ESIOPETUKSEN TYÖ-, ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TYÖ-, - JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA Lukuvuosi YKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Paijalan esiopetusyksikkö kunnallinen yksityinen Osoite Paijalantie 44, Tuusula Rehtori/varhaiskasvatusyksikön johtaja Varhaiskasvatusyksikön johtaja Anita Tanttu Puhelin Sähköposti anita.tanttu@tuusula.fi Esiopetuksen päivittäinen työaika 9-13 ( ) Vastuuopettajan nimi ja sähköpostiosoite Helinä Kivekäs ryhmä A, helina.kivekas@tuusula.fi. Minna Uotila Henkilökunta (tehtävät, lto, lh, avustaja ja henkilömäärä) Ryhmä A: Helinä Kivekäs LTO, Piia Keränen lh, Sari Koski avustaja. Ryhmä B: Minna Uotila LTO, MInna Hårdh lh KUINKA MONTA ESIOPETUSRYHMÄÄ ON ESIOPETUSTA ANNETTAESSA MUODOSTUNUT SEURAAVAN RYHMÄLUOKITUKSEN MUKAAN? Ryhmän koko yli 26 Suurin ryhmäkoko, perustelut Erillinen esiopetusryhmä koulussa

2 Yhdistettynä alkuopetuksen kanssa Päiväkodin esiopetusryhmä koulussa 2 Erillinen esiopetusryhmä päiväkodissa Yhdistettynä alle 6-vuotiaiden päivähoitolasten kanssa Miten toiminta käytännössä toteutetaan, jos esiopetusta annetaan ryhmässä, jossa on esiopetusikäisiä ja heitä nuorempia lapsia. ESIOPPILAIDEN LUKUMÄÄRÄ JA OPETUSKIELI Tytöt 9 Suomenkielisessä opetuksessa 25 Pojat 16 Ruotsinkielisessä opetuksessa Yhteensä 25 Muu kieli, mikä Tehostetun tuen lapset 10 Erityinen tuki, pidennetty oppivelvollisuus 1 Lisätietoja MITEN KULJETUS ON JÄRJESTETTY Kuljetus Kuljetus esiopetukseen esiopetuksesta Mahdolliset

3 (lukumäärä) (lukumäärä) päivähoitoon perustelut Kunta on järjestänyt erikseen maksuttoman kuljetuksen Kunta on järjestänyt maksuttoman kuljetuksen koulukuljetuksen yhteydessä Vanhemmat hoitavat kuljetukset 4 21 ESIOPETUSYKSIKÖN TOIMINTAKULTTUURIN PÄÄPERIAATTEET Kirjaa tähän lyhyesti toimintakulttuurin keskeiset asiat. Paijalan esiopetusyksikkö on luonto- ja liikunta painotteinen esiopetusyksikkö. Oppimisympäristönämme toimii luonto ja lähiympäristö sekä esiopetusyksikön fyysiset tilat. Teemme yhteistyötä Paijalan koulun kanssa, jolloin käytämme koulun sisä- ja ulkotiloja monipuolisesti. Miten tavoitteet toteutuivat? Missä onnistuttiin? Mitä olisi voitu tehdä toisin? Ideoita ja ajatuksia huomioitavaksi seuraavalle toimintakaudelle LUKUVUODEN TEEMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET Tähän kirjataan lukuvuoden teema, joka näkyy lapsille ja huoltajille. Teema avataan muutamalla lauseella. Lukuvuoden teemat: Kouluvalmiuksien harjoittelu luonnossa liikkumisen ja toiminnallisen oppimisen keinoin. Tuemme lapsia liikunnalliseen ja terveelliseen elämäntapaan, sekä opetamme turvallista liikkumista lähialueella. Hyödynnämme Suomen neljää vuodenaikaa oppimisessa. Syksyllä 2017 toiminnassamme näkyy Suomen itsenäisyyden juhlavuosi. Lukuvuoden teemoihin liittyy myös erilaiset tapahtumat ja juhlat, jotka otetaan huomioon vuoden aikana.

4 Kannustamme lapsia suunnittelemaan omia luonto-ja oppimisprojekteja. Projektit syntyvät ja kehittyvät lasten mielenkiinnon kohteista. Projektien kestoa ei voi etukäteen arvioida. Valtakunnallisen esiopetussuunnitelman ja Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelman tavoitteet yhdistyvät kulloinkin käynnissä olevaan projektiin Esiopetusyksikön toimintakulttuurin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin tai muuhun sisäiseen kehittämiseen liittyvät kehittämiskohteet: Kehittämiskohde 1: Yhteisöllisyys (Tuusulan esiopetuksen yhteinen kehittämiskohde) Kehittämiskohde 2: Erityislasten tarpeista lähtevä pienryhmätoiminnan kehittäminen Kehittämiskohde 3: Yhteistyö Paijalan koulun alkuopetuksen kanssa Arvio esiopetuksen teemojen ja kehittämiskohteiden toimivuudesta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle Teemat Tähän kirjataan arviointi teemojen toteutumisesta Kehittämiskohteet Tähän kirjataan arviointi kehittämiskohteiden toteutumisesta PEDAGOGISET RATKAISUT Millaiset sisällöt painottuvat Esiopetussuunnitelman mukaiset pedagogiset ratkaisut: Toimintamme tavoitteena on luoda kannustava ja positiivinen ilmapiiri, joka edistää lapsen oppimista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Suunnittelua tehdään yhdessä lasten kanssa. Havainnoimme, kuuntelemme ja kyselemme lasten toiveita ja mielenkiinnon kohteita. Toiminnassa tavoitteena on rakentaa yhdessä lasten kanssa projektimaisia kokonaisuuksia. Näiden lisäksi huomioimme valtakunnallisen esiopetussuunnitelman sekä lasten henkilökohtaisiin esiopetuksen oppimissuunnitelmiin asetetut yksilölliset tavoitteet. Toiminta on lapsilähtöistä, mutta siinä on myös aikuisjohteisuutta tavoitteiden asetteluna. Toimintaa arvioidaan säännöllisesti ja hyödynnämme myös lasten ja huoltajien kokemuksia ja mielipiteitä. Oppimisympäristö on pääasiassa ulkona, mutta toiminnan mukaan myös sisällä. Liikumme eri metsissä, ulkoilualueilla ja alueen lähileikkikentillä sekä retkeilemme eri puolilla Etelä-Tuusulaa. Meillä on käytössä kaksi koulun luokkaa. Tilojen suunnittelussa on otettu huomioon päivän eri toiminnot. Sovittaessa Iltapäiväkerhon tilat ovat aamuisin käytössä.. Yksikön sisäinen yhteistyö: Teemme tiivistä yhteistyötä päivittäin. Opettajat suunnittelevat yhdessä ja asettavat tavoitteet toiminnalle yhdessä. Joustavat ryhmittelyt:

5 Toimimme joustavasti isossa ryhmässä sekä jakaannumme pienenmpiin ryhmiin ja tarvittaessa teemme yksilötehtäviä henkilökohtaisesti lasten kanssa. Oppimisympäristöt: Oppimisympäristönä toimii koulun ja esiopetuksen fyysiset tilat ja lähiympäristö ja luonto. Hyödynnämme myös kun-nan tiloja kuten esim. kirjasto, metsäpirtti Työtavat: Pienryhmätyöskentely, yksilötehtävät ja isossa ryhmässä työskenteleminen. Arvio esiopetuksen pedagogisten ratkaisujen toimivuutta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle YHTEISTYÖ Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Teemme yhteistyötä perheiden kanssa päivittäin. Vaihdamme kuulumisia tuonti- ja hakutilanteissa. Lähetämme kerran kuukaudessa kuukausikirjeen Daisyn kautta sekä viikon tai kahdenviikon välein kirjeen jossa kerromme mitä olemme kullakin viikolla tehneet. Tarvittaessa olemme vanhempiin yhteydessä puhelimitse. Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja koulun välillä. Tähän kuvataan esiopetuksen yksiköiden välinen yhteistyö ja koulun kanssa tehtävä yhteistyö. Tuusulaan laadittu esi- ja alkuopetuksen välille minimiyhteistyön periaatteet (arviointimateriaalissa). Teemme yhteistyötä Paijalan koulun alkuopetuksen kanssa. Tavoitteenamme on tehdä yhteistyötä myös koulun muiden luokkien kanssa. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Esim. yläkoulu Teemme yhteistyötä Lahelan Tertun päiväkodin kanssa ja alueen muiden esiopetusyksiköiden kanssa. Käytämme kirjastoauton palveluita viikottain ja osallistumme mahdollisuuksen mukaan muiden toimijoiden järjestämiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin esim skidiviikot ja partio. Arvio yhteistyön onnistumisesta ja yhteistyön kehittämisestä KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ASIAT

6 Tähän kirjataan ja tarkennetaan toimintatapoja; miten kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat otetaan esiopetusyksikössä huomioon. Esikoulussa on yksi eri- kieli ja kulttuuritaustainen lapsi. Hyödynnämme lapsen englannin kielitaitoa opettamalla myös muille lapsille helppoja fraaseja, loruja ja lauluja. Esikoulussamme on paljon lapsia joilla on kielellisiä ongelmia, tästä johtuen aloitamme varsinaisen englannin kielirikasteen mahdollisesti vasta keväällä Suomi toisena kielenä opetus Miten eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus toteutettiin? KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA RESURSSOINTI Yksikössä käytössä olevat yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodot Tuen resurssien riittävyys Tulkitsemis- ja avustamispalvelut Tuusulan opetustoimen Oppilashuolto ja pedagoginen tuki käsikirjaan ja Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelmaan on kuvattu oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät toimintamallit. Käsikirja on luettavissa Kaiussa ja opetussuunnitelman Tuusulan www. sivuilla. Paijalan esiopetus toteutetaan osittain pienryhmissä. Pienryhmien kokoonpano vaihtelee toiminnasta riippuen. Veo Maisa Riekkinen käy esiopetusyksikössä noin kerran kuukaudessa seuraamassa lapsia, jonka jälkeen henkilökunnalla on konsultaatiopalaveri. Esiopetusryhmässä on yksi lapsi jolla on pidennetty oppivelvollisuus ja yksi koululykkäyksen saanut lapsi sekä 9 tehostetun tuen piirissä olevaa lasta. Ryhmässä on myös yksi eri kieli- ja kulttuuritaustainen lapsi. Toisessa esiopetusryhmässä A on ryhmäavustaja (8h/päivä). Kaksi lapsista saa puheterapiaa esikoulussa kerran viikossa. Laaja-alainen erityisopettaja Liisa Reinilä pitää kaksi pienryhmää viikossa tukea tarvitseville. Pienryhmien painotus on kielitietoisuudessa sekä hahmottamisessa. Miten oppimisen tuen järjestelyt toteutuivat ja onnistuvat? Arvio tuen resurssien riittävyydestä HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Koulutuksen tarpeet ja painopistealueet, mentorointi, yhteistyö Syyslukukauden alussa lastentarhanopettajat osallistuvat esiopetuksen starttipäivään, missä kerrotaan esiopetukseen liittyviä tärkeitä asioita.

7 Henkilökunta osallistuu esiopetustoimintaa tukeviin koulutuksiin Ryhmäavustaja tekee syksyllä 2017 työsuunnitelman yhdessä ryhmän esiopettajan ja VEO:n kanssa. Koulutus etenee Tuusulan kunnan koulutusohjelman mukaisesti. Koulutusten toteutuminen, ammatillinen kehittyminen HUOLTAJIEN PALAUTE (toteutetaan keväisin jokaisessa yksikössä) Keskeiset tulokset PALAUTTEESTA AIHEUTUVAT ASIAT Kehittämiskohteet, koulutustarpeet, vaikutukset seuraavan toimintavuoden suunnitteluun jne. OPPILASHUOLTO Oppilashuoltoryhmä ja sen toimintatavat yksikössä Yksikön toimintatavat ja käytänteet kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa Oppilastyöryhmään kuuluvat varhaiskasvatusyksikön johtaja, esiopettajat, varhaiskasvatuksen erityislastentarhanopettaja, neuvola- tai koulupsykologi sekä tarpeen mukaan muita asiantuntijoita ja huoltajat. Yksilöllinen ja yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu kaksi kertaa syyslukukaudella ja kaksi kertaa kevätlukukaudella. Tarvittaessa järjestetään lisätapaamisia. Pedagoginen ryhmä kokoontuu kerran syys- ja kerran kevätlukukaudella. Äkillisissä tilanteissa ryhmän esiopettaja ottaa esille nousseen asian puheeksi varhaiskasvatusyksikön johtajan kanssa, ja yhdessä päätetään jatkotoimenpiteistä esim. yhteydenotosta muihin oppilashuollon jäseniin. Esiopettaja toimii koordinoijana. Ongelmien ilmetessä keskustellaan aina vanhempien kanssa. Käytössämme on MiniVerso, jota käytämme ristiriitatilanteiden selvittämisessä Miten oppilashuoltoyö onnistui ja miten sitä tulisi kehittää edelleen? OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT

8 Oppilashuollon henkilöstö esiopetuksessa ja arvio esiopetuspaikan tarpeesta: Arvioitaessa esiopetuksen oppilashuollon kokonaistarvetta tulee hyödyntää monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja - ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet, sekä tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä. lyhyt kuvaus esiopetusyksiköstä ja esiopetusyksikön ympäristöstä: psykologi:pyydetään tarvittaessa kuraattori: pyydetään tarvittaessa terveydenhoitaja: pyydetään tarvittaessa esiopetuksen näkemys ko. palveluiden riittävyydestä: palvelut ovat riittävät YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO JA SEN TOIMINTATAVAT: yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano: Lähialueen esiopetusyksiköiden johtajat ja esiopettajat, veo, neuvola- tai koulupsykologi ja tar-vittaessa muita asiantuntijoita. yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt: varhaiskasvatusyksikön johtaja toimii puheenjohtajana, sihteerinä toimivat esiopettajat ja täyttävät yhteisöllisen oppilashuoltokertomuksen. yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten tahojen kanssa liittyen yhteisölliseen oppilashuoltoon:veo kutsuu ulkopuoliset tahot tarvittaessa yhteistyö lapsen ohjauksessa ja esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa: Esiopettajat käyvät rehtorin kanssa siirtokeskustelut varhaiskasvatuksessa yhteisesti sovitun nivelvaiheen mukaisesti. YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä lasta koskevan asian käsittelyssä: Yksilöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään neljä kertaa koko lukuvuoden aikana. Nämä päivät sovitaan heti lukukauden alussa. Tarvittaessa esiopettaja voi kutsua ylimääräisiä oppilashuoltoryhmän kokoontumisia. oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys esiopetuksessa kuka vastaa, missä säilytetään: Esiopettaja kirjoittaa oppilashuoltokertomuksen ja hyväksyttää sen veo:lla. Hyväksytty kertomus kopioidaan vanhemmille. OHR- paperit arkistoidaan erilliseen OHR-kansioon ja säilytetään lukollisessa kaapissa. lapsen sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen esiopetuksessa: Sairauden vaatimassa lääkityksessä noudatamme varhaiskasvatuksen toimintaohjetta lääkkeen antamisesta ja täytämme lääkehoitosuunnitelman. Erityisruokavalioiden kohdalla vanhemmat toimittavat lääkärintodistuksen ja ruokapalvelut järjestävät erityisruoan tarjoamisen. yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen yhteydessä: Esiopettaja tekee pedagogisen arvion tehostetun tuen tarpeesta ja mikäli tehostettu tuki ei riitä tekee hän pedagogisen selvityksen. Asia käsitellään yksilöllisessä OHR:ssä, tarvittavalla kokoonpanolla.

9 yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa: Ulkopuoliset tahot pyydetään mukaan tarvittaessa. Lapsen saamasta tuesta eri tahot kirjoittavat toimintakertomuksen tai yhteenvedon joka lähetetään kodin kautta esiopetukseen. Esiopetus välittää alkuperäiset paperit eteenpäin VEO:lle. OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIEN KANSSA: lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa: Huoltajan kanssa käydään keskusteluja huolen aiheista ja heitä kuunnellaan asiassa, myös lasta kuullaan. Keskusteluissa asetetaan yhdessä tavoitteita ja niitä seurataan sekä arvioinnista pidetään erilliset keskustelut. Vanhemmilta pyydetään kirjallinen lupa oppilashuoltoryhmään osallistujista ja he saavat halutessaan osallistua niihin. yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille: Esiopetuksen tehtävä on informoida vanhempia OHR tarpeesta ja kokoontumisesta. Heiltä pyydetään suostumus ja halu osallistumisesta. Veo kutsuu yhteistyötahot koolle. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Miten esiopetuspaikassa on järjestetty kunnan oppilashuollon suunnitelmaan perehtyminen ja esiopetuskohtaisen suunnitelman laatiminen: Yhteiset lomakkeet ja ohjeet löytyy Kaikusta Oppilashuoltoryhmän sivuilta. ESIOPETUSPAIKAN OPPLASHUOLLON TOTEUTUMISEN (täytetään keväällä lukuvuosiarvioinnin yhteydessä) TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY Työsuunnitelman laatija Helinä Kivekäs ja Minna Uotila pvm Käsittely esiopetushenkilöstön ja rehtorin/pk johtajan kanssa