Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Virtain kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten

Transkriptio

1 Selvitys 1 (12) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Virtain kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta Pohjavesialueen määritelmä sisällytettiin ympäristönsuojelulakiin (YSL 5 ) ja pohjavesialueiden määrittäminen ja luokitus lakiin vesien ja merenhoidon järjestämisestä 2a lukuun Vesienhoitolakia täsmennettiin pohjavesialueen rajojen määrittämisen ja luokituksen perusteiden osalta valtioneuvoston asetuksella vesienhoidon järjestämisestä lisätyssä 2a luvussa. Pohjavesialueiden luokitus Aiemmin käytössä olleet pohjavesiluokat I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) ja II (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) muuttuivat 1 ja 2 luokkaan. Sen lisäksi käytössä ollut III luokka (muut pohjavesialueet) poistui. Pirkanmaalla on ainoastaan I ja II luokan alueita. Pohjavesialueiden luokat kertovat alueen vedenkäytöstä ja suojelutarpeesta. Uuden lainsäädännön mukaan pohjavesialue luokitellaan 1luokkaan, mikäli alueen vettä käytetään tai tullaan käyttämään yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m 3 /d tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. 2luokkaan luokitellaan pohjavesialue, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksien perusteella soveltuu vedenhankintaan. Alue kuuluu pääsääntöisesti 2luokkaan, kun siellä muodostuu pohjavettä yli 100 m 3 /d, jos se myös muutoin ominaisuuksiltaan soveltuu vedenhankintaan. Uutena luokitukseen tulee mukaan Eluokka. Eluokan pohjavesialueen luokitus perustuu luonnontilaiseen tai luonnontilaisen kaltaiseen un pohjavedestä suoraan riippuvaiseen merkittävään pintavesi tai maain. Uuden lainsäädännön myötä luokkia on nyt viisi; 1, 2, 1E, 2E ja E. Pohjavesialueiden rajaus Pohjavesialueiden rajaus perustuu ainoastaan luonnontieteellisiin tekijöihin niiden tietojen pohjalta, jotka ovat käytössä kartoitushetkellä. Rajausmuutokset perustuvat uuteen tutkimustietoon. Valtioneuvoston asetuksessa vesien ja merenhoidon järjestämisessä on tarkennettu, että muodostumisalue rajataan kohtaan, jossa maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja alueen maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Suomen ympäristökeskuksen laatimassa ohjeluonnoksessa (Pohjavesialueet määrittäminen, luokitus ja suojelusuunnitelmat) tarkennetaan vielä, että muodostumisalueen maalajin tulee olla vedenjohtavuudeltaan vähintään hienonhiekan tasoa (D50 = >0,060,2). Pohjavesialueen raja määritellään kohtaan, jossa pohjavettä johtavien maaperäkerrosten päällä on riittävän tiiviit pohjavettä suojaavat maakerrokset tai jossa pohjavettä johtavat maakerrokset päättyvät kallioon tai vettä huonosti johtavaan maaperään. Ohjeistuksessa mainitaan riittävän tiiviiksi kerroksiksi mm. yli 3 m paksut savi ja/tai silttikerrostumat (D50 = <0,002 mm). Pohjavesialueiden luokista ja rajoista ei tehdä valituskelpoista päätöstä. Pohjavesialueiden rajauksella ja luokituksella ei ole laissa itsenäisiä oikeusvaatimuksia, vaan vaikutukset tulevat aina muun lainsäädännön kuten ympäristösuojelulain kautta. Vaikka pohjavesialueiden rajauksella ei ole välittömiä oikeusvaatimuksia, palvelevat ne välillisesti ympäristöä koskevaa lainsäädäntöä. PIRKANMAAN ELINKEINO, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUS Kirjaamo PL 297, Tampere Ytunnus kirjaamo.pirkanmaa@elykeskus.fi

2 Selvitys 2 (12) Taulukko 1. Yhteenveto Virtain kaupungin pohjavesialueiden muutoksista. Pohjavesialue Rajausmuutos Vanha luokka Uusi luokka Hyypänsaaret I 1 Hyypänkukkula I 1 Jähdyspohja I 1 Kurjenkylä I 1 Liedenpohja Kyllä I 1 Piili I 1 Puttosharju I 1 Isovuori II 2 Lakarinharju II 2 Pirttikylä II 2 Lisätietoa pohjavesialueiden rajaamisesta ja luokituksesta: > Vesi > Vesiensuojelu > Pohjaveden suojelu > Pohjavesialueet > (valitse) Pirkanmaan ELYkeskus Pohjavesialueet määrittäminen, luokitus ja suojelusuunnitelmat, Luonnos, Suomen ympäristökeskus Ritva Britschgi ja Jari Rintala. Laki vesien ja merenhoidon järjestämisestä 2a luku Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 2a luku

3 Selvitys 3 (12) Pohjavesialue Hyypänsaaret Hyypänsaarten pohjavesialue kuuluu 1luokkaan, koska siellä on Äijännevan vesiosuuskunnan kaivo. Pohjavesialue rajautuu joka puolelta soihin. Alue on pohjoiseteläsuuntainen moreenimuodostuma, jossa esiintyy moreenin lisäksi pintaosassa huuhtoutuneita hiekkaisia kerroksia. Huuhtoutunut aines on muinaisten rantavoimien lajittelemaa silttiä, hiekkaa ja soraa. Moreeni on muodostumassa hiekkavaltaista. Alueella tehdyt kairaukset ulottuvat 4,8 6,5 metriin hiekkakuopan pohjan tasolta. Muodostuman alla kalliopinta on varsin tasainen. Muodostuman pintaosan hiekkakerrostumat jatkuvat alueen länsi ja lounaispuolella olevalla suolla turvekerrostumien alla. Pohjavesi virtaa muodostuman keskiosista asti etelään päin ja purkautuu kaakon idän suuntaan suolle. Vähäisempi osa muodostuman pohjavedestä virtaa pohjoisen suuntaan. Äijännevan vedenottamolta otettiin vuonna 1015 vettä 32 m 3 /d.

4 Selvitys 4 (12) Pohjavesialue Hyypänkukkula Hyypänkukkulan pohjavesialue kuuluu 1luokkaan, koska alueella on Kurjenkylän vesiosuuskunnan kaivo, josta otetaan noin 28 m 3 /d vettä. Pohjavesialue rajautuu kalliomäkiin sekä soihin. Alue on pohjoisetelä suuntainen rantakerrostuma. Muodostuman huipulla esiintyy nk. vedenkoskemantonta supraakvaattista moreenia, jonka vedenläpäisevyys on huomattavasti pienempi kuin alempana tavattavilla muinaisten rantavoimien huuhtomilla soravaltaisilla maalajikerroksilla. Huuhtoutunut aines on ylimpänä soravaltaista muuttuen alempana hiekaksi ja edelleen siltiksi. Todennäköisesti hiekkakerrostumat jatkuvat muodostumaan rajoittuvilla soilla turvekerrostumien alla. Vedenhankinnan kannalta alueen käyttöarvoa pienentävät sorakerrostumien ohuus, moreenikerrostuma ja alueen pieni koko. Hyypän vedenottamolta otettiin vettä 28 m 3 /d vuonna 2016.

5 Selvitys 5 (12) Pohjavesialue Jähdyspohja Jähdyspohjan pohjavesialue kuuluu 1luokkaan, koska alueella on Virtain vesiosuuskunnan Jäähdyspohjan vedenottamo. Pohjavesialue rajautuu kallio ja moreenimäkiin sekä hienoaines kerrostumiin. Alue on osa RuovesiVirrat luodekaakkosuuntaista harjujaksoa. Muodostuma ulottuu Kangasjärveltä Valkeajärvelle. Aines on kohtalaisesti lajittunutta ja pyöristynyttä hiekkaa ja soraa. Lajittunutta ainesta on kairausten perusteella Kangasjärven rannalla noin 79 metriä. Valkeajärven rannalla ainespaksuus on jopa 20 metriä. Muodostuma rajoittuu pääasiassa hietaalueisiin sekä kallioihin. Hauhuuntien pohjoispuolella olevien kuoppien pohjalla kalliot ovat näkyvissä. Muodostuman jatkeita löytyy hienoaineksen alla Valkeajärven eteläpuolella. Muodostuman halki kulkee Torisevajärven kautta luodekaakkosuuntainen ruhje, joka lisää antoisuutta (arvio 100 m 3 /d). Pohjaveden virtaussuunta alueen eteläosassa on kohti eteläkaakkoa. Pohjavettä purkautuu Valkeajärveen sekä järven rannalla lähteistä. Alueen pohjoisja länsiosien pohjavesi purkautuu muodostuman länsipuolella olevaan vesistöön. Patolammista lähtevään ojaan purkautuu myös pohjavettä. Vedenhankinnan kannalta alue on hyvä. Vuonna 2016 Jäähdyspohjan vedenottamosta otettiin vettä noin 250 m 3 /d.

6 Selvitys 6 (12) Pohjavesialue Kurjenkylä Kurjenkylän pistemäinen pohjavesialue kuuluu 1luokkaan, koska alueella olevaa vedenottamoa pidetään varalla. Alue on pistemäinen ja alueella on kallioporakaivo. Alue sijoittuu granodioriitin sisälle pistävän graniittikielekkeen jatkeille kallioperä kartan mukaan hieman granodioriitin puolelle. Veden käyttöä juomavetenä rajoittaa korkeahko fluoripitoisuus. Alueen vedenottamo ei ole käytössä mutta se on varavedenottamona.

7 Selvitys 7 (12) Pohjavesialue A Liedenpohja Liedenpohjan pohjavesialue kuuluu 1luokkaan, koska alueen pohjoisosassa on Liedenpohjan vesiosuuskunnan vedenottamo. Liedenpohjan pohjavesialue rajautuu kalliomäkiin, hienoaineskerrostumiin ja alueen eteläosassa Toisveteen. Liedenpohja A pohjavesialue yhdistetään 2000luvun alussa poistetun Liedenpohja B pohjavesialueen kanssa. Uuden alueen antoisuudeksi tulee 880 m 3 /d. Alueet yhdistetään, koska harju jatkuu yhtenäisenä nykyisen pohjavesialueen rajan yli ja nykyisellä pohjavesialueen rajalla ei ole pohjaveden virtausta estävää kalliokynnystä. Alueen keskiosassa olevilla ottamisalueilla maaaines on karkeaa ja mahdollistaa pohjaveden virtauksen. Sen lisäksi näkyvillä olevat kalliot ovat pohjoisetelä suuntaiset eli ruhjeen suuntaiset. Liedenpohja B alueen puolella on tutkittu vedenottamon paikka, jonka antoisuudeksi on arvioitu 100 m 3 /d. Alue on pohjoiseteläsuuntainen lajittuneen aineksen muodostuma, joka kulkee kallioperän murroksessa. Aines on soraista hiekkaa. Reunaosien aines on hienoa hiekkaa sekä kalliota. Ilmarisenhauta on suuri suppakuoppa, joka kerää harjulta valuvesiä ja näin lisää muodostuman antoisuutta. Karkeampi aines sijaitsee haudan itäpuolisessa harjuselänteessä. Alueen läpi kulkee pohjoiseteläsuuntainen ruhje. Haudan pohja ja länsipuolinen alue ovat hienoa kivetöntä hiekkaa. Muodostuman pohjois ja eteläpää rajoittuvat vesistöihin, jotka saattavat olla yhteydessä muodostumaan. Länsiosien kuopista on otettu ainesta aina kallioon asti. Pohjavesi virtaa alueen pohjoisosista kohti etelää. Liedenpohjan vedenottamolta otettiin vettä n. 105 m 3 /d vuonna 2016.

8 Selvitys 8 (12) Pohjavesialue Piili Alue kuuluu 1luokkaan, koska alueella on Kotalan vedenottamo. Alue rajautuu kallio ja moreenimäkiin sekä Piilinjärveen. Alue on osa luodekaakkosuuntaista harjua, joka jatkuu kohtalaisen yhtenäisenä aina Ruovedelle asti. Muodostuman leveys vaihtelee noin metriin. Alueen koillispuolella on kallioperän ruhjelaakso, jossa Piilinjärvi sijaitsee. Aines on hiekkaasoraa. Harjun ydinosassa aines on karkeampaa kuin pinnalla. Alueella tehdyissä kairauksissa on saavutettu jopa 10 metrin kerrospaksuuksia. Kairaukset päättyivät yleensä kallioon. Pohjavesialue rajoittuu Piilinjärveen. Koska muodostuman aines on rantaan asti lajittunutta, voidaan olettaa, että muodostumalla on jossain määrin yhteyttä pintavesiin. Alue rajoittuu monin paikoin kalliomäkiin. Pohjaveden virtaussuunta on sekä etelästä että pohjoisesta kohti vedenottamoa. Kotalan vedenottamolta otettiin vettä 41 m 3 /d vuonna 2015.

9 Selvitys 9 (12) Pohjavesialue Puttosharju Puttosharjun pohjavesialue kuuluu 1luokkaan, koska alueella on kaksi vedenottamoa. Pohjavesialue rajautuu kalliomäkiin ja hienoaineskerrostumiin. Alue on osa Orivedeltä Virroille kulkevaa harjujaksoa. Muodostuma on harju, jonka ydinosan leveys vaihtelee metrin välillä. Harjumuodostuman jatkeita lienee Toisveden pohjalla. Aines vaihtelee kivisestä sorasta hienoon hiekkaan. Aines on hyvin lajittunutta ja pyöristynyttä ja sisältää vain vähän kiviä. Harjun ydinosassa aines on karkeampaa. Muodostumassa on etenkin reunoilla tiiviitä hienorakeisia lähes vettä läpäisemättömiä kerroksia. Niiden vuoksi osassa harjumuodostumaa vallitsevat pelkistävät olosuhteet ja näin ollen pohjavedessä saattaa esiintyä paikoin rautaa ja mangaania korkeinakin pitoisuuksina. Kankaan ottamon kohdalla lajittunutta ainesta on pohjaveden pinnan alapuolella ainakin 10 metriä. Puttosharjulla on ainesta pohjaveden pinnan alla ainakin 16 metriä. Puttosharjun läntinen pää sijaitsee kalliorinteellä, joka viettää kohti etelää. Soranotto on keskustan tuntumassa ulottunut monin paikoin aina kallioon asti. Pohjavettä purkautuu Umpipohjaan purkautuvaan puroon. Kankaan pohjavedenottamon kohdalla pohjavedenpinta on melkein maanpinnantasolla. Puttosharjun puolella pohjavedenpinta on ympäröivää maanpintaa alempana. Gradientti pohjoisesta Kankaan ottamolle on 1.08 *10 2. Gradientti Puttosharjun ottamolla pohjoisluoteesta on 5.81 *10 3. Muodostumassa oleva pohjoisesta Puttosharjun alle ulottuva kalliokynnys jakaa pohjavesialueen kahdeksi erilliseksi pohjavesialtaaksi. Puttosharjun vedenottamolle virtaa vettä Puttosjärven länsireunan kohdalla sijaitsevaan kivilajikontaktiin syntynyttä kallioruhjetta pitkin. Puttosharjun vedenottamolta otettiin vettä 135 m 3 /d vuonna 2016 ja Kankaan vedenottamolta 350 m 3 /d vuonna 2016.

10 Selvitys 10 (12) Pohjavesialue Isovuori Isovuoren pohjavesialue kuuluu 2luokkaan, koska alue soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan. Pohjavesialue rajautuu pääosin moreeni ja kalliomäkiin sekä hienoaineskerrostumiin. Harjun eteläosassa harjun aines hienonee ollen huonosti vettä johtavaa hienoa hiekkaa ja karkeaa silttiä, jonka vuoksi harjun eteläisin osa on jätetty pois pohjavesialueesta POSKIprojektin yhteydessä. Pohjavesialue on osa suurta harjujaksoa, joka kulkee kohtalaisen yhtenäisenä aina Virroilta Ruovedelle asti. Alue mutkittelee suurten kalliomäkien kupeessa. Aines on soraista hiekkaa hiekkaa. Pohjaveden päävirtaussuunta on harjun pitkittäissuunnassa kohti etelää. Pohjavettä purkautuu varsinkin pohjoisosassa Saukkolampeen ja hieman etelämpänä harjun itäpuolella sijaitsevien Saukkonevan ja Lepistönsuon suuntaan. Pohjavesialueen topografia on sellainen, että varsinaisen harjuselänteeseen sadannan kautta imeytyvän veden lisäksi pohjavesialue saa vettä ympäröiviltä kalliomäiltä, suoalueilta ja suolammista.

11 Selvitys 11 (12) Pohjavesialue Lakarinharju Alue kuuluu 2luokkaan, koska alueella ei ole vedenottamoita mutta alue soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan. Alue rajautuu kalliomäkiin, hienoaineskerrostumiin ja etelässä Kangasjärveen. Alue sijaitsee RuovesiVirrat harjujaksolla. Muodostuma on harju, joka on pääosin muodostunut Kangasjärven jatkeena sijainneeseen kalliolaaksoon. Aines on hyvin lajittunutta hiekkaa ja soraa. Pohjoisosassa kerrospaksuus on pienehkö, mutta eteläosassa kerrospaksuus on noin 20 m. Harjun ydinosa on karkeaa kivistä soraa ja hiekkaa. Savi ja silttikerrokset jatkuvat harjun reunoille kiilamaisina kerrostumina. Harju rajoittuu eteläpäässä Lakarinlahteen Kangasjärveen. Kangasjärvessä harju jatkuu vedenalaisena. Rannat ovat vettäläpäiseviä. Pohjavedenpinta lienee harjun eteläpäässä likimain järvien pintojen tasossa. Alueen pohjoisosassa harju on kalliokohoumien katkoma. Pohjaveden päävirtaussuunta on etelään. Pohjaveden luontaisia purkautumispaikkoja ovat Kangasjärvi ja etelämpänä olevat Peltolammi ja Valkeajärvi. Ongelmana pohjaveden käytölle on veden korkea rautapitoisuus.

12 Selvitys 12 (12) Pohjavesialue Pirttikylä Pirttikylän pohjavesialue kuuluu 2luokkaan, koska alueella ei ole vedenottoa mutta alue soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan. Pohjavesialue rajautuu kallio ja moreenimäkiin sekä hienoaineskerrostumiin. Muodostuma on luodekaakkosuuntainen pitkittäisharju. Harjun leveys on noin 100 metriä. Aines on hiekkavaltaista, hyvin lajittunutta ja pyöristynyttä. Lajittunutta ainesta on alueella kairausten mukaan vain 45 metriä (syvin kairaus 6,1 m). Alueelta on paikoin otettu ainesta aina kallioon asti. Muodostuma rajoittuu pohjoisosistaan moreenikalliomaastoon. Eteläosassa harju rajoittuu hienoaineksisiin lajittuneeseen ainekseen (hsht). Koepumppauspaikan kohdalla on kallioperän painanne. Pohjaveden päävirtaussuunta on luoteesta kaakkoon harjun pituussuunnassa. Pohjavettä purkautuu harjun pohjoispäästä itäpuolisille pelloille. Etelämpänä pohjavettä purkautuu Havangonojaan. Pohjaveden hankinnan kannalta muodostuma on kohtalainen. Pohjavesialueet, joiden "muu sijaintikunta" on Virrat kuullaan pääsijaintikunnan kuulemisen yhteydessä. Kukkokangas kuullaan Ruoveden kuulemisen yhteydessä. LIITTEET Karttaaineisto kaikkien pohjavesialueiden osalta, josta käy ilmi alueen rajaus ja, jos kyse on muutoksesta, eroavaisuus aikaisempaan rajaukseen punaisella rajauksella.