ESIOPETUKSEN TYÖ-, ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TYÖ-, - JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA Lukuvuosi YKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Hyökkälän vvarhaiskasvatusyksikkö kunnallinen yksityinen Osoite Väinöläntie 6, Tuusula Rehtori/varhaiskasvatusyksikön johtaja Piia Malkki Puhelin Sähköposti piia.malkki@tuusula.fi Esiopetuksen päivittäinen työaika klo Vastuuopettajan nimi ja sähköpostiosoite Heli Huhtala, heli.huhtala@tuusula.fi, Marjo Räty, marjo.raty@tuusula.fi Pirjo Kemppainen, pirjo.kemppainen@tuusula.fi Henkilökunta (tehtävät, lto, lh, avustaja ja henkilömäärä) Haitulat: 2 lto, 1 lh, 1 avustaja Joukahaiset: 1 veo, 1 lto, 1 lh, 3 avustajaa KUINKA MONTA ESIOPETUSRYHMÄÄ ON ESIOPETUSTA ANNETTAESSA MUODOSTUNUT SEURAAVAN RYHMÄLUOKITUKSEN MUKAAN?

2 Ryhmän koko yli 26 Suurin ryhmäkoko, perustelut Erillinen esiopetusryhmä koulussa Yhdistettynä alkuopetuksen kanssa Päiväkodin esiopetusryhmä koulussa Erillinen esiopetusryhmä päiväkodissa 1 Yhdistettynä alle 6-vuotiaiden päivähoitolasten kanssa 1 Miten toiminta käytännössä toteutetaan, jos esiopetusta annetaan ryhmässä, jossa on esiopetusikäisiä ja heitä nuorempia lapsia. Integroidun eritryisryhmän esioppilaiden toiminta on eriytetty ja sitä toteutetaan jokaisen yksilöllisten tavoitteiden mukaan. ESIOPPILAIDEN LUKUMÄÄRÄ JA OPETUSKIELI Tytöt 12 Suomenkielisessä opetuksessa 23 Pojat 11 Ruotsinkielisessä opetuksessa Yhteensä 23 Muu kieli, mikä Tehostetun tuen lapset 2 Erityinen tuki, pidennetty oppivelvollisuus 2 Lisätietoja Haituloissa on 4 S2- lasta

3 MITEN KULJETUS ON JÄRJESTETTY Kuljetus esiopetukseen (lukumäärä) Kuljetus esiopetuksesta päivähoitoon (lukumäärä) Mahdolliset perustelut Kunta on järjestänyt erikseen maksuttoman kuljetuksen Kunta on järjestänyt maksuttoman kuljetuksen koulukuljetuksen yhteydessä Vanhemmat hoitavat kuljetukset 23 ESIOPETUSYKSIKÖN TOIMINTAKULTTUURIN PÄÄPERIAATTEET Kirjaa tähän lyhyesti toimintakulttuurin keskeiset asiat. -toiminnallisuus, leikinomaisuus - lapsen huomioiminen yksilönä, lapsen kannustaminen osallisuuteen oppimisprosessinsa suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa -turvallinen, kannustava ja luottamuksellinen ilmapiiri -itseilmaisun, vuorovaikutustaitojen sekä kielellisen kehityksen tukeminen, S2-opetus -itsesäätelytaitojen ja tarkkaavaisuuden vahvistaminen - tunne- ja kaveritaitojen vahvistaminen - Hauska matka eskariin- materiaalin hyödyntäminen Miten tavoitteet toteutuivat? Missä onnistuttiin? Mitä olisi voitu tehdä toisin? Ideoita ja ajatuksia huomioitavaksi seuraavalle toimintakaudelle

4 LUKUVUODEN TEEMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET Tähän kirjataan lukuvuoden teema, joka näkyy lapsille ja huoltajille. Teema avataan muutamalla lauseella. Lukuvuoden teemat: Ilo kasvaa liikkuen: arkiliikunnan lisääminen toiminnassa, Suomi 100: koko yksikön yhteinen Suomi100- juhla, juhlavuoden huomioiminen erilaisten tapahtumien ja laajempien kokonaisuuksien avulla (tvt, opiskelijat, yhteistyö museoviraston kanssa, kansanedustajan vierailu) Esiopetusyksikön toimintakulttuurin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin tai muuhun sisäiseen kehittämiseen liittyvät kehittämiskohteet: Kehittämiskohde 1: Yhteisöllisyys (Tuusulan esiopetuksen yhteinen kehittämiskohde) Kehittämiskohde 2: Ilo kasvaa liikkuen Kehittämiskohde 3: TVT-taitojen ja laitteiden käyttämisen lisääminen ja arkeen tuominen. Diggaa mun digimatkaa: digitaalisten portfolioiden kehittäminen ja osallistuminen DMD-hankkeeseen (Joukahaiset mukana tässä) Arvio esiopetuksen teemojen ja kehittämiskohteiden toimivuudesta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle Teemat Tähän kirjataan arviointi teemojen toteutumisesta Kehittämiskohteet Tähän kirjataan arviointi kehittämiskohteiden toteutumisesta PEDAGOGISET RATKAISUT Millaiset sisällöt painottuvat Esiopetussuunnitelman mukaiset pedagogiset ratkaisut: pienryhmätyöskentely projektityöskentely lasten osallisuus: lasten palaverit, lasten ideat leikki ja toiminnallisuus avustajaresurssin kohdistaminen esiopetukseen Yksikön sisäinen yhteistyö:

5 Yhteiset teemat ja tapahtumat Liikuntakärry esiopettajien tapaamiset Joustavat ryhmittelyt: yksilöllisten tavoitteiden mukaan jaetut pienryhmät, esim S2- opetus vastuukasvattajan pienryhmät parityöskentely ryhmätyöt Oppimisympäristöt: lähiluonto lähiliikuntapaikka lähikoulun tilat kulttuuritoimen kohteet: kirjasto, Klaavola, Kasarmi digitaalinen oppimisympäristö Työtavat: lapsilähtöinen, leikinomainen ja liikunnallinen Arvio esiopetuksen pedagogisten ratkaisujen toimivuutta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle YHTEISTYÖ Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö perheen tutustuminen esiopetukseen toukko-kesäkuun vaihteessa aloitus- ja siirtokeskustelu päivittäiset kuulumiset leops/hojks-keskustelut syksyllä ja kouluunsiirtokeskustelut/hojks- arvioinnit keväällä vanhempainillat yhteiset tapahtumat ja projektit juhlat oppilashuollollinen yhteistyö Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja koulun välillä. Tähän kuvataan esiopetuksen yksiköiden välinen yhteistyö ja koulun kanssa tehtävä yhteistyö. Tuusulaan laadittu esi- ja alkuopetuksen välille minimiyhteistyön periaatteet (arviointimateriaalissa). Tapaamiset esi-ja alkuopettajien kesken Yhteistyö valmistavan luokan kanssa Erilaiset tapahtumat Hyökkälän koulun kanssa, esim. liikuntatapahtuma Yhteistyö muiden tahojen kanssa

6 Esim. yläkoulu veo, neuvolapsykologi, puheterapeutit, fysioterapeutit, toimintaterapeutit, perheneuvola Arvio yhteistyön onnistumisesta ja yhteistyön kehittämisestä KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ASIAT Tähän kirjataan ja tarkennetaan toimintatapoja; miten kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat otetaan esiopetusyksikössä huomioon. Tutustuminen lapseen ja hänen kulttuuriperintöönsä Kiinnostus ja kunnioitus toisia kulttuureita, kieliä ja kansallisuuksia kohtaan Yhteistyö perheiden kanssa Projektit, tapahtumat, juhlat, kansainvälisyysviikko, retket (kirjasto, Kasarmi, Klaavola, kirkko) Suomi toisena kielenä opetus Toimimme kunnan S-2 suunnitelman mukaisesti ja käytämme S2-koordinaattorin apua tarvittaessa S2-toiminta lasten kanssa päivittäin, S2 kerho lepohetkiaikana ( ) sanoittaminen, keskustelut, kuvat ja tukiviittomat kommunikaation tukena yhteistyö valmistavan luokan kanssa tulkkipalvelut mahdollisia tarvittaessa yhteistyö vanhempien kanssa Miten eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus toteutettiin? KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA RESURSSOINTI Yksikössä käytössä olevat yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodot Tuen resurssien riittävyys Tulkitsemis- ja avustamispalvelut Tuusulan opetustoimen Oppilashuolto ja pedagoginen tuki käsikirjaan ja Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelmaan on kuvattu oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät toimintamallit. Käsikirja on luettavissa Kaiussa ja opetussuunnitelman Tuusulan www. sivuilla. Yleinen tuki: - Toiminnan suunnittelu lapsiryhmän ja yksittäisen lapsen tarpeiden mukaiseksi. - Henkilökunnan mitoitus suhteessa lapsiryhmän kokoon, ryhmäavustaja tarvittaessa.

7 - Yksilö- ja pienryhmä toiminta - Veon konsultaatiokäynnit ja oppilashuollollinen tuki, yhteistyö vanhempien kanssa. - Tarvittaessa joustavuus päivittäisessä toiminnassa ja yhteistyö muiden ryhmien kanssa. - Oppimisympäristön hyödyntäminen ja muunneltavuus, oppimateriaalin käsillä olo. - Kuvien käyttö arjessa. - Yhteistyö ja kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa Tehostettu tuki: - Oppilashuolloliset toimenpiteet kunnan ohjeistuksen mukaisesti. - Yhteistyö vanhempien ja terapeuttien kanssa Erityinen tuki: - varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja esiopettajat suunnittelevat yhdessä erityisen tuen toteuttamisen esioetuksessa -erityisen tuen lapsille laaditaan henkilökohtainen, opetuksen järjestämistä koskerva suunnitelma (HOJKS) Esiopetuksessa toimii pedagogisen tuen ryhmä. Sen kokouksiin osallistuvat esiopettajat, päivä-kodin johtaja sekä konsultoiva erityisopettaja, tarvittaessa esim. puhelinkonsultaatio psykologin, puheterapeutin tai kuraattorin kanssa. Ryhmä käsittelee esiopetuksen pedagogiikkaan liittyviä kysymyksiä ja yksittäisten lasten asioita liittyen opetuksen järjestämiseen, tukitoimiin tai pedago-giseen arvioon ja selvitykseen. Lapsen asian käsittely kirjataan lapsen pedagogiseen arvioon tai - selvitykseen. Jos pedagogisen tuen ryhmässä herää lapsesta laaja huoli tai lapsen tarvitseman tuen toteuttamiseksi tarvitaan oppilashuollollisia palveluja, lapsella tarve koulupsykologin, -kuraattorin tai terveydenhoitajan säännölliseen, henkilökohtaiseen asiakkuuteen (esim. psykologin tutkimukset, säännölliset kuraattorin tapaamiset jne.), siirrytään pedagogisesta tuesta yksilölliseen oppilas-huoltoon. Tässä vaiheessa esiopettaja toimittaa oppilaan huoltajalle suostumuslomakkeen, jossa määritellään, ketkä jatkossa osallistuvat lapsen asian käsittelyyn. Käsittelyssä tulee olla mukana joko terveydenhoitaja tai lääkäri, psykologi tai kuraattori. Asian käsittelyssä ja kirjaamisessa toimitaan yksilöllisen oppilashuollon ohjeiden mukaisesti. Miten oppimisen tuen järjestelyt toteutuivat ja onnistuvat? Arvio tuen resurssien riittävyydestä HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Koulutuksen tarpeet ja painopistealueet, mentorointi, yhteistyö -Diggaa mun digimatkaa, tvt-taidot -lastenhoitajien ja varhaiskasvatuksen erityisopettajien vermeryhmä -työnohjaus -liikuntakoulutus Koulutusten toteutuminen, ammatillinen kehittyminen

8 HUOLTAJIEN PALAUTE (toteutetaan keväisin jokaisessa yksikössä) Keskeiset tulokset PALAUTTEESTA AIHEUTUVAT ASIAT Kehittämiskohteet, koulutustarpeet, vaikutukset seuraavan toimintavuoden suunnitteluun jne. OPPILASHUOLTO Oppilashuoltoryhmä ja sen toimintatavat yksikössä Yksikön toimintatavat ja käytänteet kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa Oppilashuolto jakaantuu kahteen osaan: yhteisölliseen oppilashuoltoon ja yksilölliseen oppilashuoltoon. Yhteisöllisen oppilashuollon kokouksiin osallistuvat varhaiskasvatusyksikön johtaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, esiopetusryhmien lastentarhanopettajat ja erityislastentarhanopettaja, kuraattori, psykologi ja terveydenhoitaja. Lasten ja heidän huoltajiensa osallisuutta yhteisölliseen oppilashuoltoon toteutetaan mm. tiedottamalla ja keskustelemalla vanhempien kanssa aiheesta vanhempainillassa. Huoltajia kuullaan myös esim. lapsen oppimiskeskusteluissa sekä muussa päivittäisessä yhteistyössä. Vanhempaintoimikunta käynnistyy syksyn mittaan ja sen kanssa tehdään yhteistyötä. Lasten osallisuus yhteisölliseen oppilashuoltoon toteutuu esiopetuksen aikana ryhmissä, erilaisin menetelmin. Yksikössä on käytössä Tuusulan oma malli kiusaamista vastaan sekä Miniverso-menetelmä. Lisäksi tarvittaessa käytämme mm. Askeleittain- ja Tunnemuksu-materiaalia. Yhteisöllisen oppilashuollon ryhmä käsittelee esiopetuksen yleiseen hyvinvointiin liittyviä asioita sekä päivittää/ylläpitää esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yksilöllinen oppilashuolto tapahtuu aina huoltajan kirjallisella suostumuksella. Yksilöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano määritellään kussakin tapauksessa erikseen yh-teistyössä huoltajan kanssa. Yksilöllisen oppilashuollon asiat kirjataan lapsen omaan oppilashuoltokertomukseen. Huoltajalle ja lapselle tarjotaan mahdollisuutta osallistua yksilöhuollollisen ryhmän kokoukseen. Kun huoli lapsen hyvinvoinnista on kokonaisvaltaista tai huoli liittyy lapsen kotioloihin tai muihin esiopetuksen ulkopuolisiin asioihin toimitaan yksilöllisen oppilashuollon ohjeiden mukaisesti. Lapsen huoltajat voivat olla myös suoraan yhteydessä oppilashuollon henkilöstöön. Tällöin oppilashuollon henkilöstön edustaja toimii lapsen yksilöllisen oppilashuoltotyön käynnistäjänä ja vastaa osaltaan yksilöllisen oppilashuoltotyön toteutumisesta, esim. hankkii huoltajan/lapsen kirjallisen suostumuksen yksilöllisen oppilashuoltoryhmän ko-koamiselle, mikäli siihen on tarve. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu neljä kertaa lukuvuoden aikana.

9 Miten oppilashuoltoyö onnistui ja miten sitä tulisi kehittää edelleen? OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT Oppilashuollon henkilöstö esiopetuksessa ja arvio esiopetuspaikan tarpeesta: Arvioitaessa esiopetuksen oppilashuollon kokonaistarvetta tulee hyödyntää monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja - ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet, sekä tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä. lyhyt kuvaus esiopetusyksiköstä ja esiopetusyksikön ympäristöstä: Hyökkälän varhaiskasvatusyksikkö koostuu Väinölän ja Hyrylän päiväkodeista. Ryhmiä on yhteensä kahdeksan, joista yksi on lähikoulun yhteydessä toimiva esiopetusryhmä. Toinen esiopetusryhmä toimii Hyrylän pk:n tiloissa. Lisäksi esiopetusta annetaan Väinölän päiväkodin integroidussa erityisryhmässä. Muissa ryhmissä lapset ovat iältään 1-5- vuotiaita. Ympäristö on rauhallista pientalo- ja rivitaloaluetta. Naapurissa sijaitsevat sekä Hyökkälän koulu että lähiliikuntapaikka. Hyrylän keskustan palvelut ovat kävelyetäisyydellä. psykologi:katri Niemi kuraattori: Johanna Temisevä terveydenhoitaja: Reeta Narvanto, Krista Rastas esiopetuksen näkemys ko. palveluiden riittävyydestä: YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO JA SEN TOIMINTATAVAT: yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano: esiopettajat, varhaiskasvatusyksiköiden johtajat, veo, neuvolapsykologi, kuraattori, koulusosionomi, neuvolaterveydenhoitaja. Toimimme aluellisesti, mukana olevat yksiköt: Hyökkälä, Mattila ja Maininki sekä alueen yksityiset päiväkodit yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt: Tapaamme neljä kertaa vuodessa. yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten tahojen kanssa liittyen yhteisölliseen oppilashuoltoon:tarpeen mukaan. yhteistyö lapsen ohjauksessa ja esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa: Yhteistyö koulun ja tarvittaessa sen oppilashuollon edustajien kanssa. YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä lasta koskevan asian käsittelyssä: Kts. edellä

10 oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys esiopetuksessa kuka vastaa, missä säilytetään: Oppilashuoltokertomnukset laaditaan oppilashuoltoryhmässä ja niitä säilytetään Hyrylän päiväkodin toimiston lukitussa kaapissa. lapsen sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen esiopetuksessa: Toimitaan kunnan ohjeistuksen ja lapsen henkilökohtaisen lääkesuunnitelman mukaan. yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen yhteydessä: Toteutetaan vanhempien ja moniammatillisen verkoston kanssa lapsen henkilökohtaisen suunnitelman mukaan. yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa: Vanhempien suostumuksella- lapsen hyvinvointia tukevien yhteistyökumppaneiden kanssa. OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIEN KANSSA: lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa: Kts. edellä Oppilashuolto yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille: Kts. edellä Oppilashuolto OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Miten esiopetuspaikassa on järjestetty kunnan oppilashuollon suunnitelmaan perehtyminen ja esiopetuskohtaisen suunnitelman laatiminen: Kunnan oppilashuoltosuunnitelmaan perehtymiselle ja esiopetussuunnitelman laatimiselle on varattu palaveriaikoja, johon osallistuvat esiopettajat ja tarvittaessa varhaiskasvatusyksikön johtaja. Asioita käsitellään myös yksikön opettajien pedapalavereissa sekä yhteisöllisissä OHR- palavereissa. ESIOPETUSPAIKAN OPPLASHUOLLON TOTEUTUMISEN (täytetään keväällä lukuvuosiarvioinnin yhteydessä) TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY Työsuunnitelman laatija Lto Heli Huhtala, lto Marjo Räty ja veo Pirjo Kemppainen pvm Käsittely esiopetushenkilöstön ja rehtorin/pk johtajan kanssa