ESIOPETUKSEN TYÖ-, ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TYÖ-, - JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA Lukuvuosi YKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi päiväkoti Sympaatti/ Norlandia päiväkodit Oy kunnallinen yksityinen Osoite Kirkkotie Tuusula Rehtori/varhaiskasvatusyksikön johtaja Marjut Jakobsson Puhelin Esiopetuksen päivittäinen työaika 9-13 Vastuuopettaja Marjut Jakobsson 2. TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMISTÄ OHJAAVAT PERIAATTEET Kirjaa tähän lyhyesti toimintakulttuurin keskeiset asiat. Pedagogisista ratkaisuista kerrotaan tarkemmin kohdassa 4. Lasten osallistaminen, yksilöllisten tarpeiden huomiointi ja toiminnan suunnittelu tältä pohjalta. Korostamme leikin tärkeyttä oppimisessa ja sosiaalisten suhteiden harjoittelussa. Panostamme vuorovaikutus- ja tunnetaitojen käyttöön päiväkodin arjessa. Miten tavoitteet toteutuivat? Missä onnistuttiin? Mitä olisi voitu tehdä toisin? Ideoita ja ajatuksia huomioitavaksi seuraavalle toimintakaudelle

2 3. LUKUVUODEN TEEMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET Lukuvuoden teemat: Pyrimme rakentamaan teemoja lasten mielenkiinnon kohteista havaintojen perusteella. Esiopetusyksikön toimintakulttuurin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin tai muuhun sisäiseen kehittämiseen liittyvät kehittämiskohteet: Kehittämiskohde 1: Hyvinvoiva lapsi (Tuusulan esiopetuksen yhteinen kehittämiskohde) Kehittämiskohde 2: Mediakasvatus, olemme saaneet tälle kaudelle yhden I-padin, jolla toteuttaa tätä Kehittämiskohde 3: Jatkamme lasten osallistamisen vahvistamista Arvio esiopetuksen teemojen ja kehittämiskohteiden toimivuudesta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset s euraavalle toimintakaudelle Teemat Tähän kirjataan arviointi teemojen toteutumisesta Elokuussa Kepparit -> keppihevosten askartelua, ratsastusratojen rakentelua, heppamuskari, tallileikit ja eläinten hoivaaminen pihalla. Kehittämiskohteet Tähän kirjataan arviointi kehittämiskohteiden toteutumisesta 4. PEDAGOGISET RATKAISUT Millaiset sisällöt painottuvat Esiopetussuunnitelman mukaiset pedagogiset ratkaisut: Tarjotaan lapsille havaintojen pohjalta monipuolista ja motivoivaa toimintaa jossa heillä on mahdollisuus olla aktiivinen toimija ja käyttää luovia ratkaisuja oppimisessa. Yksikön sisäinen yhteistyö: Esikoululaiset toimivat yhdessä 4-6-vuotiaiden ryhmässä, ryhmän kaikki työntekijät toimivat myös esikoululaisten kanssa tarjoten oman vahvuusalueensa mukaista toimintaa. Joustavat ryhmittelyt: Toiminta ja leikkiaika tapahtuu iän mukaisessa pienryhmissä, välillä myös sekaryhmissä Oppimisympäristöt: Esikoululaisilla käytössä päiväkodissa Sali, atelejee, tupa ja toimisto, lisäksi hyödynnämme pihaa, lähiympäristöä, teemme myös aktiivista yhteistöä Tuusulan Keudan ja lähihoitaja-opiskelijoiden kanssa, jolloin pääsemme hyödyntämään heidän tilojaan.

3 Monipuoliset työtavat: Leikin kautta oppiminen, hyödynnämme erilaisia materiaaleja kädentaitoissa (esim. kierrätys- ja luontomateriaalit), tutustumme mediakasvatukseen I-padin käytön avulla, liikunta, musiikki ja tunne- ja vuorovaikutustaidot, keskusteluja. Laaja-alainen osaaminen esiopetuksessa: Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutusja ilmaisu -> ystävällisyys, hyvät tavat ja kaveritaidot, retket. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot -> Yhdessä toimimisen taidot, omista tavaroista huolehtiminen. Monilukutaito -> kannustetaan lapsia tutkimaan ja tuottamaan erilaisia viestejä, esim. kehoviestintä, ilmeet ja eleet, kirjoittaminen, piirtäminen, pyritään tutustumaan medialukutaitoon. Arvio esiopetuksen pedagogisten ratkaisujen toimivuutta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle 5. LUKUVUODEN KESKEISET TAPAHTUMAT Yksikön ulkopuolella tapahtuva toiminta: Ryhmät voivat järjestää retkiä yksikön alueen ulkopuolelle. Opettaja esittää retkestä suunnitelman koulun rehtorille/varhaiskasvatusyksikön johtajalle, joka tekee päätöksen retken toteuttamisesta. Syyslukukausi Päiväkodin retki tanssiteatteri Raatikkoon Lisäksi retkeilyä ja tutustumista lähiympäristöön Kevätlukukausi Kevätretki, tarkentuu myöhemmin. Muista retkistä tiedotetaan myöhemmin. 6. YHTEISTYÖ Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Vanhempainilta 10.9., päivittäinen kuulumisten vaihto, tarjotaan keskustelumahdollisuutta aina tarpeen tullen, esiopetuskeskustelu lokakuussa, isäin- ja äitienpäivät, joulu- ja kevätjuhlat.

4 Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä. Yhteistyössä huomioidaan Tuusulan esi- ja alkuopetuksen välisen minimiyhteistyön periaatteet. Otetaan yhteyttä Hyökkälän kouluun sovitaan yhteistyön laadusta Yhteistyö muiden tahojen kanssa Esim. varhaiskasvatusyksikkö, muu alueen esiopetus, ala- ja yläkoulu Pyritään järjestämään yhteistyötä päiväkoti Pohjantähden kanssa, Keuda Tuusulan lähihoitaja-opiskelijoiden ohjausharjoitukset. Arvio yhteistyön onnistumisesta ja yhteistyön kehittämisestä 7. KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ASIAT Tähän kirjataan ja tarkennetaan toimintatapoja; miten kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat otetaan esiopetusyksikössä huomioon. Hyödynnetään päiväkodin kulttuurihistoriallista sijaintia -> työläiskotimuseo, kirkko, lähialueen museot. Vietetään merkkipäiviä (esim. osallistumme Aleksis Kiven muistojuhlaan Tuusulan kirkon hautausmaalla ) sekä kulttuuriimme juhlapäivä. Tuodaan kielellisiä virikkeitä lukemalla, laulamalla, loruilla ja riimittelyillä, lukuleikeillä tarvittaessa kuvakortit apuna. Kirjat lasten saatavilla. Teemme yhteistyötä Tuusulan srk:n kanssa ja otamme vastaan lähetystyöstä ja vieraasta kulttuurista kertovan toimintatuokion. Esikouluryhmässä on yksi Virolaistaustainen lapsi, pyrimme tutustumaan toimintakauden aikana myös virolaiseen kulttuuriin. Suomi toisena kielenä opetus Jos lapsi ei puhuisi suomea ollenkaan, järjestettäisiin tutustuminen tulkin avulla, jonka jälkeen havainnollistaisimme kuvien ja esimerkin avulla, hyödynnämme vuorovaikutustilanteita toisten lasten kanssa. Kiinnitämme erityistä huomiota selkeään artikulaatioon. Miten eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus toteutettiin? 8. HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Koulutuksen tarpeet ja painopistealueet, mentorointi, yhteistyö Osallistutaan Tuusulan kunnan järjestämiin esiopetuspäiviin ja mahdollisuuksien mukaan muihin kunnan järjestämiin koulutuksiin. Osallistutaan Norlandia päiväkodit Oy:n järjestämiin koulutuksiin.

5 Koulutusten toteutuminen, ammatillinen kehittyminen 9. HUOLTAJIEN PALAUTE Keskeiset arviointipalautteesta saadut tulokset edelliseltä lukuvuodelta. Vastausprosentti ollut alhainen, mutta palaute positiivista. Erityistä kiitosta vanhemmat antoivat lapsen yksilöllisestä huomioinnista sekä työtekijöiden tavasta kohdata lapset. Kehitettävää oli tiedottamisessa. 9.1 HUOLTAJIEN PALAUTE kevät (toteutetaan keväisin jokaisessa yksikössä) Keskeiset tulokset keväältä 9.2 PALAUTTEESTA AIHEUTUVAT ASIAT Kehittämiskohteet, koulutustarpeet, vaikutukset seuraavan toimintavuoden suunnitteluun jne. 10. KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA RESURSSOINTI Yksikössä käytössä olevat yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodot, tuen resurssien riittävyys, tulkitsemis- ja avustamispalvelut Tuusulan opetustoimen Oppilashuolto ja pedagoginen tuki käsikirjassa ja Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelmassa on kuvattu oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät toimintamallit. Käsikirja on luettavissa Kaiussa ja opetussuunnitelma Tuusulan www sivuilla. Miten oppimisen tuen järjestelyt toteutuivat ja onnistuvat? Arvio tuen resurssien riittävyydestä

6 Päiväkodissa pyrimme huomioimaan lasten yksilölliset tarpeet ja tarjoamaan sekä yleistä että tehostettua tukea. Pyrimme vastaamaan erilaisiin tarpeisiin esim. pienryhmätoiminnalla, hyödyntämällä picto-kuvia, oppimisympäristönjärjestelyillä. Yksityisenä päiväkotina emme saa avustajaa, jos tällaiseen palveluun tarvetta ilmenee. Tänä vuonna kunnan puolesta Varhaiskasvatuksen Erityisopettajan konsultointipalvelut on järjestetty niin, että yhdellä VEOlla on vastullaan kaikki kunnan yksityiset päiväkodit, joten tarjolla on pääasiassa konsultointia puhelimitse. Esikoululaisten oppimiseen liittyviä haasteita on mahdollista käsitellä pedagogisen tuen ryhmässä yhteistyössä moniammattillisen tiimin sekä vanhempien kanssa. 11. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuoltoryhmä ja sen toimintatavat yksikössä Yksikön toimintatavat ja käytänteet kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa Nopea puuttuminen ja asian käsittely asianomaisten ja / tai koko lapsiryhmän sekä vanhempien kanssa. Ennalta ehkäisevänä toimenpiteenä käydään lasten kanssa tunnetaitoharjoituksia, esim. miten harmia voi käsitellä. Miten oppilashuoltotyö onnistui ja miten sitä tulisi kehittää edelleen? 11.1 OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT Oppilashuollon henkilöstö esiopetuksessa ja arvio esiopetuspaikan tarpeesta: Arvioitaessa esiopetuksen oppilashuollon kokonaistarvetta tulee hyödyntää monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja - ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet, sekä tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä. psykologi: Katri Niemi kuraattori: JOhanna Temisevä terveydenhoitaja: Arja Kiesi 11.2 YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO

7 Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano: Tapauskohtaisesti lapsen tarpeen mukaan Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt: Tapauskohtaisesti lapsen yksilölliset tarpeet huomioon ottaen Yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten tahojen kanssa liittyen yhteisölliseen oppilashuoltoon: Tapaamisia palaverien merkeissä tai havainnointikäynti Yhteistyö lapsen ohjauksessa ja esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa: Tiedonsiirtopalaveri, jos tehostetun tuen oppilas, Veo mukana, sekä kirjallista materiaalia leops:in lisäksi pedagogisen ryhmän kirjaukset sekä pedagoginen arvio YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLTO Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista sekä kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Yksilökohtainen oppilashuolto toteutuu tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIEN KANSSA: Lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa: Vanhemman suostumnuksella kootaan moniammatillinen lapsen tuesta vastaava työryhmä, lapsen osallisuus tuodaan esim. töiden ja haastattelujen muodossa, vanhempaa ja hänen näkemystään tilanteesta kuullaan palaverissa Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille: Esitellään yleisellä tasolla vanhempainillassa ja yksityiskohtaisemmin jos perheellä tuen tarvetta OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Miten esiopetuspaikassa on järjestetty kunnan oppilashuollon suunnitelmaan perehtyminen: Osallistumme OHR:ään 2 kertaa syksyllä ja 2 kertaa keväällä 11.6 ESIOPETUSPAIKAN OPPLASHUOLLON TOTEUTUMISEN (täytetään keväällä lukuvuosiarvioinnin yhteydessä)

8 TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY Työsuunnitelman laatija Marjut Jakobsson ja MIra Laamanen pvm Käsittely esiopetushenkilöstön ja rehtorin / varhaiskasvatusyksikön johtajan kanssa pvm