liittyvät kysymykset ja kenelle luovutetaan esim. kopio muistioista OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Miten esiopetuspaikassa on järjestetty kunnan oppilashuollon suunnitelmaan perehtyminen: Olemme oman yksikön pedagpgisessa ryhmässä käsitelleet oppilashuoltosuunnitelmaa, sen toteuttamista ja seuraamista Tuusulan esiopetuksen opetussuunnitelman mukaan 11.6 ESIOPETUSPAIKAN OPPLASHUOLLON TOTEUTUMISEN (täytetään keväällä lukuvuosiarvioinnin yhteydessä)

10 TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY Työsuunnitelman laatija Jindra Sandmark. Leena Roos pvm Käsittely esiopetushenkilöstön ja rehtorin / varhaiskasvatusyksikön johtajan kanssa pvm