VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Siikajoen opetustoimen perusopetuksen opetussuunnitelmaa 2016 täydentävä suunnitelma

Transkriptio

1 1 VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Siikajen petustimen peruspetuksen petussuunnitelmaa 2016 täydentävä suunnitelma

2 2 Valmistavan petuksen petussuunnitelman sisältö 1. Opetuksen perusteet Keskeiset tavitteet Oppiaineiden petuksen tavitteet ja keskeiset sisällöt...4 Opetuksen sisällöt...5 Kuullun ymmärtämisen ja puhumisen sisällöt...5 Lukeminen ja luetun ymmärtäminen...5 Kirjittaminen Sumi tisena kielenä -petus Oman äidinkielen petus Opetusjärjestelyt Esipetus Peruspetus Opetuksen keskeisiä näkökhtia Oppimissuunnitelma ja pint-hjelma Oppilaanhjaus Opetuksen eriyttäminen Luku- ja kirjitustaidttmat ppilaat Integrinti Kdin ja kulun välinen yhteistyö Valmistavan lukan pettaja Muut yhteistyötaht Oppilashult Suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja kurinpidllisten keinjen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavista Työtavat Tuntijak Arviinti... 11

3 3 1. Opetuksen perusteet Peruspetukseen valmistava petus n tarkitettu jkaiselle maahanmuuttajataustaiselle ppilaalle, jnka sumen kielen tait ei vielä le riittävä peruspetuksen ryhmissä piskelemiseen. Valmistavaa petusta annetaan 6 10-vutiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia. Siikajen kunnan valmistava petus kestää tavallisesti yhden lukuvuden. Siikajen kunnan valmistava petus järjestetään maahanmuuttajapetukseen keskitetyillä kuluilla. Valmistavan petuksen ryhmiä n Ruukin kululla. Mahdllisuuksien mukaan, ppilaan ikä ja tilanne humin ttaen petusta vidaan järjestää myös muilla kunnan kuluilla. Näillä kuluilla arjessa näkyvät mnikulttuurisuus ja kansainvälisyys rikastuttavat kuluyhteisöä, kasvattavat suvaitsevaisuuteen ja antavat valmiuksia kulttuurien väliseen vurvaikutukseen. Valmistavan lukan petus n yksilöllistä ja tteutetaan ppilaan henkilökhtaisen ppimissuunnitelman mukaisesti. Opetuksessa tetaan humin erilaiset kieli- ja kulttuuritaustat, ppilaan ikä ja kehitystas, ppimistausta sekä piskeluvalmiudet. Opettaja eriyttää petustaan kunkin ppilaan ikä- ja kehitysvaiheiden mukaisesti. Valmistavan petuksen ryhmässä n myös kulunkäynninhjaaja, jka pystyy tukemaan ja hjaamaan ppilaita kaikissa kulupäivän aikana syntyvissä tilanteissa. Maahanmuuttajataustaisen ppilaan petuksen suunnittelussa ja tukemisessa aktiivinen ja kiinteä yhteistyö eri tahjen kanssa n hyvin tärkeää. Erityisen merkityksellistä n timiva ja luttamuksellinen vurvaikutus kdin ja kulun välillä. Oppilaan ktutumisen ja hyvinvinnin kannalta leellista n yhteistyö myös kaikkien niiden tahjen kanssa, jtka vaikuttavat maahanmuuttajataustaisen ppilaan kulunkäynnissä. Tällaisia tahja vat esimerkiksi valmistavan lukan pettaja, rehtri, lukanpettajat, aineenpettajat, sumi tisena kielenä -pettaja, erityispettaja, ppilashult, lastentarhanpettajat, ssiaalitimi, vastaanttkeskus sekä terveydenhult. Valmistavan lukan ppilaat vat ikeutettuja kulun nrmaaleihin tuki- ja ppilashultpalveluihin. Oppilaan ktutumisen ja kuluyhteisöön speutumisen edistämiseksi ppilas pyritään integrimaan j valmistavan petuksen alkuvaiheessa sumalaisiin peruspetusryhmiin. Integrinti n tärkeää myös siksi, että sillä autetaan integrintiryhmän ja maahanmuuttajappilaan välistä vurvaikutusta ja tuetaan piskeltavan ppiaineen sisällön maksumista. Erityisesti tait- ja taideaineissa integriminen n mahdllista j hyvin varhaisessa vaiheessa. Maahanmuuttajappilaan ja hänelle tutun peruspetusryhmän yhteistyötä lisätään vähitellen ppilaan kielitaidn karttuessa. 2. Keskeiset tavitteet Peruspetukseen valmistava petus lu phjaa ppilaan ikä- ja kehitystasa vastaavaan yleispetusryhmään siirtymistä varten. Opetuksen tavitteena n edistää ppilaan tasapainista kehitystä ja ktutumista sumalaiseen kuluun ja yhteiskuntaan. Keskeistä petuksessa n sumen kielen ppiminen ja eri ppiaineiden avainkäsitteisiin ja sanastn perehtyminen. Nämä yhdessä man äidinkielen

4 4 kehittymisen kanssa vahvistavat ppilaan mnikulttuurista identiteettiä ja rakentavat phjaa timivalle kaksikielisyydelle. Vähän tai ei lainkaan kulua käyneiden ppilaiden petuksessa pääpain n luku- ja kirjitustaidn ppimisessa sekä niissä perusasiissa, jtka tukevat ppilaan ktutumista ja kulun arkitilanteissa selviämistä. 2.1 Oppiaineiden petuksen tavitteet ja keskeiset sisällöt Oppiaineiden petuksessa nudatetaan sveltuvin sin Siikajen kunnan peruspetuksen petussuunnitelman perusteita. Opetuksen lähtökhtina vat ppilas sekä hänen aikaisemmat pintnsa ja kulttuuritaustansa. Opetuksessa hyödynnetään ppilaan tietämystä man kieli- ja kulttuurialueensa lunnsta, elämäntavista, histriasta ja yhteiskunnasta, kielistä ja kulttuureista. Sisältöjä suunniteltaessa n tettava humin kunkin ppiaineen keskeinen käsitteistö, työtavat ja välineet. Valmistavassa petuksessa harjitellaan erilaisia piskelumenetelmiä eri ppimisympäristöissä. Tavitteena n tarjta mnipulisia, kkemuksellisia ja timintaan haastavia ppimisympäristöjä, jtka mahdllistavat ja kannustavat jatkuvaan sumen kielen piskeluun. Valmistavan petuksen ppilaat vat lunnllisissa kielen ppimistilanteissa kk kulupäivän ajan kaikkien ppiaineiden parissa sekä kulurakennuksessa että vierailuiden ja pintmatkjen aikana. Vierailuiden ja pintmatkjen yhtenä tarkituksena n tarjta ppilaalle mielekkäitä ja mnipulisia kielenkäyttötilanteita eri kmmunikaatiympäristöissä. Nämä tilanteet kehittävät ppilaan kykyä timia sekä itsenäisesti että yhteisössä, ja hän saa valmiuksia elinikäiseen ppimiseen. Eri ppimisympäristöt tutustuttavat ppilasta sumalaiseen kulttuuriin ja täten edesauttavat hänen ktutumistaan Siikajelle ja laajemmin sumalaiseen yhteiskuntaan. Valmistavan petuksen aikana suritetaan valikiden vierailuja ja pintretkiä esimerkiksi seuraaviin ppimisympäristöihin: Saariksken luntkulu Ranuan eläinpuist Oulun ylipistn eläinmuse Oulun ylipistn kasvitieteellinen puutarha Phjis-Phjanmaan muse tai Raahen muse Taidemuse Tiedekeskus Tietmaa Kierikki Siikajen kunnankirjast Oulun kaupunginteatteri Liikuntapaikkihin tutustuminen Tutustumiskäynnit tisen asteen ppilaitksiin Maaseutuppilaits Raahen kaupungin uimahalli Vierailut eri kuluilla Escurial -kasvi ja eläinpuist Liminganlahden luntkeskus

5 5 Opetuksen sisällöt minä, kti, perhe, asuminen, ruka, vaatteet tervehtiminen, kiittäminen, pyytäminen aakkset ja lukusanat liikkuminen ja asiinti kulkuvälineet, kauppa, puhelin määrä, hinta ja aika viiknpäivät, kuukaudet ja kell värit ja perusadjektiivit ruumiinsat ja sairaudet alustavasti sumalaista kulttuuria, esimerkiksi juhlapyhiä ja tapja sekä sumalaisille tärkeää lunta ja ympäristöä Kuullun ymmärtämisen ja puhumisen sisällöt sumen kielen ääntämisen harjittelu kysymysten ja vastausten harjittelu (itseä, arkielämää, perhettä, kulua ja tunteita kskevat kysymykset) perussanast: ruka, vaatteet, perhe, perusverbit, suuntasanat, kysymyssanat aikasanat tunteiden ilmaiseminen erityisesti suullisen ilmaisun harjittaminen Lukeminen ja luetun ymmärtäminen arkielämän ja kulun kannalta keskeisten sanjen, lauseiden ja lyhyiden tekstien lukeminen sumen kielen ist ja pienet kirjaimet kirjain- äännevastaavuuden periaate äänteiden yhdistäminen tisiinsa ja tavujen rakentuminen ääntäminen ja erityisesti ppilaan äidinkielestä puuttuvien äänteiden harjittelu ikea lukusuunta tuttujen sumen kielen sanjen ja lauseiden lukeminen äänne ja tavutaslta edeten khti sana-, lause- ja tekstitasa Kirjittaminen isjen ja pienten kirjainten kirjittamisen pettelu sumen kielen keskeisten äännepiirteiden kirjittamisen harjittelu (pitkät ja lyhyet vkaalit, yksinäis- ja kaksisknsnantit, diftngit) mtristen taitjen harjittelu n myös tarpeen, js hienmtriset taidt vat kehittymättömiä tietkneella kirjittaminen vi auttaa mtriikan kehittämisessä kirjitetaan helppja sanja myös sanelun mukaan, sanjen ja lauseiden jäljentäminen ja myöhemmin myös tuttaminen

6 6 2.2 Sumi tisena kielenä -petus Opetus nudattaa Siikajen kunnan peruspetuksen sumi tisena kielenä -petussuunnitelman perusteita. Kielitaidn tavitteet ja arviinti perustuvat yleiseurppalaisen viitekehyksen taittaskuvaukseen. Valmistavan petuksen pääpain n sumi tisena kielenä -petuksessa viitekehyksen tasilla A.1.1-A.1.3. Kska sumen kieli n sekä ppimisen khde että väline, petuksessa tetaan humin muiden ppiaineiden sisältöjä, käsitteitä ja sanasta. 2.3 Oman äidinkielen petus Oppilaan man äidinkielen pettamisen tavitteena n tukea ja edistää äidinkielen hallintaa, man kulttuuritaustan tuntemusta ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä. Oppilaalle järjestetään man äidinkielen petusta mahdllisuuksien mukaan. 3. Opetusjärjestelyt 3.1 Esipetus Valmistava esipetusryhmä maahanmuuttajataustaisille lapsille timii yhteistyössä petustimen kanssa. Opetuksen lähtökhtina n Siikajen kunnan valmistavan petuksen petussuunnitelma sekä Siikajen kunnan esipetuksen petussuunnitelma. Timinta edellyttää yhteistyötä perheiden, päivähidn ja kulun kesken. 3.2 Peruspetus Valmistavaa petusta annetaan Siikajen kunnassa pääsääntöisesti lukuvuden ajan, mutta aika n yksilöllisesti justava. Oppilaan taittassta riippuen valmistava petus vi kestää jpa kaksi lukuvutta tai vastaavasti ppilas vi siirtyä yleispetukseen myös aiemmin mien valmiuksiensa mukaan. Valmistavan petuksen tehstamiseksi käytetään mahdllisuuksien mukaan samanaikaispetusta tai ryhmien jaka ikä- ja taittasn mukaisiin ryhmiin.

7 7 Oppilaaksi tn yhteydessä tai mahdllisimman pian tämän jälkeen ppilaalle pyritään sittamaan peruspetuksessa spiva petusryhmä tai vusilukka, jhn hänet pyritään ensisijaisesti integrimaan. Integrinnin phjana timii ppilaan henkilökhtainen ppimissuunnitelma. Valmistavan petuksen jälkeen ppilas siirtyy peruspetuksen ppilaaksi. Siirtvaiheessa ppilaan ppimissuunnitelmaa tarkistetaan ja hänelle suunnitellaan tarvittavat tukitimet. Siirtymävaiheessa yhteistyö valmistavan lukan pettajan, vastaanttavan lukan pettajan, sumi tisena kielenä -pettajan ja ppilashultryhmän edustajan välillä n erityisen tärkeää. Oppimisplkua hjataan jatkumaan maahanmuuttajapetukseen keskitetyillä kuluilla siksi, että ne pystyvät tarjamaan parhaimmat tukitimet maahanmuuttajataustaisille ppilaille. 4. Opetuksen keskeisiä näkökhtia Valmistavassa petuksessa levien ppilaiden ikä- ja kehitystas, piskeluvalmiudet ja ppimistaustat, samin kuin heidän henkilökhtainen histriansa vaihtelevat suuresti. Tämän vuksi petuksessa tulee erityisesti humiida seuraavat petuksen eriyttämiseen ja integrintiin sekä yhteistyöhön ja ppilashultn liittyvät näkökhdat. 4.1 Oppimissuunnitelma ja pint-hjelma Oppimissuunnitelma n suunnitelma ppilaan pint-hjelman tteuttamiseksi. Sen laatimisen edellytyksenä n riittävä ppilaan valmiuksien tunteminen. Oppimissuunnitelma laaditaan viimeistään klmen kuukauden kuluttua petuksen alkamisesta. Opettaja keskustelee vanhempien ja ppilaan kanssa. Näiden keskustelujen phjalta pettaja tekee ppimissuunnitelman. Oppimissuunnitelmaa tarkistetaan ja täydennetään seuraavissa vanhempien tapaamisissa. Oppimissuunnitelmassa määritellään: ppilaan lähtötas, ppilaan henkilökhtaiset ppimistavitteet, jita tarkistetaan säännöllisin väliajin, piskelun etenemisen seuranta, ppilaan pinnt massa ryhmässä ja integrinti peruspetuksen ryhmiin, henkilökhtaisen hjauksen järjestäminen ja muut mahdllisesti tarvittavat tukitimet ja piskeltavat ppiaineet, tuntimäärät ja petuksen sisältö. Oppimissuunnitelma n timiva työkalu ppilaan edistymisen seuraamiseksi sekä tuki ja turva pettajan vaihtuessa. Oppilaan siirtyessä kknaan sumalaiseen peruspetusryhmään arviidaan muun muassa ppilaan valmiudet ja tuen tarve. Oppimissuunnitelma löytyy Siikajen kunnan verkksivuilta. Kdin ja kulun tiivis yhteistyö tukee kk perheen ktutumista sumalaiseen yhteiskuntaan. Perheen kanssa yhdessä laadittu ppimissuunnitelma liitetään saksi lapsen tai nuren ktutumissuunnitelmaa.

8 8 4.2 Oppilaanhjaus Valmistavasta petuksesta alkaen ppilaanhjauksella tuetaan ppilaan kasvua ja kehitystä siten, että ppilas kykenee edistämään ssiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietja ja taitja. Oppilasta hjataan suhtautumaan vastuullisesti kulutyöhön ja tehtäviin, käyttämään mnipulisia työtapja ja hankkimaan tieta erilaisista tietlähteistä. Oppilas saa henkilökhtaista hjausta piskelunsa ja valintjensa tueksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä. Oppilaanhjaus nudattaa Siikajen kunnan ja kulujen petussuunnitelmissa määriteltyjä ppilaanhjauksen tavitteita. Oppilaan turvallista siirtymistä pintplun nivelvaiheissa tulee tukea ppilaanhjaajien ja tisen asteen ppilaitsten pint-hjaajien sekä pettajien välisellä yhteistyöllä, jka ylittää ppilaitsten ja kuluasteiden väliset rajat. Maahanmuuttajataustaisten ppilaiden ppimisplun määrätietinen hjaaminen ja tukeminen edellyttää kaikkien sapulien justavaa yhteistyötä laadittaessa ppimissuunnitelmaa perheen ktutumissuunnitelman saksi. 4.3 Opetuksen eriyttäminen Eriyttämisen avulla taataan ppilaan tavitteellinen ppiminen henkilökhtaisen ppimissuunnitelman mukaisesti. Opetusta eriytetään sisältöjen valinnalla, vaihtelevilla työtavilla ja petusmenetelmillä sekä petusjärjestelyiden avulla (mm. integrinti sumalaisiin peruspetuksen ryhmiin). 4.4 Luku- ja kirjitustaidttmat ppilaat Luku- ja kirjitustaidttmien tai puutteellisen luku- ja kirjitustaidn maavien ppilaiden petuksen pääpain n sumen kielen luku- ja kirjitustaidn ppimisessa. Opetuksen suunnittelussa ja tteuttamisessa nudatetaan Siikajen kunnan sumi tisena kielenä -petussuunnitelmaa. Oppimissuunnitelmaa laadittaessa n tettava humin, että sumen kielen luku- ja kirjitustaidn maksuminen ja varmentaminen vie aikaa. Luku- ja kirjitustaidn puute ei saa lla este taitja taideaineiden petukseen integrinnille.

9 9 4.5 Integrinti Valmistavan petuksen ppilaiden integrinti sumalaisiin yleispetuksen ryhmiin pyritään alittamaan piskelun alkuvaiheessa. Integrinnit alitetaan pääasiallisesti tait- ja taideaineissa ja mahdllisimman pian myös niissä aineissa, jissa ppilaalla n vahva aikaisempi tietphja, kuten esimerkiksi vieraassa kielessä tai matematiikassa. Integrinnin phjana timii ppilaan henkilökhtainen ppimissuunnitelma. Integrinti tukee ppilaan ktutumista, yhteenkuuluvuutta kuluyhteisöön ja vahvistaa hänen sumen kielen ppimistaan sekä aineenhallintaa. Oman ikätasn mukaiseen ryhmään integrituminen edistää ppilaan kknaiskehitystä. Integritumista tuetaan mtivimalla ja kannustamalla ppilasta. Integrinnissa myös hjataan ppilasta ttamaan vastuuta masta ppimisestaan. Ratkaisun integritavista aineista, ajankhdasta ja petusryhmistä tekevät valmistavan lukan pettaja tai ppilaan integraatilukanpettaja ja kulun rehtri tai hänen valtuuttama henkilö. Integrinti edellyttää jatkuvaa valmistavan lukan pettajan ja peruspetuksen pettajien välistä yhteistyötä. Vusilukilla 7 9 myös pint-hjaaja seuraa integrinnin tteutumista. Vastuu integrinnin tteutumisesta n viime kädessä kulun rehtrilla. Erityisesti nivelvaiheessa lähettävän ja vastaanttavan tahn suunnitelmallinen yhteistyö n tärkeää. Integrinnissa edetään suunnitelmallisesti ppilaan aikaisemmat tiedt ja taidt sekä hänen etenemisensä pinnissa humin ttaen. Oppilaan piskelua peruspetuksen ryhmissä ja integrinnin nnistumista arviidaan säännöllisesti. Mikäli valmistavaa petusta antava kulu ei le ppilaan lähikulu, hänet vidaan integrida myös maan lähikuluunsa, mikäli se n petusjärjestelyiden ja ppilaan jatk-piskelun kannalta tarkituksenmukaista. 5. Kdin ja kulun välinen yhteistyö 5.1 Valmistavan lukan pettaja Valmistavan petuksen alkaessa pettaja tapaa ppilaan hultajineen. Opettaja saa tieta tapaamisissa ppilaan aikaisemmasta kulunkäynnistä sekä perheen kulttuurista ja tavista. Oppilas ja hultaja saavat tieta sumalaisesta kulukulttuurista, petusmenetelmistä, ppilaan arviinnista ja käytänteistä. Arviintikeskusteluissa käydään läpi, miten ppilaan kulunkäynti n edennyt suhteessa ppimissuunnitelman tavitteisiin, ja tavitteet päivitetään. Tieta välittyy pulin ja tisin myös mahdllisissa vanhempainillissa. Kaikissa kulun ja kdin välisissä tapaamisissa n tarvittaessa mukana tulkki. Siikajella käytetään pääsääntöisesti Phjis-Sumen Tulkkipalvelua. 5.2 Muut yhteistyötaht

10 10 Valmistavan petuksen aikana ppilasta pettavat valmistavan petuksen pettajan lisäksi lukan- tai aineenpettaja/t, mahdllisesti laaja-alainen erityispettaja sekä ppilaan äidinkielen pettaja. Oppilasta pettavien pettajien n tärkeää tehdä yhteistyötä keskenään. Ylälukilla pint-hjaajan rli n erittäin tärkeä. Opettajien välistä yhteistyötä tarvitaan myös ppilaan siirtyessä esipetuksesta valmistavaan petukseen, valmistavasta petuksesta peruspetukseen sekä valmistavasta petuksesta tiselle asteelle. Yhteistyötahja vat muun muassa Siikajen kunnan ssiaalipalvelut, Ruukin vastaanttkeskus, Phjis-Sumen Tulkkipalvelu sekä Ruukin maaseutuppilaits. 6. Oppilashult Valmistavan petuksen ppilaat kuuluvat kulun ppilashulln piiriin. Oppilashulln palveluita kulussa vat kuluterveydenhulln sekä kulupsyklgien ja/tai kulukuraattreiden asiakastyö. Oppilashulta tteutetaan yhteistyössä terveys-, ssiaali- ja nuristimen sekä muiden tahjen kanssa. 7. Suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja kurinpidllisten keinjen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavista Keskustelu n ensisijainen tapa puuttua ppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Keskustelun tarkituksena n yhdessä ppilaan ja/tai vanhempien kanssa selvittää tilanne ja löytää siihen ratkaisu. Keskustelussa judutaan mahdllisesti käyttämään tulkkia apuna. Tilanteesta riippuen keskusteluun vi sallistua myös kulun rehtri tai vastaanttkeskuksen kuluvastaava. Opetusta häiritsevä ppilas vidaan pistaa valvtusti tilasta, jssa petusta järjestetään. Lisäksi työrauhan turvaamiseksi ppilaan ikeus sallistua petukseen vidaan evätä enintään jäljellä levan työpäivän ajaksi, js n lemassa vaara, että tisen ppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii ppilaan välivaltaisen tai muuten häiritsevän käyttäytymisen vuksi. Näistä svitaan aina tilannekhtaisesti rehtrin kanssa. 8. Työtavat Opetuksessa käytetään eri ppiaineille minaisia, mnipulisia työtapja. Opettaja valitsee työtavat siten, että ne tukevat mnipulisesti tietjen ja taitjen ppimista, ppilaan kehittymistä ppijana sekä antavat mahdllisuuksia kasvaa kuluyhteisön jäsenenä. Tärkeitä vat ppimaan ppimisen taidt sekä yhteistyö- ja vurvaikutustaidt. Erilaisista kulukulttuureista tulevilla ppilailla ryhmä- ja parityöskentelyt, yhteistiminnalliset piskelumenetelmät sekä tisaalta itsenäinen tiednhankinta ja yksilöllinen työskentely saattavat vaatia erityisen paljn tttumista ja harjittelua. Oppilaan hjaaminen itsenäiseen tiednhankintaan ja arviintiin

11 11 sekä yhteistiminnallisuuteen vatkin valmistavan petuksen työtapjen valinnassa keskeisiä. Olennaista n harjituttaa taitja, jtka auttavat selviytymään peruspetuksen pinnissa puutteellisesta kielitaidsta hulimatta (esimerkiksi tekniikat, jilla haetaan tieta ppikirjista). Erityisesti nivelvaiheissa ppilasta tulee perehdyttää uuteen ppimisympäristöön. 9. Tuntijak Valmistavan petuksen suunnittelussa pyritään siihen, että ppilas tttuisi man ikätasnsa mukaisiin piskelurutiineihin. Oppiaineiden petuksessa nudatetaan sveltaen Siikajen kunnanperuspetuksen petussuunnitelman perusteita. Valmistavan petuksen ppilaan tuntimäärä vi lla suurempi kuin vastaavan peruspetuksen vusilukan ppilaan. 10. Arviinti Valmistavan petuksen arviinti n hjaavaa, kannustavaa, yksilöllistä ja mnipulista. Valmistavan petuksen arviinti perustuu ppilaalle laadittuun henkilökhtaiseen ppimissuunnitelmaan sekä valmistavan petuksen tavitteisiin. Arviintiin sallistuvat valmistavan lukan pettaja ja muut ppilasta pettavat pettajat yhteistyössä. Oppilaan edellytyksiä itsearviintiin kehitetään. Arviinnin tulee perustua mnipuliseen ja jatkuvaan havainnintiin. Valmistavan petuksen arviinti n sanallista. Oppilaan hultajille tulee antaa tieta arviinnin periaatteista, tavista ja menetelmistä. Kululla vidaan järjestää kaikille hultajille yhteisiä tiedtustilaisuuksia tai pettajien ja hultajien välisiä keskusteluita. Tapaamisissa käytetään tarvittaessa tulkkia. Oppilaalle vidaan antaa valmistavan petuksen aikana myös välitdistus. Valmistavan petuksen päätteeksi ppilaalle annetaan sallistumistdistus, jssa ilmenee piskellut ppiaineet, niiden laajuus ja petuksen sisältö. Tdistuksessa arviidaan ppilaan sumen kielen taittast sekä matemaattiset taidt sanallisesti