SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. I. B: 34 SUOMEN LAIVA LIIKE VENÄJÄN JA ULKOVALTOJEN KANSSA VUONNA 1914

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. I. B: 34 SUOMEN LAIVA LIIKE VENÄJÄN JA ULKOVALTOJEN KANSSA VUONNA 94 H ELSIN G ISSÄ 97 SU O M EN S E N A A T IN K IR JA P A IN O S S A

2 S s ä l l y s. Table des matères. Sv. Jo h d a n t o... Kertomus vuodelta ;. Pag. O b s e r v a t o n s p r é l m n a r e s.. Compte-rendu de l année T a X -»x a. 'X" n t» X e a x at. M u s t u t u k s a O b s e r v a t o n s I. Suomen kauppalavasto. K auppalavaston tla oulukuun 3 p:nä 9 U :. L a v o e n kotpakka er tullkam arpr e s s ä L a v o e n k ä or kantavuusryhm ssä L a v a t ry h m te tty n ä k a n ta vu u te n s a m u k aan I. M a rn e m a rc h a n d e de F n la n d e. L a m arne marchande au 3 décembre 94 :. Stu aton, par leux d orgne, de la m a rn e m a r c h a n d e A ge des n avres dans les dvers catég o res de t o n n a g e Stu a to n, par catégores de tonnage, de la. m arne m a r c h a n d e II. Merenkulkulke. II. M o u v e m e n t de la n a v g a to n. 4. Y le s k a ts a u s Su om en a. u lk o m aan v ä lseen m erenkulkuun vuonna Vuonna 94 suoranasessa ulkomasessa kauppamerenkulussa Suomeen tulleet a Suomesta lähteneet vähntään 9 rek.-tomu mttaset lavat : 5. L a v o e n k a n s a lls u u s L a v o e n lähtö- a m ä ä rä m a a t L a v o e n kansallsuus aettu n a lähtöä m ääräm ata koht: A. T u lle ta l a v o a... 8' B. L ä h te n e tä la v o a L a v o e n lähtö- a m ääräm aat a e ttu n a er tullb am arp reä koht: 4. Résum é général de la navgaton extéreu re en Mouvement de la navhaton commercale extéreure drecte en Fnlande pendant Tannée 94 (N avres de 9 tonneaux et au-dessus : 5. N a v g a to n p ar p a v l l o n s N a v g a to n par pussances P a v llo n s des navres par pays de prove n a n ce et do d estnato n : A. N a v re s e n t r é s B. N a v re s s o r t s P a y s de p ro ve n an ce et de destnaton par les dfférents d s trc ts de douane: A. T u lle ta l a v o a B. L ä h te n e tä la v o a U lkom ase ssa k auppam eren kulu ssa er tu llk a m a rp re s s ä vu o n n a 94 klareratut la v a t : A. V ähntään '9 reksterto nn n m ttasten la va n vä lttä m ä m erenk u lk u A. N a v re s e n t r é s B. N a v re s s o r t s... 24, 9. N a v re s d éclarés dans les d vers d strcts de douane pour n avg ato n ex téreu re en 94: A. N a vres de 9 tonneaux et audessus

3 Sv. B. V ähem m än k u n 9 re k s te rto n n n m ttasten lavan välttäm ä m e re n k u lk u T au lu nstä lavosta, otka m ääräyk sä saadakseen ta p ak o ttavasta s y y s tä vu o n n a 94 ovat p o k e n n ee t satam aan ta m yös ldarerann oet muussa ta rk o tuksessa : A. M ääräyk sä saadakseen ta pakottavasta sy y s tä pokenn eta... 9(. B. P e la s t u s h ö y r y la v o a V e rta le va taulu ulkom asessa m erenkulussa. er tu llp ak o ssa vu o sn a to m te tu sta lavatklarerau k- ssta: A. S sä än k lare ra ttu a lavo a B. U lo s k la re ra ttu a l a v o a K la re ra u k s a kotm asessa m eren ku lu ssa vu o n n a P u re h d u sa k a Su om en satam ssa v u o sna Pag. B. N a v re s au-dessous de 9 to n neaux Tab leau des n avres entrés dans les p orts fn lan d as en 94 par ordre ou par force m aeure ans que ceux déclarés en douane pour autre b ut: A. P a r ordre ou par force m aeure. 96. B. N a vre s à vap eu r de sauvetage Tab leau co m p aratf des n avre s de la n avg ato n extéreure, d éclarés en douane pen d ant les années 92 94: A. N a v re s entrés, d é c la ré s.00. B. N a v re s sorts, d é c la r é s N a vres déclarés en douane pour le cabotage pendant l année D u ré e de la n a v g a to n dans les p orts de Fn lan d e pendant les années Lyhennyksä: n. --- netto. s. --- ssäänklareraus. rek.-ton. - ^ rokstertonna. n. ulosklareraus.

4 Johdanto. Suomen merenlculkutlasto vuodelta 94 on sekä tetoen keräykseen a nden käyttelyyn että tauluen sovtteluun nähden tomtettu edellsnä vuosna noudatetun suunntelman mukaan. Jaettaessa maan kauppalavasto ryhmn lavoen er laadun mukaan on tässä nnkun edellsssäkn merenkrdkutlastottsssa ulkasussa kauppalavastoon kuuluvat proomut luettu purelavoen ryhmään. Vuoskertomuksessa estetään kutenkn erkseen tedot myös proomusta. Samonkun o muutamen edellsten vuosen ulkasussa on myös tällä kertaa Tauluun, oka esttää vertauksen maan er tullpakossa kolmena vmeks kuluneena vuotena tomtetusta lavanklareraukssta, otettu anoastaan ulkomasessa merenkulussa tapahtuneet Idareraukset, koska kotmasessa merenkdussa tapahtuneet Uareraukset ovat katsottavat satunnasta laatua olevks, kun lavat vastamantussa merenkulussa anoastaan emässä tapauksssa ovat klarerausvelvollset, evätkä, nämtt Idareraukset ss anna okeata kuvaa kotmasesta lavalkkeestä er pakossa. Tadu kotmasessa merenkulussa tapahtunesta klareraukssta ulastaan erkseen (Taulu 2) entseen tapaan tomtettuna. Vuonna 94 lmestynestä asetukssta koskevat seuraavat Suomen merenkulkua: Helmkuun 7 p. Kesarllsen Suomen Senaatn päätös, olla kelletään sanomalehdssä ulkasemasta ernäsä sota- a mersotalatosta koskeva tetoa. Helmkuun 95 p. Kesarllsen Suomen Senaatn päätös Lahden kaupungn lavareksteralueen määräämsestä. Huhtkuun 5 p. Kesarllsen Suomen Senaatn päätös, koskeva uuden ohtosäännön antamsta Suomen valton äänmurtaalavan tomnnalle. Henäkuun 28 p. Kesarllsen Suomen Senaatn päätös, olla kelletään sanomalehdssä ulkasemasta ernäsä sota- a mersotalatosta koskeva tetoa. Syyskuun 24 () p. Armollnen Asetus, olla 9 pävänä Toukokuuta 870 luots- a maaklcalatoksesta Suomessa annetun Armollsen Asetuksen, 2, 3 a 8 :n muuttamsta koskevan, Huhtkuun 8/2 pävänä 903 (S. A. s. 72) annetun Armollsen Asetuksen :lle vahvstetaan muuteltu sanamuoto.

5 2 Marraskuun p. Kesarllsen Suomen Senaatn päätös Lkenneohesäännön muuttamsesta a täydentämsestä Venään Englannn välsessä tavaralkenteessä ladetettavaan tavaraan nähden. Tullhalltuksen vuonna 94 antamat kertokreet merenkdkuasosta koskevat svusaatavataksaa, Venään a Pohos-Amerkan Yhdysvaltan välstä kauppa- a purehdussopmusta, tavan menoselvttämstä, maakka- a tomtusmaksua, purehdusseurohn kuuluven alusten varustamsta dkomaanpasslh, pävystystä tullkamaressa, Venään ennen sotaa Saksan a Itävalta- Unkarn kanssa tekemä ltto- a muta sopmuksa, keltoa sallmasta lavoen saapua satamn, ota e ole lkenteelle avattu, ventkeltoa Itämeren satamsta, otka satsevat eteläpuolella lnan Rauma Tukholma, sekä ärestystä, onka mukaan kauppalavolle annetaan lupa sodan vuoks vetävks kellettyen tavaran ventn Venäättä.

6 V uoskertomus. I. Y le s k a ts a u s. Vuoden 94 elokuussa puhennut maalmansota vakeutt luonnollsest suuressa määrn lavalkennettä. Suomen satamssa manttuna vuotena ulkomasessa merenkulussa klarerattuenlavankantavuusmäärä ol sen vuoks van rekstertonna. Kun vastaava määrä edellsenä vuotena ol rekstertonna, ol vähennys vuoden 94 akana rekstertonna. Suomen kauppalavastoon, ohon luetaan ne vähntään 9 netto-rekstertonnn mttaset lavat, mtkä kulkevat merellä takka sen kanssa purehdttavassa yhteydessä olevlla vesllä, kuulu 94 vuoden päättyessä 3 82 lavaa, kantavuudeltaan yhteensä netto-rekstertonna. Vuoden 93 lopussa vastaavat määrät olvat 3 67 lavaa, oden yhtenen tonnmäärä ol rekstertonna. Lavasto lsäänty vuonna 94 sten 204 lavalla a lavan kantavuus rekstertonnlla. Vtenä vmeks kuluneena vuotena on kauppalavaston tla a ulkomasessa merenkulussa klarerattuen lavan tonnmäärä ollut seuraava: Kauppalavaston tla vuoten lopussa Tavan klarerauksa ulkomasessa merenkulussa Vuos Purekrvoa Höyrylavoa Yhteensä Purela-. vo, a Höyrylavoa Yhteensä Luku Tonn* määrä Luku Lku Tonnmäärä Tonnmäärt Tonnmäärä Täysn yhdenmukasa tlastollsa tetoa Suomen merenkulun kehtyksestä saadaan vasta vuodesta 892 alkaen, ollon merenkulkutlasto uudstettn. Kun seuraavassa -muutamssa kohdn valastaan merenkulkutomen alalla tapahtunutta kehtystä, on sen vuoks estetty tetoa van mantun

7 4 vuoden älkeseltä aalta. Selvemmän kästyksen saavuttamseks kehtyksen suunnasta on tämä aka aettu muutamn kausn, osta ensmänen kästtää vuodet , tonen vuodet , kolmas vuodet 90 *905 a neläs vuodet Manttuna aanaksona tapahtunutta kehtystä valasevat seuraavat vuotuset keskmäärät: Kaup palavasto L a v u n klarerauksa ulkom asessa u erenkulussa V uodet Pu re la vo a I Höyrylavoa Yhteensä Purelavoa Höyrylavoa Y h t p e n s T o n n m ä ä r ä ' , Nämä luvut osottavat, että Suomen kauppalavasto a ulkomasessa merenkulussa klarerattuen lavan tonnmäärä aanaksona ovat melkosest lsääntyneet. Varsnkn höyrylavan merktys on nopeast kasvanut. 2. K a u p p a la v a s to. Lavaston muutokset. Vuonna 94 Suomen kauppalavastoon lsää tulleden a stä postuneden lavan luku a kantavuusmäärä olvat: P u r e la v o a : H ö y r y la v o a : Y h te e n s ä : L u k u T o n n m ä ä rä L u k u T o n n m ä ä rä L u k u T o n n n. Lsää tulleta Postuneta Lsäännys v f h Lavaston koko tonnmäärästä vuoden 93 lopussa vastaa yllämanttu rek.-tonnn lsäännys 6, % ; purelavan tonnmäärän lsäänny? erkseen on 6,7 % a höyrylavan tonnmäärän lsäännys 3,4 % vuoden 93 vastaava sta tonnmäärästä. Vuonna 93 lsäänty Suomen kauppalavaston koko tonnmäärä 5,9 %, purelavan tonnmäärän lsääntyessä 5,6 % a höyrylavan tonnmäärän kasvaessa 7,4%.

8 L sä ä tulleet lavat': omassa maassa rakennetut a ulkomalta ostetut. Vuonna 94 kauppalavastoon lsää tullesta purelavosta ol 59, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, omassa maassa rakennettua aluksa, a 32, kantavuudeltaan yhteensä 4 87 rek.-toma, ulkomalta ostettua. Höyrylavosta taas ol uusa, kotmaassa rakennettua 8, otten kantavuus ol yhteensä 227 rek.-tonna; 8 höyrylavaa, kantavuudeltaan yhteensä 2 68 rek.-tonna, ol ostettu ulkomalta. Vähntään 500 rek.-tonnn mttaset olvat seuraavat vuonna 94 kauppalavastoon lsää tulleet purelavat: N m La a tu ïtek. tonna Kotpakka Ulkom alta ostetut: L a w h ll... P a r k k la v a M aara n h a m n a L y n to n...» 2 296» C a rre d a le...» 982 Turku Rowena H e ls n k P le o n e...» 023 L u v a V d y la...» 664 V ard ö M aassa rakennetut: Oma... P ro o m u 593 S a lm n p tää U u n o...» 50 S o rta v a la n p tää Vuonna 94 lavastoon lsää tullesta höyrylavosta olvat seuraavat ulkomalta ostetut vähntään 500 rek.-tonnn mttasa: Nm Reksterto üna K o tp ak k a ; A ra d n e H e ls n k C a s t o r » Vmeks kulunena vtenä vuotena ovat kotmaassa rakennettuen a ulkomalta ostettuen pure- a höyrylavan luku a tonnmäärä sekä yhteensä että keskmäärn lavaa koht olleet seuraavat:

9 P u r e a v o a H ö y r y l a v o a ' Kotmaassa rakenn. Ukom. ostettua Kotmaassa rakenn. Ulkom. ostettua V u o s Tonnmäärä f Tonnmäärä Tonnmäärä, Tonnmäärä Luku Yhteensä Keskmlä-. rn Luku Yhteensä Keskm äärn Luku Kesk Yhteensä mää r u Luku Yhteensä - Keskmäärn : Aanaksona (vuodelta 892 puuttuu tetoa) on puheena oleven lavan kantavuus vuotusn keskmäärn ollut seuraavaa: Purelavoa Höyrylavoa V u o tl e t Kotmaassa rakenn. Ulkom. ostettua Kotmaassa rakenn. Ulkom. ostettua T on n m ä ä r a Postuneet la va t: haaksrkkoutuneet, puretut ta hylyks tuomtut a ulkom alle m yydyt. Lavastosta vuonna 94 postunesta lavosta ol 7 purelavaa, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, a yks 55 rek.-tonnn kantonen höyrylava menetetty meronnettomuuksssa; 88 purelavaa, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, a 3, yhteensä 87 rek.-tonnn kantosta höyrylavaa ol purettu ta ulstettu merenkulkuun kelpaamattomks; 4 purelavaa, kantavuudeltaan yhteensä 037 rek.-tonna, a 3, yhteensä 569 rek.-tonnn kantosta höyrylavaa ol m yyty ulkomalle. Mantusta lavosta olvat seuraavat purelavat vähntään 500 rek.-tonnn mttaset: N m Laatu Rekstertonna Kotpakka Haaksrkkoutuneet : T rto n... -Freg att 446 N k o la n k a u p. F n la n d.... P a rk k a v a 546 Värdö

10 Lavastosta postunesta höyrylavosta e mkään kuulunut vähntään 500 rek.-tonnn mttasten luokkaan. Vtenä vme vuotena on meronnettomuuksssa menetettyen pure- a höyrylavan luku a tonnmäärä sekä nden tonnmäärän suhde koko tonnmäärään edellsen vuoden lopussa ollut seuraa va: Purelavoa H ö y l-y a v o a Vuos Tonnn äärä Tonnmäärä Luku Rek.-tonna «/ purel. koko tonnrnäärästä Luku Rek.-tonna / höyryl. koko tonnmäärästä ,6 29 0, , , 67 0, , , ,6 55 0, Aanaksona (vuodelta 892 e ole tetoa) on meronnettomuuksssa menetettyen lavan tonnmäärä keskmäärn vuodessa ollut seuraa va: P u r e la v a t: H ö y r y la v a t : rek.-tonna » 30 rek.-tonna » 463» » 86» Ulkomalle myytyen suomalasten kauppalavan luku a kantavuus on vtenä vme vuotena ollut seuraa va: P u r e l a v o a H ö y r y l a v o a V u o s Tonnm äärä ; Tonnm äärä Lu k u Luku Y hteensä K e s k m äärn Yhteensä K e s k määrn

11 Ulkomalle myytyen lavan oukkoon e tässä ole luettu maan konepaossa ulkomasten tlaa än laskuun rakennettua uusa aluksa, otka evät ole olleet Suomen kauppalavastoon krotettuna. Aanaksona (tetoa puuttuu vuodelta 892) on ulkomalle myytyen lavan tonnmäärä vuotusn keskmäärn ollut: Pu relavat: H ö yrylavat : rek.-tonna 96 rek.-tonna >' 397» » 744»> » 4» Muta, muutoksa lavaston tlassa. N e kauppalavaston tlassa vuonna 94 tapahtuneet m uutokset, o tka evä t ssälly edellä estettyh n lukuhn, aheutu v a t oko uudestrakentam sesta ta uudestm ttauksesta ta k k a tlastoaneksen täydennyksst ä. Höyry- a purelavan suhde. H ö y ry la v a n m erktys p u relavan rn nalla on Suom en kauppalavastossa ana vm esn vuosn ast k ä y n y t yh ä suuremmaks. A an aksona tässä suhteessa tap ah tu n u t kehtys n ä k y y seuraavsta p rosenttluvusta, o tka osottavat, kunka suur osuus koko lavaston k antavuusm äärästä vuotusn keskm äärn er kausna' on tu llu t pure- a h ö yryla van osalle: Purelavoa: H ö yrylavo a ,3 % 9,7 % ,5 > 3,5» ,9 * 5,» » 7.5» Stävaston on vten ä vm evu o ten a pure- a h ö y ryla van välnen suhde ollut seuraa va: Pu relavo a: Höy^ylavoa «,8% 8,2 % ,9» 8, )> » 7,4» ,3» 7,7,> ,8» 7,2» K u te n usem pna lähvuosna ennen vu o tta 94 on p u relavan m erktys myös vm eks m anttu na vuotena kasvanut. H u o m a tta v a k utenkn on, että kyseenalanen p u relavan osuuden kasvam nen kauppalavastossa on vm e akona usessa tapauksssa rp p u nut stä, että proom ut, otka kauppatlastossa luetaan purelavoks, o vat nopeast lsääntyneet.

12 Lavoen varsnasta kuletuskykyä slmällä ptäen on höyrylavan merktys purelavohn verraten arvosteltava suuremmaks kun ylläolevat prosenttluvut näyttävät. Kuletuskykyyn katsoen vodaan rek.-tonnn höyrylavan kantavuusmäärässä laskea vastaavan non 3 rek.-tonna purelavan kanta vuutta. Jos tämän suhteen mukasest koko lavaston tonnmäärä muunnetaan purelavatonneks, on näden määrä aanaksona vuotusn keskmäärn ollut seuraa va: V node t P u r e la v o a H ö y r y la v o a Y h te e n s ä P u r el.-touna % Pure.- tonna % Purel.-tonna % , , , , , , , , : 00, , , ,0 Vtenä vme vuotena vastaavat luvut ovat olleet seuraavat: Pu re la vo a H ö y ryla vo a Yhteensä V u o s Purel.-tonna O/ Purel.-tonna 0/ /O Pur el.-tonna % , , ,o , , ,o , , ,o , , ,o , , ,0 Kauppalavastoon kuuluvat proomut. Purelavastoon lasketaan tlastossa, kuten manttn, proomut, vakka nämä, kakkea omavarasta kulkukykyä valla ollen, evät varsnasest kuulu manttuun lavastoon. Proomuen merktys Suomen kauppalavastossa aanaksona näkyy seuraavsta vuotussta keskmäärstä: V u o l e t Pu re lavo a kakkaan Itek.-tonna N stä proomua R e k.-tonna % , , S , ,

13 Tedot kolmelta ensmäseltä kaudelta ovat kyllä hukan epäluotettavat, mutta estetyt luvut osottavat kutenkn epäämättömäst, että proomuen merktys vme akona on erttän tuntuvast kasvanut. Vtenä vme vuotena on proomuen merktys ollut seuraava: V u o s Pu re la vo a kakkaan Rek.-tonna N stä proomua Ttok.-ton na / o , , , , ,8 Proomuen koko kantavuusmäärä 94 vuoden lopussa akaantu sten, että rek.-tonna ol merenrannkolla, vastaten 5,9 % merenrannkon koko purelavaston tonnmäärästä, rek.-tonna Laatokalla, edustaen 8,9 % Laatokan koko purelavastosta, sekä rek.-tonna Samaan vesstöllä, vastaten 8,9 % näden vesstöen koko purelavastosta. L a v a n koko. Suomen kauppalavoen kokoon nähden vodaan panna merklle, että purelavat keskmääräseltä kantavuudeltaan vme akona yleensä ovat penentyneet, kun taas höyrylavan keskmääräseen kokoon nähden varmaa kehtyssuuntaa e voda merktä. Aanaksona on lavan keskkantavuus vuotusn keskmäärn ollut: P u re la vat: H ö y ry la vat : K a k k : rek.-tonna 35 rek.-tonna 38 rek.-tonna »> 70» 40» » 59» 25» » 55» 20 Vtenä vmeks kuluneena vuotena on lavan keskkantavuus ollut seuraava : P u re la v a t: H ö y ry la v a t : K a k k : rek.-tonna 53 rek.-tonna 8 rek.-tonna » 46» 5» 92...» 4» 5» » 42» 20» » 40» 20»

14 Tarkemmn käy lavaston kehttymnen puheena olevassa suhteessa selvlle, kun lavat aetaan muutamn suuruusryhmn. Mtä purelavohn tulee, nähdään tällön, os Laatokan a Samaan vesstöen vähäpätösemmät a erkosta laatua olevat lavastot ätetään huomoon ottamatta, että penet, enntään 99 rek.-tonnn mttaset lavat ovat atkuvast lsääntyneet; keskkokoset, rek.-tonnn mttaset, ovat yleensä vähentyneet, mutta vuonna 94 on nden luku hukan kasvanut; vähntään 800 rek.-tonnn mttaset purelavat taas, otka vme vuosna ylpäänsä ovat lsääntyneet, osottavat myöskn vuonna 94 lsäännystä. Seuraava taulu valasee merenrannkon purelavastoa suuruusryhmttän vtenä vme vuotena: 9 99 rek.-tonnn m ttasa rek.-tonnn m ttasa Vähntään 800 rek.-tonnn m ttasa V u o s Tonnm äärä ' Tonnm äärä Tonnmäärä Luku Rek.- torm a Lu k u % koko tonnm närästä Rek.- tonns Luk a % koko tonnm äärästä Rek.- tonna % koko to n n n närästä , , , , ,8 47' , , , , , , , , , ,4 Aanaksona on manttuhn suuruusryhmn kuuluvan merenrannkon purelavan tonnmäärä vuotusn keskmäärn ollut seuraava: 9 99 rek.-tonnn m ttasa rek.-tonnn m ttasa Vähn tä än 800 rek.-ton- ; n n m ttasa V u o d e t Rek.-tonna % koko tonnmäärästä Rek.-tonna % koko tonnmäärästä Rek.-tonna % koko tonnmäärästä , , ,8 ' , : 47, , , ; 36, , , , ,7 Jos merenrannkon höyrylavat samon aetaan kolmeen suuruusryhmään, lukemalla kutenkn keskkokosn lavohn vähntään 200 rek.-tonnn mttaset, mutta 000 rek.-tonna penemmät lavat, saadaan seuraava kuva höyrylavaston kehtyksestä puheena olevassa suhteessa vtenä vmeks kuluneena vuotena:

15 9 99 rek.-tonnn m ttasa rek.-tonnn m tta sa V ä h n tä än 000 rek.-tonnn m ttasa V l o s Tonnmäärä Tonnm äärä Tonnm äärä Luku R e k - tonna koko tonnmäärästä L u k u Rek.- tonna L u k u o/o koko tonnm äärästä Rek.- tonna % koko tonnm äärästä , , , , , , ,3 54 ; , , , , , , , ,9 Aanaksona on merenrannkon höyrylavan tonnmäärä vuotusn keskmäärn ollut: 9 99 rek.-tonnn m tta sa rek.-ton nn m ttasa V ä h n t. OOOrek.-tonnn m ttasa V u o <e t Rek.-tonna % koko tonnmäärästä Rek.-tonna 'cl koko tonnmäärästä Rek.-tonna % koko tonnmäärästä , , , , , , , , , , ,2 Estetystä luvusta näkyy, että keskkokoset höyrylavat vme akona ovat lsääntyneet suhteellsest htaammn kun muut höyrylavat. Ne muodostavat kutenkn yhä edelleen tärkemmän ryhmän; nden osalle tulee lähes puolet höyrylavan koko kantavuusmäärästä. Suomen suurmmat purelavat olvat 94 vuoden päättyessä kuvarekstern mukaan seuraa va: N m Laa tu R e ksterto n n a K o tp ak k a L a w h ll... P a rk k la v a M aaranham na M a rlb o rou g h H ll...» ; 2 47 V årdö L y n t o n...» M aaran h am na M a re ch e n...» V ärdö C a m b ra n P rn c e s s... F re g a tt U u sk a u p u n k G a rn e t H ll... P a rk k la v a 259 M aaran h am na F e n n a......» 2 54 H e ls n k M a ro n L g h tb o d y... F re g a tt T urku

16 Nm Laatu.Rekst er tonna- Kotpakka * D u n d ee... P a rk k lava 996 Värdö A l b y n...» 993 Uuskaupunk C arredale...» 982 Turku Å l a n d...» 959 Lem land Pro cy o n...» 945 Uuskaupunk T asm an a... Fre g att 935 Maaranham na L o c h T o rrd o n... P a rk k la va 904 Uuskaupunk F re d a...» 903 V ärdö R o w e n a... > 89 H elsn k Im b erh o m e... Fre g att 866 Värdö Sam oena...» 836 Uuskaupunk Lu cp ara... Pa rk k lava 779 M aaranham na Im p era to r A lexander I I... Fre g att 766 Raum a M argareta... P a rk k la va 748 Värdö G raceh arw ar... Freg att 729 H elsn k G lenard...» 727 > P a r c h m... Pa rk k lava 76 Vårdö W n d so r P a r k... Freg att 692 Uuskaupunk Lochee...» 669» T h o m a s n a...'... > 664 Vårdö P e rä... > 646» P a m p a...» 633 Turku Ln d sfa m e... > 632 Uuskaupunk Kensngton...» 625» K n g E d w a rd...» 595» P o r t P a t r c k...» 595» Fn la n d... Parkklava 590 Raum a B e rth a...» 545 Uuskaupunk Suurmmat höyrylavat taas olvat seuraavat: Nm Rek.-tonna Kotpakka H erm es H elsn k T ta n a > H y ll o s K rs tn a M e r c a to r H elsn k H ero s K rs tn a

17 E r vesstöen lavastot. E r vesstölle akaantu Suomen kauppalavasto 94 vuoden lopussa sten, että merenrannkolla olevssa pakkakunnssa ol 2 39 purelavaa, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, a 304 höyrylavaa, kantavuudeltaan rek.-tonna; 87 purelavaa, kantavuudeltaan rek.-tonna, a 27 höyrylavaa, kantavuudeltaan 743 rek.-tonna, ol Laatokan rannalla olevssa pakkakunnssa, sekä. 679 purelavaa, kantavuudeltaan rek.-tonna, a 233 höyrylavaa, kantavmdeltaan rek.- tonna, Samaan a shen kuuluven vesstöen varslla. E r vesstöen pure- a höyrylavastoen kantavuusmäärän kehtys aanaksona näkyy seuraavsta vuotussta keskmäärstä: Merenrannkolla Laatokalla Sam aan vesstöllä \r u o cl * t Pnrel. H öyryl. Purel. Höyryl. Pur el. Höyryl. R e k s t e r t o n n a Merenrannkon purelavasto on sten kehttynyt tuntuvast htaammn kun Laatokan a Samaan vesstöen purelavastot. Mtä Laatokan purelava ston suureen lsääntymseen tulee, on huomattava, että Laatokalla proomua on lavastoon tullut suhteellsest enemmän kun mulla vesstöllä. Höyrylavasto on kasvanut varsnkn merenrannkolla a Samaan vesstöen varslla olevssa, pakkakunnssa. Vtenä vme vuotena ovat er vesstöen lavastoen kantavuusmäärät vahdelleet seuraavast: M erenran tkolla Laato kalla Sam aan vesstöllä V tl O s Pnrel. Höyryl. Purel. H öyryl. Purel. Höyryl. R e k s t e r t o n n a

18 H uom ota ansatsee varsn kn m erenrannkon p urelavaston suur lsään tym n e n vuonna 94. E r läänen lavastot, E r lääneä koht akaantu Suomen kauppalavasto 94 vuoden lopussa seuraavast: Purelavoa: Höyrylavoa : Yhteensä O ulun läänssä rek.-tonna V aasan _» > Turu n a P o rn»» U udenm aan» V p u rn»» K u o p o n»» M k k eln»» K o k o maassa rek.-tonna T u n tu v a s t m uta m erenrannkko lääneäkn edellä o vat kauppalavastoon nähden T u ru n a P o rn sekä V p u rn y n n ä m yös U udenm aan lään, ossa k o l messa läänssä 94 vuoden lopussa ol yhteensä rek.-tonnn nouseva p urelavasto, m kä vastas 89,0 /0 koko m aan p urelavastosta, a rek.- tonnn nouseva höyrylavasto, vastaten 76,7 % koko maan h ö yrylavastosta. M u tta kun er läänen lavasto hn h y vn erlasessa määrässä kuuluu purea h ö yryla vo a, vod aan er läänen lavasto a parem m n tosnsa verrata m uuntam alla h ö yryla van tonn m äärät p urelavaton neks akasem m n m antun perusteen m ukaan. E d e llä m anttuen kolm en läänn lavasto t tosnsa v e rra t tun a sekä suhteessa koko m aan lavastoon o v a t sllon aanaksona vuotusn keskm äärn seuraavat:. 89a L ä ä n t P u ro la v a - to n n a % koko m aan la v a s to s ta to n n a P u re a v a -.0koko m aan la v a s to s ta to nna P u re la v a - % k o k o m aan J la v a s to s ta P u re la v a - to an a la v a s to s ta k o k o n a a n T u ru n a P o r n , , , , U u d e n m a a n , , , ,4 V p u r n ' , , , ,8 M u u t , , , ,7 K o k o m aa ,o ,o , ,0 Uudenm aan läänn prosenttluvun hu om attava kohoam nen ohtuu e tu päässä läänn hö yrylavasto n nopeasta kasvam sesta. V p u rn läänn prosentt-

19 luvun velä tuntuvamp nousu taas aheutuu purelavaston, m. m. proomuen, karttumsesta. Vtenä vme vuotena tulee manttuen läänen osalle seuraavat määrät pur elavatonnea : Läänt lavastosta : %koko maan Purelava tonna lavastosta : /0koko maan tonna Purelava- lavastosta %koko maan tonna 'Pu r elava- lavastosta %koko maan Purelavatonna Purelavatonna lavastosta % koko maan T u ru n a P o rn , , , , ,0 U u d en m aan.... : , , , , ,8 V p u rn , , , , ,5 M u u t , , , , ,7 K o k o maa , : 00, : 00, , ,0 Kaupu nken a m aalaskunten lavastot. Vuoden 94 lopussa ol Suomen kauppalavastoon kuuluvsta alukssta 298 purelavan, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, a 406 höyrylavan, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, kotpakka kaupungessa. Maalaskunnssa ol samaan akaan 959 purelavaa, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, a 58 höyrylavaa, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna. Purelavoa ol ss enemmän maalaskunnssa kun kaupungessa, ensnmantussa 55,4 % purelavaston koko kantavuusnäärästä, vmemantussa 44,6 %. Höyrylavoa taas ol palon enemmän kaupungessa kun maalaskunnssa, edellsssä 88,5 % höyrylavaston koko kantavuusmäärästä, älkmässsä, 5 % Vtenä vme vuotena ovat pure- a höyrylavan kantavuusmäärät seuraavalla tavalla akaantuneet kaupunken a maalaskunten osalle: P l r e a v o a H ö y r y l a v o a Kaupungessa Maalaskunnssa Kaupungessa M aalask u n n ss a V u o s tonnu % koko pure lavastosta torma lavastosta % koko pure- tonna lavastosta /0koko höyry- Rek.- Rek.- Rek.- Rek.- tonna lavastosta % koko h ö y ry , , , , , , , , , , , U, , , , , , , , ,5

20 Aanaksona puheena olevassa suhteessa tapahtunut kehtys näkyy seuraavsta vuotussta keskmäärstä: P u r e l a v o a H ö y r y l a v o a V n o d e t Kaupungessa % koko pure- lavastosta I MaalaskumKsa Kaupungessa Maal ask uunssa Rektonna Rek.- tonna lavastosta, koko pure- ' Rek.~ tonna % koko höyrylavastosta Rek.- tonna ' koko löyry- I lavastosta ' : 44, , , , ' 4, , , 875 4, , , ,5: , , , , ,2 Jos höyrylavan tonnmäärä edellä estetyn perusteen mukaan muunnetaan purelavatonneks. havataan vuoden 94 lopussa kaupunken osalle tulevan a maalaskuntan osalle purelavatonna. Edellnen määrä vastaa 6,5 % a älkmänen 38,5 % pm elä va tonnen koko luvusta. Vähntään purelavatonnn nous lavaston kantavuusmäärä 94 vuoden päättyessä 8 kaupunk- a 4 maalaskunnassa. Nässä kunnssa ol todellnen a muunnettu kantavuusmäärä mantun vuoden lopussa seuraava: Pu re la vat H öyry lavat K o k o l a v a s t o K o t p a k k a. R e k - tonna lavastosta % rnaan pure- Rek. tonna lavastosta maan h ö y ry Rek.- tonna % maan la vaston todellsesta k an tavu u desta Purelavatonna /o maan Jä vaston m uunnetusta kan tavuudesta K a u p u n g t : H e l s n k ' 3, , , , V p u r , , , ,3 T u r k u , , , ,4 U u s k a u p u n k ' 6, , ,2 N k o la n k a u p u u k , , , ,9 R a u m a ,6 35 0, , ,6 M a a ra n h a m n a ' ' 4, , , ,7 Jo e n s u u ,8 377, ,8 30,8 M a a l a s k u n n a t : V å r d ö , , ,4 S a lm ' 5, 42 0, , ,2 K o v s t o , , , ,2 L a p p e e , , , ,0

21 Vtenä vme vuotena on purelavatonnen määrä puheena olevssa kunnssa ollut: K o t p a k k a lavastosta ;0koko maan tomra Purea va- lavastosta ; % koko maan lavastosta % koko maan lavastosta "/o koko maan Purelav.atonna Purelavatonna Purelavatonna Purelavatonna lavastosta %kok<) maan K a u p u n g t : H e l s n k , : 20, , , , V p u r , , , , ,3 T u r k u , ; 5, , , : 5,4 U u s k a u p u n k ,0 ' , , , ,2 N k o la n k a u p u n k , , , , ,9 R a u m a , , , , ,6.M aaranham na , , , , ,7 J o e n s u u , , , :,9 30,8 M a a l a s k u n n a t : V å r d ö , , , , ,4 S a lm , , , , ,2 K o v s t o , , , : 3, ,2 L a p p e e , ,9 0 35,9 220, ,0 Aanaksona tapahtunutta kehtystä valasevat seuraavat vuotuset keskmäärät : Ö K o t )> a k k a lavastosta ',, koko maan lavastosta koko maan 7 koko rnaan lavastosta Purelavatonna Purelavatonna Purelavatonna Purelavatonna lavastosta, 'Yo koko maa n K a u p u n g t : H e ls n k , : 7, , ,5 V p u r , , , : 7,9 T u r k u , , , ,3 U u s k a u p u n k , , , ,3 N k o la n k a u p u n k , , , ,0 R a u m a , , ,4 2 74' 4,3 M a a r a n h a m n a ,3 4 53, , , Jo e n s u u , , ,9 9 56,9 M a a l a s k u n t a t : V ä r d ö , , , ,3 S a lm... 39, ,9 522, ,0 K o v s t o , , , ,9 L a p p e e , , , ,7

22 Varsnkn Helsngn a Vpurn lavastoen merktys on sten vme akona erttän nopeast kasvanut. 2. M e r e n k u lk u lk e. Lavanklarercusten määrä. Lavanklarerauksa tapahtu vuonna 94 Suomen satamssa kakkaan , vastaten yhteensä rek.-tonnn kantavuusmäärää. Kun klarerausten luku vuonna 393 ol , vastaten rek.-tonnn kanta vuusmäärää, ol klarerausten luku 3 0 a kantavuusmäärä rele.-tonna penemp vuonna 94 kun edellsellä vuotena. Klarerattu tonnmäärä on ss vuonna 94 vähentynyt kokonasta 4.8 % edellsen vuoden vastaavasta määrästä. Vuonna 93 se kasvo 22,9 %. Suur vähennys vuonna 94 on, kuten o ennen manttn, varsn luonnollnen, os otetaan huomoon sodan aheuttama merlkenteen taantumnen vuoden vtenä vmesenä kuukautena. Kaksta klareraukssta tapahtu vuonna 94 ulkomasessa merenkulussa ( vuonna 93) a puhtaast kotmasessa merenkulussa 76 (2 2) klarerausta. Vastaavat kanta vuusmäärät- olvat: ulkomasessa merenkulussa ( ) rek.-tonna a kotmasessa (56 575) rek.- tonna. Ulkomasessa merenkulussa klareratun kantavuusmäärän vähennys vuonna 94 vastaa 4,8 % edellsenä vuotena ulkomasessa merenkulussa kla- reratusta tonnmäärästä. Kotmasessa merenkulussa klareratun kantavuus- määrän vähennys taas on 50,7 % vuonna 93 kotmasessa merenkulussa klareratusta tonnmäärästä. Kun puhtaast kotmasessa merenkulussa tapahtuneet lavanklareraukset evät anna okeata kästystä kotmasesta lavalkkeestä yleensä, koska lavat kotmasessa merenkulussa anoastaan erässä tapauksssa ovat klarerausvelvollset, e shen tässä knntetä tarkempaa huomota. Ulkomasessa merenkulussa vuonna 94 klareratusta tonnmäärästä klarerattn rek.-tonna kauppatarkotuksessa a rek.-tonna pakottavasta syystä ta muussa tarkotuksessa. Kauppatarkotuksessa klareratusta tonnmäärästä tulee taas rek.-tonna suoranasen ulkomasen merenkulun osalle, olla tarkotetaan ntä lavamatkoa, mtkä ovat tapahtuneet ulkomasen lähtösataman a ensmäsen suomalasen tulosataman takka v mesen suomalasen lähtösataman a ulkomasen määräsataman välllä, sekä rek.-tonna yhdstetyn kot- a ulkomasen merenkulun osalle, olla ymmärretään ntä matkoa, mtkä ulkomasesta satamasta tulevat takka snne menevät lavat ovat tehneet Suomen er sata man välllä. Lähnnä edellsenä vuotena klarerattn ulkomasessa kauppamerenkulussa kakkaan rek.-tonna, osta määrästä rek.-tonna klarerattn suoranasessa ulkomasessa a rek.-tonna yhdstetyssä kot- a ulkomasessa meren-

23 kulussa, pakottavasta syystä ta muussa tarkotuksessa klareratun tonnmäärän ollessa rek.-tonna. Suoranasessa ulkomasessa kauppamerenkulussa klarerattu tonnmäärä on sten vuonna 94 vähentynyt 36, % lähnnä edellsen vuoden vastaavasta määrästä; yhdstetyssä kot- a ulkomasessa kauppamerenkulussa klarerattu tonnmäärä on vähentynyt 52,4 % ; pakottavasta syystä ta muussa tarkotuksessa klarerattu tonnmäärä stävaston on kasvanut 32,4 %. Vuoden 93 vastaavat prosenttluvut olvat: suorananen ulkomanen kauppamerenkulku lsäännystä 25, o %, yhdstetty kot- a ulkomanen kauppamerenkulku lsäännystä 2,o % a pakottavasta syystä ta muussa tarkotuksessa tapahtuneet klarera ukset vähennystä 34,6 %. Vtenä vme vuotena tapahtuneta lavanklarerauksa vala see seuraava taulu: V ; o s Suoranasessa ulkomasessa merenkulussa Klarerauksa ulkomasessa merenkulussa Yhdstetyssä kot- a ulkomasessa merenkulussa Pakottavasta syystä ta muussa tarkotuksessa Y lteensä Klarerauksa kotmasessa merenkulussa Yhteensä klarerauksa R e k s t e r t o n n a A anaksona tap ah tu nut kehtys n ä k y y seuraavsta vuotussta keskm äärstä: V uodel Suoranasessa ulkomasessa merenkulussa Klarerauksa ulkomasessa merenkulussa Yhdstetyssä kot- a ulkomasessa merenkulussa Pakottavasta syystä ta muussa tarkotuksessa Yhteensä Klarerauksa kotmasessa merenkulussa Yhteensä klarerauksa R e k s t e r t o n n a Lastssa a panolastssa kulkeneet lavat. Suoranasessa ulkomasessa kauppamerenkulussa vuonna 94 maahan saapunesta lavosta ol 4 52, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, lastssa a 5 99, kantavuudeltaan rek.-tonna, panolastssa. Kantavuusmäärän mukaan ol ss saapu-

24 nesta lavosta 45,5 % lastssa a 54,5 % panolastssa. Edellsenä vuotena ol lastssa 45, % a panolastssa54,9 %. Lähtenestä lavosta ol vuonna 94 lastssa 8 640, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, a panolastssa l 970, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, vastaten lastssa lähteneden tonnmäärä ss 88,7 % a panolastssa lähteneden,3 % kakesta lähteneestä tonnmäärästä. Edellsenä vuotena olvat vastaavat prosenttluvut 92,8 a 7,2 %. Edellä estetystä luvusta näkyy, että melkonen määrä lavoa vuosttan saapuu tyhnä Suomeen ottamaan lasts ulkomalle vetäväks, mkä ohtuu pääasallsest stä, että mertse Suomesta tapahtuvaan tavarankuletukseen tarvtaan palon suuremp tonnmäärä kun mertse ulkomalta tuotavan tavaran kuletukseen. Pure- a höyrylavat Suomen ulkomasessa merenkulussa. Sama kehtyssuunta mkä pure- a höyrylavan keskseen suhteeseen nähden ana vmesn vuosn ast on lmennyt Suomen kauppalavastossa, että näet höyrylava n osuus purelavan rnnalla tulee yhä suuremmaks, on yleensä vallnnut myös maamme ulkomasta merenkulkua välttävn lavohn nähden. Vuonna 94 stävaston ol höyrylavan välttämä merenkulkulkenne penemp kun edellsenä vuonna. Koko tonnmäärästä, mkä vuonna 94 klarerattn suoranasessa ulkomasessa merenkulussa, tul purelavan osalle rek.-tonna el 26.3 % a höyrylavan osalle rek.-tonna el 73,7 %. Vtenä vme vuotena ovat vastaavat luvut olleet: P o relavat Höyrylavat Yhteensä V ; o s Rek.-toma 0 /O R-ek toma «Rek.-tonna P , , , : 25, , , , , , , , , , , ,0 Aanaksona 892' 90 tapahtunutta kehtystä osottavat seuraavat vuotuset keskmäärät: Purelavat Höyrylavat Yhteensä V n n. e t Rek.-tonna Rek.-toma -, Rek.-toma "/ , , , , , ,o : 29, ,s , , , ,o

25 Suomen ulkomasta merenkulkua välttävän läävän koko. Vertaamalla tosnsa klarerattuen pure- a höyrylavan lukua a ntten tonnmäärä nähdään, että Suomen ulkomasta merenkulkua välttävstä alukssta höyrylavat keskmääräseltä kantavuudeltaan ovat palon suuremmat kun purelavat. Verrattassa taas er vuosen keskkantavuusmäärä havataan sekä höyry- että purelavan kokoon nähden melkosa vahtelua. Suoranasessa ulkomasessa merenkulussa vuonna 94 klarerattuen purelavan keskkantavuus 0.non 02 rek.-tonna a höyrylavoen non 387 rek.-tonna; kakken klarerattuen lavan keskkantavuus taas ol non 223 rek.-tonna. Vtenä vme vuotena ovat nämä keskmäärät olleet: P u r e la v a t : H ö y r y la v a t : K a k k 90 rek.-tonna » » » » Aanaksona ovat vastaavat vuotuset keskmäärät olleet seura a va t : P u re la v a t : H ö y r y la v a t : K a k k rek.-tonna * » » » E r kansallsuuksen osallsuus Suomen ulkomasessa merenkulussa. Ne kansallsuudet, olla Suomen ulkomasessa merenkulussa nykyään on suurn merktys. ovat, pats suomalasta kansallsuutta, venälänen, ruotsalanen, noralanen, tanskalanen, saksalanen a brttlänen kansallsuus. Kakken kauppatarkotuksessa Suomeen tulleden vähntään 9 rek.-tonnn mttasten lavan kantavuusmäärästä 0aanaksona vuotusn keskmäärn manttuen kansallsuuksen osalle tullut seuraavat määrät: Tulleden lavan kansallsuus Kunkn kansallsuuden lavan kantavuus R e k s t e r t o a 0okoko kantavuudesta 892 ^9,') H no.) nuo *92- *9*) sot, l JU Suomalanen ä 43,r, ,8 V e n ä lä n e n ( , ,7 7,5 Ruotsalanen L2S23 5.:s , N o ralan en , ,o 0,4 'ranskalanen '. >6H , 9,5 0,3 Saksalanen ,6 7.s 0, ( 8,2 B r t tlä n e n ,3 4,s 9.5 9,6 Mun ,2 4,3 4,3 3, Yhteensä ' >56 loo.o 00,0 OO.0 00,o

26 Suomalasten lavan suhteellnen osuus tulleden lavan kantavuudesta, oka osuus vuonna 892 velä ol 49,8 %, on sten akaa myöten melkosest alentunut. Varsn huomattava on myöskn brttlästen lavan osuuden vähenemnen. Isonbrtannan lavat, otka akasempna vuosna säännöllsest lähnnä suomalasa ottvat osaa Suomen merlkenteeseen, ovat, vähtellen västyneet useden muden kansallsuuksen lavoen teltä, a olvat ne vsvuotskautena vasta vdennellä salla er kansallsuuksen kesken. Suurnta suhteellsta lsäännystä osottavat ruotsalaset lavat. Vtenä vme vuotena ovat vastaavat luvut olleet seuraavat: Tulleden lavan kansallsn* 90 IMU Rekstertonna Kunkn kansallsuuden lavan kantavuus / koko kantavuoesta Suomalanen ; ,3 39,6 40, 35,0 39,2 Venälänen ,6 7,0 7,9 8,9 0, Ruotsalanen ,6 2,6 0,9,9 6, Noralanen' ,0,7 2,2 3,3 00 O Tanskalanen ,0 8,5 7,9 8,6 6,8 Saksalanen , ,8 7,5 8, 9,4 6,7 Brttlänen ,5 0,4 8,9 9,3 8,4 M u u ,2 2,7 4,0 3,6,9 Yhteensä : ,o 00,0 00,0 00,o 00,0 Taulusta käy lm. että kakken yllämanttuhn kansallsuuksn kuuluvan lavan tonnmäärä täten vuonna 94 on absolutsest vähentynyt. Mtä er kansallsuuksen lavoen suhteellseen merktykseen tulee, on sekä suomalasten, venälästen että ruotsalasten osuus tulletten lavan kokonaskantavuudesta lsääntynyt edellseen vuoteen verraten. Kakken muden erkseen manttuen kansallsuuksen osuus on stävaston vähentynyt. Tosella salla kansallsuuksen kesken ol v. 94 Ruots Noran asemesta, olla v. 93 ol tämä sa. Jos anoastaan lastssa tulleet lavat otetaan huomoon, saadaan seuraava kuva aanaksona tapahtuneesta kehtyksestä, vuotusa keskmäärä käyttämällä:

27 Lastssa tulleden lavan. kansallsuus K u nkn kansallsuuden lavan kantavuus R e k s t e r t o n n a % koko kantavuudesta Su o m alanen ; ,4 63,6 66,9 59, V e n ä lä n e n ,4 4,4 5,7 4,5 R u o tsalan en ; ,6 6,4 7,4,4 N o r a la n e n ,8 5,3 4,3 6, Tanskalanen ,3 5,9 2,8. 4,8 Saksalanen ,7 6,5 8, 9,9 _ B r ttlä n e n ,6 5,6 3,0 2,8 M u u ,2 2,3,8, Y h teen sä ' ,0 00,o 00,o 00,0 Suomalasten lavan osalle on sten tullut suunnlleen kolme vdesosaa lastssa tulleden lavan kantavuudesta, a vasta vuosna on puheena oleven lavan merktys suhteellsest alentunut. Musta kansallsuukssta on ruotsalanen kansallsuus vähtellen kohonnut enssalle. Vmeks kulunena vtenä vuotena on er kansallsuuksen osuus tässä kohden ollut seuraava: Lastssa tulleden la van k a n sa llsuus R e k s t e r t o n n a K u n kn kansallsuuden la van kantavuus /0 koko kantava udesta Suom alanen , ,6 53,9 57, V enälän en ,8 4,3 4,2 4,5 4,9, Ruotsalanen ,0 4,0 9,7, 6,3 N o ralan en ,8 7,6 9, 0,3 5,9 Tanskalanen ,8 3,5 4,7 4,0 3,3 Saksalanen ,3 0,0 9,9 0,9 9,0 B rttlä n e n : ,3 3,5 4,2 3,4 2,6 M u u ,6,0,6,6 0,9 Yh te en sä ; ,0 00,o 00,0 00,o 00,0 Taulussa manttuen kansallsuuksen lavosta on sekä suomalasten, venälästen että ruotsalasten osuus vuonna 94 kasvanut, mutta kakken muden vähentynyt.

28 Kakken kauppatarkotuksessa Suomesta lähteneden vähntään 9 rek.- tonnn mttasten lavan kantavuusmäärä akaantu aanaksona vuotusn keskmäärn er kansallsuuksen osalle seuraava a tavalla: Lähteneden lavan kansallst as Kunkn kansallsuuden lavan kantavuus R e k s t e r t o n n a '»/ok ko kantavuudesta noo 90 9C5 luot- nuo 89L- L89Ö S u o m a la n e n : ,7 43,7 39,5 39,0 V e n ä lä n e n ,2 4,8 '6,7 7, R u o ts a la n e n ,3 7,2 9,4 2,3 N o r a la n e n ; ,8 9,3 9, s 0,4 T anskalanen ; ,2 8, 9,7 0,2 S a k s a la n e n ,5 7,8 0,8 8,3 B rttlä n e n ,2 4,S 9,7 9,f M u u , 4,3 4, 3, Y h teen sä ,0 00,0 00,0 00,0 Suomalasten lavan osuus lähteneden lavan kantavuusmäärästä on sten s u h tee llse st alentunut. Tuntuvaa suhteellsta vähennystä o so ttaa myöskn brttlästen lavan osuus. S u h tee llse s t enten kasvanut on ruotsalasten lavan merktys. Vtenä vme vuotena vastaavat lu v u t ovat olleet seuraa.vat: Lähteneden lavan kansallsuus R e k s t e - t o n : a Kunkn kansallsuuden lavan kantavuus / kohu kantavuudesta Suom alanen ,9 39,2 40, 35,5 40,2 V e n ä lä n e n ; ,4 6,9 7,8 8, 9,9 Ru o tsalan en ,0 2,7,0 2, 6,2 N o ralan en ; ,7,8 2, 3,4 0,9 Tanskalanen IO ,6 8,5 7,9 8, s h l Saksalanen : , , ,9 7,5 8, 9,4 6, B rttlä n e n ,3 0,5 9, 9,0 7,6 M u u , ,2 2,9 3,9 3,7 2,0 'Y h te e n sä ,o 00,0;00,0 00,0 00,o Myöskn lähteneden lavan suhteen on vuonna 94 huomattavssa kakken taulussa erkseen manttuen kansallsuuksen lavan tonnmäärän vähenemnen. Suomalasten, venälästen a. ruotsalasten lavan suhteellnen osuus on vuonna 94 kasvanut; muden kansallsuuksen lavan merktys stä vaston vähentynyt.

29 Kun verrattomast suurn osa lähtevstä lavosta on lastssa, ovat tulokset okseenkn samanlaset kun edellä on estetty, os anoastaan lastssa lähteneet lavat otetaan huomoon. Aanaksona on er kansallsuuksen osalle lastssa lähteneden lavan yhtesestä tonnmäärästä tullut seuraavat vuotuset keskmäärät: Lastssa lähteneden lavan kansallsuus R e k s t e r t.0n a Kunkn kansallsuuden lavan kantavuus % koko kantavuudesta I Û ' IHOr S u o m a la n e n ,5 42,8 38,5 V e n ä lä n e n ,7 3,8 5,4 6,2 R u o ts a la n e n , 7,8 9,7 2,4 N o rala n e n ,0 9,7 0,0 0,9 Tan skalanen , ,6 8,7 0,4 0,8 S a k s a la n e n , 7,8 0,8 7,8 B r t t l ä n e n ,2 5,6 0,3 0,3 M u u ,8 4,3 4,6 3,3 c* OO CO Y h teen sä ,0 00,0 00,o 00,0 Vmeks kulunena vtenä vuotena ovat vastaavat luvut olleet seuraavat: l, e k s 0 r t 0 n n a kastssa lähteneden lavan kantavuus Kunkn kansallsuude Lavan kantavuus 0 k,ko kantava ndesta 90, mu Suom alanen : ,6 39,3 40,8 36,2 4,4 V enälänen ; ; ,4 5,6 6,7 7,0 9,3 R uotsalanen ,0 2,3,,7 4, N oralanen ,o 2,3 2,3.3,8,3 T a n s k a la n e n l l, 9,0 8,2 9,3 7, Sak salan en ,4 7,2 7,5 8,6 6, B rttlä n e n ,0,2 9,3. 9,5 8,5 M u u ' 763; ,5 3, 4, 3,9 2,2 Yhteensä ' ,o 00,0 00,o 00,0 00,0 Edellä estetyt luvut verrattuna lastssa tulleta lavoa koskevn osottavat selväst, että suomalasten lavan merktys on palon penemp Suomen vennssä kun maan tuonnssa. Jos kauppatarkotuksessa sekä tulleet että lähteneet vähntään 9 rck.- tonnn mttaset lavat otetaan huomoon, saadaan seuraava kuva kehtyksestä aanaksona vuotusa keskmäärä käyttämällä: