KAUPPA j ä MERENKULKU.

Transkriptio

1 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. I. KAUPPA j ä MERENKULKU. 9. Ylenen katsaus Suomen ulkomaseen merenkulkuun ja kauppaan vuosna 887 ja 888. Navgaton et Commerce extéreur en 887 et 888. HELSINGISSÄ, SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURAN KIRJAPAINOSSA, 890.

2 Tekstä. (Svv. IX). Ssältö. Table des m atères. Exposé. (Pages I X ). TAULUJA. Suomen ulkomaan merenkulku ja kauppa vuonna 887. (Svv. 95). Sv.. Ylenen katsaus Suomen merenkulkuun ja tulltulohn Lastlla tulletten lavan lukumäärä ja kantavuus Lasttta Lastlla tulletten höyrylavan lukumäärä ja k an tavu u s Lasttta» Lastlla mennetten lavan lukumäärä ja k a n ta v u u s Lasttta *, Lastlla mennetten köyrylavan lukumäärä ja k an tavu u s Lasttta * * Lastlla tulletten lavan kansallsuus ja laatu L asttta Lastlla lähtenetten lavan kansallsuus ja l a a t u Lasttta Er masta lastlla tulletten suomalasten purjelavan lukumäärä ja kantavuus höyrylavan lukumäärä ja kantavuus Er mahn lastlla mennetten suomalasten purjelavan lukumäärä ja kantavuus , höyrylavan lukumäärä ja kantavuus TABLEAUX. Navgaton et commerce de la Fnlande avec les pays étrangers pendant l année 887. (Pages 95). P a g e.. Navgaton et recettes douanères dans les ports de la F n lan d e Navgaton par pays de provenance. Navres à voles et navres à vapeur chargés Navgaton par pays de provenance. Navres à voles et navres à vapeur sur lest Navgaton par pays de provenance. Navres à vapeur c h a r g é s Navgaton par pays de provenance. Navres à vapeur sur l e s t Navgaton par pays de destnaton. Navres à voles et navres à vapeur chargés Navgaton par pays de destnaton. Navres à voles et navres à vapeur sur le s t Navgaton par pays de destnaton. Navres à vapeur c h a r g é s Navgaton par pays de destnaton. Navres à vapeur sur l e s t Navgaton par pavllon. Navres chargés e n t r é s Navgaton par pavllon. Navres sur lest e n t r é s Navgaton par pavllon. Navres chargés sorts Navgaton par pavllon. Navres sur lest sorts Navgaton par pays de provenance. Navres à voles fnlandas chargés Navgaton par pays de provenance. Navres à vapeur fnlandas chargés Navgaton par pays de destnaton. Navres à voles fnlandas chargés Navgaton par pays de destnaton. Navres à vapeur fnlandas chargés 34.

3 Sv. 8. Er masta lastlla tulletten sekä nhn lastlla mennetten lavan kansallsuus ja l a a t u Suomen tuonnn ja vennn arvo, jaettuna er maden su h te e n Muutaman etevnten kauppatavaran tuont, jaettuna Suomen kaupunken ja tullpakkan suhteen Metsäntuotteden ulosvent, jaettuna Suomen kaupunken ja tullpakkan suhteen Karjantuotteden ulosvent, jaettuna Suomen kaupunken ja tullpakkan su h teen Vljan ulosvent, jaettuna Suomen kaupunken ja tullpakkan suhteen Kakenlasten ruoka-anetten ulosvent, jaettuna Suomen kaupunken ja tullpakkan s u h t e e n Rauta- ja terästä varan ulosvent, jaettuna Suomen kaupunken ja tullpakkan s u h t e e n Suomen etevnten tuonttavaran rahaarvot, sekä nämät prosenttna stä summasta, joks vuoden koko tuont on a r v a t t u Suomen etevnten venttavaran rahaarvot, sekä nämät prosenttna stä summasta, joks vuoden koko vent on a r v a t t u Suomen koko t u o n t v e n t Suomen kauppalavasto 3 p:nä Joulukuuta v Sam. sam. jaettuna tonnluvun mukaan: a) P urjelavoja b) Höyrylavoja Vertaleva taulu rahosta, mtosta ja panosta 2. Page. 8. Navgaton par pays de provenance et par pays de destnaton. Navres chargés entrés et s o r t s Valeur des mportatons et des exportatons Repartton de quelques artcles mportés sur les statons de douane Exportaton des produts foresters de bestaux du b l é de dvers artcles de consommaton de fer et d acer Marchandses les plus consdérables mportées, en pour-cent de la somme à laquelle est évaluée toute l mportaton Marchandses les plus consdérables exportées, en pour-cent de la somme à laquelle est évaluée toute l exportaton Toutes les marchandses mportées exportées Marne marchande de la Fnlande au 3 Décembre n Dvson par classes de navres: a) Navres à voles b) à v a p e u r...0. Tableau comparatf des monnaes, mesures et pods...2. Suomen ulkomaan merenkulku ja kauppa vuonna 888. (Svv. 99). S v.. Ylenen katsaus Suomen merenkulkuun ja tulltulohn Lastlla tulletten lavan lukumäärä ja k a n ta v u u s Lasttta Lastlla tulletten höyrylavan lukumäärä ja k an tavuus Navgaton et commerce de la Fnlande avec les pays étrangers pendant l année 888. (Pages 99). Page.. Navgaton et recettes douanères dans les ports de la F n lan d e Navgaton par pays de provenance. Navres à voles et navres à vapeur chargés Navgaton par pays de provenance. Navres à voles et navres à vapeur sur le st Navgaton par pays de provenance. Navres à vapeur c h a r g é s... 8.

4 Sv. 5. Lasttta tulletten höyrylavan lukumäärä ja k a n ta v u u s Lastlla mennetten lavan lukumäärä ja kantavuus Lasttta Lastlla mennetten höyrylavan lnkumäärä ja k an tavu u s Lasttta Tulletten purjelavan kansallsuus ja la a t u höyrylavan Lähtenetten purjelavan kansallsuus ja laatu höyrylavan Er masta lastlla tulletten suomalasten purjelavan kansallsuus ja la a t u höyrylavan lukumäärä ja kantavuus Er mahn lastlla mennetten suomalasten purjelavan lukumäärä ja kantavuus höyrylavan lukumäärä ja kantavuus Er masta lastlla tulletten sekä nhn lastlla mennetten lavan kansallsuus ja l a a t u Suomen tuonnn ja vennn arvo, jaettuna er maden su h te e n Muutaman etevnten kauppatavaran tuont, jaettuna Suomen kaupunken ja tullpakkan s u h t e e n Metsäntuotteden ulosvent, jaettuna Suomen kaupunken ja tullpakkan suhteen Karjantuotteden ulosvent, jaettuna Suomen kaupunken ja tullpakkan suhteen Vljan ulosvent, jaettuna Suomen kaupunken ja tullpakkan suhteen Kakenlasten ruoka-anetten ulosvent, jaettuna Suomen kaupunken ja tullpakkan suhteen Rauta- ja terästä varan ulosvent, jaettuna Suomen kaupunken ja tullpakkan suhteen Suomen etevnten tuonttavaran rahaarvot, sekä nämät prosenttna stä summasta, joks vuoden koko tuont 0 arvattu Page. 5. Navgaton par pays de provenance. Navres à vapeur sur l e s t Navgaton par pays de destnaton. Navres à voles et navres à vapeur chargés Navgaton par pays de destnaton. Navres à voles et navres à vapeur sur le s t Navgaton par pays de destnaton. Navres à vapeur c h a r g é s Navgaton par pays de destnaton. Navres à vapeur sur l e s t Navgaton par pavllon. Navres à voles e n t r é s Navgaton par pavllon. Navres à vapeur en trés Navgaton par pavllon. Navres à voles sorts Navgaton par pavllon. Navres à vapeur s o r t s Navgaton par pays de provenance. Navres à voles fnlandas chargés Navgaton par pays de provenance. Navres à vapeur fnlandas chargés Navgaton par pays de destnaton. Navres à voles fnlandas chargés Navgaton par pays de destnaton. Navres à vapeur fnlandas chargés Navgaton par pays de provenance et par pays de destnaton. Navres chargés entrés et s o r t s Valeur des mportatons et des exportatons Repartton de quelques artcles mportés sur les statons de douane Exportaton des produts foresters de bestaux du...b l é de dvers artcles de consommaton de fer et d acer Marchandses les plus consdérables mportées, en pour-cent de la somme à laquelle est évaluée toute l mportaton...45.

5 Sv. 27. Suomen etevnten venttavaran rahaarvot, sekä nämät prosenttna stä summasta, joks vuoden koko vent on a r v a t t u Suomen koko tu o n t v e n t Page. 27. Marchandses les plus consdérables exportées, en pour-cent de la somme à laquelle est évaluée toute l exportaton Les marchandses mportées exportées M ustutuksa. Tlastollset julkasut Suomen kaupasta ovat tähän ast, samaten kun tämäkn, kästtäneet anoastaan sen tavaran vahdon, joka on koskenut maan omaa käytäntöä tah tuotantoa. Ilnotukset nässä nnmuodon säännöllsest evät ole koskeneet ntä tavarota, jotka anoastaan ovat vedyt maan kautta. Myöskn varastoon pannut tavarat ovat anoastaan snä tapauksessa lukuun otetut, että ne tullsuortuksen jälkeen ovat jätetyt maassa vapaast nyötävks ta käytettävks. Tuontm aaks kästetään nässä julkasussa se maa, jossa tavara vmeks on lastattu lavaan, ja ventm aaks se maa, jonne tavara ensn on määrätty. Vuoteen 882 asanomaset tullvrkamehet määräsvät tavaran arvon tuont- ta ventpakalla käypen hntojen mukaan. Perusteena vuosen 883 ja 884 arvon-lmotukslle ovat Tullhalltuksen koko maata varten asettamat keskhnnat, jotten määräämsessä jätettn lukuun ottamatta tavarasta tuontpakalla maksetut tull- ja muut menot. Syksyllä v. 885 kutsuttn tomkunta asantuntota Tullhalltuksen luo arvostelemaan kauppatlastollsa tavararyhmtyksä samalta vuodelta. Jokasen ryhmän keskhnta määrättn tavaran hnnan mukaan suomalasessa, satamassa, lsäämättä tull- ja muta tuont- ta ventmaksuja. Vuonna 883 asetetut keskhnnat ovat muuttumattomna vuoden 886 arvojen perustena ja vähemmllä muutokslla (katso edemp.) myöskn vuosen 887 ja 888 arvojen perustena.

6 Johdanto. K uten edem pänä lyhyest tullaan osottamaan, on Suom en kaupalla vuosna ollut verrattan hyvät tulokset. T äm ä on tosaalta rppunut stä, että m aassam m e on ollut hyvä vuosa, jo n k a k a u tta ylenen varallsuus on k a rttunut, ja tosaalta stä, että m uutam en maanvljelys- ja karjantuotteden hnnat, jo tk a edellsnä vuosna kovn olvat laskeneet, jälleen 888 jossan m äärn alkovat nousta, samalla kun suuremp vlkkaus m onen vuoden lam euden jälkeen alko lkem arkknolla. Halltustom sta, jo tk a, sam aten kun ylläm antut yleset suhteet, jossan m äärn vovat vaku ttaa Suom en kauppasuhtesn verasten m atten kanssa, m anttakoon: Tuonttulln korottam nen masssta, jo k a säädettn armollsen asetuksen kautta 22 p. Jouluk. 886; lsärajotus rauta- ja teräskalujen ventn Venäjälle, jossa, Valtovarantom tuskunnan krjeen m ukaan l p. Kesäk. 887, myös heno rau ta ja teräs /.J:sta / \n tuum aan läpm taten pt luettam an tuohon rajotettuun sum m aan, 70,000 puntaan, mkä V enäjän Valtokonseljn päätöksen m ukaan 28 p. T oukok. 885 (vanhaa ajanlukua) alennetulla tulllla, lähem m n m äärätyllä ehdolla Suom esta saatn vedä V enäjälle; kelto 20 p-.ltä Jouluk. 887, ett e vasfedes, skaruton estämseks, saanut T ansk asta ekä N orjasta tu o d a elävä skoja ekä mnkäänlasa raakaaneta nästä elämstä, ekä m yöskään valm stuksa sanlhasta; tuonttull korkkvalm stukssta luettuna 3 pstä Helmk. 888 V altovarantom tuskunnan krjeen m ukaan 5 p. Helm k. 888; tullalennus venälästä alkuperää olevalta suolalta ja vneltä, kun sellasa tavarota V enäjältä tuotn; velä myöskn ertysä m uutoksa tull-asetuksessa, enm m äkseen korotuksa m usta masta, kun V enäjältä tullesta tavarosta 22 p. Jouluk. 886, m äärätyt armollsen julstuksen k a u tta 30 ptä T o u k o k. 888 ja noudatettavat 4 pävästä K esäk. sam ana vuonna. Stä patse annettn 2 p. M aalskuuta 888 ylenen julstus, jo k a kosk kenotekosen von kaup an tark astu sta sekä, m tä sellasta ta v a raa tuotaessa ja vetäessä pt vaarnottaa. Sen ohessa määättn 47 m arkan tull 00 kgr.lta, tätä tav araa V enäjältä tuotaessa, ja 94 m arkan, m ulta m alta tuotaessa. Mtä Suom en kauppasuhtesn verasten m atten kanssa tulee, ptää m anta, että V enäjän ja Espanjan välnen kauppa- ja m erenkulkusopm us vuodelta 885, jo n k a pt olla vom assa 30 pävään K esäk. 887, suostum uksen m u kaan V enäjän ja Espanjan halltusten välllä seltettn edelleen vomassa olevaks vuoden 887 loppuun, jo n k a jälkeen uus kauppa- ja m erenkulkusopm us, päätetty 887, vahvstam spävästä, Va P- K esäk. 888, tul vom aan. E rään, tätä kauppasopm usta seuraavan ltteen k a u tta annettn ertysä m ääräyksä Suo-

7 II men kaupalle Espanjassa ja pän vaston, jonka kautta tavaranvahto manttujen matten välllä molemmn puoln alstettn ntten ehtojen alle, jotka koskvat kysymyksessä oleven matten parhammlla edulla varustettuja kansakunta. Sen ohessa alennettn tullmaksuja erästä kummankn maan tavarosta, kun ntä tuotn suorastaan tosesta maasta toseen. Ehtojen johdosta eräässä Ranskan ja Venäjän välllä v. 874 tehdyssä kauppa- ja merenlkesopmuksessa säädettn sttemmn 4 p. Marrask. 888, että yllämantun sopmuksen kautta Espanjan tavarosta määrätyt tullmaksut myöskn pt sovtettaman samanlasn Ranskasta suorastaan tuotuhn tavarohn. Muuten manttakoon, että 30 p. Jouluk. 887 annettn uus tull-asetus Suurruhtnaanmaata Suomea varten ynnä sen yhteydessä oleva ertysä määräyksä, noudatettavks l pävästä Maalsk Samasta pävästä tul myös vomaan uus ohjesääntö tulllatoksa ja tulltarkastusta varten, joka annettn 8 p. Tam m kuuta samana vuonna. Armollsen julstuksen kautta t l p. Huhtk. 888 järjestettn tulltomstot Tampereella ja Hämeenlnnassa tullkamareks, ja Lappeenrantaan asetettn tulllatos. Uus majakkamaksua koskeva määräys annettn 24 p. Toukok. 888.

8 Suomen m erenkulku ulkom alla. Suomen kauppalavasto, joka kulk avonta merta ta ntä ssävesä, jotka ovat purjehdttavassa yhteydessä meren kanssa, ol vmesenä pävänä Jouluk. 887 nmenomasten lava-lmotusten mukaan, jotka tlastollseen päätomstoon koottn, luvultaan seuraava: Kantavuus reg. tonnessa. p u rjela v o ja..., ,229 höy ry la voj a ,930 Summa 2, ,59 Kun pujelavastoon 3 p. Jouluk. 886 kuulu,803 lavaa, jotka yhteensä kantovat 249,72 reg. tonna, on purjelavasto nnmuodon vuoden kuluessa vähentynyt 34 lavalla ja 5,943 reg. tonnlla. Höyrylavasto, jossa 886 lopulla ol 257 lavaa, jotka yhteensä kantovat 5,577 reg- tonna, on stä vaston lsääntynyt samana akana 4 lavalla ja 353 reg. tonnlla. Purjelavaston vähenemnen tulee melken kokonaan suurempen lavojen osalle sekä enemmän kun */3 osaks kaupunken osalle lavastossa. Jaettuna er lavaluokkn ja lavojen kotpakan mukaan ol purjelavaston suuruus vmesenä pävänä Joulukuuta: Kaupunken purjelavat. Maalaskunten purjelavat. Alle 50 reg. tonnn 50 reg. tonnn ja Alle 50 reg. tonnn 50 reg. tonnn ja kantavuuden sen yl kantavuuden sen yl L a v o j a. R e g. t o n n a. L a v o j a. R e g. t o n n a. L a v o j a. R e g. t o n n a. L a v o j a. R e g. t o n n a , , , , , , , ,8 7. Sllä akaa kun höyrylavasto perustamsestaan ast yhä on karttunut, on purjelavasto vuoden 876 jälkeen, jollon se saavutt suurmman tonnlukunsa, ollut melkosest alenemassa pän. Kantavuudessa on se mantun ajan jälkeen kadottanut 60,000 reg. tonna el melken vdennen osan suuruudestaan, samalla kun sen lavaluku, vakka vähänkn, on karttunut. Jo tästä suhteesta näkyy, että ne vakeudet, jota vastaan lavaston nänä vuosna on ollut tastelemnen, ovat saattaneet akaan suuren vähennyksen suuren lavojen luvussa. Kun alenevat kuljetusmaksut stä patse ovat pakottaneet rakennustomen varvella lakkaamaan, ovat Suomen purjelavat nykyään anoastaan vanhempa aluksa, jota vuosttan yhä enemmän hyljätään. Kovn halvasta hnnasta on etenkn vme vuosna kelvollsempakn lavoja myyty ulkomalle, mstä suomalaset lavan-sännät puolestaan jonkun kerran edullsella hnnalla ovat ostaneet tselleen vanhempa lavoja.

9 IV V uoden 876 jälkeen on höyrylavasto karttunut melken kaksnkertaseks. Sen lavaluku on enentynyt l4ö:sta 27l:een ja sen kantavuus 8,43 reg. tonnsta 5)93 reg- tonn. Useat sen lavosta ovat m yöskn nykyään ruvenneet k u lk e m aan valtam erllä. Jos e oteta lukuun höyrylavoja alle 20 reg. tonnn ekä purjelavoja alle 50 reg. tonnn kantavuuden, josta lm otukset monessa kohdn ovat vahtelevaset sekä huom attavast eroav at vuos vuodelta, saadaan seuraava luettelo Suom en suurem m an lavaston tlasta vuoden 880 jälkeen: Ilöyr /lavoja, jot <a kanna Nstä höyrylav oja, jotka Purjelavoja, jotka tava ja 20 reg. to sen yl. kantaa,at 50 reg. tonna ja sen yl. kantavat 50 reg. tonna ja sen yl. Reg. tonna. Hevosvoma. Reg. tonna. H e v o s v o m a. Reg. tonna. «/ I O I 0,426 4, , ,365?? IO O 0,85 4, , , , ,245 5, ,024 4, , ,67 5, ,000 4, , ,460 5, ,326 4, ,3 7 0 Lke m aam m e satam ssa on edellen pysynyt vlkkaana, vakka se v. 888 vähän näkyy lamentuneen. Suomen satam ssa käynetten lavojen luku ol seuraav a: S e<\ la stlla ett ä p a n o la s tlla varu s- tettu n a tu lleta la v o ja. N stä lastlla v arkstettuna tu lle ta l a voja. L a v o j a. R e g. t o n n a. L a v o j a. R e g. t o n n a. V uonna ,952,662,88 6, , ,906,857,836 6, , ,87,899,075 7,346,068, ,044,799,539 7, ,90,73,907 7,95.032, ,20,664,345 7, ,550 Suomen lavojen osallsuus lkkeessä ol /0:ssa m äärättynä seuraava: L astattuna tu lleta: Suom en lavoja. V erata lavoja. L a v o j a. R e g. t o n n a. % L a v o j a. R e g. t o n n a. % V uonna 883 5, ,330 76,8,057 99,778 23, , ,2 76,e, ,866!885 6,32 83,883 77,9,24 236,648 22, 886 6, ,380 8,4,205 93,442 7, , ,486 80,4, ,089 9, ,00 783,847 79,* L ,703 20,6 t o C O»F* L astattuna lähtenetä: Suom en lavoja. V erata lavoja. L a v o j a. R e g. t o n n a. % L a v o j a. R e g. t o n n a. % V uonna 883 7, ,536 59,4 2, ,649 40, , ,53 56,2 2, ,38 43,8

10 V Suomen lavoja. Verata lavoja. L a v o j a. R e g. t o n n a. % L a v o j a. R e g. t o n n a. /o / V uonna 885 7, ,377 60, 2,29 624, , , , ,8,963 58,27 35, , , ,8 2, ,6 6 34, , 2 6,008,934 64, 2, , ,9 E nskerran m antaan Suom en tlastollsssa kauppajulkasussa nyt yleskatsausten joukossa vuodelle 888 (taulut 0 3) ertyset lmotukset tulletten ja lähtenetten lavojen kansallsuudesta. M aahan tullesta ulkom aalassta lavosta ol: L astattuna tulleta. P anolastlla varustettuna tu lleta. Reg. tonna. % R eg. tonna. / / 0 V enäläsä ,467 9, ,288 8,8 R uotsalasa ,575 20, ,984 7,8 Norjalasa ,356 0, ,590 8,2 T anskalasa ,74 4, ,895 5,0 Saksalasa ,6, ,404 5,6 Englantlasa 9 64,590 3,t ,54 36,9 Multa m alta 0 5,380 2, ,883 7,7, ,703 00, , Ja ulkom alle lähtenestä verasta lavosta ol: L a sta ttu n a lä h te n e tä P a n o la stlla v a r u s t e t t u n a lä h ten etä. Reg. tonna. Jteg. tonna. 7 Venäläsä ,825 6, ,258 24,c R uotsalasa ,40,9 26 3,594 8,6 N o rjalasa ,548 7, 9 7,843 8,8 T an sk alasa ,840 4, 7 4 2,99 7,0 Saksalasa ,676 6,5 27 6,44 5,4 Englantlasa ,36 36,5 7 9,069 2,8 Multa m alta ,22 6,4 5,573 3,8 2, , ,670 lo O Kauppa ulkom atten kanssa. Suomen tavaranvahdon arvo verasten matten kanssa arvosteltn vuosna 887 ja 888 seuraavast: Vuonna ,932,307 markkaan ,703,270 Stä on tuont arvosteltu: Vuonna ,865,873 markkaa ,28,884,,

11 VI ja vent: Vuonna ,066,434 markkaa ,484,386 Vuosna 885 ja 886 arvosteltn lke 98,9 mlj. ja 75,8 mlj. markaks. Nänä kakkna vuosna on arvo määrätty järjellsempen perustetten m u kaan, kun akasemmn (katso must. ens svulla). Vertaamnen edellsn jaksohn on sen kautta vähän härntynyt. Nnpä vuoden 883 ja 884 lmotukset osottavat lkearvon, joka nous enemmän kun 67 ja 5 mlj. vuoden 885 lkearvon yl. Verrattuna vmeks manttujen ja seuraaven vuosen arvohn, ovat edellset, kuten manttn, pdettävät vähän lan suurna. Vuosen 886 ja 887 arvonmääräysten perusteks on pantu samat keskarvot, kun vuoden 885; kutenkn ovat nämät kesk-arvot, v. 887 tomtetun tarkastuksen jälkeen, alennetut sahantuottesta, puuvllakudokssta, rauta- ja teräskalusta, papersta, palo-öljystä, suolasta, puhdstetusta sokersta, kaurasta, ruksta ja nsujauhosta, mutta stä vaston korotetut kahvsta. Perustena vuoden 888 arvon-lmotukslle taas ovat vuoden 887 kesk-arvot, lukuun ottamatta keskarvoja vedystä vähntän,8 metrn ptussta sahantuottesta, vedystä vosta ja tuodusta raa asta, tummasta sokersta sekä kettosuolasta, jotten kakken keskarvo on korotettu. Kuten yllämantusta lmotukssta, jotka koskevat lkearvoa er vuosna vuoden 885 jälkeen, näkyy, on Suomen tavaranvahto ulkomatten kanssa vuoden 886 jälkeen, jollon sen arvo ol almmllaan, 75,8 mlj. markkaa, joka vuos karttunut, rppuen stä, että ne rasttavat suhteet, jotka vuodesta 880 alkaen valltsvat lkemaalmassa ja härtsvät lkettä, johonkn määrn alkovat postua. Stä patse ovat ertyset vakuttmet kohottaneet vuosen 887 ja 888 lkearvoja. Mun muassa osottaa vuoden 887 sokerntuont äkllstä karttumsta vuoden 886 suhteen (raakaa sokera 2,637,000 kgr. ja puhdstettua 666,000 kgr.), joka k o rottaa tuonnn arvon lähmmten l / 2 mlj. markalla. Samaten korottaa suuremp rautatenkskojen tuont v. 887 rakennuksen alasena olevaa Kuopon rataa varten mantun vuoden lkearvon, vuoden 886 arvoon nähden, enemmällä kun V/2 mlj- markalla. Suur sokertuonnn lsääntymnen rppu eräästä syksyllä 887 nousseesta kysymyksestä sokertulln korottamsta varten, jonka tähden äkst otettn eslle suuret paljoudet varastoon pantua tavaraa. Pokkeuksellnen suhde ol myöskn olemassa tupakan tuonnssa 888, joka suuren melkosest v. 889 k o hotettujen tullmäären tähden. Mtä tulee Suomen kauppaan er massa, on se, joka vanhastaan ol ollut perustettu ventn Venäjälle, v. 885 muutettujen, tätä maata koskeven tullsuhtetten tähden, kuten tettn aavstaakn, osaks muuttanut suuntaa. Mtä tulee tuontn Venäjältä, on se ollut vähemmn rppuva mantusta suhtesta, koska se edelleen on ollut tullton, patse mtä tulee muutamn avan harvohn tavarohn. Tuont Venäjältä onkn sentähden nänä vuosna pysynyt yhtä suurena, mlj. markan arvosena, ehkäpä velä noussutkn (887 ja ,0 ja 44,3 % koko tuonnsta). Stä vaston on Suomen tavaran vent Venäjälle huomattavast vähentynyt, etenkn ntten teollsuustuotteden, jota V e näjän tullmääräykset koskvat. Vennn arvo Venäjälle arvosteltn v mlj. markaks, v mlj. markaks, v mlj. markaks sekä v mlj. markaks.

12 VII Määrättynä /0:ssa Suomen koko vennstä ol vent Venäjälle 44,9, 44,0, 40,2, ja 35,7 %. Patse ntä vakeuksa vastaan, jotka lmestyvät Suomen vennlle Venäjälle äsken manttujen tullrajotusten kautta, on Suomen vent manttuun maahan nänä vuosna stä patse saanut tastella Venäjän rahaa koskeva hatallsa kursssuhteta vastaan. Ekä kylläks snä, että kurss ol kovn vahteleva, vaan se ol myöskn koko vuoden 887 ja edellsen puolen vuotta 888 paljoa alempana, kun sen aln määrä ennen koskaan, vuoden 878 jälkeen. Vuoden 888 alussa alen kurss velä enemmän, ana non 2530 % tavallsen määränsä alle, el non 200 Suomen markaks 00 ruplalta, vaston tavallsta suhdetta ta 270 markkaa. Kun Venäjän kursslla nätten suhtetten akana on er hstoransa, mtä Suomen kauppaan tulee, joka sellasesta kurssn alentumsesta e vonut muuta kun kärsä, nn lmotetaan alempana luettelo Suomen Pankn kurssmääräyksstä, mtä tulee Venäjän rahaan vuoden 878 jälkeen. Stä näkyy myös, kunka hatallset vuodet 887 ja 888 todellakn olvat suomalaslle, jotka tavarotaan V e näjälle vevät. Tavaranvahdon arvon määräämsessä e manttua kurssn alentumsta ole lukuun otettu. Ja kutenkn osottaa jo sten saavutettu lkearvo suuren vähennyksen vennssä Venäjälle. Tosaalta ol alhanen kurss suureks eduks tuonnlle mantusta maasta, vakka evät melkoset hnnanalennukset etenkn vljasta olskaan akaansaattaneet vlkkaampaa tuonta. Yksstään vljantuont nous melkosest, vakka maa hyven vuosen tähden e välttämättömäst tarvnnut suurempaa vljantuonta, jauhojen tuont 64, mlj. kgnsta v ,2 mlj. kgr.aan v. 888, ryynen tuont 4,4 mlj. kgr.sta v ,6 mlj. kgr.aan v. 888 ja jauhamattoman vljan tuont 296,000 hhsta v ,000 hhaan v Korvausta vennn vähentymseen Venäjälle on Suomen kauppa etsnyt veralla malla. Kutenkn on Suomen venttavarosta Venäjälle anoastaan puuanelle ja papertavarolle edullsemp kauppa veralla malla vastaseks auvennut, kuten näkyy seuraavasta luettelosta, joka koskee etevnten Suomen teollsuustuotteden ventä Venäjälle ja muhn mahn. Manttakoon myös, mtä tulee tavaranvahtoon Venäjän kanssa, että ankarammat tullmääräykset Venäjän puolelta evät juur vakuttaneet puupahvn ekä puu-aneen ventn manttuun maahan, joka vuosna nous 6 mlj. kgr.aan vuosttan, mutta v. 888 vetn manttuun maahan 2 mlj. kgr. V ent. Puupahva ja puu-anetta: V enäjälle... Muhn m a h n ,202,935 96,033 K l o g r a m m a a. 5,748,85 449,378 6,037,992,057,96 6,888,744,865,289 2,334,904,403,723 Summa 6,298,968 6,97,563 7,095,953 8,754,033 3,738,627 Pahva ja papera:. V enäjälle... 2,028,996 3,864,988,070,987 9,449,06 6,58,699 Muhn m a h n... 98,52 33,592,7,377 4,688,696 6,060,723 Summa 2,227,48 3,898,580 2,242,364 4,37,72 2,29,422

13 VIII Kudoksa ja kankata: V enäjälle... Muhn m a h n ,720 6,904 K l o g r a m m a a.,08,93 20,209,077,097,5,092,26,300, ,839 Summa 965,624,28,402,078,22,093,56,207,353 Lankaa: V enäjälle... Muhn m a h n... 5, , , , , Summa Nästä puuvllakudoksa ja -lankaa Venäjälle... Nästä pumpullankaa Venäjälle... 5, ,59 36,567 65, ,250 6,677 25,54 839,9 37, , ,456*)? 424, ,43*) 86,24*) Rautaa ja terästä, kaluja nstä, koneta y. m.: V enäjälle... Muhn m a h n... Fajanssa ja poslna: V enäjälle... Muhn m a h n... Lastavarota: V enäjälle... Muhn m a h n... 27,753,988 87,25 26,395,84 60,63 3,24,969 63,04 6,236,825 3,092,628,864,596 24,07 Summa 27,84,3 26,456,454 3,88,073 9,329,453,888,63 402, , , , , Summa 402, ,63 87,357 27,748 8,33,743,920 3,493 2,055,564 62,646,95 62,45, ,259,30,797 Summa,747,43 2,056,93,646,807,45,473 2,26,07 Mtä mutten tavaran ventn Venäjälle tulee, manttakoon, että etenkn marjojen, kalojen, rapujen, monnasten karjantuotteden, nnkun von, lhan, läskn, juuston, muurahasmunen, parkn ja kven vent muutama vuosa stten on ollut kohoomassa pän. Tärken ventmaa Suomen tavarolle Venäjän jälkeen on Englant, stten Ruots, Saksa, Ranska, Tanska, Espanja j. n. e. Tärkemmät venttavarat Englantn ovat metsäntuotteet, etenkn puutavarat ja terva, kaura, vo, paper, puuane; Ranskaan puutavarat, terva, kaura; Saksaan vo, paper, puutavarat; Tanskaan, joka sen ohessa on välsatama Englantn vennlle, kaura, vo, paper, terva, parkk ja puutavarat j. n. e. Ruotsn vedään etenkn karjantuotteta, nnkun lhaa ja läskä, vota, elukota y. m., kaloja ja lntuja, metsäntuotteta, etenkn puta, jauhettua ja jauhamatonta vljaa j. n. e. Kunka er tavaran tuont ja *) Puuvllatehdasten teollsuushalltukseen antamen tetojen mukaan. Tulllatokseen jätettävssä lmotuksssa e puuvllatavarota ana manta erkseen, jonka tähden vuosen tedot muutamen tuhansen valla evät ole avan tarkat.

14 IX vent jak aan tu u er mahn, näkyy taulusta 27 ja 28 (okeast. 28 ja 29) seuraavssa luettelossa. Mtä Suom en ventn Ruotsn tulee, m anttakoon tässä, että se tullsuojeluspoltkka, jo k a mantussa m aassa vuoden 888 jälkeen asetettn myöskn m uutam a Suom en venttavarota, vljaa ja m aalastuotteta varten, on hatannut Suomen kaupan kehttym stä mantussa m aassa. K utenkaan evät ne tullm aksut, jota mantussa suhteessa on otettu, ole vähentäneet sellasten tavaran ventä Suom esta, patse von, jo k a on etsnyt suurem paa m enekkä T an sk an ja E nglannn satamssa. Myöskn on lha nässä massa, samon kun Saksassa v. 880 saanut hyvän menekn, ja V enäjälle on etenkn vonvent v. 888 noussut 2,4 mlj. kgrsta 887 3,2 mlj. kgr:aan 888. H evosten vent Ruotsn, jo k a vv. 883 ja 884 nous yl 2,000 kpl. vuosttan, ol jo v. 885 laskenut 899 kappaleesen, v kpl., v kpl. ja v. 888 vetn anoastaan 6 hevosta. T ulltulojen karttum nen, jo k a 870-luvun edellsellä puolskolla, sekä edullsten kauppasuhtetten, että hyven vuosen tähden, ol kovn suur, melken k a k snkertanen, jatku tosn myöskn ens vuosna 880-luvulla, m utta ol anoastaan vähänen. Nnpä olvat tulltulot v. 882 kohonneet 5,3 mlj. m arkkaan. L ä hnnä seuraaven vuosen tullkanto kutenkn vahtel, veläpä osott m erkkä tulltulojen vähenemsestä. T ullkanto alen nmttän jo v ,9 mlj. m arkaks, nous sen jälkeen v , mlj. m arkkaan, m utta alen taas kum panakn vuonna 885 ja 886 4,7 ja 3,9 mlj. m arkaks. Sttemmn ovat tulltulot taas kohonneet: v ,2 mlj. m ark k aan ja v. 888 osaks snä vuonna k o ro te t tujen tullm aksujen tähden 6,9 mlj. m arkkaan. Er m äärät tullkannossa ovat tehneet: V u o s. T u llk a n to tu l le s ta ta v a ro sta. T u llk a n to v e d y stä ta v a r o sta. L u o ts- ja m a ja k k a la to k sen v a ra t. M uu tu llk a n to. S um m a. M a r k k a a ,690, , ,58,49,023 6,37, ,628,453, ,2 2 6,46,924 4,68, ,3 2 8, 5 3 8, , , ,8 8 2, ,6 6 4, , , , ,2 2, ,28,777 52, ,4 8,8,648 6,872,395

15 X Suomen Pankn määräämä kurss Suomen markossa 00 ruplalta vmesenä pävänä: Ostokurss. Myyntkurss.j Ostokurss. Myyntkurss. Ostokurss. Myyntkurss- Ostokurss. Myyntkurss. Ostokurss. Myyntkurss. Ostokurss. Myyntkurss. Ostokurss. Myyntkurss. Ostokurss. Myyntkurss. Ostokurss. Myyntkurss. Ostokurss. Myyntkurss. Ostokurss. Myyntkurss. Tammkuu Helmkuu Maalskuu Huhtkuu Toukokuu Kesäkuu Henäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Helsngssä, Tlastollselta Päätomstolta Joulukuussa 889. K äskystä: A. G. Fontell ,

16 TAULUJA. TABLEAUX.

17 ASS I8 S » T o r n o... K e m... O u lu... B r a a h e... K o k k o l a... P e t a r s a a r... U u s k a a r l e b y y... N kolankaupunk.... K a s k n e n... K rstnankaupunk... P o r... R a u m a... U u s k a u p u n k... N a a n t a l... T u r k u... E k k e r ö ö... M a a r a n h a m n a... D e g e rb y y... H anko (ynnä H ankonem ) T a m m sa ar ja H ästö-b usö H elsnk (ynnä P orkkala )... P orvoo (ynnä P ö rtö ö ).. L o v s a... K o tk a (y n n ä A spö)... H am n a (y n n ä P tk ä p a a s)... W p u r (sekä K o m s to n - salm y. m. )... K u o p o... J o en su u... S a v o n ln n a... M k k e l... T ulltom tukset L aatokalla... T u llto m. H äm e en ln n a ssa T a m p ereella.. S uom en tu llto m tu s P e ta rs s a... A perçu du m ouvem ent de n av g ato n et des recettes 2 3 * » 0 Suomalasa. Fnlandas , Na ,32 29,600 23,627 24,959 3,334 6,207 49,472 6,757 26,097 45,989 29,765 9, ,609 5,99 37,86 33,483 96,45 0,646 5,05 4,75 6,28 33,530 6,834 68,880 8,808 0, ,963 70,60 V uoden k uluessa tu lle ta lavoja. Lavoja, j Venäläsä. Basses Navres entrés ,596, ,089,782 4,639 6,097 2,709 3,485 25,264 Muukalasa. Étrangers ,559 5,069 8,807 2,057 6,282 5,85 2,565 8, ,75 74,975 4, ,775 2, ,59 9, ,263 0,85 9,448 97,652 7,303 83,778 I , , ,436 25,553 49,332 26,399 3,24 37,49 8,840 68,607 7,07 33,395 2,564 34,476 9, ,980 7,272 38,70 35,074 06,73 2, ,457 27,348 30,305 37,279 26, ,43 8,808 0,69 3,878,963 95,424 Suomalasa. Fnlandas , V uoden. Ylenen katsaus Suomen merenkul- Regs tertona. 6,648 0,200 30,740 25,423 29,052 30,32 6,34 50,3 7,39 25,885 48, , ,848,877 43,95 24,56 94,727 0,926 45,75 3,709 5,394 35,969 8,955 5,785 3, Sum m a 9,399,46,56,92) 60,033 j, ,33 J 2,9o),73,907] 9,88,22,662 kuun ja tulltulohn vuonna 887. douanères d an s les p o rts de la F nlande en IS 6 7 kuluessa lähtenetä lavoja. vres sorts. Venäläsä. Russes. Muukalasa. Étrangers Tuotujen tavaroden 2 tall. Douane de l mportaton. Vetyjen tavaroden S tull. Douane de l exportaton. Maksqja luots- ja majakkalatokselle. Drots de plotage etc. Merenkulku- ja sahausmaksu, takavarkkorahoja, ^ sakkoja, lunastusta abancq donneeratusta ja rantautunesta tavarosta y. m. Impöts sur la navgaton, sur le scage etc. Summa tulltuloja, c* Total des recettes de la douane. Sty: Mt Sty: JMt % 7» 9m 7«7* 49 8, ,904 72, , , , , , ,268 98, , , , , , , , , , , ,829 34, , , , , , ,627 26, , , ,55 92, , , , ,766 58, , , , , ,66,09, , ,730 02,68, ,669, , , ,0 39, ,005 83, , , ,04 297, ,080 67, , , , ,89 3, , , , , ,502 66, , , , ,276, , , , ,34 2,45, , ,9 02 2,65, , , ,83 74 « ,50 5,09 42, , , , ,453 3, ,66 86, , , , , , , , ,690 40,69, ,07 93, , , , ,8 4,323,578 94, , , ,568, , , , ,239 84, , , , , , ,284 84, , ,06 72, , , , ,484 25,5 3 4, , , , , , ,45 00, ,335 2, , , ,232 3,95 234,593,457, , , ,37 37,683, , , , , , ,075 08, , , , ,40, , , , , , , , , , , , , , , ,563,597 52,963,625,690,88 3,664, , , , ,22,

18 IS S» Allamantusta masta Suomeen la stlla tu lle tte n purje- sek ä höyry- la v a n lukumäärä ja kantavuus; yhteenveto tullkamaren luettelosta. Navgaton par pays de provenance. Navres à voles et navres à vapeur chargés. Ynonna l I 6 I Muut Suomen pakat. Fnlande. Venäjä. Busse. Bnots ja Noja. Snède et Norvège. Tanska. Danemarc. Allemagne. Alankomaat. Pays-Bas. Belga. Belgque. Iso-Brtanna ja Irlant. Grande Bretagne et Irlande. Franska. France. Espanja. Espagne. Portugal. Portugal. Itala. Itale. Pohjos- Amerka. Amérque du Nord. Brasla. Brésl. Itä-Inda. Les Indes orentales. Läns-Inda. Les Indes occdentales. J I _.. I, j Regstertona* j I I Torno ,529 n 2, , ,286 2 K e m ,657 2, C , O u l u , , , ,376 5,587 3, , Braale , , , ,069 3,226 2, , Kokkola , , , , , Petarsaar.. 33,35 7 6, ,82,07 0 2, , , Uuskaarlekyy. 28 9, ,26 2 2, , Nkolankaup:k 56 4, , ,83 3 5, ,364 2, , , Kasknen... Krstnankau 7,380 7, , punk , ,69 9 4,623, ,485 0 P o r , , ,96 2, , ,253 2 Bauma , , , , Uuskaupunk. 26 4, , , Naantal T urku , , ,83 4, ,470 4, , , ,03 5 2, , Ekkeröö.... 7,093 7, Maaranhamna. 6 3,22 4 3, , , Degerhyy ,236 82, Hanko ,70 7 2, , , , , , Tammsaar ,200 37, , , Helsnk , , ,07 8, , , , , ,6,242 20, Porvoo , , , Lovsa , , ,533 04, K o tk a , , < 23 5,048 5, , Hamna , ,2 _ , Wpur ,85 2,345 96, , , , ,764 3, , ,526 38, Kuopo , , _ 89 8, Joensuu.... 3,94 7 8, , Savonlnna , , Mkkel.... Tulltomtukset ,43 38, Laatokalla , , Summa,05 96,96 5, ,579,008 94, , ,042 6, , , ,538 30,657 4,4 26, , , ,95,032,575 32

19 88» Allamantusta masta Suomeen la sttta tu lle tte n puçje- sek ä h ö yrylavan lukumäärä ja kantavuus; yhteenveto tullkamaren luettelosta. Navgaton par pays de provenanoe. Navres & voles et navres à vapeur sur lest. Yuonna * U Muut Suomen pakat. Fnlande. Venäjä. Russe. Kuote ja Noja. Suède et Norvège Tanska. Danemarc. Allemagne. Alankomaat. Pays-Bas. Belga. Belgque. Suur-Brtanna ja Irlant. Grande Bretagne et Irlande. Franska. France. Espanja. Espagne. Portugal. Portugal. Tonneanx.! ^ Tonneanx. Tonneanx.! T o rn o , ,56 6 2, ,675 2 K em , , ,20 5 2, ,063 3 O u lu , , , , ,426 4 Braahe K o k k o la , P e ta rs a a r ,64 4,068 5, Uuskaarlebyy Nkolankaupunk ,257 8, K ask n en , Krstnankaupunk , ,037 9,252 7,834 P o r , , , , ,54 2 R a u m a , , ,449 3 U uskaupunk , N a a n ta l IS T u r k u , ,00 8 2,52 5 8, ,024 6 'Eklcp.rn , , ,5 7 M aaranham na , ,47 8 D egerbyy ,82 0 2,47 9 3,90 9 H a n k o ,603 35, ,64 6, Tam m saar H e ls n k... 7, , ,56 4, P o rv o o , , , , L o v sa , , , K o t k a , ,78 7 5, , ,63 25 H am na , , W p u r ,798,532 80,90 3, , ,25 27 K u o p o Joensuu S av o n ln n a M kkel... 3 Tulltomtukset Laatokalla , Summa ,723 2, , , , , ,76 5, , , ,063 3, , , , , , , , , , , , ,90 0 3, , , , ,44 5, , ,658 4, , , , ,97 4, , , , , , , , ,88 4 4, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,82,662 7, , , , , , ,275 68,332 32

20 Allamantusta masta Suomeen la stlla tu lle tte n tullkamaren Navgaton par pays de provenance. Vuonna höyry-lavan lukumäärä ja kantavuus; yhteenveto luettelosta. Navres à vapeur chargés * 5 «7 8» 0 2 I Muut Suomen pakat. Fnlande. Venäjä. Rnsse. Ruots ja Norja. Suède et Norvège. Tanska. Danemarc. Allemagne. Alankomaat. Pays-Bas. Belga. Belgque. Iso-Brtanna ja Irlant. Grande Bretagne et Irlande. Portugal. Portugal. Itala. Itale. Tonneanx. Tonneanx. Tonneanx. Tonneanx. Tonneanx. Torno ,24 0 2,09 0 3,968 2 K em , ,720 3 O u lu , , ,264 4 Braahe , , ,760 5 Kokkola , , ,220 6 Petarsaar , , ,034 7 Uuskaarlebyy , ,93 8 2,72 8 Nkolankaupunk , , ,357 9 Kasknen... 5,340 7, Krstnankaupunk , , ,572 Por , , ,823 2 R aum a , ,770 3 Uuskaupunk ,793 3,39 4 Naantal Turku ,96 33, ,880 3,483 6 Ekkeröö Maaranhamna , , ,095 8 Degerbyy ,057 9 Hanko , , , , Tammsaar ,54 7, ,048 2 Helsnk , , , Porvoo L ovsa , , Kotka , , Hamna... 7, , Wpur , , , Kuopo , Joensuu , Savonlnna ,09 30 Mkkel Tulltomtukset Laatokalla. 84 9, Summa ,00,3 240, , , , l , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , 6 7, , , , , 4 5 2«8 0 2, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

21 sst. 0 l sst. 5. Allamantusta masta Suomeen lasttta tulletten tullkamaren Navgaton par pays de provenance. Vuonna h ö yrylavan lukumäärä ja kantavuus; yhteenveto luettelosta. Navres ä vapeur sur lest S I Muut Suomen pakat. Fnlande. Venäjä. Russe. Kuotä ja Norja. Suède et Norvège. Tanska. Danemarc. Allemagne. Alankomaat. Hollande. Iso-Brfanna ja Irlant. Grande Bretagne et Irlande. Snmma. Tonneanx. Regstertona, Tonneanx. Tonneanx. j Lavoja, j T o rn o , ,30 2 Kem... 3, , ,066 3 O u lu , ,852 3,630 4 B raahe K o k k o la P etarsaar Nkolankaupunk ,62 8 Kasknen ,850 9 Krstnankaupunk P o r... 2, ,895 3,93 B aum a... 8,632 2 T u r k u... 6, , E k k e rö ö M aaranham na , Degerbyy H a n k o... 4, Tammsaar H e lsn k , Porvoo Lovsa... 6,08 3 2,645 2 K o t k a , , Hamna , Wpur , ,038 6,86 24 Tulltomtukset L aatokalla , Summa 79 22, , ,79 2,02 4 2, ,464 3, , , , , , o 8 4, , ,030 L , , ,558,065 4, , , , , , , ,659 2, , , ,48 3 8,29 3, , , , , , , ,72 5 2, , ,

22 Allamanttuhn mahn Suomesta la stlla m en n etten p u rje-sek ä höyry- la v a n lukumäärä ja kantavuus; yhteenveto tullkamaren luettelosta. Navgaton par pays de destnaton. Navres à voles et navres à vapeur chargés. Yuonna Muut Suomen pakat. Fnlande. 4 5 Venäjä. Russe. 6 7 Ruots ja Norja. Suède et Norvège. 8 9 Tanska. Danemarc. 0 Allemagne. 2! 3 Alankomaat. Pays-Bas. s Belga. Belgque Iso-Brtanna ja Irlant. Grande Bretagne et Irlande. Franska. France. Espanja. Espagne. Portugal. Portugal. Itala. Itale. Afrka. Afrque. Pohjos- Amerka. Amérque du Nord. Itä-Inda. Les Indes orentales. I I T o rn o , K em... 4,22 6, , O u lu , , , ,234 8, B ra a h e ,545 4, , S K o k k o la , ,80 4 5, , ,640 6 P e ta rs a a r ,69 6 6,240 3, ,528 7 Uuskaarlebyy , , , ,626-8 Nkolankaupunk.. 5 9, , , , ,07 9 K ask n en , ,639 8,638 0 Krstnankaupunk ,67 4 4, ,78 7,29 7 3, P o r , , , , ,04 9 7, ,470 2 R a u m a , Uuskaupunk ,50 5, , N a a n ta l T u r k u , , , , ,094 3, E k k e r ö ö ,748 7 Maaranhamna..., ,872 8 D egerbyy ,825 9 H a n k o , , , , , T am m saar , , , H e ls n k , , , , , ,25 7 3, P o rv o o ,443 4,038 3, , L o v sa , , ,86 24 K o t k a , , , , , , H am na , , W pur ,600 3,324 3,887 7, ,648 57,6 2,32 7 3, K uopo , Joensuu , S a v o n ln n a M kkel Tulltomtukset Laa 3 tokalla ,37 32 Summa, ,373 5,872 48,35),282 87, , , ,3 38 6, ,827 3, , , , , ,828 7, , , , , , , , , , , , , , , , , , ,564 82, ,706 7,879 6, , , , , , , , , , , , , , , , , ,93 3 2, , , ,99 4 2, , , , ,77 8 2, , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,783 2, , ,463,506,648 32

23 989* Allamanttuhn mahn Suomesta la sttta m ennetten tullkamaren N av g ato n p a r p a y s de d estn a to n. Vuonna * 5 «7 Muut Suomen pakat. Fnlande. Venäjä. Russe. Kuots ja Noja. Suède et Norvège. purje- sekä höyrylavan lukumäärä ja kantavuus; yhteenveto luettelosta. Navres à voles et navres à vapeur sur lest l Allemagne. Iso-Brtanna ja Irlant. Grande Bretagne et Irlande. Franska. France. j Lavoja, NaTres. Eegstertona. Eegstertona. Eegstertona. T o rn o K em ,707 _ 3 O u lu , Braahe ,200 8, K o k k o la , P e ta r s a a r Uuskaarlebyy N kolankaupunk ,57 9,408 6,299 9 K ask n en K rstn an k au p u n k , P o r... 5, B a u m a ,30 3,004 3 U uskaupunk ,95 5,3 4 N a a n ta l T u r k u ,585 2, ,20 6 E k k e r ö ö , ,58 7 M aaranham na , ,200 8 D egerbyy ,755 9,832 9 H a n k o T am m saar H e ls n k , , , Porvoo... 3,7 65, Lovsa K o t k a ,3 25 H am na W p u r , ,240 5,89 27 K u o p o Joensuu Tulltomtukset L aatokalla , Summa , , ,502 4,24 5, , , , , , , , , , , ,26 5 4, , , , , , , , , , , , ,508 4,6 6,664,62 83,544 30