ESIOPETUKSEN TYÖ-, ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TYÖ-, - JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA Lukuvuosi YKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Lahelan tertun päiväkoti kunnallinen yksityinen Osoite Terttuseljankuja 1, Tuusula Rehtori/varhaiskasvatusyksikön johtaja Anita Tanttu Puhelin Esiopetuksen päivittäinen työaika Vastuuopettaja Tuija Laitinen ja Anna Yltävä 2. TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMISTÄ OHJAAVAT PERIAATTEET Kirjaa tähän lyhyesti toimintakulttuurin keskeiset asiat. Pedagogisista ratkaisuista kerrotaan tarkemmin kohdassa 4. Luonto- ja liikuntaesiopetuksessamme lisäämme lasten oppimisvalmiutta, keskittymiskykyä, sosiaalisia taitoja ja itseohjautuvuutta liikunnan ja luonnossa liikkumisen keinoin. Painotukset edellä mainittuihin suunnitellaan lasten yksilöllisten tavoitteiden mukaan. Toimintamme tapahtuu ulkona ja perustuu ilmiöoppimiseen, vahvaan lasten osallisuuteen. Lapsilta noussut projekti käydään yhdessä läpi tutkien, dokumentoiden ja arvioiden. Painotamme positiivista pedagogiikkaa, lasten vahvuuksien tunnistamista ja niiden vahvistamista. Tuemme lapsia liikunnalliseen ja terveelliseen elämäntapaan, sekä opetamme turvallista liikkumista lähialueella. Miten tavoitteet toteutuivat?

2 Missä onnistuttiin? Mitä olisi voitu tehdä toisin? Ideoita ja ajatuksia huomioitavaksi seuraavalle toimintakaudelle 3. LUKUVUODEN TEEMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET Lukuvuoden teemat: Teemat muodostuvat vuoden aikana lasten kiinnostuksen kohteiden pohjalta, ilmiöoppimisen periaatteita noudattaen (projektityöskentely) Esiopetusyksikön toimintakulttuurin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin tai muuhun sisäiseen kehittämiseen liittyvät kehittämiskohteet: Kehittämiskohde 1: Hyvinvoiva lapsi (Tuusulan esiopetuksen yhteinen kehittämiskohde) Kehittämiskohde 2: Uusien menetelmien käyttöönotto tutkivassa ja toiminnallisessa oppimisessa Kehittämiskohde 3: Pedagogisen dokumentoinnin vahvistaminen Arvio esiopetuksen teemojen ja kehittämiskohteiden toimivuudesta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset s euraavalle toimintakaudelle Teemat Tähän kirjataan arviointi teemojen toteutumisesta Kehittämiskohteet Tähän kirjataan arviointi kehittämiskohteiden toteutumisesta 4. PEDAGOGISET RATKAISUT Millaiset sisällöt painottuvat Esiopetussuunnitelman mukaiset pedagogiset ratkaisut: Päivittäisenä oppimisympäristönämme toimivat metsät ja muut lähialueet. Keskeisiä pedagogisia ratkaisuja ovat liikunta ja toiminnallinen oppiminen, jotka toteutuvat luontevasti ulko-opetuksessa. Toimintamme perustuu ilmiöoppimiseen. Motivoiva ja osallistava oppimismenetelmä perustuu lasten omiin kysymyksiin ja niistä muodostuviin projekteihin. Oppimisprosessi etenee ohjatusti yhdessä tutkien, pohtien ja ihmetellen. Lapset oppivat monipuolisesti ja saavuttavat samalla omia tavoitteitaan.

3 Toiminnan rakenne on suunniteltu niin, että lasten osallisuus on vahvasti osa arkea. Kaikissa pedagogisissa ratkaisuissa on huomioitu lasten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Päivittäin lapset vaikuttavat esim. oppimisympäristön valintaan ja toiminnan sisältöihin. Tutkimusprojektit etenevät lasten suunnitelmien mukaan. Yksikön sisäinen yhteistyö: Varhaiskasvatusyksikössämme tiimit auttavat toisiaan esim. tiimipalaverivalvonnoissa ja esiopettajien tapaamisten (OHR ym.) mahdollistamisessa. Koko yksikön yhteisiä tapahtumia (juhlat, teemapäivät) on vuoden aikana useita. Esiopettajilla on yhteinen sak-aika ja lisäksi tiimipalaveri viikoittain. Uutena työmuotona tänä vuonna on suunnitteilla yhteistä toimintaa alle 3-vuotiaiden kanssa, ns. "kummitoimintaa". Joustavat ryhmittelyt: Syyslukukauden toimimme päänsääntöisesti pienryhmissä. Osa toiminnasta on perusteltua järjestää yhdessä koko ryhmälle, esim. joukkuepelit. Pienryhmien koostumusta vaihdellaan suunnitelmallisesti, pedagogisin perustein, lasten oppimistarpeiden mukaan. Esimerkiksi "matikkakerho", tunnetaitoryhmä, laaja-alaisen erityisopettajan ryhmä. Kun ryhmien koostumusta vaihdellaan, kaikki lapset tutustuvat toisiinsa. Tämä lisää turvallista ilmapiiriä ja luottamusta ryhmän henkisessä oppimisympäristössä. Yhtenä keinona tutustumisessa ja ryhmäytymisessä käytetään myös leikkipareja. Leikkiparipäivinä (1-2 krt/viikko) kasvattaja valitsee lapselle parin ja pari yhdessä miettii, mitä haluaa leikkiä tai pelata. Näin lapset pääsevät harjoittelemaan sosiaalisia taitoja ja yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa. Kasvattajat tukevat ja ohjaavat leikkejä tarpeen mukaan, auttavat kaveritaitojen harjoittelussa. Oppimisympäristöt: Esiopetus tapahtuu pääasiassa ulkona, joten fyysisenä oppimisympäristönä toimivat läheiset metsät, pellot, hiekkamontut, kenttä jne. Joitain yksittäisiä tehtäviä tehdään sisällä ryhmätilassa. Ryhmässä kiinnitetään erityistä huomiota myös henkiseen oppimisympäristöön eli mm. turvalliseen ilmapiiriin. Monipuoliset työtavat: Perustana on toiminnallinen oppiminen, jonka keskiössä on lapsen osallisuus. Painotamme kokemuksellisuutta ja monikanavaisuutta, kaikkien aistien käyttöä. Asioita opetellaan eri oppimistapoja hyödyntäen, koko keholla. Esiopetusvuosi rakentuu projektityöskentelyn ja tutkimisen ympärille. Lapsilla on päivittäin mahdollisuus ja aikaa leikkiin. Leikki on tärkeässä osassa vuorovaikutuksen, sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen harjoittelussa. Kasvattajat tukevat leikkitaitojen ja ryhmädynamiikan kehittymistä. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään sujuvasti osana opetusta. Lapset käyttävät tabletteja monipuolisesti dokumentointiin ja tiedonhakuun sekä tutustuvat eri sovellusten käyttöön. Laaja-alainen osaaminen esiopetuksessa: Ilmiöoppimisessa laaja-alaisen osaamisen eri osa-alueet nivoutuvat toisiinsa saumattomasti ja luontevasti. Lapset ideoivat projektin aiheen ja tutkimussunnitelman. Kasvattajat rikastavat aihetta tuoden siihen lisää näkökulmia ja lähestymistapoja, esim. musiikkia, motoriikkaa tai vierailukohteita. Ajattelu ja oppiminen sekä monilukutaito: Ilmiöpohjaisessa projektityöskentelyssä lähdetään liikkeelle lasten mielenkiinnon kohteista, heidän tiedoistaan ja uskomuksistaan. Projektin aikana tietoa jäsennetään, tutkitaan asioiden ja uskomusten todenmukaisuutta sekä harjoitellaan lähdekriittisyyttä, kriittistä ajattelua. Tietoa hankitaan ja esitetään eri tavoin, monilukutaitoa harjoittaen. Tiedosta muodostetaan tilastoja, miellekarttoja, kuvia ja tutustutaan erilaisiin symboleihin. Projektien yhteydessä lapsille opetetaan tiedon karttumista ja muistin merkitystä oppimisessa. Metsässä painetaan mieleen asioita, havaintoja ja kokemuksia, joihin palataan myöhemmin. Metsässä liikkuessa ja leikkiessä myös lasten mielikuvitukselle on tilaa.

4 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu: Vuorovaikutustaitoja harjoitellaan turvallisessa ympäristössä. Lapset oppivat kuuntelemaan ja arvostamaan erilaisia näkemyksiä. Toisten huomioonottamista harjoitellaan aktiivisesti, esim. oman vuoron odottaminen ja viittaaminen. Luovuutta ja taiteellista ilmaisua arvostetaan ja siihen kannustetaan. Lapsilla on päivittäin mahdollisuus toteuttaa itseään. Erilaisia ilmaisumuotoja tehdään myös ohjatusti, esim. lasten omat satukirjat ja projektien lopputuotokset. Vuoden aikana huomioidaan suomalaiseen kulttuuriin kuuluvat perinteet ja esim. juhlapyhät. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot: Toimintatapamme tukee itsestä huolehtimisen oppimista. Päivittäinen liikkuminen ja esim. liikennesääntöjen ja jokamiehenoikeuksien jatkuva kertaaminen tekee niistä rutiinin. Luonnossa liikkuminen vahvistaa myös terveellistä ja kestävää elämäntapaa sekä lasten luontosuhdetta. Luontoa ja vuodenkiertoa havainnoidessa on luontevaa tutustua luonnon antimiin sekä yleisemmin lähiruokaan ja ruoantuotantoon. Osallistuminen ja vaikuttaminen: Lasten aktiivinen toimijuus, osallisuus ja kuulluksi tuleminen ovat ryhmässämme tärkeitä arvoja. Tämä luo pohjaa kestävälle ja demokraattiselle tulevaisuudelle. Haluamme korostaa myös yhteisöllisyyttä: yhteisessä projektissa tarvitaan jokaisen panosta ja kaikki ovat tärkeitä. Kasvattajat huomioivat kaikkien mukaan saamisen. Jokaiselle etsitään sopiva tapa tulla kuulluksi ja nähdyksi. Moninaiset oppimisen ja ilmaisun tavat nähdään rikkautena. Arvio esiopetuksen pedagogisten ratkaisujen toimivuutta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle 5. LUKUVUODEN KESKEISET TAPAHTUMAT Yksikön ulkopuolella tapahtuva toiminta: Ryhmät voivat järjestää retkiä yksikön alueen ulkopuolelle. Opettaja esittää retkestä suunnitelman koulun rehtorille/varhaiskasvatusyksikön johtajalle, joka tekee päätöksen retken toteuttamisesta. Syyslukukausi Toimintamme perustuu lähialueella liikkumiseen ja olemme liikkeellä päivittäin. Esimerkkikohteita: lähikoulut, kirjasto, urheilukeskus, museot, leikkipuistot, Metsäpirtti. Kevätlukukausi ks. edellinen. Lisäksi kevätretkikohde lasten mielenkiinnon mukaan. Mahdollisesti Tuusulanjärven ympäri pyöräily. Muista retkistä tiedotetaan myöhemmin.

5 6. YHTEISTYÖ Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö - Päivittäisten kuulumisien vaihto lasten tulo- ja hakutilanteissa. - Tiedottaminen Daisyn kautta ja ilmoitustaululla - Esiopetusryhmän blogi - Syksyllä tehdään esiopetuksen oppimissuunnitelmat (LEOPS) yhteistyössä vanhempien ja lapsen kanssa. - Elokuussa ja tammikuussa pidetään vanhempainillat koskien esiopetuksen aloitusta sekä kouluun siirtymistä. - Keväällä täytetään siirtolomake koulua varten sekä käydään keskustelu vanhempien kanssa. - Keväällä käydään oppimissuunnitelman arviointikeskustelut. - Keväällä kerätään vanhempien palaute esiopetusvuodesta Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä. Yhteistyössä huomioidaan Tuusulan esi- ja alkuopetuksen välisen minimiyhteistyön periaatteet. - Teemme yhteistyötä Vaunukankaan koulun 1.luokan kanssa. Lapsille järjestetään yhteisiä retkiä ja oppitunteja. Käymme tutustumassa koululla luokan toimintaan. - Keväällä yhteistyöpalaveri tai -palavereja rehtorin ja tulevien ekaluokan opettajien kanssa. Palaverissa käydään läpi tulevat koululaiset. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Esim. varhaiskasvatusyksikkö, muu alueen esiopetus, ala- ja yläkoulu - Paijalan esiopetusyksikkö (yhteistä esiopetusta) - kunnan eri toimialat, esim kulttuuripalvelut - Seurakunta (mm. kotikirkko tutuksi) - Neuvola (tiedonsiirrot) - Paikalliset urheiluseurat, esim. TuPS (lajeihin tutustuminen) - Lahelan metsästysseura (esim. retket metsästäjien majalle) - Metsäpirtti (retket ja nuoriso-ohjaajan osaamisen hyödyntäminen) - Yläkoulut ja toisen asteen oppilaitokset (tet-harjoittelijoiden ja opiskelijoiden ohjaaminen) - eri alojen asiantuntijat projekteihin liittyen Arvio yhteistyön onnistumisesta ja yhteistyön kehittämisestä 7. KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ASIAT Tähän kirjataan ja tarkennetaan toimintatapoja; miten kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat otetaan esiopetusyksikössä huomioon.

6 Ryhmässä on yksi kaksikielinen lapsi. Eri kulttuureihin tutustutaan lasten kokemusmaailmaan ja mielenkiinnon kohteisiin liittyen: esim. keskustelemalla matkakohteista, joissa lapset ovat käyneet ja tutustumalla karttoihin, kuviin ja eri kieliin (netistä) sekä kuuntelemalla eri maille/ kulttuureille tyypillistä musiikkia. Opetuksessa hyödynnetään myös ryhmän lastenhoitajan kahden kulttuurin tuntemusta. Lisäksi huomioimme, että Suomen sisältäkin löytyy monenlaisia kulttuureja, esim. murteet ja perinneruoat eri puolella maata. Tutustumme myös Tuusulan kulttuuriperinteeseen, esim. museoihin. Suomi toisena kielenä opetus Ryhmässä ei ole S2-lapsia. Miten eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus toteutettiin? 8. HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Koulutuksen tarpeet ja painopistealueet, mentorointi, yhteistyö Ryhmän työntekijöiden koulutustarpeita: - ensiapukoulutus - tvt-/digiasioihin liittyvät koulutukset - lisää vinkkejä toiminnalliseen opetukseen, esim. toiminnallinen matematiikka Lisäksi osallistumme varhaiskasvatuksen koulutuksiin, jotka on suunnattu koko henkilöstölle (esim. lapsen mielenterveyden edistäminen) tai kaikille esiopettajille (esim. pedagoginen dokumentointi). Yksikön esimies pitää 2-3 kertaa kuukaudessa pedagogisia palavereja, aiheena mm. esiopetussuunnitelman tai varhaiskasvatussuunnitelman sisällöt. Koulutusten toteutuminen, ammatillinen kehittyminen 9. HUOLTAJIEN PALAUTE Keskeiset arviointipalautteesta saadut tulokset edelliseltä lukuvuodelta.

7 Edellisenä lukuvuonna esiopetusryhmämme huoltajat olivat hyvin tyytyväisiä. Saimme jokaisesta osa-alueesta paremman arvosanan kuin koko kunnan vastauksissa keskimäärin. Vastauksia saimme 15 kpl, asiakasperheitä oli 20. Esimerkkejä: - Esiopetuspaikan oppimisympäristö on monipuolinen, kasvua ja oppimista tukeva: 87% täysin samaa mieltä, 13 % jokseenkin samaa mieltä. - Ilmapiiiri on hyväksyvä, luottamuksellinen ja huoltajien näkemyksiä kunnioittava: 87% täysin samaa mieltä, 13% jokseenkin samaa mieltä. - Esiopetuspaikassa liikutaan riittävästi: 100% täysin samaa mieltä. - Esiopetuksen henkilöstö on asiantuntevaa ja osaavaa: 93% täysin samaa mieltä, 7% jokseenkin samaa mieltä. - Esiopetuspaikan tiedottaminen on riittävää: 100% vastasi kyllä. - Kokonaisarvosana esiopetuksen toimivuudesta: keskiarvo 9,2. Kehittämiskohde: - Huoltajana minulla on riittävästi mahdollisuuksia osallistua toimintaan ja toiminnan suunnitteluun: 47% täysin samaa mieltä; 47% jokseenkin samaa mieltä; 6 % jokseenkin eri mieltä. 9.1 HUOLTAJIEN PALAUTE kevät (toteutetaan keväisin jokaisessa yksikössä) Keskeiset tulokset keväältä 9.2 PALAUTTEESTA AIHEUTUVAT ASIAT Kehittämiskohteet, koulutustarpeet, vaikutukset seuraavan toimintavuoden suunnitteluun jne. Kehitämme toimintatapaa, jolla saamme entistä paremmin huoltajille mahdollisuuksia osallistua toimintaan ja toiminnan suunnitteluun. Tähän asti toteutettuja tapoja: - vanhempien tutustumisviikko esiopetuksen alkuvaiheessa - isien viikko, äitien viikko (isän- ja äitienpäivän yhteydessä) - leops-keskusteluissa muodostetut lasten tavoitteet vaikuttavat toiminnan suunnitteluun - projektien suunnitteluvaiheessa kysytään lasten toiveita kotona täytettävällä kyselyllä - vanhemmat mukana vastaamassa - vanhempien asiantuntemus tutkimusprojekteissa, esim. vierailu teemaan sopivalla työpaikalla - mahdollisuus seurata projektien etenemistä projektiseinän avulla, antaa mahdollisuuden kysellä ja vinkata lisätiedoista aiheeseen liittyen - vanhempainkerhon toiminta

8 10. KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA RESURSSOINTI Yksikössä käytössä olevat yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodot, tuen resurssien riittävyys, tulkitsemis- ja avustamispalvelut Tuusulan opetustoimen Oppilashuolto ja pedagoginen tuki käsikirjassa ja Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelmassa on kuvattu oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät toimintamallit. Käsikirja on luettavissa Kaiussa ja opetussuunnitelma Tuusulan www sivuilla. Miten oppimisen tuen järjestelyt toteutuivat ja onnistuvat? Arvio tuen resurssien riittävyydestä 11. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuoltoryhmä ja sen toimintatavat yksikössä Yksikön toimintatavat ja käytänteet kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa Oppilashuoltotyötä tehdään - yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä (kokoontuu kaksi kertaa syyslukukaudella ja kaksi kertaa kevätlukukaudella) - pedagogisen tuen ryhmässä (kokoontuu kaksi kertaa syyslukukaudella ja kaksi kertaa kevätlukukaudella) - tarvittaessa yksilöllisessä oppilashuoltoryhmässä Ongelmien ilmetessä keskustellaan aina vanhempien kanssa. Kiusaamus- ja väkivaltatilanteet: Toimimme Tuusulan varhaiskasvatuksen kiusaaminen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman mukaisesti. Kiusaamisja vökivaltatilanteet pyritään estämään toimintatapoja miettimällä lasten temperamentit ja toimintatavat huomioiden. Konfliktitilanteissa käytetään MiniVerso-vertaissovittelua ja lapsia ohjataan sen itsenäiseen käyttöön. Kaikki tilanteet käydään läpi vanhempien kanssa. Miten oppilashuoltotyö onnistui ja miten sitä tulisi kehittää edelleen? 11.1 OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT

9 Oppilashuollon henkilöstö esiopetuksessa ja arvio esiopetuspaikan tarpeesta: Arvioitaessa esiopetuksen oppilashuollon kokonaistarvetta tulee hyödyntää monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja - ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet, sekä tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä. psykologi: Niina Luhtala kuraattori: Miia Hautaniemi-Bustamante terveydenhoitaja: Krista Rastas 11.2 YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano: - Lähikoulujen koulualueiden vk-yksiköiden esimiehet ja esiopettajat - varhaiskasvatuksen erityisopettaja - koulun laaja-alainen erityisopettaja - opiskeluhuollon psykologi - mahdollisesti koulukuraattori, terveydenhoitaja, eri terapeutit ja sosiaalityöntekijä Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt: Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään neljä kertaa lukuvuoden aikana. Nämä päivät sovitaan heti lukukauden alussa. Tapaamisten aiheet on sovittu etukäteen, mutta näiden lisäksi käsitellään tarvittaessa akuutteja asioita. Aiheen mukaan kokoukseen kutsutaan sopivia asiantuntijoita. Varhaiskasvatusyksikön johtaja toimii puheenjohtajana, sihteerinä toimivat esiopettajat. Sihteeri täyttää yhteisöllisen oppilashuoltokertomuksen. Yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten tahojen kanssa liittyen yhteisölliseen oppilashuoltoon: Veo kutsuu ulkopuoliset tahot tarvittaessa. Yhteistyö lapsen ohjauksessa ja esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa: Esiopettajat käyvät rehtorin kanssa siirtokeskustelut varhaiskasvatuksessa yhteisesti sovitun nivelvaiheen mukaisesti YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLTO Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista sekä kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Yksilökohtainen oppilashuolto toteutuu tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä.

10 11.4 OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIEN KANSSA: Lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa: Huoltajien kanssa käydään keskusteluja huolen aiheista ja heitä kuunnellaan asiassa. Myös lasta kuullaan. Keskusteluissa asetetaan yhdessä tavoitteita ja niitä seurataan jatkuvasti. Arvioinnista pidetään erilliset keskustelut. Huoltajilta pyydetään kirjallinen lupa yksilölliseen oppilashuoltoryhmään osallistujista. Huoltajat saavat halutessaan osallistua yksilöllisen oppilashuoltoryhmän kokoukseen. Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille: Periaatteista ja menettelytavoista kerrotaan yleisellä tasolla esiopetuksen vanhempainillassa elokuussa. Esiopetuksen tehtävä on informoida huoltajiaia yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän tarpeesta ja kokoontumisesta. Huoltajilta pyydetään suostumus lapsen asioiden käsittelyyn ja kysytään mahdollisuutta osallistua itse. Veo tai esiopettaja kutsuu yhteistyötahot koolle OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Miten esiopetuspaikassa on järjestetty kunnan oppilashuollon suunnitelmaan perehtyminen: Pedagogisen tuen ja oppilashuollon käsikirja esi- ja perusopetuksessa on luettavissa Kaiussa. Yhteiset OHR lomakkeet ja ohjeistukset löytyvät Kaiusta. Ne täytetään yhteistyössä veon, vk-yksikön johtajan ja esiopettajien kanssa ESIOPETUSPAIKAN OPPLASHUOLLON TOTEUTUMISEN (täytetään keväällä lukuvuosiarvioinnin yhteydessä) TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY Työsuunnitelman laatija Tuija Laitinen ja Anna Yltävä pvm Käsittely esiopetushenkilöstön ja rehtorin / varhaiskasvatusyksikön johtajan kanssa pvm