PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT VANTAANKOSKEN KOULUSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT VANTAANKOSKEN KOULUSSA"

Transkriptio

1 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT VANTAANKOSKEN KOULUSSA Bilgia ja maantiet Päättöarviinti perustuu valtakunnallisessa petussuunnitelmassa mainittuihin kriteereihin, jissa määritellään hyvän saamisen kriteerit arvsanalle kahdeksan (8). Arviinti perustuu päättövaiheen (8. ja 9. lukat) saamiseen. Maantieta n kahdeksannella ja yhdeksännellä lukalla mlemmilla yksi kurssi. Bilgiaa n kahdeksannella lukalla yksi kurssi ja yhdeksännellä lukalla kaksi kurssia. Bilgian tutkimustaidt saa käyttää mikrskppia näytteitä tutkiessaan työskennellä maastssa ja labratrissa annettujen hjeiden mukaan sekä saa kerätä kasveja hjeiden mukaisesti tteuttaa itsenäisesti pienimutisia tutkimuksia. Lunt ja eksysteemit saa jatella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntmerkkien avulla ja saa tunnistaa lähilunnn kasvi-, eläin- ja sienilajeja kuvata eksysteemin perusrakenteen ja timinnan nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä tehdä pienimutisia metsä-, vesi- tai sueksysteemiin liittyviä tutkimuksia selstaa perusasiita metsänhidsta ja kasvinviljelystä kuvata esimerkein lunnn mnimutisuutta, saa perustella sen merkitystä eklgisen kestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet. Elämä ja evluuti saa kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinslun rakenteesta selstaa ftsynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrbien lisääntymistä selstaa evluutin peruspiirteet ja ihmisen evluutin vaiheet jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn. Ihminen saa kuvata ihmisen tärkeimpien kudsten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja timinnan pääpiirteet selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismutja selstaa pääpiirteissään sukupulislujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen, raskauden kulun ja synnytyksen käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä. Yhteinen ympäristö saa kuvata eklgisesti kestävää kehitystä sekä lunnn mnimutisuuden säilymisen ja ympäristösujelun merkitystä tehdä pienimutisia tutkimuksia man elinympäristönsä tilasta kerta esimerkkejä ktiseutunsa lunnnympäristön muuttumisesta ja saa antaa esimerkkejä siitä, millä tavalla vi itse timia kestävän kehityksen tavitteiden mukaisesti. 1

2 Maantieteelliset taidt saa etsiä kartista ja kartastista tutkimiaan paikkja sekä saa käyttää hyväksi karttamerkkejä ja kartan mittakaavaa tulkita fyysisiä karttja, teemakarttja, valkuvia ja tilastja sekä saa käyttää hyväksi uutislähteitä ja tietverkissa levaa tieta havainnllistaa maantieteellistä tieta karttjen ja piirrsten avulla vertailla eri alueiden ilmastdiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse ilmastdiagrammin tilasttietjen perusteella. Maailman jäsentäminen saa hahmttaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maansien lunnn- ja kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet sveltaa ppimaansa maantieteellistä tieta eri lähteistä saamiensa ajankhtaisten uutistietjen analysintiin ja saa sijittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle. Eurpan jäsentäminen saa kuvata Eurpan eri alueiden lunnnlja ja ihmisen timintaa sekä ymmärtää Eurpan maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden vertailla Eurppaa muihin maansiin ja ymmärtää, että Eurppa n vurvaikutuksessa muiden maailman alueiden kanssa. Sumen jäsentäminen saa selstaa, miten Sumen lunnnmaisemat vat mututuneet ja miten lunnnlt vat vaikuttaneet ihmisen timintaan Sumen eri alueilla kuvata ja analysida asutuksen ja elinkeinelämän alueellisia piirteitä ja sijittumista Sumessa analysida Sumen rakennetun ympäristön piirteitä ja tuntee, mitä vat arvkkaat kulttuuri- ja perinnemaisemat saa selstaa, miten jkainen kansalainen vi vaikuttaa Sumessa man elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen suunnitella ja tteuttaa pieniä ktiseutunsa lunnnympäristöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tutkimuksia tunnistaa man kulttuurin piirteitä sekä tuntee Sumen ja lähialueiden vähemmistökulttuurit kuvata sitä, miten Sumi n vurvaikutuksessa mien lähialueidensa sekä Eurpan ja kk maailman kanssa. Yhteinen ympäristö saa selstaa lyhyesti, mitä vat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysngelmat, kuten kasvihuneilmiön vimistuminen, tsnikat, aavikituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja nälkängelma kuvata Itämeren alueen ympäristöngelmia ja niiden syitä sekä saa esittää keinja parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa kuvata, mitkä vat hänen mat vaikutusmahdllisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi ja tietää keinja, jiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä vidaan ratkaista. Päättöarvsana perustuu ppilaan saamisesta kertvaan mnipuliseen näyttöön Oppilaalle annetaan kurssin aikana mnipuliset ja riittävät mahdllisuudet sittaa saamisensa Oppilaan saamista arviidaan suhteuttamalla saaminen hyvän saamisen kriteereihin (ks.edellä) 2

3 Kurssin arviinnissa tetaan humin seuraavaa viittaaminen ktitehtävien tekeminen tunnilla annettujen tehtävien tekeminen vihktyö ke/kkeet kartan käyttö ja tulkinta (maantiedssa) kkeellinen työskentely (bilgiassa) luntharrastuneisuus Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus n sekä tait-, tiet- että taideaine, minkä tulee näkyä arviinnissa. Päättöarvsana perustuu ppilaan saamiseen päättövaiheessa. Yhdeksännen lukan taittas n ratkaiseva. Arvsanaan vaikuttavat äidinkielen ja kirjallisuuden sa-alueiden saamisen lisäksi jatkuva näyttö tunnilla ja asennituminen ppiaineeseen. Oppilaan saaminen suhteessa ppiaineen tavitteisiin alkaa hahmttua j kahdeksannella lukalla, siksi päättöarvita suritettaessa myös kahdeksannen lukan saaminen vaikuttaa päättöarvsanaan. Arviinnissa tetaan humin valtakunnalliset päättöarvin hyvän saamisen kriteerit (Opetushallitus ), jtka määrittelevät tiet- ja taittasn arvsanalle kahdeksan. Työskentelytaidt sisältyvät arviintikriteereihin. Matematiikka, fysiikka ja kemia Matematiikka: - kaikkien kurssien tulee lla hyväksytysti suritettuja - päättönumern phjana n 8. ja 9. lukan kurssien arvsanjen keskiarv, jnka phjalta pettaja päättää arvsanan Fysiikka ja kemia: - kaikkien kurssien tulee lla hyväksytysti suritettuja - päättönumern phjana n 8. ja 9. lukan kurssien arvsanjen keskiarv, jnka phjalta pettaja päättää arvsanan - pitkä valinnainen kurssi vi vaikuttaa päättöarvsanaan pettaja päättää vaikuttaak Ktitalus ARVIOINTI Arviinnin perusteena käytetään petushallituksen petussuunnitelman perusteissa määrittelemiä arviintikriteerejä. Arviinnissa krstetaan taitjen hallintaa, ahkeruutta ja hulellista työn tekemistä. Myös tiedn maksumista ja sveltamista käytännön työhön, tuntiaktiivisuutta sekä asennitumista pidetään tärkeinä. Arviinnissa tetaan humin myös, kuinka vastuullisesti ppilas työskentelee ja miten hän timii yhteistyössä tisten kanssa. Syyslukukaudella n ravint-pin kirjallinen ke. Työkkeita ja muita kkeita pidetään tarvittaessa. Käytännön ktityötehtävät vaikuttavat arviintiin samin ppilaan kyky arviida maa työskentelyään ja ppia virheistään. Ktitaluden klmesta kurssista annetaan erilliset arvsanat, jista mudstuu päättöarvsana yhdeksännen lukan päättötdistukseen. 3

4 Liikunta saa ydintaidt juksuissa, hypyissä ja heitissa saa vimistelun, välinevimistelun ja telinevimistelun liikkeitä sittaa timinnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa saa yleisimpien pallpelien perusteet ja pelaa niitä svittujen sääntöjen mukaan saa suunnistaa karttaa ja kmpassia apuna käyttäen sekä tietää jkamiehen ikeuksista ja velvllisuuksista saa luistella sujuvasti hallitsee hiihdn harrastamiseen tarvittavat perustekniikat hallitsee uimataidn sekä saa vesipelastamisen taitja tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä saa ylläpitää, arviida ja kehittää timintakykyään sittaa ppimis- ja yrittämishalua kululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille asiallisesti ja hulehtii puhtaudestaan timii vastuullisesti ja ttaa tiset humin sekä nudattaa spimuksia, sääntöjä ja reilun pelin periaatetta. Käsityö Käsityössä arviidaan kk työskentelyprsessia: suunnittelua, tutteen valmistusta ja ppilaan itsearviintia. Opetussuunnitelman perusteiden hyvän saamisen kriteerejä käytetään alla levan mukaisesti päättöarvsanaa annettaessa. Oppilaan täytyy sallistua kaikille kursseille ja surittaa ne hyväksytysti. Päättöarvsana annetaan 7. lukalla yhteisen ppimäärän jälkeen ja 9. lukalla valinnaiskurssien jälkeen. 7.lk: arvsana 8 - Suunnittelutait ppilas pystyy tekemään ymmärrettävän suunnitelman työstään suunnitelmat vat tteuttamiskelpisia ja annetut reunaehdt täyttäviä - Työskentely ja valmis tute ppilas työskentelee suunnitelmallisesti ja tavitteiden suuntaisesti ppilas hallitsee eri tekniikita tutteet valmistuvat annetun aikataulun mukaisesti tutteet vat käyttökelpisia ja perustuvat ennalta tehtyyn suunnitelmaan ppilas sallistuu aktiivisesti myös tietaineksen piskeluun - Itsearviinti ppilas pystyy arviimaan realistisesti maa käsityö- ja ppimisprsessiaan ja tunnistaa sen ngelmakhtia ja vahvuuksia 9.lk: arvsana 8 - Suunnittelutait ppilas saa suunnitella tteuttamiskelpisen tutteen ja ilmaista ajatuksiaan visuaalisesti niin, että suunnitelma n ymmärrettävä ja infrmatiivinen suunnitelmassa n humiitu käytettävissä levat resurssit (aika, tekniikka ja materiaalit) - Työskentely ja valmis tute ppilas työskentelee kursseilla suunnitelmallisesti ja aktiivisesti 4

5 ppilas hallitsee erilaisia työmenetelmiä tutteet vat käyttötarkitukseen spivia, viimeisteltyjä ja suunnitelmaan perustuvia tutteet valmistuvat annetun ajan puitteissa ppilas hallitsee käsityön tietainesta ja saa sveltaa sitä työskentelyynsä - Itsearviinti ppilas suhtautuu myönteisesti itsearviintiin ja pyrkii käyttämään sitä man prsessinsa parantamiseen ppilas pystyy realistisesti tunnistamaan mat vahvuutensa ja heikkutensa ppilas pystyy perustelemaan ratkaisujaan Musiikki PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT MUSIIKISSA Kuvaus ppilaan hyvästä saamisesta 8.lukan päätyttyä sallistuu aktiivisesti ja myönteisesti saa timia vastuullisesti ja tiset humiiden musisivan ryhmän jäsenenä hallitsee jnkin rytmi-, meldia tai sintusittimen perustekniikan niin, että pystyy sallistumaan yhteissittn sallistuu yhteislauluun ja saa muutamia ulka saa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan tunnistaa ja saa erttaa eri musiikin lajeja tuntee keskeistä sumalaista musiikkia Hyväksytyn surituksen kriteerit sallistuu musiikkituntien työskentelyyn ja saa timia musisivan ryhmän jäsenenä. Päättöarvsana n 8.lukan arvsana. Valinnaisen kurssin arvsana vi vaikuttaa krttavasti päättöarvsanaan. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT MUSIIKKILUOKKIEN MUSIIKISSA Päättöarviinnin kriteerit arvsanalle 8 sallistuu mniäänisesti lauluun ja pysyy ryhmän mukana massa äänessään hallitsee jnkin rkesteri-, rytmi- tai sintusittimen niin, että pystyy sallistumaan sekä yhteissittn, että lukkarkesteriin saa kuunnella keskittyneesti musiikkia ja tehdä siitä havaintja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan tunnistaa erilaisia länsimaisen musiikin sittimia tuntee keskeistä sumalaista musiikkia ja musiikkielämää 5

6 tietää ja tuntee jidenkin muiden maiden ja kulttuurien musiikkia saa tteuttaa yksin tai ryhmässä musiikillisen idean, jssa n käytetty musiikin eri elementtejä (meldia, harmnia, rytmi, mut, sintiväri, dynamiikka) saa käyttää musiikin peruskäsitteitä musisinnissa ja kuuntelussa saa laaja-alaisesti laulu- ja sitt hjelmista sisäistää musiikin merkityksen esittävänä taiteena pystyy esiintymään ryhmässä erilaisille yleisöille Musiikkilukkatdistus saa musiikkilukalta 9. lukan jälkeen päättötdistuksen liitteenä erillisen musiikkilukkatdistuksen, jnka kaavan n vahvistanut petuslautakunta. Oppilaan päättötdistukseen merkitään, että ppilas n llut peruspetuksessa musiikkilukalla. Tdistuksessa eritellään ppilaan tiedt ja taidt laulussa, sitssa ja musiikkitietudessa sanallisesti (tyydyttävä, hyvä, kiitettävä ja erinmainen). Lisäksi kerrtaan sallistumisesta kulun musiikkitimintaa, kuten laulu- ja sitinyhtyeisiin, lukkarkesteriin, lukkakurn, kulun kurn ja rkesteriin. Erityismainintina kerrtaan ppilaan mahdllinen sallistuminen slisti- ja säestystehtäviin sekä musiikkitiedn peruskurssin hyväksytty suritus kulussa. Päättöarvsana Musiikkilukkien päättöarvsana n 8. ja 9. lukan musiikkikurssien keskiarv. Kuvataide Päättöarviinti perustuu valtakunnallisessa petussuunnitelmassa mainituille kriteereille, jissa määritellään hyvän saamisen (arvsana 8) arviintiperusteet Päättöarviinnin kriteerit arvsanalle 8 (www.edu.fi) saa Ilmaista itseään kuvallisin keinin käyttää kuvan rakentamisen keinja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentely tekniikita valita työskentelyssään tavitteisiinsa spivimpia materiaaleja ja tekniikita selstaa kuvan tekemisen prsessia lunnksista valmiisiin töihin tunnistaa jitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai musekäyntejä ja Internetin kulttuuripalveluja erttaa, arviida ja arvttaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja eklgisia minaisuuksia tuntee suunnittelu- ja mutiluprsessin eri vaiheet ja saa sveltaa niitä työskentelyssään tunnistaa kulttuuri- ja tyyli piirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä kuvaviestinnän ja mediateknlgian perusteita: valkuvausta tai videkuvausta ja digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua analysida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista tteutusta saa havainnida ja arviida maa ppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta massa työskentelyssään 6

7 saa taltiida työskentelyprsessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearviinnissa pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vurvaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa saa hjatusti käyttää taideteksia, ympäristön kuvia, lunnn- ja rakennettua ympäristöä, kirjja, lehtiä, museita, galleriita ja tietverkka tietjen ja elämysten lähteinä. saa kaikille yhteisen kuvataiteen ppimäärän päättöarviinnin ( 2 kurssia, 7. lukka) 7.lukan keväällä. Arviinti tapahtuu numerasteiklla Arviinti perustuu mlempien kurssien saamiseen.mikäli ppilas n piskellut lisäksi hyväksytysti kuvataiteen valinnaisella lyhytkurssilla, kurssin suritus vi vaikuttaa krttavasti kuvataiteen päättöarvsanaan. Päättöarvsana perustuu ppilaan saamista sittavaan mnipuliseen näyttöön. Kurssien arviinnissa tetaan humin: tuntiaktiivisuus tunneilla tehdyt tehtävät vihk työskentely- ja vurvaikutustaidt Valinnaisaineen ( yhteensä 4 kurssia, 8.lukka: 2 kurssia ja 9.lukka: 2 kurssia ) päättöarviinti tapahtuu 9. lukan keväällä Arviinti perustuu kaikkien neljän kurssin saamiseen. Arviinti tapahtuu numerasteiklla Mikäli ppilas n sallistunut vähintään kahdelle kurssille, saa hän numerarviinnin. Yksittäisen kurssin arviinti n asteiklla hyväksytty hylätty. Päättöarvsana perustuu ppilaan saamista sittavaan mnipuliseen näyttöön. Kuvataiteen valinnaiskurssien sisällöt ja tavitteet vat esitelty Vantaanksken kulun Valinnaisaineet-ppaassa. Kurssien arviinnissa tetaan humin: tuntiaktiivisuus tunneilla tehdyt tehtävät vihk työskentely- ja vurvaikutustaidt Histria ja yhteiskuntappi HISTORIA - arviinti perustuu peruspetuksen petussuunnitelman perusteisiin - arviinnin tehtävänä n ppilaan myönteinen tukeminen, hjaaminen ja kannustaminen - kuvataan, miten ppilas n saavuttanut annetut tavitteet - ppilasta autetaan mudstamaan realistinen kuva ppimisestaan ja kehittymisestään - arviinnin periaatteista tiedtetaan ppilaille - tärkein sisällöllinen arviintikriteeri n pettajan piskelussa krstamien asiiden hallinta - arvsanan mudstumisesssa tärkein tekijä n kemenestys - muita vaikuttavia tekijöitä vat menestyminen kirjallisissa kuulusteluissa, ppilaan aktiivisuus, kiinnstuneisuus ja valmius keskustella eri aiheista - histrian päättöarvsana mudstuu kahdeksannella vusilukalla piskeltavien klmen kurssin arvsanjen keskiarvsta 7

8 YHTEISKUNTAOPPI - arviinti perustuu peruspetuksen petussuunnitelman perusteisiin - arviinnin tehtävänä n ppilaan myönteinen tukeminen, hjaaminen ja kannustaminen - kuvataan, miten ppilas n saavuttanut annetut tavitteet - ppilasta autetaan mudstamaan realistinen kuva ppimisestaan ja kehittymisestään - arviinnin periaatteista tiedtetaan ppilaille - tärkein sisällöllinen arviintikriteeri n pettajan piskelussa krstamien asiiden hallinta - arvsanan mudstumisesssa tärkein tekijä n kemenestys - muita vaikuttavia tekijöitä vat menestyminen kirjallisissa kuulusteluissa, ppilaan aktiivisuus, kiinnstuneisuus ja valmius keskustella eri aiheista - yhteiskuntapin päättöarvsana mudstuu yhdeksännellä vusilukalla piskeltavien klmen kurssin arvsanjen keskiarvsta Tinen ktimainen kieli ja vieraat kielet 1 Päättöarviinnin kriteerit Tisen ktimaisen kielen ja vieraiden kielten päättöarviinti perustuu Opetushallituksen hyväksymiin hyvän saamisen kriteereihin, jtka n määritelty arvsanalle 8. Nämä kriteerit vat eri kielissä seuraavat: 1.1 Tinen ktimainen kieli RUOTSI A-KIELENÄ Kielitait Kielen saamisen tas 9. lukalla kielitaidn tasjen kuvausasteikn mukaan: Kuullun ymmärtäminen A2.2 Kehittyvä peruskielitait Puhuminen Tekstin ymmärtäminen A2.1 Peruskielitaitn A2.2 Kehittyvä peruskielitait alkuvaihe Kirjittaminen A2.1 Peruskielitaidn alkuvaihe 1.2 Tinen ktimainen kieli RUOTSI B-KIELENÄ (B1) Kielitait Kielen saamisen tas 9. lukalla kielitaidn tasjen kuvausasteikn mukaan: Kuullun ymmärtäminen Puhuminen A2.1 Peruskielitaidn alkuvaihe A1.3 Timiva alkeiskielitait Tekstin ymmärtäminen Kirjittaminen A2.1 Peruskielitaidn alkuvaihe A1.3 Timiva alkeiskielitait 8

9 1.3. VIERAAT KIELET Kielitait Kielen saamisen tas 9. lukalla kielitaidn tasjen kuvausasteikn mukaan: Kuullun ymmärtäminen Englanti B1.1 Timiva peruskielitait Muut kielet* A2.2 Kehittyvä peruskielitait Puhuminen Tekstin ymmärtäminen A2.2 Kehittyvä B1.1 Timiva peruskielitait peruskielitait A2.1 Peruskielitaidn A2.2 Kehittyvä alkuvaihe peruskielitait Kirjittaminen A2.2 Kehittyvä peruskielitait A2.1 Peruskielitaidn alkuvaihe * Alakulussa alkanut saksan tai ranskan kieli. VALINNAINEN KIELI (B2) Vantaanksken kulussa ppilaat vivat piskella B2-kielenä espanjaa, ranskaa tai saksaa. Tavitteena n puheen ja kirjittamisen salta saavuttaa tas A1.1 A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen salta tas A1.2 A1.3. Kielitaidn taittasjen kuvaukset n määritelty Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet 2004 liitteessä 2. (Kts. OPH: Kielitaidn taittasjen kuvausasteikk.) 2 Kulttuuritaidt ja piskelustrategiat Tisen ktimaisen kielen ja vieraiden kielten arviintiin sisältyvät myös ppilaan kulttuuritaidt ja piskelustrategiat. Nämä n määritelty Peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa 2004 kielikhtaisesti seuraavalla tavalla: 2.1 Tinen ktimainen kieli A-rutsi Kulttuuritaidt ppii tuntemaan sumenrutsalaista, rutsalaista ja muuta phjismaista kulttuuria ja ymmärtämään kulttuurierjen syitä viestimään ja timimaan khdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanmaisissa arkipäivän tilanteissa tiedstamaan arvjen kulttuurisidnnaisuuden. Opiskelustrategiat ppii käyttämään erilaisia kielen piskelun ja ppimisen kannalta tehkkaita työtapja ja piskelustrategiita sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä ppimaansa hyödyntämään tiet- ja viestintätekniikkaa tiednhankinnassa ja viestinnässä tekemään pienimutisia prjektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä arviimaan työskentelyään ja kielitaitnsa eri alueita suhteessa tavitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapjaan. 2.2 Tinen ktimainen kieli B-rutsi Kulttuuritaidt ppii ymmärtämään sumenrutsalaista, rutsalaista ja muuta phjismaista elämänmuta 9

10 viestimään rutsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jkapäiväisissä tilanteissa rutsinkieliselle kulttuurille luntevalla tavalla. Opiskelustrategiat ppii käyttämään erilaisia kielen piskelun ja ppimisen kannalta tehkkaita työtapja, kuten mien viestien laatimista ja tiednhankintavälineiden käyttöä tarkkailemaan ja krjaamaan tutstaan sekä krvaamaan kielitaitnsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategiita arviimaan työskentelyään ja kielitaitnsa eri alueita suhteessa tavitteisiin. 2.3 Vieraat kielet Kulttuuritaidt tuntee khdekielen kielialueen elämänmuta ja histriaa. pystyy viestimään ja timimaan khdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanmaisissa arkipäivän tilanteissa tiedstaa arvjen kulttuurisidnnaisuuden. Opiskelustrategiat ppii käyttämään erilaisia kielen piskelun ja ppimisen kannalta tehkkaita työtapja ja piskelustrategiita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä ppimaansa hyödyntämään tiet- ja viestintätekniikkaa tiednhankinnassa ja viestinnässä tekemään pienimutisia prjektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä arviimaan maa työskentelyään ja kielitaitnsa eri alueita suhteessa tavitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapjaan. kielen piskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjittelun merkityksen Valinnainen kieli (B2) Kulttuuritaidt ppii tuntemaan ja ymmärtämään sumalaista kulttuuria ja khdekulttuuria sekä tutustumaan niiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja erihin. Opiskelustrategiat ppii käyttämään rhkeasti kielitaitaan hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietja, taitja ja strategiita arviimaan maa työskentelyään ja kielitaitnsa eri alueita suhteessa tavitteisiin. 3 Kielet kumulatiivisia taitaineita Kielet vat vimakkaasti kumulituvia taitaineita. Vaikka tisen ktimaisen kielen ja vieraiden kielten päättöarviinnissa ppilaan saamista tarkastellaan pidemmältä ajanjakslta, krstuvat ppiaineen kumulatiivisuudesta jhtuen ppilaan taidt yhdeksännen lukan lpussa. (Kts. OPH: Peruspetuksen päättöarviinti uudistuu 2007.) Lähteet: OPH: Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet OPH: Päättöarviinti uudistuu 10

11 OPH: Kielitaidn taittasjen kuvausasteikk Terveystiet Päättöarviinti perustuu valtakunnallisessa petussuunnitelmassa mainittuihin kriteereihin, jissa määritellään hyvän saamisen kriteerit arvsanalle kahdeksan (8). Kasvu ja kehitys tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja saa tarkastella niitä terveyden näkökulmasta saa selittää, miten uni ja lep vaikuttavat vireyteen ja hyvinvintiin, antaa esimerkkejä terveyden kannalta tasapainisesta ja mnipulisesta ravinnsta ja tietää liikunnan terveysvaikutuksia saa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja timivan yhteisön minaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä keskeisistä vurvaikutuksen taidista tietää, miten vi hitaa itseään ja terveyttään saa phtia ja eritellä nurten ngelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden mahdllisia ratkaisuja. Terveys arkielämän valintatilanteissa tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä sekä saa phtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä saa kuvata ja phtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkhlin, huumeiden ja liuttimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinista välttää niiden käyttöä tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja saa tuttaa käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kmmunikaatista saa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden ehkäisyä pääpiirteissään tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja saa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaara- ja nnettmuustilanteissa timitaan ja annetaan ensiapua. Vimavarat ja selviytymisen taidt saa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vurvaikutusta vidaan säädellä tilanteeseen spivalla tavalla saa tehdä havaintja tuntemuksistaan ja ireistaan ja tietää lääkkeiden tarkituksenmukaisen käytön perusteet saa phtia elämäntapavalintjen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintja saa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arviida kriittisesti erilaisia terveystiedn tiednhankintalähteitä. Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä saa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä keinista massa lähiympäristössään tietää man kulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvintipalveluja, saa hakeutua niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä timitaan tarkituksenmukaisesti 11

12 saa kuvata keskeisiä lasten ja nurten ikeuksia, timinnan rajituksia ja seuraamuksia kskevaa lainsäädäntöä. Arviinti perustuu päättövaiheen (8. ja 9. lukat) saamiseen. Sekä kahdeksannella että yhdeksännellä lukalla terveystieta n yksi kurssi. Päättöarvsana perustuu ppilaan saamisesta kertvaan mnipuliseen näyttöön Oppilaalle annetaan kurssin aikana mnipuliset ja riittävät mahdllisuudet sittaa saamisensa Oppilaan saamista arviidaan suhteuttamalla saaminen hyvän saamisen kriteereihin (ks.edellä) Kurssin arviinnissa tetaan humin seuraavaa Ke/kkeet Viittaaminen Asenne ja käytös lukkahune- ja petustilanteissa Ktitehtävien tekeminen Tekee annetut tehtävät Muiden humiiminen ja auttaminen Vurvaikutustaidt Osittaa kykyä timia arkisissa ngelmatilanteissa Suvaitsevaisuus muita khtaan Auttaa lukkahengen rakentamisessa On psitiivisella tavalla kiinnstunut man sekä muiden terveyden edistämisestä Ottaa saa keskusteluihin rakentavalla tavalla Osaa kerta mielipiteitään ja perustella niitä Evankelis-luterilainen usknt kykenee hankkimaan syventävää tieta kristinusksta ja evankelisluterilaisesta kirksta tuntee Raamatun keskeisen sisällön tuntee kristinuskn syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkjen mututumisen keskeiset vaiheet tuntee Sumen evankelis-luterilaisen kirkn histriaa ja ymmärtää sumalaisen luterilaisuuden peruslunteen ymmärtää sumalaista usknnllisuutta ja katsmusperinnettä. ymmärtää usknta ilmiönä ymmärtää usknnllista ajattelua sekä usknnllisen kkemuksen ja käyttäytymisen lunnetta tunnistaa uskntjen vaikutuksia sumalaisessa ja eurppalaisessa kulttuurissa tuntee maailmanuskntjen keskeiset piirteet arvstaa eri tavin uskvia ja ajattelevia ihmisiä. saa käyttää usknnllista tieta tuntee uskn ja tiedn peruslunteen sekä niiden keskinäisen suhteen hahmttaa man maailmankatsmukseensa vaikuttavia tekijöitä kykenee keskustelemaan lemassaln perimmäisistä kysymyksistä. saa timia eettisesti vastuullisella tavalla kykenee vastuulliseen eettiseen phdintaan tunnistaa mien valintjensa ja tekjensa seurauksia. 12

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT BIOLOGIA JA MAANTIETO

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT BIOLOGIA JA MAANTIETO OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT BIOLOGIA JA MAANTIETO 2013 2014 BIOLOGIA JA MAANTIETO BIOLOGIA VUOSILUOKAT 7 9 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä.

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA 1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO 2013 2014 TERVEYSTIETO Vuosiluokat 7-9 Yläasteelle tulevan nuoren elämä on täynnä muutoksia: oma keho muuttuu, seksuaalisuus herää, ystävät

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä

Lisätiedot

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT FC HONKA AKATEMIAN ARVOT JOHDANTO... 3 FC HONKA AKATEMIAN ARVOT... 4 YHTEISÖLLISYYS & YKSILÖ... 5 MEIDÄN SEURA, TOIMIMME YHDESSÄ, VOITAMME YHDESSÄ... 5 YKSILÖN KEHITYS JA YKSILÖN ONNISTUMISET PARANTAVAT

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja n tutkintkhtainen sa Ssiaali- ja terveysalan perustutkint 2015 Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalat Lähihitaja Oph määräys 79/011/2014 Luksian

Lisätiedot

7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE

7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE 7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE 301 LUOKKA 8 2 h / viikko n. 76 h / vuosi LUOKKA 9 2 h / viikko n. 76 h / vuosi Opetuksessa painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä, kuvallisen ilmaisun

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja Kuhmisten kunnan elinkeinja työllisyysstrategia [Tiedstn alatsikk] Visi, tavitteet, keint 0 Visi Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf qwertyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu ipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdf Vallilan ala-asteen petussuunnitelma ghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjklöäz

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto 2015 Koneistaja Levyseppähitsaaja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto 2015 Koneistaja Levyseppähitsaaja n tutkintkhtainen sa Kne- ja metallialan perustutkint 2015 Kneistaja Levyseppähitsaaja Oph määräys 50/011/2014 Luksian hallitus 12.6.2015 Sisältö 1 Kne-ja metallialan kuvaus ja arvperusta sekä perustutkinnn

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA kulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 Khderyhmä: Varsinaiset sallistujat: Alkupetuksen erityispettajat Luentjäsenet: Varsinainen sallistuja vi lisäksi nimetä työkavereistaan

Lisätiedot

NAKKILAN LUKION OPPIKIRJALISTA LV. 2015-16

NAKKILAN LUKION OPPIKIRJALISTA LV. 2015-16 NAKKILAN LUKIO 22.5.2014 1 (4) Printie 13 29250 NAKKILA NAKKILAN LUKION OPPIKIRJALISTA LV. 2015-16 Oppiaine Oppikirja Kurssi Kustantaja ISBN ÄIDINKIELI Särmä Sumen kieli ja kirjallisuus P Otava 978-951-1-23436-4

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja n tutkintkhtainen sa Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkint 2015 Sähköasentaja, Autmaatiasentaja Oph määräys 77/011/2014 Luksian hallitus 24.4.2015 Sisältö 1 Sähkö- ja autmaatialan kuvaus ja arvperusta

Lisätiedot

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden

Lisätiedot

VALINNAISAINETARJOTIN

VALINNAISAINETARJOTIN HÄMEENKYRÖN YHTEISKOULU LUKUVUODELLE 2016 2017 VALINNAISAINETARJOTIN 8. lukalle Hyvä 7.lukkalainen! Tämä vihknen esittelee Hämeenkyrön Yhteiskulun valinnaisainetarjnnan 7.lukkalaisille. Valinnaisaineet

Lisätiedot

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä

Lisätiedot

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA TOIMINTAMALLI LAPPEENRANNAN SUUNNITELMA Rakennuspalikka ja tarkistuslista tämän hetken tilanne kehittämistimi kehittämisestä vastaava tah 1. Lapsen ikeudet tunnetaan Näkyykö

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Esimerkkejä elävästä elämästä

Esimerkkejä elävästä elämästä Esimerkkejä elävästä elämästä Tämän esityksen tarkitus: Antaa tieta neurpsykiatrisesta valmennuksesta Miten neurpsykiatrinen valmennus visi esimerkiksi auttaa Miten tulisi timia tätä palvelua hakeakseen

Lisätiedot

Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus.

Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. Sisäkrvaistutteen saaneiden lasten kuntutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. ---------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio Liikkuva kulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä kulupäiviä Kuvat: Liikkuva kulu / Juni Kalli Liikkuva kulu -hjelmassa n tärkeää lisätä liikettä ja vähentää istumista kulupäivän aikana ppilaiden sallisuus

Lisätiedot

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Lukuvusi 2010 11 Opintjen suunnittelu ja pintneuvnta Opintjen suunnittelu n lennainen sa piskelua. Suunnittelu alkaa j sillin, kun piskelija saa tiedn piskelupaikasta ja hyväksymiskirjeen mukana perustietja

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO Lähihoitaja LASTEN JA NUORTEN HOIDON JA KASVATUKSEN KOULUTUSOHJELMAN / OSAAMISALAN OPETUSSUUNNITELMA JA

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO Lähihoitaja LASTEN JA NUORTEN HOIDON JA KASVATUKSEN KOULUTUSOHJELMAN / OSAAMISALAN OPETUSSUUNNITELMA JA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO Lähihitaja LASTEN JA NUORTEN HOIDON JA KASVATUKSEN KOULUTUSOHJELMAN / OSAAMISALAN OPETUSSUUNNITELMA JA NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO, ARTESAANI 2009 Forssan ammatti-instituutti kulttuuriala. Tuotteen suunnittelu ja valmistus Keramiikka-ala

KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO, ARTESAANI 2009 Forssan ammatti-instituutti kulttuuriala. Tuotteen suunnittelu ja valmistus Keramiikka-ala KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO, ARTESAANI 2009 Frssan ammatti-instituutti kulttuuriala Tutteen suunnittelu ja valmistus Keramiikka-ala Sisältö Käsi- ja taidetellisuusalan kuvaus ja arvperusta

Lisätiedot

Hoivamaatalous: huipputasolla

Hoivamaatalous: huipputasolla ECVET yksikkö nr 1 Edellytykset: Hiva -maataluden yrittäjä Hivamaatalus: huipputaslla Tavite: Pystyä tekemään päätös hivamaatalusyrityksen perustamisesta ttaen humin maatilan mahdllisuudet sekä hivamaataluteen

Lisätiedot

Metropolian musiikin koulutusohjelma/ tutkintoon johtava aikuiskoulutus

Metropolian musiikin koulutusohjelma/ tutkintoon johtava aikuiskoulutus Metrplian musiikin kulutushjelma/ tutkintn jhtava aikuiskulutus Alla tieta siitä, kenelle kulutus n suunnattu sekä pääpiirteittäin, mitä kulutus sisältää. Tämän listan alla n kerrttu valintakkeen rakenteesta,

Lisätiedot

w w w. k e r h o k e s k u s. f i M a r j o K e n t t ä l ä K o u l u n k e r h o k ä s i k i r j a

w w w. k e r h o k e s k u s. f i M a r j o K e n t t ä l ä K o u l u n k e r h o k ä s i k i r j a w w w. k e r h k e s k u s. f i M a r j K e n t t ä l ä K u l u n k e r h k ä s i k i r j a Kulun kerhkäsikirja Kulun kerhkäsikirja Marj Kenttälä Kulun kerhkäsikirja Kerhkeskus - kulutyön tuki ry Kirjittaja:

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu

Lisätiedot

Kauneudenhoitoala Kosmetologi Kauneudenhoidon ja tuoteneuvonnan koulutusohjelma TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT AMMATTIOPISTO

Kauneudenhoitoala Kosmetologi Kauneudenhoidon ja tuoteneuvonnan koulutusohjelma TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT AMMATTIOPISTO Kauneudenhitala Ksmetlgi Kauneudenhidn ja tuteneuvnnan kulutushjelma TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT AMMATTIOPISTO Työssäppimisen hjaavat pettajat Nina Sipilä-Latvehmas gsm 043 824 0456 Anu

Lisätiedot

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, puuala

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, puuala Ammatillisen perustutkinnn petussuunnitelma Käsi- ja taidetellisuusalan perustutkint, puuala 2015 Tutteen suunnittelun ja valmistuksen saamisala, artesaani Hyväksytty 18.8.2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 Käsi-

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen järjestäjän muistilista. Johdanto: Mitä taiteen perusopetus on? Taiteen perusopetuksen käsite ja lainsäädäntö

Taiteen perusopetuksen järjestäjän muistilista. Johdanto: Mitä taiteen perusopetus on? Taiteen perusopetuksen käsite ja lainsäädäntö Taiteen peruspetuksen järjestäjän muistilista Kesäkuu/2013 Muistilistan sisältö: 1. Taiteen peruspetuksen käsite ja lainsäädäntö 2. Taiteen peruspetuksen järjestäminen ja rahitus 3. Hallinnllinen ja muu

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

OHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI

OHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI OHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI JOHTO-hanke 03/2015 YTO-työryhmä Sisällysluettel Sisällys 1. Yleisiä periaatteita... 2 2. Ohjeet nudatettavaksi 31.7.2015 asti... 4 1. Päättävät piskelijat... 4

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa Avin tiet ja avin hallint kunnissa Turku 19.11.2013 Elisa Kettunen, erityisasiantuntija Tietyhteiskuntayksikkö elisa.kettunen(at)kuntaliitt.fi Avin hallint & tiet Kuntaliitssa Kansainvälinen Avimen hallinnn

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, tm.tarvainen@ajatustal.fi

Lisätiedot

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN KOULU: Espn kristillinen kulu KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN Espn kaupungissa n käytössä yhteinen phja ppilashultsuunnitelmalle, jta Espn kristillinen kulu n täydentänyt kulun

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelujen perustutkinto

Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Kiinteistöpalvelujen perustutkint Sisällys 2.1 Pakllinen tutkinnn sa... 3 2.1.1 Asiakaslähtöisten kiinteistöpalvelujen tuttaminen, 15 sp... 3 2.2 Kiinteistönhidn saamisalan, kiinteistönhitaja, paklliset

Lisätiedot

Inkoon kunnan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2015

Inkoon kunnan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2015 Inkn kunnan Kululaisten aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelma 2015 www.inga.fi www.ph.fi www.eftis.fi www. kululaistentimintaverkk.fi Sisällys 1. Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestämisen lähtökhdat...

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA Valtineuvstn asetuksessa 351/2011 tarkitettu syventävä käytännön harjittelu (30 p) sisältyen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintn (330 p) Opiskelija hetu

Lisätiedot

Autoalan perustutkinto

Autoalan perustutkinto Ammatillisen perustutkinnn petussuunnitelma Autalan perustutkint 2015 Auttekniikan saamisala, ajneuvasentaja Hyväksytty 13.8.2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 Autalan perustutkinnn, auttekniikan saamisalan, ajneuvasentaja,

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Teemaa käsiteltiin esiopetuksen oppimiskokonaisuuksien näkökulmasta seuraavasti: laululeikkejä ja lauluja, joissa lasten etunimet tulevat tutuiksi

Teemaa käsiteltiin esiopetuksen oppimiskokonaisuuksien näkökulmasta seuraavasti: laululeikkejä ja lauluja, joissa lasten etunimet tulevat tutuiksi TYÖYHTEISÖTEHTÄVÄ 3 Teema: Minä, perhe ja kaverit Päiväkdin timintakausi alitettiin Minä, perhe ja kaverit teemalla; keskeisenä tavitteena lapsiryhmän ryhmäytyminen, yhteisten sääntöjen ja spimusten kertaaminen

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus. Opetussuunnitelma 2012 Luonnos

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus. Opetussuunnitelma 2012 Luonnos Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjitustaidn kulutus Opetussuunnitelma 2012 Lunns Opetussuunnitelma 2012 2012 Tekijät vastuualueineen Hallinthenkilökunta rehtri Sini Luhivuri (luku 2.1) tiedttaja

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUS- SUUNNITELMA

LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUS- SUUNNITELMA LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUS- SUUNNITELMA 2014-2015 1 LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. OPETUSSUUNNITELMA 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012- Ystävän apuri Palveluihin hjaamisen pasvihk ikäihmisen ystävälle Ystävätiminnan alueellisen tuen kehittämisprjekti 2012- TAVALLISEN IHMISEN TAIDOIN Oppaan sisällöstä: Opas n tarkitettu Punaisen Ristin

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

KANTOKASKEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

KANTOKASKEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA KANTOKASKEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA SISÄLLYS 1 Arvt ja timinta-ajatus... 3 2 Yleiset kasvatuksen ja petuksen tavitteet... 4 3 Kielihjelma... 5 4 Nudatettava paikallinen tuntijak... 6 5 ppimisympäristön

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely

Lisätiedot

Koululaisen liikuntaopas

Koululaisen liikuntaopas Kululaisen liikuntapas Tervetula liikkumaan! Liikunta n kiva juttu, mutta liikunnan alittaminen vi lla vaikeaa. Oulun kaupungin Kaukvainin kulun liikuntalukkien ppilaat vat yhdessä pettajiensa kanssa tehneet

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

Kuosmanen, Voitto & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA

Kuosmanen, Voitto & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA Kusmanen, Vitt & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA 2 Sisältö 1 JULKAISUN IDEASTA... 3 2 OHJAUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Ohjaamisen

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ 2 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ PERHEPÄIVÄHOITAJA VARHAISKASVATTAJANA HYVÄ PÄIVÄ PERHEPÄIVÄHOIDOSSA

Lisätiedot

Näyttötutkinnn perusteet LATTIAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2003 MÄÄRÄYS 25/011/2003 OPETUSHALLITUS ISBN 952 13 1836 8 (nid.) ISBN 952 13 1837 6 (pdf) 1 DNO 25/011/2003 MÄÄRÄYS Velvittavana nudatettava

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus DM 450969 02-2009 Cpyright Tekes Tekes teknlgian ja innvaatiiden kehittämiskeskus Innvaatitiminnan edistämisen edelläkävijä Tekes verkstja innvaatiille Palvelut Asiakkaat Resurssit rahitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

7.8 BIOLOGIA JA MAANTIETO

7.8 BIOLOGIA JA MAANTIETO 7.8 BIOLOGIA JA MAANTIETO VUOSILUOKAT 5 6 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien

Lisätiedot

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011. SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnittelu

Verkkokurssin suunnittelu Verkkkurssin suunnittelu Yleistä Kun suunnittelet verkk-petusta ja -hjausta, lähde liikkeelle ensin mahdllisimman yksinkertaisesta tteutuksesta. Näin pääset npeasti liikkeelle ja piskelijat speutuvat mahdllisesti

Lisätiedot

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas Versi 2/2010 JFunnel: Käytettävyyshjatun vurvaikutussuunnittelun prsessipas Kirjittaja n timinut käytettävyysasiantuntijana, - tutkijana ja -kuluttajana 15 vuden ajan. Hän n kehittänyt ja sveltanut käytettävyyssuunnittelun

Lisätiedot