Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Transkriptio

1 Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x x

2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat esiopetuksessa Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt esiopetuksessa Yleiset tavoitteet Kielitaidon tavoitteet Oman äidinkielen tavoitteet Oppimisympäristö Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma valmistavassa opetuksessa Yhteistyö kodin kanssa Esiopetuksen oppilashuolto Arviointi... 3

3 1 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat esiopetuksessa Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu niille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ja/tai muut valmiudet eivät riitä esi- tai perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Opetusta annetaan 6 10-vuotiaille vähintään 900 tuntia. Opetus kestää yhden lukuvuoden. Valmistavan esiopetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Valmistavaa opetusta voidaan järjestää myös yhdelle oppilaalle. Pääsääntöisesti valmistava opetus järjestetään esiopetuksessa integroituna muuhun esiopetukseen. 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt esiopetuksessa 2.1. Yleiset tavoitteet Esiopetuksessa annettavassa perusopetukseen valmistavassa opetuksessa tavoitteena on edistää lapsen suomen kielen taitoa, tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Opetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota lapsen kaksikielisen/monikulttuurisen identiteetin kehityksen tukemiseen sekä koulunkäyntivalmiuksien vahvistamiseen. Opetuksessa käytettävät työtavat harjaannuttavat lapsia kielen käytön eri toimintoihin ja kotouttavat suomalaiseen kulttuuriin. Valmistava opetus nivoutuu kaikkiin esiopetuksen sisältöihin ja toimintaan. Suomen kielen oppiminen on prosessi, joka tapahtuu jatkuvassa vuorovaikutuksessa, leikeissä ja toiminnassa Kielitaidon tavoitteet Hyvän suomen kielen hallinnan edellytyksinä ovat oman äidinkielen hallinta ja suomen kielen tavoitteellinen oppiminen. Valmistavassa opetuksessa pääpaino on suomen kielen oppimisessa. Opetuksessa käytetään soveltuvin osin Suomi toisena kielenä-opetussuunnitelmaa varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen sekä Nurmijärven kunnan esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Lapsen siirtyessä perusopetukseen suomen kielen taidon tavoitetaso on eurooppalaisen viitekehyksenmukainen A1.3. eli toimiva alkeiskielitaso. KUULLUN YMMÄRTÄMINEN ymmärtää kysymyksiä, yksinkertaisia ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja pystyy seuraamaan yksinkertaisia keskusteluja, joissa omaan kokemukseen tai tilanteeseen liittyvä sisältö viestin ymmärtäminen saattaa edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta osaa toimia käsitteitä sisältävän ohjeen mukaisesti ymmärtää helppoja kuvakirjoja kerrottuna/luettuna ymmärtää tavallisia adjektiiveja

4 2 PUHUMINEN osaa keskeistä sanastoa, myös kysymyssanoja, tavallisia adjektiiveja, kehonosat, ruoat, vaatteet, verbejä, paikka- ja sijaintikäsitteitä selviytyy yksinkertaisista vuoropuheluista, osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään ääntäminen voi vaikeuttaa vielä ymmärretyksi tulemista osaa ulkoa opeteltuja ilmaisuja ja perustason lauserakenteita puheessa voi olla vielä paljon kielioppivirheitä 2.3. Oman äidinkielen tavoitteet Lapsen oman äidinkielen opetusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan. Oman äidinkielen hallinta luo edellytyksiä suomen kielen oppimiselle. Myös vanhempia kannustetaan ja tuetaan vaalimaan omaa kieltään ja kulttuuriaan kotona. Esiopetuksessa tuetaan lapsen oman äidinkielen säilymistä ja kehittymistä tarjoamalla lapselle mahdollisuuden käyttää päivittäin omaa äidinkieltään sekä opettelemalla joitakin sanoja ja ilmaisuja lapsen äidinkielellä (tervehdykset, laulut ja lorut). 3. Oppimisympäristö Oppimisympäristö muokataan siten, että se tukee niin lapsen suomenkielen kuin äidinkielenkin oppimista.. Valmistavassa esiopetusryhmässä opetuskieli on suomi. Lapset ovat samassa esiopetusryhmässä suomenkielisten lasten kanssa. Suomen kieltä opitaan yhdessä leikkien ja toimien. Kasvattajat käyttävät kaikissa kasvatus- ja opetus- ja hoitotilanteissa hyvää suomen kieltä, tarkkoja ilmaisuja sekä kuvaavat ja selittävät lapselle sanoja ja käsitteitä. Kuvien käyttö oppimisympäristössä ja päivittäin eri tilanteissa auttavat arjen sujumisessa ja suomen kielen ymmärtämisessä ja oppimisessa. Oppimisympäristöä selkeytetään kuvilla ja nimilapuilla. Mahdollisuuksien mukaan esillä on myös kirjallisuutta lapsen äidinkielellä. Lapselle annetaan mahdollisuus oppia ilmaisemaan itseään, ymmärtää ja tulla ymmärretyksi erilaisissa vuorovaikutustilanteissa aikuisten ja toisten lasten kanssa. 4. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma valmistavassa opetuksessa Jokaiselle lapselle tehdään oma suunnitelma esiopetuksen toteuttamiseksi ja sitä täydennetään soveltuvin osin S2-kielen oppimisen suunnitelmalla. Oppimissuunnitelmaa laadittaessa lähtökohtana ovat kunkin lapsen vahvuudet, kiinnostuksen kohteet sekä erilaiset tavat oppia. Valmistavassa opetuksessa työskentely tapahtuu erilaisten teemojen, projektien, leikin ja päivittäisten toimintojen kautta. Opetusta eriytetään lapsen kehitystason ja tarpeiden mukaisesti. Lapsi työskentelee opetuksen tavoitteiden mukaisesti joko isossa ryhmässä, ohjatuissa pienryhmätilanteissa tai kahden kesken aikuisen kanssa. Esiopettaja tekee yhteistyötä oppimissuunnitelman laatimisessa, toteuttamisessa ja arvioinnissa Suomi toisena kielenä - lastentarhanopettajan kanssa. Esiopetuksen oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa käyttäen tulkkipalveluja.

5 3 5. Yhteistyö kodin kanssa Lapsi elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä lapsen kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää valmistavassa esiopetuksessa lapsen tuntemusta ja auttaa kasvattajia opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kodin ja valmistavan opetuksen välisen yhteistyön keskeisin tavoite on lapsen tasapainoisen kasvun ja kehityksen tukeminen lapsen edun mukaisesti. Tärkeä yhteistyön muoto on yhteiset tapaamiset ja keskustelut lapsen esiopetukseen liittyen. Yhteydenpidon, tapaamisten ja tiedottamisen tavoista ja määrästä sovitaan lapsikohtaisesti huoltajien kanssa. Tapaamisissa käytetään tarvittaessa tulkkipalveluja. 6. Esiopetuksen oppilashuolto Valmistavan esiopetuksen oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Esiopetuksen oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Valmistavassa opetuksessa kiinnitetään erityistä huomioita lasten tuen tarpeiden varhaiseen tunnistamiseen. Jos lapsi ei ole osallistunut varhaiskasvatukseen, keskustellaan vanhempien kanssa esiopetuksen tavoitteista ja suomalaisesta kasvatuskulttuurista sekä vanhempien toiveista perheen oman kotikulttuurin huomioon ottamisessa. Oppilashuollon osalta noudatetaan Nurmijärven kuntakohtaista esiopetuksen opetussuunnitelmaa. 7. Arviointi Arvioinnin tulee olla ohjaavaa, kannustavaa ja monipuolista. Arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen havainnointiin, jota tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa. Lapsen kehitystä seurataan kokonaisuutena vahvuudet huomioiden. Lapsen suomen kielen taidon arvioinnissa käytetään Suomi toisena kielenä havainnointilomaketta sekä muita kielitaidon arvioimiseen tarkoitettuja välineitä ja materiaaleja.