Taiteen perusopetuksen järjestäjän muistilista. Johdanto: Mitä taiteen perusopetus on? Taiteen perusopetuksen käsite ja lainsäädäntö

Transkriptio

1 Taiteen peruspetuksen järjestäjän muistilista Kesäkuu/2013 Muistilistan sisältö: 1. Taiteen peruspetuksen käsite ja lainsäädäntö 2. Taiteen peruspetuksen järjestäminen ja rahitus 3. Hallinnllinen ja muu yhteistyö palvelun tukena 4. Opetustiminta 5. Käyttäjät: ppilaat ja vanhemmat 6. Opettajat ja työsuhteet 7. Oppimisympäristö Jhdant: Mitä taiteen peruspetus n? Taiteen peruspetuksen käsite ja lainsäädäntö Taiteen peruspetus n kulun ulkpulista ensisijaisesti lapsille ja nurille tarkitettua taidekasvatusta. Sitä säätelee laki taiteen peruspetuksesta (633/1998). Taiteen peruspetusta annetaan mm. musiikkippilaitksissa, kuvataidekuluissa, tanssippilaitksissa, käsityökuluissa, teatteri- ja sirkuskuluissa, sanataidekuluissa ja arkkitehtuurikuluissa sekä kansalaispistissa. Eri taiteenalilla annettava taiteen peruspetus etenee tavitteellisesti taslta tiselle ja antaa ppilaalle valmiuksia ilmaista itseään sekä hakeutua alan ammatilliseen ja krkea-asteen kulutukseen. Taiteen peruspetuksen petus nudattaa kulutuksen järjestäjän hyväksymiä petussuunnitelmia, jiden tulee perustua petushallituksen päättämiin petussuunnitelman perusteisiin. Opetussuunnitelmissa määritellään petuksen tavitteet ja keskeiset sisällöt ja ne vivat sisältää erilaajuisia ppimääriä. Taiteen peruspetuksen ppimäärät vat laaja ppimäärä ja yleinen ppimäärä. Laajan ppimäärän mukaiset pinnt sisältävät laskennallisesti petustuntia. Laaja ppimäärä tarjaa mahdllisuuden pitkäjänteiseen taiteen piskeluun, antaa valmiuksia alan ammattipintihin tai elinikäiseen harrastamiseen. Laajan ppimäärän petussuunnitelman perusteet n vahvistettu musiikille, tanssille, teatteritaiteelle ja visuaalisille taiteille (arkkitehtuuri, kuvataide ja käsityö) sekä sirkustaiteelle. Yleisen ppimäärän mukaiset pinnt sisältävät laskennallisesti 500 petustuntia. Yleinen ppimäärä sisältää 10 pintkknaisuutta, ja pintihin vi sisällyttää usean taiteenlajin pintkknaisuuksia. Yleisen ppimäärän petussuunnitelman perusteet n vahvistettu musiikille, tanssille, sanataiteelle, esittäville taiteille (sirkustaide ja teatteritaide) ja visuaalisille taiteille (arkkitehtuuri, audivisuaalinen taide, kuvataide ja käsityö)

2 Taiteen peruspetuksen lainmukaisuus edellyttää jk kunnan hyväksymää ja vahvistamaa petussuunnitelmaa tai petus- ja kulttuuriministeriön lupaa taiteen peruspetuksen järjestämiseen. Taiteen peruspetuksen petustuntikhtaisen valtinsuuden edellytys n petusja kulttuuriministeriön myöntämä järjestämislupa. Palvelun tuttaminen, järjestämistavat ja järjestämisluvat Kunta vi järjestää taiteen peruspetusta itse ilman sitä varten myönnettävää lupaa. Kunta tarvitsee petus- ja kulttuuriministeriön myöntämän kulutuksen järjestämisluvan päästäkseen petustuntikhtaisen valtinsuuden piiriin. Lupia vidaan myöntää valtin talusarvissa vahvistetun petustuntikiintiön rajissa. Kunta vi hankkia palvelun muulta järjestäjältä (kuntayhtymät, rekisteröidyt yhteisöt ja säätiöt) vahvistamalla ppilaitksen taiteen peruspetuksen petussuunnitelman. Palvelun tulee täyttää taiteen peruspetukselle asetetut kriteerit, jtka n säädetty laissa (633/1998). Myös muut järjestäjät tarvitsevat petustuntikhtaisen valtinsuuden piiriin päästäkseen petus- ja kulttuuriministeriöltä kulutuksen järjestämisluvan. Muille kuin kunnille vidaan myöntää lupa järjestää taiteen peruspetusta, js petus n tarpeellista ja luvan hakijalla n ammatilliset ja taludelliset edellytykset petuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Kaikkien taidepetusta antavien ppilaitsten ei le pakk antaa taiteen peruspetusta, mutta hakemalla luvan ppilaits saa vapautuksen arvnlisävern maksamisesta ppilaiden lukukausimaksuista. Taiteen peruspetuksen rahitus 1) Valti Asukaskhtaista valtinsuutta myönnetään kunnille, jtka vat ilmittaneet järjestävänsä alueellaan taiteen peruspetusta. Valtinsuus myönnetään asukasmäärän ja asukasta khden lasketun yksikköhinnan perusteella. Asukaskhtainen valtinsuus ei kanavidu suraan itse taiteen peruspetukseen, vaan se tulee kunnalle sana kk perus- ja kulttuuritimen laskennallista valtinsuutta. (Laki petus-ja kulttuuritimen rahituksesta , khta 5) Taiteen peruspetuksen petustuntikhtainen valtinsuus maksetaan jk kunnalle (kuntamisteiset ppilaitkset) tai suraan yksityisille ppilaitksille. Valtinsuus maksetaan petustuntia khden lasketun yksikköhinnan perusteella. Tästä summasta kunnille tai ppilaitksille maksetaan 57 %. Vusittain valtin budjetissa n tietty tuntimäärä, jka jaetaan tuen piirissä levien kesken. Kunnan rahitussuus ja petuksen tteuttaminen vähintään vahvistettujen petustuntien laajuudessa n edellytys valtinsuuden myöntämiselle. Valtin rahitus khdistuu järjestäjän (OKM) vahvistamaan petustuntimäärään. Usein ppilaitkset antavat tdellisuudessa enemmän petusta, jllin sa tunneista jää vs-rahituksen ulkpulelle.

3 Vapaan sivistystyön petustuntikhtainen valtinsuus Taiteen peruspetus vidaan järjestää myös vapaan sivistystyön ppilaitksen alaisuudessa. Tällöin petuksen järjestämiseen vidaan khdistaa vapaan sivistystyön valtinsuutta, eikä timinnan rahittamiseen vida käyttää taiteen peruspetuksen petustuntikhtaista valtinsuutta. Muu valtinrahitus Opetus- ja kulttuuriministeriö: ylimääräinen avustus taiteen peruspetuksen ppilaitsten käyttökustannuksiin vain yksityisille kulutuksen järjestäjille. Opetushallitus: valtinavustusta taiteen peruspetuksen petustuntikhtaisen valtinsuuden piiriin kuuluvan timinnan kehittämiseksi järjestettävää kkeilua, timintaan liittyviä tarpeellisia erityistehtäviä sekä timinnan käynnistämistä varten. Opetushallitus: taiteen peruspetuksen harkinnanvaraiset valtinavustukset sellaisille taiteen peruspetuksen järjestäjille, jtka eivät saa petustuntikhtaista valtinsuutta. Hankerahitus muuhun kuin taiteen peruspetuksen järjestämiseen. Näitä vat mm. lastenkulttuuriavustukset, erilaiset säätiöiden avustukset, Myrsky-hanke, Osaava-hanke sekä erilaiset EU:n avustukset. 2) Kunta Kuntien ylläpitämät ppilaitkset timivat ns. nettbudjetilla eli ppilaitksille määritellään timintakate. Valtinsuudet hjautuvat ppilaitksille kunnan / kaupunginvaltuustn budjettiraamin kautta. Kunta vi myöntää yksityisille ppilaitksille timinta-avustusta sekä tukea ppilaitsta mnin tavin tarjamalla ppilaitksen käyttöön mm. edulliset tai maksuttmat timitilat. Kunnan taludellinen tuki n edellytys krkeatasiselle palvelulle ja khtuullisille ppilasmaksuille. 3) Oppilasmaksut Palvelun hinnittelun suunnittelu, khtuulliset ppilasmaksut Maksuhujennukset, sisaralennukset ja vapaappilaspaikat Palvelun käyttö yli kuntarajjen ja spimukset ylikunnallisten palveluiden rahittamisesta Arvnlisäver Taiteen peruspetuksen ppilasmaksut vat vapaita arvnlisäversta. Kunnallisten ppilaitsten timinta n pääsin arvnlisävertuksen ulkpulella myös arvnlisävern vähennysikeuden kautta. Valtinsuuksissa tätä pyritään kmpensimaan siten, että yksikköhinta n yksityisellä hieman krkeampi kuin julkisella pulella. On kuitenkin humattava, että yksityiset ppilaitkset maksavat täyden arvnlisävern materiaali- ja laitehankinnistaan sekä hankkimistaan palveluista kuten siivuksesta.

4 Kunnan eri timijiden välinen hallinnllinen ja muu yhteistyö palvelun tukena Talus- ja henkilöstöhallinnn tuttaminen suurissa yksiköissä Sähköinen ppilashallintjärjestelmä Tekninen tuki mm. atk-, kalust-, kuljetus- ja kirjapaintöissä Hankintjen keskittäminen ja kilpailuttaminen (materiaalit, kalustt ym.) Henkilöstölle tarjttava kulutus Säädösten edellyttämien hallinnllisten suunnitelmien laatiminen yhteistyössä muiden kunnan yksiköiden kanssa: esimerkiksi työsujelun timintahjelma, pelastussuunnitelma, henkilöstöpliittinen ja timinnallinen tasa-arvsuunnitelma tai meluntrjuntahjelma Opetustiminta Pedagginen tukimateriaali Opetushallituksen verkksivuilla: Opetustiminnan laatu ja sen kntrllinti lakisääteinen kulutuksen itsearviinti, esim. Virvatuli-malli: Opetussuunnitelma petuksen kehittämisen vusittaisena työkaluna: Opetussuunnitelmien nudattaminen ja valvminen n pettajan tehtävä, tisaalta rehtri lu timintakulttuurin, jssa petussuunnitelmaa käytetään ja päivitetään petushenkilökunnan kllektiivisena prsessina Tasa-arvkysymykset Oppilasarviinti Tulksellisuus: ppilasmäärät, suritukset ja tdistukset Esiintymis- ja näyttelytiminta Käyttäjät: ppilaat ja vanhemmat Khdennettu viestintä, sallistumisen mahdllistava hinnittelu sekä harrastustiljen esteettömyys Osallisuus ja vaikuttaminen ppilaitksen sisällä henkilökunnan, ppilaiden ja vanhempien välillä Palveluiden alueellinen jakautuminen, palvelun tuttaminen lähipalveluna Oppilaan maehtisuuden ja luvuuden humiiminen Tasa-arv ppilasvalinnissa, petusta järjestettäessä ja pintsurituksia arviitaessa, erilaisten ppijiden humiiminen henkilökhtaisen pintsuunnitelman laatimisen kautta Opettajat ja työsuhteet Taiteen peruspetusta kskevan lain mukaan ppilaitksilla tulee lla timinnasta vastaava rehtri ja riittävä määrä pettajanvirkja tai työspimussuhteisia pettajia. Lisäksi vi lla tuntipettajia ja muuta henkilökuntaa. Valtin ja kuntien palveluksessa levat julkista valtaa käyttävät henkilöt vat virkasuhteisia. Yksityisissä ppilaitksissa työskentelevät henkilöt vat aina työsuhteisia. Opettajien palkkausjärjestelmästä ja vähimmäispalkasta sekä mm.

5 työajasta, vusilmasta, sairauslman ja äitiysvapaan palkkauksesta, kustannusten krvauksista ja irtisanmisajista svitaan virka- ja työehtspimuksissa. Työspimussuhteisia pettajia palkataan aineisiin, jissa n riittävä ppilasmäärä ja jissa määrän arviidaan pysyvän samana tai kasvavan. Suurten ppilasmäärien aineiden pettajakuntaa täydennetään päätimisilla tuntipettajilla. Yhteistyö ppilaitsten välillä: pienempien ppilasmäärien aineissa vidaan saavuttaa päätimisuuteen tarvittava tuntimäärä jakamalla työvelvllisuus useamman ppilaitksen välillä. Rehtrin ja pettajien pätevyysvaatimukset, pettajavalintjen tteuttaminen Opettajavalintjen tteuttamisessa sekä julkista että yksityistä työnantajaa velvittaa asetus petustimen henkilöstön kelpisuusvaatimuksista (986/1998) Työsuhteiden pituus ja vakaus Työsuhteiden pituus n yhteydessä taiteen peruspetuksen laadukkaaseen tteuttamiseen, jssa pitkät pettaja-ppilassuhteet vat taviteltavia. Opettajien pedaggisen ja taiteellisen ilmaisun kehittäminen Opettajien saaminen ja ammattitaidn kehittyminen vie kk ppilaitsta eteenpäin. Opettajien jatkkulutuksella n selkeä yhteys myös työviihtyvyyteen. Työyhteisön hyvinvintiin panstaminen Oppilaitksen tulisi resurssiensa puitteissa tarjta henkilökunnalle täydennyskulutusta, työnhjausta, mentrintia ja saamista tukevia kehittämisprjekteja. Työnantajan tuki n tarpeen myös saamisen maehtisessa kehittämisessä. Keskeistä n hulehtia henkilöstön perehdyttämisestä tehtäviinsä ja ppilaitksen timintakulttuuriin. Työsuhteisiin liittyvien ngelmien ratkaisutavat Oppimisympäristö Tiljen ja välineiden tas Taiteen petuksen laadukkaassa ppimisympäristössä taide n keskeisessä rlissa. Tilat ja välineet, kuten lukat, harjitus-, esiintymis- ja näyttelytilat, vastaavat mahdllisimman hyvin aitja taiteen tekemisen tilja ja välineitä. Timiva ja mtiviva fyysinen ympäristö edistää ppimista, hyvinvintia, terveyttä ja turvallisuutta. Henkilöstön ja ppilaiden työturvallisuudesta n hulehdittu (esim. melutas, ilmanlaatu, lattiapinta, välineet, jne.). Turvallisuutta edistetään ja valvtaan säännöllisesti ja havaitut epäkhdat krjataan. Työvälineitä käytetään ja hulletaan ikein. Suunnittelussa pyritään ttamaan humin eri käyttäjäryhmien (esim. liikuntaesteiset henkilöt) pääsy kaikkiin tilihin sekä tiljen viihtyisyys, järjestys ja esteettisyys. Timiva ppimisympäristö vähentää tapaturmia ja nnettmuuksia. Talusarvissa n humiitava petusmateriaalikulut, jtka vat pakllisia taiteenlajin petuksen tteuttamiseksi. Opetusmateriaalikulut vat mm. visuaalisissa taiteissa luettavissa ns. kiinteisiin kuluihin, eli sellaisiin petuksen kuluihin, jihin n vaikeaa tai mahdtnta tteuttaa mittavia säästöjä ilman, että petuksen laatu lennaisesti kärsii.

6 Opetustiljen hinnat Kaupungin ilmaistilat - tp-ppilaitksen asema tilavarauksissa Näyttely- ja esiintymistilat Osallisuus kaupunginsien ja timitiljen suunnittelussa Vusittaiset investintitarpeiden kartitus: uusien välineiden ja sittimien hankinta. Tietknekannan sveltuvuus esim. digitaaliseen kuvankäyttöön tai musiikkiteknlgiaan Viestintä ja ppilaitkset kunnan kulttuuritiminnan sana Oppilashankinnasta ja tapahtumista tiedttaminen Näyttelyt, esitykset, knsertit ja muut tapahtumat Yhteistyö kulujen, päiväktien ja hitlaitsten sekä kulttuurilaitsten kanssa Oppilaitsten verkksivut ja ssiaalinen media Lähteet: Marsi, Leena: Hallintmallit taiteen peruspetuksessa, Vantaan kaupunki, 2013 Kivist-Nieminen, Jaana; Hlpainen, Kaisa: Virvatuli-malli itsearviintipas taiteen peruspetusta antaville ppilaitksille, Taiteen peruspetusliitt TPO ry, 2012