ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Sivistys Varhaiskasvatus ja esiopetus

Transkriptio

1 Varhaiskasvatus ja esipetus ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvusi Päiväkti: Esipetusyksikkö: Esipetusyksikön yhteistyökulu: Asuntilan päiväkti Asuntilan esipetus Kauraslammen kulu, Asuntilan timipiste Käsitelty päiväkdissa (pvm): Päiväkdin jhtajan allekirjitus Varhaiskasvatuksen jhtajan hyväksyntä versi numer päivämäärä ja muutksen tekijä muuts

2 Varhaiskasvatus ja esipetus 1. ESIOPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Työ- ja lma-ajat Lukuvusi (728 tuntia) Syyslukukausi Syyslma (vk 42) Kevätlukukausi Talvilma (vk 9) Vapaapäivä Vapaapäivä Päivittäinen esipetusaika (kl) 9-13 Esipetuksen henkilökunta - lastentarhanpettajat Pekka Haapasalmi, Liisa Lintula, Kirsi Nrdgren, Heli Ojala ja Kati Pikkimäki - lähihitajat Merja Parviainen ja Julia Tuminen - avustaja Laura Raappana - varhaiskasvatuksen erityispettaja Sari Listenmaa - Päiväjärjestys Jkaisella ryhmällä n ma päiväjärjestyksensä.

3 Varhaiskasvatus ja esipetus 2. ESIOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 2.1 Suunnittelun periaatteet Viikittainen tiimipalaveri n maanantaisin kl Kk päiväkdin palaverit vat keskiviikkisin kl Jkainen työntekijä suunnittelee timintaa erikseen svitusti työpäivän aikana. Jkaisella n vastuu löytää itselleen suunnitteluaikaa. Tiimin iltapalaverit tarvittaessa. 2.2 Liikunta timintakulttuurissa Liikunta n lennainen sa päivittäistä esipetusta. Lapsilla n mahdllisuus maehtiseen liikuntaan sekä säännölliseen hjattuun liikuntaan sisällä ja ulkna. Liikunnan avulla harjittelemme erilaisia taitja, kuten esimerkiksi matemaattisia ja kielellisiä taitja. Lapset saavat elämyksiä, kkemuksia ja tutustumme lähiympäristöön. Mnipulisen liikunnan kautta mtriset taidt vahvistuvat. 2.3 Leikki ja timinnallisuus petuksessa Timimme neljässä ryhmässä päivittäin säännöllisen lukujärjestyksen mukaan. Ryhmät vurttelevat sisä- ja ulktiljen käytössä. Näin vimme taata jkaiselle lapselle rauhallisemman ppimisympäristön. Vimme jakaa ryhmiä vielä pienempiin ryhmiin tarvittaessa. Leikki n tärkeä sa lapsen ppimista. Leikin kautta vimme harjitella mnia taitja, kuten vurvaikutustaitja. Pääpain ppimisessa n tutkiminen, kkeileminen ja tekeminen eri aistien avulla. Esikululaisilla n käytössä viht, jhn viimeistelemme pitut taidt hienmtristen harjitusten kera.

4 Varhaiskasvatus ja esipetus 2.4 Laaja-alaisen saamisen tteuttaminen esipetuksessa Phdimme lasten kanssa aamupiireillä heitä kiinnstavia ja mietityttäviä asiita. Lasta rhkaistaan ja kannustetaan itsenäiseen ajatteluun ja ngelmanratkaisuun. Aamupäivän timinnassa n myös mukana mm. mnilukutaidn ja vurvaikutustaitjen harjittelemista. Lapsilla n mahdllisuus tutustua median tuttamiseen. Ryhmillä n käytössä klme ipadia, jita n mahdllista käyttää svitun aikataulun mukaisesti ppimistarkituksiin. Eskarilainen pettelee hulehtimaan itsestään esim. pukeutumisessa, rukaillessa ja hygienian hidssa. Jkainen n saanut mat eskarivärit, jista pettelee hulehtimaan ja pitämään kynät massa kynäktelssaan. Lasten kanssa phditaan, mitkä asiat edistävät hyvää la. Pyrimme siihen, että jkaisella n hyvä lla. Eri juhlien ja juhlapyhien viettäminen ja humiiminen antavat mahdllisuuden tutustua erilaisiin juhlatapihin ja niiden kulttuuriseen taustaan. Lasta hjataan ystävällisyyteen ja hyviin tapihin. Paintamme kaveritaitjen harjittelemista mm. Yhteispelin ja tunneteltan avulla. 2.5 Oppimisympäristöt Esipetuksessa n käytössä leikinvalintataulut, jtka mahdllistavat lapsen leikkitaitjen kehittymisen. Lapsi harjittelee man timintansa hjaamista suunnittelemalla leikin, kaverit ja tilan leikkihetkillä. Sektrikell auttaa lasta hahmttamaan leikin kestn. Mahdllistamme tällä tavin pitkäkestisen leikin harjittelun. Päiväkdilla n mnipulisesti leluja ja leikkejä. Lapset saavat säännöllisesti lla mukana suunnittelemassa, mitkä leikit vat käytössä. Leikkejä vaihdetaan lasten mielenkiinnn mukaan. Lähiympäristöä hyödynnämme ympäri vuden. Lähistöllä n leikkipuistja, metsiä, urheilukenttä ja järvi rantineen ja latuineen. Sisätilissa leluille, peleille ja askartelutarvikkeille n mat paikkansa ja ne vat lasten saatavilla. Lapsia kannustetaan ja hjataan siivamaan jälkensä ja palauttamaan tavarat mille paikilleen. Ympäristö pyritään saamaan viihtyisäksi ja esteettiseksi kuunnellen lasten mielipiteitä ja tiveita. 2.6 Kestävän tulevaisuuden rakentaminen Jkainen esikululainen sallistuu jätteiden lajitteluun man timinnan kautta. Esipetusryhmässä lajittelemme pahvia, paperia ja bijätettä. Retkien yhteydessä viemme jätteitä lajittelupisteelle. Harjittelemme esineiden ja asiiden kunniittamista. Emme rik tai tuhlaa.

5 Varhaiskasvatus ja esipetus 2.7 Esipetusyksikön mat kehittämiskhteet Tällä kaudella kiinnitämme erityistä humita rukakasvatukseen. Tutkimme rukaa eri aistein ja tavin. Valmistamme itse helppja salaatteja tai leivnnaisia. Tinen tavitteemme n lisätä arjen liikuntaa sekä maehtisesti että hjatusti liikkuen. 3. LASTEN JA HUOLTAJIEN OSALLISUUS ESIOPETUKSESSA 3.1 Lapsen sallisuus esipetuksessa Jkaista lasta haastatellaan kauden alussa. Lapset saavat kerta mielenkiinnn khteistaan. Lasten ajatuksia kuunnellaan päivittäin ja vastataan heidän tiveisiinsa mahdllisuuksien mukaan. Lapset saavat kirjata tiveitaan timinnan suhteen. Lapset saavat vaikuttaa esim. lelujenvaihtpäivänä, mitkä lelut valitaan käyttöön. 3.2 Hultajien sallisuus esipetuksessa Uusien perheiden kanssa pidetään tutustumistapaaminen esipetuksen alussa. Vanhemmat kertvat lapsestaan tärkeitä asiita man ryhmän aikuiselle. Päivittäiset keskustelut khdatessa tunti- ja hakutilanteissa. Siirtymävaiheen yhteistyö lapsen siirtyessä kuluun. Oppimissuunnitelman laatiminen syksyllä ja keväällä. Keskusteluissa vanhemmilla n mahdllisuus kerta tiveita esipetuksen sisällöistä. 3.3 Lapsen esipetuksen ppimissuunnitelma Jkaisen perheen kanssa käydään keskustelu, jssa svitaan lapsen tavitteista syksyllä. Saamme keskustelussa myös vanhemmilta hyödyllistä tieta lapsesta. Arviintikeskustelu käydään keväällä ja samalla tehdään tiednsiirt kuluun. 3.4 Tiedttaminen Tiedtamme vanhempia Päikyn, ilmitustaulujen ja Instagramin välityksellä. Lapsen luvuttava aikuinen n tietinen päivän kulusta ja saa kerta siitä vanhemmille. Kannustamme lasta itse kertmaan vanhemmalle päivän tekemisistä. Esi- ja alkupetuksen kanssa tehtävästä yhteistyöstä tiedtetaan vanhempia ajankhtaisesti.

6 Varhaiskasvatus ja esipetus 4. YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖKÄYTÄNNÖT Neljä pienryhmää timivat samjen sisältöjen mukaisesti justavasti yli ryhmärajjen. Teemme yhteistyötä Veittijärven päiväkdin esipetusryhmän kanssa. Timimme varhaiskasvatuksen kanssa samassa rakennuksessa. Teemme säännöllisesti yhteistyötä vuden aikana esim. yhteisten tapahtumien ja lauluhetkien avulla. Lapsilla n myös mahdllisuus leikkiä yli ryhmärajjen sisällä ja ulkna. Tulevat esikululaiset tutustuvat kevään aikana esikulun timintaan vierailemalla esipetusryhmissä. Muita yhteistyökumppaneitamme vat mm. kirjast, seurakunta, Pirkanmaan aluepelastuslaits, neuvla, perhekeskus ja Tays. 5. ESI- JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTYÖ 5.1 Yhteistyön suunnittelun ja tteutuksen kuvaaminen Yhteistyökulun pettajien kanssa n svittu ns. justavan ryhmittelyn jaksista. Esipetuksen ja 1. & 2 lukkien ppilaat jaetaan kymmeneen ryhmään, jtka kkntuvat yhteistyöviiklla. Kiinteä ryhmä kiertää eri pisteissä suunnitelman mukaan. Viikn aiheena syksyllä 2017 n avaruus ja sitä käsitellään mm. musiikin, kuvataiteen, askartelun, satujen, liikunnan ja tiet- ja viestintäteknlgian keinin. Avaruusviikk n Ryhmät vat pieniä ja lasten sekä aikuisten sijittelussa n humiitu kunkin lapsen tuen tarpeet. Mukana n myös kulun hjaaja. Lisäksi lemme spineet vuden aikana tteutettavia yhteisiä tapahtumia esim. liikuntatapahtumat. Kevään 2018 yhteistyöstä svimme ma Vastuuhenkilöinä vat Pia Salranta ja Kirsi Nrdgren.

7 Varhaiskasvatus ja esipetus 6. ARVIOINTI Arviimme timintaamme ja arjen käytäntöjä kk ajan. Timimattmat käytännöt pyritään muuttamaan timivammiksi. Arkea suunnittelemme ja arviimme viikkpalavereissa yhdessä. Lapset harjittelevat man timintansa arviintia ja aikuiset antavat rhkaisevaa ja kannustavaa palautetta. Vanhempien kanssa arviidaan lapsen taitja ppimissuunnitelmakeskusteluissa. Lisäksi päivittäisissä khtaamisissa saamaamme tieta käytetään hyväksi timinnan suunnittelussa. Henkilöstö arvii maa timintaansa. Hyödynnämme henkilöstön kulutuksen mukanaan tumaa materiaalia, jka tu uusia tapja itsearviintiin. 7. PEDAGOGINEN TUKI Jkainen lapsi saa tukea (yleinen tuki) mien tarpeidensa mukaan. Kun teemme lapsen esipetuksen ppimissuunnitelmaa yhdessä vanhempien kanssa, mietimme ja kirjaamme ylös suunnitelmaan, mikä n kunkin lapsen haaste esipetuksessa. Mikäli yleinen tuki ei riitä, siirrytään tehstettuun tukeen. Tehstetun tuen palaverien yhteydessä svitaan tukitimista. Lapsia tuetaan nrmaalin arjen lisäksi eskarikerhissa, jtka suunnitellaan syksyn aikana, kun lasten tarpeet n kartitettu. Kerhissa harjittelemme esim. suujumppaa, matemaattisia taitja, liikunnallisia taitja tai vurvaikutustaitja. Ryhmien kknpana ja timinnan sisältöä vidaan muuttaa kauden aikana lasten tarpeet humiiden. Kulun erityispettaja Satu Paananen tutustuu lapsiin esikuluvuden aikana. 8. TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN ESIOPETUKSESSA Lasten erilaiset lähtökhdat humiidaan jkapäiväisessä timinnassa. Pyrimme, että kaikilla lisi yhtäläiset mahdllisuudet alittaa kulu. Lasten mielipiteitä kuunnellaan päivittäin ja niitä käytetään timinnan suunnittelussa. Kaikkia lapsia kannustetaan leikkimään ja timimaan yhdessä sekä käyttämään kaikkia leluja ja välineitä ennakkluulttmasti. Lasten kanssa keskustellaan erilaisuudesta. Phdimme tisten arvstamista ja kunniittamista eri piirteistä tai taustista hulimatta. Tuemme lasten ystävyyssuhteiden mudstumista kannustamalla heitä löytämään uusia kavereita. Tärkeää n, ettei ketään jätetä yksin.

8 Varhaiskasvatus ja esipetus 9. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Kussakin yksikössä laaditaan ppilashultsuunnitelma sana lukuvusisuunnitelmaa. Sitä päivitetään vähintään kerran lukuvudessa. Suunnitelma tulee laatia yhteistyössä henkilöstön, ppilashulln timijiden, lasten ja heidän hultajiensa kanssa. Suunnitelmaa laadittaessa svitaan menettelytavista, jilla henkilöstö, lapset ja hultajat ja tarvittavilta sin yhteistyötaht perehdytetään suunnitelmaan. Suunnitelmaa laadittaessa käytetään mnipulisesti tieta yhteisön tilanteesta ja hyvinvinnista, pedaggisen tuen tteuttamisesta, ppilashulln ja ppilashultpalveluiden timivuudesta sekä palvelutarpeista. Olennaisia vat lasten ja hultajien, pedaggisen tuen tiimin ja muun henkilöstön, ppilashulln ammattihenkilöiden sekä keskeisten yhteistyökumppaneiden näkemykset ja arvit. 9.1 Käytettävissä levat ppilashultpalvelut ammattinimike nimi lääkäri Merja Hietanen terveydenhitaja Nina Hnkala psyklgi Maisa Zetterberg kuraattri Maarit Mäkelä-Virtanen Yhteisöllisen ppilashulttyön tehtävät: Esipetusympäristön hyvinvintia, terveellisyyttä, esteettömyyttä ja turvallisuutta lisäävät timet Esipetuksen järjestäminen hyvinvintia ja mielenterveyttä tukevina timina Lasten tunne- ja vurvaikutustaitjen sekä ryhmien timinnan edistäminen Kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäisevät ja vähentävät timet Oppimisen etenemistä edistävät timet Terveellisiä elintapja ja vireyttä lisäävät timet Lasten sallisuutta lisäävät timet Hultajien sallisuutta lisäävät timet Pedaggiset menetelmät ja ppilashulln yhteys esipetuksen tteuttamiseen Yhteistiminta esipetuksen ulkpulisten tahjen kanssa Riskien ennakinti ja vaaratilanteisiin varautuminen Yksittäistä lasta kskevan mnialaisen ppilashulttyön sekä ppilashultpalveluiden tarpeen, tteutumisen ja timintatavan seuranta, arviinti ja kehittäminen 9.2 Yhteisöllinen ppilashult ja sen timintatavat Laajennettuun ppilashultryhmään sallistuu päiväkdin jhtaja, js asiat kskevat alle kuluikäisiä. Rehtrit kutsuvat ryhmät klle.

9 Varhaiskasvatus ja esipetus Yhteisöllisen ppilashulln kkuksiin sallistuvat lastentarhanpettajien, lähihitajien, kulukuraattrien, kulupsyklgien ja terveydenhulln edustajat käsiteltävän asian mukaan. Kkuksissa n tteuduttava mnialainen työskentely. Asian käsittelyyn vi tarpeen mukaan sallistua lasten, vanhempien, muiden asiantuntijiden tai yhteistyötahjen edustajat. Yhteisöllisen ppilashulln tavitteena n kk yhteisön hyvinvinti ja se n ennaltaehkäisevää. Suunnittelussa ja tteutuksessa vat mukana myös vanhemmat ja ppilaat. Veittijärvi - Asuntila kulualueen esipetuksen ppilashultryhmän kkntumiset vat kahdesti lukuvudessa: lka- ja maaliskuussa. Yhteisöllisen ppilashulln painpistealueet lukuvunna Kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelma yhdenmukaistetaan kk kaupungin esipetusta kskevaksi syksyllä Yhteispelin käytänteet tulevat saksi arkea timintakauden aikana. Yhteispelin avulla harjittelemme tunne- ja vurvaikutustaitja. Jkainen ryhmä käy tunneteltassa, jssa n mahdllisuus syventyä ryhmässä pinnalla (esim. ristiriidat) leviin asiihin perustunteiden lisäksi. Esipetusryhmässä n laadittu lasten kanssa säännöt jkaisessa pienryhmässä. Säännöt kirjataan näkyvälle paikalle ja jkainen ryhmän jäsen allekirjittaa situtuneensa nudattamaan sääntöjä. Js lapsella n paljn pissalja, keskustelemme niistä vanhempien kanssa. Peruspetuslain 35 muuts krstaa esipetukseen sallistumisen säännöllisyyttä. Osallistumisen säännöllisyys n tärkeää esipetuksen tavitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Esipetuksen petussuunnitelman perusteissa (2014) määrätään, että pettaja, hultajat ja esipetuksen tteuttamiseen sallistuva henkilöstö hulehtivat yhteistyössä lapsen säännöllisestä sallistumisesta. Lasten sallistumista seurataan esipetuksen yksiköissä. Hultajat ilmittavat sairauspissalista sekä pyytävät lupaa muista syistä jhtuviin pissalihin. 1-5 päivän pissalista ilmitetaan esipettajalle ja yli viiden päivän pissaln haetaan lupa kirjallisesti tai sähköisesti päiväkdin jhtajalta. Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hitnhjaus PÄIVITYS LOKAKUUSSA 2017 Esipetuksen kuljetusten dtusaikja ja turvallisuutta kskevat hjeet (kuvataan yksikkökhtaisesti vain, js ryhmässä n kuljetettavia lapsia) Lukuvunna ei kuljetuksen piirissä levia ppilaita

10 Varhaiskasvatus ja esipetus 9.3 Suunnitelma lasten sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Lasten sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinä tetaan humin sekä lasten keskinäiset että lasten ja aikuisten väliset vurvaikutussuhteet. Suunnitelmassa kuvataan: kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, edellä mainittujen asiiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötaslla, yksilöllinen tuki, tarvittava hit, muut timenpiteet ja jälkiseuranta sekä ten tekijän että sen khteena levan salta, yhteistyö hultajien kanssa, yhteistyö tarvittavien viranmaisten kanssa, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen henkilöstölle, lapsille, hultajille ja yhteistyötahille sekä suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviinti PÄIVITYS LOKAKUUSSA Timinta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Oppilashultsuunnitelmassa määritellään timinta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranmaisten kanssa ttaen humin muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita kskevat hjeistukset kuten pelastussuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan: kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja timintatavat äkillisissä kriisitilanteissa, jhtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjak kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa, sisäisen ja ulkisen sekä esipetuksen ja petuksen järjestäjän välisen tiedttamisen ja viestinnän periaatteet, psykssiaalisen tuen ja jälkihidn järjestäminen, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen henkilöstölle, lapsille, hultajille ja yhteistyötahille, timintavalmiuksien harjittelu sekä suunnitelman arviinti ja päivittäminen. PÄIVITYS LOKAKUUSSA Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen

11 Varhaiskasvatus ja esipetus Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen lapsen kehityksen, hyvinvinnin ja ppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen tteuttamiseksi. Lapsen erityisrukavalista tai lääkityksestä svitaan vanhempien kanssa. Lääkehitsuunnitelma tehdään kaikille, jilla n säännöllinen lääkitys. Tarvittaessa saamme hjausta esim. Tays:n kuntutushjaajalta. Esipetuksen henkilökunta knsulti tarvittaessa esim. kulukuraattria yhteistyössä vanhempien kanssa ja spii vanhempien kanssa jatktimenpiteistä. Mahdlliset ppilashultkertmukset säilytetään lukllisessa kaapissa ja niitä vi lukea vain suunnitelman laatinut työntekijä. 9.6 Oppilashulln yhteistyön järjestäminen lasten ja heidän hultajiensa kanssa Oppilashulta tteutetaan yhteistyössä lasten ja hultajien kanssa. Oppilashultsuunnitelmassa kuvataan ppilashulln timintatavat lasten ja hultajien sallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiseksi. Oppilashulln yhteistyö lasten ja hultajien kanssa sisältää mm. tiedttamisen, khtaamisen ja aidn vurvaikutuksen. Lasten ja hultajien sallisuus tteutuu esipetuksen arjessa ja kaikessa timinnassa. Kannustetaan vanhempia humaamaan man lapsensa taitja ja kertmaan niistä lapselleen kannustavasti humaa hyvä -ajatuksella. 9.7 Oppilashultsuunnitelman tteuttaminen ja seuraaminen Oppilashultsuunnitelmassa kuvataan timenpiteet suunnitelman tteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Oppilashultsuunnitelman tteutumista arviidaan keväisin viikkpalaverin yhteydessä. Mietitään, vatk suunnitelmat tteutuneet ja js ei, niin mitä esteitä niiden tteutumiselle n llut. Ilmitamme vanhemmille ppilashulln palavereista, jllin heillä n mahdllisuus tuda asiita käsiteltäviksi.