Takamaan päiväkoti. Takamaan koulu

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvusi (Palautetaan mennessä aluejhtajalle) Päiväkti: Esipetusyksikkö: Esipetusyksikön yhteistyökulu: Takamaan päiväkti Takamaan päiväkdin esipetus Takamaan kulu Käsitelty päiväkdissa (pvm): Päiväkdin jhtajan allekirjitus Varhaiskasvatuksen jhtajan hyväksyntä versi numer päivämäärä ja muutksen tekijä muuts

2 1. ESIOPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Työ- ja lma-ajat Lukuvusi (740 tuntia) Syyslukukausi Syyslma (vk 42) Kevätlukukausi Talvilma (vk 9) Päivittäinen esipetusaika (kl) Esipetuksen henkilökunta: Lastentarhanpettajat Jhanna Issakainen ja Emilia Salmi sekä klmena päivänä viikssa lähihitaja Minna Kuutti. Päiväjärjestys: Kk päiväkdin yhteinen aamukkntuminen alle 3- vutiaiden ryhmätilassa Päivähidssa levien lasten aamupala 8.30 Esipetus alkaa Pienryhmätimintaa esipetuksen tavitteiden mukaisesti. Tiistaisin pajatimintaa yhdessä kulun alkupetuksen kanssa lkakuun alusta alkaen. Viikk-hjelman suunnittelussa humiidaan lasten tiveet, juhlapäivät ja päiväkdin yhteiset teemapäivät Lunas kulun rukalassa Pienryhmätiminta jatkuu Ulkilu Esipetusaika päättyy pulipäiväiset ktiin./ Kkpäiväisten satu- ja lephetki Rauhallista puuhailua (pelit, pöytätyöskentely) Välipala kulun rukalassa Leikkejä, ulkilua ja ktiinlähtö

3 2. ESIOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 2.1 Suunnittelun periaatteet Lastentarhanpettajilla n viikittainen suunnitteluaika, jllin suunnitellaan ja valmistellaan tulevaa timintaa. Jka tiistai ryhmän henkilökunta kkntuu maan tiimipalaveriin suunnittelemaan ja arviimaan ryhmän timintaa, sekä lasten yksilöllistä edistymistä. Trstaisin n päiväkdin yhteinen pedagginen tiimi. Lisäksi ryhmän henkilökunta kkntuu kahdesti lukukauden aikana iltapalaveriin ideimaan ja suunnittelemaan tulevaa timintaa pidemmällä aikavälillä 2.2 Liikunta timintakulttuurissa Liikunta ja liikkuminen vat lennainen sa Takamaan esikulun päivittäistä timintaa. Kaikessa ppimisessa humiidaan timinnallisuus ja pyritään siihen, etteivät lapset (eivätkä aikuiset) istu pitkiä aikja paikallaan. Päiväkdin jkaisessa ryhmässä n mahdllistettu lasten maehtinen liikkuminen siten, että liikuntavälineitä n jkaisen saatavilla. Esipetusryhmällä n myös ma viikittainen vur kulun liikuntasalissa. Lisäksi liikumme myös hjatusti ulkna. Kerran viikssa kävelemme metsään retkelle ja siellä lapset saavat leikkiä vaihtelevassa maastssa. 2.3 Leikki ja timinnallisuus petuksessa Haluamme turvata lapsille mahdllisuuden mnipuliseen ja pitkäkestiseen leikkiin, kska ppiminen tapahtuu suurimmaksi saksi leikin kautta. Jkainen ppimisympäristömme n suunniteltu lasten kanssa niin, että saatavilla n mnipulisesti erilaisia leikkiin ja petteluun sveltuvia välineitä ja materiaaleja. Opetushetket tteutetaan niin, että lapsella n mahdllisuus ppia hänelle itselleen minaisella tavalla. Lapset harjittelevat erilaisia työtapja sekä itsenäisesti, pareittain että pienissä ryhmissä. Lapsilla n mahdllisuus tutustua tiet- ja viestintäteknlgiaan käyttämällä ryhmän maa ipadia. 2.4 Laaja-alaisen saamisen tteuttaminen esipetuksessa Ajattelu ja ppiminen: Rhkaisemme lapsia ajattelemaan, kkeilemaan, tutkimaan, kyseenalaistamaan, kyselemään ja havainnimaan erilaisia asiita. Oppimateriaalina käytämme Seikkailujen eskari -esipetuskirjaa. Lisäksi käytämme timinnallisia menetelmiä uusien asiiden ppimisessa. Kulttuurinen saaminen, vurvaikutus ja ilmaisu: Pidämme erityisen tärkeänä vurvaikutus- ja ilmaisutaitjen vahvistamista. Ryhmässämme nkin käytössä Yhteispeli-hankkeen menetelmiä, kuten aamukättelyt, teen itse -tukit ja ma kerrnta. Näiden tarkituksena n vahvistaa lasten välistä vurvaikutusta, sekä tunnetta ryhmään kuulumisesta. Itsestä hulehtiminen ja arjen taidt: Lapsia kannustetaan matimisuuteen, ja mista tavarista hulehtimiseen (esimerkiksi reppu viedään jka päivä ktiin).

4 Lasten kanssa keskustellaan hyvistä rukatavista, riittävän unen merkityksestä sekä liikunnan hyödyistä. Esipetuspäivään sisältyy sekä hjattua että vapaata liikuntaa. Mnilukutait: Ryhmässä käytetään mnipulisesti erilaisia viestinnän välineitä; kirjitettua tekstiä, kuvia, ääntä. Esimerkiksi päiväjärjestys n näkyvillä sekä kirjitettuna että kuvina, paikalla levien lasten nimistä laaditaan pylväsdiagrammeja ja uusia (englanninkielisiä) lauluja petellaan yhdessä katsmalla ja kuuntelemalla niitä internetistä videtykin avulla. Näiden lisäksi lapsille luetaan ääneen, ja pyritään herättämään mielenkiint kirjitettua tekstiä khtaan. Tiet- ja viestintäteknlginen saaminen: Lapsilla n käytössä ipad, jhn n ladattu ppimista tukevia pelejä ja svelluksia. Aikuiset pitävät hulen siitä, että jkaisella lapsella n mahdllisuus käyttää ipadia. Pelaamiseen käytettävä aika n lapsen nähtävillä (esim. timerissa). Tieta vidaan etsiä yhdessä internetistä. Samalla keskustellaan internetin turvallisesta käytöstä. Osallistuminen ja vaikuttaminen: Pidämme tärkeänä, että jkainen lapsi tulee nähdyksi ja humiiduksi päivittäin. Lasten ideihin ja tiveisiin vastataan mahdllisuuksien mukaan. Lapsille annetaan mahdllisuus esittää mielipiteitään, ja pienryhmissä rhkaistaan myös arimpia lapsia kertmaan mia ajatuksiaan. Lapset vat yhdessä laatineet esikulun säännöt. Esipetusvunna lapset harjittelevat myös pitkäjänteistä työskentelyä ja itsearviintia. 2.5 Oppimisympäristöt Esipetusryhmällä n käytössä kaksi tilaa pienryhmätyöskentelyä varten. Tilja mukataan tarvittaessa timintaan spivaksi. Lelut, pelit ja muut välineet vat lasten saatavilla. Ympäristö n viihtyisä ja timintaan hukutteleva. Lasten työt n aseteltu esille. Lapsilla n mahdllisuus liikkumiseen sekä sisällä että ulkna. Oppimisympäristöömme kuuluu myös päiväkdin sekä kulun piha, sekä läheinen metsä, jssa käymme viikittain. Metsä n myös ivallinen paikka tutkimiseen ja kkeiluun käyttäen eri aisteja ja havaintmateriaaleja. 2.6 Kestävän tulevaisuuden rakentaminen Teemme retkiä läheiseen metsään säännöllisesti jka viikk. Keskustelemme lasten kanssa jkamiehenikeuksista, ja siitä miten lunnssa tulee timia. Keräämme metsästä materiaalia askarteluihin. Hulehdimme jätteiden lajittelusta, ja muistutamme lapsia ttamaan rukaa sen verran kuin jaksaa syödä. Lapsia neuvtaan tavariden ikeanlaisesta käsittelystä, jtta ne kestäisivät mahdllisimman pitkään. 2.7 Esipetusyksikön mat kehittämiskhteet Jatkamme englannin kielisuihkua, jka n alkanut j viime vunna päiväkdin 5- vutiaiden ryhmässä. Tervehdimme tisiamme englanniksi sekä aamuisin että iltapäivisin, ja pettelemme lasten elämänpiiriin liittyviä sanja sekä

5 khteliaisuusfraaseja englanniksi. Lisäksi harjittelemme jitakin englanninkielisiä lauluja ja lruja. Tinen keskeinen kehittämiskhteemme n tunne- ja vurvaikutustaidt, jita käsittelemme mm. Yhteispelin, sekä erilaisten lastenkirjjen ja muun materiaalin avulla. Tunne- ja vurvaikutustaidt vat myös ALPO-pajjen pääteema. 3. LASTEN JA HUOLTAJIEN OSALLISUUS ESIOPETUKSESSA 3.1 Lapsen sallisuus esipetuksessa Esipetus järjestetään niin, että lapsilla n siinä aktiivinen rli ppijana. Lapsia kannustetaan miettimään ratkaisuja itse, ja heiltä dtetaan matimisuutta mnissa yhteyksissä. Opetushetket järjestetään mahdllisimman timinnallisiksi, jtta lapset ppisivat heille minaisella tavalla. Uusia asiita petellaan mnipulisesti eri tapja käyttäen (kehllisesti, leikkien, tutkien, eri aisteja käyttäen). Eskarivuden aikana kyselemme lapsilta, millaisia ehdtuksia heillä n timinnan suunnitteluun, ja heillä n mahdllisuus lla mukana tteuttamassa esipetushetkiä ja yhteisiä tapahtumia. Rhkaisemme lapsia ehdttamaan mia ideitaan esikulutimintaan. Varsinkin pienryhmissä aikuisella n mahdllisuus ttaa jkaisen lapsen ajatukset ja mielipiteet humin. Lapsia havainnidessaan aikuinen pimii lasten leikeistä kiinnstuksen khteita, ja ttaa havainnt humin timintaa suunnitellessaan. 3.2 Hultajien sallisuus esipetuksessa Luttamuksellisen suhteen luminen vanhempiin n tärkeä sa yhteistyötä. Päivittäisten kuulumisten vaihtamisen vanhempien kanssa kemme tärkeäksi yhteistyön kannalta. Näissä keskusteluissa saamme tärkeää tieta lapsesta ja vanhemmilla n mahdllisuus kerta havainnistaan, jita vat tehneet lapsesta ktna. Vanhemmilta tamme vastaan myös ideita timintaan. Tänä syksynä tteutimme vanhemmille sallistavan vanhempainillan. Vanhemmat keskustelivat ryhmissä eri aiheista. He mm. sallistuivat lasten tekemien sääntöjen kmmentintiin ja täydentämiseen, keksivät ideita timintaan sekä miettivät mitä n vanhempien sallisuus esipetuksessa. Näin saimme vanhemmilta ideita timintaamme ja sen kehittämiseen. Päiväkdillamme n suljettu facebk-ryhmä, jhn päivitämme kuvia esikulun ja päiväkdin timinnasta. Näin vanhemmilla n mahdllisuus seurata esikulun arkea ja antaa siitä palautetta kmmentimalla tai tykkäämällä päivityksistä. Päiväkdissamme n aktiivinen vanhempainyhdistys Päväys, jka järjestää erilaisia tapahtumia perheille, esim. hallween-ilta ja ystävänpäivä-disc. Näissä tapahtumissa vanhemmilla n mahdllisuus tutustua tisiinsa.

6 3.3 Lapsen esipetuksen ppimissuunnitelma Yhdessä vanhempien kanssa laadimme syksyllä lapsen esipetuksen ppimissuunnitelman sekä tarvittaessa tehstetun- tai erityisen tuen suunnitelman. Ennen lapsen ppimissuunnitelman laadintaa, ryhmän pettaja pitää lapsen vartin, jssa hän keskustelee esikululaisen kanssa hänen kaverisuhteistaan, tiveistaan, ppimisesta ja esikuluvuden tavitteista. Syksyn ppimissuunnitelmaa arviidaan kevään keskustelussa, jssa käydään läpi myös kulun alittamiseen liittyvä tiednsiirt esikulusta kuluun myös lapsen näkökulmasta. Esipetuksen ppimissuunnitelmaa ei laadita eikä erillistä vanhempainkeskustelua välttämättä järjestetä sillin kun lapsi kuuluu tehstetun tai erityisen tuen piiriin. Tällöin lapselle laaditaan erillisessä palaverissa lapsen esipetuksen tehstetun tuen suunnitelma tai henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma (HOJKS) Tiedttaminen Esipetusryhmän ja päiväkdin timinnasta ja tapahtumista sekä viikk-hjelmasta tiedtamme vanhemmille sähköpstitse perjantaisin. Samat tiedtteet n myös nähtävillä eteisen ilmitustaululla. Käytössämme n Päikyn kautta lähetettävät viestit vanhemmille ja ryhmille. Tiedtamme vanhemmille myös Facebk-ryhmän kautta. Esi- ja alkupetuksen kanssa tehtävästä yhteistyöstä mm. pajatiminnasta tiedtamme viikkkirjeiden yhteydessä. 4. YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖKÄYTÄNNÖT Esipetusryhmä n jaettu kahteen pienempään ryhmään, jssa lapset timivat petustilanteissa. Lastentarhanpettajat vaihtavat jka tinen viikk eri ryhmään pettamaan, jtta kaikki lapset tulisivat tutuiksi mlemmille lastentarhanpettajalle. Leikkiajat ja ulkilut tapahtuvat kk ryhmän kesken. Levn jälkeen esipetustila ja 5-vutiaiden tila yhdistetään ja lapset saavat leikkiä näissä tilissa. Yhteistyötä teemme kk taln kanssa erilaisten tapahtumien suunniteltaessa ja tteuttaessa. Näihin tapahtumiin sallistuu kk tal. Jkainen esikululainen pääsee vuden aikana käymään kirjastautssa, jka vierailee kulun pihassa. Tarvittaessa teemme yhteistyötä neuvlan ja perhekeskuksen kanssa. Käytettävissämme n varhaiskasvatuksen erityispettaja Annukka Kettunen ( välisenä aikana sijaisena Minna Vern), jka vierailee esipetuksessa säännöllisesti auttamassa ja knsultimassa timintaamme sekä pitämässä pienryhmiä. Yhteistyötahjamme vat tilanteen mukaan ja lasten henkilökhtaisiin tarpeisiin liittyen erilaiset kuntuttamiseen sallistumiseen taht, Tays ja eri terapeutit.

7 Yhteistyökäytännöistä svitaan aina tapauskhtaisesti kunkin yhteistyötahn kanssa lapsen tilanteen mukaan. Takamaan kulun kanssa n erilaisia yhteistyötilanteita vuden aikana mm. kummitiminta, julutulet sekä knsertit ja juhlien kenraaliharjitukset. Esi- ja alkupetuksen pajatiminta n tärkein viikittainen yhteistyömme kulun kanssa. Oppilashult tehdään yhteistyössä niin kulun kuin kk päiväkdin sekä eri asiantuntijiden kanssa. 5. ESI- JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTYÖ 5.1 Yhteistyön suunnittelun ja tteutuksen kuvaaminen Takamaan esipetus sijaitsee samassa rakennuksessa kulun kanssa, jka mahdllistaa luntevan khtaamisen arjessa. Kulun tilat vat sittain myös päiväkdin käytettävissä mm. liikuntasali, rukailutila sekä puukäsityölukka. Esipetusikäiset rukailevat lunaan ja välipalan kulun rukasalissa. Näissä yhteyksissä khtaavat kulun ppilaita j varhaisessa vaiheessa ennen kuluun mena. Myös kulun tilat tulevat hyvin tutuiksi j esipetusvuden aikana. Alkupetuksen ja erityispettajan kanssa jatkamme neljättä vutta pajatimintaa. Pajatiminnan tavitteena n ennen kaikkea ppilaiden ja pettajien yhteistyön lisääntyminen ja saamisen jakaminen yli ryhmä- ja lukkajakjen. Lisäksi timinnalla pyritään madaltamaan esikululaisten kynnystä kulun alittamisessa, vastaamaan paremmin ppimisen yksilöllisiin haasteisiin ja mudstamaan ppilaiden ssiaalisia suhteita man lukan ja vusilukkien ulkpulelta. Tavitteena n myös turvallisen ppimisympäristön luminen usean aikuisen vimin ja ns. aikuisten jatkuvuus ja tuttuus ppilaan kannalta. Pajaryhmiä n lukuvunna yhteensä viisi. Jka ryhmässä n ppilaita mukana esipetuksesta ja 1.-lukalta. Oppilas pysyy massa ns. väriryhmässään kk lukuvuden ajan ja kiertää ryhmänsä mukana kaikissa pajissa. Pajaryhmien vetäjinä timivat esikulun pettajat ja 1.-lukkien pettajat, kulun erityispettaja ja kulunkäynninhjaaja. Syksyllä 2018 pajatiminta alkaa lkakuun alussa. Pajatimintaan sallistuu yhteensä n. 50 lasta ja 5 työpajan pettajaa sekä lisäksi avustava aikuinen (kulunkäynninhjaaja). Timinnassa käytetään kulun ja päiväkdin tilja. Pajja pidämme lukuvunna yhteensä 15. Pidämme aina 5 pajaa peräkkäin ja sitten muutaman viikn tauk. Syksyn teemana n tunne- ja vurvaikutustaidt, jnka sisältöalueita suunniteltiin yhteistyössä ALPO-ryhmän kanssa syyskuussa Julukuussa alkavassa pajassa ja kevään pajassa n aiheena lapsen mielikuvituksen rikastaminen. Esi- ja alkupetuksen yhteistyön vastuuhenkilönä timivat lastentarhanpettajat Jhanna Issakainen ja Emilia Salmi sekä lukanpettaja Juha-Matti Mykkänen.

8 6. ARVIOINTI Esipetuksen timintakäytäntöjen, petuksen ja kasvatuksen arviintia tteutamme jatkuvasti pitkin timintavutta arjessa sekä missa viikkpalavereissa. Mukkaamme ppimisympäristöä timintakauden aikana kkeilemalla uusia järjestelyjä ja niiden timivuutta. Tässä tamme humin lasten tiveet ja kiinnstuksen khteet esim. leikkiympäristöistä. Annamme lapselle psitiivista palautetta hänen timinnastaan ja pyrimme saamaan lapsille nnistumisen kkemuksia päivittäin. Lasten kanssa keskustellen ja lapsia haastatellen saamme palautetta timinnastamme sekä lapsen päivästä esipetuksessa. Saamme myös palautetta kululta edellisen vuden esikululaisista ja heidän kuluvalmiuksista, jiden avulla vimme kehittää maa timintaamme ja sen käytäntöjä. Arjen keskusteluissa tudaan lapsen ppiminen näkyväksi. Lapset arviivat man työskentelynsä tulsta vuden aikana mm. esipetustehtävien kautta sekä keväällä itsearviinti-tehtävällä, jka liittyy esipetuksessa viihtymiseen sekä kuluun siirtymiseen. Lasten arviinnissa käytämme työkaluina Eskarin arkimateriaalia sekä KPT- (hahmttaminen), Makek- (matemaattiset taidt) ja Lukimat (kielelliset taidt) -arviinteja. Keväällä ja syksyllä tehtävän asiakastyytyväisyyskyselyn avulla vanhemmat saavat arviida esikulun ja päivähidn timintaa. Kyselyn tulsten perusteella vimme kehittää ja parantaa lasten kanssa tehtävää työtä. Esipetusryhmän henkilöstö tekee itsearviintia reflektiden mia kkemuksiaan ja saamaansa palautetta timintaan. Omissa palavereissa arviidaan tteutettua timintaa ja suunnitellaan sen perusteella tulevaa timintaa. Myös kerran vudessa tteutettavat kehityskeskustelut timivat hyvän itse arviinnin välineinä. 7. PEDAGOGINEN TUKI Esipetuksessa tteutetaan samaa klmiprtaisen tuen järjestelmää, mikä n käytössä myös kulun pulella. Tuen prtaat vat: yleinen, tehstettu ja erityinen tuki. Tuen tarvetta arviitaessa knsultidaan varhaiskasvatuksen erityispettajaa (ve) Annukka Kettunen ( välisenä aikana sijaisena timii Minna Vern), ja hän n myös mukana suunnittelemassa, mahdllisesti tteuttamassa ja arviimassa käynnistettyä tukimuta. Kaikki lapset kuuluvat yleisen tuen piiriin. Js lapsi tarvitsee tehstettua tai erityistä tukea, pettaja keskustelee aina vanhempien kanssa ja ttaa humin heidän ja lapsen näkemyksen asiasta.

9 TUEN MUODOT ESIOPETUSRYHMÄSSÄ Pienryhmätiminta ja samanaikaispetus: Timinta tteutetaan säännöllisesti pienryhmissä. Ryhmä n jaettu kahteen timintapienryhmään, jissa n 12 ja 10 lasta sekä vaihdellen 1-2 hjaavaa aikuista. Lastentarhanpettajat vaihtavat viikittain pienryhmää, jta pettaa. Tämän avulla jkainen lapsi tulee tutuksi kummallekin pettajalle. Varhaiskasvatuksen erityispettaja käy esipetuksessa trstaisin ja hän ttaa muutaman lapsen pienempään ryhmään tekemään esipetuskirjatehtäviä. Aikuisen tuki ja hjaus: Aikuiset vat siellä, missä lapsetkin, läsnä ja saatavilla. Aikuiset havainnivat, näyttävät mallia ja hjaavat lapsia tarpeen mukaan kaikenlaisissa tilanteissa. Ohjaamista tteutetaan hienvaraisesti, ystävällisesti ja rakentavalla tavalla. Eriyttäminen: Lapsia hjataan yksilöllisesti aina tarpeen mukaan, mutta erityisesti tukea tarvitsevia lapsia. Yksilöllinen hjaus n tarpeen etenkin harjiteltaessa lapsen kuntutukseen liittyviä asiita. Oppilashulln tuki: Tarpeen mukaan asiita käsitellään ppilashultryhmässä. Kielellisten valmiuksien jatkuva vahvistaminen: Kielelliseen ilmaisuun kiinnitetään jatkuvasti humita: aikuiset puhuvat hyvää kieltä, sanittavat ja sanallistavat asiita ja timintaa, avaavat ja selittävät käsitteitä ja rikastuttavat malla ilmaisullaan lasten sanavarasta ja kieltä. Lapsille luetaan päivittäin vaihtelevaa kirjallisuutta. Tukimateriaalit: Kuvia käytetään sekä päiväjärjestyksen että timinnanhjauksen tukena. Sektrikella ja esim. tiimalasia käytetään ennakimisen tueksi siirtymätilanteissa tarpeen mukaan.

10 8. TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN ESIOPETUKSESSA Tasa-arvlain mukaan sukupulten tasa-arva tulee edistää kaikessa petuksessa ja kulutuksessa. Peruspetuslain salta velvite kskee esipetusta, ppivelvllisten peruspetusta, lisäpetusta, aikuisten peruspetusta ja maahanmuuttajille järjestettävää peruspetukseen valmistavaa petusta. Kaikkien näiden kulutusmutjen petussuunnitelmien perusteet krstavat sukupulten tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden lisäämisen merkitystä. Tasa-arvn edistämiseksi kaikissa peruspetusta järjestävissä kuluissa n laadittava tasa-arvsuunnitelma. Tasaarvsuunnitelma n perusteltua laatia myös niille esipetusryhmille, jtka eivät timi kuluissa. Tasa-arvlain mukaan sukupulten tasa-arva edistetään kulutuksessa ja petuksessa lasten ikä ja kehitys humin ttaen. Tasa-arvn tavite ja lähtökhta n kaikissa ikäryhmissä sama. Miten tasa-arv tteutuu päiväkdissanne tällä hetkellä? Olemme keskustelleet tasa-arvn liittyvistä asiista, ja pyrimme kasvattajien mien timinta- ja ajattelutapjen yhtenäistämiseen. Phdimme miten kasvattajien puheet, eleet, tet ja timintatavat vaikuttavat lasten tasa-arviseen khteluun. Ohjaamme kaikkia lapsia leikkimään kaikenlaisilla leluilla. Kasvattajat eivät puhu tyttöjen ja pikien leikeistä. Tuemme sukupulten välisiä ystävyyssuhteita esim. jaamme lapsia leikkiryhmiin, jissa n sekä tyttöjä että pikia. Sallimme kaikenlaiset tunteet lapsen sukupulesta riippumatta. Lapsia rhkaistaan tekemään mia valintja ja tumaan esiin mia mielenkiinnn khteita. Kiinnitämme humita lasten väliseen vurvaikutukseen, ja puutumme epätasa-arviseen khteluun. Perheen kanssa tehtävässä yhteistyössä tetaan humin yksilölliset tarpeet ja perheen mninaisuus. Perhetilanteesta hulimatta jkaisen vanhemman kanssa tehdään yhteistyötä tasapulisesti. Millä keinin edistätte päiväkdissanne lasten tasa-arvisuutta? Keskustelemme lasten kanssa tasa-arvn liittyvistä asiista, ja pyrimme löytämään vastauksia lasten esittämiin kysymyksiin. Kiinnitämme lasten kanssa humita esim. kirjissa esiintyviin sukupulirleihin. Krstamme ryhmässä sitä, että jkainen lapsi n yksilönä erilainen, eikä pelkästään tyttö tai pika. Lasten kanssa keskustellaan siitä, että erilaisuus n rikkaus, ja jkainen n tärkeä mana itsenään.

11 Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, usknnn, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lain tarkituksena n edistää ja turvata yhdenvertaisuuden tteutumista sekä tehstaa syrjinnän khteeksi jutuneen ikeussujaa syrjintätilanteissa. Kulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän ppilaitksen n arviitava yhdenvertaisuuden tteutumista timinnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin timenpiteisiin yhdenvertaisuuden tteutumisen edistämiseksi. Kulutuksen järjestäjän n hulehdittava siitä, että ppilaitksella n suunnitelma tarvittavista timenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Oppilaille ja heidän hultajilleen n varattava mahdllisuus tulla kuulluiksi edistämistimenpiteistä. Miten yhdenvertaisuus tteutuu päiväkdissanne tällä hetkellä? Kaikille lapsille järjestetään lasten vartti, jllin man ryhmän aikuinen juttelee lapsen kanssa kahden kesken rauhallisessa tilassa. Sillin lapsella n mahdllisuus kerta kaverisuhteistaan, tiveistaan, mielenkiinnnkhteistaan ja mahdllisista murheista ja hulista. Annamme kaikille lapsille tilaa ja aikaa timia yksilöllisesti. Keskustelemme lasten kanssa ryhmissä ihmisten ikeudesta lla erilaisia ja tisten kunniittamisesta. Timintaa suunniteltaessa humiimme lasten ja perheiden erilaiset taustat esim. kulttuuri, vakaumus, arvmaailma. Vidaksemme ttaa nämä kaikki asiat humin, tarvitsemme hyvän ja luttamuksellisen yhteistyön vanhempien kanssa. Olemme laatineet kiusaamisen ehkäisysuunnitelman päiväkdillemme, jssa käsitellään myös syrjintään puuttumista. Suunnitelma n päivitetty syyskuussa Millä timenpiteillä yhdenvertaisuutta edistetään päiväkdissanne? Etsimme tarvittaessa lasten kanssa lisää tieta heidän kysymystensä phjalta, ja keskustelemme lasten kanssa syrjinnän vaikutuksista. Perheillä ja lapsilla n mahdllisuus tulla kertmaan kulttuuristaan kk esipetusryhmälle, ja samin lapsi vi timia asiantuntijana man kulttuuritaustansa suhteen. Tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi svittujen timenpiteiden ja niiden vaikutusten arviinti päiväkdissa Kulussa (esipetuksessa) suunnitelmalliseen tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tehtävään työhön kuuluu svittujen timenpiteiden ja niiden vaikutusten arviinti. Arviinti n luntevinta tehdä suunnitelman päivityksen yhteydessä vusittain. Keskustelemme säännöllisesti esipetusryhmän ja kk päiväkdin aikuisten kesken tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi svituista timenpiteistä ja niiden vaikutuksesta. Tarvittaessa puutumme mahdllisiin epäkhtiin ja mukkaamme timintaamme.

12 9. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Kussakin yksikössä laaditaan ppilashultsuunnitelma sana lukuvusisuunnitelmaa. Sitä päivitetään vähintään kerran lukuvudessa. Suunnitelma tulee laatia yhteistyössä henkilöstön, ppilashulln timijiden, lasten ja heidän hultajiensa kanssa. Suunnitelmaa laadittaessa svitaan menettelytavista, jilla henkilöstö, lapset ja hultajat ja tarvittavilta sin yhteistyötaht perehdytetään suunnitelmaan. Suunnitelmaa laadittaessa käytetään mnipulisesti tieta yhteisön tilanteesta ja hyvinvinnista, pedaggisen tuen tteuttamisesta, ppilashulln ja ppilashultpalveluiden timivuudesta sekä palvelutarpeista. Olennaisia vat lasten ja hultajien, pedaggisen tuen tiimin ja muun henkilöstön, ppilashulln ammattihenkilöiden sekä keskeisten yhteistyökumppaneiden näkemykset ja arvit. 9.1 Käytettävissä levat ppilashultpalvelut ammattinimike nimi lääkäri Merja Hietanen terveydenhitaja Hanna Metsä-Mattila psyklgi kuraattri Mikk Salmela 9.2 Yhteisöllinen ppilashult ja sen timintatavat Yhteisöllisen ppilashulttyön tehtävät: Esipetusympäristön hyvinvintia, terveellisyyttä, esteettömyyttä ja turvallisuutta lisäävät timet Esipetuksen järjestäminen hyvinvintia ja mielenterveyttä tukevina timina Lasten tunne- ja vurvaikutustaitjen sekä ryhmien timinnan edistäminen Kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäisevät ja vähentävät timet Oppimisen etenemistä edistävät timet Terveellisiä elintapja ja vireyttä lisäävät timet Lasten sallisuutta lisäävät timet Hultajien sallisuutta lisäävät timet Pedaggiset menetelmät ja ppilashulln yhteys esipetuksen tteuttamiseen Yhteistiminta esipetuksen ulkpulisten tahjen kanssa Riskien ennakinti ja vaaratilanteisiin varautuminen Yksittäistä lasta kskevan mnialaisen ppilashulttyön sekä ppilashultpalveluiden tarpeen, tteutumisen ja timintatavan seuranta, arviinti ja kehittäminen Alueemme laajennettu ppilashultryhmä kkntuu kaksi kertaa lukukaudessa. Osallistujat vat Takamaan, Vahannan ja Mutalan kulun rehtrit ja erityispettajat sekä alueen terveydenhitajat, kulukuraattri, kulupsyklgi ja päiväkdin jhtajat sekä myös ppilaiden ja vanhempien edustus. Lisäksi kutsutaan perheneuvlasta, lastensujelusta ja nuristyöstä edustaja. Aiheesta riippuen vidaan kysyä esippilailta mielipide käsiteltävään asiaan, jnka ryhmän aikuinen vie tiedksi

13 ppilashultryhmään. Rehtrit kutsuvat klle laajennetun ppilashultryhmän ja he vat vastuussa kkuksen esityslistasta ja kkuksen jhtamisesta. Esipetusryhmän ja lähikulun yhteistyö yhteisöllisessä ppilashullssa Syyskuussa pidimme yhteistyön suunnittelupalaverin, jssa svimme yhteistyön mudista. Lkakuussa alitamme ALPO-pajat, jiden teemana n tunne- ja vurvaikutustaidt. Keväällä pidettäviin tuen palavereihin kutsumme tarvittaessa ppilashulln työntekijöitä. Huhtikuussa järjestämme tiednsiirtpalaverin kuluun siirtyvistä lapsista. Yhteisöllisen ppilashulln kkuksiin sallistuvat lastentarhanpettajien, lähihitajien, kulukuraattrien, kulupsyklgien ja terveydenhulln edustajat käsiteltävän asian mukaan. Kkuksissa n tteuduttava mnialainen työskentely. Asian käsittelyyn vi tarpeen mukaan sallistua lasten, vanhempien, muiden asiantuntijiden tai yhteistyötahjen edustajat. Päiväkdin / esipetusryhmän yhteisöllinen ppilashultryhmä kkntuu vähintään kaksi kertaa lukukaudessa pedatiimissä sekä iltapalaverissa. Ryhmään sallistuu useimmiten kk päiväkdin henkilöstö. Aiheesta riippuen vidaan kutsua mukaan yhteistyötahja kuten ve, aluejhtaja, lapsiedustus tai vanhempien edustaja. Päiväkdinjhtaja kutsu yksikkökhtaiset ppilashultkkukset klle ja tekee esityslistan, jssa hän ttaa tarvittaessa humin henkilökunnan, vanhempien ja lasten sallisuuden. Jhtaja timii pääsääntöisesti kkuksen puheenjhtajana. Kkuksessa valitaan sihteeri, jka tekee kkuksesta muistin. Työntekijät, jtka eivät pääse sallistumaan kkukseen, vat velvllisia lukemaan muistin. Esipetusryhmässä n laadittu lasten kanssa säännöt Päivämäärä: Pissaljen seuraaminen ja niihin puuttuminen: Vanhemmat anvat kirjallisesti lapsen pissalt. Peruspetuslain 35 muuts krstaa esipetukseen sallistumisen säännöllisyyttä. Osallistumisen säännöllisyys n tärkeää esipetuksen tavitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Esipetuksen petussuunnitelman perusteissa (2014) määrätään, että pettaja, hultajat ja esipetuksen tteuttamiseen sallistuva henkilöstö hulehtivat yhteistyössä lapsen säännöllisestä sallistumisesta. Lasten sallistumista seurataan esipetuksen yksiköissä. Hultajat ilmittavat sairauspissalista sekä pyytävät lupaa muista syistä jhtuviin pissalihin. 1-5 päivän pissalista ilmitetaan esipettajalle ja yli viiden päivän pissaln haetaan lupa kirjallisesti tai sähköisesti päiväkdin jhtajalta.

14 Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hitnhjaus PÄIVITETTY Syyskuu2018 Esipetuksen kuljetusten dtusaikja ja turvallisuutta kskevat hjeet (kuvataan yksikkökhtaisesti vain, js ryhmässä n kuljetettavia lapsia) PÄIVITETTY Syyskuu 2018 Taksilla kulkee päivittäin 5-6 esikululaista. Aamuisin lapset tulevat kahteen eri aikaan. Yksi lapsista kulkee ismpien sisarusten saattamana esikuluun. Vanhempien velvllisuus n ilmittaa esikuluun ja taksiin, js lapsi ei tule aamulla taksilla. Päivällä taksilla ktiin kulkee 5-6 esikululasta, jtka saatetaan taksille ja dtetaan taksilla kunnes taksi lähtee. 9.3 Suunnitelma lasten sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Lasten sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinä tetaan humin sekä lasten keskinäiset että lasten ja aikuisten väliset vurvaikutussuhteet. Suunnitelmassa kuvataan: kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, edellä mainittujen asiiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötaslla, yksilöllinen tuki, tarvittava hit, muut timenpiteet ja jälkiseuranta sekä ten tekijän että sen khteena levan salta, yhteistyö hultajien kanssa, yhteistyö tarvittavien viranmaisten kanssa, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen henkilöstölle, lapsille, hultajille ja yhteistyötahille sekä suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviinti PÄIVITETTY: Syyskuu 2018

15 9.4 Timinta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Oppilashultsuunnitelmassa määritellään timinta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranmaisten kanssa ttaen humin muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita kskevat hjeistukset kuten pelastussuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan: kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja timintatavat äkillisissä kriisitilanteissa, jhtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjak kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa, sisäisen ja ulkisen sekä esipetuksen ja petuksen järjestäjän välisen tiedttamisen ja viestinnän periaatteet, psykssiaalisen tuen ja jälkihidn järjestäminen, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen henkilöstölle, lapsille, hultajille ja yhteistyötahille, timintavalmiuksien harjittelu sekä suunnitelman arviinti ja päivittäminen. PÄIVITETTY: Syyskuu Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen lapsen kehityksen, hyvinvinnin ja ppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen tteuttamiseksi. Lapsen sairauden vaatiman hidn, erityisrukavalin tai lääkityksen järjestäminen esipetuksessa Tarvittaessa teemme lääkehitsuunnitelman yhdessä vanhempien (ja terveydenhitajan) kanssa. Vanhemmat timittavat tdistuksen lapsen erityisrukavalista keittiölle. Esipetuksen ppilashulln tuki lapsen elämäntilanteesta jhtuvissa vaikeuksissa: Tarvittaessa keskustelemme vaihtehdista ja timenpiteistä. Esipetuksen menettelytavat asiantuntijaryhmän kkamisessa ja sustumuksen hankkimisessa? Jkainen lastentarhanpettaja vastaa man ryhmänsä lasten ppilashultasiista. Heidän tehtävänä n tarpeen mukaan ttaa yhteyttä hultajiin sekä muihin mniammatillisiin yhteistyötahihin ja laatia ppilashultkertmus. Knsultida asiantuntijita vi ilman lupaa, js ei

16 mainitse lapsen nimeä. Oppilashultkertmusten laatimisen ja säilyttämisen menettelytavat esipetuksessa: Oppilashultkertmusten asiakirjat säilytämme esikulun lukllisessa kaapissa. Niitä n ikeus katsa vain asianmaisilla. Asiakirjjen päällä n nimet, ketkä niitä saavat lukea. 9.6 Oppilashulln yhteistyön järjestäminen lasten ja heidän hultajiensa kanssa Oppilashulta tteutetaan yhteistyössä lasten ja hultajien kanssa. Oppilashultsuunnitelmassa kuvataan ppilashulln timintatavat lasten ja hultajien sallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiseksi. Oppilashulln yhteistyö lasten ja hultajien kanssa sisältää mm. tiedttamisen, khtaamisen ja aidn vurvaikutuksen. Lasten ja hultajien sallisuus tteutuu esipetuksen arjessa ja kaikessa timinnassa. Millä tavalla esipetus edistää lasten ja hultajien aita khtaamista ja kuulemista lapsen kasvamiseen, ppimiseen ja hyvinvintiin liittyvissä asiissa? a. lasten kanssa - humiimme jkaisen lapsen päivittäin henkilökhtaisesti b. hultajien kanssa - khtaamme vanhemmat päivittäin arjessa, jllin meillä n mahdllisuus keskustella lasten asiista 9.7 Oppilashultsuunnitelman tteuttaminen ja seuraaminen Oppilashultsuunnitelmassa kuvataan timenpiteet suunnitelman tteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Päiväkdin jhtaja vastaa ppilashultsuunnitelman tteutumisesta ja tteutumisen arviinnista. Miten lukuvuden ppilashultsuunnitelman tteutumista arviidaan? Kerran lukukaudessa arviimme suunnitelman tteutumista. Miten ppilashulttyöstä tiedtetaan lapsille, hultajille ja yhteistyötahille? Hultajille n tiedtettu ppilashullllisista palveluista syksyn vanhempainillassa, ja niistä vidaan keskustella myös lasten esipetuksen ppimissuunnitelmaa laadittaessa. Oppilashulttyöstä keskustellaan niiden lasten kanssa, jita asia kskettaa. Lisäksi kteihin n jaettu ppilashullsta kertva esite.