ESIOPETUKSEN TYÖ-, ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TYÖ-, - JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA Lukuvuosi YKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Pellavan päiväkoti kunnallinen yksityinen Osoite Pellavamäentie 11 Rehtori/varhaiskasvatusyksikön johtaja Sirkku Kimonis Puhelin Esiopetuksen päivittäinen työaika Vastuuopettaja Margot Rutanen 2. TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMISTÄ OHJAAVAT PERIAATTEET Kirjaa tähän lyhyesti toimintakulttuurin keskeiset asiat. Pedagogisista ratkaisuista kerrotaan tarkemmin kohdassa 4. Esiopetus on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä toimintaa, kasvatusta ja opetusta, joka edistää lapsen oppimisedelly-tyksiä. Tavoitteena on varhainen puuttuminen mahdollisesti ilmeneviin lapsen haasteisiin. Tämä tehdään jatkuvan havainnoinnin, kielellisten ja matemaattisten arvioiden avulla sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa tehtä-vällä yhteistyöllä. Lasten osallisuus on merkittävä osa esiopetustoiminnan suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Leikki, ilo ja huumori ovat tärkeä osa esiopetusta. Kaikki toiminta perustuu positiiviseen vuorovaikutukseen. Tavoitteena on hyväksyvä, kannustava, turvallinen, ystäväl-linen ja rohkaiseva ilmapiiri. Kaikkeen kiusaamiseen puututaan välittömästi, Miniversoa käyttäen. Keskeiset toimintatavat esiopetuksessa ovat monipuolinen, oppimista tukeva liikunta sekä luonnossa leikkiminen ja tutkiminen.

2 Miten tavoitteet toteutuivat? Missä onnistuttiin? Mitä olisi voitu tehdä toisin? Ideoita ja ajatuksia huomioitavaksi seuraavalle toimintakaudelle 3. LUKUVUODEN TEEMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET Lukuvuoden teemat: Painopistealueita lähestytään lapsille merkityksellisellä tavalla, sisällöt tarkentuvat ja elävät toiminnassa lasten mie-lenkiinnon ja tarpeiden mukaan. Teemojen valinnoissa huomioimme vuodenajat ja juhlapyhät sekä tarjoamme moni-puolisesti muita, aiheeltaan vaihtelevia teemoja, jotka kestävät muutamasta päivästä useampaan kuukauteen. Tee-mojen laajuus ja niihin käytettävä aika määräytyvät aina lapsilähtöisesti. Lapsia kiinnostavia teemoja ja projekteja jatketaan ja rikastutetaan lasten innostuksen mukaan. Syksyllä 2018 esiopetuksessa on käynnissä esim. ravintolaleik-ki. Projektien myötä esioppilaat ovat tutustuneet lähiympäristöön sekä harjoitelleet esim. monilukutaitoa, tieto- ja viestintäteknistä osaamista sekä oman työn suunnittelua. Tulevan kauden teemoja: - Kulttuuriretket - Mahdollinen projektiin liittyvät retket Tuusulan kunnan ulkopuolelle Esiopetusyksikön toimintakulttuurin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin tai muuhun sisäiseen kehittämiseen liittyvät kehittämiskohteet: Kehittämiskohde 1: Hyvinvoiva lapsi (Tuusulan esiopetuksen yhteinen kehittämiskohde) Kehittämiskohde 2: Liikunta oppimisen tukena Kehittämiskohde 3: Esiopetusryhmien yhtenäinen toiminta ja esiopetus Arvio esiopetuksen teemojen ja kehittämiskohteiden toimivuudesta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset s euraavalle toimintakaudelle Teemat Tähän kirjataan arviointi teemojen toteutumisesta Kehittämiskohteet Tähän kirjataan arviointi kehittämiskohteiden toteutumisesta 4. PEDAGOGISET RATKAISUT Millaiset sisällöt painottuvat

3 Esiopetussuunnitelman mukaiset pedagogiset ratkaisut: Pienryhmätoiminta, leikki, elämyksellisyys oppimisessa, lapsi aktiivisena toimijana. Yksikön sisäinen yhteistyö: Yhteiset toimintamuodot, esiopettajien yhteinen suunnitteluaika Joustavat ryhmittelyt: Toimiminen erilaisissa ryhmissä tilanteen/tarpeen mukaan. Avustajien osaamisen hyödyntäminen pienryhmissä. Oppimisympäristöt: Positiivinen ja kannustava vuorovaikutussuhde takaa lapselle psyykkisesti turvallisen oppimisympäristön. Toistaiseksi toimitaan väliaikaisissa tiloissa sekä paljon ulkona. Monipuoliset työtavat: Pari-ja pistetyöskentely. Painotamme toiminnallisuuden ja liikunnan avulla oppimista. Lapset suunnittelevat, toteut-tavat ja arvioivat toimintaa yhdessä aikuisen kanssa. Laaja-alainen osaaminen esiopetuksessa: Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet toteutuvat monipuolisesti esiopetuksen päivittäisissä toiminnoissa sekä teemoissa ja projekteissa. Tavoitteet ja osaamisen edistyminen tehdään näkyväksi myös lapsille. Arvio esiopetuksen pedagogisten ratkaisujen toimivuutta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle 5. LUKUVUODEN KESKEISET TAPAHTUMAT Yksikön ulkopuolella tapahtuva toiminta: Ryhmät voivat järjestää retkiä yksikön alueen ulkopuolelle. Opettaja esittää retkestä suunnitelman koulun rehtorille/varhaiskasvatusyksikön johtajalle, joka tekee päätöksen retken toteuttamisesta. Syyslukukausi Retkiä tullaan järjestämään ja suunnitelmat tarkentuvat lasten ideoiden pohjalta. Retkiä voidaan järjestää myös Tuusulan kunnan ulkopuolelle. Kevätlukukausi kts. syyslukukausi Muista retkistä tiedotetaan myöhemmin.

4 6. YHTEISTYÖ Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Päivittäinen yhteistyö vanhempien kanssa toteutuu lapsen tuonti- sekä hakutilanteissa. Lisäksi käymme oppimissuunnitelma ja mahdolliset HOJKS- syksyllä ja keväällä. Päiväkodilla järjestetään vanhempainilta syksyllä ja keväällä. Viestivihkon käyttö tarvittaessa. Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä. Yhteistyössä huomioidaan Tuusulan esi- ja alkuopetuksen välisen minimiyhteistyön periaatteet. Teemme yhteistyötä Riihikallion alkuopetuksen, koulun rehtorin ja laaja-alaisen erityisopettajan kanssa. Yhteistyöpa-rit esi- ja alkuopettajilla. Lisäksi yhteisiä tapahtumia koulun kanssa, esim. Syyssäpinät ja Joululaulajaiset Yhteistyö muiden tahojen kanssa Esim. varhaiskasvatusyksikkö, muu alueen esiopetus, ala- ja yläkoulu Yhteiset tapahtumat yläkoulun ja lukion kanssa. Yhteistyö Riihikallion palvelukeskuksen kanssa Arvio yhteistyön onnistumisesta ja yhteistyön kehittämisestä 7. KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ASIAT Tähän kirjataan ja tarkennetaan toimintatapoja; miten kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat otetaan esiopetusyksikössä huomioon. Lapsia kiinnostavien kohteiden pohjalta nousevien teemojen esimerkiksi matkustamisen tai erilaisten perheiden kulttuurien ja tapoihin tutustumisen kautta. Suomi toisena kielenä opetus Suomenkielen osaamisen kartoitus, kielen taitojen tukeminen arjessa, S2-kerho. Miten eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus toteutettiin? 8. HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Koulutuksen tarpeet ja painopistealueet, mentorointi, yhteistyö

5 Työnantajan tarjoamat koulutukset. Erityisesti digitaitoihin, liikuntaan ja kielen kehitykseen liittyvät koulutukset. Koulutusten toteutuminen, ammatillinen kehittyminen 9. HUOLTAJIEN PALAUTE Keskeiset arviointipalautteesta saadut tulokset edelliseltä lukuvuodelta. Arviointipalautteeseen vastanneita oli hyvin vähän. Vastanneet olivat tyytyväisiä toimintaan. 9.1 HUOLTAJIEN PALAUTE kevät (toteutetaan keväisin jokaisessa yksikössä) Keskeiset tulokset keväältä 9.2 PALAUTTEESTA AIHEUTUVAT ASIAT Kehittämiskohteet, koulutustarpeet, vaikutukset seuraavan toimintavuoden suunnitteluun jne. Tiedottaminen ja vanhempien osallisuus toimintaan nousi palautteiden perusteella kehittämiskohteiksi. Tiedottamista tehostetaan viikkokirjeillä ja ryhmien valkotaululla. Vanhempien osallisuutta suunnitellaan syksyn vanhempainilloissa. 10. KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA RESURSSOINTI Yksikössä käytössä olevat yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodot, tuen resurssien riittävyys, tulkitsemis- ja avustamispalvelut Tuusulan opetustoimen Oppilashuolto ja pedagoginen tuki käsikirjassa ja Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelmassa on kuvattu oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät toimintamallit. Käsikirja on luettavissa Kaiussa ja opetussuunnitelma Tuusulan www sivuilla. Miten oppimisen tuen järjestelyt toteutuivat ja onnistuvat?

6 Arvio tuen resurssien riittävyydestä 11. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuoltoryhmä ja sen toimintatavat yksikössä Yksikön toimintatavat ja käytänteet kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa Oppilashuoltoryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa, ryhmissä käsitellään kauden aikana esiin nousevia aiheita. Kiusaamistilanteisiin puututaan välittömästi, Miniverson käyttö. Väkivaltatilanteissa toimitaan kunnan toimintaohjei-den mukaan. Miten oppilashuoltotyö onnistui ja miten sitä tulisi kehittää edelleen? 11.1 OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT Oppilashuollon henkilöstö esiopetuksessa ja arvio esiopetuspaikan tarpeesta: Arvioitaessa esiopetuksen oppilashuollon kokonaistarvetta tulee hyödyntää monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja - ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet, sekä tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä. psykologi: Mia Hellsten kuraattori: Miia Malo terveydenhoitaja: Kati Soininen 11.2 YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO

7 Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano: Päiväkotien esimiehet, alueen VEO, koulupsykologi, laaja-alainen erityisopettaja, koulukuraatto-ri, esiopettajat, terveydenhoitaja Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt: Kokoontuminen neljä kertaa vuodessa Päiväkoti Pellavassa, keväällä kalenteroidaan seuraavan kauden tapaamiset sekä tapaamisten sisältö. Yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten tahojen kanssa liittyen yhteisölliseen oppilashuoltoon: Lastensuojelu, koulu, kunnan muut esiopetusyksiköt Yhteistyö lapsen ohjauksessa ja esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa: Vanhemmat, opettajat, koulupsykologi, koulukuraattori, rehtori, terveydenhoitaja YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLTO Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista sekä kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Yksilökohtainen oppilashuolto toteutuu tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIEN KANSSA: Lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa: Vanhempia tiedotetaan yhteisöllisestä OHR-tapaamisesta, tapaamisesta laaditaan yhteenveto vanhemmille, vanhempainillassa kerrotaan OHR-toiminnasta. Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille: Vanhempia tiedotetaan yhteisöllisestä OHR-tapaamisesta, tapaamisesta laaditaan yhteenveto vanhemmille, vanhempainillassa kerrotaan OHR-toiminnasta OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Miten esiopetuspaikassa on järjestetty kunnan oppilashuollon suunnitelmaan perehtyminen: Laadittu yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä ESIOPETUSPAIKAN OPPLASHUOLLON TOTEUTUMISEN (täytetään keväällä lukuvuosiarvioinnin yhteydessä)

8 TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY Työsuunnitelman laatija Margot Rutanen, Satu Maaranen, Carina Åberg pvm Käsittely esiopetushenkilöstön ja rehtorin / varhaiskasvatusyksikön johtajan kanssa pvm