ESIOPETUKSEN TYÖ-, ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TYÖ-, - JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA Lukuvuosi YKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Mattilan varhaiskasvatusyksikkö kunnallinen yksityinen Osoite Tuusulantie Tuusula Rehtori/varhaiskasvatusyksikön johtaja Pirjo Lehtonen Puhelin Eskari 1: Eskari 2: Esiopetuksen päivittäinen työaika Vastuuopettaja Outi Järvelä, Kati Yli-Ilkka, Harri Elf, Marita Tappola 2. TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMISTÄ OHJAAVAT PERIAATTEET Kirjaa tähän lyhyesti toimintakulttuurin keskeiset asiat. Pedagogisista ratkaisuista kerrotaan tarkemmin kohdassa 4. Yhteisöllisyyden ja lasten osallisuuden lisäksi tällä toimintakaudella hyödynnämme vanhempien ajatuksia ja toiveita esiopetuksessa. Kehitämme ja lisäämme yhteistyötä Kirkonkylän koulun kanssa. Hyödynnämme esi- ja alkuopetuksen yhteistyössä Diggaa mun digimatkaa -hanketta. Päätavoite on lapsen hyvä arki. Harjoittelemme kaveritaitoja ja itsestään huolehtimisen taitoja. Esiopetusryhmät tulevat toimimaan uudessa oppimisympäristössä Kirkonkylän koululla tiiviissä yhteistyössä. Työskentelemme lasten tarpeista lähtevissä, vaihtuvissa pienryhmissä.

2 Miten tavoitteet toteutuivat? Missä onnistuttiin? Mitä olisi voitu tehdä toisin? Ideoita ja ajatuksia huomioitavaksi seuraavalle toimintakaudelle 3. LUKUVUODEN TEEMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET Lukuvuoden teemat: Hyvinvoiva lapsi, Diggaa mun digimatkaa Esiopetusyksikön toimintakulttuurin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin tai muuhun sisäiseen kehittämiseen liittyvät kehittämiskohteet: Hyödynnämme uutta oppimisympäristöä Kirkonkylän koululla Kehittämiskohde 1: Hyvinvoiva lapsi (Tuusulan esiopetuksen yhteinen kehittämiskohde) Kehittämiskohde 2: Yhteistyö Kirkonkylän koulun kanssa. Hyödynnämme esi- ja alkuopetuksen yhteistyössä Diggaa mun digimatkaa -hanketta. Kehittämiskohde 3: Digitaalinen portfolio Arvio esiopetuksen teemojen ja kehittämiskohteiden toimivuudesta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset s euraavalle toimintakaudelle Teemat Tähän kirjataan arviointi teemojen toteutumisesta Kehittämiskohteet Tähän kirjataan arviointi kehittämiskohteiden toteutumisesta 4. PEDAGOGISET RATKAISUT Millaiset sisällöt painottuvat Esiopetussuunnitelman mukaiset pedagogiset ratkaisut: Käytämme erilaisia työskentelytapoja toimiessamme esiopetuksessa. Toimimme muuttuvissa pienryhmissä. Herätetään lasten uteliaisuutta ja toteutetaan erilaisia projektityöskentelyjä. Leikki on mukana toiminnassa kaikissa eri muodoissaan. Toiminta suunnitellaan niin, että ryhmälle asetetut tavoitteet tukevat lasten kehitystä. Yksikön sisäinen yhteistyö:

3 Mattilan varhaiskasvatusyksikön esiopetusryhmät toimivat tiiviissä yhteistyössä uudessa oppimisympäristössä Kirkonkylän koululla. Koulujen loma-aikoina esiopetusryhmät toimivat yhteistyössä Mattilan varhaiskasvatusyksikön kanssa. Osallistumme yhteisiin tapahtumiin Mattilan varhaiskasvatusyksikön kanssa. Kiertävä lastenhoitaja sijaistaa tarvittaessa. Joustavat ryhmittelyt: Ryhmittelyn perustana voivat olla esimerkiksi lasten yhteiset mielenkiinnon kohteet, oppimiseen ja harjoitteluun perustuva ryhmäjako. Erilaisten ryhmäjakojen avulla pyritään siihen, että lasten sosiaaliset suhteet kehittyisivät ja he oppisivat työskentelemään kaikkien kanssa. Oppimisympäristöt: Kirkonkylän koululla olevan esiopetustilan lisäksi hyödynnämme koulun liikuntasalia, ruokalaa, pihaa ja lähiliikuntapaikkaa. Käymme retkillä lähiympäristössä ja eri kulttuurikohteissa. Monipuoliset työtavat: Vertaisryhmässä oppiminen. Pari- ja pienryhmätyöskentely. Ohjattu leikki. Projektityöskentely lisää lapsen osallisuutta ja laaja-alaista oppimista. Hyödynnämme toiminnallisia työtapoja. Lasten toiminnan dokumentointi. Laaja-alainen osaaminen esiopetuksessa: Ajattelu ja oppiminen: Tutkiminen, projektityöskentely, lasten uteliaisuuden herättäminen, vastausten etsiminen lasten kysymyksiin, lasten itsearviointi. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu: Otamme huomioon kalenterissa olevat keskeisimmät juhlapäivät, tutustumme ja käymme retkillä Tuusulan lähikulttuurikohteissa. Tutustutaan Suomen sekä eri kulttuureiden perinteisiin ja tapoihin. Ristiriitatilanteisiin haemme rakentavia ratkaisuja käyttäen apuna Miniverso menetelmää. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot: Kannustamme ja ohjaamme lapsia omatoimisuuteen ja itsestä huolehtimiseen. Tuemme lapsia käyttämään omaa arviointikykyään ja tekemään itsenäisiä ratkaisuja. Monilukutaito: Kokoamme Digitaalista portfoliota yhdessä lapsen kanssa. Tekstin tuottaminen, tulkitseminen ja arvottaminen erilaisissa ympäristöissä, tilanteissa ja erilaisten välineiden avulla. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen: Edistetään tieto- ja viestintäteknologisten laitteiden ja käytön osaamista perheiden rinnalla. Henkilökuntaa koulutetaan käyttämään lasten digitaalista portfoliota. Ryhmillä on käytössään yhteensä yhdeksän Ipadiä. Työskentelyssä on mahdollista hyödyntää Tuusulan digitiimin osaamista. Osallistuminen ja vaikuttaminen: Rohkaisemme lapsia ilmaisemaan itseään. Pysähdymme kuuntelemaan yksittäistä lasta ja kannustamme heitä vaikuttamaan toimintaan. Arvio esiopetuksen pedagogisten ratkaisujen toimivuutta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle 5. LUKUVUODEN KESKEISET TAPAHTUMAT

4 Yksikön ulkopuolella tapahtuva toiminta: Ryhmät voivat järjestää retkiä yksikön alueen ulkopuolelle. Opettaja esittää retkestä suunnitelman koulun rehtorille/varhaiskasvatusyksikön johtajalle, joka tekee päätöksen retken toteuttamisesta. Syyslukukausi Retkeilemme viikoittain lähiympäristössä. Suunnitelmissa on tehdä teatteriretki esim. Tanssiteatteri Raatikkoon tai Nukketeatteri Sampoon. Retkiä tehdään myös kunnan kulttuurikohteisiin. Otamme huomioon vanhemmilta mahdollisesti tulevat ideat. Kevätlukukausi Retkeilemme viikoittain lähiympäristössä. Suunnitelmissa on tehdä teatteri-retki, hyödyntää Tuusulan omia kulttuuri-, liikunta- ja luontokohteita sekä tapahtumia. Tarkoituksena on myös vierailla Taaborinvuoren toimintaviikolla Nurmijärvellä. Muista retkistä tiedotetaan myöhemmin. 6. YHTEISTYÖ Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Keväällä 2018 tulevilla esikoululaisilla ja heidän vanhemmillaan oli mahdollisuus tutustua esiopetushenkilöstöön ja uuteen toimintaympäristöön. Päivittäiset kuulumiset vaihdetaan tuonti- ja hakutilanteissa. Erityisesti hakutilanteissa pyritään siihen, että esikoululainen harjoittelee itse kertomaan omasta päivästään. Syksyn vanhempainillassa kuultiin vanhempien näkemyksiä hyvinvoivasta lapsesta. Vanhempien ajatukset ja toiveet otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa. Vanhempien kanssa käydään lapsen siirto-, leops- ja arviointikeskustelut sekä keskustellaan tarvittaessa lasta koskevista, vanhempia tai henkilökuntaa pohdituttavista asioista. Esiopetusryhmien tiedotteet menevät sekä Wilman, että DaisyNetin välityksellä. Vanhemmat voivat osallistua lapsen asioissa pedagogisen tuen ryhmään, lapsen henkilökohtaiseen ohr:ään ja moniammatilliseen yhteistyöpalaveriin. Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä. Yhteistyössä huomioidaan Tuusulan esi- ja alkuopetuksen välisen minimiyhteistyön periaatteet. Kirkonkylän koulun ensimmäinen luokka ja Mattilan varhaiskasvatusyksikön esiopetusryhmät ovat mukana Diggaa mun digimatkaa-hankkeessa. Syyslukukaudelle on suunniteltu neljä yhteistä, eri sisältöisiä oppituokiota. Yhteistyötä on tarkoitus jatkaa myös kevätlukukaudella hankkeen päätyttyä joulukuussa Kevään suunnitelmat tarkentuvat vuodenvaihteessa. Tavoitteena on keväällä järjestää yhteistä aikaa palautteelle ja arvioida yhteistyötä, sopia yhteistyöstä kummiluokan kanssa. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Esim. varhaiskasvatusyksikkö, muu alueen esiopetus, ala- ja yläkoulu Koulun loma-aikoina toimimme yhteistyössä Mattilan varhaiskasvatusyksikön kanssa, lisäksi osallistumme mahdollisuuksien mukaan yhteisiin retkiin ja tapahtumiin. Tavoitteena on kehittää nivelvaiheen yhteistyötä siirryttäessä viskarista esiopetukseen. Mattilan varhaiskasvatusyksikön siirtyminen Kirkonkylän koululle helpottaa yhteistyötä. Teemme yhteistyötä varhaiskasvatuksen erityisopettajan VEO ja koulun laaja-alaisen erityisopettajan ELA sekä tarvittaessa muiden lasta tukevien tai tutkivien asiantuntioiden kanssa.

5 Arvio yhteistyön onnistumisesta ja yhteistyön kehittämisestä 7. KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ASIAT Tähän kirjataan ja tarkennetaan toimintatapoja; miten kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat otetaan esiopetusyksikössä huomioon. Tuemme lasten monipuolista ja rikasta kielen oppimista ja itseilmaisua. Tutustumme Suomen ja eri maiden kulttuureihin. Hyödynnetään perheiden lomamatkojen kokemuksia ja kuulumisia. Käsittelemme kansainvälisyyttä YK-viikon aikana. Osallistumme Muuvit-liikuntaseikkailuun 2019 keväällä. Rohkaisemme lapsia itseilmaisuun, omista asioista kertomiseen sekä omien mielipiteiden esille tuontiin. Tuetaan lasten oman kielen ja kulttuuri-identeetin kasvua ja kehitystä. Esiopetuksessa tuemme lapsen kielellistä kehittymistä erilaisten harjoituksien, tehtävien ja pelien avulla. Suomi toisena kielenä opetus S2-suunnitelma, viikoittaiset S2-tuokiot, Lauran päivä-kartoitus, S2 konsultaatio VEO:lta ja S2-koordinaattorilta, ryhmäavustajan tuki. Miten eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus toteutettiin? 8. HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Koulutuksen tarpeet ja painopistealueet, mentorointi, yhteistyö Esiopetusryhmien lastentarhanopettajat osallistuvat digitaalisen portfolion käytön koulutukseen. Henkilökunta osallistuu kunnan järjestämiin ammattitaitoa ylläpitäviin koulutuksiin. Koulutusten toteutuminen, ammatillinen kehittyminen

6 9. HUOLTAJIEN PALAUTE Keskeiset arviointipalautteesta saadut tulokset edelliseltä lukuvuodelta. 9.1 HUOLTAJIEN PALAUTE kevät (toteutetaan keväisin jokaisessa yksikössä) Keskeiset tulokset keväältä 9.2 PALAUTTEESTA AIHEUTUVAT ASIAT Kehittämiskohteet, koulutustarpeet, vaikutukset seuraavan toimintavuoden suunnitteluun jne. 10. KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA RESURSSOINTI Yksikössä käytössä olevat yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodot, tuen resurssien riittävyys, tulkitsemis- ja avustamispalvelut Tuusulan opetustoimen Oppilashuolto ja pedagoginen tuki käsikirjassa ja Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelmassa on kuvattu oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät toimintamallit. Käsikirja on luettavissa Kaiussa ja opetussuunnitelma Tuusulan www sivuilla. Miten oppimisen tuen järjestelyt toteutuivat ja onnistuvat? Arvio tuen resurssien riittävyydestä 11. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA

7 Oppilashuoltoryhmä ja sen toimintatavat yksikössä Yksikön toimintatavat ja käytänteet kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa Mattilan varhaiskasvatusyksikkö on osa alueellista oppilashuoltoryhmää, johon kuuluvat yksiköiden johtajat, esiopettajat, VEOT sekä oppilashuollon edustajat. Oppilashuolto jakautuu yhteisölliseen ja yksilölliseen oppilashuoltoryhmään. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Yksilöllinen oppilashuolto tapahtuu aina huoltajan kirjallisella suostumuksella. Yksilöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Kokouksesta kirjataan lapsikohtainen oppilashuoltokertomus, joka arkistoidaan kunnan salassapito-ohjeistuksen mukaisesti. Lasten välisissä ristiriita- ja kiusaamistilanteissa on käytössä Mini-Versomenetelmä ja Tuusulan kunnan kiusaamisen ehkäisysuunnitelma. Noudatamme Tuusulan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Miten oppilashuoltotyö onnistui ja miten sitä tulisi kehittää edelleen? 11.1 OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT Oppilashuollon henkilöstö esiopetuksessa ja arvio esiopetuspaikan tarpeesta: Arvioitaessa esiopetuksen oppilashuollon kokonaistarvetta tulee hyödyntää monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja - ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet, sekä tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä. psykologi: Jani Lehtinen kuraattori: Johanna Temisevä terveydenhoitaja: Krista Rastas 11.2 YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano: Varhaiskasvatusyksikköjen johtajat, esiopettajat, Veot, oppilashuollon edustajat Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt: Yksiköiden johtajat toimivat puheenjohtajina vuorotellen, yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään voidaan tuoda lapsiryhmästä esiin nousseita ilmiöitä, myös vanhempia askarruttavat asiat voidaan käsitellä konsultoivasti yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä. Yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten tahojen kanssa liittyen yhteisölliseen oppilashuoltoon: Kutsumme mukaan vaihtuvan teeman mukaan ulkopuolisia tahoja.

8 Yhteistyö lapsen ohjauksessa ja esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa: Keväällä pidetään Kirkonkylän kouluun siirtyvistä lapsista tiedonsiirtokeskustelu johon osallistuvat esiopettajat, tulevat luokanopettajat, rehtori ja koulun ELA. Tässä tiedonsiirrossa, joka tapahtuu huoltajien suostumuksella kerrotaan lyhyesti keskeinen tieto kouluun siirtyvästä lapsesta. Osa esikoululaisista aloittaa oppivelvollisuuden omassa lähikoulussaan, jossa myös mahdollisuuksien mukaan pidetään heidän siirtokeskustelunsa. Kaikista esikoululaisista tehdään tiedonsiirtolomake perusopetukseen huoltajan suostumuksella. Erityisen tuen lasten tiedonsiirto perusopetukseen järjestetään henkilökohtaisella siirrolla. Tässä keskustelussa on läsnä lapsen huoltaja, esiopettaja, mahdollisuuksien mukaan tuleva luokanopettaja tai muu koulun edustaja. Yleissä tuessa olevilla lapsillakin on mahdollisuus tarvittaessa henkilökohtaiseen tiedonsiirtoon YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLTO Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista sekä kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Yksilökohtainen oppilashuolto toteutuu tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIEN KANSSA: Lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa: Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen lapseen ja hänen huoltajiin sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Oppilashuollossa ratkaisuja etsitään aina yhdessä huoltajan kanssa. Sekä lapsen että huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Huoltajien kanssa käydään keskusteluja huolen aiheista ja myös lasta kuullaan eli asioista keskustellaan lapsen kanssa hänen ymmärryksensä tasoisesti. Keskusteluissa Pohditaan miten toiminta parhaiten tukisi lapsen kasvua ja kehitystä. Toiminnan tuloksellisuutta seurataan ja arvioidaan. Huoltajilta pyydetään kirjallinen lupa yksilökohtaiseen oppilashuoltoryhmään osallistujista ja he saavat halutessaan osallistua niihin. Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille: Syksyn vanhempainillassa VEO kertoi oppilashuoltoryhmästä ja tuen kolmiportaisuudesta. Esiopetuksen tehtävä on keskustella huoltajien kanssa OHR:n tarpeesta. Huoltajilta pyydetään suostumus lapsen asioiden käsittelyyn ja kysytään mahdollisuutta osallistua itse. Esiopetuksen opettaja tai VEO kutsuu yhteistyötahot koolle OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Miten esiopetuspaikassa on järjestetty kunnan oppilashuollon suunnitelmaan perehtyminen:

9 Käytössämme on Tuusulan kasvatus- ja sivistystoimen yhteiseen käyttöön laaditut lomakkeet ja ohjeet. Esiopetuksen kasvattajat tutustuvat suunnitelmiin ja esiopetuskohtaiset suunnitelmat laativat yhteistyössä esiopetuksen opettajat ESIOPETUSPAIKAN OPPLASHUOLLON TOTEUTUMISEN (täytetään keväällä lukuvuosiarvioinnin yhteydessä) TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY Työsuunnitelman laatija pvm Käsittely esiopetushenkilöstön ja rehtorin / varhaiskasvatusyksikön johtajan kanssa pvm