qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf

Transkriptio

1 qwertyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu ipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdf Vallilan ala-asteen petussuunnitelma ghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjklöäz Vallilan ala-asteen kulu xcvbnmqwertyuipåasdfghjklöäzxcv bnmqwertyuipåasdfghjklöäzxcvbnm qwertyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu ipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjklöäz xcvbnmqwertyuipåasdfghjklöäzxcv bnmqwertyuipåasdfghjklöäzxcvbnm rtyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu ipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjk

2 Sisältö 1. KOULUN TYÖN PERUSTA ARVOPERUSTA KOULUN TOIMINTA-AJATUS KOULUN KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPPIMISKÄSITYS OPPIMISYMPÄRISTÖ JA YHTEISÖLLINEN TOIMINTAKULTTUURI OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT OPPILAIDEN OSALLISUUS YHTEISTYÖ NIVELVAIHEISSA ESI- JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTYÖ KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ OPETUKSEN RAKENNE JA OPETUSJÄRJESTELYT TUNTIJAKO KIELIOHJELMA KOULUN PAINOTUKSET Taide- ja taitainepaintus Hyvät tavat ja tisten huminttaminen OPPILAAKSIOTTO OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN OHJAUSTOIMINTA TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN (TET) OPPIMISEN JA KASVUN EDISTÄMINEN YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI Pedagginen arvi Oppimissuunnitelma ERITYINEN TUKI Pedagginen selvitys HOJKS OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Yhteiset petusjärjestelyt Tukipetus Osa-aikainen erityispetus Esipetuksen järjestäminen peruspetuksen vutta säädettyä myöhemmin alittaville (startti) Justava peruspetus Erityispetus Oppiaineen ppimäärän yksilöllistäminen ja petuksesta vapauttaminen Pidennetty ppivelvllisuus Timinta-alueittain piskelu HYVINVOINTI JA OPPIMISYMPÄRISTÖN TURVALLISUUS OPPILASHUOLTO ON OPPILAAN HYVINVOINNIN TURVAAMISTA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY, SALASSAPITO JA TIETOJEN LUOVUTTAMINEN PERUSOPETUSTA TUKEVA MUU TOIMINTA KERHOTOIMINTA KOULULAISTEN AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA KOULURUOKAILU... 45

3 7.4. KOULUMATKAT KOULUNKÄYNTIAVUSTAJATOIMINTA MUUT TUKIPALVELUT MUU YHTEISTYÖ YHTEISTYÖ LÄHIYHTEISÖJEN JA MUIDEN HALLINTOKUNTIEN KANSSA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ OPPILAAN ARVIOINTI OPPILAAN ARVIOINNIN TEHTÄVÄ JA PERIAATTEET OPPILAAN ITSEARVIOINTI TYÖSKENTELYN ARVIOINTI KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI TUKEA TARVITSEVAN OPPILAAN ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJATAUSTAISEN OPPILAAN ARVIOINTI Maahanmuuttajappilaan äidinkieli OPINNOISSA ETENEMISEN JA VUOSILUOKALLE JÄTTÄMISEN PERIAATTEET OMAN OPINTO-OHJELMAN MUKAAN ETENEVÄ OPPILAS Vusilukkiin sitmatn petus PÄÄTTÖARVIOINNIN PERIAATTEET TODISTUKSET OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT AIHEKOKONAISUUDET JA OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediatait Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknlgia OPPIAINEIDEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT, TYÖTAVAT JA ARVIOINTI Äidinkieli ja kirjallisuus Sumi äidinkielenä Sumi tisena kielenä Tinen ktimainen kieli; Rutsin kieli A1-kielenä Vieraat kielet Englanti A1-kielenä Englanti A2-kielenä Ranska A2-kielenä Kielitaidn tasjen kuvausasteikk Matematiikka Ympäristö- ja lunnntiet Bilgia ja maantiet Fysiikka ja kemia Evankelisluterilainen usknt Elämänkatsmustiet Histria Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Vapaavalintaiset kurssit Vapaavalintaisten kurssien aihealueet Oppilaanhjaus LIITE 1. TIETO- JA VIESTINTÄSTRATEGIA

4 12. LIITE 2. DRAAMAKASVATUS LIITE 3. ESI- JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA KOULU JA YHTEISTYÖPÄIVÄKODIT ALUEEN KUVAUS YHTEISTYÖ JATKUVUUS ESIOPETUKSESTA PERUSOPETUKSEEN LEOPSIIN SIIRTYMISEN PERIAATTEET ALUEELLA KOULUN JA PÄIVÄKOTIEN YHTEISTYÖN TOIMINTAMUODOT JA SISÄLLÖT TOIMINTAKALENTERI, TEEMAT JA PROJEKTIT YHTEISTYÖN SEURANTA JA ARVIOINTI YHTEYSTIEDOT

5 Kulun työn perusta 5 1. Kulun työn perusta 1.1. Arvperusta Helsingin kuluissa jkaisella n ikeus hyvään ppimiseen ja ppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen timitaan demkraattisesti niin, että jkaisella n mahdllisuus kasvaa vastuullisena yhteisön jäsenenä ja vaikuttaa yhteisiin asiihin edistetään tasa-arva, kunniitetaan jkaisen ihmisarva ja pidetään yhdessä hulta ystävällisestä ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvinnista arvstetaan sumalaista kulttuuria ja jkaisen maa kulttuuritaustaa sekä edistetään kulttuurien välistä vurvaikutusta ei sallita minkäänlaista väkivaltaa, syrjintää tai rasismia situdutaan kestävään kehitykseen ja kasvetaan ttamaan vastuuta ympäristöstä ja tulevaisuudesta. VALLILAN ALA-ASTEEN KOULUN ARVOT Turvallisuus Kuluympäristö n turvallinen. Kaikilla n ikeus fyysiseen ja psyykkiseen lukkaamattmuuteen. Kulussa n selkeät yhteiset säännöt, jihin sisältyy sekä ikeuksia että velvllisuuksia. Yksikään aikuinen ei saa kävellä lapsen hädän hi. Kiusaamista ei sallita. Oppimisen ja elämisen il Kulussa ppiminen tapahtuu myönteisten kkemusten, elämysten ja yhdessä tekemisen kautta. Oppimisen il syntyy työn tekemisen ja yrittämisen kautta. Aikuiset ja lapset suhtautuvat avimesti ja kiinnstuneesti uusiin asiihin. Kulussa annetaan tilaa ja aikaa luvuudelle. Lasten ja aikuisten hyvinvinnista hulehditaan yhdessä. Tisten kunniittaminen Kulussa hyväksytään kaikki yksilöinä ja man kulttuurinsa edustajina. Jkainen n tärkeä sa yhteisöä. Tisten kunniittamiseen kuuluvat hyvät ja khteliaat käytöstavat. Kulussa n yhteiset säännöt, jihin kaikki situtuvat. Asiista käydään avinta keskustelua. Tisten työtä ja mielipiteitä arvstetaan.

6 6 Vallilan ala-asteen petussuunnitelma Yhteinen kasvatusvastuu Yhteinen kasvatusvastuu n välittämistä, asiihin puuttumista, tuen antamista ja kannustusta. Aikuiset tukevat tisiaan kasvatustehtävässä. Kulussa n vahva yhteishenki. Yhteisön jäsenillä n yhteisiä päämääriä ja jkainen saa tukea yhteisöstä. Yhteinen kasvatusvastuu kskee kaikkia kulun aikuisia, vanhempia ja muita yhteistyökumppaneita Kulun timinta-ajatus Kulu n turvallinen kasvu- ja ppimisympäristö, jssa tuetaan ppilaan elämisen ja ppimisen ila sekä kannustetaan ppilasta jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Tätä työtä kulu tekee vurvaikutuksessa ktien kanssa Kulun kasvatus- ja ppimistavitteet maksuu riittävät perustiedt ja taidt saavuttaakseen valmiuksia jatk-pintihin ja elämään ilmaisee itseään mnipulisesti, kehittää luvuuttaan ja tutustuu eri taidemutihin ppii kriittistä tiednhankintaa ja tiedn prsessintia ppii ngelmanratkaisutaitja ppii arviimaan maa työtään ja työskentelyään kykenee työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmässä kykenee vurvaikutukseen tisten kanssa kasvaa rehelliseksi, ahkeraksi, vastuuntuntiseksi ja suvaitsevaiseksi yhteisön jäseneksi käyttäytyy hyvien tapjen mukaisesti rakentaa myönteistä minäkuvaa psitiivisten kkemusten ja elämysten kautta turvallisessa ympäristössä.

7 Opetuksen tteuttaminen 7 2. Opetuksen tteuttaminen 2.1. Oppimiskäsitys Helsingin kuluissa ppiminen nähdään kknaisvaltaisena, yhteisöllisenä ja vurvaikutuksellisena prsessina tisten ppijiden ja pettajan sekä ympäristön kanssa. Oppimisen kautta syntyy kulttuurinen sallisuus. Oppimisen il, mielekkyyden sekä pysyvyyden kkemus ppimisympäristössä vat keskeisiä ppijan aktiivisen timijuuden sekä sallisuuden syntymiselle. Olennaista n ppilaan käsitys itsestään sekä masta kyvykkyydestään ja pystyvyydestään, jka rakentuu kulupäivien aikana erilaisissa timinnissa. Oppilaan käsitys itsestään ppijana lu phjan kk elämän kestävälle ppimiselle. Kulun aikuisilla n tässä keskeinen rli. Oppiminen n aktiivista ja päämääräsuuntautunutta, ngelmanratkaisua sisältävää timintaa, jssa elämyksillä ja tunteilla n keskeinen merkitys. Uuden ppiminen edellyttää tietjen ja taitjen liittämistä aikaisemmin pittuun. Omatiminen ja kriittinen tiednhankinta, pitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä tiedn rakentaminen yhdessä tisten kanssa vat ppimisen keskeisiä sa-alueita. Kulun taide- ja taitainepaintuksella tuetaan ppilaan luvuuden ja ilmaisun kehittymistä sekä vahvistetaan psitiivista käsitystä itsestä ja mista taidista. Oppimisen il syntyy työn tekemisen, viitsimisen, yrittämisen ja tavitteen saavuttamisen kautta. Yhdessä tekeminen n keskeinen timintatapa. Aikuiset antavat ppilaille mallin yhteistyöstä ja timivasta vurvaikutuksesta malla timinnallaan Oppimisympäristö ja yhteisöllinen timintakulttuuri Kulun timintakulttuuri mudstuu jaettujen arvjen sekä yhteisöllisten rakenteiden, timinnan ja käytäntöjen phjalta. Tavitteena n avin ja vurvaikutteinen timintakulttuuri, jka tukee yhteistyötä ja - timintaa niin kulun sisällä kuin ktien ja muun yhteiskunnan kanssa. Tämä edistää kulttuurien välistä vurvaikutusta sekä sitä kautta ssiaalisen ja kulttuurisen identiteetin rakentumista. Vastuu avimen, rhkaisevan, kiireettömän ja myönteisen ilmapiirin ylläpitämisestä kuuluu kaikille, ja jkaisella n mahdllisuus vaikuttaa yhteiseen timintaan rakentavalla sekä kk yhteisön hyvinvintia edistävällä tavalla. Kulun timintakulttuuri vaikuttaa ppimisympäristön rakenteisiin, erityisesti pedaggisiin käytäntöihin. Olennaista n, että kulussa yhteisön jäsenille syntyy ssiaalisen, fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden kkemus, mikä vahvistaa yhteisöllistä ppimisprsessia. Turvallinen ja ilmapiiriltään

8 8 Vallilan ala-asteen petussuunnitelma ystävällinen ppimisympäristö tukee pettajan ja ppilaan välistä sekä ppilaiden keskinäistä vurvaikutusta ja edistää ppilaan pystyvyyttä, sallisuutta ja hyvinvintia. Yhteistyö ktien kanssa n tärkeä sa hyvää ja turvallista ppimisympäristöä ja sen kehittämistä. Hyvä ppimisympäristö tukee ppilaan kasvua, ppimista, itsehjautuvuutta ja luvuutta sekä antaa mahdllisuuden mien tavitteiden asettamiseen ja timinnan arviintiin. Timiva ppimisympäristö justaa ja muvautuu tarkituksenmukaisesti ttaen humin mninaiset ppijat ja heidän ppimisen sekä kasvun tarpeet. Oppimisympäristö tukee ppilaan kehittymistä tulevaisuuden yhteiskunnan jäseneksi, jssa ppimisen ja timinnan areenat laajentuvat myös virtuaaliseen ympäristöön. Oppilaat sallistuvat kulun timintakulttuurin lumiseen ja sen kehittämiseen sekä vat aktiivisesti mukana ppimisympäristön rakentamisessa ja kehittämisessä. Oppimisessa hyödynnetään kulun ulkpulisia ppimisympäristöjä, erityisesti Helsingin mnipulisia mahdllisuuksia. Kulun ppimisympäristö tukee ppilaan aktiivista timintaa sekä herättää ppilaan uteliaisuuden ja halun ppia. Vallilan kulun yli satavutias kulurakennus ja kulun perinteet tarjavat ainutlaatuisen ppimisympäristön. Oppimisympäristön tulee lla esteettisesti miellyttävä. Esteettisessä ppimisympäristössä hyödynnetään kulurakennuksen kauneus ja histriallisuus. Oppilaat sallistuvat ppimisympäristöjen suunnitteluun kunniittaen ja arvstaen perinteikästä kulurakennusta. Avimen, vurvaikutteisen ja myönteisen ilmapiirin rakentamisen ja ylläpitämisen vastuu n aikuisella. Aikuisten ammatillisuudella tuetaan myönteisen yhteisöllisen ilmapiirin rakentumista. Vurvaikutussuhteet vat lennainen sa kulun timintakulttuuria. Merkityksellistä n vurvaikutuksen laatu, ait kiinnstus, halu auttaa ja tukea. Aikuisen tehtävänä n humata lapsen tarpeet, kuunnella, khdata ja välittää. Kulun avin, yhteisöllinen ja vurvaikutteinen timintakulttuuri mudstuu kaikkien kulun aikuisten ja lasten timinnasta. Fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden takaamiseksi aikuiset vat läsnä, näkyvillä ja lasten käytettävissä kulun arjessa. Aikuisten läsnäl lu turvallisuutta. Lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi. Hulenpita edistävää n välittämisen ja viipyilemisen pedaggiikka. Yhdessä lumme turvallisen ppimisympäristön, jssa kaikilta edellytetään hyvää käytöstä, yhteisten spimusten ja sääntöjen nudattamista sekä vastuun kantamista masta timinnasta. Myönteisen ilmapiirin ja hyvän ppimisympäristön syntymistä tukee psitiivisten kkemusten ja elämysten kautta tapahtuva ppiminen. Aikuisten tehtävänä n antaa ppilaille mahdllisuuksia ppimiskkemuksiin mnenlaisissa ppimisympäristöissä ja ppimistilanteissa. Oppilaat sallistuvat man työn ja ppimisympäristön suunnitteluun ja rakentamiseen

9 Opetuksen tteuttaminen 9 sekä kuluyhteisön yhteisistä asiista päättämiseen ikäkautensa edellytysten mukaisesti. Oppilaiden tarpeista lähtevät ja ppilaille mielekkäät ppimistilanteet ludaan kiireettömiksi. Kiireettömyys ja viipyileminen luvat mahdllisuuden perehtymiseen ja rauhalliseen etenemiseen. Opetuksessa humiidaan erilaiset ppimistyylit ja ppimisstrategiat sekä hyödynnetään eri aistikanavia. Opetuksessa käytetään mnipulisia ppimismenetelmiä ja ppimateriaaleja. Oppimis- ja työskentelytaitja harjitellaan ikäkaudelle minaisella tavalla petuksen tavitteiden mukaan. Tteuttamalla petusta samanaikaispetuksen ja justavien ryhmittelyjen mallilla tuetaan avinta ja yhteisöllistä timintakulttuuria. Samanaikaispetuksen kautta aikuiset mallintavat ppilaille yhdessä tekemisen kulttuuria ja vurvaikutteisuutta. Justavien ryhmittelyjen avulla ludaan ppilaiden tarpeista lähteviä ja ppimista tukevia ppimisympäristöjä. Kulun tilja käytetään mnipulisesti. Justavia tilaratkaisuja tteutetaan mm. käyttämällä jakkarita ja hyödyntämällä lukkahuneiden lisäksi kulun muita tilja. Oppilaita ryhmitellään lukka- ja ikärajista piketen. Oppimisympäristöt rakennetaan niin, että ppilas vi ppia hänelle parhaiten spivassa ppimisryhmässä. Opetusta tteutetaan myös lukan ulkpulella. Opetuksessa hyödynnetään Vallilan, lähialueiden ja muun Helsingin tarjamia liikuntapaikkja, kulttuurilaitksia, lunta ja yrityksiä. Oppimisympäristöjä rakennetaan myös yhteistyössä vanhempien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Kulun tavitteena n tisaalta tukea ppilaiden man kulttuuri-identiteetin vahvistumista ja tisaalta tutustuttaa ppilaita sumalaiseen kulttuuriperinteeseen. Sumalaiseen kulttuuriperinteeseen tutustuminen tapahtuu useiden eri ppiaineiden sisältöjen kautta. Lisäksi sumalaiset juhlapäivät humiidaan lukuvuden timinnassa. Kulttuurien erilaisuuden rikkaus tehdään näkyväksi humiimalla eri kulttuurien juhlapyhät ja erilaiset tavat. Oppilaiden erilaisia kulttuuritaustja ja eri kulttuurien tapja tetaan humin ja hyödynnetään petuksessa. Kulussa edistetään kulttuurien välistä vurvaikutusta. Oppilaita kasvatetaan kunniittamaan erilaisia kulttuureja ja ymmärtämään erilaisia tapja. Tiet- ja viestintätekniikkaa sekä verkkympäristöjä hyödynnetään petuksessa ja piskelussa. Oppilaita pastetaan tiet- ja viestintätekniikan käytössä tulevaisuuden yhteiskunnan ja työelämän tarpeita ajatellen. Tiettekniikkaa käytetään erityisesti vurvaikutuksen ja yhteisöllisen ppimisen välineenä humiiden ppilaiden mediamaailma. Keskeisenä sisältönä tiettekniikan käytössä n kriittinen tiednhaku. Oppilaita hjataan turvallisuuteen verkkympäristöjen käytössä. Oppimisessa hyödynnetään verkk-ppimisympäristöjä, ajanmukaista esitystekniikkaa ja digitaalisen äänen ja kuvan tuttamisen välineitä.

10 10 Vallilan ala-asteen petussuunnitelma 2.3. Opetusmenetelmät ja työtavat Helsingissä kulun työtapjen kautta tteutetaan ja vahvistetaan kulun arvja ja perustehtävää. Tavitteena n vahvistaa vurvaikutteista ppimista, ppimaan ppimisen taita sekä yhdessä työskentelyä ja aktiivista sallistumista. Työtavat suunnitellaan vurvaikutuksessa kulun aikuisten ja ppilaiden kesken siten, että ne tukevat mnipulisesti tietjen ja taitjen ppimista, ppilaan kehittymistä elinikäisenä ppijana sekä antavat mahdllisuuksia kasvuun yhteisön jäsenenä. Tärkeää n vahvistaa interkulttuuristen taitjen kehittymistä. Oppilaat tunnistavat man kulttuuritaustansa lähtökhtia ja ppivat kulttuurien välistä vurvaikutusta sekä arvstavat tinen tisiaan. Työtavat tukevat jkaisen ppilaan sallisuutta man elämän ja ympäristön vastuulliseen rakentamiseen. Niiden valinnassa tetaan humin yksilölliset kehitysert, ppilaiden taustat ja erilaiset tavat ppia. Oppilaiden kiinnstuksen khteet kytketään pittaviin tietihin ja taitihin ppilaille merkityksellisten kkemusten kautta. Tavitteena n kehittää kknaisvaltaisesti ppilaan työskentelyn, ppimisen, ajattelun ja ngelmanratkaisun taitja. Kulun pedaggisen timinnan nnistumiseksi n tärkeää, että kulu ppii tunnistamaan ja hyödyntämään kulun aikuisten ja ppilaiden erilaista saamista sekä jakamaan sitä yhteisesti. Opetuksessa käytetään eri ppiaineille minaisia, mnipulisia työtapja ja paintetaan tutkivaa, timinnallista ja ngelmalähtöistä työskentelyä sekä vahvistetaan verkk-ppimista. Oppilaalla n mahdllisuus elämykselliseen ja ikäkaudelle minaiseen luvaan timintaan sekä leikkiin. Opetuksen eriyttäminen n keskeinen kein, jlla vidaan ttaa humin petusryhmän tarpeet ja ppilaiden erilaisuus, tuttaa spivia haasteita ja nnistumisen kkemuksia sekä tarjta mahdllisuuksia kehittyä ja ppia mien vahvuuksien mukaisesti. Kkemukselliset yhteistyömudt kulun ulkpulisten timijiden kuten työelämän kanssa vahvistavat elinikäisen ppijan ppimisen ja työelämätaitjen kehittymistä. Kaiken timinnan ja petuksen keskeinen painpiste n yhdessä tekemisessä. Oppitunteja, ppikknaisuuksia ja prjekteja tteutetaan niin, että ppilaat työskentelevät yhdessä erilaisissa ryhmissä ikäkaudesta riippumatta. Yhdessä tekeminen n myös aikuisten keskeinen työmut. Opetuksessa käytetään samanaikaispetusta, jllin petus suunnitellaan, tteutetaan ja arviidaan yhdessä. Samanaikaispetuksessa eriyttäminen tehstuu ja ppilaan tarpeisiin pystytään vastaamaan paremmin ja jkainen ppilas saa tarvitsemaansa tukea saavuttaakseen ppimis- ja kasvamistavitteet. Samanaikaispetuksessa lapsen tarpeet havaitaan npeammin ja aikaisemmin. Oppilaiden tuen tarpeita ennakidaan ja havainnidaan ppimistilanteissa aikuisten välisenä yhteistyönä. Ennakimalla ppilaan tuen

11 Opetuksen tteuttaminen 11 tarvetta vidaan ppilaalle antaa ikeanlaista ja ikea-aikaista tukea ppimiseen. Mahdllisuus yksilölliseen etenemiseen ja maan ppimisplkuun lisääntyy. Samanaikaispetus tukee yhdessä tekemisen kulttuuria. Justavissa ryhmittelyissä käytetään ppilaiden ppimisen kannalta järkeviä ryhmittelyperusteita. Ryhmittelyperusteina vidaan käyttää mm. ppilaiden ppimistarpeita, ssiaalisia tarpeita ja mtivaatita. Ryhmissä vi lla ppilaita yhdeltä tai useammalta lukalta. Oppilaat saavat myös yksilöllistä hjausta mien tarpeidensa mukaan. Mudstamalla erilaisia ja erikkisia ryhmiä ppilaan ssiaaliset taidt lisääntyvät ja verkstt laajenevat. Draama n kulussa käytössä eri ppiaineissa työtapana, yhdessä tehtävinä draamaharjituksina tai leikkeinä. Leikissä ja draamassa timitaan tdellisessa ja kuvitelluissa maailmissa mana itsenä ja rleissa. Draamallinen timinta kehittää sallistujan mielikuvitusta, luvuutta ja ilmaisua sekä vurvaikutustaitja. Leikki ja draama antavat mahdllisuuden seikkailuun keskellä kuluarkea. Draaman avulla kehitetään kulun timintakulttuuria ja mnipulistetaan työtapja. (kts. Liite 2 Draamakasvatus) Kulun timintakulttuuriin kuuluu petusmenetelmien ja työtapjen jatkuva kehittäminen. Vusittaiset kehittämishankkeet, teemat ja aikuisten kuluttautuminen vat lennaisia tapja tässä kehittämistyössä. Lisäksi arjen työssä lähtökhtana n löytää ppilaiden kasvua ja ppimista parhaiten tukevia työtapja ja petusmenetelmiä Oppilaiden sallisuus Kulussa n avin, yhteisöllinen ja vurvaikutteinen timintakulttuuri, jssa ppilaita kuunnellaan ja heidän mielipiteitään arvstetaan. Kulun timintakulttuuri tukee ppilaan kehittymistä aktiiviseksi, alitteelliseksi, yhteistyökykyiseksi ja sallistuvaksi kansalaiseksi. Oppilaat tietävät miten he vivat kulussa vaikuttaa kulun asiihin. Heillä n mahdllisuus sallistua kulutyön suunnitteluun ja tteutukseen sekä kulussa tehtävään päätöksentekn yhdessä kulun henkilöstön kanssa. Opettajat tukevat ppilaiden välistä yhteistyötä ja sallisuutta petustilanteissa ja myös kulun muussa timinnassa. Osallisuuden ja vaikuttamisen timintatapja suunnitellaan yhdessä ppilaiden kanssa ja niitä arviidaan säännöllisesti. Oppilaiden kuulemisessa sekä sallisuuden edistämisessä käytetään mnipulisesti eri menetelmiä sekä verkkympäristöä. Kulussa timii ppilaskunnan hallitus ja muita ppilaiden sallisuusryhmiä. Kulussa timii ppilaskunta. kunnan timinnan tavitteena n lisätä ppilaiden yhteisöllisyyttä ja sallisuutta man kulutyönsä kehittämiseen. kunnan timinta myös tutustuttaa ppilaita demkraattiseen

12 12 Vallilan ala-asteen petussuunnitelma päätöksentekn, yhteisten asiiden hitamiseen sekä yksilön vaikutusmahdllisuuksiin. kunnalla n hallitus, jka kstuu edustajista (2) jkaiselta lukalta. kunnan ja sen hallituksen timintaa hjaa tehtävään nimetty/nimetyt pettaja(t). Lukkien edustajien tehtävänä n timia yhdyshenkilöinä lukan ja hallituksen välillä. Lukkien pettajat tukevat heitä tässä tehtävässä. kunta timii välineenä ppilaiden kuulemisessa ja vaikuttamisessa heidän kulunkäyntiään kskevissa asiissa. Tällaisia asiita vat vusittain timintasuunnitelman laatiminen sekä ppimisympäristön kehittämiseen tähtäävät vusittaiset hankkeet sekä timinta eri vaikuttamiskanavien kautta. kunnan hallitukselta vidaan pyytää lausuntja ppilaita kskevissa asiissa. Oppilailla n mahdllisuus vaikuttaa kulun timinnan kehittämiseen käymällä keskustelua ppilaskunnan Frnter-huneessa ja tekemällä alitteita idealaatikiden kautta. Alitteita ja ideita käsitellään sekä lukissa että ppilaskunnan hallituksessa. Kulussa timii ympäristötiimi, jnka tavitteena n lisätä ppilaiden sallisuutta ja tietisuutta kulun ympäristöasiiden suunnittelussa ja tteuttamisessa sekä samalla kasvattaa ppilaita timimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Ympäristötiimi kstuu edustajista (2) kaikilta lukilta. Tiimiä hjaa siihen nimetty pettaja(t). Lukuvusittain vidaan tarvittaessa perustaa muita sallisuusryhmiä. Lukissa ppilaille annetaan mahdllisuus sallistua petuksen ja lukan timintakulttuurin suunnitteluun sekä tteutukseen. Lukuvusittain sallisuuden ja vaikuttamisen timintatapja arviidaan ppilaskunnassa ja henkilökunnan yhteisissä käsittelyissä. Lukissa arviinti n jatkuvaa kk vuden ajan. kunnan hallitus järjestää jka kevät arviintikyselyn lukissa. Oppilaiden sallisuusryhmät tekevät yhteistyötä vanhempainyhdistyksen kanssa. Oppilaiden sallisuudesta kulun timinnassa tiedtetaan kulun vanhempainillissa, tiedtteissa ja kulun ktisivuilla Yhteistyö nivelvaiheissa tarvitsee hjausta ja tukea erityisesti eri siirtymävaiheissa ja valintatilanteissa peruspetuksen alkaessa, peruspetuksen aikana ja siirryttäessä tiselle asteelle. Tavitteena n vahvistaa ppilaan eheän ja yhtenäisen ppimisplun rakentumista sekä tukea yhtenäisen peruspetuksen tteutumista. Onnistuneen yhteistyön edellytyksenä n alueellisen yhteistyön rakenteiden ja käytäntöjen luminen kulujen kesken yhtenäisen peruspetuksen tavitteiden mukaisesti yhteistyössä ktien kanssa. Alueen kulut tekevät

13 Opetuksen tteuttaminen 13 yhteistyötä ppilaan hjautumisessa man alueen lähikuluun kuluplun eri nivelvaiheissa. Oppilaiden piskelun tukeminen edellyttää hyvää tiednkulkua ja yhteistyötä kulujen ja pettajien kesken. Lähettävän kulun tehtävänä n hulehtia siitä, että vastaanttava kulu saa riittävästi tieta ppilaan saamisesta ja edistymisestä sekä tteutuneista piskelujärjestelyistä ja tuen tarpeesta. Mniammatillisen yhteistyön merkitys krstuu kulutuksen nivelvaiheissa, valmistavassa petuksessa ja erityistä tukea tarvitsevien ppilaiden khdalla sekä ppilaan siirtyessä yleispetuksesta erityispetukseen tai erityispetuksesta yleispetukseen. Päättövaiheessa ppilasta pettavien pettajien ja pint-hjaajien erityisenä tehtävänä n hjata ppilasta jatk-pintihin sekä kehittää valmiuksia timia yhteiskunnassa ja työelämässä. Alakulun ja yläkulun välisessä nivelvaiheessa tehdään yhteistyötä man alueen yläkulun kanssa. Vusittain yläkulu pitää tiedtustilaisuuden 6. lukkalaisille ja heidän hultajilleen petusvirastn aikataulun mukaisesti. Tämän tilaisuuden lisäksi yläkulu järjestää vusittain mia erikseen svittavia tutustumistapahtumia kuudeslukkalaisille. Oman alueen yläkulun pinthjaaja sekä jukk ppilaita käyvät pitämässä tiedtustilaisuuden kuudeslukkalaisille. Oppilaille ja hultajille järjestettyjen tilaisuuksien lisäksi pidetään pettajien välistä tiednkulkua tärkeänä. Jka kevät vastaanttava yläkulu järjestää palaverin siirtyvistä ppilaista. Palaverin tavitteena n ylläpitää yhteistyötä ja siirtää petuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedt ppilaiden saamisesta ja tuen tarpeesta. Palaveriin sallistuvat lukanpettaja ja erityispettaja. Vastaanttavasta kulusta paikalla n ppilashultryhmä jk kknaan tai sittain Esi- ja alkupetuksen yhteistyö Esi- ja alkupetuksen avin ja hyvä yhteistyö lu phjan justavalle, elinikäiselle ppimiselle ja kasvulle. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esipetus sekä peruspetus mudstavat rakenteellisen jatkumn, jka vahvistaa lapsen yksilöllistä kasvua ja ppimista. Esi- ja alkupetuksen saamisen jakaminen ja yhteistyö vahvistaa yhteisöllistä timintakulttuuria ja lu uusia timinnallisia työtapja kasvatuksen ja ppimisen arkeen. Helsingissä laaditaan jkaiselle lapselle henkilökhtainen esipetuksen suunnitelma. Suunnitelma siirtyy vanhempien luvalla kuluun. Yhteistyötä tehdään sekä petussuunnitelman laadinnassa että timinnassa. Lähialueen kulujen ja päiväktien kesken laaditaan esi- ja peruspetuksen yhteistimintasuunnitelma. Suunnitelmassa määritellään yhteistyön tavitteet ja rakenne sekä yleiset timintaperiaatteet ja -tavat. Yhteistimintasuunnitelma liitetään saksi kulukhtaista

14 14 Vallilan ala-asteen petussuunnitelma petussuunnitelmaa. Sitä arviidaan ja kehitetään säännöllisesti. Yhteistyön merkitys krstuu erityisesti alkupetuksen lukkien aikana. Yhteistyössä tetaan humin varhaiskasvatuksen ja alkupetuksen vahvuudet. Esipetuksen ja kulun välisessä nivelvaiheessa tehdään yhteistyötä lähipäiväktien kanssa. Vusittain kulu pitää tiedtustilaisuuden kulutulkkaiden hultajille petusvirastn aikataulun mukaisesti. Esi- ja alkupetuksen aikana tehtävä yhteistyö tukee ppilaan siirtymistä esipetuksesta kuluun. Keväällä kulu järjestää siirtpalaverin esipettajien kanssa tulevista ensimmäisen lukan ppilaista. Palaverin tavitteena n siirtää petuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedt kulutulkkaista. Palaveriin sallistuvat päiväktien esipettajat ja tarvittaessa kiertävä erityislastentarhanpettaja. Kululta paikalla n ppilashultryhmä jk kknaan tai sittain Kdin ja kulun yhteistyö Kdin ja kulun yhteistyön tavitteena n tukea ppilaan terveen kasvun ja ppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja kk kuluyhteisön hyvinvintia. Opetus ja kasvatus järjestetään yhteistyössä ktien ja hultajien kanssa siten, että jkainen ppilas saa man kehitystasnsa ja tarpeidensa mukaista petusta, hjausta ja tukea. Onnistunut yhteistyö perustuu avimeen, tasavertaiseen ja luttamukselliseen vurvaikutukseen. Hultajilla n ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että ppilas surittaa ppivelvllisuutensa. Kulun tehtävänä n tukea ppilaan kasvua ja ppimista kuluyhteisön jäsenenä. Kululla n aktiivinen ja alitteellinen rli yhteistyön rakentamisessa ja vastuu siitä, että hultajat saavat riittävästi tieta ppilaan piskeluun, kasvuun ja hyvinvintiin liittyvistä asiista, petussuunnitelmasta, kulun timinnasta ja käytettävistä tukitimista. Erilaisia yhteistyömutja kehitetään kk peruspetuksen ajan ja kulu tarjaa mahdllisuuden hultajien keskinäiseen vurvaikutukseen ja sitä kautta vertaistukeen. Tiet- ja viestintätekniikkaa käytetään tiedttamisessa ja yhteydenpidssa hultajien kanssa. Hultajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä n keskeinen merkitys ppilaiden pintjen tukemisessa. Yhteistyö krstuu erityisesti valintatilanteissa ja kulutuksen nivelvaiheissa sekä erityistä tukea tarvitsevien ppilaiden ja maahanmuuttajataustaisten ppilaiden pintjen tukemisessa. Kulu hulehtii siitä, että hultajilla n mahdllisuus sallistua kulun kasvatustyön ja kdin ja kulun yhteistyön tavitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviintiin yhdessä kulun henkilökunnan ja ppilaiden kanssa. Kulun henkilöstö, ppilaat ja hultajat seuraavat ja arviivat

15 Opetuksen tteuttaminen 15 yhdessä kdin ja kulun yhteistyön tavitteiden ja timintamallien tteutumista ja tarkituksenmukaisuutta. Kdin ja kulun yhteistyön tavitteena n vahvistaa ppilaiden kiinnittymistä kululuun. Oppilaan läsnäla kulussa seurataan yhdessä ktien kanssa ja luvattmiin pissalihin puututaan välittömästi Kulu tukee hultajia niin, että he vivat saltaan vastata lastensa tavitteellisesta kasvatuksesta ja ppimisesta myös kulutyössä. Mniammatillinen yhteistyöverkst auttaa tarvittaessa perheitä ppilaiden kulunkäyntiä ja hyvinvintia kskevissa kysymyksissä. Yhteistyöverkstn kuuluvat ppilasta pettavat pettajat ja ppilashulthenkilöstö sekä tarvittaessa muut yhteistyötaht. Yhteistyön lähtökhtana n eri sapulien tasa-arvisuus. Kdin ja kulun yhteistyön kautta hultajilla n mahdllisuus tutustua kulun kulttuuriin ja lla vaikuttamassa kulun asiihin. Yhteistyöllä ludaan myös phja hultajien keskinäiselle vurvaikutukselle. Kdin ja kulun nnistunut yhteistyö edellyttää pettajan ja hultajien avinta vurvaikutusta sekä hultajien aktiivista sallistumista lapsiensa kulutyön tukemiseen. Kdin ja kulun yhteistyön mutja vat jhtkunnan, vanhempainyhdistyksen ja lukkatimikuntien timinta, vanhempainillat sekä hultajien ja pettajien tapaamiset ja viestintä. Kulu järjestää kerran lukuvudessa kk kulun yhteisen vanhempainillan. Vanhempainillan aihe määritellään vusittain timintasuunnitelmassa. Lukanpettajat järjestävät lukkakhtaisen vanhempainillan ainakin kerran lukuvuden aikana. Vanhempainillassa käydään läpi lukan ja kulun timintakulttuuriin liittyviä asiita sekä lukka-asteen petussuunnitelmaan kirjatut keskeisimmät tavitteet ja arviintiperusteet. Hultajien vapaaehtinen työ kulun hyväksi n ensiarvisen tärkeää ja merkityksellistä. Osallistumalla lukkatimikuntatyöhön ja vanhempainyhdistyksen timintaan hultajat tukevat lapsensa kulutyötä, lukan ja kulun timintaa. Kulussa timii rekisteröity vanhempainyhdistys. Vanhempainyhdistys rganisi vanhempien timintaa kk kulun taslla. Vanhempainyhdistyksessä n edustaja kultakin lukalta ja lisäksi pettajakunnan edustaja. Lukkatimikuntatyön järjestämisen vastuu n hultajilla. Lukkatimikunnat järjestävät lukkakhtaisia tapahtumia. Lukan vanhempia kannustetaan keskinäiseen vurvaikutukseen ja vanhemmuuden vertaistukeen. Opettaja järjestää hultajan kanssa kahdenkeskisiä tapaamisia tarpeen mukaan. Alite tapaamiseen vi tulla hultajalta tai pettajalta. Lukanpettaja tapaa kaikki hultajat ainakin kerran lukuvuden aikana arviintikeskustelussa. Lisäksi pettaja tapaa hultajan aina, kun ppilaalla n tarvetta tehstettuun tai erityiseen tukeen ja ppilaalle suunnitellaan tukitimenpiteitä. Tarvittaessa järjestetään mniammatillisia tapaamisia.

16 16 Vallilan ala-asteen petussuunnitelma Nivelvaiheissa hultajan n mahdllista keskustella ppilasta pettavien pettajien kanssa valinnista ja mahdllisista tukitarpeista. Tiedttamisen periaatteena vat avimuus, npeus ja välittömyys. Tiedttamisesta kulun ulkpulelle ja medialle vastaa aina rehtri. Hultajille tiedttamisessa hyödynnetään Wilmaa. Lukanpettajat hulehtivat lukkiensa sisäisestä tiedttamisesta. Kdin ja kulun välistä yhteistyötä seurataan ja arviidaan vusittain kulun timintakertmuksessa. Hultajat arviivat yhteistyön tteutumista petusvirastn teettämissä palvelukykytutkimuksissa.

17 Opetuksen rakenne ja petusjärjestelyt Opetuksen rakenne ja petusjärjestelyt 3.1. Tuntijak Helsingissä nudatetaan yhtenäistä tuntijaka, jka perustuu valtineuvstn asetukseen (1435 / 2001) ja kunnan linjaukseen. Valtineuvst n päättänyt ppiainekhtaisista vähimmäistuntimääristä peruspetuksen sisällä. Helsingissä n lisäksi määritelty tisen ja kuudennen lukan jälkeiset vähimmäistuntikertymät. Vusilukittainen tuntijak päätetään kulukhtaisessa petussuunnitelmassa valtineuvstn asetuksen ja Helsingin peruskulujen yhteisen tuntijan phjalta. Oppilaan vusilukittaiset vähimmäistuntimäärät vat: vusilukilla 1-2 vusilukilla 3-4 vusilukilla 5-6 vusilukilla 7-9 vähintään 19 vusiviikktuntia vähintään 23 vusiviikktuntia vähintään 24 vusiviikktuntia vähintään 30 vusiviikktuntia Tait- ja taideaineiden välyksen kknaistuntikertymästä (12 vvt) n sijitettu yksi vusiviikktunti vusilukille 7-9. Tunti tulee käyttää petussuunnitelman perusteissa määriteltävien aihekknaisuuksien, erityisesti viestintä- ja ilmaisukasvatuksen tteuttamiseen ppiaineiden välisenä yhteistyönä.

18 18 Vallilan ala-asteen petussuunnitelma VALLILAN ALA-ASTEEN KOULUN TUNTIJAKO Oppiaine 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk Yhteensä Äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli Matematiikka Ympäristö- ja lunnntiet Bilgia ja maantiet Fysiikka ja kemia Usknt/elämänkatsmustiet Histria Musiikki (3) 2 (4) 1-2 (4) 2 (4) (18-19) Kuvataide (1) 1-2 (1) 2 (1) 2 (1) (7-8) Käsityö Liikunta Valinnaiset aineet 0-1 (1) 1 (0) 1 (0) 1 (0) 3-4 (1) Oppilaan tuntimäärä (24-25) ( ) A2-kieli Suluissa levat tuntimäärät vat paintetun musiikinpetuksen tuntimääriä. Valinnaisaineet tteutetaan vapaavalintaisina kursseina, jtka liittyvät taideja taitaineisiin.

19 Opetuksen rakenne ja petusjärjestelyt Kielihjelma Helsingin peruskuluissa A-kielen petus alitetaan klmannelta vusilukalta. Vapaaehtisen A - kielen petus alitetaan neljänneltä vusilukalta. Vapaaehtisen A-kielen petuksessa tulee saavuttaa kuudennen vusilukan lppuun mennessä sama tas kuin klmannelta lukalta alkavassa A-kielessä. Jkainen peruskulu tarjaa edelleen englantia A -kielenä, mutta ppilaan pint-hjelmaan ei tarvitse kuulua A -englantia. Jkaisessa suurpiirissä n vähintään yksi kulu, jka tarjaa seitsemänneltä lukalta alkaen B1- englantia. Kielihjelman tarkistamisessa tetaan humin harvinaisten kielten tarjnnan tasapulisuus alueilla. A -kielissä rakennetaan yhtenäinen ppimisplku pääsääntöisesti man lähialueen kuluihin. Vieraskielistä petusta ja kielikylpypetusta antavilla lukilla kulun petuskielen mukaisen äidinkielen ja kirjallisuuden vähimmäistuntimäärät vat vusilukittain seuraavat: 1-2, yhteensä vähintään 4 vusiviikktuntia 3-6, yhteensä vähintään 16 vusiviikktuntia 7-9, yhteensä vähintään 9 vusiviikktuntia Vallilan ala-asteen kulun kielihjelma A1-kielet vat englanti ja rutsi. Opiskelu alitetaan klmannelta lukalta. Opetusta annetaan kaksi viikktuntia 3-6 lukilla. Vapaaehtiset A2-kielet vat englanti ja ranska. Opiskelu alitetaan neljänneltä lukalta. Opetusta annetaan kaksi viikktuntia 4-6 lukilla. Kieltenpetuksen perustavite n, että ala-asteen päättövaiheessa ppilas n saavuttanut A2 -kielessä saman tasn kuin ne ppilaat, jtka vat piskelleet k. kieltä A1 -kielenä. Opetussuunnitelmaan merkityt 3-6. lukkien tavitteet viedään A2 -kielessä läpi lukilla 4-6. Kska A2 -kielen tuntimäärä n A1 -kieltä vähäisempi, A2 -kieli edellyttää erityistä vastuuntunta masta työskentelystä. Opetusta vidaan antaa vieraalla kielellä lukka-asteilla 1-6 lyhyinä jaksina. Opetusjärjestelyt ja tuntimäärät määritellään tarkemmin vusittain timintasuunnitelmassa. Kieliryhmien alituskk n ppilasta (Opetuslautakunnan sumenkielinen jast ). Js ala-aste n aina kulu, jka tarjaa tiettyä kieltä, n alituskk 15 ppilasta. Js kieltä tarjtaan suurpiirin useammalla ala-asteen kululla, vi kieliryhmän alittaa pienemmällä ppilasmäärällä, ei kuitenkaan vähemmällä kuin 10 ppilaalla. Alituskk määritellään vusittain yhteistyössä suurpiirin kulujen kesken. Timintasuunnitelmaan kirjataan vusittain tarkka kieliryhmien alituskk.

20 20 Vallilan ala-asteen petussuunnitelma 3.3. Kulun paintukset Taide- ja taitainepaintus Kulun paintuksena n taide- ja taitaineet. Taide- ja taitainepaintuksen tavitteena n elämysten kkeminen, jakaminen ja ma tekeminen luda mielekäs ja mnipulinen ppimis- ja kasvuympäristö, jssa viihdytään luvuuden kehittyminen ilmaisukyvyn kehittyminen mien piilevien kykyjen löytäminen ja niiden muuttaminen vimavaraksi havainnintiherkkyyden sekä ajattelun kehittyminen kknaisvaltainen persnallisuuden kehittyminen ssiaalisten taitjen kehittyminen erilaisuuden kkeminen rikkautena vastuuntuntn kasvaminen. Taide- ja taitainepaintus näkyy kulun arvissa, taide- ja taitaineiden tuntimäärissä, aihekknaisuuksissa, petusmenetelmissä, työtavissa, valinnaiskursseissa, kerhtarjnnassa ja tapahtumissa Hyvät tavat ja tisten huminttaminen Kasvatuksellisena paintuksena n hyvät tavat ja tisten huminttaminen. Tisen kunniittaminen n kaiken timinnan perusta. Kulussa hyväksytään kaikki yksilöinä ja man kulttuurinsa edustajina. Kaikki kulun aikuiset vat situtuneet nudattamaan hyviä tapja, kska aikuinen n malli lapselle. ta hjataan hyvien tapjen mukaiseen käyttäytymiseen kulun arjessa ja juhlissa. Oppilaita kasvatetaan sallisuuteen ja sen myötä vastuuseen masta työskentelystään ja kk kulun yhteishengestä.

21 Opetuksen rakenne ja petusjärjestelyt Oppilaaksitt Helsingin peruskuluissa nudatetaan petuslautakunnan sumenkielisen jastn hyväksymiä ppilaaksitn periaatteita ja kriteereitä.

22 22 Vallilan ala-asteen petussuunnitelma 4. Ohjauksen järjestäminen 4.1. Ohjaustiminta Jkaisella ppilaalla n ikeus hjaukseen jkaisena kulupäivänä. Oppilaanhjaus mudstaa kk peruspetuksen ajan kestävän jatkumn. Ohjauksesta hulehtivat yhteistyössä pettajat ja ppilaanhjaajat sekä muu ppilaan kanssa peruspetuksessa ja nivelvaiheissa timiva henkilöstö. Ohjauksessa krstuu ppilaan khtaaminen sekä tukeminen ttaen humin hänen elämismaailmansa ja kkemuksensa. Ohjaustilanteissa pyritään erilaisin vurvaikutuksellisin keinin dialgiseen ppilaan khtaamiseen. Ohjausta annetaan kaikkien ppiaineiden petuksessa, valinnissa, ppilaanhjauksessa sekä kulun muun timinnan yhteydessä. Tässä hyödynnetään kaikkien pettajien saamista ja aineenhallintaa. Eri ppiaineiden ja aihekknaisuuksien petus liittää piskelun tuttamat tiedt ja taidt käytännön työelämän vaatimuksiin ja mahdllisuuksiin. Ohjauksen tavitteena n tukea ppilaan kasvua sekä kehitystä, ppimaan ppimisen taitjen kehittymistä ja piskeluun liittyvien valintjen tekemistä. Ohjauksella tuetaan ppilaan man identiteetin kasvua, vahvuuksia, man saamisen tunnistamista, myönteistä minäkuvaa ja taita hjata maa timintaa. Ohjauksella vahvistetaan ppilaan sallisuutta sekä kannustetaan vastuunttn ja rakentavaan timintaan yhteisössä. Peruspetuksen aikana ppilaalle annetaan hjausta valintamahdllisuuksista sekä valintjen merkityksestä jatk-pintihin, ppilaan tulevaisuuteen ja työelämään sijittumiseen. Päättövaiheen hjauksessa ppilaan kk peruspetuksen ajan kulutukseen ja työelämään liittyneet asiat syventyvät päätöksentekprsessiin. Ohjauksella tuetaan nuren päätöksentektaitjen kehittymistä man tulevaisuuden suunnittelussa ja man identiteetin mukaisen tehtävän löytymistä työelämässä sekä yhteiskunnassa. Ohjausta annetaan lukkapetuksena, henkilökhtaisena ja pienryhmähjauksena sekä verkk-hjauksena. Jkaisen pettajan tehtävänä n hjata ppilasta kulunkäynnissä, piskelutaidissa, eri ppiaineiden piskelussa ja siten ehkäistä ennalta pintihin liittyvien ngelmien syntymistä. Yhteistyö hultajien kanssa ja varhainen tuki vat keskeisiä kk peruspetuksen ajan. Tehstetun tuen alkaessa tehtävään ppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös ppilaan hjaukseen liittyvät tavitteet ja timenpiteet. Humita kiinnitetään ppilaan piskelutavissa ja -taidissa tai yhteistyötilanteissa mahdllisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin sekä taitja vahvistaviin ja piskelumtivaatita lisääviin timintatapihin ja piskelun sisältöihin. Tuetun hjauksen piirissä leville ppilaille n erittäin tärkeää päästä harjittamaan yhteisöllisen timinnan taitja, jllin kyetään

23 Ohjauksen järjestäminen 23 tukemaan ppilaiden kiinnittymistä kuluyhteisöön ja vahvistamaan heidän itsetuntaan. Peruspetuksen aikana n tärkeää, että erityisen tuen piirissä levien ppilaiden khdalla kuluissa n selkeät rakenteet ppilaan valintjen tukemiseksi. Ohjauksessa tulee humiida ppilaan kknaistilanne ja tilanteen kartittaminen n hyvä tehdä heti lukuvuden alettua yhteistyössä hultajien, ppilashulthenkilöstön ja lukanpettajan sekä - hjaajan kanssa. Oppilaan henkilökhtaisen petuksen järjestämistä kskevaan suunnitelmaan kirjataan myös jatk-pintjen hjaukseen liittyviä tavitteita. Tavitteiden kirjaaminen tekee hjauksesta systemaattisempaa ja mahdllistaa esimerkiksi riittävän määrän tutustumisjaksja tisen asteen kulutukseen. Tehstettuun ja erityiseen hjaukseen liittyy vahvasti yhteistyö TE -timistjen kanssa mahdllisten kulutuskkeiluiden tteuttamiseksi. Ohjauksen eettisenä lähtökhtana vat Helsingin kulujen peruspetuksen arvphja sekä kdin ja kulun kanssa yhdessä svitut kasvatukselliset periaatteet. Jkainen pettaja hjaa ppilaita piskelutaidissa ja erilaisissa piskelustrategiissa eri ppiaineissa. Tunneilla käydään läpi ppiaineelle minaisia erilaisia piskelutapja, käydään läpi ppiaineen keskeiset tavitteet, sisällöt ja arviintikriteerit sekä harjitellaan erilaisia tehtävätyyppejä. Ohjaus kskee sekä ppitunneilla tapahtuvaa työskentelyä että ktna tapahtuvaa matimista työtä. Oppilaita kasvatetaan kantamaan vastuuta tehtävistään ja tähän mietitään yhdessä yksinkertaisia käytännön timintamalleja (esim. läksyjen merkitseminen, kkeisiin luvun harjittelu, aikataulutus, repun pakkaaminen). Myös vanhempia tuetaan hjaamaan lapsien läksyjen teka ja kkeisiin valmistautumista esimerkiksi vanhempainillissa ja -tapaamisissa. Tekemättömistä tehtävistä ilmitetaan vanhemmille Wilman kautta. Oppilaiden tulee hulehtia tekemättä jääneistä tehtävistä. Maahanmuuttajappilaiden ja erityistä tukea tarvitsevien ppilaiden hjaukseen kiinnitetään erityistä humita kaikissa pintjen vaiheessa. Lukanpettaja, erityispettaja ja sumi tisena kielenä -pettaja tekevät yhteistyötä maahanmuuttajappilaiden ja erityistä tukea tarvitsevien ppilaiden hjaamisessa. Maahanmuuttajappilaita hjataan myös man äidinkielen petukseen. Oppilailla n mahdllisuus valinnaisuuteen pinnissaan vieraissa kielissä, paintetussa petuksessa, pienten pajissa sekä tait- ja taideaineiden valinnaiskursseilla. Näitä valintja tehdessä harjitellaan man piskelun suunnittelua.

24 24 Vallilan ala-asteen petussuunnitelma Tisen lukan ppilaiden hultajille järjestetään tiedtustilaisuus kielivalinnista sekä hakeutumisesta paintettuun petukseen. A2-kielen valinnan yhteydessä hultajia tiedtetaan valintamahdllisuuksista kirjallisesti. Hultajalla n mahdllisuus halutessaan neuvtella kieli- ja paintetun petuksen valinnista lukanpettajan, kieltenpettajan, paintetun musiikinpetuksen yhteyshenkilön ja laaja-alaisen erityispettajan kanssa. Yhteistyötä tehdään man alueen yläkulun kanssa. Alueen ma yläkulu n Aleksis Kiven peruskulu. Hultajalla n mahdllisuus halutessaan neuvtella lapsensa yläkuluvalinnista lukanpettajan ja laaja-alaisen erityispettajan kanssa. Oman alueen yläkuluun ja yläkulupiskeluun tutustumiseksi vidaan järjestää mm. tutustumis- ja tiedtustilaisuuksia. Tarkemmat tteuttamistavat svitaan vusittain erikseen. Yläkuluun siirtyvistä ppilaista pidetään ppilashulllliset siirtneuvttelut. Neuvtteluihin sallistuvat kunkin kulun harkinnan mukaan lukanpettajat ja ppilashulthenkilöstöä. Neuvttelut käydään kevätlukukauden lppupulella. Alakulun ja yläkulun välistä yhteistyötä n kuvattu myös luvussa 2.5. Yhteistyö nivelvaiheissa Työelämään tutustuminen (TET) TET eli työelämään tutustuminen n yksi työelämän ja kulun yhteistyömudista ja keskeinen sa peruskulun jakamaa työelämätietutta. TET- jaksn tavitteena n parantaa ppilaan työelämän tuntemusta ja arvstusta. TET- jakslla nuret saavat käytännössä nähdä, kuulla ja kkea, millaista n työskennellä erilaisissa ammateissa ja erilaisissa työympäristöissä. Omakhtaiset työelämän kkemukset tukevat ppilaan jatk-pintihin hakeutumista ja niihin liittyviä valintja. Työelämään tutustuminen vi tteutua eri tavin, mm. työelämän ja yhteiskunnan eri sa-alueiden edustajien vierailut ppitunneilla, työpaikkakäynnit, erilaiset yhteistyöprjektit ja ppilaiden sekä pettajien TET jakst. Työelämään tutustuminen n pedagginen prsessi, jssa nuri saa mahdllisuuden kkea, millaista n tehdä työtä työntekijänä, tai yrittäjänä. TET vidaan prsessina liittää petussuunnitelman aihekknaisuuksiin, ppiaineisiin ja nuren kiinnstuksesta lähteviin aiheisiin ja näin luda jatkuvuutta ja mielekkyyttä TET harjitteluun. Työelämään tutustutaan kulussamme Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyysaihekknaisuuden kautta. Lisäksi vanhempia aktividaan ja kannustetaan sallistumaan kulun timintaan esittelemällä maa ammattiaan tai työpaikkaansa. Kululta vidaan tehdä vierailuja eri työpaikille.

25 Oppimisen ja kasvun edistäminen Oppimisen ja kasvun edistäminen Helsingissä petuksen ja ppilaan tuen tteuttamisen lähtökhtana n jkaisen ppilaan ikeus mista lähtökhdistaan, sana yhteisöä nnistua ppimisessa, kehittyä ppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Opetuksen suunnittelussa ja järjestämisessä tetaan humin se, että ppilaiden tarve tukeen vaihtelee. Pääpain n ppimisen esteiden ja ppimisvaikeuksien varhaisessa tunnistamisessa. Oppilaan saama tuki n justavaa, pitkäjänteistä ja suunnitelmallista sekä ppilaan tarpeen mukaan muuttuvaa ja sen lähtökhtana n ppilaan kknaistilanne. Tuen jatkumiseen kiinnitetään erityisesti humita lapsen siirtyessä päivähidsta esipetukseen ja esipetuksesta peruspetukseen sekä ppilaan siirtyessä peruspetuksesta tiselle asteelle tai peruspetuksessa kulusta tiseen. Oppilaantuntemus lu phjan hyvälle petukselle ja ppimiselle. Tämän phjan rakentaminen alkaa j esipetuksessa. Oppilaan siirtyessä esipetuksesta peruspetukseen tiet ppilaan tuen tarpeesta siirretään kuluun nivelvaihepalaverissa. ta kskevat esipetuksen pedaggiset asiakirjat siirretään kuluun hultajan luvalla. Kulutulkkaan tuen tteuttamista suunnitellaan mniammatillisessa yhteistyössä ppilashultryhmän kanssa. hultryhmän kanssa käydään vusittain läpi lukkien kknaistilanteet sekä lukan että yksittäisten ppilaiden näkökulmasta. Uusille pettajille siirretään tietja ppilaiden tuen tarpeista ppilashultryhmässä lukuvuden alussa. Tuen tarpeen kartittamisessa ja tukitimien suunnittelussa tehdään tiivistä yhteistyötä ppilaan hultajien kanssa. Hultajiin tetaan heti yhteyttä, kun havaitaan ppimisen esteitä tai vaikeuksia. Tarvittaessa hultajan kanssa järjestetään palaveri, jssa n mukana lukanpettaja ja/tai ppilasta pettava muu pettaja sekä mniammatillisen ppilashultryhmän edustaja(t) tai muu yhteistyötah. Oppilaantuntemusta laajennetaan ja syvennetään samanaikaispettajuuden ja yhteispettajuuden kautta. Samanaikaispetus ja yhteispettajuus mahdllistavat usean pettajan havainnt yksittäisen ppilaan kknaistilanteesta. Tuen tarpeiden havaitseminen, ennakinti ja tukitimien suunnittelu mnipulistuvat. Oppilaan tarpeisiin pystytään näin reagimaan npeammin. Oppilaan tutsten, kartitusten, työskentelyn ja vurvaikutuksen arviinnin sekä arkihavaintjen avulla saadaan tieta ppilaan tuen tarpeista. Tarvittaessa pettaja knsulti j varhaisessa vaiheessa ppilashultryhmän jäseniä. hultryhmän jäsenten mniammatillista asiantuntemusta hyödynnetään tuen tarpeen kartituksessa ja tukitimien suunnittelussa.

26 26 Vallilan ala-asteen petussuunnitelma Useamman pettajan havaintjen ja yhteisen phdinnan avulla suunnitellaan ppilaan tukemiseen tarvittavia timia sekä arviidaan tukitimien riittävyyttä ja spivuutta Yleinen tuki Helsingissä yleinen tuki n kaikkien ppijiden ppimisen ja hyvinvinnin edistämistä. Tämä tarkittaa ppimisympäristön yleisiä järjestelyjä ja mnipulisia sekä vaihtelevia työtapja, jtka mahdllistavat kaikkien ppijiden kasvun ja kehittymisen mien mahdllisuuksien haltuunttn. Hyvä, timiva ja laadukas peruspetus mahdllistaa kaikkien ppilaiden ppimisen ja kasvun. Erityistä humita kiinnitetään kulun timintakulttuurin ja -ympäristön kehittämiseen. Keskeistä n vurvaikutteisen ilmapiirin luminen ja edistäminen kuluyhteisössä siten, että kaikki tulevat khdatuksi ja kuulluksi sekä vivat sallistua timintakulttuurin ja -ympäristön lumiseen ja kehittämiseen. Kulukhtaiset täsmennykset ppimisympäristöjärjestelyistä n kuvattu luvussa 2.2 Oppimisympäristö ja yhteisöllinen timintakulttuuri Tehstettu tuki Oppilaalle, jka tarvitsee ppimisessaan tai kulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimutja, annetaan tehstettua tukea. Tehstetun tuen aikana vidaan käyttää kaikkia peruspetuksen yhteisiä petusjärjestelyjä ja tukimutja, lukuun ttamatta erityisen tuen päätökseen perusteella annettavaa kkaikaista erityispetusta. hulln suutta ppilaan hyvinvinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tehstettu tuki perustuu mniammatilliseen pedaggiseen arvin. Tehstettua tukea annetaan sillin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehstettu tuki n suunnitelmallista ja lunteeltaan pitkäjänteisempää tukea kuin yleinen tuki. Tehstettua tukea saavalle ppilaalle laaditaan aina ppimissuunnitelma. Tehstettu tuki n ppilaan tarpeista lähtevää, suunniteltua, ennaltaehkäisevää ja sitä arviidaan säännöllisesti. Tehstetun tuen avulla tuetaan ppilaan ppimista ja kulunkäyntiä ja tuen tehtävänä n ehkäistä ngelmien kasvamista, mnimutistumista ja kasautumista. Kun ppilas siirtyy tehstetun tuen vaiheeseen, ppilaan tuen tarve arviidaan ja suunnitellaan uudelleen hultajien, ppilasta pettavien pettajien ja ppilashultryhmän yhteistyönä. sallistuu