Ajankohtaista STMn työsuojeluosastolta tammikuu 2013

Transkriptio

1 Ajankohtaista STMn työsuojeluosastolta tammikuu 2013 Yleistä Valvonnasta Säädöksistä Mielenkiintoista Kirsi Kyrkkö

2 Yleiset tavoitteet STM: Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 (SKS 2020) Hyvinvoinnille vahva perusta Pidempiä työuria työhyvinvoinnilla Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin Vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta Vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta

3 Yleiset tavoitteet Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset 2020 Elinikäinen työssäoloaika pitenee kolmella vuodella vuoteen 2020 mennessä. Tavoitetila vuonna 2020, luvut osoittavat muutosta verrattuna vuoteen 2010: Ammattitautien määrä vähenee 10 % Työpaikkatapaturmien taajuus alenee 25 % Työn aiheuttama haitallinen kuormitus vähenee: Koettu fyysinen kuormitus vähenee 20 % Koettu psyykkinen kuormitus vähenee 20 %

4 Työsuojeluneuvottelukunta (TSNK) toimikaudeksi Työsuojeluneuvottelukunta toimikaudeksi Puheenjohtaja: osastopäällikkö, ylijohtaja Leo Suomaa (neuvotteleva virkamies Hanna-Mari Pekuri) sosiaali- ja terveysministeriö Käsittelee työsuojelua koskien: periaatekysymyksiä, yhtenäistämistä, yhteistoimintaa, yleisiä toimintalinjoja, merkittäviä säädösvalmisteluasioita, merkittäviä suunnittelu- ja seurantahankkeita

5 Kansallinen kemikaaliohjelma (KELO) Väliarviointi ja tarkistus 2012 (2013) Jatketaan kansallisen kemikaaliohjelman toimeenpanoa. Ohjelmaa ja sen suosituksia on tarkistettu 1. REACH- ja CLP-asetusten tavoitteiden saavuttaminen ja uuden tiedon hyödyntäminen; 2. Altistumistiedot ja seuranta; 3. Yritysten ja muiden toiminnanharjoittajien kemikaalien riskinarviointi ja riskinhallinta; 4. Tuotteiden ja valmisteiden aiheuttamien kemikaaliriskien vähentäminen sekä 5. Kansainvälinen vaikuttaminen. VIESTINTÄÄ KEMIKAALIRISKEISTÄ TEHOSTETAAN

6 KELO väliarviointi uusia (U) toimenpidesuosituksia Kemikaaliriskien viestintää koskeva toimintaohjelma laaditaan v aikana (U) Lisätään viranomaisten osaamista ja selkeytetään työnjakoa kemikaalilain markkina- ja olosuhdevalvonnassa (U) Kannustetaan haitallisten kemikaalien korvaamista (U) Selvitetään väestön kemikaalialtistumista (U) Selvitetään eri lainsäädäntöjen erot ja synergiat riskinarviointi - ja hallintamenettelyjen osalta (U) Kehitetään riskien arviointi- ja hallintamenetelmiä kemikaalien yhteisvaikutuksista (U)

7 KELO väliarviointi uusia (U) toimenpidesuosituksia Edistetään nanomateriaalien terveys- ja ympäristövaikutusten tutkimusta sekä riskinarviointia ja -hallintaa tuotannossa ja käytössä sekä jätevaiheessa (U) Edistetään kosmetiikan turvallista ammattikäyttöä (U) Edistetään kuluttajatuotteissa käytettävien nanomateriaalien ja hormonitoimintaan vaikuttaviksi tunnistettujen aineiden aiheuttamien riskien arvioimista ja vähentämistä (U) Laaditaan kehitysyhteistyön ja viennin edistämisen näkökulmasta selvitys kansallisesta kestävästä kemikaalialan osaamisesta sekä ympäristöteknologian että hallinnon osalta (U)

8 KELOn toteuttaminen TTL:n Kemikaaliriskien hallinta kuntoon -hanke Vastaa mm. KELOn tavoitteeseen Selvitetään altistumista ja kehitetään riskinhallintaa työpaikoilla. Tavoitteena on tunnistaa ja priorisoida Suomessa merkittävimmät työperäiset kemikaalialtistumiset ja altisteet sekä kehittää niille riskinhallintakeinoja ja yleinen kemikaaliriskinhallinnan malli. Viestintää (kemikaaliriskeistä) unohtamatta! Linkittyy Työhyvinvointifoorumiin

9 Työhyvinvointifoorumi (THF) ja kemialliset tekijät Kemikaalifoorumi = Kemikaalivihi-hanke: Vuorovaikutteinen verkosto, joka luo yhteyden työpaikkojen välille tavoitteena kemikaaliturvallisuustason parantaminen yrityksissä (ml Stoffenmanager)

10 Valvonnasta

11 Työsuojeluhallinnon VALVONTA v Hallitusohjelmasta johtuen korostuvat Harmaan talouden torjunta Työurien pidentäminen

12 Harmaan talouden torjunta Työelämän pelisääntöjen valvonta: työsuhteen vähimmäisehtojen valvonta, ulkomaisen työvoiman käytön valvonta, tilaajavastuulain valvonta, työaikavalvonta, ajo- ja lepoaikavalvonta

13 Työurien pidentäminen Työn aiheuttaman haitallisen kuormituksen ehkäiseminen valvonnalla (asiakasväkivallan, haitallisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ja muun psykososiaalisen kuormituksen, käsin tehtävien nostojen ja siirtojen sekä toistotyön osalta) Työtapaturmien ehkäiseminen valvonnalla Kemikaalien turvallinen käyttö hallintamenetelmiä valvomalla Kosteus- ja homeongelmiin puuttuminen Työterveyshuollon toimivuuden varmentaminen valvonnalla

14 Työurien pidentäminen - KEMIKAALIEN TURVALLINEN KÄYTTÖ Valvotaan työpaikalla käytössä olevaa kemikaaliriskien (kemiallisten tekijöiden osalta) hallintajärjestelmää ja työpaikan työoloja ml. ktt ja kemikaaliluettelo Hankevalvontaa Osallistutaan KELOn toteuttamiseen mm. kemikaalialtistumista ja riskiviestintää koskevan suunnitelman laatimiseen yhteistyössä asianosasisten kanssa

15 Valvontahanke 2012: Ruostumattoman teräksen (ja happoteräksen) työstämisen Tavoitteita: Ruostumattoman teräksen ja happoteräksen työstäjien ilmoittaminen ASA-rekisteriin Ruostumattoman teräksen ja happoteräksen työstämisessä käytettävien aineiden ja menetelmien asianmukainen valinta ja käyttö työpaikoilla Työsuojeluriskien vähentäminen kemikaalien käytössä ja varastoinnissa Tietoisuuden lisääminen työpaikoilla kemikaaleja koskevista määräyksistä Määräysten vastaisten tuotteiden poisto markkinoilta

16 Valtakunnallinen ruostumattoman teräksen (ja happoteräksen) työstämisen valvontahanke 2012 Hanketta valvottiin mm. tarkastuslomakkeen avulla tarkastuksen_asialista.pdf

17 Työurien pidentäminen - KOSTEUS- ja HOMEONGELMIIN PUUTTUMINEN Valvotaan, että työpaikalla on kosteus- ja homeongelmien hallintaan toimivat käytännöt, ml asiantuntijan ja/tai työterveyshuoltoa. Valvotaan työpaikan työoloja. Valvonta kohdistuu julkiseen sektoriin ks

18 Työurien pidentäminen - Työterveyshuollon järjestämisen valvonta Työterveyshuollon toimivuuden varmentaminen kaikilla viranomaisaloitteilla tarkastuksilla Valvontaohje on valmistumassa

19 Työterveyshuollon järjestämisen valvontaohje (valmisteilla) Sekä työturvallisuuslaki että työterveyshuoltolaki käsittelevät työolojen vaaratekijöiden selvittämistä ja arviointia. Erityisesti työnantajan vastuulla on vaarojen selvittäminen ja arviointi (Työturvallisuuslaki 10 ). Työterveyshuollon vastuulla on työpaikkaselvityksen laatiminen (TthL 12 ) ja vaarojen ja riskitekijöiden terveydellisen merkityksen arviointi

20 Työterveyshuollon järjestämisen valvontaohje (valmisteilla) Tarkastuksella pyydetään nähtäväksi: sopimus työterveyshuollon järjestämisestä, työpaikkaselvitys ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Kiinnitetään huomiota myös lainsäädännön edellyttämiin terveystarkastuksiin ja sairauspoissaolojen seurantaan

21 Työterveyshuollon järjestämisen valvontaohje (valmisteilla) Työterveyshuollon tekemän työpaikkaselvityksen merkitys korostuu mm. Työterveyshuollon tekemän terveydellisen merkityksen arvioinnin ja työpaikkaselvityksen tulee sisältää terveyteen ja työkykyyn vaikuttavat kemialliset, biologiset ja fysikaaliset tekijät, joista on säädetty.. Työnantaja vastaa työpaikkaselvityksestä ja arvioi työpaikkaselvityksen sisällön

22 Työsuojeluhallinnon resurssit ja valvonta Työsuojeluhallinnolla on alle 500 henkilötyövuoden voimavarat. Näistä TSO:lla on noin 65 htv. Työsuojeluhallinto sai vuonna 2012 harmaan talouden torjuntaa koskeviin tehtäviin noin 15 uutta virkaa aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueille

23 Työsuojeluhallinto vv STM:n asettamana tavoitteena on edelleen nostaa tarkastusmäärää hallitusti ja laadusta tinkimättä siten, että tarkastuksia tehtäisiin vuonna Työsuojeluvalvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota valvonnan vaikuttavuuteen. Valvonnan vaikuttavuutta voidaan todentaa työolomittareilla ja vaikuttavuutta voidaan merkittävästi lisätä hyvin suunnitelluilla valvontahankkeilla. Yksittäisen tarkastuksen vaikuttavuutta on vaikea osoittaa

24 SKS* 2020 Työsuojelulinjaukset Hallitusohjelma Budjetti Runkosuunnitelma Resurssityöryhmä II Tulosohjaus Työsuojeluvalvonta *STM: Sosiaalisesti kestävä Suomi Markku Marjamäki

25 Runkosuunnitelma Keskeistä, mm. Turvallisuusjohtamisen ja työolosuhteiden valvonta Asiakaskysynnän kattava hoitaminen Valvonnan vaikuttavuus keskiöön tarkastusten hallittu määrän lisäys laadusta tinkimättä valvonnan organisointi hanketyön muotoiseksi sidosryhmäyhteistyön tehostaminen viestinnän nostaminen valvontaa tukevaksi välineeksi

26 Työsuojeluvalvonnassa sidosryhmäyhteistyöllä on keskeinen merkitys Keskiössä ovat verkoistoituminen, viestintä ja sidosryhmäyhteistyö Konserniyhteistyön lisääminen ja kehittäminen on tärkeää mm. Tulostavoitteita yhteensovittamalla

27 Säädössidonnaisia asioita

28 Suomi ratifioi suuronnettomuuksien torjuntaa koskevan sopimuksen ( ) suuronnettomuuksien torjuntaa koskevan Kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimuksen. Yleissopimus koskee suuronnettomuuksien torjuntaa teollisuudessa, ja sillä pyritään varautumaan vaarallisten aineiden käytöstä johtuviin onnettomuuksiin ja torjumaan niistä johtuvia seurauksia. Sopimuksessa määritellään suuronnettomuuden torjunnan periaatteet sekä työnantajien, viranomaisten ja työntekijöiden velvollisuudet ja oikeudet. Suomen lainsäädäntö kattaa jo nyt yleissopimuksessa määritellyt asiat

29 Työnantajan selvitettävä työaikoihin liittyvät vaaratekijät Työtapaturmien sekä työperäisten vammojen ja sairauksien on todettu lisääntyvän, kun viikoittainen työaika ylittää 40 tuntia. Tapaturmariskin suuruuteen vaikuttaa työajan keston lisäksi työn tauottaminen. Huomioimalla työaikoihin liittyvät haitta- ja vaaratekijät ehkäistään sairauspoissaoloja ja tapaturmia sekä lisätään työssä jaksamista. HE 201/2012 TTurvL muuttamisesta perustuu työmarkkinakeskusjärjestöjen syksyllä 2011 tekemään raamisopimukseen. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian

30 EU Kemikaaliasioiden kansallinen valmistelu STM - kemikaalilain ylin johto ja ohjaus; terveyshaittojen ehkäisy - yleiskoordinointi - kansanterveys ja työsuojelu - kosmetiikka YM - kemikaalilain ylin johto ja ohjaus; ympäristöhaittojen ehkäisy - biosidit, kv-sopimukset TEM - teollinen käsittely ja varastointi - tuoteturvallisuus Eduskunta MMM - kasvinsuojeluaineet, lannoitteet SM - pelastustoimi LVM - vaarallisten aineiden kuljetus Marilla Lahtinen

31 Kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet ja kemikaali-ilmoitukset oltava uuden asetuksen mukaisia lähtien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteiden pitää olla asetuksen 453/2010 mukaisia. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) kemikaalituoterekisteriin lähetettävät kemikaaliilmoitukset pohjautuvat käyttöturvallisuustiedotteeseen, myös kemikaaliilmoitukset pitää uusia

32 Kemikaalilain (744/1989) kokonaisuudistus ks. - vireillä /lausuntopyynnöt lakia on muutettu yli 40 kertaa - nyt vanha laki kumotaan uusi kemikaalilaki: yksiselitteiset ja selkeät säännökset mm. lain soveltamisalasta, eri viranomaisten tehtävistä, viranomaisten yhteistyöstä, hallinnollisista keinoista sekä lain tasolla edellytettävistä substanssiasioista ja asetuksenantovaltuuksista uusi laki voimaan ? Marilla Lahtinen

33 Kemikaalilainsäädäntö = Kemikaalilaki ja sen soveltamisalaan kuuluvat EU-asetukset (REACH & CLP) Lisäksi noudatettava olosuhdelainsäädäntöä: kemikaaliturvallisuuslaki (390/2005) + mm. A 856/ A valvonnasta 855/2012 työturvallisuuslaki (738/2002) + mm. A kemialliset tekijät työssä (715/2001) jäte-, ympäristönsuojelulainsäädäntö terveydensuojelulaki (763/1994) Marilla Lahtinen

34 Kemikaalivalvonta jatkossa Kemikaalivalvontatehtäviä keskitetään; Tukesille kaikki markkinavalvonta Tullille maahantuonti ja maastavienti AVIen työsuojelun vastuualueille olosuhdevalvonta työntekijän suojelun näkökulmasta ELY-keskuksille ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle olosuhdevalvonta ympäristönsuojelun näkökulmasta Kunnan kemikaalivalvontaviranomaiselle ei enää tehtäviä & samalla POL-AVIn ohjaustehtävä kemikaalilain osalta lakkaa Kemikaalilaki pois ympäristöterveydenhuollon laeista Marilla Lahtinen

35 Työturvallisuussäännöksiä valmisteleva kolmikantainen neuvottelukunta (TTN) asetettu kaudeksi Neuvottelukunta toimii STM:n apuna työturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Toimikunnan tehtävinä on mm. valmistella työturvallisuutta ja muuta työsuojelua koskevia säädöksiä, seurata ja edistää alansa eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä, seurata työturvallisuutta koskevaa tutkimusta ja antaa toimialaansa kuuluvista asioista lausuntoja. puheenjohtaja: johtaja Pertti Siiki (neuvotteleva virkamies Hanna- Mari Pekuri) sosiaali- ja terveysministeriö

36 Sähkömagneettisten kenttien lainsäädäntö 2004/40/EY Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille Periaatteena valmistelussa on ollut suojata kaikkia työntekijöitä sekä työnantajan velvollisuuteen tuntea työympäristö, jossa työnantaja teettää työtä: Työnantajan on arvioitava työympäristössä esiintyvien työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä vaarantavien tekijöiden merkitys työntekijöiden terveydelle. Ehdotus ei ole koskenut pitkäaikaisvaikutuksia

37 Sähkömagneettisten kenttien lainsäädäntö 2004/40/EY Valmistelun aikana ongelmaksi todettiin direktiivin mukaisten raja-arvojen soveltaminen terveydenhuollossa käytettävillä magneettikuvauslaitteilla tehtävään työhön. Neuvosto on hyväksynyt yleisnäkemyksen. Saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä (ajankohtaa on siirretty) Direktiivin hyväksymisen jälkeen perustettaneen TTN:ään kolmikantainen jaosto valmistelemaan kansallista täytäntööpanosäädöstä

38 Syöpädirektiivin 2004/37/EY muuttaminen Tarkoitus on parantaa riskin hallintaa, käsitellä hyväksyttäviä riskitasoja sekä mahdollisesti laajentaa direktiivin soveltamisalaa ottamalla huomioon uusia riskitekijöitä ja lisääntymiselle vaaralliset aineet. Asian käsittely Suomessa aloitetaan ehdotuksen valmistuttua. Komissio on valmistellut ehdotusta ja teettänyt mm. vaikutusanalyysin ehdotukseen liittyen

39 Kampaamoalan työsuojelua koskevaan direktiiviehdotukseen varauduttava myös Taustalla Kampaamoalan työsuojelua koskeva alan eurooppalaisten työmarkkinajärjestöjen puitesopimus (Coiffure EU:n ja UNI Europa Hair & Beauty:n European framework agreement on the protection of occupational health and safe..) =89&newsId=1286&furtherNews=yes Kansallisella tasolla on valmisteltu:

40 ns. Raskaudensuojeludirektiivi dir 92/85/ETY Komissio antoi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä annetun neuvoston muuttamisesta Ehdotuksen tarkoituksena on parantaa raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden suojaa. Käsiteltäneen Irlannin pj-kaudella ( ), TEM valmistelee

41 Nanomateriaaleja koskeva sääntely Komissio antoi tiedonannon nanomateriaaleja koskevasta sääntelystä (COM(2008)366 final. Jatkona tälle annettiin sääntelykatsaus COM(2012)572 final Nanomateriaalin määritelmästä on annettu komission suositus

42 Nanoteknologian turvallisen soveltamisen poikkihallinnollinen yhdyshenkilöverkosto pj Anneli Törrönen, STM Tehtävänä valmistella nanoteknologian hyödyntämiseen liittyviä turvallisuuskysymyksiä arvioida valtioneuvoston nanoteknologiaa koskevien yhteisten linjausten tarpeita lähivuosiksi tiedottaa nanoteknologian sovelluksista ja turvallisuudesta valmistella ehdotuksia nanoteknologiaan liittyvästä yhteistyöstä ja sen organisoinnista Työryhmän toimikausi on

43 Katso lisätietoja säädösvalmistelusta: tyosuojelu

44 Mielenkiintoista

45 Laatua johtamiseen Hyvinvointia työhön Johtamisen kehittämisverkosto kokoaa ja levittää hyvän johtamisen käytäntöjä ja esimiestaitoja työpaikoille. Ministeri Risikko: Johtamisen laatukriteerien, hyvien työkäytäntöjen ja paremman koulutuksen ansiosta Suomi on johtamisessa Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä. Työhyvinvointifoorumi STM:n koordinoima Työhyvinvointifoorumi levittää hyviä käytäntöjä ja tietoa työhyvinvointipalvelujen saatavuudesta tiivistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja tuottaa materiaalia työhyvinvoinnin kehittämiseen. Työhyvinvointifoorumin työ perustuu valtakunnalliseen ja alueelliseen verkostomaiseen toimintaan

46 Ammattitautien määrä on vähenemässä Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjattiin vuodelta 2010 yhteensä ammattitautia tai ammattitautiepäilyä eli 24 tapausta työllistä työntekijää kohden. Vuonna 2005 tapauksia oli 7038 (29,3 tapausta työssäkäyvää kohden) ja vuonna 2009 tapauksia oli (25,6 tapausta työssäkäyvää kohden). Ammattitautien ja ammattitautiepäilyjen määrä on laskenut vuodesta 2006 kaikissa muissa ryhmissä paitsi asbestisairauksissa, jossa tapausmäärät ovat edelleen suuret: Asbestin aiheuttamia ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä kirjattiin 933 tapausta (830 v. 2009)

47 Ammattitautien määrä Meluvammoja v kirjattiin kappaletta. Melu on yleisin ammattitaudin tai ammattitautiepäilyn aiheuttaja. Meluvammatapausten lukumäärä laski 8 % vuodesta Ammatti-ihotautien määrä (1059) laski hieman vuodesta 2009 (1188). Tuki- ja liikuntaelinten rasitussairauksia kirjattiin 700, niiden määrä väheni 13 %:lla vuodesta Hengitystieallergioita kirjattiin (1 173 v. 2009). Lisää aiheesta Työterveyslaitoksen verkkopalvelussa josta löytyy mm. tiedote ja Ammattitaudit 2010 julkaisu

48 Suomen työelämäpalkinto Berner Oy:lle Berner Oy:lle myönnettiin Suomen kolmas työelämäpalkinto ( ) Palkinnon myöntää Työelämäpalkinnon rahasto, jonka ovat perustaneet sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Palkinnon suojelija on Tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Palkinnon tavoitteena on pitää yllä yhteiskunnallista keskustelua ikääntyneiden työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta sekä tuottaa ja jakaa uusia hyviä käytäntöjä. Palkinto jaetaan toiminnasta tai innovaatiosta, joka on tukenut ikääntyneiden työhyvinvointia ja työssä jatkamista tai työllistymisedellytyksiä

49 Berner Senioriohjelmalla lisää työvuosia Bernerin senioriohjelmalla keskimääräinen vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä oli vuonna 2011 yrityksessä noussut 63,6 vuoteen. Johdon, esimiesten ja työntekijöiden yhdessä laatimaan senioriohjelmaan pääsevät mukaan 55 vuotta täyttäneet. Senioriohjelmassa laaditaan yhdessä esimiehen kanssa työurasuunnitelma, joka sisältää arvioinnin työtehtävien, työaikajärjestelyjen ja työolosuhteiden muutosten tarpeesta. Ohjelmaan kuuluvat mm. terveystarkastukset, työkykyohjelmat sekä seniorivapaat ehdolla, että työntekijä osallistuu työterveyshuollon ja työnantajan järjestämään fyysistä toimintakykyä ylläpitävään ohjelmaan)

50 Valtakunnallisen työturvallisuuskilpailun ykköstila jaettiin Lujatalo Oy:n ja Skanska Talonrakennus Oy:n kesken ( ) Kolmatta kertaa järjestetyn kilpailun voiton jakoivat Lujatalo Oy:n kohde Kiinteistö Kuninkaankatu Tampereelta ja Skanska Talonrakennus Oy:n kohde Asunto Oy Jyväskylän Ankkuri Jyväskylästä. Kilpailussa haettiin työmaata, jossa työturvallisuusasiat oli hoidettu esimerkillisellä tavalla. Kilpailun toteuttavat yhteistyössä STM, Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueet, Talonrakennusteollisuus ry, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Infra ry, Rakennusliitto ry, Ammattiliitto Pro ja Työturvallisuuskeskus. Voittajatyömaat palkitaan kunniakirjoilla erikseen järjestettävissä tilaisuuksissa

51 Turvallisuus alkaa minusta - työturvallisuuskilpailu Kilpailutyömaiden työturvallisuutta arvioitiin kolmella eri osa-alueella: turvallisuustasoa mitattiin TRmittarilla, kaikkien työmaalla työskentelevien työtapaturmien määrällä kilpailun aikana sekä rakennuttajan turvallisuustoiminnan tasolla. Työmaiden turvallisuuden arvioivat aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueen tarkastajat. Loppukilpailuun osallistuneille työmaille yhteensä kolme tarkastusta

52 Laaja työturvallisuushanke käynnistyy kuntaalalla Kunta-alan työpaikoilla toteutetaan laaja Turvallisuus hallintaan kuntatyössä -hanke vuosina Hankkeen avulla halutaan nostaa työturvallisuustoiminnan ja turvallisuutta tuottavan johtamisen arvostusta kaikilla kunta-alan työpaikoilla. Lisää tietoa hankkeesta: Työturvallisuuskeskuksen verkkopalvelussa ja työsuojeluhallinnon hankesivulta Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö

53 Vaara: kemikaaleja! Uusi verkkotyöväline muistuttaa työntekijöitä ja työnantajia vaarapiktogrammeista (Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirasto EU-OSHA ) ~15 % Euroopan työntekijöistä käsittelee vaarallisia aineita jokapäiväisessä työssään. Yksittäinenkin altistuminen jollekin vaaralliselle aineelle voi vahingoittaa; terveysvaikutukset voivat vaihdella lievästä silmä- tai ihoärsytyksestä astmaan, lisääntymisongelmiin, synnynnäisiin vammoihin ja syöpään. EU-OSHA haluaa varmistaa, että työntekijät ja työnantajat tuntevat uudet kemikaalien varoitusmerkit ja käsittelevät vaarallisia aineita huolella. Erityisverkkosivustolta saa mainitun työvälineen ja erilaisia koulutusvälineitä sekä ohjeasiakirjoja. Siellä voi myös tutustua usein kysyttyihin kysymyksiin CLP- ja REACH-asetuksista

54 Kiitos