Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Ylöjärven kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta

Transkriptio

1 Selvitys 1 (16) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Ylöjärven kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokitus lisättiin vesien ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004, vesienhoitolaki) 2a lukuun Vesienhoitolakia täsmennettiin pohjavesialueen rajojen määrittämisen ja luokituksen perusteiden osalta valtioneuvoston asetuksella vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) lisätyssä 2a luvussa. Pohjavesialueiden määrittämistä ja luokitusta koskeva ohje julkaistiin 11/2018. Pohjavesialueiden luokitus Aiemmin käytössä olleet pohjavesiluokat I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) ja II (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) muuttuivat 1 ja 2 luokkaan. Sen lisäksi käytössä ollut IIIluokka (muut pohjavesialueet) poistui. Pirkanmaalla on ainoastaan I ja II luokan alueita. Uuden lainsäädännön mukaan pohjavesialue luokitellaan 1luokkaan, mikäli alueen vettä käytetään tai tullaan käyttämään yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m 3 /d tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. 2luokkaan luokitellaan pohjavesialue, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksien perusteella soveltuu vedenhankintaan. Alue kuuluu pääsääntöisesti 2luokkaan, kun siellä muodostuu pohjavettä yli 100 m 3 /d, jos se myös muutoin ominaisuuksiltaan soveltuu vedenhankintaan. Uutena luokitukseen tulee mukaan Eluokka. Eluokan pohjavesialueen luokitus perustuu luonnontilaiseen tai luonnontilaisen kaltaiseen un pohjavedestä suoraan riippuvaiseen merkittävään pintavesi tai maain. Uuden lainsäädännön myötä luokkia on nyt viisi; 1, 2, 1E, 2E ja E. Pohjavesialueiden rajaus Pohjavesialueiden rajaus perustuu ainoastaan luonnontieteellisiin tekijöihin niiden tietojen pohjalta, jotka ovat käytössä kartoitushetkellä. Rajausmuutokset perustuvat pääsääntöisesti uuteen tutkimustietoon. Valtioneuvoston asetuksessa vesien ja merenhoidon järjestämisessä on tarkennettu, että muodostumisalue rajataan kohtaan, jossa maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja alueen maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Ympäristöhallinnon laatimassa ohjeessa (Pohjavesialueet opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan) tarkennetaan vielä, että muodostumisalueen maalajin tulee olla vedenjohtavuudeltaan vähintään hienonhiekan tasoa (D 50 = >0,060,2mm). Pohjavesialueen raja määritellään kohtaan, jossa pohjavettä johtavien maaperäkerrosten päällä on riittävän tiiviit pohjavettä suojaavat maakerrokset tai jossa pohjavettä johtavat maakerrokset päättyvät kallioon tai vettä huonosti johtavaan maaperään. Ohjeistuksessa mainitaan riittävän tiiviiksi kerroksiksi mm. yli 3 m paksut savi ja/tai silttikerrostumat (D 50 = <0,002 mm). Pohjavesialueiden luokat kertovat alueen vedenkäytöstä ja suojelutarpeesta. Pohjavesialueiden luokista ja rajoista ei tehdä valituskelpoista päätöstä. Pohjavesialueiden rajauksella ja luokituksella ei ole laissa itsenäisiä oikeusvaatimuksia, vaan vaikutukset tulevat aina, kuten ympäristösuojelulain kautta. Vaikka pohjavesialueiden rajauksella ei ole välittömiä oikeusvaatimuksia, palvelevat ne välillisesti ympäristöä koskevaa lainsäädäntöä. PIRKANMAAN ELINKEINO, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUS Kirjaamo PL 297, Tampere Ytunnus kirjaamo.pirkanmaa@elykeskus.fi

2 Selvitys 2 (16) Taulukko 1. Yhteenveto Ylöjärven pohjavesialueiden muutoksista. Pohjavesialue Rajausmuutos Vanha luokka Uusi luokka Hangasjärvi I 1 Haveri Kyllä I 1 Karusta I 1 Pitkäkangas I 1 Vilpeenharju Kyllä, muodostumisalue I 1 (Ranta10) Ylöjärvenharju Kyllä I 1E Haukikangas II 2 Hiittenhautakangas II 2 Leponiemenperä Kyllä II 2 Lintuharju A II 2 Lintuharju B II 2 Seitsemisharju A Kyllä II 2E Seitsemisharju B Kyllä II 2E Lisätietoa pohjavesialueiden rajaamisesta ja luokituksesta: > Vesi > Vesiensuojelu > Pohjaveden suojelu > Pohjavesialueet > (valitse) Pirkanmaan ELYkeskus Britschgi, Rintala ja Puharinen. Pohjavesialueet opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2018. Laki vesien ja merenhoidon järjestämisestä 2a luku (1299/2004). Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 2a luku (1040/2006).

3 Selvitys 3 (16) Pohjavesialue Hangasjärvi luokka Hangasjärvi kuuluu 1luokkaan, koska alueella on Hangasjärven vedenottamo. Ei rajausmuutoksia. Pohjavesialue rajautuu pääosin suoalueisiin, lännessä ja idässä myös kallioihin. Hangasjärven pohjavesialue on laaja kohtalaisen tasainen lajittuneen aineksen muodostuma, jossa on nähtävissä selvä kerrosrakenne. Sorakuopassa alueen länsiosassa aines on hyvin lajittunutta hiekkaa ja soraa. Muodostuman eteläreuna on tiivistä ja kivistä huonosti vettä läpäisevää moreenia, jonka pinnalla voi olla hienoa hiekkaa. Muodostuman länsiosan aines on selvästi karkeampaa kuin itäpuolella, jossa on hienoa hiekkaa. Kairausten perusteella maaperän paksuus on enimmillään noin 12 metriä. Hangasjärven lounaispuolella on kalliokynnys. Laskennallinen arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 700 m 3 /d. Pohjavesialueella sijaitsee ViljakkalanKyrönlahden vesiosuuskunnan Hangasjärven vedenottamo. Vedenotto on n. 70 m 3 /d.

4 Selvitys 4 (16) Pohjavesialue rajaus tai niiden muuttamisen perusteet Haveri luokka Haveri kuuluu 1luokkaan, koska alueella on Haverin vedenottamo, joka on merkitty varavedenottamoksi. Vedenottamolla on voimassa oleva vedenottolupa. Pohjavesialueen ja muodostumisalueen rajaa siirretään alueen länsiosassa n. 200 metriä luoteeseen päin Kyrösjärven rantaan saakka. Rajaa siirretään myös alueen itäosassa n. 100 metriä lounaaseen päin kulkemaan kallion korkeimman kohdan kautta. Lisäksi alueen eteläosan muodostumisalue poistetaan, koska alueella on tiiviitä savi ja silttikerroksia. Maakerrokset eivät ole hyvin vettä johtavia, eikä maaperä mahdollista veden merkittävää imeytymistä pohjavedeksi kyseisellä alueella. Rajausmuutokset perustuvat maaperäkartan tietoihin ja maastohavaintoihin. tai suunniteltu vedenhankinta selvitys tai tieto Pohjavesialue rajautuu pohjoisessa kalliomoreenimaastoon, suoalueeseen, jonka pohjamaana on lajittunut siltti sekä Kyrösjärveen. Kaakossa pohjavesialue rajautuu siltti ja savikerrostumiin. Haverin pohjavesialue on lajittuneen aineksen muodostuma. Pohjavettä muodostuu suurimmaksi osaksi alueen pohjoisosassa mäellä, jossa on soraa ja hiekkaa. Rantavoimat ovat levittäneet muodostumasta hienohiekkaa muodostuman eteläpuolelle. Vedenottamon kohdilla on erittäin huonosti vettä läpäisevää silttiä, rantaalueella ainakin 6 metriä. Ottamon kohdalla hienoaineksen alla on kapea harjumainen sora ja hiekkamuodostuma. Pohjaveden päävirtaussuunta on pohjoisesta etelään kohti vedenottamoa. Uusi laskennallinen arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 220 m 3 /d. Alueella on Ylöjärven Veden Haverin varavedenottamo. Ottamolla on voimassa oleva vedenottolupa. Sallittu vedenottomäärä on 2000 m 3 /d.

5 Selvitys 5 (16) Pohjavesialue Karusta luokka Karusta kuuluu 1luokkaan, koska alueella on Karustan vedenottamo, joka toimii varavedenottamona. Vedenottamolla on voimassa oleva vedenottolupa. Ei rajausmuutoksia. Pohjavesialue rajautuu kallioihin. Karustan pohjavesialue sijaitsee pohjoiseteläsuuntaisella harjulla, joka on kerrostunut kallioperän ruhjeen länsireunalle. Alueen eteläosan maaperä on kairausten mukaan hiekkaa ja soraa sekä silttiä ja moreenia. Maakerrokset ovat ohuita, kallio tai tiivis moreeni on 2,65,0 metrin syvyydellä maanpinnasta. Pohjaveden päävirtaussuunta on pohjoisesta etelään. Pohjaveden virtausta rajoittaa monin paikoin pohjavedenpinnan yläpuolella olevat kalliokynnykset. Alueen eteläosassa pohjavesi purkautuu sorakuoppien pohjalta puroon. Pohjavettä kerääntyy harjuun ympäröiviltä alueilta. Laskennallinen arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 270 m 3 /d. Alueella on Kurun vesiosuuskunnan Karustan varavedenottamo. Ottamolla on voimassa oleva vedenottolupa. Sallittu vedenottomäärä on 450 m 3 /d.

6 Selvitys 6 (16) Pohjavesialue Pitkäkangas luokka Pitkäkangas kuuluu 1luokkaan, koska alueella on Pitkäkankaan vedenottamo. Ei rajausmuutoksia. Pohjavesialue rajautuu lännessä pääosin kalliomoreenimaastoon ja idässä suoalueisiin. Pitkäkankaan pohjavesialue sijaitsee kapealla ja matalalla pohjoiseteläsuuntaisella harjulla. Harju sijaitsee laajan kalliomäen itärinteen juurella. Eteläosassa harju ilmeisesti sijaitsee kallioperän ruhjeessa. Aines on hyvin lajittunutta hiekkaa ja soraa. Kerrospaksuudet ulottuvat useasti yli 20 metrin syvyyteen alueen eteläpuolella. Pohjaveden päävirtaussuunta on pohjoisesta etelään kohti vedenottamoa. Vettä kerääntyy harjuun länsipuolella olevalta kallioalueelta, joka lisää muodostuman antoisuutta. Laskennallinen arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 350 m 3 /d. Alueella on Kurun vesiosuuskunnan Pitkäkankaan vedenottamo. Vedenotto on n. 200 m 3 /d.

7 Selvitys 7 (16) Pohjavesialue Vilpeenharju luokka Vilpeenharju kuuluu 1luokkaan, koska alueella on Vilpeen vedenottamo. Muodostumisalueen rajaa siirretään Kyrösjärven rantaviivan kohdalta vastaamaan Ranta10aineistoa. Pohjavesialue rajautuu pääosin hienohiekkakerrostumiin ja suoalueisiin, pohjoisessa Kyrösjärveen ja idässä kalliokynnykseen. Vilpeenharjun pohjavesialue on osa laajaa SisäSuomen reunamuodostumaa. Muodostuman aines on pääosin hiekkaista soraa ja soraista hiekkaa. Alueen länsiosassa lajittuneiden ainesten paksuus on jopa 50 metriä. Muodostumassa on osittainen moreenipeite. Myös syvemmällä muodostumassa esiintynee moreenia, joka katkoo alueen hydraulista yhtenevyyttä. Pohjaveden päävirtaussuunnat ovat etelään, lounaaseen ja kohti Kyrösjärveä. Kalliopinta on lähellä maanpintaa alueen itäosassa, mikä ohjaa pohjaveden virtausta. Alueen länsiosassa on kalliolaakso. Isotooppitutkimuksen (syksy 2018) mukaan vedenottamolle ei tapahdu rantaimeytymistä Kyrösjärvestä. Pohjavettä purkautuu alueen lounais ja eteläreunalta sekä mahdollisesti myös Pappilan lähteen kautta. Laskennallinen arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 1530 m 3 /d. Pohjavesialueella sijaitsee Ylöjärven Veden Vilpeen vedenottamo. Vedenotto on n. 200 m 3 /d.

8 Selvitys 8 (16) Pohjavesialue Ylöjärvenharju Eluokka Ylöjärvenharju kuuluu 1Eluokkaan, koska alueella on käytössä neljä vedenottamoa. Lisäksi alueella on havaittu pohjavedestä suoraan riippuvainen merkittävä. Ylöjärvenharjun ja EpilänharjuVillilä A välistä pohjavesialueen rajaa siirretään noin 900 metriä kohti Ylöjärveä. Rajausmuutos perustuu Ylöjärvenharjun ja EpilänharjuVillilä A pohjavesialueilla tehtyihin rakenneselvityksiin, joiden perusteella kallionpinta nousee monin paikoin pohjaveden pinnan yläpuolelle harjulla Teivon raviradan kohdalla. Pohjavesialueen raja on siirretty kohtaan, jossa kallionpinta on korkeimmillaan ja tässä kohtaa kulkee vedenjakaja. Pohjavesialue rajautuu pääosin hienohiekka ja silttikerrostumiin sekä kallio ja moreenimaastoon. Luoteis ja kaakkoisrajalla pohjavesialue rajautuu kalliokynnyksiin. Ylöjärvenharjun pohjavesialue on osa saumamuodostumaa, joka on muodostunut kahden jäätikkökielekkeen väliin jäätikön perääntymisvaiheessa. Ylöjärvenharju koostuu varsinaisesta jyrkkärinteisestä harjuselänteestä, jonka leveys vaihtelee metrin välillä sekä laajoista hiekkatasanteista ollen leveimmillään yli 2 km. Harjuselänteen aines on hyvin lajittunutta ja pyöristynyttä soraa ja hiekkaa. Ydinosassa on myös runsaasti pieniä kiviä. Harjun liepeillä on hiekkaisia rantakerrostumia, jotka ovat syntyneet muinaisen Itämeren vaiheiden aikana, kun aallokko kulutti ja kerrosti uudelleen harjun ainesta. Tästä johtuen harjun reunoilla on vuorotellen hienoaineksisia kerroksia ja harjusta huuhtoutunutta karkeampaa ainesta. Alueella on runsaasti suppakuoppia ja kalliopaljastumien rinteillä huuhtoutunutta moreenia. Maakerros on paksuimmillaan jopa 55 metriä ympäristöstään kohoavilla harjun osilla sekä kalliopainanteissa. Pohjaveden päävirtaussuunta on harjun pituussuunnassa, mutta kalliokynnykset ohjailevat virtauksia ja ruhjelaaksot keräävät pohjavettä vedenottamoiden kohdilla. Seismisten luotausten perusteella isompia ruhjelaaksoja on Pinsiön vedenottamon kohdalla koillislounassuuntaisena ja Julkujärven vedenottamon kohdalla luodekaakkosuuntaisena. Alueella on myös pienempiä ruhjeita. Pohjavesi virtaa Pinsiön alueella pohjoisesta, Julkujärven alueella virtausta tapahtuu luoteesta ja idästä, Ahveniston alueella pohjavettä virtaa luoteesta kaakkoon ja edelleen kohti Keijärven rantaa ja Saurion vedenottamoa. Pohjavesialueen kaakkoisrajalla esiintyy orsivettä. Pohjavesi purkautuu pääosin harjun liepeillä oleviin lähteisiin sekä ojiin ja puroihin. Harjun pohjoispuolella sijaitsevat Mäyräjärvi, Pihlajaniemenjärvi ja Lepojärvi sekä eteläpuolen Pikku Ahvenisto ja tämän kautta myös IsoAhvenisto purkavat vetensä harjuun. Ruhjelaaksot saattavat johtaa pohjavettä harjuun sen ulkopuolelta. Muodostuvan pohjaveden määrä on todennäköisesti arvioitua isompi. Uusi arvioitu laskennallinen muodostuvan pohjaveden määrä on m 3 /d. Alueella on suoraan pohjavedestä riippuvainen merkittävä, jonka perusteella alue saa Emerkinnän. Alueella on notkelma, jonka päähän sekä pohjoisrinteelle purkautuu pohjavettä. Notkelman keskellä kulkee puro ja lähtei

9 Selvitys 9 (16) syyttä on havaittavissa. Pohjavesi purkautuu PinsiöMatalusjokeen, jossa pohjavesi ylläpitää tärkeää raakkuesiintymää. Kasvillisuus kertoo pohjaveden vaikutuksesta. Alue on luonnonsuojelualue ja luonnontilainen. Pohjavesialueella sijaitsee kaksi Ylöjärven Veden vedenottamoa (Saurion ja Ahveniston vedenottamot) ja kaksi Tampereen Veden vedenottamoa (Julkujärven ja Pinsiön vedenottamot). Vuonna 2018 vedenotto oli Saurion vedenottamolla n m 3 /d, Ahveniston vedenottamolla n m 3 /d, Julkujärven vedenottamolla n. 830 m 3 /d ja Pinsiön vedenottamolla n m 3 /d. EpilänharjuVillilä (A) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys, päivitys , GTK. Ylöjärvenharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys, , GTK.

10 Selvitys 10 (16) Pohjavesialue Haukikangas luokka Haukikangas kuuluu 2luokkaan, koska alueella ei ole vedenottamoa, mutta alue soveltuu tutkimusten mukaan vedenhankintakäyttöön. Ei rajausmuutoksia. Pohjavesialue rajautuu moreeni ja suoalueisiin. Haukikankaan pohjavesialue on osa SisäSuomen reunamuodostuman pohjoispuolella sijaitsevaa katkeilevaa harjujaksoa. Harju on kerrostunut Joutsijärvi Kivineva Kalliojärvi kautta kulkevaan kallioperän murroslaaksoon. Muinaiset rantavoimat ovat levittäneet lajittunutta ainesta. Aines on pääasiassa hiekkaa, syvemmällä hienoainesten osuus on suurempi. Alueen pohjoisosassa esiintyy myös huonommin lajittunutta hiekkamoreenia, jonka vedenläpäisevyys on heikohko. Kairausten mukaan maakerroksen paksuus vaihtelee 0,7 yli 19,5 metriin. Kallionpinta on korkeimmillaan alueen pohjoisosassa. Pohjaveden päävirtaussuunta on harjun pituussuunnassa kohti etelää. Alueen eteläosassa pohjavesi purkautuu Joutsijärveen. Alueen laskennallinen arvioitu antoisuus on koko pohjavesialueella 280 m 3 /d. Alueella on tehty koepumppaus. Tutkitun pisteen arvioitu antoisuus on 40 m 3 /d. Ei vedenottamoita.

11 Selvitys 11 (16) Pohjavesialue Hiitteenhautakangas luokka Hiitteenhautakangas kuuluu 2luokkaan, koska alueella ei ole vedenottamoita tai suunnitteilla vedenottoa. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä ylittää 100 m 3 /d. Ei rajausmuutoksia. Pohjavesialue rajautuu suoalueisiin. Hiitteenhautakankaan pohjavesialue on harjumuodostuma, joka on kohtalaisen matala ja keskiosaltaan levinnyt laajasti länteen. Ainesta ei ole kovin paksua kerrosta pohjavedenpinnan yläpuolella. Pohjavettä purkautunee ympäröiville soille sekä lähteestä Hiittenhautakankaan eteläpuolelta. Laskennallinen arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 260 m 3 /d. Ei vedenottamoita.

12 Selvitys 12 (16) Pohjavesialue Leponiemenperä luokka Leponiemenperä kuuluu 2luokkaan, koska alueella ei ole vedenottamoa, mutta alue soveltuu tutkimusten mukaan vedenhankintakäyttöön. Pohjavesialueen ja muodostumisalueen rajaa siirretään alueen kaakkoisosassa noin 500 metriä kohti luodetta. Poistettavalla alueella on kairaustutkimusten mukaan paksut silttikerrokset kallionpintaan saakka. Lisäksi muodostumisalueen rajaa siirretään Keihäsjärven rantaviivan kohdalta vastaamaan Ranta10aineistoa. Pohjavesialue rajautuu luoteisosassa kallioon, pohjoisessa ja kaakossa silttikerrostumiin, lounaassa moreeniin ja koillisessa Keihäsjärveen. Leponiemenperän pohjavesialue on luodekaakkosuuntainen kohtalaisen matala harju. Joen luoteispuolella muodostuma on yhtenäinen selänne ja joen kaakkoispuolella muodostuma esiintyy erillisinä harjukumpareina. Aines on hiekkaa ja soraa. Välikerroksina on silttiä ja savea. Hiekkakuopassa savikerrokset ovat selvästi näkyvissä. Alueella on orsivettä, joka purkautuu hiekkakuopan pohjalle. Muodostumassa on rautasakan värjäämiä välikerroksia. Pohjaveden päävirtaussuunta on harjun pituussuunnassa kaakkoon. Pohjavettä purkautuu Keihäsjärveen. Uusi arvioitu laskennallinen muodostuvan pohjaveden määrä on 123 m 3 /d. Koepumppauksen perusteella arvioitu antoisuus on m 3 /d. Ei vedenottamoita.

13 Selvitys 13 (16) Pohjavesialue Lintuharju A A 2luokka Lintuharju A kuuluu 2luokkaan, koska alueella ei ole vedenottamoa, mutta alue soveltuu tutkimusten mukaan vedenhankintakäyttöön. Ei rajausmuutoksia. Pohjavesialue rajautuu pääosin suoalueisiin ja hienohiekkakerrostumiin. Itä ja länsiosassa on laaja kallioalue. Lintuharju A pohjavesialue on osa laajaa SisäSuomen reunamuodostumaa. Maaaines on pääosin hiekkaa ja soraa, paikoin välikerroksina on silttisempää ainesta ja kiviä. Lajittunutta ainesta on enimmillään 27 m syvyyteen asti. Eteläosan liepeet ovat pääosin hienoa hiekkaa, joka on levinnyt ohuena kerroksena muodostuman ulkopuolelle. Pohjoisrinteen alaosaa peittää savi, jonka alla lajittunut aines jatkuu muodostuman ulkopuolelle. Muodostumassa on osittainen moreenipeite, jonka paksuus on paikoin useita metrejä. Muodostuman pintaosissa on rantavalleja ja lohkareita. Kalliokynnykset katkovat alueen hydraulista yhtenevyyttä. Pohjavesi virtaa sekä etelään että pohjoiseen. Pohjavettä purkautuu pohjoisosassa lähteistä sekä aluetta reunustaville soille. Eteläosassa pohjavettä purkautuu rinteellä olevien ojien kautta, mutta vähemmän kuin pohjoispuolella, sillä hienohiekka on huonosti vettä läpäisevää. Alueen laskennallinen arvioitu antoisuus on koko pohjavesialueella 1300 m 3 /d. Alueella on tehty koepumppaus. Tutkitun pisteen arvioitu antoisuus on 100 m 3 /d. Ei vedenottamoita.

14 Selvitys 14 (16) Pohjavesialue Lintuharju B B 2luokka Lintuharju B kuuluu 2luokkaan, koska alueella ei ole vedenottamoa, mutta alue soveltuu tutkimusten mukaan vedenhankintakäyttöön. Ei rajausmuutoksia. Pohjavesialue rajautuu pääosin moreeni ja hienohiekkakerrostumiin sekä suoalueisiin. Lintuharju B pohjavesialue on osa laajaa SisäSuomen reunamuodostumaa. Muodostuma sijaitsee laajan ympäristöä korkeamman kallioalueen reunassa ja osittain sen päällä. Aines on huonosti lajittunutta ja sisältää runsaasti hienoainesta. Peittävänä maalajina on laajoilla alueilla moreeni. Karkeampaa hyvin vettä läpäisevää ainesta on vain paikoin. Muodostuman pinnalla on rantavalleja ja lohkareita. Alueella sijaitsee luodekaakkosuuntainen merkittävä kallioperän murroslaakso, jossa aines on hyvin vettä läpäisevää hiekkaa ja soraa noin 22 m syvyyteen asti. Murroslaaksoon liittyy toinen Hirvijärven suunnasta tuleva murroslaakso. Kallion pinta nousee useassa paikassa pohjavedenpintaa ylemmäs ja muodostaa näin erillisiä pohjavesimuodostumia. Pohjaveden pinnankorkeudet vaihtelevat voimakkaasti, mikä osoittaa alueen vettä johtavien vyöhykkeiden olevan epäyhtenäisiä. Alueen laskennallinen arvioitu antoisuus on koko pohjavesialueella 1100 m 3 /d. Alueella on tehty kaksi koepumppausta. Arvioitu antoisuus on murroslaaksossa 120 m 3 /d ja Kierukannanahteessa 100 m 3 /d. Pohjavettä purkautuu pääasiassa alueen pohjoispuolisille soille. Murroslaaksossa pohjavesi virtaa laakson suuntaisesti kaakkoon ja purkautuu ojien kautta Lavajärven suuntaan. Ei vedenottamoita.

15 Selvitys 15 (16) Pohjavesialue Seitsemisharju Eluokka Seitsemisharju kuuluu 2Eluokkaan, koska alueella ei ole vedenottamoa, mutta alue soveltuu tutkimusten mukaan vedenhankintakäyttöön. Lisäksi alueella on havaittu pohjavedestä suoraan riippuvaisia merkittäviä ekosysteemejä. Seitsemisharju A ja B pohjavesialueet yhdistetään, koska alueiden väliselle rajalle ei ole hydrogeologisia perusteita. Pohjavettä virtaa nykyisen pohjavesialueiden välisen rajan yli kohti pohjoista. Lisäksi muodostumisalueen rajaa siirretään vesistöjen rantaviivan kohdalta vastaamaan Ranta10aineistoa. Pohjavesialue rajautuu moreeni ja suoalueisiin sekä vesistöihin. Seitsemisharjun pohjavesialue sijaitsee pohjoiseteläsuuntaisella kapealla harjulla, joka kohoaa selvästi ympäristöstään. Harju on ns. vanha harju. Jäätikkö on edennyt sen yli, minkä vuoksi harjun päällä on moreenikerros. Moreenikerroksen paksuus on paikoin 4 m. Aivan alueen pohjoisosassa harjun lajittunut aines on hienoa hiekkaa ja silttiä, joka on vedenläpäisevyydeltään huonoa. LänsiAureentien pohjoispuolella on karkeampaa tiivistä kivistä hiekkaa. Välissä on kovia moreenimaisia kerroksia. Pohjavesialueen eteläosassa maapeite on pääasiassa hiekkaa tai hiekkamoreenia, missään ei havaittu soraa. Maapeitteen paksuun vaihtelee 717 m välillä. Kalliopinta on kairaushavaintojen perusteella ainakin alueen eteläosassa varsin tasainen. Pohjaveden päävirtaussuunta on harjun pituussuunnassa etelästä pohjoiseen. Pohjavettä purkautunee harjun itälaidalla Iso Seitsemisjärveen, Vähä Seitsemisjärveen, Ahvenlammiin ja lopuksi Aurejärveen. Pohjavettä purkautuu myös harjun sivuille ja lähteistä. Pohjavesialueen pohjoisosassa tehdyn koepumppauksen perusteella arvioitu antoisuus on 2025 m 3 /d. Uusi laskennallinen arvio muodostuvan pohjaveden määrästä koko pohjavesialueella on 1350 m 3 /d. Alueella on suoraan pohjavedestä riippuvaisia merkittäviä ekosysteemejä, joiden perusteella alue saa Emerkinnän. Ensimmäinen kohde on harjun itärinteellä, jonka alaosista purkautuu pohjavettä tihkupinnalle. Tihkupinnan koko on noin 10 m x 30 m. Alue on luonnontilainen ja alueella kasvaa pohjavedestä riippuvaisia uhanalaisia lajeja. Toinen kohde on harjun länsirinteellä. Ylempänä rinteessä on tihkupintoja luonnonsuojelualueen rajan yläosissa. Tihkupintoja on osin ojitettu ja ojiin purkautuu pohjavettä. Alempana rinteessä suon laidassa on useita vedellä täyttyneitä painanteita, joiden lämpötila vaihtelee 7,510 asteen välillä. Yksi altaista oli selvästi viileämpi ja selvästi pohjavesivaikutteinen. Pohjavesivaikutus rajautuu lähelle altaita ja altaisiin. Alaosa on merkitsevä lähdevaikutteinen luonnontilainen korpi. Ei vedenottamoita.

16 Selvitys 16 (16) LIITTEET Karttaaineisto kaikkien pohjavesialueiden osalta, josta käy ilmi alueen rajaus ja, jos kyse on muutoksesta, eroavaisuus aikaisempaan rajaukseen punaisella rajauksella. EpilänharjuVillilä (A) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys, päivitys , GTK. Ylöjärvenharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys, , GTK.