KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN"

Transkriptio

1 KOULU: Espn kristillinen kulu KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN Espn kaupungissa n käytössä yhteinen phja ppilashultsuunnitelmalle, jta Espn kristillinen kulu n täydentänyt kulun milla erityispiirteillään. Oppilashultsuunnitelma n kulun petussuunnitelman liite. Oppilashultsuunnitelman laatimisesta vastaa kulun yhteisöllinen ppilashultryhmä, YHR. Kulun jhtkunta hyväksyy suunnitelman. Suunnitelma tehdään yhteistyössä kulun henkilöstön, ppilaiden ja heidän hultajiensa kanssa. Oppilashultsuunnitelmaa työstetään jatkuvana prsessina kuulemalla ppilaskunnan, vanhempainverkstn ja pettajakunnan edustajia ja tekemällä suunnitelmaa yhdessä heidän kanssaan. Suunnitelma tarkistetaan vusittain: -Keväällä arviidaan lukuvuden tteutumaa ja suunnitellaan seuraava lukuvusi pääpiirteittäin. -Syyslukukauden alussa päivitetään yhteystiedt ja tarkennetaan tulevan lukuvuden suunnitelma. Oppilashultsuunnitelma timitetaan lukuvusisuunnitelman liitteenä jhtkunnan hyväksyttäväksi lukuvuden alussa. Kulun henkilökunnalle ja hultajille esitellään sia ppilashultsuunnitelmasta kulun kkuksissa ja vanhempainillissa. Kulun henkilöstö velvitetaan tutustumaan suunnitelmaan. Oppilashultsuunnitelma esitellään pääpiirteissään kulun lukuvusippaassa ja sia siitä kulun nettisivulla. Oppilashultsuunnitelman asiita avataan kulun ppilaille pitkin kulun lukuvutta. Espn kristillisen kulun ppilashultsuunnitelma n Espn lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelman tavitteiden mukainen. Espn lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelma n hyväksytty Espn kaupunginvaltuustssa (Hyvinvintisuunnitelma päivitetään uuden lain mukaiseksi kevään 2015 aikana.) Allekirjitukset: Jhtkunnan puheenjhtaja Jukka-Pekka Rahknen Jhtkunnan sihteeri Jnas Turunen Jhtkunta hyväksynyt Espn kaupunki vastaa alueensa ppilaitsten ppilashulln tteutumisesta. Kulun valmis ppilashultsuunnitelma lähetetään sähköpstitse sitteeseen eila.frisk@esp.fi

2 1. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT Kska Espn kristillinen kulu sijaitsee Espssa, kulu tekee yhteistyötä Espn kaupungin kanssa ppilashulln salta. Kulu kuuluu myös Yksityiskulujen liitn ppilashulln hjausryhmään. Espn kaupunki vastaa siitä, että petussuunnitelman mukainen ppilashultsuunnitelma tteutuu Espssa. Espn kristillisellä kululla kaupunki tuttaa ja vastaa psyklgipalveluista sekä kuluterveydenhulln terveydenhitajan ja lääkärin palveluista. Espn kristilliselle kululle n sitettu kulupsyklgi, jka työskentelee yhden päivän viikssa sekä terveydenhitaja pulitista päivää viikssa. Kulu n masta tiveestaan palkannut man kuraattrin. Kaupunki valv kuraattripalveluiden tteutumista. Oppilashulln asiantuntijiden tehtävänkuvaukset. Liite 1. Rehtri vastaa kulun ppilashullsta. Rehtri n jakanut krdininti- ja kkusvastuuta seuraavasti: Rehtri timii yhteisöllisen ppilashultryhmän puheenjhtajana. Yhteisöllisen ppilashulln muistit kirjittaa ryhmän jäsenistä valittu sihteeri. Yksilöllistä ppilashulta (MAR) krdini kulukuraattri. Hän valv rehtrin apuna asiakirjjen salassapita ja säilytystä. Oppilaiden pedaggisten asiakirjjen (pedagginen arvi ja pedagginen selvitys) käsittely tapahtuu ppimisen tuen ryhmässä (OTR), jssa tulee lla paikalla edustus kulun hallinnsta, erityispetuksesta sekä muusta ppilaan tuesta (terveydenhitaja, kuraattri tai psyklgi). OTR:stä vastaa erityispettaja (puheenjhtajuus, kirjaaminen, asiakirjjen säilytys). Oppilashulln palveluiden khdentuvat Espn kristillisessä kulussa seuraavasti: yksittäiseen ppilaaseen ppilaita tavataan yksilökäynneillä tarkastusten, tutkimusten tai tukitapaamisien merkeissä kuluyhteisöön ppilashulln työntekijät sallistuvat yhteisöllisen ppilashultryhmän kkuksiin sekä tekevät yhteisöllistä työtä lukkien, ppilasryhmien ja kuluyhteisön kanssa yhteistyöhön liittyviin tehtäviin ppilashulln työntekijät tekevät mnialaista yhteistyötä kulun sisällä ja ulkpulella ppilashulln kehittämiseen ppilashulln työntekijät sallistuvat ppilashulln kehittämiseen, arviintiin ja seurantaan

3 2. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO JA SEN TOIMINTATAVAT Oppilashulta tteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä, kk kuluyhteisöä tukevan yhteisöllisenä ppilashultna. Tavite n siten luda timintakulttuuri ja -ympäristö, jka takaa ppilaalle turvallisen ja terveellisen ppimisympäristön. Kulun yhteisöllisen ppilashultryhmän YHR:n timintatavat ja käytännöt - Yhteisöllinen ppilashultryhmä n mnialainen. Ryhmää jhtaa kulun rehtri. Rehtrin lisäksi ryhmän muita jäseniä vat terveydenhitaja, psyklgi, kuraattri, laaja-alainen erityispettaja, apulais-/vararehtri ja pint-hjaaja. Ryhmään kutsutaan erikseen aiheesta riippuen myös ppilaskunnan, hultajien, nuristimen tai muiden timijiden edustajia. - Yhteisöllinen ppilashultryhmä kkntuu viikittain ennalta svitun aikataulun ja aihepiirien/esityslistan mukaisesti. - Yhteisöllisen ppilashultryhmän kkuksen esityslista n nähtävissä kulun sähköisellä alustalla ja pettajanhuneen ilmitustaululla. Alustava runk timitetaan hultajille lukuvuden alussa. Esityslistan asiat vivat knkretisitua puheenjhtajan, yhteisöllisen ppilashultryhmän jäsenten, ppilaiden, hultajien, kulun henkilöstön tai muun tahn (esim. nuristimi) alitteesta. - Kkuksista laaditaan muisti, jka n julkinen ppilaille, hultajille ja kulun henkilöstölle kulun sähköisellä alustalla. - Kulu tiedttaa yhteisöllisestä ppilashullsta hultajille lukuvuden alussa ja sen aikana. Yhteisöllinen ppilashultryhmä arvii timintaansa vusittain. Yhteistyö ja timenpiteet ppilaiden sallisuuden ja yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi Espn kristillisessä kulussa timivat ppilaskunnat ala- ja yläkulussa. Oppilaskunnan hallitukset kkntuvat viikittain, ja kkuksissaan ppilaat käsittelevät maan viihtyvyyteensä ja kulunpitn, sekä ajankhtaisiin tapahtumiin liittyviä asiita. Oppilaskunnat järjestävät teemapäivinä hjelmaa. Oppilaskuntien hallitusten edustajat vierailevat vusittain ppilashultryhmässä kertmassa timinnastaan. Espn kristillisessä kulussa käynnistyy tukippilastiminta syksystä 2015 alkaen. Tukippilaat valitaan tulevista 8-9- lukkalaisista aina edellisenä keväänä seuraavaksi kahdeksi lukuvudeksi. Heille järjestetään kulutusta tukippilasvuden aikana. Alakulussa ensimmäisen lukan ppilaille valitaan neljänneltä lukalta kummippilaat. Kummisuhdetta pyritään jatkamaan ja ylläpitämään myös ensimmäisen kuluvuden jälkeen esimerkiksi yhteisillä retkillä, tunneilla ja tapahtumilla. Oppilailla n mahdllisuus sallistua erilaisiin prjekteihin, kuten kehitysyhteistyöprjektiin Malawin lasten ja nurten tukemiseksi. Tässä hankkeessa tehdään yhteistyötä myös tisen kristillisen kulun kanssa. Malawiprjektista vastaavat yläkulun ppilaat järjestävät itsenäisesti tai hjaavan pettajan avulla erilaisia tapahtumia, jihin kulun kaikki ppilaat pääsevät sallistumaan. Oppilailla n mahdllisuus sallistua viikkhartauden suunnitteluun ja tteuttamiseen. Yläkululaisille tarjtaan mahdllisuus pitää välituntikerhja alakulun ppilaille. Esim. liikunta-, jalkapall-, askartelu- tms. kerh.

4 Ylä- ja alakulun ppilaiden yhteistyötä pyritään ylläpitämään ja kasvattamaan kummitiminnan ja mm. erilaisten prjektien mudssa, mutta myös tekemällä ppitunneilla vierailuja tisiin lukkiin. Erityisinä kulupäivinä, esim. pajapäivänä, yläkulun ja alakulun ppilaat työskentelevät yhdessä yli lukkarajjen. Yhteistyö ppilaan hjauksessa, petuksen siirtymävaiheissa sekä jatk-pintjen suunnittelussa Oppilashultryhmä tukee ppilasta kulunkäynnissä ja hyvinvinnissa sekä ennaltaehkäisee ngelmia ja auttaa niiden ratkaisemisessa. Ryhmän jäseniä vat rehtri, ppilaanhjaaja, erityispettaja, kuraattri, psyklgi ja terveydenhitaja. Muut timijat sallistuvat ryhmään tarpeen mukaan. Oppilashultryhmä tukee ppilaita ja ryhmiä nivelvaiheissa siirryttäessä esipetuksesta alkupetukseen, alakulusta yläkuluun tai ppilaan vaihtaessa kulua. Oppilaan muuttaessa ensimmäistä kertaa Sumeen ppilas hjataan asumiskunnan järjestämään valmistavaan petukseen, js lapsen kielitait ei riitä piskeluun sumen kielellä. Oppilashultryhmä spii nivelvaiheita valmistelevissa kkuksissaan työnjan, miten ryhmiä ja yksilöitä tuetaan siirtymävaiheissa. Esikulusta 1. lukalle ppilaita siirrettäessä esikulusta llaan yhteydessä ensimmäisen lukan pettajaan ja siirretään tarpeelliset tiedt. 7. lukalle siirryttäessä käytetään Espn kaupungin lmaketta 7-lukkalaisen vanhempainpalaverin phjaksi. Tiselle asteelle nivellettäessä ppilaanhjaaja hulehtii tehstetun ja erityisen tuen ppilaiden tietjen siirtymisestä eteenpäin. Yhteistyö ja käytänteet kuluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kuluyhteisön hyvinvinnin tarkastuksissa Kuluympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen kiinnitetään erityistä humita. Tarkastuksia tehdään yhteistyössä kulun henkilöstön, kulu- ja piskeluterveydenhulln, terveystarkastajan, työsujeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijiden kesken. Vastuutahina n Espn kristillisen kulun kannatusyhdistys ja kulurakennuksen mistaja Tallgren-yhtiö. Tarkastuksissa kuullaan käyttäjiä, tehdään havaintja ja arviidaan tiljen yleistä siisteyttä, rakenteiden kunta ja ylläpita. Tarkastuksella arviidaan myös sisäilman laatua ja ilmanvaihdn riittävyyttä, timinnasta aiheutuvaa melua, tiljen sveltuvuutta käyttötarkitukseen (erikislukat esim. kemia) sekä tiljen riittävyyttä suhteessa ppilasmääriin. Tarkastuksesta laaditaan tarkastuskertmus, jka lähetetään tiedksi sapulille. Yhteistyö terveysneuvnnan ja terveystiedn petuksen välillä Oheisessa liitteessä esitellään terveysneuvnnan ja terveystiedn yhteistyötä. Liite 2. Terveysneuvnnan ja terveystiedn sisällöt vusilukittain Yhteistyö kulun ulkpulisten lasten ja nurten hyvinvintia edistävien tahjen kanssa yhteisöllisen ppilashulln kehittämisessä Kulu tekee tarvittaessa yhteistyötä nuristimen, lastensujelun, pliisin, seurakuntien sekä muiden ppilashulln kehittämiseen tarvittavien tahjen kanssa. Yhteistyö vi tapahtua asiantuntijavierailuina yhteisöllisen ppilashulln kkusten puitteissa tai erillisenä asiantuntijaknsultaatina yhteisöllisen ppilashulln jäsenten timesta. Kulu tekee myös yhteistyötä Espn kaupungin ppilashulln timijiden kanssa yhteisöllisen ppilashulln kehittämisessä ja sallistuu myös mahdllisuuksien mukaan kaupungin kulutuksiin aiheesta.

5 Järjestyssäännöt Kulun järjestyssäännöt vat ppilashultsuunnitelman liitteenä. Liite 3. Kulun järjestyssäännöt. Pissaljen seuraaminen, niistä ilmittaminen ja niihin puuttuminen Kululla n ma suunnitelma pissalihin liittyen. Liite 4. Pissaljen seuraaminen, niistä ilmittaminen ja niihin puuttuminen Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hitnhjaus Säännöllisesti tehdään lainmukaiset riskien ja vaarjen arviinnit sekä sen lisäksi työsujelutimikunta ja kriisiryhmä arviivat saltaan turvallisuutta ja hyvinvintia. Terveydenhitajan työ n pääsääntöisesti ennaltaehkäisevää. Työhön ei sisälly varsinaista sairaanhita lukuun ttamatta äkillisesti sairastuneiden ja tapaturmien ensiapua. Tapaturman sattuessa ensisijainen jatkhitpaikka n terveysasema. Kuljetusvastuu n vanhemmilla. Sairasta lasta ei tule lähettää kuluun. Kun ppilaalla n tistuvasti ppitunnille sallistumista häiritsevää hunvintisuutta kulussa, pidetään MAR, svitaan, miten tilanteissa timitaan ja kirjataan se ppimissuunnitelmaan. Tapaturmat tilastidaan. Tupakkatutteiden, alkhlin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen Kulu timii Espn kaupungin Päihteiden käytön ennaltaehkäiseminen ja varhainen puuttuminen lasten ja nurten palveluissa -suunnitelman mukaisesti (Päihteiden käytön ennaltaehkäiseminen ja varhainen puuttuminen lasten ja nurten palveluissa, Espn kaupunki, sivistystimi). Ennaltaehkäisevä työ, humin kiinnittäminen ppilaiden kknaisvaltaiseen hyvinvintiin sekä varhainen puuttuminen vat keskeisiä periaatteita siinä, että ppilaat visivat mahdllisimman hyvin ja he valitsisivat päihteettömän nuruuden. Säännöllisin väliajin ja tarpeen mukaan järjestetään myös päihteisiin liittyviä teemapäiviä. Kulukuljetusten dtusaikja ja turvallisuutta kskevat hjeet Oppiaineissa sekä turvallisuus ja liikenne aihekknaisuudessa n määritelty liikennekasvatuksen tavitteet ja sisällöt, jiden avulla ppilaille petetaan turvallista liikkumista liikenteessä. Oppilaiden vanhemmat vastaavat kulumatkajärjestelyistä ja kustannuksista. Oppilaat saavat tulla kuluun pyörällä vain vanhempien luvalla. Vanhemmat ppilaat vivat kulkea myös sktterilla tai mplla. Pyöräiltäessä tai ajaessa mttriajneuvlla n ehdttmasti käytettävä kypärää. Piha-alueella n pyöräily kielletty ja pyörät n laitettava niille kuuluville paikille. Plkupyörät ja ptkulaudat vat kulussa vanhempien vastuulla. Kulupäivän jälkeen ppilaat pistuvat kulurakennuksesta, elleivät jää iltapäiväkerhn tai läksyparkkiin. Kun ppilas dttaa sitttuntien tai muiden kerhjen alkua muualla kuin edellä mainituissa paikissa, ppilas ei le kulun vastuulla. Kulukuljetuksissa timitaan kulukuljetusppaan mukaan: Suunnitelma ppilaiden sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

6 Espn kristillisellä kululla n ma suunnitelma ppilaiden sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Liite 5. Timinta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Liite 6. Kulun kriisisuunnitelma. 3. YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN Oppilailla n ikeus yksilökhtaiseen ppilashultn, jta vat kuluterveydenhulln palvelut, ppilashulln psyklgi- ja kuraattripalvelut sekä mnialainen yksilökhtainen ppilashult. Yksilökhtaisen ppilashulln tavitteena n seurata ja edistää ppilaan kknaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvintia ja ppimista. Tärkeänä periaatteena n välittäminen ja varhainen puuttuminen. Sillä tarkitetaan sekä ennaltaehkäisevää neuvntaa ja hjausta että mahdllisimman aikaista huleen tarttumista. Tärkeää n myös ngelmien ehkäisy. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, vimavarat ja tarpeet tetaan humin sekä ppilashulln tuen rakentamisessa että kulun arjessa. Yksilökhtainen ppilashult perustuu aina ppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa hultajan sustumukseen. Oppilaan sallisuus, mat tivmukset ja mielipiteet tetaan humin häntä kskevissa timenpiteissä ja ratkaisuissa Yhteistyö kuluterveydenhulln laajissa terveystarkastuksissa Kulun käytänteet kuvataan seuraavan ppilashultsuunnitelman päivityksen yhteydessä. Oppilaan sairauden vaatiman hidn tai lääkityksen järjestäminen kulussa Kulu timii Espn kristillisen kulun hjemateriaalin mukaan. Liite 7. Timintahje ppilaan terveydentilaan liittyvistä asiista Liite 8. Erityisrukavalit kulu- ja päiväktirukailussa Liite 9. Diabeetikklapsi kulussa -hje Yksilökhtaisen ppilashulln timijiden yhteistyö tehstetun ja erityisen tuen, justavan peruspetuksen sekä sairaalapetuksen yhteydessä Yhteistyötä tehdään kullisenkin tilanteen vaatimassa laajuudessa lakeja ja säädöksiä nudattaen. Oppilashulln tuki kurinpitrangaistuksen tai petukseen sallistumisen epäämisen yhteydessä Kurinpitrangaistuksen (kirjallinen varitus ja määräaikainen erttaminen) tai petukseen sallistumisen epäämisen yhteydessä ppilaalle järjestetään tarvittava yksilökhtainen ppilashult. Espn kristillisessä kulussa n järjestyssäännöt, jiden tarkituksena n edistää kulun sisäistä järjestystä, piskelun esteetöntä sujumista sekä kuluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Tilanteessa, jssa ppilas ei niitä nudata ja hänelle annetaan jkin kurinpitrangaistus tai evätään lppupäivän salta sallistuminen petukseen, hänelle varataan mahdllisuus keskustella ppilashultryhmän jäsenen tai muun asiantuntijan kanssa kurinpitrangaistukseen jhtaneesta tilanteesta sekä muista mahdllisista ppimiseen liittyvistä vaikeuksistaan sekä mahdllisesta tuen tarpeesta. Oppilas vi sallistua keskusteluun yksin tai hultajan kanssa. Lukanpettaja tai lukanvalvja hulehtii siitä, että ppilas saa mahdllisuuden tähän keskusteluun. Keskustelu järjestetään mahdllisimman pian kurinpitrangaistuksen jälkeen.

7 Mikäli ppilaalta n evätty mahdllisuus sallistua petukseen lppupäivän salta, lukanpettaja tai lukanvalvja hulehtii, että ppilas saa tiedn sillä aikaa tehdyistä kulutehtävistä. Mikäli ppilas n ertettu määräajaksi, ppilashultryhmä päättää petusjärjestelyistä erttamisen aikana. Yksilökhtaisen asiantuntijaryhmän kkaminen ja sustumusten hankkiminen Yksilökhtainen, tapauskhtaisesti kttava, asiantuntijaryhmä ktaan yksittäisen ppilaan tai ppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja ppilashultpalveluiden järjestämiseksi sillin, kun tilanteen selvittäminen vaatii eri asiantuntijiden saamista. Ryhmän kknpan n aina tapauskhtainen ja riippuu käsiteltävästä asiasta. Asian käsittelyyn vi sallistua tarvittavia ppilashulln timijita, yhteistyötahja ja ppilaan läheisiä. Ryhmän jäsenillä n lisäksi ikeus pyytää neuva ppilaan asiassa tarpeellisiksi katsmiltaan asiantuntijilta laissa säädetyin rajin. Asiantuntijaryhmään vidaan nimetä asiatuntijita jäseneksi vain ppilaan, tai js hänellä ei le edellytyksiä arviida annettavan sustumuksen merkitystä, hänen hultajansa sustumuksella. Oppilaan yksilöidyllä kirjallisella sustumuksella hänen asiansa käsittelyyn vi sallistua myös muita tarvittavia ppilashulln yhteistyötahja taikka ppilaan läheisiä. Kirjallinen sustumus tehdään ensimmäisellä asiantuntijaryhmän kkntumiskerralla. Js ryhmän kknpann tulee myöhemmin muutksia, tehdään niistä merkintä lmakkeeseen. Sustumuslmake arkistidaan ppilashultkertmuksen yhteyteen. Ryhmän kutsuu klle yleensä lukanpettaja tai lukanvalvja, mutta sen vi kutsua klle myös kuraattri, psyklgi, terveydenhitaja tai erityispettaja. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön, jka kirjaa yksilökhtaisen ppilashulln järjestämiseksi ja tteuttamiseksi välttämättömät tiedt ppilashultkertmukseen. Liite 10. Sustumus asian käsittelyyn yksilökhtaisessa asiantuntijaryhmässä -lmake. Liite 11. Oppilashullllinen plku Oppilashultkertmusten laatiminen ja säilytys Yksittäistä ppilasta kskevan asian käsittelystä yksilökhtaisessa asiantuntijaryhmässä laaditaan ppilashultkertmus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa ryhmän timintatavitteiden kannalta välttämättömät tiedt ppilashultkertmukseen. Phjana käytetään kulun mnialaisen asiantuntijaryhmän muistiphjaa. Muistit, jista ppilashultkertmus mudstuu, sekä muut ppilashulln tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä ppilasta kskevat asiakirjat tallennetaan ppilashultrekisteriin. Espn kristillisen kulun ppilashultrekisteriä ylläpitää kulun kuraattri. Oppilashultrekisteriin tallennetut tiedt, jtka kskevat yksittäistä ppilasta, vat salassa pidettäviä. Asiakirjat eivät siirry ppilaan mukana kulusta tiseen, vaan ne säilytetään alkuperäisessä arkistssaan. Mikäli uusi petuksenjärjestäjä tarvitsee ppilashultkertmusten tietja, annetaan niitä lainsäädännön puitteissa luvuttamatta alkuperäistä asiakirjaa. Liite 12. Oppilashultkertmus Yhteistyö yksilökhtaisen ppilashulln timijiden ja kulun ulkpulisten palveluiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa Yksilökhtaisessa ppilashullssa tehdään tapauskhtaisesti yhteistyötä kulun ulkpulisten palveluiden kanssa. Lähtökhtana työskentelyssä n lapsen ja nuren etu ja yhteistyötä tehdään aina ppilaan edun ja tilanteen niin vaatiessa. Yhteistyötahja vat esimerkiksi lastensujelu, perheneuvla, erikissairaanhit, pliisi ja nuristimi.

8 Kulussa n käytössä Tajua mut!- liputustimintamalli, jnka tarkituksena n vahvistaa eri timijiden yhteistyötä lapsen ja nuren tilanteen tukemiseksi. 4. OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN OPPILAIDEN JA HEIDÄN HUOLTAJIENSA KANSSA Oppilashulta tteutetaan suunnitelmallisena yhteistyönä ppilaiden ja heidän hultajiensa kanssa. Oppilaiden sallisuus yhteisöllisen ppilashulln timinnan suunnittelussa, tteuttamisessa ja arviinnissa Oppilashultsuunnitelmaa työstetään jatkuvana prsessina kuulemalla ppilaskunnan edustajia, suunnittelemalla siita yhdessä ppilaiden kanssa, ttamalla vastaan palautetta keskusteluissa ja kyselylmakkeilla. Hultajien sallisuus yhteisöllisen ppilashulln timinnan suunnittelussa, tteuttamisessa ja arviinnissa Hultajia pyritään sa yhteisöllisen ppilashulln suunnitteluun, tteuttamiseen ja arviintiin vanhempainyhdistyksen, kulun vanhempainiltjen ja paja/teemapäivien kautta. Oppilashullsta tiedttaminen Yhteisöllisen ppilashulln ja yksilöllisen ppilashulln periaatteista ja timintatavista tiedtetaan: -Kulun henkilökunnalle ja hultajille esitellään sia ppilashultsuunnitelmasta kulun kkuksissa ja vanhempainillissa. -Kulun henkilöstö velvitetaan tutustumaan ppilashulln suunnitelmaan vähintään syksyisin. -Jhtkuntaa ja kannatusyhdistyksen hallitusta tiedtetaan ppilashultsuunnitelmasta vusittain. Osa ppilashultsuunnitelmaa n vusittain esillä kulun lukuvusisuunnitelmas- sa, jnka kulun jhtkunta tarkastaa. Hallitukselle lukuvusisuunnitelma annetaan syksyllä tiedksi. -Oppilashultsuunnitelma esitellään pääpiirteissään kulun lukuvusippaassa ja sia siitä kulun nettisivulla. -Oppilashultsuunnitelman yksittäisiä siita ja asiita avataan kulun ppilaille pitkin kulun lukuvutta. Yhteistyötahille tiedtetaan yhteisöllisen ja yksilökhtaisen ppilashulln timintatavista kaupunkitaslla. Espn kristillisen kulun ppilashultsuunnitelma lähetetään Espn kaupungille tiedksi.

9 5. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Oppilashultsuunnitelmaa seurataan sana kulun muuta arviintia ja laadunkehittämistä hyödyntäen käytössä levia arviintimenetelmiä, kuten kulujen itsearviinti- ja kuluterveyskyselyn tulksia sveltuvin sin. Seurataan myös, miten ppilaan ikeus päästä keskustelemaan psyklgin tai kuraattrin kanssa määräaikaan mennessä tteutuu. Oppilashultryhmä tarkastelee suunnitelman tteutumista lukukausien lpulla.

10 Kulun ppilashultsuunnitelman liitteet Liite 1. Oppilashulln asiantuntijiden tehtävänkuvaukset Liite 2. Terveysneuvnnan ja terveystiedn sisällöt vusilukittain Liite 3. Kulun järjestyssäännöt Liite 4. Pissaljen seuraaminen, niistä ilmittaminen ja niihin puuttuminen Liite 5. Suunnitelma ppilaiden sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Liite 6. Kulu kriisisuunnitelma Liite 7. Timintahje ppilaan terveydentilaan liittyvistä asiista Liite 8. Erityisrukavalit kulu- ja päiväktirukailussa Liite 9. Diabeetikklapsi kulussa - hje Liite 10. Sustumus asian käsittelyyn yksilökhtaisessa asiantuntijaryhmässä -lmake Liite 11. Oppilashullllinen plku Liite 12. Oppilashultkertmus lmake

11 LIITE 1. Oppilashulln asiantuntijiden tehtävänkuvaukset 1.1. KOULUKURAATTORIN TYÖNKUVA Kulukuraattri n kuluyhteisön ssiaalityön asiantuntija. Kulukuraattrin tehtävät liittyvät sekä yhteisölliseen että yksilökhtaiseen ppilashulttyöhön. Tehtävät sisältävät asiakastyötä, petussuunnitelman mukaista ppilashulttyötä sekä mnialaista yhteistyötä kulun sisällä ja kulun ulkpulisten tahjen kanssa. Kulukuraattrin työskentelyn tavitteena n edistää ppilaiden psykssiaalista hyvinvintia, myönteistä kknaiskehitystä ssiaalityön keinin sekä kdin ja kulun välistä yhteistyötä. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTOTYÖ Yhteisöllinen ppilashulttyö khdentuu sekä kulu- että lukkayhteisöihin. Kuluyhteisön salta kulukuraattrin työmutihin vi kuulua Yhteisöllisen ppilashultryhmän timintaan sallistuminen man erityisalansa asiantuntijana Kulun yhteisöllisen timintakulttuurin kehittämistyöhön sallistuminen Kuluympäristön ja -yhteisön hyvinvinnin ja turvallisuuden edistäminen, suunnittelu ja seuranta Kulun petussuunnitelmatyöhön sallistuminen Kulukuraattripalveluista ja käytännöistä tiedttaminen ppilaille, hultajille ja muille yhteistyötahille Vanhempainiltjen, kulun siirtymävaiheiden ja teemapäivien suunnitteluun ja tteuttamiseen sallistuminen Timiminen kulun kriisityöryhmän jäsenenä Lukkayhteisön hyvinvinnin tukemiseksi kuraattrin työ n yhteistyössä pettajan kanssa muun muassa Kulun henkilöstön knsultaatita ilman ppilaan tunnistetietja Lukkien yleistilanteen kartitusta ja niiden phjalta timintatapjen suunnitteluun sallistumista Lukkahavainnintia Lukkien ja ppilasryhmien kanssa työskentelyä YKSILÖ- JA ASIAKASTYÖ sisältää Oppilaan ja perheen kknaistilanteen kartittamisen ja arviinnin Tukitapaamiset ppilaan kanssa Vanhemmuuden tukemisen ja neuvnnan Opettajan knsultaatin Yhteistyön ppilaan, hultajan ja kulun henkilöstön kanssa ppilaan petuksen järjestämiseksi Yhteistyön ppilaan kanssa työskentelevien kulun ulkpulisten yhteistyötahjen kanssa (esim. lastensujelu, perheneuvla, nurispliklinikka, nuristimi)

12 Kulun ulkpulisten tukitimien piiriin hjaamisen Yksilökhtainen mnialainen ppilashulttyö Kulukuraattri sallistuu ppilaan ja/tai hultajan sustumuksella yksilökhtaiseen asiantuntijaryhmään yhteistyössä kulun muiden työntekijöiden ja/tai kulun ulkpulisten tahjen kanssa 1.2. KOULUPSYKOLOGIN TYÖNKUVA Kulupsyklgin työskentelyn tavitteena n edistää ppilaiden psyykkistä ja ssiaalista hyvinvintia yksilöinä ja yhteisön jäseninä sekä tukea ppimistavitteiden saavuttamista. Käytännössä kulupsyklgin tehtävänkuva mudstuu laajasta kknaisuudesta, jhn kuuluu asiakastyötä, knsultaatita, kuluyhteisön hyvinvinnin edistämistä sekä yhteistyötä ktien ja erilaisten sidsryhmien kanssa. Yhteisöllinen ppilashulttyö Yhteisöllinen ppilashulttyö khdentuu sekä kulu- että lukkayhteisöihin. Kuluyhteisön salta psyklgi vi sallistua man erityisalansa asiantuntijana kulun yhteisölliseen ppilashultryhmään kulun yhteisöllisen timintakulttuurin kehittämiseen hyvinvinnin ja turvallisuuden edistämiseen ja seuraamiseen yhteisössä jäsenenä kulun kriisityöryhmän timintaan ppilashulln erilaisten timintamallien (kuten kuluyhteisön turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat) kehittämiseen ja arviintiin petussuunnitelmatyöhön Lukkayhteisön hyvinvinnin tueksi psyklgi vi yhteistyössä pettajan knsultida kulun henkilöstöä ilman ppilaan tunnistetietja kartittaa lukkien yleistilannetta havainnida lukkien timintaa työskennellä ppilasryhmien kanssa Psyklgin yksilö- ja asiakastyö sisältää lapsen ja nuren kehitykseen, ppimiseen tai kulunkäyntiin liittyvien kysymysten selvittelyn ja arviinnin tarvittaessa ppilaan psyklgisen arviinnin timenpiteineen, jita vat esimerkiksi neuvttelut kulun henkilöstön ja vanhempien kanssa, psyklgiset tutkimukset (ml. psyklgiset testit) ja lausuntjen laatiminen tukitimien ja petusjärjestelyjen suunnittelun tarvittaessa hjauksen jatktutkimuksiin tai -hitn ppilaiden yksilöllisen tuen ja hjauksen tunne-elämän kehitykseen, ssiaaliseen vurvaikutukseen tai ppimiseen liittyvissä pulmissa Yksilökhtainen mnialainen ppilashulttyö Psyklgi timii

13 ppilaan tai hultajan sustumuksella mnialaisen yksilökhtaisen asiantuntijaryhmän jäsenenä yhteistyössä kulun muiden työntekijöiden ja/tai kulun ulkpulisten tahjen kanssa Kulu- ja piskeluterveydenhitajan työnkuva Terveydenhitaja n kuluyhteisön terveyden edistämisen asiantuntija. Hän vastaa hittyön asiantuntijana kulu- ja piskeluterveydenhullsta ja timii lääkärin työparina. Terveydenhitajan tehtävät liittyvät kulu- ja piskeluyhteisöön, yksittäiseen ppilaaseen ja piskelijaan tai mniammatilliseen yhteistyöhön kulussa ja ppilaitksessa. Terveydenhitajan työ n pääsääntöisesti ennaltaehkäisevää ja ajanvarauksella tapahtuvaa. Ilman ajanvarausta ppilas, piskelija vi hakeutua terveydenhitajan avvastaantlle. Kulu- ja piskeluterveydenhitajan työ sisältää seuraavia tehtäviä: Yhteisöön khdistuva työ Kulu- ja piskeluyhteisön hyvinvintityöhön sallistuminen. Oppilaiden, piskelijiden ja kulu- ja piskeluyhteisön turvallisuuden edistäminen ja kriisityöhön sallistuminen. Kuluympäristön ja piskeluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastuksiin sallistuminen ja tarvittavien timenpiteiden tteutumisen seuranta. Kulu- ja piskeluterveydenhulln palveluista ja käytännöistä tiedttaminen ppilaille, piskelijille vanhemmille, pettajille ja muille yhteistyötahille. Vanhempain- ja ktiväeniltihin sallistuminen. Terveystiedn petukseen sallistuminen tarvittaessa. Yksilöön khdistuva työ Oppilaiden, piskelijiden hyvinvinnin ja terveyden sekä ppimisen edistäminen ja tukeminen, sairauksien ennaltaehkäisy ja mahitn pastaminen. Oppilaiden määräaikaisten terveystarkastusten tekeminen vusittain sekä tarvittaessa tarkastuksista pisjäävien tuen tarpeen selvittäminen. Opiskeluterveydenhullssa terveystarkastukset tehdään ensimmäisen ja tisen vusikurssin piskelijille, siihen sisältyy myös kutsuntjen ennakkterveystarkastus kutsuntaikäisille. Rktustiminnasta ja terveysneuvnnasta vastaaminen. Seulntatutkimuksista hulehtiminen. Oppilaiden kasvun ja kehityksen seuraaminen. Ongelmien selvittely yhdessä ppilaiden ja piskelijiden kanssa. Psykssiaalisen tuen tarjaminen ppilaille, piskelijille ja perheille. Laajat terveystarkastukset 1, 5 ja 8 lukkalaisille tteutetaan yhdessä lääkärin kanssa. Tarkastuksiin kutsutaan vanhemmat mukaan, jllin kartitetaan perheen hyvinvintia ja tuen tarvetta. Hulehtiminen ppilas- piskelijakhtaisesta yhteistyöstä vanhempien ja pettajien kanssa. Oppilaan yksilöllisen tarpeen mukaisen yhteistyön tekeminen muiden ppilashulln timijiden kanssa. Verkst-, kuntutus-, hit- ym kkuksiin sallistuminen yksittäisten ppilaiden asiissa. Oppilaan, piskelijiden pitkäaikaissairauden hidn tukeminen sekä sallistuminen kulupäivänaikaisen hidn ja

14 tuen järjestämisen suunnitelman laatimiseen kulussa. Oppilaiden, piskelijiden hjaaminen lääkärille tai muille asiantuntijille tarvittaessa. Erityisen tuen tarpeen arviiminen, tukeminen ja sallistuminen tuen suunnitteluun ja järjestämiseen yhdessä muiden timijiden kanssa. Hulehtiminen tukitimien järjestämisen kannalta riittävien tietjen siirtymisestä mniammatilliseen ppilashultn. Hulehtiminen ppilaan tarvitseman tuen jatkumisesta ja tähän tarvittavan tiedn siirrsta kulunkäynnin siirtymävaiheissa. Ensiavusta ja siihen liittyvästä hittyöstä vastaaminen kulussa. Yhteistyöhön ja kehittämiseen liittyvä työ Oppilashult- ja hyvinvintiryhmiin sallistuminen sekä niiden arviinti- ja kehittämistyö. Opetussuunnitelman valmisteluun sallistuminen ppilaiden terveydenhidn ja terveyden edistämisen asiantuntijana. Knsultaatiiden tarjaminen pettajille ja muulle ppilashulthenkilöstölle lapsen ja nuren terveydentilan ja kehitysvaiheen merkityksestä kulussa suriutumiseen. Terveydenhulln lainsäädäntö säätelee kuluterveydenhitajan työtä. Kulu- ja piskeluterveydenhulln työtä hjaavat erityisesti Asetus 338/2011, Terveydenhultlaki 1326/2010 ja Laki ptilaan asemasta ja ikeuksista 785/1992. Oppilas- ja piskelijahultlaki 1287/2013. Kulu- ja piskelulääkärin työnkuva Kulu- ja piskelulääkärin työ n pääsääntöisesti ennaltaehkäisevää ja sairauksia/terveydentilan pikkeavuuksia seulvaa. Sairauksien diagnsinti, hit ja seuranta eivät kuulu kuluterveydenhultn. Opiskeluterveydenhullssa lääkärin työ sisältää jnkin verran myös sairauksien selvittelyä ja hidn seurantaa, tällöin n pääasiassa kyse piskelukykyyn vaikuttavista terveydentilan pikkeavuuksista. Akuutisti sairastunut ppilas tai piskelija hjataan terveysasemalle, samin pitkäaikaissairauksien selvittely ja hit kuuluvat terveysasemalle. Kulu- ja piskelulääkäri timii lääketieteellisenä asiantuntijana kulu- ja piskeluterveydenhullssa ja tekee yhteistyössä terveydenhitajan kanssa laajan terveystarkastuksen peruskulun ensimmäisen, viidennen ja kahdeksannen lukan ppilaille terveystarkastuksen tisen vusikurssin piskelijille, pjilla siihen sisältyy myös kutsuntjen ennakkterveystarkastus. Timii kululla terveydenhitajan työparina ja tekee terveystarkastuksia tarvittaessa muidenkin kuin yllä mainittujen lukkatasjen ppilaille/piskelijille Ohjaa ppilaita/piskelijita tarvittaessa jatktutkimuksiin ja hitn. Laatii pyydettäessä piskeluun ja kulutyöhön tarvittavia lausuntja.

15 Osallistuu tarvittaessa ppilaiden/piskelijiden hit- ja kuntutussuunnitelmien laadintaan. Osallistuu tarvittaessa ppilashultryhmien timintaan sekä ppilaitksen terveydellisten ljen tarkastukseen. Oppilas/piskelija saa ajan kulu- ja piskelulääkärin vastaantlle kulu Liite 2. Terveystiedn sisällöt vusilukittain 7. lukka Kasvu ja kehitys fyysinen ja psyykkinen kasvu: Ihmisen elämänkulku, eri ikäkaudet, syntymä ja kulema fyysinen kasvu: vurkausirytmi, uni, lep ja kurmitus fyysinen kasvu: kehittyvä seksuaalisuus fyysinen kasvu: masta terveydestä hulehtiminen psyykkinen kasvu: itsetuntemus, itsensä ja tisen arvstaminen, vastuu itsestä, tisista ja yhteisöstä ssiaalinen kasvu: perhe ja ssiaaliset suhteet ssiaalinen kasvu: yksilöllisyys, erilaisuus ja suvaitsevaisuus Terveys arkielämän valintatilanteissa tupakka, alkhli, huumeet liikenneturvallisuus ja käyttäytyminen terveyteen liittyvä viestintä 8. lukka Kasvu ja kehitys fyysinen kasvu: terveyttä edistävä ravitsemus ja liikunta psyykkinen kasvu: mielenterveys ja sen vaihtelu ssiaalinen kasvu: välittäminen ja hulenpit Terveys arkielämän valintatilanteissa ravitsemukselliset tarpeet ja ngelmat eri tilanteissa, yleisimmät allergiat ja erityisrukavalit päihteet, mielihyvä ja riippuvuudet sekä niihin liittyvät valinnat ristiriitjen selvittäminen ja mieltä painavista asiista puhuminen ihmissuhteet ja seksuaalisuus tavallisimmat tartuntataudit ja sairaudet, ireiden tunnistaminen, sairastaminen ja itsehit

16 vaaratilanteet ja nnettmuudet, tapaturmat ja ensiapu 9. lukka Kasvu ja kehitys ssiaalinen kasvu: yksilön kasvu ja vastuu yhteisöstään Terveys arkielämän valintatilanteissa seksuaaliterveyteen liittyvä käyttäytyminen ja siihen liittyvät arvt ja nrmit Vimavarat ja selviytymisen taidt terveys, työ- ja timintakyky, henkilökhtaiset vimavarat tunteet ja niiden ilmaiseminen, ssiaalinen tuki ja turvaverkstt, vurvaikutustaidt kehitykseen ja elämänkulkuun liittyvät muutkset ja kriisit sekä niistä selviytyminen väestönsujelun perusteita Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri kansantaudit ympäristö ja terveys työhyvinvinti kulttuuri ja terveys lasten ja nurten ikeuksia, timinnan rajituksia ja seuraamuksia kskeva lainsäädäntö keskeiset terveydenhult- ja hyvinvintipalvelut ja kansalaisjärjestöjen työ

17 LIITE 3. Espn kristillisen kulun järjestyssäännöt 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS Jkaisella ppilaalla n ikeus turvalliseen kulunkäyntiin ja velvllisuus kunniittaa tisen ikeuksia. Tämän vuksi situdumme nudattamaan kulun järjestyssääntöjä. Järjestyssäännöt vat vimassa myös kulumatkilla, retkillä ja siirryttäessä muihin petuspaikkihin sekä muiden kulujen tilissa järjestettävässä petuksessa. 2. HYVÄT TAVAT Nudatamme hyviä käytöstapja tervehtimällä, sittamalla khteliaisuutta ja avuliaisuutta kulutvereille, pettajille, kulun muulle henkilökunnalle sekä vieraille. Kielenkäyttömme n asiallista. Otamme erityisesti humin samassa kiinteistössä timivien yritysten työntekijät ja annamme heille työrauhan. Kaikenlainen kiusaaminen, väkivalta sekä kulun tai tisen maisuuden turmeleminen n ehdttmasti kielletty, samin kuin tupakinti, alkhli- ja energiajumien nauttiminen sekä päihteiden käyttö. 3. TYÖRAUHA Teemme annetut tehtävät ajallaan ja hulellisesti. Pidämme yllä työrauhan välttämällä meteliä tunnilla ja liikkumalla rauhallisesti sisätilissa. Oppitunneilla pyydämme puheenvura viittaamalla, ja dtamme maa vuramme rauhallisesti. 4. KOULUN TILAT JA OMAISUUS Hulehdimme mista työvälineistämme, kulun kalusteista sekä yhteisistä tilista. Pidämme kulun siistinä säilyttämällä tavarat niille sitetuissa paikissa. Rskat laitamme rska-astiihin. Käsittelemme kulun maisuutta hulella ja varen, emmekä kske kulun tai muiden tavarihin ilman lupaa. 5. OLESKELU JA LIIKKUMINEN KOULUN TILOISSA Oleskelemme ja liikumme sisätilissa meluamatta, juksematta ja ryntäilemättä. Liikumme erityisen varvasti kierreprtaissa ja dtamme tarvittaessa vura tasanteella, js prtaissa n ruuhkaa. Pistumme kulun tilista kulupäivän päätyttyä. Odttamisesta svimme erikseen lukanpettajan /-valvjan kanssa. 19

18 6. RUOKAILU Rukajnssa dtamme rauhallisesti maa vuramme. Rukaillessa käyttäydymme hillitysti sekä nudatamme hyviä ja ystävällisiä pöytätapja. Palautamme rukailuvälineet siististi niille sitettuun paikkaan ja laitamme man tulin paikilleen. 7. VÄLITUNNIT Alakulun ppilaat viettävät välitunnit ulkna välituntialueella. Yläkulun ppilaat viettävät kl välisen välitunnin ulkna, muutin sisällä sallituissa tilissa. Kun siirrymme petustunneille kulun ulkpulelle, nudatamme erityistä varvaisuutta liikenteessä. Rulla- tai ptkulautja sekä muita vastaavia välineitä käytämme ainastaan ulkna kulupihan sallituilla alueilla. Kyseisillä välineillä liikkuvan ppilaan pitää käyttää kypärää. 8. FYYSINEN KOSKEMATTOMUUS Kunniitamme jkaisen ruumiillista kskemattmuutta niin, ettemme häiritse, uhkaa tai käy kiinni kehenkään väkivallin missään tilanteessa. Mikäli näemme tai itse kemme kiusaamista, uhkaamista tai väkivaltaa, ilmitamme siitä heti henkilökunnalle. 9. KOULUMATKA Kulumatkalla nudatamme turvallisuutta ja hyviä tapja. Pysäköimme plkupyörät, mpedit, sktterit ja vastaavat kulkuvälineet niille sitetuille pysäköintialueille. Emme leskele kulun alueella kulupäivän ulkpulella. 10. Sääntöjen nudattamatta jättämisestä seuraa asiasta riippuen ilmitus ktiin jälki-istunt jkin muu pettajan spivaksi katsma timenpide

19 Liite 4. Pissaljen seuraaminen, niistä ilmittaminen ja niihin puuttuminen Seuranta ja pissalista ilmittaminen Lukanpettajat ja lukanvalvjat hulehtivat pissaljen seurannasta man lukkansa salta. Tästä käytännöstä tiedtetaan vanhemmille vanhempainillassa ja lukuvusippaassa. Opettaja merkitsee pissalt mieluiten saman ppitunnin aikana Wilmaan. Puuttuminen 1. Sairauspissalt -Js pettajalla n hulta ppilaan vinnista ja pintjen etenemisestä, pettaja ttaa asian puheeksi ppilaan ja hultajan kanssa. -Js sairauspissalt tistuvat ja pettajalla n huli ppilaan tilanteesta, pettaja pyytää terveydenhulln ammattilaista keskustelemaan ppilaan ja hultajan kanssa. -Pikkeustilanteissa vidaan vaatia ppilasta/hultajaa timittamaan lääkärintdistus pissalista. Rehtri pyytää lääkärintdistuksen. Kuluterveydenhitaja vastaanttaa sen. Lääkärintdistukset säilytetään ppilaan tai hultajan sustumuksella kuluterveydenhitajalla. - Js syntyy huli, knsultidaan lastensujelua ja tehdään tarvittaessa lastensujeluilmitus. (Lastensujelulaki 25 ) 2. Luvattmat pissalt -Mikäli pettaja ei saa tieta ppilaan pissalsta ja n syytä epäillä aiheetnta pissala, pettaja ttaa yhteyttä hultajaan. -Seuraamus luvattmasta pissalsta: lukanvalvjan tai pettajan antama jälki-istunt sekä ppilas spii pettajien kanssa pissalja krvaavista tehtävistä. Lukanvalvja käy kasvatuskeskustelun ppilaan kanssa ppilashulln tuella. Js luvattmia pissalja n enintään 30 ppituntia, lukanvalvja knsulti ppilashulthenkilöstöä. Lukanpettaja/lukanvalvja/ppilashulthenkilöstön jäsen kkaa hultajapalaverin ja sinne tarvittavat henkilöt. (Tässä vaiheessa vidaan knsultida lastensujelua). Js luvattmia pissalja enintään 90 ppituntia, pettaja tai muu hulen kantaja knsulti lastensujelua ja hulen kantaja tekee lastensujeluilmituksen sekä spii ppilaan/hultajien ja muiden tarvittavien tahjen kanssa palaverin. 3. Myöhästelyt -Lukanvalvja seuraa ppilaiden myöhästelyä. Myöhästymiset ja myöhästymisaika merkitään Wilmaan. Klmesta myöhästymisestä tulee seuraamus: yläkulussa jälki-istunt, alakulussa kasvatuskeskustelu ja tehtävin tek kulun jälkeen.

20 Liite 5. Suunnitelma ppilaiden sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Espn kristillisessä kulussa Kulussa timitaan aktiivisesti sen mukaan, että kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ei kulussa hyväksytä. Kulussa n näiden suhteen nllatleranssi. Tilanteisiin, jissa edellä mainittuja ilmenee, puututaan ja ne selvitetään. Ennaltaehkäisy Kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ennaltaehkäistään kulussa tehkkaasti yhteistyöllä ppilaiden, vanhempien, henkilökunnan sekä tarvittaessa terveydenhult- ja ssiaaliviranmaisten kanssa. Kulussamme tteutetaan Kiva-kulun periaatteita ja pidetään siihen liittyviä ppitunteja. Kiusaamisesta ja sen erttamisesta muusta negatiivisesta timinnasta sekä kiusaamisen ennaltaehkäisystä keskustellaan lukissa, pettajakkuksissa sekä vanhempainillissa. Väkivaltaa ja häirintää ennaltaehkäistään sana kulun laajempaa arvkasvatusta, keskustelemalla niihin liittyvistä teemista ppilaiden kanssa sekä pettamalla rakentavia ja tista kunniittavia timintamalleja. Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ennaltaehkäisy kulun timinnassa KiVa-kulu timinta aktiivinen välituntivalvnta mnipuliset timintamahdllisuudet välitunneilla yhteisesti svittujen käytäntöjen nudattamisen valvnta tutr- ja kummippilastiminta kulun yhteisöllisyyteen ja lukkarajat ylittäviin tapahtumiin panstaminen turvalliseen ryhmähenkeen ja rakentavaan vurvaikutukseen panstaminen Tisia kunniittavan käytöksen vaaliminen, mien ja tisten rajjen tunnistamisen pettaminen Oppilaiden itsetunnn vahvistaminen, Yksilökeskustelut riskippilaiden kanssa Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ennaltaehkäisy kdin ja kulun yhteistyönä lasten hyvinvinnin seuranta ktna vanhemmat ttavat yhteyttä pettajaan kuullessaan, että jtain ppilasta kiusataan. kulun säännöt tiedksi ppilaiden kteihin ppilaan, pettajan ja vanhempien väliset varttikeskustelut kulun ja kdin välillä yhteiset timintatavat, jita käsitellään vanhempainillissa kteihin jaettavaan lukuvusippaaseen kulukiusaamisen ennaltaehkäisyn ja puuttumisen malli timinnalliset sekä lukkakhtaisesti järjestetyt vanhempainillat vanhempainiltihin kiusaamisteema/ luennitsija puhumaan kulukiusaamisesta Kiusaaminen Kiusaamisella tarkitetaan yhteen ppilaaseen tistuvasti khdistuvaa tahallisen negatiivista tai vihamielistä käyttäytymistä tai pahan mielen aiheuttamista. Kiusaamiselle minaista n myös

21 timinnan epätasaväkisyys: Kiusattu n jllain tavalla pulustuskyvytön kiusaajiaan khtaan. Tämä vi tarkittaa esimerkiksi, että kiusaaja n kiusattua fyysisesti vahvempi, kiusatulla ei le ystäviä, kiusaajia n useita, eikä kiusattu näin pysty pulustautumaan. Kiusaaminen n vallan tai viman väärinkäyttöä. Kaikki ppilaiden välinen negatiivinen käyttäytyminen ei le kiusaamista, sillä erimielisyydet ja riidat kuuluvat lasten ja nurten nrmaaliin kanssakäymiseen. Nämä tilanteet vat kuitenkin hetkellisiä ja ne n ertettava systemaattisesta yhden ppilaan kiusaamisesta. Kiusaamisesta n myös ertettava vakavat väkivaltatilanteet, jiden sattuessa timitaan erillisten hjeiden mukaan. Kiusaamisen kriteerinä vidaan käyttää myös ppilaan maa kkemusta asiasta. Tilanne, jka n tisen mielestä vain hauska pila tai leikkiä, saattaa tisesta tuntua kiusaamiselta tai väkivallalta. Kiusaaminen vi lla suraa tai epäsuraa, fyysistä tai psyykkistä. Sitä n esimerkiksi fyysisen kskemattmuuden lukkaaminen, psyykkinen väkivalta, haitantek ja nettikiusaaminen. Kiusaamiseen puuttuminen Kiusaamistilanteisiin ja muihin vääriin tekihin puututaan välittömästi. Kaikkien kuluyhteisön aikuisten tulee puuttua havaitsemiinsa kiusaamistilanteisiin. Myös vanhempia kehtetaan ttamaan yhteyttä kuluun, js heidän tietnsa tulee kiusaamistapauksia. Oppilas vi kerta masta tai tisen ppilaan kiusaamisesta kenelle tahansa kulun aikuiselle tai vanhemmalle, jnka tehtävä n viedä asia eteenpäin. Kiusaamistapauksen selvittely Kiusaamistilanne katkaistaan. Tiet kiusaamistilanteesta lukanpettajalle, rehtrille ja/tai muulle henkilökunnalle. Pääasiallisina kiusaamisen selvittelijöinä timivat lukanpettajat/ lukanvalvjat. Kiusaamisen täyttäessä KiVa-selvittelyn kriteerit, tilanne hjataan KiVa-tiimin käsittelyyn. KiVa-selvittely: Kiusaamisen selvittely tulee hitaa mahdllisimman pian. Keskustelu erikseen kiusatun ja kiusaajan kanssa. Yhteistapaaminen kiusatulle ja kiusaajalle tarpeen mukaan. Svitaan seurantatimenpiteistä ja aikataulusta, sekä tilanteen tarkastamisesta. Keskusteluista tehdään muisti. Selvittämisessä pyritään spuun, mahdlliseen anteeksipyyntöön ja anteeksiantn. Yhteydentt ktiin puhelimitse tai sähköpstitse. Kerrtaan, mitä n tapahtunut, miten asia n selvitetty, mitä ppilaiden kanssa n svittu. Seurantakeskustelu: Kumpikin ppilas tapaa KiVa-tiimin jäsenen erikseen. Js tdetaan, että tilanne n hyvä ja kiusaaminen n lppunut, käsittely päättyy. Js kiusaaminen n jatkunut, kutsutaan sapulet hultajineen kululle asiaa selvittämään. Kiusaamisen selvittämisen yhteydessä arviidaan myös kk ryhmän tilannetta ja tarvittaessa ryhmälle/ kiusaajille järjestetään tukitunteja, jissa keskitytään kiusaamiseen ja ryhmän turvallisuuden parantamiseen liittyviin asiihin. Kiusatulle järjestetään myös tukikeskusteluja kuraattrin kanssa ja tarvittaessa lukasta valitaan hänelle tukippilas.

22 Tarvittaessa tilanteen jatkuessa tuen, avun ja hidn hakeminen viranmaisilta (perheneuvla, ssiaaliviranmainen, pliisi). Tarkempaa tieta KiVa-kulu kiusaamisen vastaisesta timinnasta Väkivalta Väkivallalla tarkitetaan tarkituksenmukaista fyysisen viman tai vallan käyttöä tai sillä uhkaamista. Se khdistuu ihmiseen itseensä tai tiseen ihmiseen ja jhtaa tdennäköisesti fyysisen tai psyykkisen vamman syntymiseen. Väkivaltatilanteeseen puuttuminen Väkivaltaan ja aggressiiviseen käyttäytymiseen suhtaudutaan aina vakavasti. Tilanteissa, jissa ppilas uhkaa väkivallalla tai käyttäytyy väkivaltaisesti, n tettava yhteyttä hultajiin, ppilashulthenkilöstöön sekä pliisiin. Pliisi ja ppilashulthenkilöstö arviivat jatktimenpiteet sekä sen, kuinka tilanteesta infrmidaan muita. Uhkaustilanne n käytävä mahdllisimman pian läpi Uhkaava väkivaltatilanne kulussa Js väkivallan khteena n alle 15-vutias, n lieväkin pahinpitely virallisen syyttäjän alainen riks. Tarvittaessa hankitaan lääkärintdistus ja tehdään riksilmitus pliisille tai lastensujeluilmitus. Opettaja pyrkii rauhittamaan tilanteen ja arviimaan sen; pyytää tarvittaessa apua pliisilta tiedttaa tapahtumasta välittömästi rehtrille tarvittaessa tapahtumien jatkkäsittely kulussa/ lukassa ppilashulthenkilöstön tuella varmistaa, että man lukan ppilaiden kanssa n aina jku aikuinen ja etteivät ppilaat lähde ktiin ennen kuin tilanne n rauhittunut ja nurimpien ppilaiden khdalla tiedetään, että ktna dttaa jku Rehtri kutsuu tarvittaessa klle kriisiryhmän ttaa yhteyttä väkivaltatilanteessa mukanalijiden vanhempiin tiedttaa tapahtuneesta henkilökunnalle tiedttaa asiasta ppilaille tapahtumapäivänä tiedttaa tapahtuneesta vanhemmille tilanteen mukaan jk ppilaiden välityksellä tai suraan tiedttaa tarvittaessa tapahtuneesta kulun ulkpulisille tahille, esim. lehdistölle Kriisiryhmä kkntuu välittömästi tekemään timintasuunnitelman ttaa tarvittaessa yhteyttä asiantuntijihin tekee kirjallisen selnten tapahtuneesta kaikkia sapulia kuullen Järjestää debriefingin Järjestää jälkitukea ja keskustelumahdllisuuksia kulun ppilaille ppilashulln pulesta Tarvittaessa ppilaat hjataan jatktukeen muualle

23 Tarvittaessa asiaa kskeva vanhempainilta vanhemmille Perheväkivalta Väkivalta n aina riks, vaikka se tapahtuisi perheen sisällä. Se edellyttää aikuiselta rhkeutta puuttua asiaan. Lasta ei tarvitse sata hitaa, tärkeintä n aidsti kuunnella ja rhkaista puhumaan väkivallasta ja hjata lisäavun piiriin. Perheväkivalta vi pitää sisällään fyysistä, henkistä ja seksuaalista väkivaltaa, hidn ja avun laiminlyöntiä sekä väkivallan sivusta seuraamista. Myös ruumiillinen kuritus n Sumen lain mukaan kielletty. Lapsi kert ktnaan tapahtuvasta perheväkivallasta Henkilökunta kuuntelee lasta ja rhkaisee häntä kertmaan tapahtumista ja timii turvallisena aikuisena. tu esille, että asiasta puhuminen n sallittu ja rhkea tek; aikuisten n nyt mahdllista auttaa lasta ja hänen perhettään. Ohjaa lapsen tai tulee hänen kanssaan ppilashultryhmän jäsenen puheille. tulee lapsen kanssa terveydenhitajan/ lääkärin lukse välittömästi, js lapsessa n fyysisen pahinpitelyn merkkejä hyödyntää ppilashultryhmää tausta- ja työnhjauksellisena tukena Älä lupaa lapselle lla kertmatta kenellekään, jtta et asettaisi itseäsi tilanteeseen, jssa judut pettämään lapsen luttamuksen. Oppilashultryhmän jäsen spii työnjasta lasta hjanneen kanssa ja hitaa jatkyhteydet ssiaaliviranmaisiin ja muihin yhteistyötahihin (mm. lastensujeluilmitus) tukee lasta auttamalla häntä purkamaan ja jäsentämään kkemuksiaan Kulun henkilökunnalla n lainmukainen velvllisuus tehdä lastensujeluilmitus, kun hän saa tiedn perheväkivallasta tai lapsen pahinpitelystä, jta myös ruumiillinen kurittaminen lain mukaan n. Lapsen vanhempi kert perheessään tapahtuvasta väkivallasta Henkilökunta kuuntelee vanhempaa ja rhkaisee häntä tapahtumista kertmiseen antaa vanhemmalle tunnustusta siitä, että hän n uskaltanut ttaa väkivallan suraan esille hjaa vanhemman jk suraan avun piiriin tai kulukuraattrille vanhemman tiveen mukaan kert vanhemmalle, että myös lapsen tukeminen tässä tilanteessa n tärkeää ttaa perheväkivallan puheeksi lapsen kanssa ja/tai hjaa hänet terveydenhitajalle tai kulukuraattrille

24 Tiet perheväkivallasta tai sen epäilystä tulee ilmi muuta kautta kuin lapsen tai vanhemman kertmana Henkilökunta pyrkii selvittämään turvallisessa tilanteessa, mitä lapsen elämään kuuluu ja nk hänellä hulenaiheita (kti, kulu, kaverit, terveys) vi ilmaista hulensa lapsen muuttuneesta käyttäytymisestä (js näin n havainnut) ja jatkaa kyselemistä sen phjalta ttaa jssain vaiheessa perheväkivallan esille esim. näin: kaikissa perheissä riidellään jskus. Millaisia riitja teillä n? pyytää apua tilanteen selvittämiseksi ppilashultryhmältä ja /tai kulupsyklgilta Häirintä Häirinnällä tarkitetaan sukupuleen perustuvaa tai seksuaalista häirintää. Sukupuleen perustuva häirintä n henkilön sukupuleen liittyvää ei-tivttua käytöstä, jnka tarkitus n lukata tämän henkistä tai fyysistä kskemattmuutta. Seksuaalinen häirintä taas n n sanallista, sanatnta tai fyysistä, lunteeltaan seksuaalista ei-tivttua käytöstä, jka lukkaa henkilön henkistä tai fyysistä kskemattmuutta. Häirintään puuttuminen Esille tulleeseen häirintään puututaan kulussa aina. Häirinnästä tiedn saanut aikuinen puuttuu akuuttiin tilanteeseen, keskustelee tilanteessa lleiden ppilaiden kanssa ja hjaa ppilaat tarvittaessa kuraattrin tai muun ppilashulthenkilöstön puheille. Tilannetta seurataan kulussa myös ryhmätaslla, ettei häirintä leviä kulussa käyttäytymismallina. Seksuaalisen kaltinkhtelun esille tullessa tiedn saanut kuuntelee nuren kertmuksen tapahtuneesta ja tekee sanatarkat muistiinpant keskustelusta. Kulusta tetaan yhteys vanhempiin, pliisiin, sekä varmistetaan, että nuri pääsee tutkimuksiin sairaalan päivystyspliklinikalle. Tapahtuneesta seksuaalirikksesta tehdään lainmukainen lastensujelu- ja riksilmitus. Kulussa järjestetään tarvittaessa tukitapaamisia yksittäisille ppilaille tai ryhmille, jita asia kskee. Suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen Henkilökunta perehdytetään suunnitelmaan henkilökunnan sisäisissä kulutuksissa. Vanhemmille suunnitelmasta tiedtetaan vanhempainillissa. Lukanpettajat sekä lukanvalvjat esittelevät suunnitelman ikätasisesti mille lukilleen. Suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviinti Suunnitelma päivitetään lukuvusittain muun ppilashulln suunnitelman päivittämisen yhteydessä ja tarvittaessa myös muullin, esimerkiksi lakimuutsten yhteydessä. Suunnitelman tarkituksenmukaisuudesta pyydetään palautetta henkilökunnalta. Käytössä levien timintamallien ja tapjen tarkituksenmukaisuutta arviidaan henkilökunnan yhteisissä kkus- ja suunnittelupäivissä. Vusittaisen päivittämisen yhteydessä ppilashultryhmä arvii suunnitelman tteutumista kulussa.

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT 3 3. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO... 7 3.1. Oppilashultryhmät.

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

Lasten mielenterveystyön hoitoketju

Lasten mielenterveystyön hoitoketju Lasten mielenterveystyön hitketju Ylöjärven timintamalli Työryhmä: Merja Hietanen, lastenlääkäri Marj Huvinen, kulupsyklgi Niina Immnen, psyk sh, nuristiimi Tuija Landström, kuraattrityön krdinaattri Sinikka

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) YLEINEN TUKI Yleinen tuki n jkaiselle lapselle annettavaa esipetusta, jssa hänen yksilölliset tarpeensa ja ppimisedellytyksensä humiidaan yhteistyössä

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS PERHEKESKUS PERHEKESKUKSESSA ON TARJOLLA SEURAAVANLAISIA PALVELUJA: 1. PERHENEUVOLA 2. PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT 3. PERHETYÖ 4. PUHETERAPIA

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Liite 1. TILASTOT JA TAUSTA-AINEISTO. TILASTOT: väestötiedot ja palvelujen käyttötiedot

Liite 1. TILASTOT JA TAUSTA-AINEISTO. TILASTOT: väestötiedot ja palvelujen käyttötiedot 1 Liite 1. TILASTOT JA TAUSTA-AINEISTO TILASTOT: väestötiedt ja palvelujen käyttötiedt 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Aavan lastensujelun tietja 2009-2014 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lastensujeluilmitukset

Lisätiedot

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja n tutkintkhtainen sa Ssiaali- ja terveysalan perustutkint 2015 Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalat Lähihitaja Oph määräys 79/011/2014 Luksian

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf qwertyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu ipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdf Vallilan ala-asteen petussuunnitelma ghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjklöäz

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien

Lisätiedot

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja

Lisätiedot

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA TOIMINTAMALLI LAPPEENRANNAN SUUNNITELMA Rakennuspalikka ja tarkistuslista tämän hetken tilanne kehittämistimi kehittämisestä vastaava tah 1. Lapsen ikeudet tunnetaan Näkyykö

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit.

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit. TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATYÖLLE, KOULU- JA OPISKELU- TERVEYDENHUOLLOLLE SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄI- SEVÄLLE SUUN TERVEYDENHUOLLOLLE VUOSILLE 2012-2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 LIPERIN KUNNAN JA OUTOKUMMUN

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS PERHEKESKUS PERHEKESKUKSESSA ON TARJOLLA SEURAAVANLAISIA PALVELUJA: 1. PERHENEUVOLA 2. PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT 3. PERHETYÖ 1. PERHENEUVOLA

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012- Ystävän apuri Palveluihin hjaamisen pasvihk ikäihmisen ystävälle Ystävätiminnan alueellisen tuen kehittämisprjekti 2012- TAVALLISEN IHMISEN TAIDOIN Oppaan sisällöstä: Opas n tarkitettu Punaisen Ristin

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

yksilökohtaisena opiskeluhuoltona: opiskeluterveydenhuollon palvelut psykologi- ja kuraattoripalvelut monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto

yksilökohtaisena opiskeluhuoltona: opiskeluterveydenhuollon palvelut psykologi- ja kuraattoripalvelut monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto 1287/2013 Opiskeluhulta tteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä kk ppilaitsyhteisöä tukevana yhteisöllisenä piskeluhultna yksilökhtaisena piskeluhultna: piskeluterveydenhulln palvelut psyklgi- ja kuraattripalvelut

Lisätiedot

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA Ammattikrkeakulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 Sisällysluettel Jhdant... 3 1. Kaikkia

Lisätiedot

Inkoon kunnan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2015

Inkoon kunnan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2015 Inkn kunnan Kululaisten aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelma 2015 www.inga.fi www.ph.fi www.eftis.fi www. kululaistentimintaverkk.fi Sisällys 1. Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestämisen lähtökhdat...

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

w w w. k e r h o k e s k u s. f i M a r j o K e n t t ä l ä K o u l u n k e r h o k ä s i k i r j a

w w w. k e r h o k e s k u s. f i M a r j o K e n t t ä l ä K o u l u n k e r h o k ä s i k i r j a w w w. k e r h k e s k u s. f i M a r j K e n t t ä l ä K u l u n k e r h k ä s i k i r j a Kulun kerhkäsikirja Kulun kerhkäsikirja Marj Kenttälä Kulun kerhkäsikirja Kerhkeskus - kulutyön tuki ry Kirjittaja:

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

Yhteisestä työstä hyvinvointiaopiskeluhuoltoryhmä. perusopetuksessa Kokkola

Yhteisestä työstä hyvinvointiaopiskeluhuoltoryhmä. perusopetuksessa Kokkola Yhteisestä työstä hyvinvintiapiskeluhultryhmä peruspetuksessa 20.9.2018 Kkkla Esityksen sisältö Taustaa Verksttyö Oppaan sisältö Opiskeluhultryhmän timintamalli 2 Taustaa miksi pas tehtiin Varhaiskasvatus,

Lisätiedot

Opintojen ohjaus Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO

Opintojen ohjaus Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO Opintjen hjaus Keski-Phjanmaan ammattipistssa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 OPINTO-OHJAUS... 2 3 OHJAUS JA

Lisätiedot

PERHON KUNNAN APIP-TOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011

PERHON KUNNAN APIP-TOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 PERHON KUNNAN APIP-TOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1. Timinnan järjestämisen periaatteet Timintasuunnitelma n laadittu petushalitukseen hjeiden mukaisesti. (Määräykset ja hjeet 2011:1 ) Aamu- ja iltapäivätiminnalla

Lisätiedot

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä MUISTIO 8/2015 18.11.2015 Pis syrjästä hankkeen kehittämispäivä Aika: 29.10.2015 kl 9.00 15.00 Paikka: Rauman kaupungintal s. Kanalinranta 3, Rauma Osallistujat: Anu-Elina Halnen, Satakunnan sairaanhitpiiri,

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ 2 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ PERHEPÄIVÄHOITAJA VARHAISKASVATTAJANA HYVÄ PÄIVÄ PERHEPÄIVÄHOIDOSSA

Lisätiedot

Liikkujan polku -verkosto

Liikkujan polku -verkosto Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat kunnssa Keneltä löytyisi sisältöjä? Yksinäistä

Lisätiedot

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA Valtineuvstn asetuksessa 351/2011 tarkitettu syventävä käytännön harjittelu (30 p) sisältyen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintn (330 p) Opiskelija hetu

Lisätiedot

Koulutoimi Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Tarkoitettu asiakkaille Laatimispvm: 26.6.2014

Koulutoimi Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Tarkoitettu asiakkaille Laatimispvm: 26.6.2014 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Kulutimi REKISTERISELOSTE Henkilötietlaki (523/99) 10, 24 Tarkitettu asiakkaille Laatimispvm: 26.6.2014 1. REKISTERIN NIMI AURA - Kulukuraattrien ja psyklgien asiakastietjärjestelmä,

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI SOITESSA

OMAISHOIDON TUKI SOITESSA OMAISHOIDON TUKI SOITESSA Omaishidn tuen määritelmä Laissa (Laki maishidn tuesta 2.12.2005/937) n määritelty seuraavasti; Omaishit n iäkkään, vammaisen tai sairaan henkilön hidn järjestämistä

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen järjestäjän muistilista. Johdanto: Mitä taiteen perusopetus on? Taiteen perusopetuksen käsite ja lainsäädäntö

Taiteen perusopetuksen järjestäjän muistilista. Johdanto: Mitä taiteen perusopetus on? Taiteen perusopetuksen käsite ja lainsäädäntö Taiteen peruspetuksen järjestäjän muistilista Kesäkuu/2013 Muistilistan sisältö: 1. Taiteen peruspetuksen käsite ja lainsäädäntö 2. Taiteen peruspetuksen järjestäminen ja rahitus 3. Hallinnllinen ja muu

Lisätiedot

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä

Lisätiedot

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT LOPEN VUOKRATALOT OY ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO LIITE 1 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT Tarkituksena n hulehtia yhtiön päättävien elinten kanssa tarvittavien päätösten tekemisestä ja tehtyjen päätösten täytäntöönpansta.

Lisätiedot

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio Liikkuva kulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä kulupäiviä Kuvat: Liikkuva kulu / Juni Kalli Liikkuva kulu -hjelmassa n tärkeää lisätä liikettä ja vähentää istumista kulupäivän aikana ppilaiden sallisuus

Lisätiedot

Ohje viranomaisille 8/2012 1 (6)

Ohje viranomaisille 8/2012 1 (6) Ohje viranmaisille 8/2012 1 (6) Dnr 7845/06.10.06.00/2012 Jakelussa mainituille Tupakkalaki ulkalueilla järjestettävissä yleisötilaisuuksissa Taustaa Tämä hje n päivitys Ssiaali- ja terveysalan lupa- ja

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA 1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä Palveluspimus 1 (4) 1 Spijasapulet 1.1 Tilaaja Palvelujen tilaajana timii Frssan kaupunki 1.2 Tuttaja Palvelujen tuttaja ja tinen spijasapuli n 2 Spimuksen rajaus 2.1 Spimus perustuu Tämä palveluspimus

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin. 1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUS- SUUNNITELMA

LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUS- SUUNNITELMA LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUS- SUUNNITELMA 2014-2015 1 LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. OPETUSSUUNNITELMA 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012 Terveyssast Kuntutusryhmä MS-kurssit 29.8.2012 Kurssityypit Kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Avmutinen kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Speutumisvalmennuskurssi Khderyhmä MS-tautia sairastavat,

Lisätiedot

MYLLYTULLIN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA- ARVOSUUNNITELMA

MYLLYTULLIN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA- ARVOSUUNNITELMA MYLLYTULLIN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA- ARVOSUUNNITELMA 2016-2017 1. TAUSTAA JA KÄSITTEITÄ Ihmisten mninaisuutta kskeva tasa-arv n yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisessa kulussa ei syrjitä alkuperän,

Lisätiedot

SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen opintoihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskoulutus... 3 2.2.

SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen opintoihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskoulutus... 3 2.2. Hyväksytty petuksen jhtryhmässä 3.9.2015 0 SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen pintihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskulutus... 3 2.2.1 Opintjen alkaessa...

Lisätiedot

PUKKILAN KUNTA. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos Luku 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen. KH 19.5.

PUKKILAN KUNTA. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos Luku 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen. KH 19.5. KH 19.5.2014 liite nr 4 PUKKILAN KUNTA Peruspetuksen petussuunnitelman perusteiden muuts Luku 5.4 Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Tilaa yrittämiselle palveluja kk perheelle! PUKKILAN KUNTA 07560

Lisätiedot

Siikalatvan kotihoidon palvelujen myöntämisperusteet Kunnanhallitus

Siikalatvan kotihoidon palvelujen myöntämisperusteet Kunnanhallitus Siikalatvan ktihidn palvelujen myöntämisperusteet Kunnanhallitus 10.06.2019 Sisällys Ktihit n ssiaalihultlain 20 mukaista palvelua... 3 Palvelutarpeen arviinti... 4 Ktihidn palvelujen myöntäminen... 4

Lisätiedot

Perhe- ja sosiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herola. Verkostotyön koordinaattori Olli Laiho. Tarkastuslautakunta 15.10.2008

Perhe- ja sosiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herola. Verkostotyön koordinaattori Olli Laiho. Tarkastuslautakunta 15.10.2008 Varhainen avin yhteistyöstrategiista työkäytännöiksi Perhe- ja ssiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herla Verksttyön krdinaattri Olli Laih Tarkastuslautakunta 15.10.2008 Nurmijärven Varputiminnan taustaa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Yleistä Pidä Lappi Siistinä ry:n timinnan tavitteena n säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustiminnalla, kulutuksella, jätehulln kehittämisellä,

Lisätiedot

RESETTI perheluokat. Oppimis ja ohjauskeskus Valteri Piia Ruutu

RESETTI perheluokat. Oppimis ja ohjauskeskus Valteri Piia Ruutu RESETTI perhelukat Oppimis ja hjauskeskus Valteri Piia Ruutu piia.ruutu@valteri.fi 0295335378 RESETTI perhelukat R - rentutus E - empatia S - spimus E - ennakinti T- taitjen harjittelu T tuettu tait I

Lisätiedot

IMATRAN KAUPUNKI REKISTERISELOSTE Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut Psykososiaalinen oppilashuolto Henkilötietolaki (523/99) 10, 24

IMATRAN KAUPUNKI REKISTERISELOSTE Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut Psykososiaalinen oppilashuolto Henkilötietolaki (523/99) 10, 24 1 IMATRAN KAUPUNKI REKISTERISELOSTE Hyvinvintipalvelut Lasten ja nurten palvelut Psykssiaalinen ppilashult Henkilötietlaki (523/99) 10, 24 Tarkitettu asiakkaille Laatimispvm: 30.10.2014 1. REKISTERIN NIMI

Lisätiedot

Lappeenrannan lukioiden opiskelijahuollon opetussuunnitelma

Lappeenrannan lukioiden opiskelijahuollon opetussuunnitelma Lappeenrannan lukiiden piskelijahulln petussuunnitelma Päivitetty 6.6.2012 Sisällysluettel 1) Ennalta ehkäisevät tuen mudt lukissa 3 2) Kdin ja lukin välisen yhteistyön periaatteita ja mutja 3 3) Osallisuuden

Lisätiedot

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT FC HONKA AKATEMIAN ARVOT JOHDANTO... 3 FC HONKA AKATEMIAN ARVOT... 4 YHTEISÖLLISYYS & YKSILÖ... 5 MEIDÄN SEURA, TOIMIMME YHDESSÄ, VOITAMME YHDESSÄ... 5 YKSILÖN KEHITYS JA YKSILÖN ONNISTUMISET PARANTAVAT

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA kulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 Khderyhmä: Varsinaiset sallistujat: Alkupetuksen erityispettajat Luentjäsenet: Varsinainen sallistuja vi lisäksi nimetä työkavereistaan

Lisätiedot

kriisiviestintäohjeistus esimiehille

kriisiviestintäohjeistus esimiehille . Espn kaupungin 11.2.2009 kriisiviestintähjeistus esimiehille 1 (5) Espn kriisiviestintähje esimiehille Kun ikävää sattuu Pelasta ja varita välittömässä vaarassa levia. Estä lisävahinkjen syntyminen.

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa

Lisätiedot

Metsokankaan koulun vanhempaintoimikunta. 1. KOKOUKSEN AVAAMINEN Puheenjohtaja Kaisa Kaitera aloitti kokouksen kello 18:01.

Metsokankaan koulun vanhempaintoimikunta. 1. KOKOUKSEN AVAAMINEN Puheenjohtaja Kaisa Kaitera aloitti kokouksen kello 18:01. Metskankaan kulun vanhempaintimikunta KOKOUSMUISTIO Aika: 28.1.2015 kl 18:00 20:19 Paikka: Metskankaan kulu, pettajanhune Lupp 1. KOKOUKSEN AVAAMINEN Puheenjhtaja Kaisa Kaitera alitti kkuksen kell 18:01.

Lisätiedot

Selvitys kolmiportaisen tuen toteutumisesta varhaiskasvatuksessa

Selvitys kolmiportaisen tuen toteutumisesta varhaiskasvatuksessa 1 Selvitys klmiprtaisen tuen tteutumisesta varhaiskasvatuksessa Sumenkielinen varhaiskasvatus Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 22.10.2014 2 1. Selvityksen taustaa Espn varhais- ja petuslautakunta n

Lisätiedot

RESETTI myönteisen käytöksen vahvistamisen ryhmätoiminta. Oppimis ja ohjauskeskus Valteri Piia Ruutu

RESETTI myönteisen käytöksen vahvistamisen ryhmätoiminta. Oppimis ja ohjauskeskus Valteri Piia Ruutu RESETTI myönteisen käytöksen vahvistamisen ryhmätiminta Oppimis ja hjauskeskus Valteri Piia Ruutu R - rentutus E - empatia S - spimus E - ennakinti T- taitjen harjittelu T tuettu tait I itsenäinen tait

Lisätiedot

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA Palveludirektiivin tarkituksena n tuda kuluttajille enemmän valinnanvaraa, enemmän vastinetta rahille ja paremmat mahdllisuudet käyttää palveluja eri pulilta

Lisätiedot

Päihdeohjelma Sivu 1. Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän päihdeohjelma 2. Päihdeohjelman kohde 3. Vastuiden ja tehtävien tarkistuslistat 4

Päihdeohjelma Sivu 1. Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän päihdeohjelma 2. Päihdeohjelman kohde 3. Vastuiden ja tehtävien tarkistuslistat 4 Päihdehjelma Sivu 1 Sisällysluettel Länsi-Pirkanmaan kulutuskuntayhtymän päihdehjelma 2 Periaatteet 2 Päihdehjelman khde 3 Vastuiden ja tehtävien tarkistuslistat 4 Timintamallit 8 Tavitteellisen puheeksittkeskustelun

Lisätiedot

OHJATAAN YHDESSÄ. Opiskelija. Opinto-ohjaaja. Hoksaajaopettaja. Vastuuopettaja. Erityisen tuen ohjaava opettaja. Opettaja.

OHJATAAN YHDESSÄ. Opiskelija. Opinto-ohjaaja. Hoksaajaopettaja. Vastuuopettaja. Erityisen tuen ohjaava opettaja. Opettaja. Opintsihteeri OHJATAAN YHDESSÄ Hksaajapettaja Opint-hjaaja Erityisen tuen hjaava pettaja Opiskelija Vastuupettaja Opettaja Terveydenhitaja OPINTO-OHJAAJA Dia 1 kulutusten markkininti piskelijarekrytinti

Lisätiedot

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, tm.tarvainen@ajatustal.fi

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

Muistio 1 (5) Tarja Holi. Terveydenhuollon kanteluasioiden käsittelystä Valvirassa. Yleistä

Muistio 1 (5) Tarja Holi. Terveydenhuollon kanteluasioiden käsittelystä Valvirassa. Yleistä Muisti 1 (5) Tarja Hli Terveydenhulln kanteluasiiden käsittelystä Valvirassa Yleistä Sumessa terveydenhulln ammattihenkilöiden ja timintayksikköjen valvnta kuuluu kuudelle itsenäiselle aluehallintvirastlle

Lisätiedot

Tietosuoja 22.4.2013. Tietosuojaperiaatteet Tietosuojaperiaatteemme ovat seuraavat:

Tietosuoja 22.4.2013. Tietosuojaperiaatteet Tietosuojaperiaatteemme ovat seuraavat: 1 Tietsuja 22.4.2013 Yksityisyytesi sujaaminen n Genwrth Financialille erittäin tärkeää. Arvstamme luttamustasi ja haluamme kerta, miten keräämme, sujaamme ja käytämme henkilötietjasi. Miten käytämme ja

Lisätiedot

Monialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille

Monialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille Mnialaisella palveluyhteistyöllä jatkplkuja työpajjen asiakkaille Orivesi 25.4. 2014 Tekemällä ppii -hanke Ism Phjantammi Tmi Phjantammi ism@phjantammi.fi 050 5613426 Hankkeista ppia Tausta tälle esitykselle

Lisätiedot

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi Muisti 1 (7) HAUSJÄRVEN, HYVINKÄÄN, LOPEN JA RIIHIMÄEN SEUDULLISEN LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN KOKOUS Aika kl 14.00 16.00 Paikka Riihimäen Yritystal, Teklan nh, 3.krs, site Eteläinen Asemakatu 2, Osallistujat

Lisätiedot

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta.

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta. me-tal knsepti. Khti myönteistä tulevaisuutta. 2 visi. 2050 Sumessa ei le yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nurta painpistealueet. maahanmuuttajanuret mielenterveyden tuki ja palvelut kulutus työllistyminen

Lisätiedot