Inkoonrannan asemakaava. Kaavaselostus EHDOTUS

Transkriptio

1 Inoonrannan asemaaava Kaavaselostus EHDOTUS....

2 Kaavarosessi ja äsittelyvaiheet Kaavatyö vireille ja OAS Kuulutus Kaavan laatijat Inoon unta Aija Aunio aavoitusaritehti Minna Penttilä Kaavoitusäälliö Kaavaluonnos Raennus- ja ymäristölautaunta Valmisteluaineisto nähtävillä (MRL ) Aritehtitoimisto A-Konsultit Oy Staffan Lodenius Aritehti SAFA, YKS- Hasse Hägerström Aritehti SAFA Kaavaehdotus Raennus- ja ymäristölautaunta Kaavaehdotus nähtävillä (MRL ) Matti Heiinen Aritehti SAFA Yhteystiedot raortin loussa. Vastineet lausuntoihin ja muistutusiin Raennus- ja ymäristölautaunta Kaavan hyväsyminen Raennus- ja ymäristölautaunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

3 Sisällysluettelo. Perus- ja tunnistetiedot.. Perustiedot.. Kaava-alueen sijainti.. Kaavan nimi ja taroitus. Yhteenveto ja aavarosessin vaiheet.. Kaavarosessin vaiheet.. Asemaaavan eseinen sisältö.. Asemaaavan toteuttaminen. Suunnittelualueen uvaus.. Historia.. Nyytilanne.. Maisema.. Luonnonymäristö.. Maaerä.. Raennettu ymäristö.. Maanomistus.. Suunnittelutilanne.. Alueelle tehdyt selvityset. Asemaaavamuutosen tavoitteet.. Valtaunalliset alueidenäyttötavoitteet ja maauntaaavan tavoitteet.. Kunnan ja alueen toimijoiden tavoitteet. Asemaaavan uvaus.. Kaavan raenne.. Mitoitus.. Palvelut.. Yhdysuntateninen huolto.. Korttelialueet.. Muut alueet.. Liienne ja liiuminen.. Raentamisen ohjaus ja lähiymäristö. Vaiutusten arviointi 0. Asemaaavan toteuttaminen ja aiataulu. Yhteystiedot. Liitteet.. Kaavaartan ienennös.. Asemaaavamerinnät ja -määräyset.. Tilastolomae

4 . Perus- ja tunnistetiedot.. Perustiedot Asemaaavan muutos osee Inoon ironylän orttelin osaa, ortteleita ja ja muodostettuja ortteleita seä niihin liittyviä atu-, liienne-, viristys- ja vesialueita. Kaavan nimi: Inoonrannan asemaaava Asemaaavan tunnus: Asemaaavaluonnosen vm:.. Asemaaavaehdotusen vm:.. Kaavan laatija: Aritehtitoimisto A-Konsultit Oy Vireille tulosta ilmoitettu.... Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Inoon esustassa Rantatien, Suurirontien ja Katajanoatien seä Inoonjoen ja Kfjärden-nimisen merenlahden välissä. Se on inta-alaltaan noin, ha. Alueen etelääässä on Inoon satama ja auaesus Strand... Kaavan nimi ja taroitus Inoonrannan asemaaava. Kaavoitusen tavoitteena on suunnitella alueella järjestetyn aritehtuuriilailun ahden voittosijan jaaneen ilailuehdotusen ideoiden erusteella toteutettava asemaaava, joa sisältää esusta- ja venesatamaalveluita, asumista ja viheralueita. Asemaaava laaditaan samanaiaisesti Kironylän sataman asemaaavahaneen anssa. Haneiden yhteydessä selvitetään olevien toimintojen jatuvuus Inoon ironylän ranta-alueella ja siirretään ysäöinnin ainoistettä läntiselle uolelle Inoonjoen suuta. Ne mahdollistavat myös yhtenäisen rantaraitin muodostamisen ja siihen liittyvien uloiluaian ja uimarannan ehittämisen. Ortoilmauva alueesta.

5 . Yhteenveto ja aavarosessin vaiheet.. Kaavarosessin vaiheet Inoon unta ja Inoon esustaehitys Oy järjestivät alueen ehitysestä viiden aritehtitoimiston välillä utsuilailun..... Kilailu ratesi.. ja ensimmäinen sija jaettiin ahden ehdotusen, Oihonna ja VieW esen. Voittajaehdotusten laatijat, UKI Aritehdit ja Haroma & Partners Oy laativat suunnitelmista yhdistelmän... Kaavahaneen ohjaamisesi erustettiin ohjausryhmä, jossa ovat muana unnan, iinteistöehittäjän seä aavaonsultin edustajat. Ryhmä on ooontunut ertaa välillä Aritehtitoimisto A-Konsultit on toiminut haneen aavaonsulttina vuonna tehdyn julisen hanintaäätösen muaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) hyväsyttiin...siitä saatiin yhteensä lausuntoa eseisiltä viranomaisilta seä ysi asuasmieliide. Kesäuussa järjestettiin unnan äättäjille ja viramiehille ysely ensimmäisistä aavan ensimmäisistä työluonnosista... järjestettiin asuastilaisuus, jossa esiteltiin ilailuehdotusia ja järjestettiin ävely- ja esustelutilaisuus aava-alueella. Kävelylle osallistui n. 0 asuasta seä median edustajia. Kävelyn yhteydessä erätyn yselyn tuloset oottiin muistioon (äivätty..). Kaavahane esiteltiin unnanvaltuutetuille seminaarissa Naantalissa.... Inoonranta-haneen ideointia varten järjestettiin eväällä aritehtuuriutsuilailu. Ensimmäinen sija jaettiin ehdotusten Oihonna (vasemmalla) ja VieW (oiealla).

6 .. järjestettiin ELY-esusessa aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. Neuvottelussa esiteltiin haneen lähtöohdat ja tavoitteet, siihenastinen vuorovaiutustoiminta, alustavat aavaluonnoset seä.. äivätty aavaselostusen työluonnos seä alustava vaiutusten arviointi. Viranomaiset ommentoivat alustavaa aineistoa jatotyösuunnitelmia. Taaamisen muistio on äivätty... Kaavaluonnos laadittiin syysuussa ja raennus- ja ymäristölautaunta hyväsyi sen nähtäville asetettavasi... Luonnos oli nähtävillä.... ja siitä saatiin lausuntoa mieliidettä, s. liite. Asemaaava on myös digitaalisen asemaaavan tietomallin ilottihane... Asemaaavan eseinen sisältö Asemaaavan äälinjat ovat: Rantatien ja Suurirontien väliselle ranta-alueen esustatoimintoja ehitetään osoittamalla uusia esusta- ja asuintoimintojen ortteleita n 000 -m, joa jaautuu errostalojen ( 00 -m ), ytettyjen enintään -errosisten asuintalojen ( 0 -m ) ja liie- ja asuintalojen ( 00 -m ) ortteleiden esen. Kauaesus Strandille osoitetaan laajenemisvaraa 00 -m. Muita aava-alueen ortteleita voidaan täydentää äivitetyn asemaaavan muaisesti. Oleva ienvenesatama ei laajene olevan aavan muaisesti, vaan veneaiojen määrää vähennetään hieman. Pitäaiaisysäöintiaioja alueella vähennetään reilusti ja veneiden talvisäilytysaiat oistuvat. Näitä ienvenesataman toimintoja ohjataan voimaaammin viereiselle satamaalueelle toiselle uolen joea. Alueen vaaa-ajantoiminnot siirretään muualle, esim. joen länsiuolelle, ja rantaaluetta äsitellään ja hoidetaan seleämmin sen luonnonarvojen huomioimisen ja suojelun annalta. Veneilijöitä alveleva seajäteeräysiste sijoitetaan satama-alueelle. Kierrätysisteelle selvitetään arhaillaan uusia sijoitusvaihtoehtoja. Toria yhdessä joivarren ja venesataman laiturialueiden anssa ehitetään ironylän täreimänä julisena tilana / tilasarjana. ÄNDRING AV DETALJPLAN FÖR INGÅSTRAND INKOONRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS GÅTUR / KAAVAKÄVELY.. SVARSRAPPORT / VASTAUSRAPORTTI.. Asemaaavan toteuttaminen Uudet orttelit raennetaan unnan ja iinteistöehitysyhtiön yhteishaneena, ja unta vastaa asuinraentamiselle välttämättömän infran raentamisesta. Venesatamasta vastaa unnan omistama yhtiö. Muilta osin aava toteutetaan tavanomaiseen taaan maanomistajan, unnan ja muiden toimijoiden esinäisten soimusten muaisesti. Osuusunta Suomen asuntomessut aioo.. tehdyn soimusen muaan järjestää alueella taahtuman esällä. Taahtuman sisältö ja muoto suunnitellaan myöhemmässä vaiheessa, teemana asuminen ja hyvinvointi. ÄNDRING AV DETALJPLAN FÖR INGÅSTRAND gåtur.. aavaävely INKOONRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Vuorovaiutusen eseinen vaihe oli.. järjestetty aavaävely.

7 . Suunnittelualueen uvaus.. Historia Kironylän ehityshistoriaa Inoon ironylä on ehittynyt esiaiaisten uluväylien, Suuren Rantatien ja Inoonjoen solmuohtaan. Joisuussa oli saaristolaisten satama, jonne johti tie (nyyinen Museotie) joen länsiuolitse. Nyyisen iron varhaiset vaiheet sijoittuvat 00-luvun loulle tai 00-luvulle. Pitäjänartassa vuodelta iroa, hautausmaata ja ailaa ymäröi edelleen laajat eltoalueet. Ola Westmanin uistotie on raennettu vanhan ateein ja joen välille. Raentamisen ainoiste sijoittuu joivarteen. Kaava-alueella sijaitsee ansaoulu Suurirontien varrella ja sen tuntumassa unnantalo joisuun vieressä. Vuoden artasta voi nähdä, että vajaan ahdenymmenen vuoden aiana uusia raennusia on tullut vain muutamia uten esim. joen eteläuolelle raennetut ruotsinielinen oulu ja oettajien asuinraennus. Inoon ironylän maisemaraenne 0-luvulla. LT- Konsultit. 0-luvulla nyyisessä taajamassa ei iron lisäsi ollut uin muutama asuintila, s. oheinen uva. Vanhojen arttojen erusteella voidaan havaita, että ironylän esustan ilme on ysynyt 0-luvun aluvuosiymmeninä hyvin muuttumattomana. Vuodelta eräisin olevan artan muaan maisemaa hallitsivat laajat elto- ja niittyalueet. Kiron, taulin ja seuraunnan raennusten lisäsi artalla näyvät mm. ateei ja Kömansin raennuset. Suuren Rantatien ja nyyisen ollstantien varrelle on meritty runsaasti ieniä raennusia - ilmeisesti irotalleja. Kiron ohjoisuolelle on osoitettu hautausmaan laajennusalue. Pailasta johtaa aea tie hautausmaan vieritse Inoonjoen suuhun. Pitäjänartta. Kironylä vuonna Katajanoan suunnasta uvattuna. Kartta.

8 Kironylä Kfjärdenin suunnalta. Kuva: Synnöve Westerlund, -luu... Nyytilanne Itä-länsisuuntainen Fagerviiin johtava vanha maantie, Suuri Rantatie (nyyään nimeltään Suurirontie) ulee suunnittelualueen vieressä. Tien eteläuolella sijaitseva esiaiainen harmaaiviiro ymäröivine hautausmaineen ja Ola Westmanin uistotien varren avoin yläviheriö muodostavat seleän esiisteen Inoon ironylän maisemassa. Inoonjoen ylittävä silta lähiortteleineen muodostaa iron ohella Inoon täreän identiteettiteijän. Inoonjoi virtaa syvässä ja reheväasvustoisessa laasossa Rantatien ohjoisuolisten eltoalueiden hali ironylän satamaan. Joeen ja merenlahteen rajautuvaa satama-aluetta rajaavat unnantalo ja auaesus Strand. Strandin edessä on ironylän tori. Kfjärden muodostaa laajan uolisuljetun maisematilan jota iro ja ellotorni valvovat. Rantatien ja Suurirontien varrella on omaoti- ja ientaloraentamista 0 0 -luvuilta; Rantatien raentui adusi vuoden aioihin jolloin raennettiin myös ensimmäinen toimitalo Ola Westmanin Puistotielle. Ranta-alue oli ääosin luonnontilaista ja niuaasvuista ja -asvista -luvulle saaa, jolloin sinne raennettiin jääieoaualo. Urheiluaioja on sittemmin raennettu lisää ja alueella on myös mattojenesuaia. Kasvillisuus on lisääntynyt ienten oiviojen noustua alueelle ja järviruoo on vallannut alaa vanhan rantalinjan molemmin uolin. Kironylä ohjoisesta. Kuva vuodelta.

9 Kironylä Kfjärdenin suunnalta. Nyytilanne... Maisema Kaava-alue muodostaa ironylän länsiosan merelle avautuvan julisivun sijoittuen tasaiselle rantaaistaleelle Prästgårdbergin mäen ja toisaalta Inoon iron edustalle. Alue on laaea ja ruovioitunut; n. -luvulle saaa ranta on ollut hiearanta, mutta merenlahden ruoausten maamassat on läjitetty ääosin rannalle, jona johdosta se on vähitellen asvanut umeen. Inoon ironylä sijaitsee maisemaraenteen hierarisessa isteessä. Kuvasarja näyttää meren ja maan välisen suhteen, toografisen maiseman äälinjat seä viljelyalueiden ja asutusen sijainnin maisemassa. Sarlos, Annina: Inoon ulttuurimaisemaselvitys. Maisemalliset suosituset Inoon yleisaavaa varten. Dilomityö.

10 .. Luonnonymäristö Vuonna laaditun (Luontoalvelu Vanamo) luontotyyit ja esivän linnuston äsittävän luontoselvitysen muaan aava-alueen ohjoisulman lehto ja mesiangervoasvuston eittämä luhtainen alue ovat aiallisesti arvoaita ja niiden viereinen ostea tervaleälehto aiallisesti erittäin arvoas. Kfjärdenin luontoselvitys vuodelta (Silvestris Oy) äsitti elinymäristö-, asvillisuus-, viitasammao- seä linnustoartoitusen. Sen muaan rantaalueella on asi viitasammaon utuaiaa seä havainto ajulinnun esimisestä. Laajemmin lahti ja sen ranta asvustoineen on usean uhanalaisen tai diretiivilajien lisääntymis-, ruoailu- tai levähdysalue seä täreä alojen utualue. Rannan näinartaisniitty on luontotyyinä uhanalainen. Alue oonaisuutena arvioitiin aiallisesti erittäin arvoaasi. Vuoden luontoselvitystä on täydennetty sysyllä laaditulla selvitysellä raentamisen vaiutusista viitasammaoon ja linnustoon (Silvestris Oy). Kfjärdenin ohjoisrannan luontoarvoartta: luontoarvo (unainen ystyviivoitus); luontoarvo (eltainen vaaaviivoitus)... Maaerä Maaerä aava-alueella on ääosin liejusavea, osin myös hieaa. Sataman alue on täyttömaata. Raennettavuusselvitysessä (Siti infra Oy, ) todettiin silmämääräisesti alueen maaerrosten sisältävän vaihtelevissa määrin sulfidisavea. Sulfidisaven määrä ja laatu seä sen vaiutuset raennettavuuteen tulee huomioida myöhemmässä, taremmassa raentamisen suunnittelussa. Luontoselvitysen artta. Näinartaisniitty vihreällä uviolla, viitasammaon utuaia virheälla nuolella, ajusiru unaisella. Maaerä. Liejusavi sinisellä, hiea vihreällä, alliomaa unaisella, artoittamaton valoisella raidoitusella. Kofjärdenin arvoaat elinymäristöt v. luontoselvitysen muaan.

11 .. Raennettu ymäristö Asuminen ja väestö Kironylä on unnan ainoa merittävä asumisesittymä, jossa asuu noin uolet unnan 00 asuaasta; ironylällä on vuoden loussa ollut 0 asuasta. Kaava-alue sijaitsee aivan ironylän esellä, mutta se on auaesus Strandia luuun ottamatta raentamaton tai hyvin harvaseltaan raennettu. Alueella sijaitsee yhteensä ientaloa: Suurirontien varrella (idästä länteen) iinteistöt --- ja Rantatien varrella ---, --- ja ---, uvat sivulla. Palvelut työaiat ja elineinot Kironylän toiminnallinen esus, joa äsittää seä julisia ja auallisia alveluita on esittynyt ennen aiea ortteliin Ola Westmanin Puistotien ja Rantatien välille. Myös Suurirontien ohjoisuolen ortteliin on sijoittunut esustatoimintoja. Viime vuosina esusta on laajentunut ohti rantaa ja aava-alueen eteläosassa sijaitsee merittävä osa Inoon esustan alveluita: venesatama oheisalveluineen ja olttoaineasemineen seä auaesus Strand, jossa toimii mm. erioismyymälöitä, Alo, untosali, ravintola seä arturi-amaamo. Kauaesusen orttelissa toimii huonealuverhoomo vanhassa uutalossa. Alueen asuinraennusten yhteydessä toimii mm. alevalainen jäsenorjaaja. Vierassatama. Näymän äätteenä harmaaiviiron aanuatto. Liienne Suunnittelualuetta rajaavat Rantatie ja Suurirontie ovat osa Inoon esustan ääliienneveroa. Alueen eteläosassa sataman ja Strandin välinen tori- ja ysäöintialue on Inoon esustan laajin ysittäinen ysäöintialue. Sen reunalla ysähtyvät myös Inoon autta ulevat linja-autot. Ranta-alueella on vain soraintaisia ävelyteitä. Kironylän tievero.

12 Rantatie, huonealuverhoomo. Rantatie. Rantatie (), lasten äiväoti. Suurirontie (). Suurirontie (). Suurirontie ().

13 Viristys Kauaesusessa sijaitsevan untosalin ohella suunnittelualueella sijaitsee liiuntaaia, jossa on asi tennisenttää, asi sulaalloenttää, atuorialloenttä seä jääieoaualo uutiloineen seä huoltoraennus. Liiuntaaian vieressä on mattojenesuaia. Raennettu ulttuuriymäristö ja muinaismuistot Aluetta osee raennetun ulttuuriymäristön osalta asi ohdetta; Suuri Rantatie (=Suurirontie) rajaa aava-aluetta osalta alueen ohjoisrajaa ja Inoon iro ja aila sijaitsevat aava-alueen välittömässä läheisyydessä. RKY on Museoviraston laatima inventointi, joa on valtioneuvoston äätösellä..0 otettu maanäyttö- ja raennuslaiin erustuvien valtaunnallisten alueidenäyttötavoitteiden taroittamasi inventoinnisi raennetun ulttuuriymäristön osalta.. alaen. Kaava-alueella ei sijaitse yhtään merittäviä ulttuuriymäristöohteita. Suurirontie (--) raennusta voidaan lassismia ja funtionalismia yhdistelevällä tyylillään itää aiallisesti arvoaana. Kuninaan artastossa ( ) suunnittelualue on meritty ellosi ja niitysi seä marinaaiasi, joa on nyyisen liieesusen ysäöintialueen ohdalla. Esihistoriallisille muinaisjäännösille alue sijaitsee liian alhaalla merenintaan nähden eiä sotahistoriallisia ohteita ole löydetty. Museoviraston äsitysen muaan on eätodennäöistä, että alueella olisi havaitsemattomia historiallisia raenteita eiä areologisten selvitysten teeminen ole tareen. Myösään ahden aallonmurtajan väliin sijoittuvan venesatamanohdalla ei ole vedenalaisen ulttuurierinnön selvittämistarvetta v. tehdyn artoitusen jäleen. (Museovirasto, lausunto...) Suunnittelualueella ei sijaitse muinaismuistoja. Ilmauva vuodelta. Kuvasta huomaa Inoonjoen suualueen meritysen eseisenä solmuohtana. Kunnantalo ja tori sijaitsivat heti sillan eteläuolella.

14 Teninen huolto Alue on yhdysuntatenisen huollon iirissä. Kaavaalueen ohjoisosan läi ulee V maaaaeloitu johto ja alueella sijaitsee olme uistomuuntamoa. Strandin ostosesusen taana sijaitsee sataman jäteiste, joa alvelee myös ironylän asutusta. Rannassa on sataman yhteydessä olttoaineasema... Maanomistus Raentamaton alue uuluu Inoon unnalle. Raennetut tontit ovat ysityisomistusessa. Sähönjaeluvero. Polttoaineen jaelu on täreä alvelu venesatamassa.

15 .. Suunnittelutilanne Maauntaaavoitus Valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet Valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet ohjaavat maanäytön suunnittelua valtaunnallisella tasolla ja ovat taremman suunnittelun ohjeena. Valtaunnallisten alueidenäyttötavoitteiden tehtävänä on osaltaan tuea ja edistää maanäyttö- ja raennuslain yleisten tavoitteiden ja laissa määriteltyjen alueidenäytön suunnittelun tavoitteiden saavuttamista. Keseisimiä näistä tavoitteista ovat estävä ehitys ja hyvä elinymäristö. Valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet välittyvät aiallissuunnitteluun ensisijaisesti maauntaaavoitusen autta. Voimassa oleva maauntaaava Voimassa olevista maauntaaavoista suunnittelualueeseen tai sen välittömään läheisyyteen ohdistuvat merinnät: Kesustatoimintojen alue Valtaunnallisesti merittävä raennettu ulttuuriymäristö (Suuri Rantatie & Inoon iro ja aila) Tiivistettävä alue Vierassatama Valmisteilla oleva maauntaaava Kasiortainen Uusimaa-aava attaa oo Uudenmaan alueen, ja sen aiatähtäin on vuodessa 0. Kaii maanäytön eseiset teemat yhteen ooava aava valmistellaan vuosina. Uusimaa-aava oostuu oieusvaiutusettomasta raenneaavasta ja sitä tarentavista vaiheaavoista. Raenneaavan luonnos on ollut nähtävillä..... Inoon esusta on meritty siihen esustan merinnällä. Uusimaa 0 -aavan oo maauntaa oseva luonnos on nähtävillä..... Siinä Inoon ironylä on merinnällä esustatoimintojen alue, ieni esus. Muita suunnittelualueen välittömään läheisyyteen ohdistuvia merintöjä ovat: Valtaunnallisesti merittävä raennettu ulttuuriymäristö (Suuri Rantatie & Inoon iro ja aila) Suojelualue Yleisaavoitus Alue on voimassa olevassa yleisaavassa osoitettu esustatoimintojen alueesi. Tilanne tulee ysymään samana arhaillaan äynnissä olevien yleisaavojen sisällössä. Voimassa olevien maauntaaavojen yhdistelmä Ote Uusimaa-aavan 0 luonnosesta...

16 Ote manneralueiden yleisaavaluonnosesta,. Ote voimassa olevasta yleisaavasta. Voimassa olevien asemaaavojen yhdistelmä. Asemaaavoitus Alueelle ohdistuu useita asemaaavoja. Voimassa olevista asemaaavoista vanhin on vuodelta. Silloinen raennusaava loi uitteet erinteisen, väljän ironylän muuttumiselle unnan modernisi esustaajamasi. Tämä imys toteutui vain aioittain. Alueelle ohdistuvia merintöjä ovat mm. Pysäöintialue Pienvenesatama-alue Asuinraennusten orttelialue Asuin- liie- ja toimistoraennusten orttelialue Kunnallistenisten raennusten ja laitosten orttelialue Liie- ja toimistoraennusten orttelialue

17 .. Alueelle tehdyt selvityset Suunnittelualueelle on laadittu seuraavia selvitysiä: Inoon ironylän evyenliienteen ja jouoliienteen reitistön yleissuunnitelma. Luonnos... WSP Oy. Inoonrannan asemaaava. Maanäytön vaiutuset linustoon ja viitasammaoon. Silvestris luontoselvitys Oy.. Inoon ironylän Västerullan ja Prästgårdenin alueen luontoselvitys luontotyyit ja esivä linnusto. Luontoalvelu Vanamo.. Inoo Kfjärden, luontoselvitys. Silvestris luontoselvitys oy.. Inoon Kfjärdenin lahden tila. Länsi- Uudenmaan Vesi ja Ymäristö ry.. Vattenvegetation i Kfjärden. Catherine Munsterhjelm.. Inoonranta raennettavuusselvitys. Siti Infra Consulting.. Pohjatutimusen täydennys. Siti Infra.. Raort över bebyggelseinventering inom Ingå centrumområde. Sigbritt acman.. Inoo raennetun ulttuuriymäristön selvitys. STADIONARK. Inoon ulttuurimaisemaselvitys; Maisemalliset suosituset yleisaavoitusta varten. Dilomityö, Aalto-ylioisto. Annina Sarlos.. Inoon ironylän luontoselvitys raennusaavoitusta varten. LT-Konsultit Oy.. Inoon ironylän maisemaselvitys raennusaavoitusta varten. LT-Konsultit Oy.. Inoon ja Siuntion liienneturvallisuussuunnitelma, Tiehallinto, luonnos..0 Arvio [sataman ohjoisuolisen] ranta-alueen raennettavuudesta, Ramboll Finland Oy.. Asemaaavoitusen yhteydessä laadittavat selvityset Osana asemaaavoitusta on seuraavia ysymysiä ja aiheoonaisuusia äsitelty ja tutittu taremmin: maisema ja luonnonymäristö, hulevedet, maaerä (sulfidimaat, haamat sulfaattimaat), raennettavuus, esusta-alueen liienne- ja ysäöintijärjestelyt. Kauaesus Strand ja venesataman ysäöintiä.

18 . Asemaaavamuutosen tavoitteet.. Valtaunalliset alueidenäyttötavoitteet ja maauntaaavan tavoitteet Valtioneuvosto tei äätösen valtaunnallisten alueidenäyttötavoitteiden uudistamisesta louvuodesta, ja uusi VAT tuli voimaan... Valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet ovat osa maanäyttö- ja raennuslain muaista alueidenäytön ohjausjärjestelmää. Maanäyttö- ja raennuslain :n muaan valtion viranomaisten toiminnassa, maaunnan suunnittelussa ja muussa alueidenäytön suunnittelussa on huolehdittava valtaunnallisten alueidenäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tehdyn äätösen tavoitteena on vähähiilinen yhteisunta, jossa ihminen ja luonto voivat hyvin ja itysillä on mahdollisuus uusiutua. Kestävät alueidenäytön rataisut ovat välttämättömiä. Hyvinvointia tuova lähiymäristö, monimuotoinen luonto, estävä auuniraenne ja järevät energiarataisut luovat tavoitteissa eheän oonaisuuden. Alueidenäyttötavoitteista aavoitusta ohjaavia oonaisuusia ovat: Toimivat yhdysunnat ja estävä liiuminen Tehoas liiennejärjestelmä Terveellinen ja turvallinen elinymäristö Elinvoimainen luonto- ja ulttuuriymäristö seä luonnonvarat Uusiutumisyyinen energiahuolto Kaavahaneen näöulmasta eseiset tavoitteet ovat seuraavat: Toimivat yhdysunnat ja esta va liiuminen Edisteta a n oo maan moniesusista, verottuvaa ja hyviin yhteysiin erustuvaa alueraennetta, ja tuetaan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuusien hyo dynta mista. Luodaan edellytyset elineino- ja itystoiminnan ehitta miselle sea va esto ehitysen edellytta ma lle riitta va lle ja moniuoliselle asuntotuotannolle. Luodaan edellytyset va ha hiiliselle ja resurssitehoaalle yhdysuntaehityselle, joa tueutuu ensisijaisesti olemassa olevaan raenteeseen. Suurilla auuniseuduilla vahvistetaan yhdysuntaraenteen eheytta. Edisteta a n alvelujen, tyo aiojen ja vaaa-ajan alueiden hyva a saavutettavuutta eri va esto ryhmien annalta. Edisteta a n a velya, yo ra ilya ja jouoliiennetta sea viestinta -, liiumis- ja uljetusalveluiden ehitta mista. Meritta va t uudet asuin-, tyo aia- ja alvelutoimintojen alueet sijoitetaan siten, etta ne ovat jouoliienteen, a velyn ja yo ra ilyn annalta hyvin saavutettavissa. Terveellinen ja turvallinen elinyma risto Varaudutaan sa a n a a ri-ilmio ihin ja tulviin sea ilmastonmuutosen vaiutusiin. Uusi raentaminen sijoitetaan tulvavaara-alueiden ulouolelle tai tulvarisien hallinta varmistetaan muutoin. Eha ista a n melusta, ta rina sta ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia yma risto - ja terveyshaittoja. Elinvoimainen luonto- ja ulttuuriyma risto sea luonnonvarat Huolehditaan valtaunnallisesti arvoaiden ulttuuriyma risto jen ja luonnonerinno n arvojen turvaamisesta. Edisteta a n luonnon monimuotoisuuden annalta arvoaiden alueiden ja eologisten yhteysien sa ilymista. Huolehditaan viristysa ytto o n soveltuvien alueiden riitta vyydesta sea viheralueveroston jatuvuudesta. Luodaan edellytyset bio- ja iertotaloudelle sea edisteta a n luonnonvarojen esta va a hyo dynta mista.

19 Kiro ja ellotauli seä joisuun ymäristö ovat ironylän täreimmät tunnisteet; niiden tulisi määritellä myös täydennysraentamisen aian hengen... Kunnan ja alueen toimijoiden tavoitteet Kunnan eseiset ehitystavoitteet ja visiot on määritetty strategia-asiairjoissa: Inoon unnan maanäyttöstrategia (), Inoon untastrategia - Kunnan eseisiä tavoitteita ovat untaesusen toiminnallinen, sosiaalinen ja ymäristöllinen vahvistaminen ja siten satama on iron ohella ysi unnan merittävimmistä vetovoima- ja tunnettuusteijöistä. Kunnan omistama Inoon Venesatamat Oy oeroi n. 0 vuorattavan veneaian satamaa molemmin uolin Inoonjoen suuta ja sen ehittäminen on ajanohtainen haaste. Yhdessä alueen toimijoita edustavan Inoon Kesustaehitys Oy:n anssa unta järjesti eväällä aritehtuuriutsuilailun, jona taroitusena oli löytää ainutlaatuiselle raennusaialle aritehtuuriltaan ja tilalliselta sovituseltaan oreatasoinen ja iinnostava oonaissuunnitelma asemaaavoitusen ja toteutusen ohjasi. Tavoitteena on elävöittää Inoon esustan ranta-aluetta ja luoda uniii saaristolaisidentiteetti lähelle asvavaa ja tiivistyvää ääauuniseutua. Haneessa ajatellaan asuaan hyvinvointia ja maaseutumaista asuinymäristöä uudella tavalla. Keseisimmät tavoitteet ovat: houutella alueelle sijoittajia ja oeraattoreita, tuoda asiaas- ja asuasvirtoja Inoon untaan, tuottaa unnalle verotuloja alveluiden, matailun ja asumisen muodossa, asvattaa alueen ostovoimaa seä tuottaa oreatasoista aritehtuuria niin asunnoissa uin liie- ja alveluraennusissa. (Inoonranta, Aritehtuuriutsuilailu, Kilailuohjelma...) Kaava-alue on taroitus toteuttaa niin, että voidaan järjestää Asuntomessu-taahtuma v.. Valmistelussa on samanaiaisesti asi asemaaavamuutosta, Inoonranta Inoonjoen suun itäuolella seä Kironylän satama joen länsiuolella. Samanaiaisissa aavahaneissa selvitetään mahdollisuudet siirtää Inoonrannasta oistuvat toiminnot Kironylän sataman uolelle. Myös ysäöinnin ainoisteen siirtoa joen länsiuolelle selvitetään. Hane mahdollistaa myös yhtenäisen rantaraitin muodostamisen seä liiuntaaian ja uimarannan ehittämisen.

20 . Asemaaavan uvaus Kaavaartta määräysineen on tämän selostusen liitteenä (s. 0)... Kaavan raenne Kaavahane tähtää ironylän ja sen esustan vahvistamiseen. Toteutuessaan hane orostaa uvaa dynaamisesta untaesusesta, jossa yhdistyvät maa ja meri seä toisaalta historia ja ehitys. Kaavoitusen taustasi järjestettiin aluvuodesta aritehtuuriilailu, jona voittajisi valittujen ahden ehdotusen eriaatteita on sovellettu aavan erusraenteeseen. Kaavassa osoitetaan olevaan asutuseen ja satama-alueen ymäristöön yteytyvää uutta asuinraentamista ahteen rannan suuntaa muailevaan orttelirivistöön. Korttelien väliin sijoittuva atuyhteys ytee alueen osasi Inoon esustaa laajentaen sitä. Uusi asuinraentaminen täydentää olevaa asutusta, vahvistaa esustan alueen alvelutarjontaa ja seleyttää satama-alueen liiennejärjestelyjä seä merellistä julisivua... Mitoitus Kaava-alueen oonaisinta-ala on n., ha. Korttelialuetta on yhteensä ha, viristys- ja viheraluetta,, satama- ja ysäöintialueita, ha ja vesialuetta, ha. Uutta asuinraentamista alueelle on osoitettu yhteensä 0 -m. Alueen asuasluvusi tulee n. un mitoitusena äytetään asuas/0 -m. Kaavan luonnosvaiheessa tutittiin myös elluvien asuntojen raentamista. Ajatusesta luovuttiin uitenin mm. johtuen niiden vaiutusista luonto- ja vesioloihin. Inoonranta-alueen julisivu Kfjärdenin suuntaan.

21 Näymä Katajanoan rannalta (vrt. uva sivulla ). Uudisraentaminen ysyy seleästi iron ja metsäselänteiden muodostaman siluetin alauolella. Tässä vaiheessa ei voida arvioida, uina suurta osaa toteutettavista asunnoista tullaan äyttämään ensisijaisina asuntoina ja uina suurta osaa tilaäisasuntointa tai vaaa-ajan ns. aosasuntoina. Autoaiojen mitoituserusteena n äytetty: Kerrostaloasunnoille a/ 0 -m, uitenin vähintään a / asunto ientaloille a/asunto liietiloille a/0 -m ienvenesatamassa a / 0, veneaiaa. Osa voidaan toteuttaa alueen ulouolella erillisen suunnitelman muaan... Palvelut Asemaaavassa on osoitettu lähialveluille 0 -m ja liietoiminnalle yhteensä n m (uutta KL raennusoieutta (AL-), nyyisin (KL); myös AL-orttelialueille saadaan sijoittaa liietiloja). Osoitetut alvelut täydentävät Inoon esustan alveluita. Useimmat aavassa osoitetun uuden asumisen tarvitsemat äivittäisalvelut ovat saatavilla alueen välittömästä läheisyydestä. Kesustan satama-alueen ainoistettä siirretään, ja samalla suunniteltua veneiden määrää ja siltojen laajuutta on suistettu. Taroitusena on, että joen toisella uolella sijaitsevalla satama-alueella tehdään vastaavia orotusia vuoden loulla alaneen asemaaavan tarastusen yhteydessä... Yhdysuntateninen huolto Alueen tontit ovat liitettävissä olemassa olevaan vesi- ja viemäriverostoon. Olevan ja uuden asutusen väliin jäävän V sähölinjan sijainti on huomioitu aavassa osoittamalla o. alueelle uistoaistale.

22 .. Korttelialueet A asuinraennusten orttelialue Rantavyöhyeelle, errostalojen eteen uuden Kateeninadun varteen sijoittuu matalamaa asuinraentamista yhteensä 0 -m. Raennusten sijoittelulla ja suuntausella on masimoitu näymät seä asunnoista että adulta niiden välistä meren suuntaan. Suunniteltua asuntomessuäyttöä ajatellen aava on muotoiltu mahdollisimman joustavasi ja se mahdollistaa erilaiset raennusten ryhmittelytavat, talotyyit seä hallintamuodot. A-merinnällä asunnot voidaan sijoittaa myös äälleäin ja esittämällä raennusoieus tehouusluvulla mahdollistetaan orttelin jao ienemiin tontteihin. Korttelin etelääähän voidaan sijoittaa toiminnollisesti ja aritehtonisesti oieava raennus jossa yhdistetään asumista, satamatoimintoja seä esustatoimintoja. AL- Asuin-, liie-, ja toimistoraennusten orttelialue Suurirontien varressa sijaitsevat olme olevaa erillisientaloa on meritty olevassa asemaaavassa liieraennusisi joille ullein uuluu 0 -m yhdessä tasossa ja ysäöintialue tien vieressä. Kosa olevaa aavaa voidaan itää vanhentuneena, on ne meritty AL-ortteleina asierrosisisi asuinraennusisi, joissa voi olla myös liie- alvelu tai työtiloja. Havainneuvissa (s. ) on esitetty asi rataisuvaihtoehtoa: aritaloa rantauistoon avautuvan yhteisihan äärellä seä lyhyet rivitalot täydentämään olevia, mahdollisesti laajennettavia omaotitaloja. Myös muut rataisut ovat mahdollisia ja osa tontit sijaitsevat ironylän esustassa, sallitaan aavassa myös muita äyttötaroitusia ilman tiuoja rajoitusia. Taroitusena on että AK- ja A- orttelit muodostavat aavamääräysten ja raennustaansa autta harmonisen oonaisuuden. A-orttelissa ja AKortteleissa ja tulee iä yhteiseen viitesuunnitteluun. AK Asuinerrostalojen orttelialue Kaava-alueen lähinnä esustaa olevaan osaan on osoitettu errostaloraentamista -m. Alueen merellisessä julisivussa taustalle jäävät, oreudeltaan hillityt errostalot täydentävät esustan asuntotarjontaa ja arantavat alueen alveluiden toimintaedellytysiä. Raennusten sijoittelulla yhdessä AL- ja A-merittyjen orttelien raennusten sijoittelun anssa mahdollistetaan mahdollisimman laajat esteettömät näymät meren suuntaan. Kerrostalon ohjarataisu. Joainen asunto aueaa ahteen suuntaan, ja joaisesta asunnosta on merinäöala.

23 Asemaaavan havainneuva.

24 Korttelin vaihtoehtoisia rataisuja asemaaavan uitteissa. AL- Asuin-, liie-, ja toimistoraennusten orttelialue Strandin ja venesataman välissä on ortteli, johon on osoitettu liietoimintaa ja asumista yhteensä 0 -m. Kortteliin voidaan sijoittaa esim. atutason liietiloja ja/tai majoitustoimintoja. Kortteli soveltuu ienten äsityö- ja alvelutoimijoiden, ravintoloden ja ahviloiden yms. satamaymäristöön luontevasti liittyvien toimintojen aiasi. Kaava on mahdollisimman väljä ja mahdollistaa ehittyvät suunnitelmat huomioiden suunnitellun asuntomessuäytön ja aian eseisen roolin esustan ehitysessä. KL Liieraennusten orttelialue Kauaesus Strandille on osoitettu laajenemisvaraa n. 00 -m. Strandin ohjoisuolella sijaitsevan tontin toiminnan (huonealuverhoomo) jatuminen mahdollistetaan aavassa, mutta raennusen voi orvata myös suuremmalla asierrosisella raennusella (00 -m ), jona yläerroseen voidaan sijoittaa myös asuntoja. PL Lähialveluraennusten orttelialue Rantatien varressa toimiva äiväoti on huomioitu aavassa omalla merinnällään. Tonttia voidaan uitenin äyttää myös muihin julisiin tai ysityisiin alveluihin. Raennusoieutta on asvatettu 0 - m :sta 0 -m :iin. Rantavyöhyeellä on mm. urheilutoimintoja uten jääieo ja tennis, mutta nämä siirretään muualle. Kaava-alueella oleva venesatamaa ehitetään ja järjestellään uudelleen nyyisen laajuisena, mutta enttäalueet osoitetaan raentamiselle.

25 Rantavyöhyeen alustava äyttö- ja hoitosuunnitelmaluonnos. Viristysäytön suhteen eseisin teijä on rantaolu, jona on taroitus jatua Lilluddenilta esustan satamalaitureita seuraten aina Katajanoalle asti. Poluun liittyy äyttöniittyjä ja toimintaisteitä. Ymäristönäöumasta taas viitasammaon suojelu, hulevesien hallinta ja rantaruovion äsittely ovat olme täreintä haastetta. Maisemaa rajaava, eologisesti arvoas lehto säilyy luonnontilaisena... Muut alueet ET Yhdysuntatenistä huoltoa alvelevien raennusten ja laitosten orttelialue Suurirontien varressa olevalle yhdysuntatenisen huollon raennuselle (teletila) on varattu aavassa oma alue. VL Lähiviristysalue Rantauisto toimii jatossain untalaisten yhteisenä uloiluaiana. Ranta on jätetty auttaaltaan yhteiseen äyttöön luonnonsuojelullisten arvojen uitteissa. Oleville urheilutoiminnoille on alustavissa luonnosissa esitetty uutta sijaintia rannasta joen lounaisuolelta. Asemaaavoitusen yhteydessä on laadittu alustava luonnos ranta-alueen ja sen maiseman äsittelystä. W- Vesialue Vesialueen ooa on asvatettu ja aiemmin osoitettu laiturialueen laajentumisalue on oistettu. LV Pienvenesatama Pienvenesataman yhteyteen on osoitettu elluvien asuntojen raennusala, laiturialue seä sataman ysäöintialue. Itse venesatama Inoonjoen molemmin uolin ehitetään oonaisuutena, joten laiturialueet on rajattu tämän aava-alueen ulouolelle. Venesataman ysäöinnille on osoitettu autoaia noin veneaiaa ohti. Ne on taroitettu lyhytaiaista ysäöintiä, uten lastausta, varten ja niiden yhteyteen sijoitetaan myös jäteiste. Pitemiaiaisen ysäöinnin aiat sijoitetaan sataman länsiosaan tai lähialueelle. Venesatama-alueen oonaisjärjestelyt osoitetaan valmisteilla olevan asemaaavamuutosen yhteydessä.

26 .. Liienne ja liiuminen nin tarve alueella vähenee merittävästi nyyiseen verrattuna. Edellytyset laaduaan ja miellyttävän julisen ymäristön luomiselle ja äivittäiseen oleseluun seä myös erioistaahtumiin ovat hyvät. Ajoneuvoliienne ja ysäöinti Olevaa atuveroa on täydennetty adella uudella adulla: Rannan suuntaisella Kateeninadulla torilta Suurirontielle seä Matruusinadulla, joa yhdistää edellämainitun Rantatiehen Strandin oillisuolella. Ajoneuvoliienneveroa täydentävät jalaäytävät ja yöräväylät. Pysäöinti on esitetty oheisessa aaviossa. Tarvittaessa myös torialueella voidaan sallia ysäöintiä. Jalanulu ja yöräily Uusi alue on jalanuluystävällinen ja helosti saavutettavissa yöräillen eri suunnilta. Ajoneuvoliienne on sallittua, mutta läiajon ja muun häiritsevän liienteen risi on vähäinen ja voidaan helosti orjata tarvittaessa. Jalanulisoille, yöräilijöille ja uloili MK :000 (A0) INFO: L:\00\0_Inoonrannan_liiennesuunnittelu\_Tuote\_dwg\Tulostus_dwg\Inoo_Reitisto.dwg.. Paanen, Olliea.. 0, Yhteys uimarannalle 0, Ko M Pt PK Ki Pä U V Koulu Museo Palvelutalo Palvelu, aua Kiron alvelu Päiväoti Urheilu Viristys,, 00m,,, 0,, Lilludden, 0 V 0, 0,,,,, t,, t, 0,,, 0,,,0 r,, 0,, 0,,, 0, 0,,,,, 0, 0, t ajoneuvoliienteen noeus 0 m/h, erillinen j/ ajoneuvoliienteen noeus 0 m/h, ei erillistä j/:tä evyen liienteen yhteystarve, uusi yhteys uusi ajoyhteys, atu atu + j/ ihaatu Inoon rantaraitti 0, 0, j,,,,, Kevyen liienteen järjestelyt: 0,,,,, Ingå hamn 0,,, 0, t,0,, 0, 0,,, t,, 00m 0,,,,,,,, t 0 t,,,, 0,,,,,0,,,,,,, t,0,,, t,, t,0, mo t,,,,,0, t,, ve PK, r,,,, t,,,,,,, Kucuberget, mo, ibliote Kirjasto, Pt,,, t t, Kfjärden,, Servicehuset Palvelutalo, t,,,,,,,, Daghem Päiväoti, t, 0, 0,,,0,,,, mini golf t,,,,,,,,,,0, 0.,,,,,,,,, 0., tuulimylly 0.,0,0,, Hälsoc. Terveys.,,,,,, tennislan tennisenttä,,,,,,, t,,,, t,,, t Inoonrannan suunnittelualue,,,,, t t Kommunalhus Kunnantalo, 0,,,,, esäteatteri lähiliiunta-alue,,, Museum Museum,,,,, maton.,, t,,,,0,, 0,,, I,,,, M,,, Inoon ironylän evyenliienteen ja jouoliienteen reitistön yleissuunnitelma. Luonnos... WSP Oy., 0. PK,0 Ko Sola Koulu,,0, t enttä,0,,,,0 lan,,, 0,, t,,,, t,,,, t Ka,,, Ingå å,. t lan enttä Ka Kiro, 0,,,,, t, mo,,,0 t,, t,,, Ki, agility, t, 0.,,,,,.,,, t,,,,,,,,,,, t,,,,,,,,,0,,0,,,,,,, ar I,, ar I, ar, t t,,,, t,,,,,,,,,, PK ve,0,,, Z t,,,0,,,,,,,, S.talo F.hus,0,.,,,, Ki, t,0,,, t t,,, mo,,,,, r,,,,, t t, leiiuisto,0,,0 I,,, t,,0,,,,, t,,. V,,,,,, Z, t r,,,,,, 0, m,,,,,,,0 t,,,0, Pä, ar,,0,,,,,, PK 0,,,,, ar,,,., ar,,, t,,0 mo,,,.,,,,, 0,,,. Z ,,., Porrastettu liittymä 0 Ko+U 0, t 0, 0 0, PK Luvanvarainen ajoyhteys Venesataman mitoitusta on ienennetty aiemaan aavaan verratuna ja merittävä osa noin 0 00:sta laituriaiasta on taroitus osoittaa alueen uusille asuaille. Tämän ansiosta liienne laitureille seä lyhyt-, että itäestoisen ysäöin-..

27 Dgn Dgn Dgn Dgn Dgn Dgn a I, -,, t, ,, ,, ---, , , , --- Kommunalhus ---,, mini golf --- KL t,,,, ajo, --0- Ka,, ---, j t,, LP ry FJÄRDVÄGEN ULAPPATIE, I,,, t ar muu ULAPAPPOLKU --- si ar ---, ---,,,,, t --- I,,,,, PL LP, ,, AL-LP, KL ajo ajo Hälsoc. Terveys., KTY/s j t Ka I, LP ar I, ---, N = 0 muu 0,,, t,, ajo AL- VL/s MATROSVÄGEN MATRUUSINTIE muu t to, 00 0, --- t PL , mini golf,0,,, LPA ---, Inoonrannan liiennesuunnitelma ja atuoiileiausia. muu, /h, LP, AKAL- N = 0 IV, (/) --- lan e=0, IV (/) enttä 0 e=0, PL AL ajo muu --- VL/s MATROSVÄGEN MATRUUSINTIE to ar I t,, E = LV I, 00 LPA LV AK IV (/) e=0, AL-,, AK 0 mini golf 0 AK,0, /h,,,,, I 00 0 IV, (/) lan e=0, enttä IV (/) e=0,, maton. ET ---, KAPTENVÄGEN KAPTEENINTIE AL-, 0 ajo tennislan tennisenttä E = 000,0, N = e=0, VL/s,0 lv A e=0, KAPTENSTIGEN KAPTEENINPOLKU , 0. ajo MERKINTÖJEN SELITYS ajoyhteys VL 0, yhdistetty jalaäytävä jalaäytävä / yörätie jalaäytävä atuvihreä atuvihreä Prästgården INKOONRANNAN LKENNESUUNNITELMA 0.0. KATUKARTTA JA OHJEELLISET POIKKILEIKKAUKSET m :00 (A0), IV, (/) lan e=0, 0 enttä maton. t, AK KAPTENVÄGEN KAPTEENINTIE AK ajo 0 tennislan tennisenttä, E = 000,0, N = 00 ET A,0 lv e=0, KAPTENSTIGEN KAPTEENINPOLKU 0, 0. ajo MERKINTÖJEN SELITYS ajoyhteys ysäöinti hidasatu VL 0, 0. Prästgården VL- jouoliienteen aluevaraus ysäöinti ysäi yhdistetty hidasatu jalaäytävä / yörätie iveys / saaree uloilutie 0. jouoliienteen aluevaraus ysäi iveys / saaree LKENNESUUNNITELMA 00 MERKINTÖJEN SELITYS 0.0.,,,, EELLISET POIKKILEIKKAUKSET t AL- KL ajo muu VL/s MATROSVÄGEN MATRUUSINTIE to, E = 000,0 LPA /h ---, ---,, LV I t,, maton., --- KAPTENVÄGEN KAPTEENINTIE AL-, 0 ajo 0,0 tennislan, tennisenttä E = 000,0,, N = 00 lv VL/s A KAPTENSTIGEN KAPTEENINPOLKU , 0. ajo ajoyhteys ysäöinti hidasatu VL 0, yhdistetty jalaäytävä / yörätie jalaäytävä atuvihreä Prästgården 0. uloilutie jouoliienteen aluevaraus ysäi iveys / saaree uloilutie AN LKENNESUUNNITELMA 0.0. OHJEELLISET POIKKILEIKKAUKSET

28 0 PL AL- AL- AL- KL / AL- KL / AK AK A 0 v AL- v v Kiinteistöohtainen ysäöinti orttelialueella Kiinteistöohtainen ysäöinti orttelialueen ulouolella Yleiset ysäöintiaiat LP-alueilla ja atujen varsilla Venesataman ysäöinti, osin lyhytaiainen Veneaia INKOONRANTA, ysäöintilaselma A-Kons.. errosala a-tarve a-tarjonta A 0 AK AK 000 AL- 00 (à LP) AL- AL- 0 (à LPA) KL / 00 (à LP, LPA) KL / 00 (à LP) PL 00 (à LP) ET LV 00 0 (à0 LP/yl) LP 0 LPA atualueet 0 + Alustava ysäöintiaavio. Suluissa iinteistön ulouolelle (LP- tai LPA-alueille) sijoitetut autoaiat. HUOM! Venesataman autoaioista merittävä osa on taroitus sijoittaa joen länsiuolelle, mutta lasennallisesti ne mahtuvat aava-alueelle.

29 joille on osoitettu uusi houutteleva reitti Lilluddesta länteen (ironylän sataman suunnasta uuden evyen liienteen sillan autta läi torin satamalaiturin vieritse ja edelleen rantaolua itin ohti Sattuddea). Rantaromenadilta on luontaisia yhteysia eri suuntiin ja sillä on aii edellytyset tulevaisuudessa ehittyä houuttelevasi sunnuntai-iltaäivän ävelyohteesi erilaisine viristys- ja alvelutoimintoineen. Rantaolu on suunniteltu toteutettavasi olevaan maaninnan tasoon ns. elluvana raenteena, joa stabiloidaan veron avulla. Polu on aiien äytettävissä ja se on mahdollista toteuttaa esteettömänä. Jouoliienne Kironylä on jatossain umiyörillä toteutettavan jouoliienteen äässä. Rautatieasemalta voidaan järjestää syöttöliiennettä ironylälle ja tulevaisuudessa voidaan ehittää uusia alvelumuotoja autonomisten ajoneuvojen tullessa mahdollisisi. Visioille yhteistä on esustaan sijoittuva ääysäi joa voi sijaita jatossain nyyisellä sijainnillaan sataman ueessa, mutta asemaaavassa suositellaan sijaintia Rantatiellä Strandin vieressä. Asemaaava uitenin mahdollistaa eri vaihtoehdot ajolle ja ysäeille. Kunta laatii yleissuunnitelmaa evyenliienteen ja jouoliienteen verostosi... äivätty luonnos on huomioitu aavarataisussa. Suunnitelma valmistuu evään aiana... Raentamisen ohjaus ja lähiymäristö Kottelit ja raennuset Kosa ehityshaneen ja asuntomessutaahtuman taroitus on ehittää ja esittää innovatiivisia esimerejä uusista asumismuodoista ja hyvinvointialveluista, on asemaaavasta tehty lähtöohtaisesti joustava. Toisaalta ironylän merenrantaymäristö on vaativa. Sisi suunnitelma sisältää määräysiä, jota osevat: raennusen enimmäisooa (A, AL-) äyttötaroitusten seoittamista (AL-) yläuvan harmonista muodostumista (KL, AL-, AK, A) uisia julisivuja (A, AL-) ohjaerrosen äyttöä ja ulomuotoa attomateriaalia ja -väriä, aton muotoa ja altevuutta ilmanvaihtooneita ja aurinoeräimiä varastojen, atosten yms. sijaintia ysäöintiaiojen sijaintia Lisäsi aava sisältää mm. määräysiä joilla huomioidaan tulvarisejä ts. määritetään vähimmäisoreudet raennusille ja raenteille. Kesustan ehittämishaneen yhteydessä on suositeltavaa laatia raennustaaselostus seä viitesuunnitelma. Kadut ja tori, satama-alue ja viristysalueet Kunnan taroitusena on toteuttaa infrastrutuuri ja juliset alueet yhteistyössä esustaehityshaneen anssa. Tarvittaessa laatua ja muita teijöitä säännellään manäyttö- ja yhteistoimintasoimusin.

30 . Vaiutusten arviointi Maanäyttö- ja raennuslain :n muaan aavan tulee erustua aavan merittävät vaiutuset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutimusiin ja selvitysiin. Kaavaa laadittaessa on tareellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ymäristövaiutuset, muaan luien yhdysuntataloudelliset, sosiaaliset, ulttuuriset ja muut vaiutuset. Selvityset on tehtävä oo siltä alueelta, jolla aavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaiutusia. MRA muaisesti arvioidaan aavan vaiutuset: ihmisten elinoloihin ja elinymäristöön maa- ja allioerään, veteen, ilmaan ja ilmastoon asvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin alue- ja yhdysuntaraenteeseen, yhdysunta- ja energiatalouteen seä liienteeseen auuniuvaan, maisemaan, ulttuurierintöön ja raennettuun ymäristöön elineinoelämän toimivan ilailun ehittymiseen Vaiutuset yhdysuntaraenteeseen ja raennettuun ymäristöön Kaavan toteutumisen myötä ironylän eli untaesusen väestöohja vahvistuu ja moniuolistuu. Alueen vetovoima ääauuniseudun läntisenä etuvartiona asvaa. Yhdysuntaraenne tiivistyy ja eheytyy. Raennettu ymäristö saa uuden toiminnallisen ja aritehtonisen errostuman täydentämään toisaalta erinteistä ironylää ja toisaalta -luvun untataajamaa. Kosa hissillisten errostaloasuntojen ja yhtiömuotoisten ientaloasuntojen tarjonta alvelujen lähellä on ollut hyvin uutteellista, merittävä osa uusista asuaista tulee olemaan inoolaisia jota muuttavat haja-asutusalueen omaotitaloista esustaan alvelujen äärelle. Inoo aavoittaa atiivisesti uusia työaia-alueita Inoonortin seä Joddbölen alueille. Kuntaan tarvitaan asuntovarantoa Inooseen investoivien itysten työnteijöille. Kunta anostaa jouoliiienteeseen ostamalla lisävuoroja ustannusellaan. Ongelmana ovat vähäiset äyttäjämäärät, joita aavahaneen odotetaan asvattavan. Inoonrannan 0 uutta asuasta auttaa turvaamaan riittävän määrän äyttäjiä juliselle liienteelle nyyisessä laajuudessa. Toteutuessaan Inoonranta tuo lisää asuaita ävely- ja yöräilyetäisyydelle Inoon esustan alveluista ja tuee näin alueen taloudellista toimeliaisuutta. Asutusen esittyminen esustaan auttaa turvaamaan julisen liienteen yhteysien säilymisen. Vaiutuset luontoon ja luonnonymäristöön Kfjärdenin vesistön ja rantaasvillisuuden arvoaat osat (lehto, rantaniitty, lintuvesi) on otettu huomioon asemaaavarataisussa. Rannan taustaalueen maaninnan orottaminen vähimmäistasoon +,0 my (raennusten lattiatason osalta +, my) seä rantauiston muoaaminen nyyistä atiivisemaan äyttöön ja maisemallisesti avarammasi muuttaa uitenin luonto-olosuhteita; o. alueesta laaditaan aavoitusen yhteydessä yleissuunnitelmaluonnos. Täyttö suunnitellaan ja toteutetaan tulva- ja hulevesitilanteet huomioon ottaen. Voimassa olevaan aavaan verrattuna venesataman laiturialueet on suitettu merittävästi, jolloin myös ruoaamisen tarve ysyy nyyisellään. Kulttuuriset vaiutuset: vaiutuset maisema- ja auuniuvaan seä ulttuurierintöön Korealaatuisen ranta-alueen toteuttaminen vahvistaa ironylän ja oo unnan vetovoimaa ja elinymäristön laatua. Moniuolisen uuden esustaasumisen ohella uudistettu tori, rantaromenaadit ja -uistot seä muut juliset alueet ovat oleellinen osa raennetun ymäristön eheyttämisestä ja ohentamisesta. Rantajulisivu ja -maisema Kfjärdenin suuntaan muuttuu. Suurirontien eli Suuren rantatien varsi eheytyy ienimittaaavaisesti yläesittymää orostavan 0

31 täydennysraentamisen myötä.vanhemaa ientaloraentamista ei ole idetty niin arvoaana, että sille olisi asetettu suojelumerintöjä, mutta uten nähdään, voidaan raennuset säilyttää osana uutta raennetta. Inoon iro ja aila -nimisen RKYalueen annalta meritysellistä on lähinnä iron ja taulin asema mereltä äin yläuvaa atsottaessa ja errostaloasutus on sijainniltaan, oreudeltaan ja rytmityseltään itty soeuttamaan maisemauvaan. Alueella oleva, veneilijöitä mutta myös ironylän asuaita alveleva jäteasema on taroitus siirtää vanhan aloaseman luo, sataman länsiosan viereen. Asujaimistoa alveleva jäteasema antatie :n varrella on jatuvasti äytettävissä. Vaiutuset alveluihin, työaioihin ja elineinotoimintaan Toteutuessaan alueen ehittämishane tuo merittävästi uutta asujaimistoa esustaan ja vahvistaa siten alvelujen ysyntää. Haneen ja aritehtuuriilailun yhteydessä on ideoitu moniuolisia auallisia, julisia ja vaaa-ajan alveluja, joiden osittainenin toteutuminen tuo uutta elineinotoimintaa ja elinymäristön laatua ironylään. Vaiutuset liienteeseen ja liiumiseen seä teniseen huoltoon Kaavarataisu seleyttää satama- ja ranta-alueen nyyisiä liienneolosuhteita ohjaamalla autoliienne raennettaville uusille aduille ja oistamalla laajat, ysäöinnille, venesäilytyselle ja huoltotoiminnoille varatut entät. Läiululiienne ja ortteliralli vähenevät mm. sosiaalisen ontrollin lisääntyessä. Linja-autoysäi siirretään Rantaadun varrelle. Kaava toisaalta mahdollistaa myös ysäin säilymisen nyyisellä aiallaan torin rannassa. Uudet torijärjestelyt arantavat jalanulun, oleselun, asioinnin ja vaaa-ajan vieton olosuhteita. Satama-alueen luonteeseen uuluu uitenin, että eri liiumismuodot osittain seoittuvat esenään shared sacehengessä. Veneilyn suhteen aavamuutos meritsee voimassa olevaan aavaan osoitetusta laajennusesta luoumista - lisäveneaiat on taroitus osoittaa Inoonjoen länsiuolella olevalle venesatama-alueelle. Kaava-alueen veneaioja varten osoitetaan vain lähiysäöinti, jolloin itäaiainen autojen säilytys järjestetään osin torin laidalla (LP) ja osin joen länsiuolella.

32 . Asemaaavan toteuttaminen ja aiataulu.. Kaavoitusen äynnistäminen.. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettaminen.. Kaavaluonnosen nähtäville asettaminen 0/ Kaavaehdotusen nähtäville asettaminen 0/ Kaavan hyväsyminen sysy Infrastrutuurin, miljööraentamisen ja raennusten suunnittelu äynnistyy sysy Infrastrutuurin, miljööraentamisen ja raennusten raentaminen äynnistyy esa Asuntomessutaahtuma. Yhteystiedot Inoon unta: Rantatie, Inoo Kaavoitusaritehti Aija Aunio. 00, 0 aija.aunio@inga.fi Kaavoitusäälliö Minna Penttinen minna.enttinen@inga.fi Kaavaonsultti: Aritehtitoimisto A-onsultit Oy Rataatu, 000 Helsini Staffan Lodenius staffan.lodenius@a-onsultit.fi Matti Heiinen matti.heiinen@a-onsultit.fi

33 . Liitteet.. Kaavaartan ienennös I IV (/) e=0, e=0, 0 ajo j si lv ajo muu KAPTENSVÄGEN KAPTEENINTIE luo- tennisenttä leiiuisto lan enttä tennislan mo Kfjärden Ingå hamn t t ar ar Kunnantalo t Kirjasto I Kommunalhus Terveys. Hälsoc. ibliote t I ar I t t Ka maton.,,,,,,,,,,,,,,,,,0,,,,,,,,,,,,,0,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, 0, 0, 0, 0, 0, 0,, 0,,,0,,,,,,,,,,,0,,,,,,0,0,,,,0,,,, 0,, 0, 0,,, 0,,,,,,,,, 0,,,, t,,, mini golf,, t ajo muu to KAPTENSTIGEN KAPTEENINPOLKU luo- LP W W LPA LV LP AL- ET PL AL- KL AK AK A AL- VL VL VL- VL IV (/) e=0, /h MATROSVÄGEN MATRUUSINTIE N INGÅ KOMMUN INGÅSTRAND DETALJPLAN INKOON KUNTA INKOONRANNAN ASEMAKAAVA FÖRSLAG.. EHDOTUS SKALA :00 MITTAKAAVA KORDINATSYSTEM ETRS-GK KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ HÖJDSYSTEM N00 KORKEUSJÄRJESTELMÄ

34 .. Asemaaavamerinnät ja -määräyset A AK AL- AL- PL KL VL Kvartersområde för bostadsbyggnader. Våningytan er byggnad får vara högst 00 v-m. Högsta höjd för en byggnad i två våningar är, m och byggnad i en våning, m. % av den i lanen angivna byggrätten får användas som sådant arbets-, service- eller affärsutrymme, som inte medför störningar för boendet. Asuinraennusten orttelialue. Raennusohtainen errosala saa olla enintään 00 -m. Kasierrosisen raennusen enimmäisoreus on, m ja ysierrosisen, m. % aavaan meritystä raennusoieudesta saa äyttää sellaisena työ-, alvelu- tai liietilana, joa ei aiheuta häiriötä asumiselle. Kvartersområde för flervåningshus. % av den i lanen angivna byggrätten får användas som sådant arbets-, service- eller affärsutrymme, som inte medför störningar för boendet. Kerrostalojen orttelialue. % aavaan meritystä raennusoieudesta saa äyttää sellaisena työ-, alvelu- tai liietilana, joa ei aiheuta häiriötä asumiselle. Kvartersområde för bostads-, affärs-, service- och ontorsbyggnader. På vartersområdet får laceras bostäder och/eller affärs-, service- och ontorsutrymmen. Affärs- och ontorsutrymmena samt andra service- och arbetsutrymmen bör laceras i första våningen av byggnadsdel som angränsar till gaturummet. Minst 0 % av den i lanen angivna byggrätten bör anvisas för bostäder. Asuin-, liie-, alvelu- ja toimistoraennusten orttelialue. Korttelialueelle saa sijoittaa asuntoja ja/tai liie-, alvelu-, ja toimistotiloja. Liie-, alvelu-, ja toimistotilat tulee sijoittaa atutilaa rajaavan raennusosan ensimmäiseen erroseen. Vähintään 0 % aavaan meritystä raennusoieudesta on osoitettava asumiseen. Kvartersområde för bostads-, affärs- och ontorsbyggnader. På vartersområdet får laceras även invareringsutrymmen. Av varterets våningsyta bör minst % och högst 0 % användas för affärs- eller serviceändamål. Affärs- och ontorsutrymmena samt andra service- och arbetsutrymmen bör laceras i första våningen av byggnadsdel som angränsar till gaturummet. Asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialue. Korttelialueelle saa sijoittaa myös majoitustiloja. Korttelin errosalasta vähintään % ja enintään 0 % on äytettävä työ- tai alvelutiloja varten. Liie- ja toimistotilat seä muut työtilat tulee sijoittaa atutilaa rajaavan raennusosan ensimmäiseen erroseen. Kvartersområde för närservicebyggnader. På vartersområdet får därtill laceras en för fastighetssötseln behövlig bostad. Lähialveluraennusten orttelialue. Korttelialueelle saa lisäsi sijoittaa iinteistönhoidon annalta tareellisen asunnon. Kvartersområde för affärs- och ontorsbyggnader. I byggnadernas andra våning får även bostäder och invarteringsutrymmen laceras. Liieraennusten orttelialue. Raennusten toiseen erroseen saa sijoittaa myös asuntoja ja majoitustiloja. Område för närrereation. Över området bör ugöras en arlan. Lähiviristysalue. Alueelle tulee laatia uistosuunnitelma.

35 VL- W LV LP LPA ET Område för närrereation. Området har naturvärden som sa särsilt beatas och bör bevaras huvudsaligen i naturtillstånd. I området bör åergrodans naturliga rörelse från stranden till sogen möjliggöras vid den noggrannare laneringen av bl.a. grönförbindelser och terrasseringar. Lähiviristysalue. Alueella on erityisesti huomioon otettavia luontoarvoja ja se on säilytettävä ääosin luonnontilaisena. Alueella tulee mahdollistaa viitasammaoiden luontainen liiuminen rannalta metsään mm. viheryhteysiä ja maaston engerrysiä taremmin suunniteltaessa. Vattenområde. Vesialue. Småbåtshamn. Venesatama. Område för allmän arering. Högst 0% av billatserna an anvisas för fastighernas arering.via tomten an ordnas örförbindelse till angränande tomter. Yleinen ysäöintialue. Enintään 0% autoaioista voidaan osoittaa iinteistöjen ysäöintiäyttöön. Alueen autta voidaan järjestää ajoyhteys viereisille tonteille. Kvartersområde för billatser. Autoaiojen orttelialue. Område för byggnader och anläggningar för samhällstenis försörjning. Yhdysuntatenistä huoltoa alvelevien raennusten ja laitosten alue. Linje m utanför lanområdets gräns. m aava-alueen rajan ulouolella oleva viiva. Kvarters-, vartersdels- och områdesgräns. Korttelin, orttelinosan ja alueen raja. Gräns för delområde. Osa-alueen raja. Ritgivande gräns för område eller del av område. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. MATROSVÄ 0 IV (/) Namn å gata, väg, öen lats, torg, ar eller annat allmänt område. Kadun, tien, atuauion, torin, uiston tai muun yleisen alueen nimi. Kvartersnummer. Korttelinumero. yggnadsrätt i vadratmeter våningsyta. Raennusoieus errosalaneliömetreinä. Romers siffra anger största tillåtna antalet våningar i byggnaderna, i byggnaden eller i en del därav. Roomalainen numero osoittaa raennusten, raennusen tai sen osan suurimman sallitun errosluvun. Ett bråtal inom arentes efter en romers siffra anger hur stor del av arealen i byggnadens största våning som får användas i byggnadens översta våning för ett utrymme som inränas i våningsytan. Suleissa oleva murtoluu roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, uina suuren osan raennusen suurimman errosen alasta saa raennusen ylimmässä errosessa äyttää errosalaan luettavasi tilasi.

36 e = 0, Exloateringstal, dvs. förhållandet mellan våningsytan och tomtens/ byggnadslatsens yta. Tehouusluu eli errosalan suhde tontin/raennusaian inta-alaan. yggnadsyta. Raennusala. Ritgivande gräns för byggnadsyta. Ohjeellinen raennusalan raja. j Ritgivande gräns för område där försäljningslats för drivmedel får laceras. Ohjeellinen sijainti alueelle, jolle saa sijoittaa olttoaineen jaeluaseman. Gata. Katu. Ritgivande läge för öen lats/torg. Katuauion/torin ohjeellinen sijainti. Friluftsled. Uloilureitti. /h Gata/väg reserverad för gång- och cyeltrafi. Jalanululle ja oluyöräilylle varattu atu/tie. Gata/väg reserverad för gång- och cyeltrafi där servicetrafi är tillåten. Jalanululle ja oluyöräilylle varattu atu/tie, jolla huoltoajo on sallittu. ajo Ritgivande gräns för örförbindelse. Ohjeellinen ajoyhteyden sijainti. För allmän gångtrafi reserverad del av område. Yleiselle jalanululle varattu alueen osa. Instrutiv areringslats. Ohjeellinen ysäöintialue. Ungefärligt läge för in- och utfart. Ajoneuvoliittymän liimääräinen sijainti. luo- luo- Åergrondans föröningslats. Diesbädden och vassremsorna å båda sidorna bevaras. Viitasammaon lisääntymisaia. Ojauoma ja järviruooaistaleet sen molemmin uolin säilytetään. Område som är vitigt med tane å naturens mångfald. En loalt värdefull lund. Området söts genom att gallra bussitet så, att igenväxning undvis. Vid eventuell gallring av trädsitet eftersträvas artriedom, i synnerhet genom att främja gamla och höga asar och alar. Luonnon monimuotoisuuden annalta täreä alue. Paiallisesti arvoas lehto. Aluetta hoidetaan harventamalla ensaserrosta siten, että vältetään usioitumista. Puustoa mahdollisesti harvennettaessa suositaan monilajisuutta, erityisesti vanhoja ja suuria haaoja ja leiä. si Område där en bro för gång- och cyeltrafi får laceras. Alue, jolle voi sijoittaa jalanululle ja yöräilylle taroitetun sillan. muu Del av tomt eller område som är reserverad för en artransformator. Transformatorn an även laceras i närstående byggnad. Puistomuuntamolle varattu osa tontista tai alueesta. Muuntamo voidaan myös sijoittaa viereiseen raennuseen. /

37 lv to Del av hamnområde där bryggor och hamnbassäng får laceras. ryggorna och områdets andra onstrutioner bör i fråga om utseende och dimensioner anassas till landsaet och miljön. ryggorna sa laceras å det sätt som anges i illustrationen eller enligt en searat lan som sa godännas av ommunen. Satama-alueen osa, jolle saa sijoittaa laitureita ja satama-altaan. Laiturit ja muut alueen raenteet tulee soeuttaa maisemaan ja miljööseen uloasultaan ja mittasuhteiltaan. Laiturit on sijoitettava havainneuvassa osoitetulla tavalla tai erillisen unnan hyväsymän suunnitelman muaisesti. Del av vartersområde, som till höjdläge och beläggning sa utformas som en del av angränsande torg. Korttelialueen osa, joa on oreusasemaltaan ja innoitteeltaan muotoiltava osasi viereistä toria.

38 ALLMÄNNA ESTÄMMELSER YLEISET MÄÄRÄYKSET PARKERING illatser bör anläggas enligt följande: - å A-, AK- och AL- samt KL-vartersområden b / 0 v-m, minst b / bostad, - för affärsutrymmen minst b / 0 v-m, - för utrymmen för närservice och offentliga versamheter minst b / 0 v-m, - för småbåtshamn minst 0, b / båtlats avsedd för andra än å området bosatta; billatserna an delvis laceras å LP-områden eller utanför lanområdet i enlighet med en av ommunen godänd lan. Pareringen bör ordnas i första hand som arering i marlanet eller i searata garage/ syddsta. På AK- och AL-vartersområden i fasad mot gata får garage inte laceras. Cyellatser bör anläggas inomhus minst c / 0 v-m bostadsyta, doc minst c / bostad. På LV-område bör cyellatser anläggas minst c / båtlatser. PYSÄKÖINTI Autoaioja tulee raentaa seuraavasti: - A-, AK- ja AL- seä KL-orttelialueilla a / 0 -m, uitenin vähintään a / asunto, - liietiloja varten vähintään a / 0 -m, - lähialvelutiloja ja julisia toimintoja varten vähintään a / 0 -m, - venesatamaa varten 0, a / muille uin alueella asuville taroitettu veneaia; autoaiat voidaan sijoittaa osittain LP-alueille tai aava-alueen ulouolelle unnan hyväsymän suunnitelman muaisesti. Pysäöinti tulee järjestää ensisijaisesti maantasoysäöintinä tai erillisiin autosuojiin. AK- ja AL-orttelialueilla adunuoleisille julisivuille ei saa sijoittaa autotalleja. Pyöräysäöintiaioja tulee raentaa sisätiloihin vähintään / 0 -m asuintilaa, uitenin vähintään / asunto. LV-alueella yöräaioja tulee raentaa vähintään / veneaiaa. TILLÄGGSYGGRÄTT Utöver den i detaljlanen angivna byggrätten får uföras - förrådsutrymmen utanför bostäderna, - gemensamma utrymmen för de boende, såsom tvättstuga, gemensam bastu samt samlingsoch hobbyutrymmen, - delar av trahuset överstigande v-m i varje våning, ifall detta öar trarummets trivsamhet eller tillgång till dagsjus, - tenisa utrymmen och schat som hustenien förutsätter, - utrymmen för avfallshantering och fastighetssötsel, - bilta å latser visade i lanen, - utrymmen för befolningssydd, - transformatorutrymmen som eldistributionen förutsätter. LISÄRAKENNUSOIKEUS Asemaaavaan merityn raennusoieuden lisäsi saa raentaa - asuntojen ulouoliset varastotilat, - asuaiden yhteistilat, uten esutua, talosauna seä ooontumis- ja harrastetilat, - orrashuoneiden -m ylittävän osan ussain errosessa, miäli se lisää orrashuoneen viihtyisyyttä ja luonnonvaloisuutta, - taloteniian vaatimat teniset tilat ja uilut, - jätehuoltotilat ja iinteistönhoidon tilat, - autoatoset aavassa osoitetuille aioille, - väestönsuojatilat, - sähönjaelun vaatimat muuntamotilat.

39 YGGNADSSÄTT INOM KL- OCH AL- - KVARTERSOMRÅDEN Kvarteren bör stadsbildsmässigt sammanjämas med varandra så, att en harmonis, till särgårdslandsaet anassad helhet bildas. Fasaderna bör vara huvudsaligen i trä. Fasaderna i byggnadernas marvåning får inte ge ett slutet intryc, med undantag av KLvarterets servicegård. På AL-vartersområden får ventilationsmasinrum inte laceras å taen. Talandsaet sa vara enelt och rydligt. RAKENTAMISTAPA KL- JA AL- -KORTTELIALUEILLA Kortteleiden tulee sovittaa auuniuvallisesti yhteen siten, että muodostuu harmoninen, saaristomaisemaan soveltuva oonaisuus. Julisivujen tulee olla ääosin uusta. Raennusten maantasoerrosten julisivut eivät saa antaa uminaista vaiutelmaa, KLorttelien huoltoihaa luuun ottamatta. AL-orttelialueella ilmanvaihtoonehuoneita ei saa sijoittaa atoille. Kattoilmeen tulee olla seleä ja siisti. YGGNADSSÄTT INOM AK- OCH A-KVARTERSOMRÅDEN Tamaterialen och färgerna bör vara enhetliga inom alla AK- och A-vartersområden. Talutningen bör vara enhetlig inom och mellan båda AK-vartersområdena, och enhetlig inom hela A-varterområdet. Placeringen/integreringen av solfångare i tafallet reommenderas. Fasaderna inom A-vartersområdena bör vara huvudsaligen i trä och till färgsättningen mörare än inom AK-vartersområdena. Vid färgsättningen bör beatas Kfjärdens naturnära och maritima aratär. Vita nyanser är inte tillåtna. Stora sammanhängande glasytor bör undvias. yggnadernas lägsta våning mot gata får inte ge ett slutet intryc. ostadsgårdar eller terrasser får inte laceras i eller nära gatulanet å gatusidan. Ventilationsmasinrum får inte laceras å taen. Talandsaet sa vara enelt och rydligt. RAKENTAMISTAPA AK- JA A-KORTTELIALUEILLA Kattomateriaalin ja -väritysen tulee olla yhtenäinen aiilla AK- ja A-orttelialueilla. Kattoulman tulee olla yhtenäinen molemmilla AK-orttelialueilla ja niiden välillä seä yhtenäinen oo A-orttelialueella. Aurinoeräimien sijoittaminen/integroiminen aton laeisiin on suositeltavaa. A-orttelialueilla julisivujen tulee olla ääosin uusta ja värityseltään AK-orttelialueita tummemia. Väritysessä tulee huomioida Kfjärdenin luonnonläheinen ja merellinen ilme. Valoisen sävyjä ei sallita. Suuria yhtenäisiä lasiintoja tulee välttää. Raennusten alimmat erroset adun uolella eivät saa antaa uminaista vaiutelmaa. Maaninnan tasossa tai lähellä maanintaa sijaitsevia asuntoihoja tai terasseja ei saa sijoittaa adun uolelle. Ilmanvaihtoonehuoneita ei saa sijoittaa atoille. Kattoilmeen tulee olla seleä ja siisti. FÖRRÅD, SKÄRMTAK OCH SOPHANTERING Cyel- och sosydd, förråd och andra hjälutrymmen an laceras oberoende av byggnadsytornas gränser, doc inte så, att det begränsar byggandet å granntomt. Fasaderna bör till sin stadsbildsmässiga standard motsvara bostadsbyggnaderna fasader. Sohanteringen bör förverligas i enlighet med en searat sohanteringslan som byggaren ugör i samband med bygglovsanhållan. VARASTOT, KATOKSET JA JÄTEHUOLTO Poluyörä- ja jäteatoset, varastot ja muut autilat voidaan sijoittaa raennusalan rajoista riiumatta, ei uitenaan siten, että se rajoittaa raentamista naauritontille. Julisivujen tulee olla auuniuvalliselta tasoltaan asuinraennusia vastaavia. Jätehuolto on toteutettava raentajan toimesta raennusluahaemusen yhteydessä laadittavan erillisen jätehuoltosuunnitelman muaisesti. EAKTANDE AV ÖVERSVÄMNINGSRISK Vid nybyggnad sa översvämningsrisen beatas. Det högsta högvattenståndet är +,00 m.ö.h. och marginalen för vågorna ytterligare 0 cm. Havsvattnet an sada onstrutioner som ligger under +,0 m.ö.h. (N00). Konstrutioner som tar sada när de blir futiga får inte laceras under denna höjdnivå utan ändamålsenlig isolering mot vatten. Lägsta höjdläge för örled som fungerar som utrymningsväg är +,0 m.ö.h.

40 TULVARISKIN HUOMIOON OTTAMINEN Uudisraentamisessa tulee huomioida tulvarisi. Ylin tulvaoro alueella on +,00 my ja aaltoiluvara 0 cm. Koreustason +,0 my (N00) alle raennettaessa merivesi voi vaurioittaa raenteita. Sen alauolelle ei tule sijoittaa astuessaan vaurioituvia raenteita ilman asianmuaista vesieristystä. Poistumistienä toimivan uluväylän alin sallittu oreusasema on +,0 my. YGGANDE PÅ LV-OMRÅDE På området får laceras service för gästhamnen. På området får laceras försäljningslats för drivmedel betjänande båtversamheten. På området får laceras ett fågel-/utsitstorn. Genom området, från den lanerade lättrafibron till VL-området, bör i den noggrannare laneringen anvisas en sammanhängande, trygg och belyst gång- och cyelförbindelse. RAKENTAMINEN LV-ALUEELLE Alueelle saa sijoittaa vierasvenesataman alveluja. Alueelle saa sijoittaa veneilytoimintaa alvelevan olttoaineen jaeluisteen. Alueelle saa sijoittaa lintu-/näöalatornin. Alueen läi, suunnitellulta evytliiennesillalta VL-alueelle, tulee taremmassa suunnittelussa osoittaa yhtenäinen, turvallinen ja valaistu ävely- ja yöräileitti. DAGVATTENHANTERING Utgångsunten för laneringen av dagvattenhanteringen bör vara en naturenlig behandling av vattnen. Dagvattnen bör i första hand ledas via öna fåror i marlanet så, att dagvattensänorna längs gatorna an tjäna ocså som översvämningsrutter. I friområdena bör laneras dagvattenhanteringsområden av våtmarsty för att förbättra dagvattnens valitet. Från areringsområdena och andra gårdsområden med ogenomslälig beläggning bör dagvattnen ledas genom en dagvattenonstrution, vars dimensionerande volym är en halv ubimeter er 0 m ogenomslälig maryta. HULEVESIEN HALLINTA Hulevesien hallinnan suunnittelun lähtöohtana tulee olla luonnonmuainen vesien äsittely. Hulevesiä tulee yiä ensisijaisesti johtamaan maanäällisissä avouomissa siten, että adun viereiset hulevesiainanteet voivat toimia myös tulvareitteinä. Vaaa-alueille tulee suunnitella osteiotyyisiä hulevesien hallinta-alueita hulevesien laadun arantamisesi. Raennettavien ysäöintialueiden ja muiden vettä lääisemättömien iha-alueiden hulevedet on johdettava eteenäin hulevesiraenteen autta. Hulevesiraenteen mitoitustilavuuden tulee olla uoli uutiometriä joaista sataa vettä lääisemätöntä intaneliömetriä ohden. NÄRREKREATIONSOMRÅDENA VL OCH VL- Genom områdena sa laceras en strandstig som följer strandlinjen. Strandstigen sa laceras å minst 0 m avstånd från strandlinjen. På VL-områden hålls strandlandsaet öet genom slåtter eller bete i enlighet med en searat lan. På området får laceras dagvattenbassänger och våtmarer med beatande av landsaet och det centrala läget. I arlaneringen bör åergrodans särbehov beatas i enlighet med en searat lan. LÄHIVIRKISTYSALUEET VL JA VL- Alueiden läi tulee sijoittaa rantalinjaa myötäilevä rantaraitti. Rantaraitti tulee sijoittaa vähintään 0 metrin etäisyydelle rantaviivasta. VL-alueella rantamaisema idetään avoimena niittämällä tai laiduntamalla erillisen selvitysen muaisesti. Alueelle saa sijoittaa hulevesialtaita ja osteioalueita maisema ja eseinen sijainti huomioon ottaen. Puistosuunnittelussa tulee huomioida viitasammaon erityistareet erillisen selvitysen muaisesti. UTREDANDE AV MARKGRUNDENS KVALITET Mängden av och valiteten i sulfidlerorna bör utredas före inledandet av byggåtgärder och resultaten bör beatas till nödiga delar vid laneringen av byggarbetena. MAAPERÄN LAADUN SELVITTÄMINEN Maaerän sulfidisavien määrä ja laatu on selvitettävä ennen raentamiseen ryhtymistä ja tuloset huomioida tarvittavilta osin raennustöitä suunniteltaessa. / 0

41 .. Tilastolomae Alue Ala (ha) -m A, 0 AK, AL-, 0 AL- 0, 0 ET 0, KL 0, 00 LP 0, LPA 0, LV, 00 PL 0, 00 VL,0 VL-,0 W, Tiealueet, Yhteensä,

42