6. Oppimisen arviointi Etelä-Pohjanmaalla

Transkriptio

1 Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma LUONNOS Oppimisen arviinti Etelä-Phjanmaalla Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet, paikallisesti päätettävät asiat: Oppimisen arviintia kskevaa petussuunnitelmasuutta valmisteltaessa phditaan erityisesti, miten arviintia ja palautteen antamista kehitetään ppimista edistävänä pedaggisena kknaisuutena. Paikallisesti varmistetaan mnipulisten arviintimenetelmien käyttö, arviintiperusteiden yhteinen käsittely ja käyttäminen sekä päättöarvsanjen mudstaminen yhtenäisin perustein. Valtakunnalliset arviintikriteerit 6. vusilukan lppuun sekä päättöarviinnin kriteerit ja päättöarvsanan mudstamisen periaatteet siirretään petussuunnitelman perusteista paikalliseen petussuunnitelmaan sellaisenaan. Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa petussuunnitelmassa: - mitkä vat arviintikulttuurin kehittämisen mahdlliset paikalliset painpisteet (muilta sin arviintikulttuurin ja sen keskeisten periaatteiden kuvaamisessa petussuunnitelman perusteiden tekstiä vidaan käyttää sellaisenaan) - miten pintjen aikainen arviinti tteutetaan pintjen aikaisen frmatiivisen arviinnin ja palautteen antamisen periaatteet, kknaisuus ja pedagginen tehtävä ppimisen edistämisessä lukuvuden päätteeksi tehtävä arviinti itsearviinnin edellytysten tukeminen; itsearviinnin ja vertaisarviinnin periaatteet pinnissa etenemisen, lukalta siirtymisen ja lukalle jättämisen periaatteet ja käytännöt tisen ja klmannen vusilukan sekä kuudennen ja seitsemännen vusilukan nivelvaiheisiin liittyvät arviinnin ja palautteen antamisen käytännöt valinnaisten aineiden arviinti käyttäytymisen arviinti ja sen perustana levat tavitteet ja arviintiperusteet tdistukset ja niiden antamiseen liittyvät käytännöt sekä sanallisen ja numerarviinnin käyttö tdistuksissa eri ppiaineissa sekä käyttäytymisen arviinnissa muut tiedttamisen ja arviintipalautteen antamisen mudt ja ajankhdat sekä yhteistyö hultajien kanssa - miten päättöarviinti tteutetaan päättöarviinnin kknaisuus valinnaisten aineiden arviinti päättöarviinnissa päättötdistukset. Työskentelyhjeistus - Kulujen n ensin perehdyttävä petussuunnitelman perusteisiin - Maakunnallinen tekstisuus n lunns ja se päivittyy petussuunnitelmatyön edetessä. - Lukujen alussa n sinisellä merkitty peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa määritellyt paikallisesti päätettävät asiat. Tätä suutta vi käyttää ns. tarkistuslistana kulukhtaisessa - Maakunnallinen suus n sinisen tekstin jälkeen ja kunkin luvun lpusta löytyy vihreällä hjeet kulukhtaiseen työskentelyyn. - Ohjeistuksissa n myös asiita, jtka petuksen järjestäjän tulee linjata. - Kuvat vat lunnksia ja tekstin ikeinkirjitus tarkistetaan myöhemmin. - Oppimisen ja kulunkäynnin tuen mudt kuvataan ja kirjataan lukuun 7 ja ppilashult lukuun 8. - Kulukhtainen työskentely valmista mennessä. 1

2 Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma LUONNOS Maakunnallinen arviintikulttuuri Arviinti perustuu aina petussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja maakunnallisessa petussuunnitelmassa tarkennettuihin tavitteisiin. Arviinti khdistuu ppilaan ppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Lutettava arviinti edellyttää näiden sa-alueiden mnipulista havainnintia ja dkumentintia. Oppilaita ja heidän surituksiaan ei verrata tisiinsa eikä arviinti khdistu ppilaiden persnaan, temperamenttiin tai muihin henkilökhtaisiin minaisuuksiin. Opettajat hulehtivat, että tavitteet ja arviintiperusteet vat ppilaiden ja hultajien tiedssa. Arviinti tteutetaan maakunnassa yhtenäisin periaattein, jllin ppilaat vat samanarvisessa asemassa. Maakunnallisia painpisteitä vat yrittäjämäinen timintatapa ja sallisuus, jtka humiidaan arviinnissa Arviinnin periaatteet Arviinti n ppilaan ikätasn mukaista. Arviinti n säännöllistä, mnimutista ja tavitteellista. Arviinnin tehtävänä n hjata ja tukea ppimisprsessia ja edistää ppimaan ppimista. Taulukssa n esitelty useita arviimisen keinja, jiden kest ja tteuttamistapa vivat vaihdella. Taulukk 1. Opintjen aikaisen arviinnin periaatteet ja tteutusesimerkkejä Arviinnin periaate Tteutusesimerkkejä Osallisuus itsearviinti ppilas asettaa mat tavitteensa ja arvii niiden tteutumisen prtfli vertaisarviinti, pari- ja ryhmäarviinti Jatkuvuus väliarviinnit keskustelu ppimisprsessin aikana Kannustavuus humi kk ppimisen prsessiin humataan pienetkin edistysaskeleet Mnipulisuus arviintikeskustelut vertaisarviinti, pari- ja ryhmäarviinti mnialaiset ppimiskknaisuudet kirjallinen itsearviinti tdistukset prtfli draama kuvallinen ilmaisu 2 Työskentelyhjeistus - Kulujen n ensin perehdyttävä petussuunnitelman perusteisiin - Maakunnallinen tekstisuus n lunns ja se päivittyy petussuunnitelmatyön edetessä. - Lukujen alussa n sinisellä merkitty peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa määritellyt paikallisesti päätettävät asiat. Tätä suutta vi käyttää ns. tarkistuslistana kulukhtaisessa - Maakunnallinen suus n sinisen tekstin jälkeen ja kunkin luvun lpusta löytyy vihreällä hjeet kulukhtaiseen työskentelyyn. - Ohjeistuksissa n myös asiita, jtka petuksen järjestäjän tulee linjata. - Kuvat vat lunnksia ja tekstin ikeinkirjitus tarkistetaan myöhemmin. - Oppimisen ja kulunkäynnin tuen mudt kuvataan ja kirjataan lukuun 7 ja ppilashult lukuun 8. - Kulukhtainen työskentely valmista mennessä.

3 Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma LUONNOS prjektin arviinti kk ppimisprsessin arviinti tiettekniikka apuna Oppimisen edistäminen jatkuva arviinti ppimisprsessin aikana kannustus ja tuki ryhmältä tai pettajalta rajatut ja selvät tavitteet Oikeudenmukaisuus ja eettisyys ppilaita ei vertailla, vaan arviidaan ppilaan maa edistymistä tavitteiden ja kk arviinnin näkyväksi tekeminen (esim. tavitteet ja arviintitavat ilmitetaan ppilaille ja hultajille selkeästi) Ttuudellisuus myös krjaamista vaativat asiat esille kannustavassa hengessä sura palaute epännistumisen ja pettymyksen sietkyvyn kasvattaminen Yrittäjämäinen timintatapa ppilas asettaa itse mat tavitteensa tavitteiden pitää lla realistisia ja ne vidaan jakaa satavitteisiin kannustavalla arviinnilla ppilasta mtividaan yrittämään parhaansa ppilas käyttää itselleen spivia arviintikäytänteitä ppilas reflekti maa ppimistaan Yhteistyö ktien kanssa tavitteet ja arviintitavat etukäteen tiedksi vanhempainillat (infrmatiivisesti, esim. tavitteet käydään läpi) muut tapaamiset tiedtteet arviintikeskustelut selkeä tiedttaminen, js ppimisessa tapahtuu muutksia palaute vanhemmilta tavitteiden saavuttamisesta esim. arviintikeskusteluissa kulun ktisivu esim. käyttäytymisen kriteerit 6.3. Oppilaan itsearviinti ja vertaisarviinti Itsearviinnin avulla kasvatetaan lapsen ja nuren itsetuntemusta ja itseluttamusta. Itsearviinnin pitää lla arkipäiväinen sa kulutyötä, realistista, khtuullista ja ajankhtaista. Erilaiset itsearviintidkumentit vidaan tallettaa esim. ppilaskansin ja niihin vidaan palata lukuvuden aikana, näin ppilaan mat tutkset ja pettajan antamat arviinnit tulevat yhtä merkityksellisiksi. Oppilaan käsitys masta itsestään ppijana vahvistuu. Vertaisarviinnissa ppilaat hjataan arviimaan yhteistä tai tistensa työskentelyä ja valmiita tutksia suullisesti tai kirjallisesti. Vertaisarviinnissa vidaan arviida myös, kuinka ryhmä n saavuttanut Työskentelyhjeistus - Kulujen n ensin perehdyttävä petussuunnitelman perusteisiin - Maakunnallinen tekstisuus n lunns ja se päivittyy petussuunnitelmatyön edetessä. - Lukujen alussa n sinisellä merkitty peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa määritellyt paikallisesti päätettävät asiat. Tätä suutta vi käyttää ns. tarkistuslistana kulukhtaisessa - Maakunnallinen suus n sinisen tekstin jälkeen ja kunkin luvun lpusta löytyy vihreällä hjeet kulukhtaiseen työskentelyyn. - Ohjeistuksissa n myös asiita, jtka petuksen järjestäjän tulee linjata. - Kuvat vat lunnksia ja tekstin ikeinkirjitus tarkistetaan myöhemmin. - Oppimisen ja kulunkäynnin tuen mudt kuvataan ja kirjataan lukuun 7 ja ppilashult lukuun 8. - Kulukhtainen työskentely valmista mennessä. 3

4 Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma LUONNOS asetettuja tavitteita. Oppilaita kasvatetaan j alakulussa tekemään itse- ja vertaisarviintia sana ppimistaan ja kulunkäyntiään. Jatkum siirtyy yläkulun pulelle. Kuvi 1. Itse- ja vertaisarviinti 6.4. Tdistukset Lukuvusitdistuksen lisäksi kulun tulee antaa arviintipalautetta vähintään kerran lukuvuden aikana. Palaute vi lla välitdistus, arviintitiedte tai arviintikeskustelu. Lukuvusi- ja välitdistuksen tulee nudattaa petussuunnitelman perusteissa ja peruspetusasetuksessa 852/1998 annettuja hjeita. Muusta arviintipalautteesta tulee laatia allekirjitettu, kirjallinen dkumentti. Työskentelyhjeistus - Kulujen n ensin perehdyttävä petussuunnitelman perusteisiin - Maakunnallinen tekstisuus n lunns ja se päivittyy petussuunnitelmatyön edetessä. - Lukujen alussa n sinisellä merkitty peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa määritellyt paikallisesti päätettävät asiat. Tätä suutta vi käyttää ns. tarkistuslistana kulukhtaisessa - Maakunnallinen suus n sinisen tekstin jälkeen ja kunkin luvun lpusta löytyy vihreällä hjeet kulukhtaiseen työskentelyyn. - Ohjeistuksissa n myös asiita, jtka petuksen järjestäjän tulee linjata. - Kuvat vat lunnksia ja tekstin ikeinkirjitus tarkistetaan myöhemmin. - Oppimisen ja kulunkäynnin tuen mudt kuvataan ja kirjataan lukuun 7 ja ppilashult lukuun 8. - Kulukhtainen työskentely valmista mennessä. 4

5 Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma LUONNOS Lukuvusiarviinti Vusilukilla 1-3 lukuvusitdistuksessa käytetään sanallista arviintia. Vusilukilla 4-6 lukuvusitdistuksessa numerarviintia vidaan täydentää sanallisella arviinnilla. Taide- ja taitaineet vidaan arviida pelkästään sanallisesti lukuvusitdistuksessa vusilukilla 4-6 petuksen järjestäjän päätöksen mukaan. Vusilukalla 7 lukuvusitdistuksessa numerarviintia vidaan täydentää sanallisella arviinnilla. Tavitteiden ja sisältöjen vuksi terveystiet arviidaan vusilukan 7 lukuvusitdistuksessa hyväksytty/hylätty. Vusilukilla 8 ja 9 käytetään numerarviintia. Oppilaan, hultajien ja pettajien pitää kyetä tulkitsemaan tdistusta niin, että ppimisen edistyminen ja saaminen tulee selkeästi esille Väliarviinti Väliarviinti tteutetaan vusilukilla 1-5 arviintikeskusteluna, jhn kutsutaan ppilas ja hultajat. Arvintikeskustelun tavitteena n tukea ja edistää ppilaan ppimista ja kasvua. Arviinnin tteuttaa lukanpettaja. Hän keskustelee muiden lukkaa pettavien pettajien kanssa ppilaan edistymisestä ennen arviintikeskustelua. Tämä palaute välitetään ppilaalle ja hultajalle arviintikeskustelussa. Arviintikeskustelun phjana käytetään lukilla 1 ja 3-5 maakunnassa yhtenäistä lmaketta (liite 1), jnka pettaja kirjaa. Arviintikeskustelu tteutetaan marras-tammikuussa, viikkn 5 mennessä. Arviintikeskustelut tteutetaan kdin ja kulun yhteistyöajalla ppituntien ulkpulella. Kaikki keskusteluun sallistuneet allekirjittavat asiakirjan. Asiakirja arkistidaan petuksen järjestäjän hjeiden mukaisesti. Allekirjitettu alkuperäinen arviintilmake annetaan hultajille. Mikäli hultaja ei kutsusta hulimatta saavu arviintikeskusteluun, pettaja tteuttaa arviintikeskustelun ppilaan kanssa ja lähettää keskusteluun liittyvän arviintiraprtin hultajalle tiedksi. Tisella lukalla arviintikeskustelu tteutetaan kevätlukukaudella viikkn 12 mennessä, jllin se timii samalla nivelvaiheen arviintina (liite 2). Vanhempainvartit ja arviintikeskustelu vidaan yhdistää. Eli käytännössä arviintikeskustelu vi krvata syksyn vanhempainvartin. Mikäli erityistä tarvetta ilmenee, pettaja ja hultajat vivat tarkastella erillisen vanhempainvartin tteuttamista tapauskhtaisesti. Väliarviinti tteutetaan lukuvusilla 6-9 samin periaattein kuin kyseisen vusilukan lukuvusiarviinti. Vusilukalla 7 taide- ja taitaineet vidaan arviida numeerisesti ja/tai sanallisesti petuksen järjestäjän linjauksen mukaisesti. Tavitteiden ja sisältöjen vuksi terveystiet arviidaan hyväksytty/hylätty, kuten 7. vusilukan lukuvusiarviinnissa. Väliarviinti vidaan tteuttaa myös jaksarviintina. (Kats myös maakunnallinen OPS khta 6.6) Työskentelyhjeistus - Kulujen n ensin perehdyttävä petussuunnitelman perusteisiin - Maakunnallinen tekstisuus n lunns ja se päivittyy petussuunnitelmatyön edetessä. - Lukujen alussa n sinisellä merkitty peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa määritellyt paikallisesti päätettävät asiat. Tätä suutta vi käyttää ns. tarkistuslistana kulukhtaisessa - Maakunnallinen suus n sinisen tekstin jälkeen ja kunkin luvun lpusta löytyy vihreällä hjeet kulukhtaiseen työskentelyyn. - Ohjeistuksissa n myös asiita, jtka petuksen järjestäjän tulee linjata. - Kuvat vat lunnksia ja tekstin ikeinkirjitus tarkistetaan myöhemmin. - Oppimisen ja kulunkäynnin tuen mudt kuvataan ja kirjataan lukuun 7 ja ppilashult lukuun 8. - Kulukhtainen työskentely valmista mennessä. 5

6 Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma LUONNOS Mnialaisten ppimiskknaisuuksien arviinti Mnialaisia ppimiskknaisuuksia (Opetussuunnitelman perusteet ja maakunnallinen OPS luku 4) tulee lla vähintään yksi lukuvuden aikana. Se ilmitetaan kulun vusisuunnitelmassa ja sen laajuus vastaa ppilaan viikktuntimäärää. Oppimiskknaisuuden arviinti tetaan humin mukana levien ppiaineiden arviinnissa. Arviinnissa paintetaan työskentelytaitja Arviinti yhdyslukassa Opetus yhdyslukassa vidaan tteuttaa kknaan ppilaiden vusilukkien mukaisesti tai sittain vurkurssiperiaatetta nudattaen. Vurkursseittain piskeltaessa tulee hulehtia piskeltavien sisältöjen jatkuvuudesta ja jhdnmukaisesta etenemisestä. Arviinti suritetaan kyseisen vurkurssin tavitteiden ja sisältöjen mukaan. Mikäli ppilas siirtyy vurkurssiperiaatteen mukaisesta piskelusta vusilukittain etenevään piskeluryhmään, ppilaan petus järjestetään yksilöllisesti mahdllisen puuttuvan ppimäärän tai sen san surittamiseksi Opintjen eteneminen Oppilas, jka n saanut vusilukan ppimäärään sisältyvissä ppiaineissa vähintään välttäviä tietja ja taitja sittavan numern tai vastaavan sanallisen arvin, siirtyy seuraavalle vusilukalle. Oppilas vi myös siirtyä seuraavalle vusilukalle, vaikka hänen vusilukan surituksensa jssakin ppiaineessa lisi hylätty, js arviidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vusilukan pinnista hyväksytysti. Js ppilas n vaarassa jäädä lukalle, pettajan tehtävä n hyvissä ajin keskustella ppilaan ja hultajan kanssa sekä spia timenpiteistä ppimisen tukemiseksi. Oppilaalle tulee antaa mahdllisuus sittaa hyväksytyt tiedt ja taidt erillisessä kkeessa tai muulla näytöllä, jlla ppilas parhaiten kykenee sittamaan saamisensa. Js ppilas ei suriudu vusilukan ppiaineen ppimäärästä, lukalta siirtyminen n ehdllista. Tällöin annetaan ainekhtaisesti mahdllisuus yhteen erilliseen kkeeseen. Erillisen kkeen ajankhta määritellään lukuvusittain petussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa Vusilukkiin sitmatn piskelu Oppilaalla n tarvittaessa siirtymismahdllisuus man pint-hjelman mukaiseen etenemiseen eli vusilukkiin sitmattmaan piskeluun, jsta petuksen järjestäjä päättää. Oman pint-hjelman mukaisella etenemisellä vidaan tarvittaessa edetä npeammin kuin vusilukkiin sidtussa piskelussa tai välttää lukalle jättäminen, jnka myötä ppilaan kaikki pinnt kyseiseltä lukalta raukeaisivat. Työskentelyhjeistus - Kulujen n ensin perehdyttävä petussuunnitelman perusteisiin - Maakunnallinen tekstisuus n lunns ja se päivittyy petussuunnitelmatyön edetessä. - Lukujen alussa n sinisellä merkitty peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa määritellyt paikallisesti päätettävät asiat. Tätä suutta vi käyttää ns. tarkistuslistana kulukhtaisessa - Maakunnallinen suus n sinisen tekstin jälkeen ja kunkin luvun lpusta löytyy vihreällä hjeet kulukhtaiseen työskentelyyn. - Ohjeistuksissa n myös asiita, jtka petuksen järjestäjän tulee linjata. - Kuvat vat lunnksia ja tekstin ikeinkirjitus tarkistetaan myöhemmin. - Oppimisen ja kulunkäynnin tuen mudt kuvataan ja kirjataan lukuun 7 ja ppilashult lukuun 8. - Kulukhtainen työskentely valmista mennessä. 6

7 Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma LUONNOS Arviintimudt vusilukittain ja eräissä petuksen järjestämistavissa Oppilaan pint-hjelmassa levat aineet arviidaan numeerisesti tai sanallisesti. Sanallinen arviinti vi lla myös suritusmaininta. Valinnaisaineista (VAL) lukilla 4-6 kirjataan ppilaan surittamat valinnaisainekknaisuudet ja ne arviidaan sanallisesti hyväksytty/hylätty. Lukilla 7-9 alle kahden vusiviikktunnin valinnaisaineet arviidaan sanallisesti hyväksytty/hylätty. Kahden tai useamman vusiviikktunnin valinnaisaineet arviidaan lukilla 7-9 numeerisesti. Valinnaisten aineiden (VAL) sisällä levat tait- ja taideaineiden valinnaiset ppikknaisuudet / aineet arviidaan valinnaisten aineiden arviintihjeiden mukaisesti. Taide- ja taitaineiden valinnaiset tunnit (T&T-val) vat sa yhteisinä ppiaineina petettavien musiikin, kuvataiteen, käsityön, liikunnan ja ktitaluden petusta ja ne myös arviidaan sana niiden petusta. Tämä tarkittaa, ettei taide- ja taitaineiden valinnaisista pinnista tule erillistä arvita lukuvusitdistukseen tai päättötdistukseen, vaan ne arviidaan sana kaikille yhteisten taide- ja taitaineiden ppimääriä. Taulukk 2. Arviintimudt vusilukittain Vusilukka Arviintimudt 1.lukka itsearviinti väliarviinti: arviintikeskustelu ppilas-hultajat-pettaja tteutetaan marras-tammikuussa, viikkn viisi mennessä maakunnassa yhtenäinen lmake (liite 1) keskustelussa mukana levia kuullaan pettaja timii kirjaajana lukuvusiarviinti: sanallinen arviidaan vähintään äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, käyttäytyminen (erillinen liite) ja työskentelytaidt mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa 2. lukka itsearviinti väliarviinti / arviinti nivelkhdassa: arviintikeskustelu ppilashultajat-pettaja, tteutetaan kevätlukukaudella viikkn 12 mennessä maakunnassa yhtenäinen lmake (liite 2) kaikkia keskustelussa mukana levia kuullaan pettaja timii kirjaajana lukuvusiarviinti: sanallinen arviidaan vähintään äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, 7 Työskentelyhjeistus - Kulujen n ensin perehdyttävä petussuunnitelman perusteisiin - Maakunnallinen tekstisuus n lunns ja se päivittyy petussuunnitelmatyön edetessä. - Lukujen alussa n sinisellä merkitty peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa määritellyt paikallisesti päätettävät asiat. Tätä suutta vi käyttää ns. tarkistuslistana kulukhtaisessa - Maakunnallinen suus n sinisen tekstin jälkeen ja kunkin luvun lpusta löytyy vihreällä hjeet kulukhtaiseen työskentelyyn. - Ohjeistuksissa n myös asiita, jtka petuksen järjestäjän tulee linjata. - Kuvat vat lunnksia ja tekstin ikeinkirjitus tarkistetaan myöhemmin. - Oppimisen ja kulunkäynnin tuen mudt kuvataan ja kirjataan lukuun 7 ja ppilashult lukuun 8. - Kulukhtainen työskentely valmista mennessä.

8 Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma LUONNOS käyttäytyminen (erillinen liite) ja työskentelytaidt mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa 3. lukka itsearviinti väliarviinti: arviintikeskustelu ppilas-hultaja-pettaja tteutetaan marras-tammikuussa, viikkn viisi mennessä maakunnassa yhtenäinen lmake (liite 1) kaikkia keskustelussa mukana levia kuullaan pettaja timii kirjaajana lukuvusiarviinti: sanallinen arviidaan vähintään äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, A1-kieli, käyttäytyminen (erillinen liite) ja työskentelytaidt mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa 4. lukka itsearviinti väliarviinti: arviintikeskustelu ppilas-hultajat-pettaja tteutetaan marras-tammikuussa, viikkn viisi mennessä maakunnassa yhtenäinen lmake (liite 1) kaikkia keskustelussa mukana levia kuullaan pettaja timii kirjaajana lukuvusiarviinti: numeerinen, jta vidaan täydentää sanallisesti arviidaan vähintään äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, A1-kieli ja käyttäytyminen työskentelytaidt arviidaan ppiaineiden yhteydessä taide- ja taitaineet vidaan arviida numeerisesti ja/tai sanallisesti valinnaiset aineet arviidaan hyväksytty/hylätty mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa 5. lukka itsearviinti väliarviinti: arviintikeskustelu ppilas-hultajat-pettaja tteutetaan viikkn viisi mennessä maakunnassa yhtenäinen lmake (liite 1) kaikkia keskustelussa mukana levia kuullaan pettaja timii kirjaajana 8 Työskentelyhjeistus - Kulujen n ensin perehdyttävä petussuunnitelman perusteisiin - Maakunnallinen tekstisuus n lunns ja se päivittyy petussuunnitelmatyön edetessä. - Lukujen alussa n sinisellä merkitty peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa määritellyt paikallisesti päätettävät asiat. Tätä suutta vi käyttää ns. tarkistuslistana kulukhtaisessa - Maakunnallinen suus n sinisen tekstin jälkeen ja kunkin luvun lpusta löytyy vihreällä hjeet kulukhtaiseen työskentelyyn. - Ohjeistuksissa n myös asiita, jtka petuksen järjestäjän tulee linjata. - Kuvat vat lunnksia ja tekstin ikeinkirjitus tarkistetaan myöhemmin. - Oppimisen ja kulunkäynnin tuen mudt kuvataan ja kirjataan lukuun 7 ja ppilashult lukuun 8. - Kulukhtainen työskentely valmista mennessä.

9 Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma LUONNOS lukuvusiarviinti: numeerinen, jta vidaan täydentää sanallisesti arviidaan vähintään äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, A1- kieli, A2-kieli ja käyttäytyminen työskentelytaidt arviidaan ppiaineiden yhteydessä taide- ja taitaineet vidaan arviida numeerisesti ja/tai sanallisesti valinnaiset aineet arviidaan hyväksytty/hylätty mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa 6. lukka itsearviinti väliarviinti: numeerinen, jta vidaan täydentää sanallisesti arviidaan kaikki ppiaineet, jista taide- ja taitaineet vidaan arviida sanallisesti arviidaan käyttäytyminen valinnaiset aineet arviidaan hyväksytty/hylätty arviinti nivelkhdassa: pettaja antaa ppilaalle palautetta ja tiedttaa hultajaa ppimisen edistymisestä riittävän ajissa ennen lukuvuden päättymistä nivelkhdan arviintitiedt liitetään saksi petuksen järjestäjän käyttämää siirtlmaketta lukuvusiarviinti: numeerinen, jta vidaan täydentää sanallisesti petussuunnitelman perusteiden arviintikriteerien mukaisesti (arvsana 8) arviidaan kaikki ppiaineet, jista taide- ja taitaineet vidaan arviida sanallisesti arviidaan käyttäytyminen valinnaiset aineet arviidaan hyväksytty/hylätty mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa 7. lukka itsearviinti väliarviinti: numeerinen, jta vidaan täydentää sanallisesti arviidaan päättyvien kurssien ppiaineet ja käyttäytyminen taide- ja taitaineet vidaan arviida numeerisesti ja/tai sanallisesti tavitteiden ja sisältöjen vuksi terveystiet arviidaan hyväksytty/hylätty lukuvusiarviinti: numeerinen, jta vidaan täydentää sanallisesti 9 Työskentelyhjeistus - Kulujen n ensin perehdyttävä petussuunnitelman perusteisiin - Maakunnallinen tekstisuus n lunns ja se päivittyy petussuunnitelmatyön edetessä. - Lukujen alussa n sinisellä merkitty peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa määritellyt paikallisesti päätettävät asiat. Tätä suutta vi käyttää ns. tarkistuslistana kulukhtaisessa - Maakunnallinen suus n sinisen tekstin jälkeen ja kunkin luvun lpusta löytyy vihreällä hjeet kulukhtaiseen työskentelyyn. - Ohjeistuksissa n myös asiita, jtka petuksen järjestäjän tulee linjata. - Kuvat vat lunnksia ja tekstin ikeinkirjitus tarkistetaan myöhemmin. - Oppimisen ja kulunkäynnin tuen mudt kuvataan ja kirjataan lukuun 7 ja ppilashult lukuun 8. - Kulukhtainen työskentely valmista mennessä.

10 Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma LUONNOS arviidaan päättyvien kurssien ppiaineet ja käyttäytyminen tavitteiden ja sisältöjen vuksi terveystiet arviidaan hyväksytty/hylätty lukuvuden päätteeksi tehtävä arviinti sisältää arvit siitä, miten ppilas n saavuttanut tavitteet eri ppiaineissa HUOM! Päättyvät aineet arviidaan lukuvusitdistukseen päättöarviinnin kriteerien mukaisesti päättyviä numeerisesti arviitavia aineita vat musiikki, kuvataide, käsityö ja ktitalus päättyvä yrittäjämäinen timintatapa arviidaan hyväksytty/hylätty merkinnällä mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa 8. lukka itsearviinti väliarviinti: numeerinen välitdistus arviidaan päättyvien kurssien ppiaineet ja käyttäytyminen lukuvusiarviinti: numeerinen arviidaan päättyvien kurssien ppiaineet ja käyttäytyminen lukuvuden päätteeksi tehtävä arviinti sisältää arvit siitä, miten ppilas n saavuttanut tavitteet eri ppiaineissa HUOM!: päättyvät aineet arviidaan lukuvusitdistukseen numeerisesti päättöarviinnin kriteerien mukaisesti ppimäärältään alle 2 vusiviikktuntia käsittävät valinnaiset aineet arviidaan sanallisesti hyväksytty/hylätty mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa 9. lukka itsearviinti väliarviinti: numeerinen välitdistus arviidaan kaikki ppiaineet lukuvusiarviinti: numeerinen päättötdistus: numeerinen arvi petussuunnitelman päättöarviintikriteerien mukaisesti (arvsana 8) ppimäärältään alle 2 vusiviikktuntia käsittävät valinnaiset aineet arviidaan sanallisesti hyväksytty/hylätty mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa Työskentelyhjeistus - Kulujen n ensin perehdyttävä petussuunnitelman perusteisiin - Maakunnallinen tekstisuus n lunns ja se päivittyy petussuunnitelmatyön edetessä. - Lukujen alussa n sinisellä merkitty peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa määritellyt paikallisesti päätettävät asiat. Tätä suutta vi käyttää ns. tarkistuslistana kulukhtaisessa - Maakunnallinen suus n sinisen tekstin jälkeen ja kunkin luvun lpusta löytyy vihreällä hjeet kulukhtaiseen työskentelyyn. - Ohjeistuksissa n myös asiita, jtka petuksen järjestäjän tulee linjata. - Kuvat vat lunnksia ja tekstin ikeinkirjitus tarkistetaan myöhemmin. - Oppimisen ja kulunkäynnin tuen mudt kuvataan ja kirjataan lukuun 7 ja ppilashult lukuun 8. - Kulukhtainen työskentely valmista mennessä. 10

11 Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma LUONNOS Taulukk 3. Arviintimudt eräissä petuksen järjestämistavissa Opetuksen järjestämistapa Arviintimudt tehstettu tuki ppimisen arviinnin tulee perustua petussuunnitelman perusteiden yleisiin tavitteisiin yksilöllistetyt ppimäärät itsearviinti arviidaan aina HOJKS: iin merkityn suunnitelman mukaisesti sanallisesti tai numeerisesti timinta-alueittain piskelu itsearviinti sanallinen arvi vusilukkiin sitmatn petus itsearviinti arviidaan pint-hjelmaan kirjatut ja suritetut pintkknaisuudet lukuvusitdistus annetaan suritetuista pintkknaisuuksista päättötdistus annetaan, kun kk peruspetuksen ppimäärä n suritettu justava peruspetus petuksen järjestäjä päättää arviinnista laatimassaan justavan peruspetuksen petussuunnitelmassa sairaalapetus itsearviinti lyhytjaksisessa piskelussa arviinnin antaa ktikulu humiiden sairaalakulusta saadun arviintipalautteen vähintään lukukauden mittaisessa piskelussa arviinnin surittaa sairaalakulu päättötdistus annetaan ktikulun lmakkeella ja ktikulun rehtri allekirjittaa tdistuksen päättöarviinnin surittavat ktikulun ja sairaalakulun ppilasta pettaneet pettajat yhdessä maahanmuuttajien petus itsearviinti arviidaan petussuunnitelman mukaiset ppisisällöt sanallisesti tai numeerisesti arviidaan aineenhallintaa, ei sumenkielen saamista Työskentelyhjeistus - Kulujen n ensin perehdyttävä petussuunnitelman perusteisiin - Maakunnallinen tekstisuus n lunns ja se päivittyy petussuunnitelmatyön edetessä. - Lukujen alussa n sinisellä merkitty peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa määritellyt paikallisesti päätettävät asiat. Tätä suutta vi käyttää ns. tarkistuslistana kulukhtaisessa - Maakunnallinen suus n sinisen tekstin jälkeen ja kunkin luvun lpusta löytyy vihreällä hjeet kulukhtaiseen työskentelyyn. - Ohjeistuksissa n myös asiita, jtka petuksen järjestäjän tulee linjata. - Kuvat vat lunnksia ja tekstin ikeinkirjitus tarkistetaan myöhemmin. - Oppimisen ja kulunkäynnin tuen mudt kuvataan ja kirjataan lukuun 7 ja ppilashult lukuun 8. - Kulukhtainen työskentely valmista mennessä. 11

12 Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma LUONNOS arviintitapja: kirjallinen, suullinen, eleet, piirrkset ydinsisältöjen saaminen vastaa arvsanaa 8 päättöarviinti numeerinen 6.6. Nivelkhtien arviinti lukilla 2 ja 6 Tisen lukan arviintikeskustelu tukee nivelkhdan arviintia. Arviintikeskustelussa tulee humiida erityisesti edistyminen kielellisissä valmiuksissa, työskentelytaidissa ja mista tehtävistä hulehtimisessa. Nivelkhdassa krstuu yhteistyö hultajien kanssa. Liitteen 2 lmakkeen avulla annetaan hjaavaa palautetta. Väli- ja nivelkhdan arviintilmake täytetään arviintikeskustelussa. Kaikkia keskustelussa mukana levia kuullaan ja pettaja timii kirjaajana. Pääpain n ppilaan itsearviinnilla. Kuhunkin khtaan kirjattavien asiiden määrää ei le rajattu. Kaikki keskusteluun sallistuneet allekirjittavat asiakirjan ja asiakirja arkistidaan petuksen järjestäjän hjeiden mukaan. Allekirjitettu alkuperäinen arviintilmake annetaan hultajille. Kuudennen lukan lpulla pettaja antaa hjaavaa palautetta ppilaalle. Oppilaan työskentelyn taitjen ja ppimisen taitjen edistymisestä tiedtetaan myös hultajille. Nivelkhta n sa ppilaan siirtprsessia alakulusta yläkuluun. Siinä arviidaan mnipulisesti työskentelyn, ajattelun ja ppimisen taitjen kehittymistä, edistymistä ppiaineissa ja laaja-alaisessa saamisessa sekä piskelumtivaatin tasa. Nivelkhdan arviintitiedt liitetään saksi siirtprsessissa käytössä levaa lmaketta. Tiedt annetaan tiedksi myös hultajille. Tietjen siirtn yläkululle käytetään kunnissa j lemassa levia mutja. (Kats myös maakunnallinen OPS khta 6.4.2) 6.7. Käyttäytymisen arviinti ja arviintiperusteet Käyttäytymisen arviinnin phjana vat kunnissa/kuluissa käydyt arvkeskustelut, kunnan/kulun kasvatustavitteet, yhteisön timintakulttuuri ja järjestyssäännöt. Oppilaille ja hultajille tulee antaa mahdllisuus sallistua kulun arvkeskusteluun. Käyttäytymisen arviinti ei saa perustua persnaan, temperamenttiin tai ppilaan henkilökhtaisiin minaisuuksiin. Käyttäytymisen arviinti ei le sa ppiaineen arviintia. Käyttäytymisen arviinnin keskeisinä khteina vat tisen huminttaminen, hyvät tavat, yhteisesti svitut timintatavat ja säännöt sekä tilanteeseen spiva käyttäytyminen. Käyttäytymisen arviinnissa nudatetaan samaa muta kuin ppiaineissa. Arvita ppilaan käyttäytymisestä ei merkitä 9. vusilukalla väli- ja päättötdistuksiin. Tdistukseen vi kuulua liitteenä arvi ppilaan käyttäytymisestä. Liitteestä ei tule mainintaa tdistukseen. Väli- ja päättöarviinnin liitteestä tulee ilmetä ppilaan tunnistetiedt. Työskentelyhjeistus - Kulujen n ensin perehdyttävä petussuunnitelman perusteisiin - Maakunnallinen tekstisuus n lunns ja se päivittyy petussuunnitelmatyön edetessä. - Lukujen alussa n sinisellä merkitty peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa määritellyt paikallisesti päätettävät asiat. Tätä suutta vi käyttää ns. tarkistuslistana kulukhtaisessa - Maakunnallinen suus n sinisen tekstin jälkeen ja kunkin luvun lpusta löytyy vihreällä hjeet kulukhtaiseen työskentelyyn. - Ohjeistuksissa n myös asiita, jtka petuksen järjestäjän tulee linjata. - Kuvat vat lunnksia ja tekstin ikeinkirjitus tarkistetaan myöhemmin. - Oppimisen ja kulunkäynnin tuen mudt kuvataan ja kirjataan lukuun 7 ja ppilashult lukuun 8. - Kulukhtainen työskentely valmista mennessä. 12

13 Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma LUONNOS Taulukk 4. Käyttäytymisestä annettavan arvsanan kriteerit Arvsana Kriteerit 10 erinmainen 9 kiitettävä 8 hyvä 7 tyydyttävä 6 khtalainen Oppilas nudattaa kulun sääntöjä. Oppilas käyttäytyy esimerkillisen khteliaasti, ystävällisesti ja auttavaisesti muita khtaan. Oppilas käyttäytyy esimerkillisen ikeudenmukaisesti ja suvaitsevaisesti muita khtaan. Oppilas speutuu työhön erilaisissa ryhmissä ja edistää yhteistä työskentelyä. Oppilas edistää työrauhaa. Oppilaan kielenkäyttö n esimerkillistä. Oppilas lu käytöksellään ympärilleen myönteistä ilmapiiriä. Oppilasta ei le jennettu kirjallisesti eikä hän le saanut kurinpidllisia rangaistuksia. Oppilas nudattaa kulun sääntöjä. Oppilas käyttäytyy khteliaasti, ystävällisesti ja auttavaisesti muita khtaan. Oppilas käyttäytyy ikeudenmukaisesti ja suvaitsevaisesti muita khtaan. Oppilas speutuu työhön erilaisissa ryhmissä. Oppilas antaa tisille työrauhan. Oppilaan kielenkäyttö n asiallista. Oppilasta ei le jennettu eikä hän le saanut kurinpidllisia rangaistuksia. Oppilas nudattaa kulun sääntöjä. Oppilas speutuu yleensä työhön erilaisissa ryhmissä. Oppilas antaa tisille yleensä työrauhan. Oppilas käyttäytyy ystävällisesti muita khtaan. Oppilaan kielenkäyttö n yleensä asiallista. Oppilasta n vitu jentaa, jllin hän muuttaa käyttäytymistään hjattuun suuntaan. Oppilaalla n vaikeuksia kulun sääntöjen nudattamisessa. Oppilas häiritsee jskus työrauhaa. Oppilaalla n jnkin verran ngelmia speutumisessa työhön erilaisissa ryhmissä. Oppilaalla n jskus vaikeuksia ttaa tiset humin. Oppilaan kielenkäyttö vaatii hjausta. Oppilaan käyttäytymistä judutaan hjeistamaan. Oppilas n saanut jitain kurinpitrangaistuksia. Oppilaalla n vaikeuksia kulun sääntöjen nudattamisessa. Oppilaalla n ngelmia speutumisessa työhön erilaisissa ryhmissä. Oppilaalla n vaikeuksia ttaa tisia humin. Oppilas häiritsee tistuvasti työrauhaa. Oppilaan kielenkäyttö vaatii usein hjausta. Oppilaan käyttäytymistä judutaan hjeistamaan tistuvasti. Oppilas n saanut useita kurinpitrangaistuksia. 13 Työskentelyhjeistus - Kulujen n ensin perehdyttävä petussuunnitelman perusteisiin - Maakunnallinen tekstisuus n lunns ja se päivittyy petussuunnitelmatyön edetessä. - Lukujen alussa n sinisellä merkitty peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa määritellyt paikallisesti päätettävät asiat. Tätä suutta vi käyttää ns. tarkistuslistana kulukhtaisessa - Maakunnallinen suus n sinisen tekstin jälkeen ja kunkin luvun lpusta löytyy vihreällä hjeet kulukhtaiseen työskentelyyn. - Ohjeistuksissa n myös asiita, jtka petuksen järjestäjän tulee linjata. - Kuvat vat lunnksia ja tekstin ikeinkirjitus tarkistetaan myöhemmin. - Oppimisen ja kulunkäynnin tuen mudt kuvataan ja kirjataan lukuun 7 ja ppilashult lukuun 8. - Kulukhtainen työskentely valmista mennessä.

14 Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma LUONNOS välttävä 4 hylätty Oppilaalla n usein vaikeuksia kulun sääntöjen nudattamisessa. Oppilaalla n ngelmia speutumisessa työhön erilaisissa ryhmissä. Oppilas ei anna tisille työrauhaa. Oppilas ei saa ttaa tisia humin. Oppilaan kielenkäyttö n asiatnta. Oppilaan käyttäytymistä judutaan hjeistamaan jatkuvasti. Oppilas n saanut useita kurinpitrangaistuksia, jilla ei le llut vaikutusta. Oppilaan käytös n välinpitämätöntä. Oppilas ei kykene timimaan kuluyhteisössä Päättöarviinti Päättöarviinnin tehtävänä n määritellä, miten ppilas n piskelun päättyessä saavuttanut ppiaineen ppimäärän tavitteet. Päättöarviinti ajittuu maakunnallisen tuntijan mukaisesti vusilukille 7, 8 tai 9. Peruspetuksen petussuunnitelman perusteiden mukaan ppilaan päättöarvsanaa ei mudsteta suraan ppilaan aiempien kurssi-, jaks- tai lukuvuvusitdistusten arvsanista lasketun keskiarvn perusteella. Kska saamisen kehittyminen n aina kumulituvaa, päättöarvsanan mudstamisen tulee perustua ppilaan pintjen päättyessä sittamaan saamisen tasn suhteessa ppimäärän tavitteisiin ja päättöarviinnin kriteereihin. Päättöarviinnin kriteerit arvsanalle 8 n määritelty peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa. Päättöarviinti n pääsääntöisesti numeerista, paitsi taulukssa 3 mainituissa eräissä petuksen järjestämistavissa. Ne valinnaiset aineet, jtka mudstavat yhtenäisen, vähintään kahden vusiviikktunnin ppimäärän, arviidaan numerin. Oppimäärältään alle kaksi vusiviikktuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista ppimääristä kstuvat kknaisuudet arviidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arviitu valinnainen aine katstaan jnkin yhteisen aineen syventäviksi pinniksi, sen suritus vi krttaa kyseisen ppiaineen arvsanaa. Tarkemmat määräykset päättöarviinnista ja päättötdistuksen mudsta vat peruspetuksen petussuunnitelman luvuissa 6.5. Peruspetuksen päättöarviinti ja 6.6. Peruspetuksessa käytettävät tdistukset ja tdistusmerkinnät. Päättötdistuksen ulkasusta päättää petuksen järjestäjä. Työskentelyhjeistus - Kulujen n ensin perehdyttävä petussuunnitelman perusteisiin - Maakunnallinen tekstisuus n lunns ja se päivittyy petussuunnitelmatyön edetessä. - Lukujen alussa n sinisellä merkitty peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa määritellyt paikallisesti päätettävät asiat. Tätä suutta vi käyttää ns. tarkistuslistana kulukhtaisessa - Maakunnallinen suus n sinisen tekstin jälkeen ja kunkin luvun lpusta löytyy vihreällä hjeet kulukhtaiseen työskentelyyn. - Ohjeistuksissa n myös asiita, jtka petuksen järjestäjän tulee linjata. - Kuvat vat lunnksia ja tekstin ikeinkirjitus tarkistetaan myöhemmin. - Oppimisen ja kulunkäynnin tuen mudt kuvataan ja kirjataan lukuun 7 ja ppilashult lukuun 8. - Kulukhtainen työskentely valmista mennessä. 14

15 Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma LUONNOS Liite 1. (Liitteessä peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa määritellyt arviintikhteet) VÄLIARVIOINTI lukkatasilla 1, 3-5 ARVIOINTIKESKUSTELU Lk: Pvm: Läsnälijat: Oppilas Hultaja(t) Lukanpettaja OPILLISET TAIDOT Nämä sujuvat hyvin Näissä tarvitsen harjitusta TYÖSKENTELYTAIDOT Nämä sujuvat hyvin Näissä tarvitsen harjitusta KÄYTTÄYTYMINEN MUITA HUOMIOITA (esim. mahdllinen tuen tarve) Allekirjitukset Työskentelyhjeistus - Kulujen n ensin perehdyttävä petussuunnitelman perusteisiin - Maakunnallinen tekstisuus n lunns ja se päivittyy petussuunnitelmatyön edetessä. - Lukujen alussa n sinisellä merkitty peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa määritellyt paikallisesti päätettävät asiat. Tätä suutta vi käyttää ns. tarkistuslistana kulukhtaisessa - Maakunnallinen suus n sinisen tekstin jälkeen ja kunkin luvun lpusta löytyy vihreällä hjeet kulukhtaiseen työskentelyyn. - Ohjeistuksissa n myös asiita, jtka petuksen järjestäjän tulee linjata. - Kuvat vat lunnksia ja tekstin ikeinkirjitus tarkistetaan myöhemmin. - Oppimisen ja kulunkäynnin tuen mudt kuvataan ja kirjataan lukuun 7 ja ppilashult lukuun 8. - Kulukhtainen työskentely valmista mennessä. 15

16 Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma LUONNOS Liite 2. (Liitteessä peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa määritellyt arviintikhteet) VÄLIARVIOINTI JA NIVELKOHDAN ARVIOINTI lukkataslla 2 ARVIOINTIKESKUSTELU Lk: Pvm: Läsnälijat: Oppilas Hultaja(t) Lukanpettaja KIELELLISET VALMIUDET - Kysymisen ja kuuntelemisen taidt - Vurvaikutustaidt - Tait ilmaista itseään erilaisin keinin Nykytilanne Tavitteet MATEMAATTISET TAIDOT Nykytilanne Tavitteet TYÖSKENTELYTAIDOT - Tait työskennellä itsenäisesti ja ryhmässä - Omista tehtävistä hulehtiminen Nykytilanne Tavitteet MUITA HUOMIOITA - Mahdllinen tuen tarve Allekirjitukset Työskentelyhjeistus - Kulujen n ensin perehdyttävä petussuunnitelman perusteisiin - Maakunnallinen tekstisuus n lunns ja se päivittyy petussuunnitelmatyön edetessä. - Lukujen alussa n sinisellä merkitty peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa määritellyt paikallisesti päätettävät asiat. Tätä suutta vi käyttää ns. tarkistuslistana kulukhtaisessa - Maakunnallinen suus n sinisen tekstin jälkeen ja kunkin luvun lpusta löytyy vihreällä hjeet kulukhtaiseen työskentelyyn. - Ohjeistuksissa n myös asiita, jtka petuksen järjestäjän tulee linjata. - Kuvat vat lunnksia ja tekstin ikeinkirjitus tarkistetaan myöhemmin. - Oppimisen ja kulunkäynnin tuen mudt kuvataan ja kirjataan lukuun 7 ja ppilashult lukuun 8. - Kulukhtainen työskentely valmista mennessä. 16

17 Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma LUONNOS Ohjeet: Arviinti suritetaan taulukn 2. mukaisesti. Opetuksen järjestäjä tarkentaa seuraavat asiat petussuunnitelmassa: Tdistusten ulkasu Väliarviinti: Arviintikeskustelun kirjaamisen käytännöt vusilukilla 1-5 (miten kirjataan/manuaalisesti, sähköisesti?) Taulukn 2 mukaiset linjaukset Lisäksi petuksen järjestäjä tarvittaessa linjaa taulukn 3 mukaisten petuksen järjestämistapjen arviintiin liittyvät timintaperiaatteet. Valtakunnalliset arviintikriteerit 6. vusilukan lppuun sekä päättöarviinnin kriteerit ja päättöarvsanan mudstamisen periaatteet siirretään petussuunnitelman perusteista paikalliseen petussuunnitelmaan sellaisenaan. Kulu linjaa petussuunnitelmassa: Kulun taslla linjataan tarvittaessa arviintiin liittyvät asiat petuksen järjestäjän hjeiden mukaisesti. Kulun mat mahdlliset käytänteet esim. itsearviinnissa. Miten kulu hulehtii yhteisen arviintikulttuurin kehittämisestä? Miten varmistetaan mnipulisten arviintimenetelmien käyttö? Työskentelyhjeistus - Kulujen n ensin perehdyttävä petussuunnitelman perusteisiin - Maakunnallinen tekstisuus n lunns ja se päivittyy petussuunnitelmatyön edetessä. - Lukujen alussa n sinisellä merkitty peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa määritellyt paikallisesti päätettävät asiat. Tätä suutta vi käyttää ns. tarkistuslistana kulukhtaisessa - Maakunnallinen suus n sinisen tekstin jälkeen ja kunkin luvun lpusta löytyy vihreällä hjeet kulukhtaiseen työskentelyyn. - Ohjeistuksissa n myös asiita, jtka petuksen järjestäjän tulee linjata. - Kuvat vat lunnksia ja tekstin ikeinkirjitus tarkistetaan myöhemmin. - Oppimisen ja kulunkäynnin tuen mudt kuvataan ja kirjataan lukuun 7 ja ppilashult lukuun 8. - Kulukhtainen työskentely valmista mennessä. 17