ESIOPETUKSEN TYÖ-, ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TYÖ-, - JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA Lukuvuosi YKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Mattilan varhaiskasvatusyksikkö/kirkonkylän koulu kunnallinen yksityinen Osoite Tuusulantie Tuusula Rehtori/varhaiskasvatusyksikön johtaja Pirjo Lehtonen Puhelin Eskari Eskari Sähköposti pirjo.lehtonen@tuusula.fi Esiopetuksen päivittäinen työaika Vastuuopettajan nimi ja sähköpostiosoite Outi Järvelä outi.jarvela@tuusula.fi, Kati Yli-Ilkka Kati.yliilkka.tuusula.fi, Harri Elf harri.elf@tuusula.fi, Marita Tappola marita.tappola@tuusula.fi Henkilökunta (tehtävät, lto, lh, avustaja ja henkilömäärä) Eskari 1 Outi Järvelä lto, Marita Tappola lto, Anne-Maria Tarpinen lh, Hanna Kangas avustaja Eskari 2 Harri Elf lto, Kati Yli-Ilkka lto, Sirpa Luukkonen lh KUINKA MONTA ESIOPETUSRYHMÄÄ ON ESIOPETUSTA ANNETTAESSA MUODOSTUNUT SEURAAVAN RYHMÄLUOKITUKSEN MUKAAN? Ryhmän koko yli 26 Suurin ryhmäkoko, perustelut Erillinen esiopetusryhmä koulussa

2 Yhdistettynä alkuopetuksen kanssa Päiväkodin esiopetusryhmä koulussa 2 Erillinen esiopetusryhmä päiväkodissa Yhdistettynä alle 6-vuotiaiden päivähoitolasten kanssa Miten toiminta käytännössä toteutetaan, jos esiopetusta annetaan ryhmässä, jossa on esiopetusikäisiä ja heitä nuorempia lapsia. ESIOPPILAIDEN LUKUMÄÄRÄ JA OPETUSKIELI Tytöt 21 Suomenkielisessä opetuksessa 37 Pojat 16 Ruotsinkielisessä opetuksessa Yhteensä 37 Muu kieli, mikä Tehostetun tuen lapset 2 Erityinen tuki, pidennetty oppivelvollisuus Lisätietoja MITEN KULJETUS ON JÄRJESTETTY Kuljetus Kuljetus esiopetukseen esiopetuksesta Mahdolliset

3 (lukumäärä) (lukumäärä) päivähoitoon perustelut 3 Kunta on järjestänyt erikseen maksuttoman kuljetuksen Kunta on järjestänyt maksuttoman kuljetuksen koulukuljetuksen yhteydessä Vanhemmat hoitavat kuljetukset 34 ESIOPETUSYKSIKÖN TOIMINTAKULTTUURIN PÄÄPERIAATTEET Kirjaa tähän lyhyesti toimintakulttuurin keskeiset asiat. Yhteisöllisyyden ja lasten osallisuuden tukeminen ja vahvistaminen esiopetuksessa. Yhteistyön kehittäminen ja lisääminen Kirkonkylän koulun kanssa. Lasten sosiaalisten ja tunnetaitojen harjoittelun tukeminen sekä vahvistaminen. Lisäämme esiopetusryhmien välistä yhteistyötä ja hyödynnämme pienryhmäopetusta.. Miten tavoitteet toteutuivat? Missä onnistuttiin? Mitä olisi voitu tehdä toisin? Ideoita ja ajatuksia huomioitavaksi seuraavalle toimintakaudelle LUKUVUODEN TEEMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET Tähän kirjataan lukuvuoden teema, joka näkyy lapsille ja huoltajille. Teema avataan muutamalla lauseella. Lukuvuoden teemat: Suomi ja suomalaisuus ja eri kulttuurit. Otetaan huomioon Suomi100-juhlavuosi esiopetuksessa ja koulun kanssa yhteistyössä. Avaamme esiopetuksessa monikulttuurisen Suomen käsitettä. Esiopetusyksikön toimintakulttuurin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin tai muuhun sisäiseen kehittämiseen liittyvät kehittämiskohteet:

4 Kehittämiskohde 1: Yhteisöllisyys (Tuusulan esiopetuksen yhteinen kehittämiskohde) Kehitämme ja vahvistamme lasten vuorovaikutus- ja sosiaalisiataitoja. Käytössä on Mini-Verso vertaissovittelumenetelmä. Käytössä on myös Askeleittain-materiaali soveltaen. Sisällytetään minä ja meidän yhteisömme oppimiskokonaisuus esiopetukseen. Kehittämiskohde 2: Osallisuus.Lapset saavat kokemuksia siitä, miten he voivat vaikuttaa oman toimintansa suunnitteluun. Toteutetaan vähintään yksi laajempi oppimiskokonaisuus, jonka aihe nousee lapsista.järjestetään lapsille lasten palavereja, joissa lapset suunnittelevat, toimivat ja arvioivat toimintaa. Kehittämiskohde 3: Yhteistyö. Kehitetään yhteistyötä kahden esiopetusryhmän välillä. Yhteistä toimintaa, jossa ryhmien lapset sekoittuvat.toteutetaan pajatyöskentelyllä, yhteisillä eri sisältöisillä tuokioilla. Arvio esiopetuksen teemojen ja kehittämiskohteiden toimivuudesta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle Teemat Tähän kirjataan arviointi teemojen toteutumisesta Kehittämiskohteet Tähän kirjataan arviointi kehittämiskohteiden toteutumisesta PEDAGOGISET RATKAISUT Millaiset sisällöt painottuvat Esiopetussuunnitelman mukaiset pedagogiset ratkaisut: -Pienryhmätyöskentely -Pajatyöskentely -Projektityöskentely -Leikki ja toiminnallisuus -Lasten osallisuus Yksikön sisäinen yhteistyö: Esiopetusryhmien kasvattajat toimivat yhteistyössä ja ryhmät ovat yhdistettynä aikaisin aamulla sekä iltapäivällä sekä tiimipalaverien aikana. Kasvattajien poissaolojen takia olemme myös toimineet sekaryhmissä. Joustavat ryhmittelyt: Ryhmittelyn perustana voivat olla myös lasten yhteiset mielenkiinnon kohteet, oppimiseen ja harjoitteluun perustuva ryhmäjako; ryhmittely, jonka avulla pyritään siihen, että lasten sosiaaliset suhteet kehittyisivät ja he oppisivat työskentelemään kaikkien kanssa sekä tulemaan keskenään toimeen. Oppimisympäristöt: Koko kirkonkylän koulu niin sisä- kuin ulkotilatkin. Käytämme esiopetuksen omien tilojen lisäksi päivittäin mm. koulun ruokalaa ja ulkoilemme lähiliikuntapaikalla. Meillä on myös kiinteä vuoro koulun liikuntasalissa. Osallistumme koulun juhliin, esityksiin, seurakunnan aamunavauksiin yms. joka sopii esiopetusikäisille lapsille. Käymme retkillä lähiympäristössä muun muassa metsässä ja eri kulttuurikohteissa. Retkillä tutustumme lähiympäristöön ja harjoittelemme turvallista liikkumista sekä annettujen ohjeiden noudattamista.

5 Työtavat: Vertaisryhmässä oppiminen. Koko ryhmän yhteiset aamukokoontumiset, liikuntatunnit salissa, parityöskentely, jako kahteen tai kolmeen pienryhmään. Eriyttämistä voidaan tarvittaessa käyttää työtapana, jos se on lapsen oppimisen kannalta välttämätöntä tai rauhoittaa tilanteen. Leikki eri muodoissaan. Projektityöskentely lisää lapsen osallisuutta. Kasvattaja on toiminnassa mahdollistaja ja rikastajana sekä havainnoi ja kehittää toimintaa. Arvio esiopetuksen pedagogisten ratkaisujen toimivuutta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle YHTEISTYÖ Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Päivittäiset kuulumiset tuonti- ja hakutilanteissa. Erityisesti hakutilanteissa pyritään siihen, että esikoululainen harjoittelee itse kertomaan päivän kuulumiset. Järjestettiin vanhempainilta, jossa kysyttiin myös huoltajien toiveet esiopetusvuodelle. Lapsen siirto-, leops- ja arviointikeskustelut, joissa käsitellään lapsen asioita. Esiopetusryhmien tiedotteet menevät Wilman välityksellä. Keväällä 2017 oli eskareilla ja vanhemmilla eskariin tutustumispäivä. Vanhemmat voivat osallistua lapsen asioissa pedagogisen tuen ryhmään. Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja koulun välillä. Tähän kuvataan esiopetuksen yksiköiden välinen yhteistyö ja koulun kanssa tehtävä yhteistyö. Tuusulaan laadittu esi- ja alkuopetuksen välille minimiyhteistyön periaatteet (arviointimateriaalissa). Palkkitunnit ensimmäisen luokan kanssa.syyskaudella tiistaisin äidinkielen palkkitunti. Koulun erityisopettaja työskentelee esiopetuksessa olevien lasten kanssa 2 oppituntia viikossa. Henkilöstötason yhteistyö mm. osallistuminen palkkituntien suunnitteluun, opettajien kokouksiin ja kehittämisryhmään. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Esim. yläkoulu Yhteistyö tarpeen mukaan mm. puheterapeuttien ja muiden asiantuntijoiden kanssa, jotka ovat tutkineet lasta tai tukevat hänen kehitystään. Arvio yhteistyön onnistumisesta ja yhteistyön kehittämisestä. KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ASIAT

6 Tähän kirjataan ja tarkennetaan toimintatapoja; miten kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat otetaan esiopetusyksikössä huomioon. Tuetaan lasten monipuolista ja rikasta suomen kielen oppimista ja itseilmaisua. Tutustutaan eri kulttuureihin. Lapset harjoittelevat kuuntelemista, kertomista ja keskustelua. Itseilmaisun harjoittelu, omista asioista kertominen sekä mielipiteiden ilmaisun harjoittelu on oleellista. Myös omien satujen kertomista harjoitellaan. Esiopetuksessa tutustutaan kirjaimiin ja tuetaan lapsen kielellistä kehittymistä erilaisten harjoituksien, tehtävien ja pelien avulla. Käsittelemme keskeisiä juhlapyhiä toiminnassamme. Suomi toisena kielenä opetus S2-suunnitelma, S2-tuokiot, Lauran päivä-kartoitus, S2 konsultaatio VEO:lta ja S2 koordinaattorilta. Miten eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus toteutettiin? KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA RESURSSOINTI Yksikössä käytössä olevat yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodot Tuen resurssien riittävyys Tulkitsemis- ja avustamispalvelut Tuusulan opetustoimen Oppilashuolto ja pedagoginen tuki käsikirjaan ja Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelmaan on kuvattu oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät toimintamallit. Käsikirja on luettavissa Kaiussa ja opetussuunnitelman Tuusulan www. sivuilla. Suunnittelemme lapsiryhmän toiminnan yksittäistä lasta tukevaksi ja osallistavaksi. Lapsen tarpeista lähtevää yksilö- ja pienryhmätoimintaa. Käytämme kuvia tukena lasten päivän toiminnoissa. Hyödynnämme ja muokkaamme erilaisia oppimisympäristöjä. Havainnoimme lapsia ja tuen tarpeita toiminnan lomassa. Teemme yhteistyötä vanhempien kanssa, esimerkiksi vanhempainilta, eskarikeskustelut, päivittäiset kuulumiset. Eskari 1:sessä on ryhmäkohtainen avustaja. Eskari 2:sessa yksi tehostetun tuen lapsi. Veo Leena Soini on konsultoinut molempia ryhmiä. Koulun ELA Sirpa tekee yhteistyötä 2 oppituntia viikossa eskariryhmien kanssa. Pedagogisen tuen ryhmässä voimme käsitellä yksittäisen lapsen asioita. Alueellisessa pedagogisen tuen ryhmässä käsitellään yleisellä tasolla tuen tarpeista. Edellä mainittujen yleisen tuen tukimuotojen lisäksi tehostetussa tuessa käytössämme on pedagogisen tuen ryhmä. Pedagogisen tuen ryhmässä käsittelemme tehostetun tuen lapsen asioita ja saamme konsultaatiota lapsen kasvun ja oppimisen tueksi. Miten oppimisen tuen järjestelyt toteutuivat ja onnistuvat? Arvio tuen resurssien riittävyydestä HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN

7 Koulutuksen tarpeet ja painopistealueet, mentorointi, yhteistyö Uusien työntekijöiden kouluttaminen Tuusulan esiopetukseen ja Mini-Versoon. Uusia menetelmäkoulutuksia esiopetukseen uuden esiopetussuunnitelman mukaisesti, esimerkiksi Varga-Nemeny. Yksi työntekijä osallistuu vertaismentarointiin. Opettajien pedagoginen palaveri kerran kuukaudessa. Osallistumme edustuksellisesti koulun Keryyn, opettajienkokoukseen ja hankesuunnitteluun. Koulutusten toteutuminen, ammatillinen kehittyminen HUOLTAJIEN PALAUTE (toteutetaan keväisin jokaisessa yksikössä) Keskeiset tulokset PALAUTTEESTA AIHEUTUVAT ASIAT Kehittämiskohteet, koulutustarpeet, vaikutukset seuraavan toimintavuoden suunnitteluun jne. OPPILASHUOLTO Oppilashuoltoryhmä ja sen toimintatavat yksikössä Yksikön toimintatavat ja käytänteet kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa Oppilashuoltoryhmässä on mukana yksikön esiopettaja esiopetusryhmästä. Oppilashuoltoryhmään voidaan tuoda käsiteltäväksi lapsiryhmissä esiin nousevia ilmiöitä. Myös vanhempia askarruttavat asiat voidaan käsitellä konsultoivasti yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä. Lasten osallisuus tulee huomioitua haastatteluin ja esimerkiksi lasten kokouksissa. Arjessa puututaan välittömästi kaikenlaisiin väkivalta- ja kiusaamistilanteisiin. Lasten välisissä ristiriita tilanteissa on käytössä Mini-Verso ja Tuusulan kiusaamisen ehkäisysuunnitelma. Miten oppilashuoltoyö onnistui ja miten sitä tulisi kehittää edelleen? OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT

8 Oppilashuollon henkilöstö esiopetuksessa ja arvio esiopetuspaikan tarpeesta: Arvioitaessa esiopetuksen oppilashuollon kokonaistarvetta tulee hyödyntää monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja - ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet, sekä tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä. lyhyt kuvaus esiopetusyksiköstä ja esiopetusyksikön ympäristöstä: Esiopetusryhmät sijaitsevat Kirkonkylän koululla. Ryhmät ovat omissa ryhmätiloissaan koulun 1. ja 2. kerroksessa. Esiopetusryhmä 1:n ryhmätila on entinen talonmiehen asunto sekä sen yläpuolella oleva aiemmin pukuhuoneena toiminut tila. Talonmiehen asuntona olleessa tilassa saa oleskella kerrallaan 14 henkilöä, joten ryhmä toimii aina kahdessa pienryhmässä. Esiopetusryhmä 2:n ryhmätilana toimii entinen koulun liikuntasali, joka on jaettu väliseinillä kolmeksi erilliseksi tilaksi. Tilaa käytetään aamuisin molempien ryhmien kokoontumispaikkana, sekä iltapäivisin lasten lepotilana. Kirkonkylän koulu sijaitsee Tuusulanjärven tuntumassa lähellä Keravan rajaa. Mattila on pääosin pientalovaltainen alue. Mattilan alueen lisäksi Kirkonkylän koulun esiopetukseen tulee lapsia myös Tuomalan, Rantatien, Myrtinojan ja Niinikankaan alueilta. psykologi:neuvolapsykologi Katri Niemi kuraattori: terveydenhoitaja: esiopetuksen näkemys ko. palveluiden riittävyydestä: Käyttö on omasta aktiivisuudesta kiinni yksittäisten lasten kohdalla. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO JA SEN TOIMINTATAVAT: yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano: Veo, alueen päiväkotien johtajat, esiopetuksen lastentarhanopettajat, neuvolan terveydenhoitaja, puhe- ja toimintaterapeutti, koulukuraattori ja koulusosionomi. yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt: Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu 2 x syksyllä ja 2 x keväällä. Kokoontumisille on sovittu yhdessä teemat ja esim. syksyn -17 toisen tapaamisen aiheena on lapsen kielenkehitys ja kielenkehityksen tukeminen ja alustajana tapaamisessa on alueen puheterapeutti. Yhteisöllisen oppilashuollon kokouksesta täytetään yhteisöllisen oppilashuoltokertomuksen lomake, jonka sihteerinä toiminut lähettää kaikille osallistujille. yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten tahojen kanssa liittyen yhteisölliseen oppilashuoltoon:tarvittaessa kutsutaan sovitusta esimerkiksi puheterapeutti mukaan kokoukseen. yhteistyö lapsen ohjauksessa ja esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa: Keväällä pidetään tiedonsiirtokeskustelu kouluun siirtyvistä lapsista. Suurin osa Mattilan päiväkodin esikoululaisista siirtyy Kirkonkylän kouluun ja tässä siirtokeskustelussa ovat läsnä esiopettaja, koulun rehtori Katja Nieminen, tulevat ensimmäisen luokan opettajat sekä koulun laaja-alainen erityisopettaja. Tässä tiedonsiirrossa, joka tapahtuu huoltajien suostumuksella kerrotaan lyhyesti keskeinen tieto kouluun siirtyvästä lapsesta. Osa esikoululaisista aloittaa oppivelvollisuuden omassa lähikoulussa, joka on joku muu kuin Kirkonkylän koulu. Pidämme mahdollisuuksien mukaan tämän siirtokeskustelun lapsen tulevassa koulussa. Kaikista esikoululaisista tehdään tiedonsiirtolomake perusopetukseen huoltajan suostumuksella. Erityisen tuen lasten tiedonsiirto perusopetukseen järjestetään henkilökohtaisella siirrolla. Tässä keskustelussa on läsnä lapsen huoltaja, esiopettaja, mahdollisuuksien mukaan tuleva luokanopettaja tai muu koulun edustaja.

9 YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä lasta koskevan asian käsittelyssä: Jos esiopettaja huomaa, että jollain lapsella on tuen tarpeita joihin tarvitaan eri asiantuntijoiden apua tai ohjausta, niin hän on velvollinen kertomaan huolensa lapsen huoltajalle. Lapsen asioita voidaan käsitellä huoltajan kirjallisella suostumuksella. Esiopettaja kutsuu kolle yhteistyössä Veon kanssa työryhmän, jossa lapsen asioita käsitellään hänen tuen tarpeistaan koostuvassa asiantuntijapalaverissa. oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys esiopetuksessa kuka vastaa, missä säilytetään: Varhaiskasvatusyksikön johtaja Pirjo Lehtonen laatii ja niitä säilytetään päiväkodissa. lapsen sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen esiopetuksessa: Esiopetusryhmä 1:ssä on diabeetikko, jolla on myös keliakia. Ryhmäavustaja huolehtii yhteistyössä tämän ryhmän opettajien ja lastenhoitajan kanssa lapsen verensokerin seurannasta ja lääkityksestä, sekä erityisruokavaliosta. Esiopetusryhmä 2:ssa on keliaatikko ja kaksi lasta, joilla on satunnainen lääkitys astmaan. Ryhmän opettajat ja lastenhoitaja huolehtivat yhteisvastuullisesti näiden lasten ruokavaliosta ja lääkityksestä. yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen yhteydessä: Esiopettaja laatii pedagogisen arvion. Jos tämä tukimuoto ei riitä lapselle laaditaan pedagoginen selvitys. Tuen tarve käsitellään moniammatillisesti yksilöllisessä OHR:ssä. yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa: Ulkopuolisia palveluita ja yhteistyökumppaneita pyydetään mukaan tarvittaessa. Tuen tarpeesta kirjoitetaan yhteenveto, joka lähetetään vanhempien suostumuksella esiopetukseen. Esiopetus välittää alkuperäiset paperit eteenpäin VEO:lle. Esiopetus voi hyödyntää ulkopuolisia palveluita ja yhteistyökumppaneita esimerkiksi pyytämällä konsultaatiota tai osallistumalla lapsen keskusteluun. OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIEN KANSSA: lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa: Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen lapseen ja hänen huoltajiin sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Oppilashuollossa ratkaisuja etsitään aina yhdessä huoltajan kanssa. Lapsen ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen ovat tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Huoltajien kanssa käydään keskusteluja huolen aiheista ja myös lasta kuullaan eli keskustellaan asioista lapsen kanssa hänen ymmärryksensä tasoisesti. Keskusteluissa asetetaan yhdessä tavoitteita ja niitä seurataan sekä arvioidaan. Huoltajilta pyydetään kirjallinen lupa oppilashuoltoryhmään osallistujista ja he saavat halutessaan osallistua niihin. yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille: Esiopetuksen tehtävä on keskustella huoltajien kanssa OHR:n tarpeesta. Huoltajita pyydetään suostumus lapsen asioiden käsittelyyn ja kysytään mahdollisuutta osallistua itse. Esiopetuksen opettaja tai VEO kutsuu yhteistyötahot koolle.

10 OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Miten esiopetuspaikassa on järjestetty kunnan oppilashuollon suunnitelmaan perehtyminen ja esiopetuskohtaisen suunnitelman laatiminen: Käytössämme on Tuusulan kasvatus- ja sivistystoimen yhteiseen käyttöön laaditut lomakkeet ja ohjeet. Nämä löytyvät Kaikuintranetistä, Oppilashuoltoryhmän sivuilta. Esiopetuspaikan kasvattajat tutustuvat suunnitelmiin ja esiopetuskohtaiset suunnitelmat laativat yhteistyössä esiopetuksen opettajat. ESIOPETUSPAIKAN OPPLASHUOLLON TOTEUTUMISEN (täytetään keväällä lukuvuosiarvioinnin yhteydessä) TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY Työsuunnitelman laatija Harri Elf, Outi Järvelä, Marita Tappola, Kati Yli-Ilkka pvm Käsittely esiopetushenkilöstön ja rehtorin/pk johtajan kanssa