KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA Euran sivistyspalvelut Sivistyslautakunta

2 1 1. Timinnan järjestämisen periaatteet Euran kunta järjestää tämän timintasuunnitelman mukaisesti peruspetuslain mukaista kululaisten aamu- ja iltapäivätimintaa tulevalla lukukaudella Timintaa krdini ja timinnan kknaisuudesta vastaa kunnan sivistyspalvelut/varhaiskasvatus. Timinnan vastuuhenkilönä n varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö. Timintaa vidaan hankkia myös stpalveluna. Sivistyslautakunta hyväksyy aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelman, jka laaditaan vusittain valtuustn myöntämien taludellisten resurssien perusteella. Timintasuunnitelmassa määritellään mm. timinnan tavitteet ja keskeiset sisällöt, yhteistyö hultajien kanssa, timinnan järjestämispaikat, timinnan laajuus ja aukilajat sekä timintamaksut. Timintasuunnitelma phjautuu Opetushallituksen hyväksymiin aamu- ja iltapäivätiminnan perusteisiin (2011). Aamu- ja iltapäivätiminnan hjaajina timivat tähän tehtävään erikseen valitut hjaajat sekä kulujen/esipetuksen kulunkäyntihjaajat. 2. Timinnan arvphja ja tavitteet Aamu- ja iltapäivätiminta phjautuu peruspetuksen arvihin, jita vat ihmisikeudet, tasa-arv, demkratia, lunnn mnimutisuuden ja ympäristön elinkelpisuuden säilyttäminen sekä mnikulttuurisuuden hyväksyminen. Timinnan tulee edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön ikeuksien ja vapauksien kunniittamista. Aamu- ja iltapäivätiminnan tavitteena n lasten kknaisvaltaisen hyvinvinnin, tunne-elämän ja ssiaalisen kehityksen tukeminen turvallisessa kasvuympäristössä. Ohjaajan myönteisellä suhtautumisella ja läsnällla n tässä suuri merkitys. Jkaisen lapsen tulee kkea levansa arvstettu ja hyväksytty. Lapset tarvitsevat myös kaveripiirin hyväksyntää ja tunteen ryhmään kuulumisesta. Rhkaisu ja kannustaminen sekä sallistumisen il ja nnistuminen tukevat itsetunnn kehitystä. Eettisen kasvun tavitteena n vastuullisuuden ja vastavurisuuden ymmärtäminen. Lapsia hjataan kasvamaan vähitellen vastuuseen masta hyvinvinnistaan, terveellisistä elämäntavista, tisten hyvinvinnista, mista tunteista ja niiden seurauksista, ryhmän säännöistä sekä elinympäristöstä. Yllämainitut tavitteet velvittavat kaikkia aamu- ja iltapäivätiminnan järjestämisessä mukana levia. Aamu- ja iltapäivätiminnan tavitteista määrätään peruspetuslain (628/1998) 8 a luvussa (1136/2003). Timinnan tavitteena Eurassa n - tukea kdin ja kulun kasvatustyötä * kdin ja kulun kasvatustyön tukeminen edellyttää keskinäiseen kunniitukseen ja tasaarvisuuteen perustuvaa yhteistyötä, jssa krstuu yhteinen vastuu ja mielenkiint lapsen kehitystä khtaan - tukea lapsen tunne-elämää, sen kehitystä ja eettistä kasvua - edistää lasten hyvinvintia ja tasa-arvisuutta yhteiskunnassa * löytää persnallisuuden kasvua tukevia vapaa-ajan harrastuksia * lisätä sallistumisen ja nnistumisen kkemuksia * kiireetön sekä turvallinen ilmapiiri ja timintaympäristö - ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä sallisuutta * syrjäytymistä aiheuttavat tekijät havaitaan mahdllisimman varhain ja tarvittavan tuen järjestämiseen kiinnitetään humita

3 2 3. Timintaympäristö Lain mukaan aamu- ja iltapäivätimintaan sallistuvalla lapsella n ikeus turvalliseen timintaympäristöön. Timintaan käytettävien tiljen ja välineiden n ltava turvalliset. Timintatilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdllistavat mnipulisen hjatun ja virkistävän timinnan sekä mahdllistaa myös levn rauhallisessa tilassa, ammattitaitisen tehtävään sveltuvan henkilökunnan valvnnassa. Timintaympäristöön kuuluu myös ympäröivä lunt. Liikkuminen ja ulkilu kuuluvat jkaiseen päivään. Timintaympäristön tulee tukea lapsen kasvua, ppimista, hyvinvintia ja terveyttä. Sen n ltava fyysisesti, psyykkisesti ja ssiaalisesti turvallinen. Tavitteena n tukea lapsen ppimismtivaatita ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itsehjautuvuuttaan ja luvuuttaan tarjamalla kiinnstavia haasteita ja ngelmia. Ympäristön tulee hjata lasta asettamaan mia tavitteitaan ja arviimaan maa timintaansa. Tavitteena n avin, rhkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jnka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä hjaajille että lapsille. Lapset eivät saa jutua kiusaamisen, häirinnän tai väkivallan khteiksi. Ongelmatilanteisiin puututaan mahdllisimman npeasti. Oppilas n vakuutusturvan piirissä sen ajan, kun hän sallistuu aamu- ja iltapäivätimintaan. Timinnassa nudatetaan yksikkökhtaista turvallisuus- ja pelastussuunnitelmaa. 4. Yhteistyö kdin kanssa Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestämisessä kdin kanssa tehtävän yhteistyön tavitteena n tukea kdin kasvatustyötä. Se edellyttää keskinäistä kunniitusta ja tasa-arvisuuteen perustuvaa kasvatuskumppanuutta, jssa krstuu yhteinen vastuu ja mielenkiint lapsen kehitystä khtaan. Avin ja luttamuksellinen vurvaikutus lu phjan khdata mahdllisia ngelmatilanteita. Hultajien tulee saltaan hulehtia siitä, että aamu- ja iltapäivätimintaan ilmitettu lapsi sallistuu säännöllisesti timintaan ilmittautumisen yhteydessä annettujen tietjen mukaisesti (esitietlmake). Js lapsi jää pidemmäksi ajaksi tai kknaan pis timinnasta, hultajien n ilmitettava asiasta hjaajalle tai palvelupäällikölle. Vanhemmilla n velvllisuus ilmittaa mahdllisista humin tettavista asiista kerhjen hjaajille. Näin vidaan parhaalla mahdllisella tavalla ttaa humin mahdlliset lapsen erityistarpeet. Kteja kannustetaan sallistumaan yhteistyöhön ja edistetään hultajien aktiivista rlia. Aamu- ja iltapäivätiminnan tarkitus n jäsentyä lapsen päivän luntevaksi saksi. Yhteistyötä ktien kanssa tehdään päivittäin keskustelujen kautta vanhempien hakiessa lapsensa kerhsta, sittaessa hjaajille tai päinvastin. Timinnasta tiedtetaan vanhemmille myös Wilman kautta tai tarpeen mukaan henkilökhtaisesti. Mahdllisia ngelmatilanteita selvitetään ensin lapsen, hänen hultajiensa ja aamu- ja iltapäivätiminnan henkilöstön kanssa. Jissakin tilanteissa vidaan keskustella myös kulun henkilöstön (ppilaan pettaja ja erityispettaja) kanssa. Yhteistyötä vidaan tehdä hultajien luvalla myös ppilashulln henkilöstön kanssa. Ellei tilanne tistuvista keskusteluista hulimatta parane, n viimeisenä keinna harkittava lapsen erttamista aamu- ja iltapäivätiminnasta. Tällöin n aina phdittava lapsen ja perheen tuen tarvetta esim. ssiaalihultlain tai lastensujelun tukitimien kautta. 5. Yhteistyö kulun kanssa Aamu- ja iltapäivätiminnassa timitaan yhteistyössä kulujen kanssa. Yhteistyössä tärkeätä n avin vurvaikutus kulun henkilökunnan ja aamu- ja iltapäivätiminnan hjaajien välillä. Näin pystytään parhaiten tukemaan lapsen sutuisaa kehitystä. Aamu- ja iltapäivätiminta yhdessä ppilashulln palveluita tuttavan henkilöstön kanssa tukevat lapsen kknaisvaltaista hyvinvintia. Yhteisen päämäärän tulee näkyä myös yksittäistä lasta kskevien asiiden hidssa, tiednsiirrssa ja aamu- ja iltapäivätiminnan henkilöstön sallistumisessa tarpeen mukaan lasta kskeviin neuvtteluihin hultajien luvalla. Kulun lukuvuden teemat, tapahtumat, juhlat jne. tulee ttaa humin myös aamu- ja iltapäivätiminnassa. Kulun kanssa svitaan mahdllisesti timintaan tarvittavista tilista ja välineistä (esimerkiksi liikuntasali ja -välineet). Välipalat (mahdllista stpalvelua lukuun ttamatta) tteutetaan pääsääntöisesti kulujen rukahulln kautta.

4 3 6. Yhteistyö ppilashulln timijiden kanssa Aamu- ja iltapäivätiminta ja peruspetus timivat yhteistyössä ja kehittävät paikalliseen yhteistyöhön spivia rakenteita ja timintatapja. Aamu- ja iltapäivätiminta yhdessä ppilashulln palveluita tuttavan henkilöstön kanssa tukee lapsen kknaisvaltaista hyvinvintia ja kulunkäyntiä. Yhteisenä päämääränä tulee näkyä myös yksittäistä lasta kskevien asiiden hidssa, tiednsiirrssa ja aamu- ja iltapäivätiminnan henkilöstön sallistumisessa tarpeen mukaan lasta kskeviin neuvtteluihin hultajien luvalla. Avin ja luttamuksellinen vurvaikutus lu phjan hyvälle yhteistyölle ja tiedttamiselle. 7. Muu yhteistyö Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestämisessä tehdään tarvittaessa yhteistyötä mnialaisesti eri hallintkuntien timijiden kanssa (esim. kuluterveydenhult, lapsiperheiden palvelut ja Satasairaala) sekä muiden aamu- ja iltapäivätiminnan yksiköiden kanssa. Tiedn siirtämistä ja välittämistä kskevissa asiissa nudatetaan peruspetuslakia ja muita salassapitn liittyviä säädöksiä. 8. Kasvun ja ppimisen tukea tarvitsevat lapset aamu- ja iltapäivätiminnassa Aamu- ja iltapäivätiminta vahvistaa lasten kknaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Sillinkin, kun kyse n tukea tarvitsevista lapsista, timinnan järjestämisen ja tteuttamisen lähtökhtana vat aamu- ja iltapäivätiminnan yleiset tavitteet ja sisällöt. Timinnan ja ajankäytön suunnittelu ja selkeys sekä tilanteiden ennakinti vat erityisen tärkeitä kehityksessään tukea tarvitseville lapsille. Leikin merkitys krstuu varsinkin nurempien salta. Mnipulinen timinta ja timinnalliset työtavat edistävät lasten kehitystä. Yhdessä timimisen taitihin ja myönteisen vurvaikutuksen edistämiseen kiinnitetään erityistä humita. Tilissa tulee humi kiinnittää mahdllisuuksien mukaan erityisesti kkn, muunneltavuuteen ja esteettömyyteen sekä kulkureittien timivuuteen. Oikein suunnitelluilla ratkaisuilla tuetaan lasten matimista ja helppa liikkumista ja timimista. Ohjaajien ammatillista saamista työskentelyssä tukea tarvitsevien lasten kanssa vahvistetaan mm. tarvittavan kulutuksen avulla. Työtä vidaan tukea myös erityispettajien ja ppilashulthenkilöstön antaman knsultaatin avulla. Yhteistyö kulun kanssa n tärkeää. Peruspetuslain mukaan petukseen sallistuvalla n ikeus saada riittävää kasvun ja ppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaan saama kulunkäyntiin ja ppimiseen liittyvä tuki vidaan jakaa yleiseen, tehstettuun ja erityiseen tukeen, jtka vat laajuudeltaan ja kestltaan erilaisia tukiratkaisuja. Aamu- ja iltapäivätiminta vi tarvittaessa lla sa peruspetuksen ppilaalle annettavaa ppimisen ja kulunkäynnin tukea. Timinnan järjestelyjä suunniteltaessa yhteistyö hultajan, kulun ja aamu- ja iltapäivätiminnan kesken n tärkeää. Hultajan ja mahdllisesti kulun henkilöstön kanssa svitaan, miten tehstettua tai erityistä tukea saavan ppilaan tarpeet sekä kasvuun ja kehitykseen liittyvät tavitteet tetaan humin aamu- ja iltapäivätiminnassa. Oppimissuunnitelma (tehstettu tuki) ja HOJKS (erityinen tuki) vivat tarvittaessa sisältää kuvaukset ppilaan sallistumisesta aamu- ja iltapäivätimintaan sekä yhteistyöstä timinnan järjestäjän kanssa (tavitteet ja timintamallit). Tiedt tehstetun ja erityisen tuen antamisesta, näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjihin liittyvät tiedt vat salassa pidettäviä. Oppilasta kskevien salassa pidettävien tietjen luvuttaminen aamu- ja iltapäivätiminnan henkilöstölle edellyttää hultajan antamaa yksilöityä tiednsiirtlupaa. Aamu- ja iltapäivätiminnan hjaaja vi sallistua ppilasta kskeviin palavereihin hultajan luvalla. Henkilöstö tulee perehdyttää henkilötietjen käsittelyyn, salassapitn ja vaitilvelvllisuuteen liittyviin säädöksiin sekä lastensujelulain velvitteisiin (25 417/2007).

5 4 Erityistä tukea saavien lasten aamu- ja iltapäivätiminta järjestetään muun aamu- ja iltapäivätiminnan yhteydessä. Erityisen tärkeää n, että aamu- ja iltapäivätiminnan henkilöstö ttaa lapsen tuen tarpeet humin ja kuluissa nähdään aamu- ja iltapäivätiminnan tarjamat mahdllisuudet ppilaan kulunkäynnin ja ppimisen tukemiseen. 9. Aamu- ja iltapäivätiminnan keskeiset sisällöt Aamu- ja iltapäivätiminnassa tulee tarjta lapselle mahdllisuus sallistua hjattuun ja virkistävään timintaan sekä mahdllistaa lep rauhallisessa ympäristössä ammattitaitisen ja tehtävään sveltuvan henkilöstön valvnnassa. Sisällön valinnassa n erityisesti kiinnitettävä humita leikkiin, luvaan timintaan ja myönteisiin elämyksiin. Kulun kerhtiminta ja taiteen peruspetus vivat myös lla sa iltapäivätimintaa. Timinnassa krstuu kdinmainen timinta. Timinnassa tetaan humin lasten mielenkiinnn khteet ja alitteet sekä yksilöllinen kehitys. Näin lapsi saa mahdllisuuden kehittyä tasapulisesti kaikilla sa-alueilla. Aamu- ja iltapäivätiminnan tavitteet vat yhteneväiset peruspetuksen yleisten tavitteiden kanssa. Timinnan linjauksista päättävät hjaajat yhdessä palvelupäällikön kanssa. Timinnan sisällön taustalla n tämä timintasuunnitelma, jnka phjalta kerhjen hjaajat itse suunnittelevat timinnan ttaen humin lsuhteet ja mat vahvuutensa sekä käytännön mahdllisuudet. On erittäin tärkeää, että lapset saavat sallistua timinnan suunnitteluun. Timinta mudstuu lapsen kannalta mnipuliseksi ja ehyeksi kknaisuudeksi, jka tarjaa ssiaalista vurvaikutusta, esteettisiä kkemuksia, vireyttä edistävää liikkumista ja ulkilua sekä mahdllisuuden myös maan timintaan, rentutumiseen ja lepn. Sisältöä timintaan tuvat myös erilaiset tiedlliset aihepiirit. Myös vudenaikjen ja juhlapäivien teemja käytetään timinnassa hyväksi. Aamu- ja iltapäivätiminnassa lapset vivat tehdä myös kulutehtäviään. Vastuu kulutöiden tekemisestä ja ikeellisuudesta n kuitenkin kdeissa. Timinnan järjestämisessä pitää muistaa ttaa humin se, että lapset tulevat ja lähtevät eri aikihin, jten kaikilla lapsilla ei le mahdllista sallistua kaikkeen päivän hjelmaan. Myös välipalan nauttimiseen liitetään kasvatuksellista hjausta. Lapsia hjataan tarkituksenmukaiseen ateriarytmiin sekä hyviin rukavalintihin ja rukailutapihin. Aamu- ja iltapäivätiminta ktaan esimerkiksi seuraavista sisällöllisistä kknaisuuksista: eettinen kasvu ja yhdenvertaisuus leikki ja vurvaikutus liikunta ja ulkilu rukailu ja lep kulttuuri ja perinteet kädentaidt ja askartelu kuvallinen, musiikillinen, kehllinen ja kielellinen ilmaisu mediataidt arkiaskareet, elinympäristö ja kestävä elämäntapa erilaiset tiedlliset ja taidlliset aihepiirit 10. Aamu- ja iltapäivätiminnan suunnittelu Syksyllä 2019 jkainen yksikkö laatii man kirjallisen lukuvusisuunnitelmansa timinnan suunnittelun, sisällön ja yhteistyön tueksi. Palvelupäällikkö laatii tähän valmiin lmakephjan; uuden lmakkeen käyttöönttamiseksi järjestetään hjaajille syksyllä kulutusilta. Tämän lisäksi tehdään lyhyemmän aikajaksn (esim. kuukausi/viikk) suunnittelua humiiden lasten mielenkiinnn khteet ja mm. ajankhtaiset teemat. Viikittain jkaisen yksikön hjaaja/hjaajat miettivät viikn hjelman, spivat työtehtävät ja tarkistavat tarvittavat tilat ja välineet.

6 5 Tulevan lukuvuden aikana kaikki hjaajat kkntuvat yhteiseen tapaamiseen, jssa käsitellään ajankhtaisia asiita, vaihdetaan ideita ja saadaan vertaistukea. Tällaiset tapaamiset vat tärkeitä, kska useat hjaajat työskentelevät yksin. Palvelupäällikkö pyrkii vierailemaan jkaisessa timipaikassa parin kuukauden välein, jllin vidaan keskustella ajankhtaisista asiista. Palvelupäällikön keskeisenä tehtävänä n hulehtia aamu- ja iltapäivätiminnan henkilöstön työhyvinvinnista. Ohjaajille pyritään järjestämään mahdllisuuksien mukaan kulutusta tarpeelliseksi ketuilta alueilta paikallisin vimin tai hyödyntäen Osaava Satakunnan järjestämiä kulutuksia. Osa kulutuksista vi lla kk sivistyspalvelujen henkilöstölle suunnattua. 11. Henkilöstö Aamu- ja iltapäivätiminnassa tulee lla riittävä määrä hjaajia humiiden jkaisen ryhmän erityistarpeet. Ainakin yhden hjaajan jkaisessa ryhmässä tulee täyttää aamu- ja iltapäivätiminnan hjaajien kelpisuusvaatimukset (115/2004). Rikstaustalakia svelletaan kaikkiin iltapäivätiminnassa työskenteleviin, js työt yhden vuden aikana kestävät vähintään klme kuukautta. 12. Aamu- ja iltapäivätiminta stpalveluna Euran kunta hankkii tarvittaessa muulta palvelututtajalta aamu- ja iltapäivätimintaa. Ostpalvelusta laaditaan spimus. Mahdllinen stpalveluspimus tehdään määräajaksi siten, että seuraava spimus laaditaan tarvittaessa lukuvudeksi Määräaika vi lla myös pidempi sivistyslautakunnan niin päättäessä. Ostpalvelun tarjaja vastaa masta timinnastaan. Perusperiaatteet timinnan sisällöstä sekä maksut vat samat kuin kunnan massa timinnassa. Kunta hulehtii aamu- ja iltapäivätiminnan laskutuksesta. Ostpalvelun tarjaja vastaa mien työntekijöidensä työnantajavelvllisuuksista sekä työntekijöiden lain mukaisesta rikstaustan selvittämisestä. Kuluvana lukuvunna kunta n hankkinut iltapäivätimintaa stpalveluna Euran seurakunnalta Kirknkylän kulussa. 13. Timinnan arviinti Timintaa arviidaan petus- ja kulttuuriministeriön edellyttämällä tavalla. Timinnassa mukana levien lasten vanhemmille laaditaan kysely. Myös timintaan sallistuneet lapset arviivat timinnan järjestämistä. Kyselyjen päätulkset tetaan humin valmisteltaessa seuraavaa timintasuunnitelmaa. Näin lasten ja ktien mielipiteet tulevat humiiduiksi. Arviinnin tulkset saatetaan henkilöstön, hultajien sekä sivistyslautakunnan tietn. Syksystä 2019 arviintiin liitetään mukaan myös henkilöstön itsearviinti. 14. Timinnan laajuus ja timinta-aika aamu- ja iltapäivätiminnassa Sivistyslautakunta päättää aamu- ja iltapäivätiminnan laajuudesta lukuvusittain timintaan hakeneiden ppilaiden lukumäärän perusteella. Timinnan alkamiseksi timintayksiköissä elkuussa 2019 tulee hakijita lla hakuajan päättymiseen mennessä vähintään seitsemän. Ryhmäkn yläraja n Kirknkylän ja Kauttuan kulussa 35 lasta (iltapäivä), muissa timipisteissä 15 lasta (iltapäivä). Ryhmäkka tarkastellaan tsiasiallisesti paikalla levan lapsimäärän perusteella timintakauden alettua.

7 Aamupäivätiminta Aamupäivätimintaa järjestetään tulevana lukuvunna Kauttuan ja Kirknkylän kuluilla arkitimintapäivinä aikaisintaan kl 7.00 alkaen. Iltapäivätiminta Iltapäivätimintaa järjestetään alla levissa yksiköissä arkitimintapäivinä kl välisenä aikana, mikäli yllämainittu hakijamäärä täyttyy 6 Kauttuan kulun iltapäivätiminta Kirknkylän kulun iltapäivätiminta Panelian kulun iltapäivätiminta Kiukaisten kulun iltapäivätiminta Hinnerjen kulun iltapäivätiminta Hnkilahden kulun iltapäivätiminta Aamu- ja iltapäivätimintaa järjestetään ensimmäisen ja tisen vusilukan ppilaille sekä erityisen tuen/vammaispalvelulain piirissä leville ppilaille (pääsääntöisesti Ahmasjan kulu ja Kirknkylän kulun erityislukkien ppilaat tai erillinen asiantuntijalausunt timintaan sallistumisesta). 15. Timintaan hakeminen ja valintaperusteet Timintaan vi hakea ppilas, jlla n tdellinen aamu- ja iltapäivätiminnan tarve jhtuen hultajien työssäkäynnistä tai piskelusta. Erityisessä tapauksessa myös jnkun asiantuntijatahn erikseen susittelemat ppilaat vivat hakea timintaan. Haku aamu- ja iltapäivätimintaan tteutetaan välisenä aikana Wilman kautta. Hakulmake n Wilmassa esillä hakuajan. Hakuajan ulkpulella timintaan haku tapahtuu ilmittautumislmakkeella, jka n saatavilla sivistyspalvelutimiststa sekä Hakemukset palautetaan sivistyspalvelutimistn palvelupäällikölle. Valintaperusteissa etusijalla vat ensimmäisen vusilukan ppilaat ja sen jälkeen tisen vusilukan ppilaat. Mikäli hakijita n enemmän kuin paikkja, arvtaan jäljelle jääneet paikat tisen vusilukan ppilaiden kesken. Hakuajan jälkeen hakevat ppilaat tetaan humin ilmittautumisjärjestyksessä, js ryhmissä n tilaa. Ryhmäkkja tarkastellaan timinnan alettua tsiasiallisesti läsnä levan lapsimäärän mukaan. Oppilaan ttamisesta aamu- ja iltapäivätimintaan päättää palvelupäällikkö. 16. Kulumatkaetu Timintaan sallistuville lapsille, jilla n peruspetuslain mukainen kulumatkaetu, ei järjestetä erillistä kuljetusta aamu- ja iltapäivätimintaan, mikäli iltapäivätiminnasta ktiinlähtö ei ajitu kulukyytien aikatauluihin. 17. Osallistumismaksut ja niiden lapsikhtainen mahdllinen alentaminen Aamu- ja iltapäivätiminnasta peritään sallistumismaksu. Maksu vidaan jättää perimättä tai sitä vidaan alentaa, js hultajan timeentuledellytykset humin ttaen siihen n syytä. Päätöksen maksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä tekee varhaiskasvatuspäällikkö. Sivistyslautakunta päättää timinnan sallistumismaksuista. Osallistumismaksu iltapäivätimintaan n 50 /kk 0-10 päivää ja 100 /kk yli 10 päivää. Osallistumismaksu aamupäivätimintaan n 50 /kk 0-10 päivää ja 100 /kk yli 10 päivää.

8 Käyttämättömästä kuukaudesta tulee infrmida ja antaa selvitys jk aamu- ja iltapäivätiminnan hjaajalle tai palvelupäällikölle. Käyttämättömästä kuukaudesta lapsen j alitettua timinnan laskutetaan 50 /kk. Js lapsi ei kuukauteen sallistu timintaan ilman selvitystä, annetaan paikka seuraavalle hakijalle. Sivistyspalvelutimist laskuttaa aamu- ja iltapäivätiminnan sallistumismaksut lasten hultajalta/hultajilta kerran kuukaudessa. 7 Tämä timintasuunnitelma n vimassa alkaen.