Kirkonkylän sataman asemakaava

Transkriptio

1 Kironylän sataman asemaaava Kaavaselostus Tullut voimaan..0 (uulutus) Hyv. KV

2 Kaavaprosessi ja äsittelyvaiheet Kaavatyö vireille ja OAS Kuulutus OAS ja valmisteluaineisto nähtävillä (MRL ja MRA 0) Kaavan laatijat Inoon unta Aija Aunio aavoitusaritehti Minna Penttilä Kaavoituspäälliö Aritehtitoimisto A-Konsultit Oy Kaavaehdotus Raennus- ja ympäristölautaunta Kaavaehdotus nähtävillä (MRL ) Staffan Lodenius Aritehti SAFA, YKS- Hasse Hägerström Aritehti SAFA Matti Heiinen Aritehti SAFA, YKS Vastineet lausuntoihin ja muistutusiin Raennus- ja ympäristölautaunta Yhteystiedot raportin lopussa. Kaavan hyväsyminen Raennus- ja ympäristölautaunta, Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

3 . Sisällysluettelo. Perus- ja tunnistetiedot. Tunnistetiedot. Kaava-alueen sijainti. Kaavan nimi ja taroitus. Yhteenveto ja aavaprosessin vaiheet. Kaavaprosessi. Asemaaavan eseinen sisältö. Asemaaavan toteuttaminen. Suunnittelualueen uvaus. Historia. Nyytilanne. Maisema. Luonnonympäristö. Raennettu ympäristö. Maanomistus. Suunnittelutilanne. Alueelle tehdyt selvityset. Asemaaavamuutosen tavoitteet. Valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet ja maauntaaavan tavoitteet. Kunnan ja alueen toimijoiden tavoitteet. Asemaaavan uvaus. Kaavan raenne. Mitoitus. Palvelut. Yhdysuntateninen huolto. Korttelialueet 0. Muut alueet 0. Liienne. Raentamisen ohjaus ja lähiympäristö. Kadut ja tori, satama-alue ja viristysalue. Vaiutusten arviointi. Asemaaavan toteuttaminen ja aiataulu. Yhteystiedot. Liitteet. Kaavaartan pienennös. Asemaaavamerinnät ja -määräyset. Tilastolomae

4 . Perus- ja tunnistetiedot.. Tunnistetiedot Asemaaavan muutos osee Inoon ironylän ortteleita, ja, orttelin tonttia seä niihin liittyviä atu-, liienne-, viristys- seä vesialueita... Kaavan nimi ja taroitus Kaavan nimi: Kironylän satama asemaaava Asemaaavaluonnosen pvm:..0 Asemaaavaehdotusen pvm:..0 Kaavan laatija: Aritehtitoimisto A-Konsultit Oy Vireille tulosta ilmoitettu..0 Asemaaavan suunnittelun tavoitteena on elineinojen, matailun ja viristysen ehittäminen alueella. Läntisen joenrannan, lähiortteleiden ja Lilluddenin rannan ehittäminen lisää Inoon esustan vetovoimaa... Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Inoon esustan alueella merenrannalla Inoonjoen länsipuolella. Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin, ha. Se on osa ironylän pienvenesatamasta venelaitureineen ja pysäöinti-/talvisäilytysalueineen seä satamaan Ortoilmauva alueesta. yteytyvine palveluineen ja itystoimintoineen. Alueen itäpuolella on Inoon torin ja auppaesus Strandin ympäristö. Alue jatuu länteen Lilluddenin niemeen. Kironylän venesataman asemaaava Kaava laaditaan rinnaain Inoonrannan asemaaavahaneen anssa. Inoon satamayhtiö suunnittelee venepaiojen lisäämistä joen länsipuolella Kironylän sataman aava-alueella. Suunnitelmien muaan Inoonrannan puolella venepaiojen määrä pysyy samana tai vähenee. Haneet mahdollistavat myös yhtenäisen rantaraitin muodostamisen, johon yteytyy myös Lilluddenin liiuntapaian ja uimarannan ehittäminen.

5 . Yhteenveto ja aavaprosessin vaiheet.. Kaavaprosessi Rantatien, Suurirontien ja merenlahden välisen alueen asemaaavan päivitystyö on ollut vireillä vuodesta 0 lähtien. Inoonrannan alueen ehittämisesi järjestettiin 0 aritehtiilpailu jona jäleen asemaaavan muutostyö on äynnistynyt. Hanetta laajennettiin lopulta osemaan myös joen länsipuolen aluetta saman ohjausryhmän johtamana siten, että Inoonrannan alueen haneessa muana oleva iinteistöehitysyhtiö ei osallistu joen länsipuolen haneeseen. Kaavahaneen ohjausryhmä on ooontunut ertaa välillä Aritehtitoimisto A-Konsultit on toiminut haneen aavaonsulttina vuonna 0 tehdyn julisen hanintapäätösen muaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) hyväsyttiin..0 ja samalla päätettiin asettaa nähtäville myös haneen valmisteluaineisto. Aineisto oli nähtävillä järjestettiin asuastilaisuus Wilhelmsdalissa suunnittelualueella. Kaavan valmisteluaineistosta saatiin yhteensä lausuntoa, seä asi mielipidettä, joista toisen oli alleirjoittanut henilöä. OAS:sta ei noussut esiin erityistä huomautettavaa. Kaavaehdotus hyväsyttiin raennus- ja ympäristölaitaunnassa..0 ja se oli nähtävillä Kaavaehdotusesta saatiin seitsemän lausuntoa ja asi muistutusta. Lausunnoissa iinnitettiin huomiota pääasiassa suojeluarvoja oseviin aavamerintöihin. Muistutuset osivat luontoarvoja seä paioitus- ja liiennejärjestelyjä..0 järjestettiin ELY-esusessa aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. Neuvottelussa esiteltiin haneen lähtöohdat ja tavoitteet, erityisesti Inoonrannan osalta mutta yleisesti osien oo rannan ja venesataman osalta. Viranomaiset ommentoivat alustavaa aineistoa ja jatotyösuunnitelmia. Tapaamisen muistio on päivätty..0. Taristettu aavaehdotus äsiteltiin raennus- ja ympäristölautaunnassa 0..0 ja unnanhallitusessa..0. Kunnanvaltuusto hyväsyi aavan Asemaaavan eseinen sisältö Asemaaavan päälinjat ovat: Wilhelmsdalin (RKY-alue, entinen unnantalo ja tori) ympäristöä täydennetään siten että luodaan tiheämpi sisäänäynti venesatamalle ja Hagan alueelle, joen länsirannalla, Wilhelmsdalin eteläpuolella olevien venesataman toimintaan liittyvää pienimittaaavaista raentamista täydennetään ja ehitetään mahdollistamalla uusia liietiloja ja työpaioja, olevan venesataman apasiteetti nostetaan 0 :sta 0:aan venepaiaan ja pysäöintipaioja lisätään nyyisestä reilusta 0:sta 0:aan. Veneiden talvisäilytys sallitan rajatulla alueella (voimassa oleva asemaaava mahdollistaa huomattavasti enemmän uin toteutuneet 0 autopaiaa, joten pysäöintialueen laajennus ei ole näin merittävä), viheralueille ehitetään pienimuotoista viristystoimintaa, jota täydennetään torin autta Katajanoalle saaa ulottuvalla rantaraitilla... Asemaaavan toteuttaminen Venesatamasta vastaa unnan omistama yhtiö. Muilta osin aava toteutetaan tavanomaiseen tapaan maanomistajan, unnan ja alueen ysityisten toimijoiden toimesta.

6 . Suunnittelualueen uvaus.. Historia Kironylän ehityshistoriaa Inoon ironylä on ehittynyt esiaiaisten uluväylien, Suuren Rantatien ja Inoonjoen solmuohtaan. Joisuussa oli saaristolaisten satama, jonne johti tie (nyyinen Museontie) joen länsipuolitse. Nyyisen iron varhaiset vaiheet sijoittuvat 00-luvun lopulle tai 0-luvulle. mm. apteei ja Köpmansin raennuset. Suuren Rantatien ja nyyisen ollstantien varrelle on meritty runsaasti pieniä raennusia - ilmeisesti irotalleja. Kiron pohjoispuolelle on osoitettu hautausmaan laajennusalue. Pappilasta johtaa apea tie hautausmaan vieritse Inoonjoen suuhun. Pitäjänartassa vuodelta iroa, hautausmaata ja pappilaa ympäröi edelleen laajat peltoalueet. Ola Westmanin puistotie on raennettu vanhan apteein ja joen välille. Raentamisen painopiste sijoittuu joivarteen. Kaava-alueella sijaitsee ansaoulu Suurirontien varrella ja sen tuntumassa unnantalo joisuun vieressä. Vuoden artasta voi nähdä, että vajaan ahdenymmenen vuoden aiana uusia raennusia on tullut vain muutamia uten esim. joen länsipuolelle raennetut ruotsinielinen oulu ja opettajien asuinraennus. Inoon ironylän maisemaraenne 0-luvulla. LT- Konsultit. 0-luvulla nyyisessä taajamassa ei iron lisäsi ollut uin muutama asuintila, s. oheinen uva. Vanhojen arttojen perusteella voidaan havaita, että ironylän esustan ilme on pysynyt 0-luvun aluvuosiymmeninä hyvin muuttumattomana. Vuodelta peräisin olevan artan muaan maisemaa hallitsivat laajat pelto- ja niittyalueet. Kiron, tapulin ja seuraunnan raennusten lisäsi artalla näyvät Pitäjänartta. Kartta. Kartta.

7 .. Nyytilanne Itä-länsisuuntainen Fagerviiin johtava vanha maantie, Suuri Rantatie (nyyään nimeltään Suurirontie) ulee suunnittelualueen lähellä. Tien eteläpuolella sijaitseva esiaiainen harmaaiviiro ympäröivine hautausmaineen ja Ola Westmanin puistotien varren avoin yläviheriö muodostavat seleän esipisteen Inoon ironylän maisemassa. Inoonjoen ylittävä silta lähiortteleineen muodostaa iron ohella Inoon täreän identiteettiteijän. Inoonjoi virtaa syvässä ja reheväasvustoisessa laasossa Rantatien pohjoispuolisten peltoalueiden hali ironylän satamaan. Joeen ja merenlahteen rajautuvaa satama-aluetta rajaavat unnantalo ja auppaesus Strand. Strandin edessä on ironylän tori. Näymä venesatamaan ja joen suuhun. Kfjärden muodostaa laajan puolisuljetun maisematilan, jota iro ja ellotorni valvovat. Itse aavamuutosalueella itäosa on toimiva, -luvulta lähtien vaiheittain raennettu venesatama-alue, joa äsittää joilaiturin ja elluvien laitureiden venepaioja, palvelutoimintoja, pysäöinti- ja talvisäilytysenttiä seä satamatoimintaan liittyviä eri-iäisiä raennusia. Koillisessa aava-alue yteytyy ironylän vanhimpaan asutuseen. Kaava-alueen länsiosa on pääosin luonnontilassa ja pohjoisessa alue rajautuu asuinalueeseen, jossa on myös uudempaa raennusantaa. Näymä aava-alueelle pohjoisen suunnasta. Ola Westmanin -puistotie uvan esellä.

8 .. Maisema Kaava-alue muodostaa merittävän osan ironylän länsiosan merelle avautuvasta julisivusta sijoittuen tasaiselle rantaaistaleelle Lilludden-niemen ja Inoonjoen suun välille. Alue on Ulappatien halliraennusilta Lilludden-niemelle laaeaa ja heinioista; sataman on tyttömaalla. Ruoppausmassoja on läjitetty ranta-alueelle. Alueen pohjois-, länsi- ja lounaispuolella nousevat metsäiset uulat ovat nyyisin asutusäytössä. Inoon ironylä sijaitsee maisemaraenteen hierarisessa pisteessä. Kuvasarja näyttää meren ja maan välisen suhteen, topografisen maiseman päälinjat seä viljelyalueiden ja asutusen sijainnin maisemassa. Sarlos, Annina: Inoon ulttuurimaisemaselvitys. Maisemalliset suosituset Inoon yleisaavaa varten. Diplomityö 0. Kaava-alueen liittyminen Inoonrannan aava-alueeseen.

9 .. Luonnonympäristö Luontopalvelu Vanamon vuonna 0 laatiman luontotyypit ja pesivän linnuston äsittävän luontoselvitysen muaan aava-alueen länsireunan Lilluddentien päässä oleva esiravinteinen lehto on vaarantunut (VU) luontotyyppi, jona ominaispiirteitä muuttavaa raentamista ei tulisi tehdä. Rantaruovion edustalla oleva saareeinen ruovio sopii hyvin vesilintujen pesintään seä on suojaisa alojen utualueena ja alanpoiasten suoja-alueena. Kfjärdenin luontoselvitys vuodelta 0 äsitti elinympäristö-, asvillisuus-, viitasammao- seä linnustoartoitusen. Sen muaan ranta-alueella Lilluddenin ja laiturialueen välissä on viitasammaon utupaia. Myös em. lehto luontoarvoineen tunnistettiin tässä selvitysessä. Vuoden 0 luontoselvitystä on täydennetty eväällä 0. Selvitysessä tarennettiin viitasammaon utupaialle ja lehdolle varattavien alueiden rajauset (luo). Luontoselvitys 0. Kfjärdenin arvoaat elinympäristöt v. 0 luontoselvitysen muaan. (ote) Maaperä. Liejusavi sinisellä, hiea vihreällä, alliomaa punaisella, artoittamaton valoisella raidoitusella. Kasvillisuusuviot (vaaaviivoitus): vihreä ruovio vedessä; eltainen ruovioitunut rantaniitty. Viitasammaon utupaia meritty vihreällä nuolella. Pesimälinnusto punainen olmio pajusiru ; ympä siluiu. Silvestris luontoselvitys oy, 0.

10 Maaperä Maaperä aava-alueella on pääosin liejua tai liejusavea, osin myös hieaa. Ranta on hyvin loiva ja varsinaista vesirajaa on vaieaa määritellä. Sataman alue on täyttömaata. Happamien sulfidisavien esiintymisen todennäöisyys alueella on pieni... Raennettu ympäristö Asuminen ja väestö Alue on Wilhelmsdalin iinteistöä ja venesatamaan liittyviä itystiloja luuun ottamatta raentamaton. Alueella ei ole asuntoja. Pohjoisessa alue rajoittuu Hagantien pohjoispuolella sijaitsevaan asuinortteliin, jonne on 0-luvulla raennettu tiivis pientalojen ryhmä. Korttelissa on myös entisen sairaalan iinteistöön sijoitettua palveluasumista. Tätä toimintaa tultaneen laajentamaan tulavaisuudessa. Wilhemsdal. Ulappatie.

11 Palvelut työpaiat ja elineinot Kaava-alueen itäosassa venesataman yhteydessä toimii satamaan, veneilyyn ja niitä tueviin toimintaan erioistuneita itysiä. Sillan upeessa entisen irjaston raennus Wilhelmsdal toimii oous-, urssi- ja juhlatilana, missä esimerisi unnanvaltuusto ooontuu. Kesäisin raennusessa toimii ahvila. Wilhelmsdalin taana Ulappatien itäpuolella on vene-/ ityshalli 0-luvun alusta seä asi 0-luvulla raennettua itysäytössä olevaa raennusta. Ulappatien länsipuolella sijaitsee asi 000-luvun alussa raennettua veneiden säilytystä ja huoltoa palvelevaa varasto-/ityshallia. Liienne Inoon Ranniotie eli antatie ulee noin puolentoista ilometrin etäisyydellä esustasta. ollstantie Ola Westmanin puistotie toimii pohjois eteläsuuntaisena sisääntulo- ja pääyhteytenä ja Suurirontie( Länsiväylä) esustan länsi itäsuuntaisena pääooojatienä. Kun Inoonjoen lounaispuolella sijaitsevilta asuinalueilta on pitty rajoittamaan läpiululiiennettä, suunnittelualueen liienne ohjautuu Ulappatien autta Ola Westmanintielle. Suunnittelualueelle johtavan ahden tien satamanpuolisen Ulappatien ja läntisemmän Lilluddentien välissä ulee Hagantien pihaatu. Lilluddenille ulee polu Lilluddentien ja Hagantien risteysestä. Sen autta voidaan järjestää myös huoltotie niemelle. Satamaan johtaa, m veneväylä, jona parantamisesta, metriä syväsi on tehty päätös. Viristys Lilludden-niemen päässä on pieni uimaranta. Muutoin raentamaton ranta on ruovioinen eiä palvele atiivista viristysäyttöä. Venesatama ja meri yleisemmin on merittävä viristyselementti lähiasutuselle, aiille inoolaisille ja myös ulopaiauntalaisille. Raennettu ulttuuriympäristö ja muinaismuistot Aluetta osee raennetun ulttuuriympäristön osalta asi ohdetta; Inoon iro ja pappila -alueen etelääri ulottuu aava-alueelle ja Suuri Rantatie (=Suurirontie) sijaitsee aava-alueen läheisyydessä. RKY on Museoviraston laatima inventointi, joa on valtioneuvoston päätösellä..00 otettu maanäyttö- ja raennuslaiin perustuvien valtaunnallisten alueidenäyttötavoitteiden taroittamasi inventoinnisi raennetun ulttuuriympäristön osalta..0 alaen. Wilhelmsdal, entinen unnantalo, sittemmin irjasto ja nyyisin ooontumis- ja palvelutalo uloraennusineen, sijaitsee RKY-alueella. Wilhelmsdal on voimassa olevassa asemaaavassa osoitettu suojeltavasi raennusesi (sr). Kuninaan artastossa ( ) joen suun ohdalle on meritty marinapaia, jona länsipuolelle nouse Haga-uula. Meri ulottuu uulan äärelle. Alueelle uljettiin Suurelta Rantatieltä joen länsipuolelta nyyisiä Museontietä ja (osin) Ulappatietä pitin unnes nyyinen silta raennettiin. Joen länsiranta lienee ollut peltoviljelysessä oo matalta Rantatieltä merenrannalle asti. Suunnittelualueella ei sijaitse muinaismuistoja. Esihistoriallisille muinaisjäännösille aava-alue sijaitsee liian alhaalla merenpintaan nähden eiä sotahistoriallisia ohteita ole löydetty. Museoviraston äsitysen muaan on epätodennäöistä, että ranta- tai vesialueella olisi havaitsemattomia historiallisia raenteita eiä areologisten selvitysten teeminen ole tarpeen.

12 Ilmauva vuodelta. Inoonjoen suu on ollut ja on ironylän eseinen solmuohta. Kunnantalo Wilhelmsdal ja iro linja-autoaseminen sijaitsevat heti sillan eteläpuolella. Näymä joen suulta sisämaahan päin (M.L. Carstens). Inoon iro ja pappila RKY-alueen rajaus artalla esitettynä sinisellä.

13 Teninen huolto Alue on yhdysuntatenisen huollon piirissä. Ehdotetun AL-orttelialueen esellä sijaitsee pumppaamo, joa tullaan parantamisen yhteydessä siirtämään orttelialueen reunaan... Maanomistus Kaava-alueen maa- ja vesialueet ovat pääosin Inoon unnan omistusessa; osa rannasta on yhteisaluetta. Yritysraennuset ovat ysityisomistusessa, vuoramaalla. Inoonjoen suulla on vuosisataiset perinteet satamapaiana, miä heijastuu nyyisestä ympäristöstä toimintoineen ja raennusineen, raenteineen ja raennelmineen seä puustoineen. Kunnan maanomistus alueella.

14 .. Suunnittelutilanne Maauntaaavoitus Valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet Valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet ohjaavat maanäytön suunnittelua valtaunnallisella tasolla ja ovat taremman suunnittelun ohjeena. Valtaunnallisten alueidenäyttötavoitteiden tehtävänä on osaltaan tuea ja edistää maanäyttö- ja raennuslain yleisten tavoitteiden ja laissa määriteltyjen alueidenäytön suunnittelun tavoitteiden saavuttamista. Keseisimpiä näistä tavoitteista ovat estävä ehitys ja hyvä elinympäristö. Valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet välittyvät paiallissuunnitteluun ensisijaisesti maauntaaavoitusen autta. Voimassa oleva maauntaaava Voimassa olevista maauntaaavoista suunnittelualueeseen tai sen välittömään läheisyyteen ohdistuvat merinnät: Kesustatoimintojen alue Valtaunnallisesti merittävä raennettu ulttuuriympäristö (Suuri Rantatie & Inoon iro ja pappila) Tiivistettävä alue Vierassatama Valmisteilla oleva maauntaaava Kasiportainen Uusimaa-aava attaa oo Uudenmaan alueen, ja sen aiatähtäin on vuodessa 00. Kaii maanäytön eseiset teemat yhteen ooava aava valmistellaan vuosina 0 0. Uusimaa-aava oostuu oieusvaiutusettomasta raenneaavasta ja sitä tarentavista vaiheaavoista. Raenneaavan luonnos on ollut nähtävillä Inoon esusta on meritty siihen esustan merinnällä. Uusimaa 00 -aavan oo maauntaa oseva luonnos on nähtävillä Siinä Inoon ironylä on merinnällä esustatoimintojen alue, pieni esus. Muita suunnittelualueen välittömään läheisyyteen ohdistuvia merintöjä ovat: Valtaunnallisesti merittävä raennettu ulttuuriympäristö (Suuri Rantatie & Inoon iro ja pappila) Suojelualue Uusimaa-aavan 00 ehdotus on ollut lausunnoilla eväällä 0. Ehdotusessa ei tälle alueelle ole muutosia luonnosvaiheeseen nähden. Yleisaavoitus Alueella on voimassa vuonna 00 hyväsytty Inoon yleisaava. Uusi manneralueen yleisaava on ehdotusvaiheessa ja se on ollut nähtävillä eväällä 0. Kaavaehdotus tullaan asettamaan uudelleen nähtäville sysyllä 0. Voimassa olevassa yleisaavassa asemaaava-alue on osoitettu esustatoimintojen alueesi. Tilanne tulee pysymään samana parhaillaan äynnissä olevassa yleisaavan taristusessa. Voimassa olevien maauntaaavojen yhdistelmä Ote Uusimaa-aavan 00 luonnosesta..0.

15 Asemaaavoitus Suunnittelualueella on voimassa asi asemaaavaa: Joen puoleisella orttelialueella seä Lilluddenin länsipuolella on voimassa..00 hyväsytty Kironylän asemaaava. Muilta osin alueella on..0 hyväsytty Kesustan satama-alueen asemaaavan muutos. Alueelle ohdistuu seuraavia merintöjä: LS- Pienvenesatama, (asemaaava 0) LS Satama-alue, (asemaaava ) T Teollisuus- ja varastoraennusten orttelialue, (asemaaava 00) TY- Teollisuus- ja varastoraennusten orttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimusia, (asemaaava 0) Y Yleisten raennusten orttelialue, (asemaaava 00) VL Lähiviristysalue, (asemaaava 00 & 0) W Vesialue, (asemaaava 0) Kaava-alueella on suojeltavasi osoitettu raennus, Wilhelmsdal. Ote manneralueen yleisaavan ehdotusesta, 0. Ote voimassa olevasta yleisaavasta. Ote voimassa olevien asemaaavojen yhdistelmästä.

16 .. Alueelle tehdyt selvityset selvitys. STADIONARK. 0. Inoon ulttuurimaisemaselvitys; Maisemalliset suosituset yleisaavoitusta varten. Diplomityö, Aalto-yliopisto. Annina Sarlos. 0. Inoon ironylän luontoselvitys raennusaavoitusta varten. LT-Konsultit Oy.. Inoon ironylän maisemaselvitys raennusaavoitusta varten. LT-Konsultit Oy.. Inoon ja Siuntion liienneturvallisuussuunnitelma, Tiehallinto, luonnos..00 Arvio [sataman pohjoispuolisen] rantaalueen raennettavuudesta, Ramboll Finland Oy..0,..0 Asemaaavoitusen yhteydessä on laadittu seuraavat suunnitelmat Kironylän sataman yleissuunnitelma, Kunnallisteniian yleissuunnitelma, ympäristö ja hulevedet, Ramboll Oy 0 Kironylän sataman yleissuunnitelma, adut ja vesihuolto, Ramboll Oy MK :000 (A0).. INFO: L:\00\0_Inoonrannan_liiennesuunnittelu\_Tuote\_dwg\Tulostus_dwg\Inoo_Reitisto.dwg..0 Paanen, Ollipea Jalanulun yleissuunnitelmaluonnos (WSP)., 0, Yhteys uimarannalle,, 00m,,, 00,,, 0,,, 0 Lilludden 0, 0,, V t, t,,0,,,,, 0 0, 0,, 0, r 0, 0,,,, 0,,, 0, j,,,,, t t, ajoneuvoliienteen nopeus 0 m/h, erillinen j/pp ajoneuvoliienteen nopeus 0 m/h, ei erillistä j/pp:tä evyen liienteen yhteystarve, uusi yhteys uusi ajoyhteys, atu atu + j/pp pihaatu Inoon rantaraitti 0,, Kevyen liienteen järjestelyt: 0, 0, Ingå hamn 0,, 0,,,, 0,, t t,0,,,, 0,,,, 00m 0,,, 0,,,,,,,, 00, 0, t,,,,0,,,, t,,,, r,,,,,,0,,,,, t, t, Kfjärden,0 ve PK,0, Pt, pmo t,,,, Servicehuset Palvelutalo, t,0, t, 0, 0, mini golf, pmo, ibliote Kirjasto,,, t,,,, 0,, Kucuberget,,,,,, t t,,,,,, Daghem Päiväoti,,,,,,,,,, t,,, t Inoonrannan suunnittelualue,,,, 0.,0,, Hälsoc. Terveys.,,,, 0. tennisplan tennisenttä,,,0,,,, 0.,0,,,,,,,, t,,, tuulimylly t,,,,, 0,,,,,, t M,,, t,,, Museum Museum,,,, t 0, Ko M Pt PK Ki Pä U V t Kommunalhus Kunnantalo,,, 0. 0.,,,, I, esäteatteri lähiliiunta-alue,, 0 t,,,,,,,,, plan enttä. t PK,,,,,0 t,,,,,,,0 0, matonp. t t,0 Ko Sola Koulu,,, t, t,,, t enttä,0 ar I Kpa,,,,0 plan,0,,,, t,,,,,,,,,,,, 0,,,, Ka Kiro Ingå å, 0.,,,,, Ki,, 0,,,,,,,, agility, t pmo,,,. ar I,,,,,,,,,,,,,,, PK ve ar,,,,,, t t,,,,,,,,,,,,,0,,,, 0, t,,.,,0,, pmo,, Z,,0, Ki,,,, t,,0 t,0,,,,, t t t 0,, S.talo F.hus,,,0,, I, t,,0,,, leiipuisto,, t,,,,, r,, t,,,,,,,0 0 t 0, 0,0, 0,,,, V 0,, Pä, m, Z,, 0 PK t, t,,,,.,, r,,0,, 0,,,0,, ar,,0,, 0, ar, 0,,,,, ar,,, 0 0 0,,,, pmo,, t,, 0,,.,,0,,, Z, , , 0., 0.,0 Porrastettu liittymä 0 Ko+U 0, 0 t 0, 0 0 0, PK Luvanvarainen ajoyhteys Suunnittelualuetta tai sen lähiympäristöä osien on laadittu seuraavia selvitysiä: Inoon ironylän Västerullan ja Prästgårdenin alueen luontoselvitys - luontotyypit ja pesivä linnusto. Luontopalvelu Vanamo. 0. Inoo Kfjärden, luontoselvitys. Silvestris luontoselvitys Oy. 0. Inoo, Kironylän satama asemaaava. maanäytön vaiutuset lehtoon ja viitasammaoon. Silvestris luontoselvitys Oy 0. Inoon Kfjärdenin lahden tila. LänsiUudenmaan Vesi ja Ympäristö ry. 0. Vattenvegetation i Kfjärden. Catherine Munsterhjelm. 0. Inoonranta raennettavuusselvitys. Sipti Infra Consulting. 0. Rapport över bebyggelseinventering inom Ingå centrumområde. Sigbritt acman.. Inoo raennetun ulttuuriympäristön Koulu Museo Palvelutalo Palvelu, auppa Kiron palvelu Päiväoti Urheilu Viristys..0

17 . Asemaaavamuutosen tavoitteet.. Valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet ja maauntaaavan tavoitteet Valtioneuvosto tei päätösen valtaunnallisten alueidenäyttötavoitteiden uudistamisesta loppuvuodesta 0, ja uusi VAT tuli voimaan..0. Valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet ovat osa maanäyttö- ja raennuslain muaista alueidenäytön ohjausjärjestelmää. Maanäyttö- ja raennuslain :n muaan valtion viranomaisten toiminnassa, maaunnan suunnittelussa ja muussa alueidenäytön suunnittelussa on huolehdittava valtaunnallisten alueidenäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Kaii tavoitteet osevat oo maata, eiä alueellisia erityistavoitteita enää ole. Tavoitteiden oieusvaiutuset säilyvät uudistusessa ennallaan. Kunnat ovat saaneet lisää liiumavaraa maanäytössä hallitusohjelman irjausten muaisesti. Alueidenäyttötavoitteiden avulla taitetaan yhdysuntien ja liienteen päästöjä, turvataan luonnon monimuotoisuutta ja ulttuuriympäristön arvoja seä parannetaan elineinojen uudistumismahdollisuusia. Niillä myös sopeudutaan ilmastonmuutosen seurausiin ja sään ääriilmiöihin. Tehdyn päätösen tavoitteena on vähähiilinen yhteisunta, jossa ihminen ja luonto voivat hyvin ja itysillä on mahdollisuus uusiutua. Kestävät alueidenäytön rataisut ovat välttämättömiä. Hyvinvointia tuova lähiympäristö, monimuotoinen luonto, estävä aupuniraenne ja järevät energiarataisut luovat tavoitteissa eheän oonaisuuden. Alueidenäyttötavoitteista aavoitusta ohjaavia oonaisuusia ovat: Toimivat yhdysunnat ja estävä liiuminen Tehoas liiennejärjestelmä Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Elinvoimainen luonto- ja ulttuuriympäristö seä luonnonvarat Uusiutumisyyinen energiahuolto Kaavahaneen näöulmasta eseiset tavoitteet ovat seuraavat: Toimivat yhdysunnat ja estävä liiuminen Edistetään palvelujen, työpaiojen ja vapaaajan alueiden hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmien annalta. Edistetään ävelyä, pyöräilyä ja jouoliiennettä seä viestintä-, liiumis- ja uljetuspalveluiden ehittämistä. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja tulviin seä ilmastonmuutosen vaiutusiin. Uusi raentaminen sijoitetaan tulvavaaraalueiden ulopuolelle tai tulvarisien hallinta varmistetaan muutoin. Ehäistään melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja. Inoonjoen suun varrella oleva satama monine toimintoineen näyttelee merittävän roolin unnan identiteetissä. Alueen tulevassa ehittämisessä tämä on eseinen lähtöohta.

18 Elinvoimainen luonto- ja ulttuuriympäristö seä luonnonvarat Huolehditaan valtaunnallisesti arvoaiden ulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta. Edistetään luonnon monimuotoisuuden annalta arvoaiden alueiden ja eologisten yhteysien säilymistä. Huolehditaan viristysäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä seä viheralueveroston jatuvuudesta. Luodaan edellytyset bio- ja iertotaloudelle seä edistetään luonnonvarojen estävää hyödyntämistä... Kunnan ja alueen toimijoiden tavoitteet Kunnan yleiset ehittämistavoitteet ja -visiot on määritelty Inoon untastrategiassa 0. Kunnan eseisiä tavoitteita ovat untaesusen toiminnallinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen vahvistaminen ja siinä venesatama on iron ohella merittävimpiä vetovoima- ja tunnettavuusteijöitä. Kunnan omistama Inoon Venesatamat Oy operoi n. 0 vuorattavan venepaian satamaa molemmin puolin Inoonjoen suuta ja sen ehittäminen on ajanohtainen haaste. Laadittavana on asi asemaaavan muutosta, Inoonranta joen itäpuolisille alueille ja Kironylän satama joen länsipuolisille alueille. Haneet mahdollistavat myös yhtenäisen rantaraitin muodostamisen, johon yteytyy myös liiuntapaian ja uimarannan ehittäminen. Nyt yseessä olevan Kironylän sataman asemaaavan suunnittelun tavoitteena on elineinojen, matailun ja viristysen ehittäminen alueella. Kunnan omistama yhtiö Ab Ingå åthamnar Inoon Venesatamat Oy vastaa pääosin sataman toiminnasta ja ylläpidosta.

19 . Asemaaavan uvaus Kaavaartta määräysineen on esitetty selostusen liitteessä (s. )... Kaavan raenne Kaavamuutos noudattaa pääosin nyytilan ja voimassa olevan asemaaavan muaista ortteliraennetta, maanäyttöä tiivistäen, monipuolistaen ja uudelleen jäsennellen. Osana ironylän oo rantavyöhyeen ehittämistä osoitetaan alueelle uutta asumista, palvelu- ja itystoimintaa seä veneily- ja viristystoimintoja... Mitoitus Kaava-alueen oonaispinta-ala on, ha. Korttelialuetta on yhteensä, ha, puisto- ja viheraluetta, ha ja satama-aluetta,. Vesialuetta on, ha. Kaavamuutos mahdollistaa alueelle uutta asuinraentamista enintään 0 -m, un KL-merintä muutetaan AL-merinnäsi. Alueen asuasluvusi tulisi näin n. 0, un mitoitusena äytetään asuas / 0 -m. Koonaisraennusoieus ei muutu voimassa olevaan asemaaavaan nähden. Autopaiojen mitoitusperusteina on äytetty: AL orttelialuella ap / 0 -m asuinerrosalaa, uitenin vähintään ap / asunto liietiloissa ap / 0 -m teollisuus- ja varastoraennusissa ap / -m pienvenesatamassa 0, ap / venepaiaa, mistä lähiautopaioina ap / venepaiaa.. Palvelut Asemaaavassa on osoitettu palveluille ja liietoiminnalle tiloja P-orttelista ja KTY-orttelista seä AL- orttelialueelta. Varsinaisten palvelutilojen määräsi voi arvioida yhteensä n m. Osoitetut palvelut täydentävät Inoon esustan ja erityisesti venesataman nyyisiä palveluita; näitä voivat olla ahvila- ym. ravitsemuspalvelut, anoottien, polupyörien ja muiden viristyseen/matailuun liittyvien välineiden ja tarvieiden vuoraus seä majoitustoiminta... Yhdysuntateninen huolto Alueen tontit ovat liitettävissä olemassa oleviin vesija viemäri- seä tietoteniiaverostoon. Venesatamassa on sen äyttäjiä palveleva ympäristöteninen yms. huolto.

20 Asemaaavan havainneuva. 0

21 .. Korttelialueet AL Asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialue. Toiminnallisesti seoittuneen venesatama-alueen sisääntuloohtaa on orostettu tiivistämällä Ola Westmanin puistotien, Museontien ja Ulappatien risteysaluetta ja sijoittamalla Ola Westmanin puistotien päätteesi tunnistettava asuin- ja liieraennus. ALorttelialue on muodostettu yhdistämällä voimassa olevan asemaaavan KL-orttelialue ja osa LP-alueesta. Pysäöinti järjestetään iinteistölle. Kortteliin voidaan sijoittaa asumista asierrosisissa raennusissa, siten, että Ola Westmanin puistotien päässä voi olla olmeerrosinen raennusosa. Pohjaerrosessa on yhteis-, palvelu-, liie- ja/ tai työtiloja. Myös vanhusten palveluasuminen tai majoitustoiminta on mahdollista. P/s Palveluraennusten orttelialue, jossa ympäristö säilytetään. Merintä on äytetty Wilhelmsdalisi nimetyn entisen unnantalon/irjaston iinteistön ohdalla. Raennus tullaan unnostamaan siten, että se mahdollistaa monipuolisesti pienimuotoisten palvelujen sijoittamisen, uten esim. ahvila- ja pienmyymälä- ja toimistotilat, seä myös nyyisen oous- ja juhlatilatoiminnan jatamisen. Kiinteistölle voidaan raentaa uudisraennusia, jota rajaavat uuden evyen liienteen siltaan liittyvää pienimittaaavaista jalanuluympäristöä. Raennusoieus on 00 -m voimassa olevan/väistyvän asemaaavan muainen. Raennus on suojeltu sr-merinnällä. KTY/s Toimitilaraennusten orttelialue, jossa ympäristö säilytetään. Korttelissa nyyinen vene- ja moottori- yms. huoltotoiminta voi jatua nyyisissä ja uusissa raennusissa. Erityisesti uuden joirantaan sijoittuvan evyen liienteen reitin yhteyteen pitään sijoittamaan pienimittaaavaisia palveluraennusia, jota yhdessä orttelin lisäraentamisen anssa luovat puitteet jalanuluympäristölle, joa toimii osana Lilluddenista Katajanoalle suunniteltua rantareittiä. Pääosa orttelialueesta on vuorattuna ysityisille toimijoille. TY Teollisuus- ja varastoraennusten orttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimusia. Korttelissa sijaitsee asi venehuoltohallia. Korttelialuetta on pienennetty hiuan hallien eteläpuolella ja satama-aluetta vastaavasti laajennettu. Alue on vuorattuna ittäjille. Korttelialueen rajausessa on huomioitu voimassaolevat vuorasopimuset... Muut alueet VL Lähiviristysalue Kaava-alueen viheralue, erityisesti Lilludden-alue on osoitettu viristysäyttöön huomioiden maiseman ja alueen luonnonsuojelulliset arvot. Alueelle voidaan sijoittaa pienimuotoisia liiuntapaioja, jota toiminnallisesti ja ympäristöllisesti sopivat paiaan. Myös pienveneilyalue voidaan järjestää Lilluddenin pouamaan esimerisi melontaa varten. Lähinnä uimarantaa palvelevia huoltotiloja varten on alueelle osoitettu yhteensä 0 -m. Alueen läpi ulee evytliienneväylä, n. rantaraitti. VL- Merinnällä on osoitettu aava-alueella sijaitseva paiallisesti erittäin arvoas lehto seä sen suoja-aluetta. LV Venesatama. Venesatama-alueen aluevaraus on laajennettu jonin verran länteen, siten, että laajennusalue osoitetaan ensisijaisesti istutettavasi. Laajennusalue on vanhan läjitysalueen reunaa. Rantalaiturien, maa-alueiden ja siinnä olevien raenteiden ja laitteiden seä elluvien venelaitureiden uudistamistyö on ajanohtaista ja aava merinnät taristetaan tätä tuemaan ja ohjaamaan. Alueella on tai sinne järjestetään n. 00 venepaian laiturit siihen liittyvine ramppi-, nosto-, jätehuolto- yms. järjestelyineen, viranomaislaituri tuitoimintoineen seä liienne-, pysäöinti- ja huoltoalueet.

22 Mer i Haneen nimi Piirustu sen sisältö Pvm Tiereis teritunnu s Muuto s Suunn. Jaob Mirea Proj.pääll. Jari randt Ramboll PL, Säterinatu 00 ESPOO puh. 00 fax Pvm Mittaaav a Pvm tuulimylly,,,,, 0,, t, Serviceväg, bredd m Huoltoajoyhteys, leveys m,,,,,,0,,,, r pp/t VL-,,,, luo- I,, HAGAVÄGEN HAGANTIE Nyyinen asvillisuus Ny friluftsväg, bred,0 m Uusi puistoäytävä, leveys,0 m, AL 0 ibliote Kirjasto,, W P/s sr FJÄRDVÄGEN ULAPPATIE Niitty Grönt die Viherpainanne HAGAVÄGEN HAAGANTIE p I 00 JV+VJ JV+VJ+PV p, 0,,, TY ry FJÄRDVÄGEN ULAPPATIE PUMPPAAMO JV+VJ e=0,,0 0, I, KTY/s t FJÄRDVÄGEN ULAPPATIE,, e=0, LV : I 00, -. HS = -.(N ) 0 0, pj m t 0,, p- 0 raennettava ramppi/ ramp som sa byggas 0 0, 0,, Toripysäöinti + x + ap (yht. ap) ajo m 0, Molo Classic m³, ESNTYMISLAVA, tilavaraus 0, Puurivi antavassa asvualustassa TORITOIMINNOT PP pl Grönt die Viherpainanne I ajo, m m,, m Lastauspaioja + ap (yht. ap) Nyyinen veneenlasuramppi m m efintlig växtlighet Nyyinen asvillisuus luo- ajo 0, 0. Planer för olia ativiteter Monitoimientät, VL I 0 Kalberget Avoallioalue 0, Eventuell simstrand Mahdollinen uimaranta Lilludden Kironylän sataman yleissuunnitelma ja atuleiaus. Ramboll. 0, ehdotettu atualueen raja MUUTOS TAI TÄYDENNYS INKOON KUNTA NIMI JA TARKENNE KIRKONKYLÄN SATAMAN YLEISSUUNNITELMA LINNANKATU a 00 TURKU PUH Vaaa mittaaava : 00 TYYPPIPOIKKILEIKKAUS A-A :0 ULAPPATIE,0,00 AIHE JA LAJI MAS MAASTOT. SUUNN. PRT. TARKAST. RAMOLL Raija Sipilä RS Jari randt PÄIVÄYSj ajorata..0 PÄIVÄYS GEOTEKN.TARKAST. NIMI LUKUM. TUNNUS,0 MITTAKAAVA j :00 PR.NRO ehdotettu atualueen raja 00 YS Kironylän sataman ys, liienn Kby båthamn, översitsplan Tyyppipoiileiaus A-A..0 :0

23 .. Liienne Oleva atuvero on säilytetty pienin taristusin. Hagantie on jatossain varattu oonaisuudessaan ävely- pyöräily ja tonttiliienteelle. Yhteys satamaan ulee jatossain Ulappatietä, jona linjaus on voimassa olevan asemaaavan muainen. Venesataman oonaismitoitusta on taristettu alaspäin aiempaan aavaan verrattuna. Nyt äsiteltävälle aava-alueelle voidaan osoittaa n. 0 venepaiaa. Venepaiojen enimmäismäärä riippuu mm. toteutettavien paiojen mitoitusesta. Venepaioja toteutetaan tarpeen muaan. Rantapolu on suunniteltu toteutettavasi olevaan maanpinnan tasoon ns. elluvana raenteena, joa stabiloidaan veron avulla. Polu on aiien äytettävissä ja se on mahdollista toteuttaa esteettömänä. Kironylä on jatossain umipyörillä toteutettavan jouoliienteen päässä. Kesustaan, torille tai sen viereen järjestetään jouoliienteen pääpysäi. Oheisessa aaviossa on esitetty vene- ja pysäöintipaiojen sijoittuminen alueella. AL AL Lilluddenista uuden evyen liienteen sillan, torin (Inoonranta-asemaaavan alueella) ja satamalaiturin autta rantaa pitin Katajanoan suuntaan on osoitettu uusi jalanulijoille, pyöräilijöille ja uloilijoille taroitettu uusi houutteleva reitti. Rantapromenadilta on luontaisia yhteysiä eri suuntiin ja sillä on aii edellytyset tulevaisuudessa ehittyä houuttelevasi sunnuntai-iltapäivän ävelyohteesi erilaisine viristys- ja palvelutoimintoineen. KTY TY VL/ VL VL AL LV LV P/s KTY/s Pareringsbehov / Pysäöintipaiatarve Område Platser Kaava-alue Paiat AL KTY/s LV 0 P/s TY VL Totalt / Yhteensä TY VL/ VL LV Kiinteistöohtainen pysäöinti orttelialueella Kiinteistöohtainen pysäöinti orttelialueen ulopuolella Yleiset pysäöintipaiat LP-alueilla ja atujen varsilla Venesataman pysäöinti, osin lyhytaiainen Venepaiat P/s TY VL/ P/s 00 Pysäöintipaiat. KTY

24 .. Raentamisen ohjaus ja lähiympäristö Kosa taroitusena on ollut luoda pienimittaaavaista rantaraentamisen ympäristöä, johon uuluu myös työpajatoimintoja, on asemaaavan yleisluonne joustava. Toisaalta alueen miljöö ja viereinen RKY-alue ovat suunnitteluympäristönä vaativia. Sisi suunnitelma sisältää määräysiä, jota osevat: yläuvan harmonista muodostumista puujulisivuja pohjaerrosen äyttöä ja ulomuotoa attomateriaalia ja -väriä, aton muotoa ja altevuutta ilmanvaihtooneita ja aurinoeräimiä varastojen, atosten yms. sijaintia pysäöintipaiojen sijaintia Lisäsi aava sisältää mm. määräysiä joilla huomioidaan tulvarisejä ts. määritetään vähimmäisoreudet raennusille ja raenteille... Kadut ja tori, satama-alue ja viristysalue Kunnan omistama satamayhtiö vastaa satama-alueen toteutusesta. Kunta toteuttaa aava-alueen infrastrutuurin ja juliset tilat.. Vaiutusten arviointi Maanäyttö- ja raennuslain :n muaan aavan tulee perustua aavan merittävät vaiutuset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutimusiin ja selvitysiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ympäristövaiutuset, muaan luien yhdysuntataloudelliset, sosiaaliset, ulttuuriset ja muut vaiutuset. Selvityset on tehtävä oo siltä alueelta, jolla aavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaiutusia. MRA muaisesti arvioidaan aavan vaiutuset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön maa- ja allioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon asvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin alue- ja yhdysuntaraenteeseen, yhdysuntaja energiatalouteen seä liienteeseen aupuniuvaan, maisemaan, ulttuuriperintöön ja raennettuun ympäristöön elineinoelämän toimivan ilpailun ehittymiseen Satama-alueiden raentaminen on usein monimuotoista ja pienimittaaavaista ja toiminnot monipuolisia. Maarianhaminan itäsatama.

25 Vaiutuset yhdysuntaraenteeseen ja raennettuun ympäristöön Inoonranta - ja Kironylän satama -aavahaneiden toteutumisen myötä ironylän eli untaesusen väestöpohja vahvistuu ja monipuolistuu. Alueen vetovoima pääaupuniseudun läntisenä etuvartiona vahvistuu. Yhdysuntaraenne tiivistyy ja eheytyy. Nyt ajanohtainen aavahane luo osaltaan edellytysiä tälle ehittämisprosessille, vaia alueella ei merittäviä raenteellisia muutosia tapahduaan. Vaiutuset luontoon ja luonnonympäristöön Kfjärdenin vesistön ja rantaasvillisuuden arvoaat osat (lehto, ruovio) on otettu huomioon asemaaavarataisussa. Venesatama- itysalueen maanpinnan mahdollinen orottaminen vähimmäistasoon +,0 mpy (asuinraennusten lattiatason osalta +, mpy) seä rantapuiston mahdollinen muoaaminen nyyistä atiivisempaan äyttöön muuttaa uitenin luonto-olosuhteita; o. alueesta laaditaan aavoitusen yhteydessä yleissuunnitelmaluonnos. Täyttö suunnitellaan ja toteutetaan tulva- ja hulevesitilanteet huomioon ottaen. Pienveneilyalueen järjestäminen Lilluddenin pouamaan vaiuttaa jonin verran rantaniityn ja ruovion luonnonoloihin. Vaiutusta on pienennetty ohjaamalla toiminta Lilluddenin tuntumaan, jonne pidetään vain apea uluväylä avoinna ruovio leiaamalla. Venesataman laiturialueet laajenevat nyt toteutuneesta ulos väylän suuntaan voimassa olevan asemaaavan muaisesti. Sataman toiminnallinen ehittäminen ja uudet laiturit yhdessä veneväylän suunnitellun syventämisen anssa merinnee ruoppaamisen tarvetta. Laiturialueiden pinta-ala on n. 0 x 0 m, jolloin lasennalliinen ruoppausmäärä olisi suuruusluoaa 000 m, miäli syventämistarve olisi esimääräin 0, m. Kulttuuriset vaiutuset: vaiutuset maisema- ja taajamauvaan seä ulttuuriperintöön Korealaatuisen ranta-alueen toteuttaminen ahden aavahaneen yhteisvaiutusena vahvistaa ironylän ja oo unnan vetovoimaa ja elinympäristön laatua. Monipuolisen uuden esusta-asumisen ja palvelujen ohella uudistettu tori, rantareitti Lilludden Katajanoa, atiivipuistot seä muut juliset alueet ovat oleellinen osa raennetun ympäristön eheyttämisestä ja ohentamisesta. Rantajulisivu ja -maisema Kfjärdenin suuntaan muuttuu. Inoon iro ja pappila -nimisen RKY-alueella sijaitseva Wilhelmsdalin iinteistö on aavassa suojeltu ja sen lähiympäristö eheytyy yläesusen ja rantaasutusen hengessä. Laajennetut pysäöintialueet ajojärjestelyineen muuttavat jonin verran alueen lähimiljöötä ja taa-

26 jamauvaa, mutta vaiutusia lievennetään raentamalla viristys- ja asuinalueita vastaan matala suojavalli istutusineen seä ohjaamalla talvisäilytysen sijaintia. Vaiutuset palveluihin, työpaioihin ja elineinotoimintaan Rantavyöhyeen ehittämishaneet oonaisuudessaan tuovat merittävästi uutta asujaimistoa esustaan ja vahvistaa siten palvelujen ysyntää. Haneen yhteydessä on ideoitu monipuolisia aupallisia, julisia ja vapaa-ajan palveluja, joiden osittainenin toteutuminen tuo uutta elineinotoimintaa ja elinympäristön laatua ironylään. Nyt ajanohtainen venesataman alueen aavahane tuee ensisijaisesti veneilyyn ja siihen liittyvään viristys- ja matailutoimintaan liittyviä palvelu-, huolto- yms. itystoimintoja. Vaiutuset liienteeseen ja liiumiseen seä teniseen huoltoon Kaavarataisu seleyttää satama- ja ranta-alueen nyyisiä liienneolosuhteita. Satama-alueen luonteeseen uuluu uitenin, että eri liiumismuodot osittain seoittuvat esenään shared space-hengessä. Veneilyn suhteen aavamuutosessa varaudutaan laituripaiojen lisäämiseen nyyisestä samaan tapaan uin voimassa olevassa aavassa on varauduttu. Venesataman venepaioja varten osoitetaan lyhyt- ja pitäestoista pysäöintiä varten autopaiat oonaissuunnitelman puitteissa. Varaudutaan myös siihen, että huippusesonina pitäaiainen autojen säilytys voidaan osittain järjestestää auempanain. Tämä taroittaa sitä, että venesataman ehittämis- ja ylläpitotoiminnassa on seurattava ysynnän ja tarjonnan ehittymistä ja tarvittaessa varauduttava aavallisiin taristusiin. Venepaiamäärän asvattaminen lisää liiennettä joen ylittävällä sillalla. Inoonrannan asemaaavoitusessa on varauduttu yhteysien parantamiseen esimerisi siten, että vanhan sillan upeeseen osoitetaan uusi evytliiennesilta.

27 . Asemaaavan toteuttaminen ja aiataulu sysy 0 Infrastrutuurin, miljööraentamisen ja raennusten suunnittelu äynnistyy Katusuunnitelmat nähtäville evät 00 Infrastrutuurin raentaminen äynnistyy sysy 00 Miljööraentamisen ja raennusten raentaminen äynnistyy Alueelle ei laadita erillistä raennustapaohjetta. Korttelialueiden toteuttamista ohjataan aavamääräysin. Viristysalueiden toteuttamista ohjataan puistosuunnitelmilla ja tarvittaessa toimenpideluvin.. Yhteystiedot Inoon unta: Rantatie, Inoo Kaavoitusaritehti Aija Aunio p. 00, 0 aija.aunio@inga.fi Kaavoituspäälliö Minna Penttinen minna.penttinen@inga.fi Kaavaonsultti: Aritehtitoimisto A-onsultit Oy Rataatu, 000 Helsini Staffan Lodenius staffan.lodenius@a-onsultit.fi Matti Heiinen matti.heiinen@a-onsultit.fi

28 p p- FJÄRDVÄGEN ULAPPATIE HAGAVÄGEN HAGANTIE luo- ry pum luo- p I P/s AL TY KTY/s LV W VL VL- N INGÅ KOMMUN KYRKY ÅTHAMN DETALJPLAN INKOON KUNTA KIRKONKYLÄ SATAMA ASEMAKAAVA 0..0 SKALA :000 MITTAKAAVA KORDINATSYSTEM ETRS-GK KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ HÖJDSYSTEM N000 KORKEUSJÄRJESTELMÄ pmo Ingå hamn Lilludden t t tuulimylly Kunnantalo Kirjasto Kommunalhus ibliote Palvelutalo Servicehuset Päiväoti Daghem r t esäteatteri lähiliiunta-alue,,,,,,,,,,,,,,,, 0, 0, 0, 0, 0, 0,, 0,,,0,,,,,,,,,,,,0,,,,0,,,,,,,,,,0,,,,,,,0,,,, 0, 0, 0, 0, 0, 0,,,,,,,,,, 0, 0,, 0,,,,, mini golf,, t t pp/t 00 0 e=0, e=0, I 00 I 0 lv 0. ajo sr p p- FJÄRDVÄGEN ULAPPATIE HAGAVÄGEN HAGANTIE luo- ry pum luo- p I P/s AL TY KTY/s LV W VL VL- N INGÅ KOMMUN KYRKY ÅTHAMN DETALJPLAN INKOON KUNTA KIRKONKYLÄ SATAMA ASEMAKAAVA 0..0 SKALA :000 MITTAKAAVA KORDINATSYSTEM ETRS-GK KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ HÖJDSYSTEM N000 KORKEUSJÄRJESTELMÄ. Liitteet.. Kaavaartan pienennös

29 .. Asemaaavamerinnät ja -määräyset AL P/s KTY/s TY VL VL- W Kvartersområde för bostads-, affärs och ontorsbyggnader. Av byggrätten bör minst % och högst 0 % vara affärs-, service- eller ontorsutrymmen. Asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialue. Raennusoieudesta vähintään % ja enintään 0 % tulee olla liie-, palvelutai toimistotiloja. Kvartersområde för servicebyggnader, där miljön bevaras. På området får placeras affärs- och ontorsutrymmen samt samlingsloaler. yggnationen bör inpassas i ulturlandsapet. I samband med nybyggande bör särsilt beatas, att byggnaden till sin form, sala och material anpassas till miljön. Om planer gällande området bör begäras utlåtande av museimyndigheterna. Palveluraennusten orttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Alueelle saa sijoittaa liie- ja toimistotiloja seä ooontumistiloja. Raentaminen tulee sovittaa ulttuurimaisemaan. Uudisraennustöiden yhteydessä on erityisesti otettava huomioon, että raennus muodoltaan, mittaaavaltaan ja materiaaliltaan soveltuu ympäristöönsä. Aluetta osevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Kvartersområde för versamhetsbyggnader, där miljön bevaras. Området reserveras för versamheter som betjänar båtliv, turism och dylit. Nyoch ombyggnadsåtgärder bör beträffande form, sala och material vara sådana, att byggnadernas med tane på bybilden betydelsefulla aratär bevaras, Tomitilaraennusten orttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Alue varataan veneilyä ja muuta matailua palveleville toiminnoille. Toiminnan analta perusteltua asumista saa sijoittaa raennusten toiseen erroseen. Alueella suoritettavien uudisraennus-, orjaus- ja muutostöiden tulee muodoltaan, mittaaavaltaan ja materiaaleiltaan olla sellaisia, että raennusten ylämiljöön annalta merittävä luonne säilyy. Kvartersområde för industri- och lagerbyggnader där miljön ställer särsilda rav på versamhetens art. Området reserveras för båtversamhet. I vartersområdet får inte placeras anläggning eller versamhet som utsätter omgivningen för störande buller, vibrationer, luftförorening, fara för vattendraget eller annan störning. Teollisuus- ja varastoraennusten orttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimusia. Alue varataan veneilyä palvelevaan toimintaan. Alueelle ei saa sijoittaa laitosta tai toimintaa, joa aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista, vaaraa vesistölle tai muuta häiriötä. Område för närrereation. Över området bör uppgöras en parplan. Lähiviristysalue. Alueelle tulee laatia puistosuunnitelma. Område för närrereation. Området har naturvärden som sa särsilt beatas och bör bevaras huvudsaligen i naturtillstånd. Lähiviristysalue. Alueella on erityisesti huomioon otettavia luontoarvoja ja se on säilytettävä pääosin luonnontilaisena. Vattenområde. Vesialue. Småbåtshamn. /

30 LV Småbåtshamn. På området får byggas utrymmen som betjänar båthamnen samt café- och restaurantutrymmen. yggnaderna och onstrutionerna bör till form, sala och material inpassas i bymiljön. På en del av området tillåtes vinterförvaring av båtar. På området får därtill placeras försäljningsplats för drivmedel betjänande båtversamheten, båttvättanordning o.dyl. samt mattvättplats, vila inte får förorsaa miljöolägenheter för jordmånen eller vattensystemet Venesatama. Alueelle saa raentaa venesatamaa palvelevia tiloja seä ahvila- ja ravintolatiloja. Raennuset ja raenteet tulee muodoltaan, mittaaavaltaan ja materiaaleiltaan sovittaa ylämiljööseen. Osalla alueesta sallitaan veneiden talvisäilytys. Alueelle saa lisäsi sijoittaa veneilytoimintaa palvelevan polttoaineen jaelupisteen, veneiden pesulaitteen yms. seä matonpesupaian, jota eivät saa aiheuttaa ympäristöhaittoja maaperälle tai vesistölle. Linje m utanför planområdets gräns. m aava-alueen rajan ulopuolella oleva viiva. Kvarters-, vartersdels- och områdesgräns. Korttelin, orttelinosan ja alueen raja. Gräns för delområde. Osa-alueen raja. Ritgivande gräns för område eller del av område. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. FJÄRDVÄ 0 e = 0, Namn på gata, väg, öppen plats, torg, par eller annat allmänt område. Kadun, tien, atuauion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Kvartersnummer. Korttelinumero. yggnadsrätt i vadratmeter våningsyta. Raennusoieus errosalaneliömetreinä. Romers siffra anger största tillåtna antalet våningar i byggnaderna, i byggnaden eller i en del därav. Roomalainen numero osoittaa raennusten, raennusen tai sen osan suurimman sallitun errosluvun. Exploateringstal, dvs. förhållandet mellan våningsytan och tomtens/ byggnadsplatsens yta. Tehouusluu eli errosalan suhde tontin/raennuspaian pinta-alaan. yggnadsyta. Raennusala. Ritgivande gräns för byggnadsyta. Ohjeellinen raennusalan raja. sr yggnad som sall syddas. Sådan byggnad får inte rivas. Reparations- och ändringsarbeten samt ändring av byggnadens användningsändamål bör vara av sådan art, att byggnadens historist värdefulla eller för bymiljöns bevarande betydelsefulla aratär bevaras. Suojeltava raennus. Raennusta ei saa puraa. Raennusessa suoritettavien orjaus- ja muutostöiden seä äyttötaroitusen muutosten tulee olla sellaisia, että raennusen historiallisesti arvoas tai ylämiljöön annalta merittävä luonne säilyy. / 0

31 ry RKY-område. Området är en del av den risnivå betydande byggda ulturmiljön Ingå a och prästgård. Miljön och den gamla byggnadsstocen på området bevaras och om planer gällande området bör utlåtande begäras av museimyndigheterna. RKY-alue. Alue on osa Inoon iron ja pappilan valtaunnallisesti merittävää raennettua ulttuuriympäristöä. Alueen ympäristö ja vanha raennusanta säilytetään ja että aluetta osevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Gata. Katu. Öppen plats/torg. På området får uppföras tillfälliga syddsta och onstrutioner samt ordna tillfällig parering. Katuauio/tori. Alueelle saa raentaa tilapäisiä atosia ja raenteita seä järjestää tilapäistä pysäöintiä. Friluftsled. Uloilureitti. pp/t Gata reserverad för gång- och cyeltrafi där infart till tomt är tillåten. Jalanululle ja pyöräilylle varattu atu, jolla tontille ajo on sallittu. För allmän gångtrafi reserverad del av område. Yleiselle jalanululle varattu alueen osa. ajo Ritgivande gräns för örförbindelse från Lilluddsvägen. Ohjeellinen ajoyhteyden sijainti Lilluddentieltä. p p- luo- luo- Instrutiv pareringsplats. Ohjeellinen pysäöintialue. Del av område för småbåtshamn, där utöver parering tillåts vinterförvaring av båtar. Venesatama-alueen osa, jolla sallitaan pysäöinnin lisäsi veneiden talvisäilytys. På loal nivå mycet värdefull lund. Området bör bevaras i naturtillstånd ned undantag av smärre sötselåtgärder såsom fällandet av enstaa träd. Stammarna av fällda eller fallna träd lämnas att förmultna i lunden. Paiallisesti erittäin arvoas lehto. Alue tulee säilyttää luonnontilaisena vähäisiä hoitotoimia, uten ysittäisten puiden aatoa, luuun ottamatta. Kaadettujen tai aatuneiden puiden rungot jätetään lahoamaan lehtoon. Del av område som bör bevaras i naturtillstånd. Leplats jämte syddsområde för åergroda. Strandlandsapet hålls öppet genom lippning eller bete. Luonnonmuaisena säilytettävä alueen osa. Viitasammaon utupaia ja suoja-alue. Rantamaisema pidetään avoimena niittämällä tai laiduntamalla. Del av hamnområde där bryggor och hamnbassäng får placeras. ryggorna och /

32 lv Del av hamnområde där bryggor och hamnbassäng får placeras. ryggorna och områdets andra onstrutioner bör i fråga om utseende och dimensioner anpassas till landsapet och miljön. ryggorna sa placeras enligt en separat plan som sa godännas av ommunen. ehovet av tillstånd enligt vattenlagen för åtgärder som vidtas på området bör larläggas av den myndighet som övervaar vattenlagen. Före vattenbyggnadsarbeten på området, såsom anläggandet av nya bryggor, utreds med hjälp av undervattensinventering huruvida det på området finns submarina fornminnen eller ulturarvsobjet. Satama-alueen osa, jolle saa sijoittaa laitureita ja satama-altaan. Laiturit ja muut alueen raenteet tulee sopeuttaa maisemaan ja miljööseen uloasultaan ja mittasuhteiltaan. Laiturit on sijoitettava erillisen unnan hyväsymän suunnitelman muaisesti. Alueella tehtävien toimenpiteiden vesilain muaisen luvan tarve tulee selvittää vesilaia valvovalta viranomaiselta. Ennen alueella toteutettavaa vesiraennustyötä, uten uusien laitureiden sijoittamista, selvitetään vedenalaisinventoinnin avulla, ono alueella vedenalaisia muinaisjäännösiä tai ulttuuriperintöohteita. Del av område som till sin topografi bör utformas och planteras med träd och busar så, att den bildar ett insynssydd, eller området bevaras i naturtillstånd. Alueen osa, joa on topografialtaan muotoiltava ja istutettava puilla ja pensailla muodostamaan näösuoja, tai alue säilytetään luonnontilaisena. to pum Del av vartersområde, som till höjdläge och beläggning sa utformas som en del av angränsande torg. Korttelialueen osa, joa on oreusasemaltaan ja pinnoitteeltaan muotoiltava osasi viereistä toria. Område reserverat för pumpstation. Pumppaamoa varten varattu alueen osa. /

33 ALLMÄNNA ESTÄMMELSER YLEISET MÄÄRÄYKSET PARKERING ilplatser bör anläggas enligt följande: - för bostäder minst bp / bostad, - för affärsutrymmen minst bp / 0 v-m, - för utrymmen för närservice och offentliga versamheter minst bp / 0 v-m, - för verstäder, småindustri och lagerversamhet minst bp / v-m, - för småbåtshamn minst 0, bp / båtplats. Pareringen bör ordnas i första hand som parering i marplanet eller i separata garage/syddsta. Cyelplatser bör anläggas inomhus minst cp / 0 v-m bostadsyta, doc minst cp / bostad. På LV-område bör cyelplatser anläggas minst cp / båtplatser. PYSÄKÖINTI Autopaioja tulee raentaa seuraavasti: - asuntoja varten vähintään ap / asunto, - liietiloja varten vähintään ap / 0 -m, - lähipalvelutiloja ja julisia toimintoja varten vähintään ap / 0 -m, - verstaita, pienteollisuutta ja varastotoimintaa varten vähintään ap / -m, - venesatamaa varten 0, ap / venepaia. Pysäöinti tulee järjestää ensisijaisesti maantasopysäöintinä tai erillisiin autosuojiin. Kadunpuoleisille julisivuille ei saa sijoittaa autotalleja. Pyöräpysäöintipaioja tulee raentaa sisätiloihin vähintään pp / 0 -m asuintilaa, uitenin vähintään pp / asunto. LV-alueella pyöräpysäöintipaioja tulee raentaa vähintään pp / venepaiaa. YGGNADSSÄTT INOM AL-, P/s- OCH KTY/s -KVARTERSOMRÅDEN Kvarteren bör stadsbildsmässigt sammanjämas med varandra så, att en harmonis, till bybilden och särgårdslandsapet anpassad helhet bildas. yggnaderna bör ha åsta. I nybyggnader bör fasaderna vara huvudsaligen i trä. Fasaderna i byggnadernas marvåning mot Fjärdvägen får inte ge ett slutet intryc. Ventilationsmasinrum får inte placeras på taen. Talandsapet sa vara enelt och prydligt. Placeringen/integreringen av solfångare i tafallet reommenderas. Cyel- och sopsydd, förråd och andra hjälputrymmen an placeras oberoende av byggnadsytornas gränser, doc inte så, att det begränsar byggandet på granntomt. Fasaderna bör till sin stadsbildsmässiga standard motsvara bostadsbyggnaderna fasader. På KTY/s-vartersområde bör till med tane på versamhetens aratär motiverade delar inhägnas på ett till landsapet och ulturmiljön lämpligt sätt. RAKENTAMISTAPA AL-, P/s- JA KTY/s -KORTTELIALUEILLA Korttelelit tulee sovittaa aupuniuvallisesti yhteen siten, että muodostuu harmoninen, yläuvaan ja saaristomaisemaan soveltuva oonaisuus. Raennusissa tulee olla harjaatto. Uudisraennusten julisivujen tulee olla pääosin puusta. Raennusten maantasoerrosten julisivut Ulappalietä vastaan eivät saa antaa umpinaista vaiutelmaa. Ilmanvaihtoonehuoneita ei saa sijoittaa atoille. Kattoilmeen tulee olla seleä ja siisti. Aurinoeräimien sijoittaminen/integroiminen aton lappeisiin on suositeltavaa. Polupyörä- ja jäteatoset, varastot ja muut aputilat voidaan sijoittaa raennusalan rajoista riippumatta, ei uitenaan siten, että se rajoittaa raentamista naapuritontille. Julisivujen tulee olla aupuniuvalliselta tasoltaan asuinraennusia vastaavia. KTY/s-orttelialue tulee toiminnan annalta tarpeellisin osin aidata maisemaan ja ulttuuriympäristöön sopivalla tavalla. SOPHANTERING /

34 SOPHANTERING Sophanteringen bör förverligas i enlighet med en separat sophanteringsplan som byggaren uppgör i samband med bygglovsanhållan. JÄTEHUOLTO Jätehuolto on toteutettava raentajan toimesta raennuslupahaemusen yhteydessä laadittavan erillisen jätehuoltosuunnitelman muaisesti. EAKTANDE AV ÖVERSVÄMNINGSRISK Vid nybyggnad sa översvämningsrisen beatas. Det högsta högvattenståndet är +,00 m.ö.h. och marginalen för vågorna ytterligare 0 cm. Havsvattnet an sada onstrutioner som ligger under +,0 m.ö.h. (N000). Konstrutioner som tar sada när de blir futiga får inte placeras under denna höjdnivå utan ändamålsenlig isolering mot vatten. Lägsta höjdläge för örled som fungerar som utrymningsväg är +,0 m.ö.h. TULVARISKIN HUOMIOON OTTAMINEN Uudisraentamisessa tulee huomioida tulvarisi. Ylin tulvaoro alueella on +,00 mpy ja aaltoiluvara 0 cm. Koreustason +,0 mpy (N000) alle raennettaessa merivesi voi vaurioittaa raenteita. Sen alapuolelle ei tule sijoittaa astuessaan vaurioituvia raenteita ilman asianmuaista vesieristystä. Poistumistienä toimivan uluväylän alin sallittu oreusasema on +,0 mpy. DAGVATTENHANTERING Utgångspunten för planeringen av dagvattenhanteringen bör vara en naturenlig behandling av vattnen. Dagvattnen bör i första hand ledas via öppna fåror i marplanet så, att dagvattensänorna längs ör- och gångleder an tjäna ocså som översvämningsrutter. I friområdena bör planeras dagvattenhanteringsområden av våtmarstyp för att förbättra dagvattnens valitet. Från pareringsområdena och andra gårdsområden med ogenomsläpplig beläggning bör dagvattnen ledas genom en dagvattenonstrution, vars dimensionerande volym är en halv ubimeter per 0 m ogenomsläpplig maryta. Konstrutionen an anläggas även inom VL-område. HULEVESIEN HALLINTA Hulevesien hallinnan suunnittelun lähtöohtana tulee olla luonnonmuainen vesien äsittely. Hulevesiä tulee pyiä ensisijaisesti johtamaan maanpäällisissä avouomissa siten, että uluväylien viereiset hulevesipainanteet voivat toimia myös tulvareitteinä. Vapaa-alueille tulee suunnitella osteiotyyppisiä hulevesien hallinta-alueita hulevesien laadun parantamisesi. Raennettavien pysäöintialueiden ja muiden vettä läpäisemättömien piha-alueiden hulevedet on johdettava eteenpäin hulevesiraenteen autta. Hulevesiraenteen mitoitustilavuuden tulee olla puoli uutiometriä joaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä ohden. Raenne voidaan sijoittaa myös VL-alueelle. NÄRREKREATIONSOMRÅDE VL Genom området bör anläggas en strandstig som följer strandlinjen. På området får därtill placeras motions- och rereationsanläggningar såsom sandplan för bollspel, sridsobana och badstrand med behövliga omlädningssydd och servicebyggnad, samt mattvättplats. Vassområdet hålls öppet genom lippning eller bete. Versamheterna och onstrutionerna bör planeras och förverligas så, att de inte föranleder sadliga onsevenser för vattenförhållandena i lunden som sa bevaras i naturtillstånd. I området bör åergrodans naturliga rörelse från stranden till sogen möjliggöras vid den noggrannare planeringen av bl.a. grönförbindelser och terrasseringar. LÄHIVIRKISTYSALUE VL Alueen läpi tulee sijoittaa rantalinjaa myötäilevä rantaraitti. Alueelle saa lisäsi sijoittaa pienimuotoisia liiunta- ja viristystoimintoja, uten hieaenttiä pallopeleille, luistinradan seä uimarannan tarvittavine puusuojineen ja huoltoraennusineen, seä matonpesupaian. Ruovioalue pidetään avoimena niittämällä tai laiduntamalla. Toiminnot ja raenteet tulee suunnitella ja toteuttaa siten, etteivät ne aiheuta haitallisia vaiutusia luonnontilaisena säilytettävän lehdon vesiolosuhteisiin. Alueella tulee mahdollistaa viitasammaoiden luontainen liiuminen rannalta metsään mm. viheryhteysiä ja maaston pengerrysiä taremmin suunniteltaessa. NÄRREKREATIONSOMRÅDE VL- /

35 NÄRREKREATIONSOMRÅDE VL- Öster om lunden som sa bevaras i naturtillstånd sa låtas utveclas som ett naturenligt bussit. LÄHIVIRKISTYSALUE VL- Luonnontilaisena säilytettävän lehdon itäpuolelle annetaan ehittyä luontainen pensaserros... Tilastolomae Alue Alue (ha) -m AL 0, 0 KTY/s 0, 0 LV, 00 P/s 0, 00 TY 0, VL,0 0 VL-,0 W, Tiealue 0, Yht., 0

36