Kainuun POSKI Hyrynsalmen, Puolangan, Ristijärven ja Suomussalmen sora- ja hiekkamuodostumia. Maastoraportti. Hannu Rönty

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maankäyttö ja ympäristö Kuopio 93 / Kainuun POSKI 2011 Hyrynsalmen, Puolangan, Ristijärven ja Suomussalmen sora- ja hiekkamuodostumia Maastoraportti Hannu Rönty Hautakangas, Hyrynsalmi

2

3 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 2 Maastotyöt 2 Tulokset 3 Tarkistamatta jätetyt muodostumat 3 MUODOSTUMATIEDOT 4 MUODOSTUMAT KARTTALEHDITTÄIN Jaalanka Puolanka Kontiomäki Hyrynsalmi Lylykylä Yli-Näljänkä Hiisijärvi Moisiovaara Suomussalmi Kiannanniemi Tyrävaara Lentiira Ala-Vuokki Raate Juntusranta Hossa 51 LÄHTEET 53 KUVALIITTEET KARTTALIITTEET 1. Maastohavaintopisteet 2. Ehdotetut luotaus- ja kairauskohteet sekä merkittävimmät ja lupaavimmat muodostumat 3. Pohjavesialueet ja suojelualueet 1

4 YLEISTÄ Tämä maastoraportti on tarkoitettu lähinnä GTK:n sisäiseen käyttöön. Maastotyöt Kainuun POSKI-hankkeen maastotyöt Hyrynsalmen, Puolangan, Ristijärven ja Suomussalmen alueilla tehtiin kahdessa jaksossa kesä-heinäkuun aikana ja Maastossa tehtiin havaintoja pääasiassa Geotietoytimen Maa-ainestietokannassa olevista muodostumista. Maaainestietokanta perustuu pääosin jo 1970-luvulla tehtyihin soravarojen arviointeihin eli soraraportteihin (Koho 1974, Iisalo ). Tietokannan muodostumat ovat pääosin harjuja ja niiden lievealueiden muodostumia, mutta mukana on myös jonkin verran muita lajittuneita muodostumia kuten rantakerrostumia, reunamuodostumia, purkauskerrostumia, huuhtoutuneita moreenikerrostumia ja moreenipeitteisiä harjuja. Maastossa tarkistettiin mahdollisuuksien mukaan muodostumien rajauksia ja tehtiin havaintoja muodostumien aineksesta ja kerrostumien paksuudesta ottoalueilla ja muilla pienemmillä leikkauksilla. Osalle muodostumista tehtiin mahdollisia jatkotutkimuksia varten ehdotuksia luotauslinjojen ja kairauspisteiden sijaintipaikoiksi. Maastossa tehtiin havaintoja myös muutamista aktiivikäytössä olevista murskauskelpoisen moreeniaineksen ottoalueista ja kalliolouhoksista. Maastossa tehtiin lisäksi havaintoja ottoalueiden nykytilasta, laajennuksista ja uusista ottoalueista. Myös joitain vanhojen ottoalueiden rajauksia tallennettiin, mutta näitä rajauksia lienee mahdollista tehdä myöhemmin tarkemmin ja kattavammin toimistotyönä esim. vanhojen kartta-aineistojen, eriikäisten ilmakuvien, ajantasaisen maastotietokannan ja laserkeilausaineistojen avulla. Maastohavainnot on tehty Maapeli-ohjelmalla piikitys- ja profiilipisteinä ja rajaus- ja tutkimuslinjaehdotukset profiiliviivoilla, ja ne voidaan tallettaa myöhemmin Geotietoytimen tietokantaan. Havaintopisteiden tiedot ovat hieman yksityiskohtaisempia kuin tässä raportissa esitetyt muodostumien kuvaukset. Muodostumilla liikuttaessa tallennettiin lisäksi sijaintitietoja päivittäisiksi GpsLog-tiedostoiksi. Maastotöiden aikana kiinnitti huomiota muodostumarajausten ja niiden tunnusten hankala kiinnittyminen vanhaan karttalehtijakoon, muodostumien suuri määrä ja usein pieni koko. Maastoraportissa on ehdotettu useille karttalehdille jakautuneiden saman muodostuman osien liittämistä yhteen, joidenkin samantyyppisten muodostumien yhdistämisiä sekä muutamien muodostumien jakamista uudelleen. Jossain vaiheessa voisi ehkä harkita myös koko vanhan tunnusjärjestelmän muuttamista. Yksi mahdollisuus voisi olla tunnusnumeroiden antaminen harjujaksoittain, jolloin muodostumat olisivat aina ensisijaisesti osa tiettyä harjujaksoa eivätkä karttalehteä. Toinen tulevaisuuden maastotöiden kannalta merkittävä parannus olisi tarkkojen ja kattavien laserkeilausaineistojen saaminen tutkimusten tausta-aineistoksi. Laserkeilausaineistot tulevat todennäköisesti olemaan hyvin tärkeässä osassa tulevaisuuden maa-ainesinventoinneissa, sillä niiden avulla muodostumien ja ottoalueiden rajaaminen sekä massojen laskenta selkeytyy ja tarkentuu huomattavan paljon. 2

5 Tulokset Maastohavaintopisteitä tehtiin yhteensä 220 kpl ja muodostumakuvauksia 193 kpl. Kuvatuista muodostumista on Hyrynsalmella 24, Puolangalla 50, Ristijärvellä 13 ja Suomussalmella 106. Uusina muodostumina rajattiin yksi purkauskerrostuma ja yksi moreenipeitteinen harju. Rajausmuutoksia ehdotettiin yhteensä 12 muodostumalle. Muodostumista ja niiden aineksesta otettiin lisäksi yhteensä 1850 digikuvaa, joita voidaan tarvittaessa tallettaa Geotietoytimeen tai muihin GTK:n kuvapankkeihin. Muodostumille tehtiin 21 luotausehdotusta ja 9 kairausehdotusta. Muodostumista luokiteltiin paikallisesti merkittäviksi 7, melko merkittäviksi 18 ja lupaaviksi 11 kappaletta. Yleisesti ottaen Maa-ainestietokannan muodostumarajaukset ja 70-luvulla laadittujen soraraporttien ainestiedot pitävät maastohavaintojen perusteella hyvin paikkansa. Muodostumille tehtiin vain vähän rajausmuutoksia. Muodostumarajaukset ovat tosin pääsääntöisesti paljon pienempiä kuin maaperän yleiskartalla (MP200) esitetyt lajittuneen aineksen rajaukset, mutta tämä johtuu erilaisen kartoitusmittakaavan lisäksi siitä, että muodostumarajauksista on jätetty pois ohuimmat ja hienorakeisimmat lajittuneet kerrostumat. Tarkistamatta jätetyt muodostumat Läheskään kaikista Maastotietokannassa olevista Kainuun pohjoisosan muodostumista ei tehty maastohavaintoja eikä muodostumakuvausta. Tarkistamatta jääneet muodostumat ovat pääasiassa joko eri syistä maa-aineksenottoon soveltumattomia (esim. suojeltuja tai geologisesti arvokkaita harjumuodostumia, 1-luokan pohjavesialueita tai esimerkiksi asutuksen, tiestön tai virkistyskäytön takia maa-aineksenottoon soveltumattomia muodostumia) tai vähämerkityksisiä, pieniä tai ohuita muodostumia. Tarkistamatta jäivät myös pääsääntöisesti ne muodostumat, joilla ei ollut mainittavia aineksenottoalueita tai ajokelpoista tieyhteyttä. Huomattavimmat aineksenottoon soveltumattomat harjualueet Kainuun pohjoisosassa ovat: Hyrynsalmella Portinsärkkä, kirkonkylän ympäristön harjualue, Pikkaraisenkangas sekä Joutensärkän-Ryötinsärkän harjujakso. Puolangalla Ukonkangas-Huuhkajakangas, Kolkonkankaan-Kinkelikankaan- Törmäinkankaan harjujakso, Luhtakangas-Pyssykangas, Pettävänvaaran- Vääränsärkkien harjujakso, Latvakankaan alue, Kiiskiskangas sekä Paakananharjun- Voipuankankaan harjujakso. Ristijärvellä Valkeisenkangas ja Halkokankaan-Patamankankaan harjualue. Suomussalmella Hossan laaja harjualue, Perangan-Lounajan harjujakso, Pärsämönjärven-Iso-Öllörin harjujakso, Hepoharju-Julmakangas, Korkealaisensärkän harjualue, Omonssinsärkän-Syväjärvensärkän harjujakso sekä Jumalissärkän- Tökönsärkän-Ryötinsärkän pitkä harjujakso. Suurin osa näistä harjualueista on joko harjujensuojelualueita tai Valtakunnallisesessa harjujen moninaiskäyttötutkimuksessa ja 1980-luvuilla inventoituja arvokkaita harjualueita. Arvokkailla harjualueilla ei ole varsinaista suojelullista lainsuojaa, mutta niiden arvoilla on kuitenkin merkitystä maa-ainesluvista päätettäessä (Kovalainen et al. 2000, Karinkanta 2001). 3

6 MUODOSTUMATIEDOT Muodostumista on esitetty seuraavia tietoja: Muodostuman nimi, tunnus ja kunta Muodostumatunnukset ja nimet on otettu tietokannasta. Jos muodostumia ehdotetaan yhdistettäviksi, tunnuksia voi olla useita ja muodostumia myös viereisiltä karttalehdiltä. Tällöin suurin muodostuma on mainittu yleensä ensin ja pienemmät muodostumat sen jälkeen. Kukin muodostumatunnus on mainittu raportissa vain kerran. Usean muodostuman ryhmässä ensimmäisen muodostuman nimi on myös ehdotus uuden muodostuman nimeksi. Kahdelle uudelle maastokohteelle on ehdotettu uutta tunnusta tietokantaan. Muodostuman yleiskuvaus Yleiskuvauksessa on kuvattu lyhyesti muodostumatyyppi ja muodostuman merkittävimmät piirteet, soraraporttien arvioon perustuva vallitseva lajite (A, B tai C, jossa A: murskauskelpoinen aines mm, B: soravaltainen aines 2-60 mm, C: hiekkavaltainen aines 0,06-2 mm) ja pohjavesialueen luokitus (1-, 2- tai 3-luokka). Lisäksi yleiskuvauksessa on maininta muodostuman mahdollisista geologisista arvoista ja suojelutilanteesta. Pohjavesi- ja suojelualuetiedot perustuvat mahdollisimman ajantasaisiin tietokantoihin. Maastohavainnot Maastohavainnot ovat pääasiassa ottoalueilta tehtyjä leikkaus- ja aineshavaintoja sekä arviointeja jäljellä olevan aineksen määrästä. Maalajien lyhenteet ovat Lo lohkareet, Ki kivet, Sr sora, Hk hiekka, kahk karkea hiekka, hhk hieno hiekka, Si siltti, kisr kivinen sora, hksr hiekkainen sora, srhk sorainen hiekka, kisrmr kivinen soramoreeni, HkMr hiekkamoreeni, SiMr hienoainesmoreeni. Ilmansuunnat on merkitty lyhenteinä N-NE-E-SE-S-SW-W-NW. Muodostuman jäljellä olevaa ainesmäärää on arvioitu soraraporttien massamääräarvioiden perusteella seuraavasti: vähän (alle m³), jonkin verran (noin m³), kohtalaisesti (noin m³) ja runsaasti (yli m³). Lisäksi tehtiin havaintoja mm. aineksenottoa rajoittavista tekijöistä kuten tiestöstä, asutuksesta ja rannoista sekä muodostuman virkistys-, luonto- ja maisema-arvoista. Muodostuma on lopuksi voitu arvioida maaaineksenoton kannalta paikallisesti merkittäväksi, melko merkittäväksi tai lupaavaksi. Kuvat Muodostumalta otetut digikuvat kuvausaiheen mukaan ryhmiteltynä. Kuvien numerointi on sama kuin alkuperäinen juokseva numerointi. Tietokantaan mahdollisesti tallennettaville kuville voidaan luoda myöhemmin erillinen tunnus. Osa kuvista voidaan paikantaa tarkasti samaan aikaan talletettujen GpsLog-sijaintien avulla. Kuvaliitteessä on kuvia kaikkien paikallisesti merkittävien ja melko merkittävien muodostumien ottoalueista sekä muutamista geologisesti arvokkaista tai mielenkiintoisista muodostumista. Tehtävää Ehdotus toimistolla tehtävistä tietokannan tarkistuksista ja muutoksista. Suurin osa tehtävistä on muodostumien aineksenotosta johtuvia massojen tarkistuksia. Massojen tarkistus nykymenetelmin voi kuitenkin olla aiheellista tehdä joka tapauksessa lähes kaikille muodostumille. Muut tehtävät ovat muodostumien yhdistämisiä ja rajausten muuttamisia. Joitakin muodostumia on lisäksi ehdotettu poistettavaksi tietokannasta. Jatkotutkimukset Ehdotuksia maastossa tehtävistä luotauslinjoista ja kairauksista. 4

7 MUODOSTUMAT KARTTALEHDITTÄIN Luettelossa ovat mukana pelkästään maastossa havainnoidut muodostumat Jaalanka Sahinselkä ja , Puolanka Kahdesta osa-alueesta koostuva B-valtainen, ohut ja kapea harju- ja/tai rantakerrostuma pitkän moreeniselänteen laella. Maastohavainnot: Kerrostumassa on kaksi ottoaluetta, joista pienempi E-osan ottoalue on metsittynyt. W-osan ottoalueen luiskat ovat 1-3 m ja aines lähinnä kisr, pohjalla Lo. Ainesta on murskattu. Kapeat liepeet ovat srhk. A/B-lk ainesta on jonkin verran jäljellä molempien ottoalueiden W- ja E-puolilla, mutta kerrostuman päällä kulkeva tie rajoittaa tällä hetkellä aineksenottoa. Kuvat: (W-osan ottoalue), (E-osan ottoalue). Tehtävää: Muodostumien yhdistäminen ja massojen tarkistus? Kitkankangas , Puolanka Matala ja leveähkö B/C-valtainen harju, jonka keskellä on kapea pääselänne. Molemmilla loivilla kyljillä on matalia rantavalleja. 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Muodostumassa ei ole ottoalueita. Pääselänteen tieleikkauksissa on W-osassa 0,5 m kisr ja E-osassa 0,5 m hksr. Leveät liepeet ovat Hk ja hhk. Soraraportissa on arvioitu aineksen olevan muodostuman sisäosissa pintaa hienorakeisempaa, jopa Si. B-lk ainesta on jonkin verran jäljellä, mutta sen käyttöä rajoittaa muodostuman laella kulkeva tie. C-lk ainesta on kohtalaisesti jäljellä muodostuman liepeillä ja ympärillä, mutta siitä on ilmeisesti suurin osa hhk. Lajittunut kerrostuma on MP200-kartalla huomattavasti rajattua muodostumaa laajempi. Rajatun muodostuman W-puolella lajittuneen kerrostuman aineksenottoa rajoittavat lisäksi mökit, tiestö ja rannat. Kuvat: (muodostuman W-osa), (muodostuman keskiosa), (muodostuman E-osa ja SE-lieve). Alakangas , Puolanka Matala B/C-valtainen harjukerrostuma moreenin päällä. 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: NW-osan ottoalueen leikkaukset ovat 1-3 m ja aines lähinnä srhk (pinnalla ilmeisesti 0,5 m rantakerrostumaa, jonka alla Hk- ja Sr-kerroksia), pohjalla vähän Ki ja Lo. C-lk ainesta on jonkin verran jäljellä, mutta tie rajoittaa paikoin aineksenottoa NW-osassa. A/B-lk ainesta (kisr ja Lo) on soraraportin mukaan arvioitu olevan myös jonkin verran muodostuman keski- ja E-osissa heti ottoalueen SE-puolella. Kuvat: (NW-osan ottoalue). Alakangas , Puolanka (ks. kuvaliite) Melko matala ja leveä C-valtainen harju, jonka SE-osassa erottuu kapeahko pääselänne. 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Pääselänteen SW-kyljellä olevan, osin metsittyneen ottoalueen luiskat ja leikkaukset ovat 3-5 m ja aines srhk ja hksr (ylinnä Sr-kerros ja sen alla paksuja Hk- kerroksia ja ohuempia Sr-raitoja). Ki on läjitetty vähän ottoalueelle. Leveät liepeet ovat srhk, Hk ja hhk. B-lk ainesta lienee kohtalaisesti ja C-lk ainesta runsaasti jäljellä ottoalueen NW-puolella. Lajittunut kerrostuma on MP200-kartalla huomattavasti rajattua muodostumaa laajempi. Tiestö rajoittaa 5

8 aineksenottoa vain vähän SE-osassa. Harjun laella on ilmeisesti vanha jäkälänkeruuasema. Paikallisesti melko merkittävä muodostuma. Kuvat: (ottoalue ympäristöineen). Jatkotutkimukset: Pääselännettä ja ottoalueen ympäristöä voisi tutkia luotaamalla tai kairaamalla. Patjarasi , Puolanka Ohut A/B-valtainen harju- ja/tai rantakerrostuma moreenin päällä. Kerrostuman keski- ja SE-osa muodostavat kapean selänteen, NW-osassa on matalia allekkaisia rantavalleja. Maastohavainnot: Keskiosan matalan ja metsittyneen ottoalueen luiskat ovat 1-1,5 m ja aines kisr tai huuhtoutunutta kisrmr. Kivet ovat kohtalaisesti pyöristyneitä. Ainesta on murskattu. A/B-lk ainesta on jonkin verran jäljellä ottoalueen molemmin puolin. Kuvat: (ottoalue ja rantavallien tieleikkauksia). Lautinjärvi , Puolanka Matala B/C-valtainen harju. 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Harjun NW-osan pienen, metsittyneen ottoalueen luiskat ovat 2 m ja aines srhk, jonkin verran Ki. B/C-lk ainesta on kohtalaisesti jäljellä. B-lk ainesta lienee eniten SE-osassa, mutta ranta rajoittaa hieman sen käyttöä. Kuvat: (ottoalue). Autionperä , Puolanka (ks. kuvaliite) Matala ja leveä B/C-valtainen harju. 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Harjun keskellä on laajahko, äskettäin harjun W-osaan laajennettu ottoalue. Ottoalueen E-osa on metsittymässä. Ottoalueen leikkaukset ovat 2-5 m ja aines hksr ja srhk, jonkin verran hhk- ja Si-välikerroksia. Ki ja Lo on läjitetty ottoalueen W-osassa. Ottoalueen E-osassa ainesta on murskattu ja tehty öljysoraa/asfalttia. Harjun S-liepeen osin metsittyneen ottoalueen luiskat ovat 2-5 m ja aines srhk. Ulommat liepeet ovat pääosin Hk. B-lk ainesta on kohtalaisesti jäljellä harjun NW-osassa ja C-lk ainesta melko runsaasti keskiosassa ja S-liepeessä. Tiestö ja asutus rajoittavat hieman aineksenottoa. Törmäpääskyjä. Paikallisesti merkittävä muodostuma. Kuvat: (keskiosan ottoalue), (S-liepeen ottoalue). Rytisuo , Puolanka Ohut, paikoin selännemäinen B-valtainen huuhtoutunut moreeni-ja/tai rantakerrostuma moreeniselänteen pinnalla. Maastohavainnot: Pienen ja matalan, osin pusikoituneen ottoalueen luiskat ovat 1 m ja aines kisr. Kaivettu pohjavedenpinnan tasoon. Ainesta on jonkin verran jäljellä kerrostuman keski- ja SE-osassa, mutta sen käyttöä rajoittaa kerrostuman päällä kulkeva tie. Ympäristössä on muutamia vastaavanlaisia pääosin tiestön alla olevia kerrostumia. Eniten B-lk ainesta lienee ottoalueen NW-puolella Ison Rytiselän kerrostumissa. Kuvat: (ottoalue). Jokilahti , Puolanka Pienehkö B-valtainen huuhtoutunut moreenikerrostuma. 6

9 Maastohavainnot: Pusikoituneen ottoalueen luiskat ovat 2,5 m ja aines lähinnä kisrmr tai kisr. A/B-lk ainesta on melko vähän jäljellä. NW-puolisessa Jokikankaan kerrostumassa samantapaista ainesta lienee edelleen kohtalaisesti. Seudulla on luultavasti enemmänkin vastaavantapaisia pieniä ja ohuita kerrostumia. Kuvat: (ottoalue), 2351 (erään N-puolisen moreenikummun tieleikkaus). Liskolamminharju , Puolanka Melko matalan harjun kapea B-valtainen pääselänne, jota reunustavat ohuehkot C-valtaiset lievekerrostumat. Maastohavainnot: Muodostumassa ei ole ottoalueita. Pääselänteen kyljellä on pinnalla ainakin 0,5 m hksr ja jonkin verran Ki, SW-liepeellä 0,5 m srhk ja hhk, vähän Ki. B-lk ainesta lienee pääselänteessä melko runsaasti, mutta alue on sijainniltaan varsin syrjäinen. Melko lupaava muodostuma ja kohtalainen maa-ainesreservi, johon ei kohdistu rajoitteita. Kuvat: (SW-lieve), (pääselänne). Tehtävää: Harjualue koostuu kuudesta pienehköstä osa-alueesta, jotka sijoittuvat kahdelle karttalehdelle. Osa-alueet voisi kenties yhdistää toisiinsa. Massojen tarkistus? Kotalammen harju , Puolanka (ks. kuvaliite) Melko matalan B/C-valtaisen harjun leveähkö, tasalakinen pääselänne. Pääselännettä reunustavat laajahkot, hajanaiset C-valtaiset deltamaiset lievemuodostumat ja-kerrostumat sekä useat lammet. 2-lk pohjavesialue. Harjun keski- ja SE-osat ovat geologisesti paikallisesti arvokkaita. Maastohavainnot: Pääselänteen NW-osassa on kaksi ottoaluetta. W-puolisen hieman metsittyneen ottoalueen luiskat ovat 2-4 m ja aines hksr ja kisr, reunoilla srhk. Ainesta on murskattu. Ottoalueella on ammuskeltu. E-puolisen metsittyneen ottoalueen luiskat ovat 7 m ja aines hksr. Alueen pohjalle on läjitetty runsaasti Ki. B-lk ainesta on pääselänteessä runsaasti jäljellä, mutta rajoitteet estävät sen käytön ottoalueiden E- puolella. B-lk ainesta on kuitenkin edelleen jonkin verran tai kohtalaisesti jäljellä ottoalueiden välissä ja osin pohjalla. Paikallisesti melko merkittävä muodostuma. Ei aineksenottoa keski- ja SEosiin. Kuvat: (W-puolinen ottoalue), (E-puolinen ottoalue). Tehtävää: Harjualue koostuu peräti kahdestatoista pienehköstä osa-alueesta. Osa-alueet voisi ainakin osittain yhdistää toisiinsa. Massojen tarkistus. Nappikangas , Puolanka Laajahko, ohut C-valtainen rantakerrostuma moreenin päällä sekä pieni, ilmeisesti huuhtoutunut selännemäinen A/B-valtainen moreenikerrostuma heti tien N-puolella. Kerrostumien E-puolella on muutamia geologisesti paikallisesti arvokkaita kaaridyynejä. Maastohavainnot: Tien N-puolisen ottoalueen luiskat ovat 1-2 m ja aines lähinnä kisrmr tai kisr, pohjalla runs. Lo. Kivet ovat melko heikosti pyöristyneitä. Kaivettu huuhtoutumattoman moreenin pintaan. Ainesta on murskattu. A/B-lk ainesta lienee melko vähän jäljellä ottoalueen W-puolella. C-lk ainesta (srhk, Hk ja hhk) on kohtalaisesti jäljellä tien N- ja S-puolilla. Kuvat: (ottoalue), 2273 (tien S-puolinen luiska). Rapakkosuo , Puolanka Pieni C-valtainen harju, jonka N-reunalla on ilmeisesti B-valtainen selänne. Maastohavainnot: NW-reunan pienen metsittyneen ottokuopan leikkaus on 4 m ja aines srhk ja hksr, jonkin verran Ki. 7

10 B-lk ainesta lienee jonkin verran jäljellä N-osan selänteessä. S- ja E-osat ovat Hk ja hhk. Muodostuman E-puolella on muutamia kaaridyynejä. Kuvat: (ottokuoppa ja N-reunan selänne). Jatkotutkimukset: N-osan selännettä voisi kenties tutkia luotaamalla tai kairaamalla, vaikka B-lk ainesmäärä lieneekin melko vähäinen. Muodostumalla on hyvä tiesijainti lähes vailla rajoitteita. Suojoenkangas , Puolanka Laajahko, ohuehko B-valtainen purkauskerrostuma tai huuhtoutunut moreenikerrostuma, jonka pinnalla on pieniä uomia ja niiden välisiä selänteitä. Kerrostuma sijaitsee paikallisen jääjärven leveän purkausuoman alaosassa uoman NW-reunalla. Maastohavainnot: Kerrostuman keskiosan ottoalueen luiskat ovat 3-5 m ja aines kisr ja hksr. Ottoalueella on ammuskeltu. A/B-lk ainesta on kohtalaisesti jäljellä tien ja ottoalueen molemmin puolin. Uloimmat NE- ja SWpuoliset kerrostumat ovat soraraportin mukaan hieman heikommin lajittunutta huuhtoutunutta kivistä moreenia. Tiestö ja jokseenkin syrjäinen sijainti rajoittavat hieman aineksenottoa, mutta muodostuma on silti melko lupaava. Kuvat: (ottoalue), 2187 (S-osa tien vieressä). Kapustakangas , Puolanka (ks. kuvaliite) Ohuehko B-valtainen purkauskerrostuma tai huuhtoutunut moreenikerrostuma. Kerrostuma sijaitsee paikallisen jääjärven leveän purkausuoman alaosassa uoman suulla. 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Kerrostuman S-reunalla on äskettäin laajennettu ottoalue, jonka luiskat ovat 2-4 m ja aines lähinnä kisr. Ainesta on murskattu. A/B-lk ainesta on jonkin verran jäljellä ottoalueen NW-puolella. Tie ja ranta rajoittavat kerrostuman S-reunan käyttöä. Kerrostuman NE-osassa ja rajatun kerrostuman ympärillä lienee lisäksi kohtalaisesti hieman heikommin lajittunutta huuhtoutunutta kivistä moreenia. MP200-kartalla lajittuneen aineksen alue on huomattavan laaja. Paikallisesti melko merkittävä muodostuma. Kuvat: (ottoalue), (kerrostuman NW-puolisen maaston tieleikkauksia). Laajakangas ja , Puolanka Leveähkö B/C-valtainen harjumuodostuma tai jääjärven purkaukseen liittyvä lajittunut kerrostuma? Muodostuma sijaitsee paikallisen jääjärven leveän purkausuoman alaosan E-reunalla, ilmeisesti kahden uoman välissä. Muodostuma on mahdollisesti osittain kallion päällä. Maastohavainnot: Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinnalla ja matalissa tieleikkauksissa aines on kisr, hksr ja srhk. TVL:n 70-luvulla tekemien seismisten luotausten perusteella B-lk ainesta on kohtalaisesti muodostuman keskiosassa ja C-lk ainesta kohtalaisesti muodostuman keski- ja lieveosissa. Hieman syrjäinen mutta lupaava muodostuma. Kuvat: Tehtävää: Muodostumien yhdistäminen ja massojen tarkistus? Jatkotutkimukset: Muodostumaa voisi edelleen tutkia luotaamalla tai kairaamalla. Avainlampi , Puolanka (ks. kuvaliite) Ohuehko B-valtainen purkauskerrostuma ja/tai huuhtoutunut moreenikerrostuma. Kerrostuma sijaitsee paikallisen jääjärven purkausuoman alaosassa uoman SE-reunalla. 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Alueella on laajahko, äskettäin W-suuntaan laajennettu ottoalue. Ottoalueen E- osa on metsittynyt. W-osan leikkaukset ovat 4 m ja aines lähinnä kisrmr, pinnalla kisr ja Ki, 8

11 pohjalla kohtalaisesti Lo. Ainesta on murskattu. Kaivettu paikoin pohjaveden tasoon. Ottoalueen N- osan leikkaukset ovat 3-5 m ja aines hksr, kisr ja srhk. A/B-lk ainesta lienee edelleen kohtalaisesti jäljellä ottoalueen NW-puolella ja mahdollisesti myös tien S-puolella. Kerrostuman E-osan parhaiten lajittunut B/C-lk aines on pääosin käytetty, jonkin verran jäljellä N/NE-osassa. MP200-kartalla lajittuneen aineksen alue on huomattavasti muodostumarajausta laajempi. Paikallisesti melko merkittävä muodostuma. Kuvat: (ottoalueen W-osa), (ottoalueen NE-osa), (muodostumarajauksen NW-puolinen, pinnaltaan runsaskivinen alue ja ottoalueen NW-reuna). Tehtävää: Muodostumarajauksen voisi kenties tehdä koko tulkitun purkauskerrostuman laajuisena profiiliviivan mukaisesti. Massojen tarkistus? Kuikkakangas , Puolanka Suurehkon harjun leveä ja tasalakinen, osin deltamainen B-valtainen pääselänne. 2-lk pohjavesialue. Pääselänteen keski- ja SE-osat ovat geologisesti paikallisesti arvokkaita. Maastohavainnot: Pääselänteen NW-osan ottoalueen luiskat ovat 2-4 m ja aines kisr ja Ki, jonkin verran Lo. A/B-lk ainesta on pääselänteessä 70-luvulla tehdyn seismisen luotauksen perusteella runsaasti jäljellä, mutta rajoitteet estänevät aineksenoton keski- ja SE-osissa. NW-osassa A/B-lk ainesta lienee kuitenkin myös kohtalaisesti. Melko lupaava alue. Ei aineksenottoa keski- ja SE-osiin? Kuvat: (NW-osan ottoalue) Jatkotutkimukset: NW-osaa voisi edelleen tutkia luotaamalla tai kairaamalla. Purtilolammenharju , Puolanka Suurehkon harjun NE-liepeen kumpuileva ja osin tasalakinen, C-valtainen rinnakkaisselänne. 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: N-osassa tien vieressä olevan tasalakisen kummun ottoalueen leikkaus on 5 m ja aines srhk. B/C-lk ainesta on kohtalaisesti jäljellä muodostuman N- ja keskiosassa, S-osassa rannat rajoittavat aineksenottoa. Ottoalueen NW-puolisessa selänteessä on metsittyneitä ottoalueita, joiden aines on hksr ja srhk ja sitä on enää vähän jäljellä. Kuvat: (N-osan ottoalue). Särkilamminlangas , Puolanka Suurehkon harjun SE-pään leveä ja tasalakinen C-valtainen deltamainen lieve. 2-lk pohjavesialue. Muodostuman SW- ja SE-puolilla on useita osittain geologisesti paikallisesti arvokkaita kaaridyynejä. Maastohavainnot: Muodostuman NW-osassa on osin metsittynyt ottoalue, jonka leikkaukset ovat 2-4 m ja aines srhk ja Hk, vähän Ki. Pinnalla on paikoin 1 m hhk. C-lk ainesta on melko runsaasti jäljellä, mutta se on ilmeisesti keski- ja SE-osissa pääosin hhk. Aineksenottoa rajoittaa hieman muodostuman yli kulkeva maantie. Kuvat: (NW-osan ottoalue). Pykälikönkangas , Puolanka Ohut, ilmeisesti B/C-valtainen huuhtoutunut moreenikerrostuma. Kerrostuma sijaitsee suuren, jäätikön alla virranneen sulavesiuoman W-reunalla. Maastohavainnot: Kerrostuman SW-reunalla on useita pieniä, pusikoituneita ja paikoin roskaisia ottokuoppia, joiden luiskat ovat 1-3 m ja aines hksr, jonkin verran srhk ja kisr. 9

12 B/C-lk ainesta lienee jonkin verran jäljellä NW-osassa. Melko huono tie. MP200-kartalla lajittuneen aineksen alue on huomattavasti muodostumarajausta laajempi. Kerrostuman NW-, SW- ja SE-puolilla on useita moreeniin kuluneita jäätikönalaisia sulavesiuomia ja samantapaisia ohuita, huuhtoutuneita moreenikerrostumia. SW-puolella suurimman uoman reunoilla on lisäksi muutamia hyvin ohuita C-valtaisia lajittuneita kerrostumia. Aineksenottoa rajoittaa yleisesti kerrostumien ohuus ja tiestön puute. Kuvat: (SW-reunan ottokuoppia). Tehtävää: Kerrostuma on merkitty tietokantaan vain lajitepolygonina (Hk), eikä sen massoja liene syytä tarkistaa. Saukonniemi , Puolanka Pieni C-valtainen harju. Maastohavainnot: Muodostuman NW-pään osin metsittyneen ottoalueen luiskat ovat 3-8 m ja aines Hk ja hhk, vähän srhk. C-lk ainesta on edelleen kohtalaisesti jäljellä ottoalueen ympärillä, mutta tiestö ja asutus rajoittavat aineksenottoa. Maisemallisesti herkkä N/NE-suuntaan. Törmäpääskyjä. Kuvat: (NW-pään ottoalue) Puolanka Mutkala , Puolanka Matala C-valtainen harju, jonka NW-osa on kapea ja selännemäinen, SE-osa leveä ja tasalakinen. Maastohavainnot: Muodostuman keskiosan ottoaluetta on äskettäin laajennettu hieman W- suuntaan. Ottoalueen luiskat ja leikkaukset ovat 4 m ja aines Hk ja srhk. C-lk ainesta on kohtalaisesti jäljellä ottoalueen molemmin puolin, B-lk vähän W-puolella. Asutus rajoittaa aineksenottoa harjun NW-päässä. Kuvat: (keskiosan ottoalue). Järvenpää , Puolanka (ks. kuvaliite) B/C-valtainen harju, jonka pääselänteen N-puolella on leveä C-valtainen lieve. 1-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Harjun pääselänteessä on kaksi melko suurta, osin hieman metsittynyttä ottoaluetta. Pääselänteen pohjalle kaivetun W-osan syvän ottoalueen luiskat ovat yhteensä 7-18 m ja aines hksr, jonkin verran Ki. E-osan ottoalueen leikkaukset ovat 3-12 m ja aines pääselänteessä hksr, N-liepeessä srhk ja Hk. Ottoalueella on ammuskeltu. B-lk ainesta on kohtalaisesti jäljellä pääselänteessä ottoalueiden välissä. C-lk ainesta on jäljellä melko runsaasti. Muodostuman aineksenottoa rajoittaa lähinnä pohjaveden pinnan syvyys ja paikoin asutus. Paikallisesti melko merkittävä muodostuma. Kuvat: (W-osan ottoalue), (E-osan ottoalue), (E-osan ottoalueen N-reuna). Jatkotutkimukset: Ottoalueiden pohjia voisi kenties tutkia kairaamalla pohjavedenpinnan tason selvittämiseksi, ellei tätä ole jo tehty. Lauttavaara , Puolanka Pieni ja ohut B-valtainen huuhtoutunut moreenikerrostuma. Maastohavainnot: Kerrostuman keskellä olevan hyvin matalan ottokuopan luiskat ovat 0,5 m ja aines Sr, jonkin verran Ki ja Lo. 10

13 B-lk ainesta on vähän jäljellä lähinnä tien N-puolella. Kuvat: (ottokuoppa). Tehtävää: Kerrostuma on merkitty tietokantaan vain lajitepolygonina (Hk), eikä sen massoja liene syytä tarkistaa. Rönninkorpi , Puolanka Ohut, paikoin vallimainen C-valtainen rantakerrostuma tai muu lajittunut kerrostuma. Maastohavainnot: Muodostuman keskiosassa maantien vieressä on metsittynyt ja hieman roskainen ottokuoppa, jonka luiskat ovat 2 m ja aines Hk. Kaivettu ilmeisesti lähelle pohjaveden tasoa, pohja on sammalen peitossa. Muodostuman SW-päässä on pieni ottokuoppa, jonka leikkaus on 1 m ja aines srhk. Muodostumarajauksen W-puolella on lisäksi moreenin pintaan asti kaivettu matala ottoalue, jonka luiskat ovat 0,5-1 m ja aines kisr. C-lk ainesta lienee muodostumassa jonkin verran jäljellä tien molemmin puolin, mutta tiestö ja vähäinen kerrospaksuus rajoittavat aineksenottoa. MP200-kartalla lajittuneen aineksen alue on huomattavasti muodostumarajausta laajempi. Kuvat: (keskiosan ottoalue ja maantien E-puoli), (SW-pään ottoalue), (W-puolinen ottoalue ympäristöineen) Tehtävää: Muodostumarajausta voisi kenties laajentaa W-suuntaan profiiliviivan mukaisesti. Massojen tarkistus? Kilpakangas , Puolanka (ks. kuvaliite) B/C-valtainen harju, jonka pääselänteen N-puolella on leveähkö C-valtainen lieve. 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Harjun pääselänteessä on melko suuri, E-osastaan metsittynyt ottoalue, jonka luiskat ja leikkaukset ovat 3-7 m. Aines on pääselänteessä hksr, kisr ja srhk, N-liepeessä srhk ja Hk. A/B-lk ainesta lienee eniten pääselänteen W-osassa. Ainesta on murskattu. Ottoalueella on ammuskeltu. B-lk ainesta on kohtalaisesti jäljellä pääselänteessä ottoalueen molemmin puolin ja ilmeisesti myös sen pohjalla. Myös C-lk ainesta on kohtalaisesti jäljellä. Paikallisesti melko merkittävä muodostuma. Kuvat: ja (ottoalueen W-osa), (ottoalueen N-reuna), (ottoalueen E-osa). Jatkotutkimukset: Ottoalueen pohjaa voisi kenties tutkia kairaamalla pohjavedenpinnan tason selvittämiseksi ja sen alapuolisen kerrospaksuuden määrittämiseksi, ellei tätä ole jo tehty. Lippolankangas , Puolanka Matala ja leveä B/C-valtainen harju, jonka keskellä on hyvin loivapiirteinen B-valtainen pääselänne ja sen ympärillä leveät C-valtaiset liepeet. 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Pääselänteen W-kärjessä on osin metsittynyt ottoalue, jonka luiskat ovat 3-5 m ja aines hksr ja srhk, vähän KiSr. Ottoalueella on ammuskeltu ja se on hieman roskainen. Törmäpääskyjä. B/C-lk ainesta on runsaasti jäljellä harjun keskiosissa. Liepeillä aineksenottoa rajoittavat rannat, tiestö ja asutus. Muodostuma on varsin lupaava ja hyvä maa-ainesreservi, mutta sillä on merkitystä myös pohjavesi- ja virkistysalueena. Kuvat: (W-kärjen ottoalue). Jatkotutkimukset: Muodostuman keskiosaa voisi tutkia luotaamalla, ellei tätä ole jo tehty. 11

14 Tanssikangas , Puolanka Matala C-valtainen harju tai muu katkonaiseen harjujaksoon liittyvä lajittunut kerrostuma. Maastohavainnot: Muodostuman keskiosassa on pieni, osin metsittynyt ottoalue, jonka luiskat ovat 3-4 m ja aines srhk ja Hk. Törmäpääskyjä. C-lk ainesta on kohtalaisesti jäljellä lähinnä ottoalueen W- ja NW-puolilla. MP200-kartalla lajittuneen aineksen alue on huomattavasti muodostumarajausta laajempi, mutta kerrostumat lienevät hyvin ohuita. Kuvat: (ottoalue ympäristöineen). Kapustakangas , Puolanka (ks. kuvaliite) Leveä ja melko korkea C-valtainen harju. 1-lk pohjavesialue. Harjun W-kärjen metsittynellä ottoalueella on vedenottamo. Maastohavainnot: Harjun E-osan keskellä on äskettäin E-suuntaan laajennettu suurehko ottoalue, jonka leikkaukset ovat 5-18 m ja aines Hk, vähän srhk ja Ki. Ainesta on mahdollisesti murskattu jonkin verran. Harjun W-osassa on osittain metsittynyt ottoalue, jonka luiskat ovat 4-6 m ja aines Hk. Ottoalueella on ammuskeltu ja sinne on läjitetty maa-aineksia. C-lk ainesta on edelleen runsaasti ja B-lk ainestakin jonkin verran jäljellä harjun keski- ja E-osissa. Aineksenottoa rajoittaa keski- ja E-osissa lähinnä pohjaveden pinnan syvyys ja W-osassa lisäksi vedenottamon läheisyys ja tiestö. Paikallisesti merkittävä muodostuma. Lähellä kirkonkylää sijaitseva Kapustakangas on mahdollisesti tällä hetkellä aineksenoton kannalta Puolangan merkittävin yksittäinen harjumuodostuma, mutta se on samalla myös merkittävä pohjavesialue. Kuvat: (W-osan ottoalue), (E-osan ottoalue). Pyssylampi , Puolanka Suuren C-valtaisen harjun S-osa. 2-lk pohjavesialue. Muodostuman N-kärki kuuluu geologisesti valtakunnallisesti arvokkaaseen Luhtakankaan-Pyssykankaan C-valtaiseen harjualueeseen. Maastohavainnot: Muodostuman N-kärjen osin pusikoituneen ottoalueen luiskat ovat 4-6 m ja aines Hk, vain vähän Sr. C-lk ainesta on melko runsaasti jäljellä maantien molemmin puolin sijaitsevissa korkeissa kummuissa ja kohtalaisesti tasaisessa S-osassa. B-lk ainesta lienee jonkin verran lähinnä maantien NW-puolisissa kummuissa. Maantie ei rajoita kovin paljon aineksenottoa, vaikka se kulkeekin alueen poikki. Alue on toisaalta maisemallisesti hieman herkkä ja sen kautta kulkee retkeilypolku. Ei aineksenottoa ainakaan N-kärkeen? Kuvat: (N-kärjen ottoalue ympäristöineen), (Luhtakankaan-Pyssykankaan harjualueen näkymiä ja tieleikkauksia). Konkarinsuo , Puolanka Ohuehko B-valtainen huuhtoutunut moreeni- tai purkauskerrostuma. Muodostuma sijaitsee paikallisen jääjärven leveän purkausuoman alaosassa uoman E-reunalla. Muodostuman E- ja SEpuolella on laaja mutta ohuehko lajittuneen aineksen alue ja valtakunnallisesti arvokas dyynialue. Muodostuman N-puolinen kumpumoreenialue on puolestaan geologisesti paikallisesti arvokas. Maastohavainnot: Kerrostuman S-kärjessä on äskettäin NW-suuntaan laajennettu ottoalue, jonka leikkaukset ovat 2-3 m ja aines lähinnä kisrmr tai kisr, E-reunalla lisäksi Sr ja Hk. Ainesta on murskattu ja siitä tehdään parhaillaan asfalttia. Kaivettu paikoin huuhtoutumattoman moreenin ja orsi- tai pohjaveden tasoon. Muodostumarajauksen S-puolella on lisäksi useita metsittyneitä ottoalueita, joissa aines on vaihdellut kisr-hk. 12

15 A/B-lk ainesta on edelleen jonkin verran jäljellä ottoalueen NW-puolella ja luultavasti vähän myös S-puolisten ottoalueiden liepeillä. Alueen SE-puolella on ampumarata. Kuvat: (kerrostuman S-kärjen ottoalue ympäristöineen). Tehtävää: Muodostumarajauksen voisi kenties tehdä koko tulkitun purkauskerrostuman laajuisena profiiliviivan mukaisesti. Massojen tarkistus? Vantasharju , Puolanka Ohuehko B-valtainen huuhtoutunut moreenikerrostuma matalan kohouman laella. Kerrostuma liittynee paikallisten jääjärvien kehitysvaiheisiin. Maastohavainnot: Muodostumassa on kolme ottoaluetta. N-osan ottoaluetta on äskettäin laajennettu NW-suuntaan, ja sen leikkaukset ovat 2-3 m ja aines lähinnä kisrmr ja kisr, kohtalaisesti Lo. Ainesta on murskattu. Kaivettu osin pohjaveden tasoon. Keskiosan metsittyneen ottoalueen luiskat ovat 3-5 m ja aines hksr ja kisr tai kisrmr. S-osan hyvin matala ottoalue on osittain metsittynyt. A/B-lk ainesta lienee edelleen jonkin verran jäljellä N- ja keskiosan ottoalueiden ympärillä, ja murskauskelpoisen aineksen alue on ilmeisesti laajempi kuin lajittuneen aineksen alue. Kuvat: ja 2462 a,b,c,d (N-osan ottoalue), (keskiosan ottoalue). Kukkoharju ja , Puolanka Matala ja melko kapea B-valtainen harju. 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Harjun W-pään pienten, osin metsittyneiden ottokuoppien leikkaukset ovat 1-3 m ja aines srhk ja hksr, vähän Ki. Harjun SE-päässä on useita osin metsittyneitä ottoalueita, joiden luiskat ja leikkaukset ovat 1-4 m ja aines hksr, kisr ja srhk. SE-osan ainesta on murskattu. A/B-lk ainesta on kohtalaisesti jäljellä harjun W- ja keskiosissa, mutta aineksenottoa rajoittaa huomattavasti muodostuman päällä oleva tiestö ja N-reunalla Palosen rannalla oleva loma-asutus. SE-osassa A/B-lk aines on käytetty lähes loppuun, vähän jäljellä ottoalueiden reunoilla ja pohjalla. Harjujakso jatkuu SE-suuntaan hyvin kumpuilevina, pääosin Hk- ja hhk-valtaisina geologisesti arvokkaina Ukonkankaan ja Huuhkajakankaan muodostumina, jotka kuuluvat harjujensuojeluohjelmaan. Kuvat: (W-osan ottokuopat), (SE-osan ottoalue), (Huuhkajakankaan näkymiä). Tehtävää: Muodostumien yhdistäminen ja massojen tarkistus. Valkeaiskangas , Puolanka Matala, leveä ja tasalakinen C-valtainen harju. 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Harjun keskellä maantien vieressä on metsittynyt laajahko ottoalue, jonka luiskat ovat 2-4 m ja aines Hk, vähän srhk. Pinnalla on paikoin hhk. Ottoalueella on ammuskeltu ja se on paikoin roskainen. Törmäpääskyjä. C-lk ainesta on runsaasti jäljellä muodostuman keskiosassa. Tiestö rajoittaa aineksenottoa W- ja SW-osissa. Pieni B-valtainen alue jää lähes kokonaan tien alle. Kuvat: (ottoalue). Pirkonsuo , Puolanka Pieni ja ohut lajittunut C-valtainen(?) kerrostuma moreenin päällä ja/tai huuhtoutunut moreenikerrostuma. Kerrostuma liittynee paikallisten jääjärvien kehitysvaiheisiin. Maastohavainnot: W-osan osin metsittyneen ottoalueen luiskat ovat 1-3 m ja aines Hk, vähän Sr. C-lk ainesta lienee jonkin verran jäljellä lähinnä ottoalueen SW-puolella. Kerrostuman keski- ja E- osat ovat ilmeisesti karkeampaa ja heikommin lajittunutta ainesta. 13

16 Kuvat: (W-osan ottoalue). Tehtävää: Kerrostuma on merkitty tietokantaan vain lajitepolygonina (Hk), eikä sen massoja liene syytä tarkistaa Kontiomäki Kuikkalammenkangas , Ristijärvi Pieni, matala ja melko leveä C-valtainen harju. Maastohavainnot: Harjun W-osan pienen metsittyneen ottokuopan luiskat ovat 2-3 m ja aines Hk ja srhk, jonkin verran Ki, pohjalla vähän Lo. Muodostuman S-reuna lienee lähinnä hhk. C-lk on kohtalaisesti ja B-lk ilmeisesti jonkin verran jäljellä ottokuopan N- ja NE-puolilla. Kuvat: (ottokuoppa ympäristöineen).. Reporinne , Ristijärvi (ks. kuvaliite) Leveä B/C-valtainen harju. 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Harjun keskellä on laaja ottoalue, joka on S-osassa paikoin metsittynyt ja osittain Destian varikkona. Ottoalueen luiskat ja leikkaukset ovat 5-8 m, ja sitä ollaan laajentamassa N/NE-suuntiin. Aines on N-osassa Hk ja srhk, jonkin verran Si ja Ki, SE-osassa kisr, hksr, Sr ja srhk. SE-osan ainesta on murskattu. C-lk ainesta on edelleen runsaasti jäljellä harjun N- ja NE-osissa ja A/B-lk ainesta ilmeisesti jonkin verran SE-osassa ja ottoalueen pohjalla. SE-osassa ottoalueen pohja on alimmillaan kuitenkin jo noin 138 m korkeustasolla. Alueella on pohjaveden tarkkailuputki. Muodostuman aineksenottoa rajoittavat lähinnä pohjavedenpinnan syvyys ja SW/E-liepeiden tiestö ja asutus. Lähellä kirkonkylää sijaitseva Reporinne on tällä hetkellä aineksenoton kannalta Ristijärven merkittävin yksittäinen harjumuodostuma. Kuvat: (Ottoalueen N-osa), (ottoalueen SE-osa). Jatkotutkimukset: Harjualuetta voisi kenties edelleen tutkia luotaamalla sen liepeitä ja kairaamalla SE-osan ottoalueen pohjaa, vaikka tutkimuksia on tehty jo aikaisemminkin. Laahtaskangas (pohjoisosa) , Ristijärvi Suuren ja leveän C-valtaisen harjun N-osa. 2-lk pohjavesialue. Harjun hhk-valtainen S-osa on osittain geologisesti alueellisesti arvokas, ja sen päällä on laajahko geologisesti valtakunnallisesti arvokas dyynikenttä. Maastohavainnot: Muodostuman NW-osassa on kaksi pääosin metsittynyttä ottoaluetta, joiden luiskat ovat 2-10 m ja aines Hk ja hhk. C-lk ainesta on runsaasti jäljellä muodostuman N- ja keskiosassa, mutta siitä lienee noin puolet hhk. Soraraportin mukaan harjussa on välikerroksina myös Si. Aineksenottoa rajoittavat lisäksi tiestö ja muodostuman W-puolella oleva virkistysalue. Koko Laahtaskankaan harjualue on MP200- kartalla huomattavasti muodostumarajausta laajempi, sillä muodostumarajauksesta on jätetty pois leveät hhk-valtaiset liepeet. Kuvat: (N-osan pienempi ottoalue), (N-osan suurempi vanha ottoalue Kostamusradan vieressä). Tehtävää: Muodostumarajausta voisi kenties laajentaa N-suuntaan profiiliviivan mukaisesti, vaikka tämäkin kapeahko harjualue on soraraportin mukaan pääasiassa hhk. Pinnnalla on kuitenkin melko karkeaa ainesta. Massojen tarkistus. 14

17 Petronjärvi , Ristijärvi Matala C-valtainen harju. 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Muodostuman keskiosan osin metsittyneen ottoalueen leikkaukset ovat 2-6 m ja aines Hk ja hhk, vähän Sr. Muodostuman N-puolella on lisäksi melko suuri kaaridyyni, jonka SEpään ottokuopan 5 m leikkauksessa on 5 m ristikerroksellista hhk. C-lk ainesta on jonkin verran jäljellä ottoalueen molemmin puolin, mutta aineksenottoa rajoittavat tiestö ja rannoilla oleva loma-asutus. Kuvat: (harjun keskiosan ottoalue ympäristöineen), (N-puolisen kaaridyynin ottokuoppa). Valkeisenkangas ja , Ristijärvi Melko suuri ja korkea C-valtainen harju. 1-lk pohjavesialue. Harjun keski- ja E-osa on geologisesti paikallisesti arvokas. Maastohavainnot: Harjun liepeillä on muutamia metsittyneitä ottoalueita. Laajin vanha ottoalue on N-liepeellä, ja sen luiskat ovat 2-5 m ja aines Hk, vähän srhk. Soraraportin mukaan liepeet ovat lähinnä hhk ja niissä esiintyy myös Si. C-lk ainesta on hyvin runsaasti jäljellä harjun keski- ja E-osissa, mutta siitä on osa hhk. Soraraportin arvion mukaan hhk ja Si voi olla harjualueen W-osan muodostumassa jopa kolmasosa massamäärästä. Aineksenottoa rajoittavat lisäksi W- ja keskiosan tiestö ja alueen virkistyskäyttö. Heti harjun S-puolella on ampumarata. Harju on myös maisemallisesti hieman herkkä. Harju on ensisijaisesti merkittävä pohjavesialue, mutta varsinkin sen E-osa on kuitenkin myös hyvä maaainesreservi. Ei aineksenottoa? Kuvat: (harjun E-osan lakialue), (N-liepeen ottoalueen E-osa), (Nliepeen ottoalueen W-osa). Tehtävää: Muodostumien yhdistäminen ja massojen tarkistus. Multikangas , Ristijärvi C-valtainen harju, jonka SE-puolella on geologisesti paikallisesti arvokkaita kaaridyynejä. Maastohavainnot: Muodostuman N-pään osin metsittyneen ottoalueen leikkaukset ovat 4-8 m ja aines Hk ja kahk. Liepeet ovat hhk. C-lk ainesta on melko runsaasti jäljellä muodostuman keski- ja SE-osissa. Kuvat: (ottoalue). Ansokangas , Ristijärvi Pieni, leveähkö C-valtainen harju. 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Muodostuman N-osassa on osin metsittynyt ottoalue, jonka luiskat ovat 2-6 m ja kokonaissyvyys 10 m. Aines on pinnalta 6 m syvyyteen Hk, pohjalla on kahk ja vähän srhk ja Ki. Matalat liepeet ovat lähinnä Hk ja hhk. C-lk ainesta on kohtalaisesti jäljellä muodostuman keski- ja S-osissa. Aineksenottoa rajoittavat liepeillä olevat tiet ja rantojen loma-asutus. Kuvat: (ottoalueen pohja), (ottoalueen S-pää). 15

18 3443 Hyrynsalmi Hietajärvenharju ja , Puolanka Pieni ja matala B/C-valtainen harju, jonka NW-reunalla on jäljellä vain lyhyt ja kapea pätkä B- valtaista pääselännettä. Maastohavainnot: Muodostumassa on kaksi ottoaluetta. W-reunan kapean, pääosin metsittyneen ottoalueen luiskat ja leikkaukset ovat 2-4 m ja aines hksr ja srhk, vähän kisr. Keskiosan matalan ottoalueen luiskat ovat 1-3 m ja aines srhk ja Hk. B-lk ainesta on vähän jäljellä NW-reunalla, C-lk ainesta jonkin verran keski- ja SE-osissa. Tiestö voi rajoittaa hieman aineksenottoa. Harju jatkuu N-suunnassa pieninä katkonaisina B-valtaisina selänteinä, joiden massamäärä on melko vähäinen. Kuvat: , 2226 (W-reunan ottoalueen S-osa ja SE-osan selänne), (W-reunan ottoalueen N-osa ja pääselänne), (keskiosan ottoalue). Tehtävää: Muodostumien yhdistäminen ja massojen tarkistus. Löytösuo , Puolanka Laakson pohjalle kerrostuneen suuren harjun B-valtainen N-kärki. Maastohavainnot: Muodostuman S-osan ottoalueen leikkaukset ovat 2-4 m ja aines kisr ja hksr. N-osassa on metsittynyt ottoalue, jonka aines lienee käytetty loppuun. Soraraportin mukaan muodostuman aines on myös osittain moreenia ja siinä esiintyy runsaasti Lo. A/B-lk ainesta on ilmeisesti kohtalaisesti jäljellä S-osan ottoalueen ympärillä. Aineksenottoa rajoittavat muodostuman vieritse virtaavat purot ja osittain maisemalliset seikat. Kuvat: (S-osan ottoalue). Rakennuskangas , Puolanka Laakson pohjalle kerrostuneen suuren harjun B/C-valtainen N-osa. Muodostuman S-puolella on Paljakan laskettelukeskus. 1-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Muodostuman keskellä on laaja, hieman pusikoitunut ottoalue, jonka luiskat ovat 3-6 m ja aines N-reunalla kisr ja hksr, runsaasti Ki. Ainesta on ilmeisesti murskattu. Muodostuman S- ja W-osat ovat C-valtaisia ja niiden päällä on tiestöä ja rakennuksia. A/B-lk ainesta lienee edelleen melko runsaasti jäljellä muodostuman N- ja NE-osissa, missä aineksenottoa kuitenkin rajoittavat pohjavesiluokitus ja alueen mahdollinen virkistyskäyttö retkeilyreitteineen. Muodostuman N-osa on kuitenkin melko hyvä maa-ainesreservi. Kuvat: (keskiosan ottoalue). Pieni Särkijärvi , Puolanka Laakson pohjalle kerrostuneen suuren harjun ja laaksontäytekerrostuman C-valtainen W-lieve. Laaksontäytekerrostuman keskiosa Latvajoen mutkittelevan uoman ympärillä on geologisesti alueellisesti arvokas. Maastohavainnot: Muodostuman keskiosan ottoalueen leikkaukset ovat 3-4 m ja aines kahk, vähän Sr. C-lk ainesta on melko runsaasti jäljellä muodostuman keskiosassa. Aineksenottoa rajoittaa W- reunalla tiestö ja E-reunalla geologisesti arvokas laaksontäytekerrostuma. Kuvat: (ottoalue). 16

19 Latvakangas , Puolanka Laakson pohjalle kerrostuneen suuren harjun ja laaksontäytekerrostuman laaja, C-valtainen E-lieve. Laaksontäytekerrostuman keskiosa Latvajoen mutkittelevan uoman ympärillä on geologisesti alueellisesti arvokas. Maastohavainnot: Muodostuman SE-osan pääosin metsittyneen ottoalueen luiskat ovat 1-4 m ja aines kahk, vähän srhk. C-lk ainesta on hyvin runsaasti ja B-lk ainestakin kohtalaisesti jäljellä muodostuman keskiosassa, mutta aineksenottoa rajoittavat huomattavasti E-reunalla kulkeva maantie ja suurimman osan W- reunasta käsittävä geologisesti arvokas laaksontäytekerrostuma. Kuvat: (SE-osan ottoalue). Koko Latvakankaan laaja alue koostuu seitsemästä osa-alueesta, joista ainakin S-osassa karttalehtijaon kahtia jakamat alueet voisi yhdistää toisiinsa. Pettävänvaara , Puolanka Suuren ja korkean harjun B/C-valtainen NW-kärki. Harju on geologisesti alueellisesti arvokas ja kuuluu harjujensuojeluohjelmaan. 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Harjun N-liepeellä on osittain metsittynyt ottoalue, jonka luiskat ovat 3-12 m ja aines srhk ja hksr, jonkin verran Ki. W-osassa ainesta on murskattu, E-osassa Ki läjitetty. B/C-lk ainesta on edelleen hyvin runsaasti jäljellä, mutta suojelu estänee aineksenoton laajentamisen. Ottoalueen S-puolinen pääselänne on geologisesti ja maisemallisesti näyttävä ja sen laella kulkee retkeilypolku. Ei aineksenottoa? Kuvat: (ottoalue), (pääselänne ympäristöineen). Matosärkät , Puolanka B/C-valtainen harju, jonka pääselännettä reunustavat leveähköt liepeet. Maastohavainnot: Muodostuman N-liepeen osin metsittyneen ottoalueen leikkaukset ovat 2-5 m ja aines Hk ja hhk, jonkin verran Sr. Pääselänteen tieleikkaus on 2,5 m ja aines hksr, kohtalaisesti Ki. Törmäpääskyjä. C-lk ainesta on melko runsaasti jäljellä harjun liepeissä, mutta kohtalainen osa aineksesta voi olla hhk. B-lk ainesta lienee pääselänteessä kohtalaisesti jäljellä. Muodostuman NW-puolella 1,5 km päässä on lisäksi kapea B-valtainen Lohilammenharju, jonka pääselänteessä on soraraportin mukaan kohtalaisesti B-lk ainesta (ilmeisesti lähinnä hksr ja jonkin verran Ki). Harjussa ei ole ottoalueita ja sinne kulkee vain traktoriura, mutta aineksenotolle ei ole varsinaisia rajoitteita. Kuvat: (N-liepeen ottoalue ympäristöineen), (pääselänne ja sen tieleikkaus). Siponpuro , Puolanka Pieni ja ohuehko harjujaksoon kuuluva lajittunut kerrostuma. Maastohavainnot: Muodostumassa on laajahko, osin metsittynyt ottoalue, jonka luiskat ovat 2-4 m ja aines lähinnä srhk ja Hk, jonkin verran kisr. Pääosa aineksesta lienee käytetty, melko vähän jäljellä reunoilla ja pohjalla. Muodostumaa ei ole huomioitu MP200-kartalla. Kuvat: (ottoalue). Kettusärkät , Ristijärvi Pienehkö B/C-valtainen harju, jonka SE-päässä on deltamainen laajentuma. 17

20 Maastohavainnot: Muodostuman keskiosan osin metsittyneen ottoalueen luiskat ovat 3-7 m ja vaihteleva aines S-reunalla Hk ja srhk, N-reunalla hksr ja Ki. Ainesta on ilmeisesti murskattu. NW-pään metsittyneen ottoalueen aines on kisr ja hksr. B/C-lk ainesta on kohtalaisesti jäljellä SE-osassa. Kuvat: (NW-kärjen ottoalue), (keskiosan ottoalue ja SE-osa). Jatkotutkimukset: Muodostuman SE-osaa voisi kenties tutkia luotaamalla. Aukeakangas , Hyrynsalmi Laakson pohjalle kerrostuneen suuren harjun ohuehko C-valtainen SW-lievekerrostuma. Maastohavainnot: Muodostuman W-reunan ottoalueen leikkaukset ovat 2,5 m ja aines Hk ja hhk, vähän Sr. C-lk ainesta on runsaasti jäljellä. Aineksenottoa rajoittaa kerrostuman yli kulkeva tie. Kuvat: Kytömäki , Hyrynsalmi Laakson pohjalle kerrostuneen suuren harjun ohuehko C-valtainen SW-lievekerrostuma. Maastohavainnot: Muodostuman SW-reunan osin pusikoituneen ottoalueen luiskat ovat 3 m ja aines Hk ja srhk. Ottoalueella on ammuskeltu. C-lk ainesta on melko runsaasti jäljellä. Aineksenottoa rajoittaa kerrostuman yli kulkeva tie. Kuvat: Vaterinlammit , Hyrynsalmi Matalista ja hajanaisista selänteistä, kummuista ja ohuista kerrostumista koostuva B-valtainen harju. 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Muodostuman NE-reunan ottoalueen leikkaukset ovat 2-6 m ja aines hksr ja kisr, jonkin verran Lo. Ainesta on murskattu ja alueelle on läjitetty myös louhetta. Muodostuman SW-reunan osin pusikoituneen, äskettäin hieman NW-suuntaan laajennetun ottoalueen leikkaukset ovat 2-5 m ja aines vaihtelee kisr-hksr-srhk, W- ja S-reunalla on myös Mr. Ainesta on murskattu. Kaivettu osin orsi/pohjaveden tasoon. Ottoalueella on ammuskeltu. A/B-lk ainesta lienee edelleen kohtalaisesti jäljellä ottoalueiden välisessä selänteessä ja jonkin verran muodostuman E- ja SE-puolisissa ohuissa kerrostumissa. Muodostuman SE-puolella 1 km päässä Syväjoen E-rannalla on suuri, jokseenkin luonnontilainen tasalakinen Kokkoharju, jonka pääselänteessä on soraraportin mukaan hyvin runsaasti A/B-lk ainesta. Aineksenotolle ei ole suoranaisia rajoitteita, mutta sen estänevät kuitenkin suojelulliset ja maisemalliset syyt sekä alueen virkistyskäyttö. Kuvat: (NE-reunan ottoalue), (SW-reunan ottoalue). Valkeaispuro , Hyrynsalmi Matalista ja hajanaisista tasalakisista kerrostumista ja selänteistä koostuvan B-valtaisen harjun N- reuna. 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Muodostuman S-kyljen ottoalueen luiskat ovat 1-3 m ja aines kisr. Ainesta on ilmeisesti murskattu. A/B-lk ainesta on vähän jäljellä ottoalueen ympärillä. Muodostuman SW- ja SE-puolilla on useita melko matalia ja ohuita, deltan tai sandurin tyyppisiä harjukerrostumia, joissa on soraraportin arvion mukaan kohtalaisesti tai runsaasti A/B-lk ainesta ja 18