Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja"

Transkriptio

1 n tutkintkhtainen sa Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkint 2015 Sähköasentaja, Autmaatiasentaja Oph määräys 77/011/2014 Luksian hallitus

2 Sisältö 1 Sähkö- ja autmaatialan kuvaus ja arvperusta sekä Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkinnn tavitteet Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkinnn mudstuminen, sähköasentaja, autmaatiasentaja Opintjen etenemisen ajitus ja järjestäminen klmelle vudelle Opintplkuvaihtehtja Opintjen hjaus Yrittäjyys Ammattisaamisen näyttöjen tteuttaminen ja arviinti Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Sähkö- ja autmaatialan perustutkinnn ammatilliset tutkinnn sat, ammattitaitvaatimukset ja saamisen arviinti Paklliset tutkinnn sat Sähkö- ja autmaatitekniikan perussaaminen, 45 sp Tasasähkötekniikka ja perusmittaukset Turvallinen työskentely sähkö- ja autmaatialalla Tietkneen käyttööntt ja peruskäyttö Sähköalan upp- ja pinta-asennusten perusteet Kiinteistöasennusten sujaus- ja ktelintilukat, kiinnitykset ja materiaalit Elektrnisen laitteen rakentaminen Vaihtsähkötekniikka Sähköalan keskeisten tietknehjelmien hallinta Sähkö- ja autmaatiasennukset, 30 sp Mttrikäytöt ja lgiikka-asennukset Tellisuuden hydrauliikka- ja pneumatiikka-asennukset Kiinteistöjen sisäjhtasennukset Tellisuuden asennukset, kknpantyöt ja pienknekrjaukset Sähkö- ja autmaatityöt Sähkö- ja energiatekniikka, 30 sp Valaistuksen ja sähkölämmityksen mititus ja asennukset Sähkön tutant ja siirt ja timiminen sähköalalla Jakkeskus- ja laiteasennukset, kiinteistöautmaati ja testaustyöt Kiinteistöjen sähköasennustyöt, pienjänniteverkstasennukset ja mittarinti Sähköasennustyöt Prsessiautmaati, 30 sp Prsessisaaminen ja kenttälaiteasennukset Prsessien mittaus-, säätö- ja käyttööntttyöt Tellisuuden hult- ja kunnssapittehtävät Autmaati- ja kunnssapittyöt Valinnaiset tutkinnn sat Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä

3 3 Yhteiset tutkinnn sat ammatillisessa peruskulutuksessa Viestintä- ja vurvaikutussaaminen Äidinkieli Kirjallinen viestintä (2 sp) Suullinen viestintä (2 sp) Media ja kulttuuri (1 sp) Tinen ktimainen kieli, rutsi Vieraat kielet, Englanti Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen, 9 sp Matematiikka Fysiikka ja kemia Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen, 8 sp Yhteiskuntataidt Työelämätaidt Yrittäjyys ja yritystiminta Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä

4 1 Sähkö- ja autmaatialan kuvaus ja arvperusta sekä Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkinnn tavitteet Ammattialan kuvaus Sähkö- ja autmaatitekniikkaa käyttäviä laitteita löytyy kaikkialta ympäriltämme sekä arkielämässä että työpaikilla. Alan työtehtävät vat mnipulisia, vaativia ja tekniikan kehittyessä myös jatkuvasti muuttuvia sähkön tuttamisen, siirrn, sähköistyksen, sähköasennusten krjauksen ja hulln sekä autmaatin ja kunnssapidn tehtäviä. Sähkö- ja autmaatialan ammattilainen asentaa ja hultaa kiinteistöjen ja laitsten sähkö- ja autmaatijärjestelmiä tai jakeluverkkja. Asiakaspalvelu n lennainen sa sähkö- ja autmaatiasentajan timenkuvaa. Sähkö- ja autmaatiala elää nyt muutsvaihetta, jssa kehittyvä teknlgia ja autmaati tuvat jatkuvasti ja entistä enemmän uusia, mnipulisempia laitteita kteihin arkielämää helpttamaan ja lumaan mukavuutta asumiseen ja samalla myös autmaati ja rbtiikka lisääntyvät tellisuudessa ja kaikkialla ympärillämme tekniikan sumien mahdllisuuksien ja kiristyvän kilpailun lumien kustannuspaineiden puristuksessa. Ammattialan arvperusta Sähkö- ja autmaatialan työskentely vaatii hulellisuutta ja vastuuntunta. Alan ammattilaisen n sisäistettävä sähköturvallisuus ja laatuajattelu, niin että asennukset ja laitteet timivat turvallisesti ja lutettavasti. Kska energian käytössä n aina kyseessä ympäristön ja ihmisen tulevaisuus, n sähkö- ja autmaatijärjestelmiä sekä -laitteita kkavan, asentavan ja hultavan työntekijän sattava valita ympäristöä säästäviä ratkaisuja työssään. Uudistuva ja mnipulinen teknlgia edellyttää sähkö- ja autmaatialan laajaalaiset ja hyvät perustiedt. Nämä tiedt ja taidt mudstavat phjan jatkuvaan ppimiseen ja kehityksen seuraamiseen. Perustutkinnn tavitteet Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkinnn surittaneella n mnipulinen ammattitait ja hänellä n valmiudet sen jatkuvaan kehittämiseen. Hän n lutettava, laatutietinen, ma-alitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen sekä timii työelämän pelisääntöjen mukaan. Hän saa sveltaa ppimiaan taitja ja tietja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä sana suurempia tehtäväkknaisuuksia ja pystyy ttamaan humin lähialjen ammattilaisten tehtävät massa työssään. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 1 (60)

5 1.1 Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkinnn mudstuminen, sähköasentaja, autmaatiasentaja 2. Ammatilliset tutkinnn sat, 135 sp Tutkinnn siin sisältyy saamisen hankkimista työssäppimisen kautta vähintään 30 sp 2.1 Paklliset tutkinnn sat 2.2 Valinnaiset tutkinnn sat Sähkö- ja autmaatialan perussaaminen Sähkö- ja autmaatiasennukset Sähkö- ja energiatekniikka Prsessiautmaati Yhteiset tutkinnn sat, 35 sp Paklliset Valinnaiset 3.1 Viestintä- ja vurvaikutussaaminen 11 Viestintä- ja vurvaikutussaaminen Äidinkieli 5 Äidinkieli Tinen ktimainen kieli, rutsi 1 Tinen ktimainen kieli, rutsi Vieraat kielet 2 Vieraat kielet Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen 9 Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen Matematiikka 3 Matematiikka Fysiikka ja kemia 2 Fysiikka ja kemia Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntämineminen 1 Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntä Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen 8 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen Yhteiskuntataidt 1 Yhteiskuntataidt Työelämätaidt 1 Työelämätaidt Yrittäjyys ja yritystiminta 1 Yrittäjyys ja yritystiminta Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet 2 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen Kulttuurien tuntemus Taide ja kulttuuri Etiikka Psyklgia Ympäristösaaminen jkin khdista Vapaasti valittavat tutkinnn sat, 10 sp 4.1 Tutkinnn sa ammattitaita syventävistä tai laajentavista tutkinnn sista 4.2 Paikallisesti tarjttava tutkinnn sa 4.3 Tutkinnn sa yhteisistä tutkinnn sista tai luki-pinnista 4.4 Tutkinnn sa jatk-pintvalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevista pinnista 4.5 Työkkemuksen kautta hankittuun saamiseen perustuva tutkinnn sa Ammatillisten tutkinnn sien valinnaiset sat Sähkö ja autmaatitekniikan perustutkinnssa piskelijan peruspintplku sisältää pinnt sekä sähköasentajan että autmaatiasentajan saamisalihin. Peruspintplussa pinnt rakentuvat sekä sähköasentajan että autmaatiasentajan saamisalan pakllisista tutkinnn sista. Mikäli piskelija haluaa tteuttaa erilaisen pintplun ja sisällyttää tutkintnsa muita valinnaisia tutkinnn sia, ne vivat tteutua henkilökhtaisen pintplun ja laajennetun työssäppimisen kautta ja työssäppimispaikassa jka tarjaa spivan ppimisympäristön Yhteisten tutkinnn sien valinnaiset sat Yhteisten tutkinnn sien valinnaiset tteutetaan vusittain vahvistettavan paikallisen tarjnnan mukaan. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 2 (60)

6 Vapaasti valittavat tutkinnn sat Tteutetaan piskelijan henkilökhtaisen pintplun mukaan yhteisten tutkinnn sien valinnaistarjnnasta, kulutuksen järjestäjän tarjlla levista pintpluista, työssäppimisen kautta tai muiden kulutuksen järjestäjien tarjnnasta Opintjen etenemisen ajitus ja järjestäminen klmelle vudelle Tutkinnssa edetään tutkinnn sittain ja pintjen tarjnta n suunniteltu klmelle vudelle. Tutkinnn sa pitaan työelämän timintakknaisuuksina, pienemmissä sissa työprsessin mukaan edeten. Suunnitellusta järjestyksestä ja tteutuksesta vidaan piketa piskelijan henkilökhtaisen piskelusuunnitelman mukaisesti. Tutkinnn sat n kirjattu seuraavissa taulukissa tutkinnn perusteiden mukaisesti numeriden erikseen vusittain alittaville ryhmille SÄHXXA ja SÄHXXB (esim. SÄH15A). Tauluksta näkyy myös ammattisaamisen näyttöjen ja työssäppimisen suunniteltu ajitus. Sähkö- ja autmaatialan perustutkinnssa työssäppimalla hankitaan saamista vähintään 30 sp edellyttämä määrä. Työssäppiminen sijittuu tiselle ja klmannelle piskeluvudelle tai piskelijalle tehdyn, henkilökhtaisen suunnitelman mukaisesti. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 3 (60)

7 Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkint SÄHXXA 2.1 Paklliset tutkinnn sat, 135 sp vusi 2. vusi 3. vusi Sähkö- ja autmaatitekniikan perussaaminen Sähkö- ja autmaatiasennukset Sähkö- ja energiatekniikka Prsessiautmaati Yhteiset tutkinnn sat, 35 sp Viestintä- ja vurvaikutussaaminen Äidinkieli Tinen ktimainen kieli, rutsi Vieraat kielet Matemaattis-lunnntieteellinen 11 saaminen Matematiikka Fysiikka ja kemia Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen 2 hyödyntäminen 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä 8 tarvittava saaminen Yhteiskuntataidt Työelämätaidt Yrittäjyys ja yritystiminta Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja 5 terveystiet 3.4 Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen Kulttuurien tuntemus Taide ja kulttuuri Etiikka Psyklgia Ympäristösaaminen jkin khdista 7 4. Vapaasti valittavat tutkinnn sat 10 Taulukk kuvaa vusittain alittavan ryhmän SÄHXXA pintjen sijittumista. Yhteisten tutkinnn sien sijittelussa vidaan perustelluista syistä piketa suunnitellusta. Tutkinnn sien sijittuminen Työssäppiminen Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 4 (60)

8 Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkint SÄHXXB 2.1 Paklliset tutkinnn sat, 135 sp vusi 2. vusi 3. vusi Sähkö- ja autmaatitekniikan perussaaminen Sähkö- ja autmaatiasennukset Sähkö- ja energiatekniikka Prsessiautmaati Yhteiset tutkinnn sat, 35 sp Viestintä- ja vurvaikutussaaminen Äidinkieli Tinen ktimainen kieli, rutsi Vieraat kielet Matemaattis-lunnntieteellinen 11 saaminen Matematiikka Fysiikka ja kemia Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen 2 hyödyntäminen 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä 8 tarvittava saaminen Yhteiskuntataidt Työelämätaidt Yrittäjyys ja yritystiminta Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja 5 terveystiet 3.4 Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen Kulttuurien tuntemus Taide ja kulttuuri Etiikka Psyklgia Ympäristösaaminen jkin khdista 7 4. Vapaasti valittavat tutkinnn sat 10 Taulukk kuvaa vusittain alittavan ryhmän SÄHXXB pintjen sijittumista. Yhteisten tutkinnn sien sijittelussa vidaan perustelluista syistä piketa suunnitellusta. Tutkinnn sien sijittuminen Työssäppiminen Opintplkuvaihtehtja Tutkinnn sittain etenevässä pintjen tarjnnassa piskelijan henkilökhtainen pintplku vi mudstua useasta erilaisesta vaihtehdsta. Opiskeluaika riippuu saamisen hankkimiseen kuluvasta ajasta. Sitä vidaan justavittaa tai npeuttaa henkilökhtaisilla valinnilla, henkilökhtaisesti mititetun tai ajitetun työssäppimisen kautta tai hankkimalla esimerkiksi samanaikaisesti useamman tutkinnn san saamista. Sähkö- ja autmaatialalla lukin surittaminen ammatillisten pintjen rinnalla n mahdllista. Jka vusi alittaa rinnakkain kaksi ryhmää, jista A-ryhmään sijitetaan kaikki lukin surittavat piskelijat ja lukujärjestyksessä humiidaan lukin surittaminen svitulla tavalla. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 5 (60)

9 Osa piskelijista vi suuntautua huippusaajaplulle, jssa heidät valmennetaan ammattitaidn kilpailutimintaan. Valmennuksen ja kilpailutiminnan yhteydessä he vivat antaa ammattisaamisen näytön ja sittaa saamisensa eri tutkinnn sissa tai timintakknaisuuksissa. Yksilöllisellä pintplulla piskelija valitsee valinnaisista yhteisistä pinnista esimerkiksi kulttuuriin tai yrittäjyyteen liittyviä pintja. Yksilöllisellä pintplulla piskelu vi tapahtua mahdllisuuksien mukaan myös laajempien kknaisuuksien avulla asiakastöinä, suunniteltuina tilaustöinä tai tutanttöinä, jllin piskelu vi tapahtua esimerkiksi yritysmäisesti työskennellen ja krkeita laatukriteerejä nudattaen Opintjen hjaus Opint-hjauksen yhteiset linjaukset n kirjattu Luksian petussuunnitelman yhteiseen saan. Opint-hjaus n piskelijan kk pintjen ajan kestävä prsessi, jssa piskelija saa pettajilta, ammatillisilta hjaajilta, erikisammattihenkilöiltä, pint-hjaajilta ja muilta piskelijahulln timijilta tarvitsemaansa tukea, hjausta ja kannustusta pintjensa eri vaiheissa. Opint-hjauksen eri sa-alueita vat kasvatuksellinen hjaus, ppimisen ja piskelun hjaus sekä urahjaus. Oppimisen ja piskelun hjauksen sekä urahjauksen kannalta keskeinen väline n piskelijan henkilökhtainen piskelusuunnitelma eli HOPS. Opiskelijan kanssa käydään HOPS keskustelu vähintään kaksi kertaa vudessa ja keskustelussa svitut asiat kirjataan HOPS lmakkeelle. Opint-hjauksen suunnittelun hjeena timivat Luksian intranetistä löytyvä Opinthjaussuunnitelma ja Ryhmänhjaajan käsikirja. Opint-hjauksen käytännön tteutus kuuluu kk ppilaitksen henkilökunnalle. Jkaisen Luksialaisen tehtävä n hjata piskelijaa esim. puuttumalla epäasialliseen käyttäytymiseen ja muihin järjestyssääntörikkmuksiin. Opettajat seuraavat alittavien piskelijiden piskelumtivaatita sekä tietjen ja taitjen kehittymistä ensimmäisen vuden aikana ja hjaavat keskustellen halukkaita piskelijita kilpailutiminnan valmennuksen piiriin Yrittäjyys Opetusministeriö n linjannut yrittäjyyden suuntaviivat kulutuksessa. Yrittäjyyskasvatus n sa elinikäistä ppimista, jssa ihmisen kulutus- ja ppimisplkujen eri vaiheissa yrittäjyyteen liittyvät valmiudet kehittyvät. Omaehtinen yrittäjyys tarkittaa henkilökhtaisia minaisuuksia ja asennetta, jlla ammattilainen suhtautuu työhönsä. Se ilmenee mm. ma-alitteisuutena, tunnllisuutena, kekseliäisyytenä, rhkeutena ja luvuutena työssä. Omaehtinen yrittäjyys sisältyy elinikäisen ppimisen avaintaitjen arviintikriteereihin. Sisäinen yrittäjyys ilmenee tapana timia ja työskennellä työyhteisössä. Sisäisen yrittäjyyden esimerkkeinä pidetään yrityksen ja yhteisön menestymistä edistävien mahdllisuuksien havaitsemista ja niihin tarttumista. Sisäinen yrittäjyys sisältyy kaikkien ammatillisten tutkinnnsien ammattitaitvaatimuksiin ja arviintikriteereihin. Ulkinen yrittäjyys eli yrittäjänä timiminen sisältyy yhteisten tutkinnn sien saalueisiin ja piskelijalla n mahdllisuus laajentaa ja syventää saamistaan valinnaisilla yrittäjyys pinnilla. Luksiassa piskelijan n mahdllista valita myös ammatillisiin valinnaisiin pintihinsa 15 saamispisteen laajuiset yrittäjyys -pinnt. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 6 (60)

10 Ammattisaamisen näyttöjen tteuttaminen ja arviinti Suunnitelmat ammattisaamisen näyttöjen tteuttamisesta ja arviinnista n tämän petussuunnitelman liitteenä. (Liite 1) Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opiskelijalla n ikeus saada sähkö- ja autmaatialan perustutkinnn perusteiden ammattitaitvaatimuksia ja saamistavitteita vastaavaa saamistaan tunnistettua ja tunnustettua. Ennen tutkinnn pintjen alkamista, ennen tutkinnnsan pintja tai tutkinnn surittamisen aikana selvitetään, millaista saamista piskelija n hankkinut aiemmilla pinnillaan tai tehdyllä työllä. Aiemmin hankittua saamista verrataan perustutkinnn perusteiden ammattitaitvaatimuksiin tai yhteisten tutkinnn sien saamistavitteisiin. Opintjen alitusvaiheessa piskelijan aiempi saaminen kartitetaan Tullaan tutuksi -haastattelulla ja lähtötasn kartituksella (testit). Näiden tietjen phjalta laaditaan piskelijan henkilökhtainen piskelusuunnitelma (HOPS) siten kuin ryhmänhjaajan käsikirjassa n hjeistettu. HOPS päivitetään vähintään kaksi kertaa vudessa käytävien HOPS -keskusteluiden phjalta. Tämän lisäksi ennen uuden tutkinnn san tai yhteisten tutkinnn sien sa-alueen pintjen alittamista pettaja selvittää nk piskelijalla aiemmin hankittua tutkinnnsan tai sen sa-alueen saamista. Tämän perusteella piskelija hjataan hakemaan saamisen tunnustamista, js hänellä n selvitys saamisestaan (esim. tutkinttdistus, työtdistus tms.). Js piskelijalla ei le riittävää selvitystä saamisestaan, vidaan hänen työskentelyään havainnida, häntä vidaan haastatella, vidaan järjestää harkittu mahdllisuus ammattisaamisen näyttöön tai mahdllisuus sittaa saamisensa muilla tavilla. 2 Sähkö- ja autmaatialan perustutkinnn ammatilliset tutkinnn sat, ammattitaitvaatimukset ja saamisen arviinti 2.1 Paklliset tutkinnn sat Sähkö- ja autmaatitekniikan perussaaminen, 45 sp Ammattitaitvaatimukset Opiskelija tai tutkinnn surittaja saa tehdä työpaikkahakemuksen ja laatia harjitustöihin tai laitteiden ja järjestelmien käytön pastukseen tarvittavia kirjallisia selvityksiä kuvineen ja taulukineen saa hyödyntää valmishjelmia työsurituksiensa raprtintiin, sähkötarvikelistjen laatimiseen ja sähköpiirustusten täydentämiseen tai muuttamiseen saa käyttää tietknetta viestintävälineenä ja apuna tiedn hankinnassa. saa ttaa humin tietturvaan liittyvät asiat käyttäessään tietverkkja. tuntee sähköiset perussuureet ja niiden fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin laki ja Kirchhffin lait. saa virtjen ja jännitteiden mittaukset vastusten sarja-, rinnan- ja sekakytkennöistä saa perussuureisiin liittyvät laskutehtävät ja saa rakentaa laskutehtävien mukaiset kytkennät ja saa käsitellä suureita fysiikkaan liittyvinä ilmiöinä. saa perusmittauksia tehdessään käyttää ikein yleismittaria, pihtivirtamittaria ja jännitteenketinta saa käyttää virran ja jännitteen mittaamiseen skillskppia tasa- ja vaihtsähköpiireistä Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 7 (60)

11 saa mittaamalla tdeta erilaisten kmpnenttien kuten vastuksen, kelan, kndensaattrin, didin ja sähköparin vaikutuksen tasa- ja vaihtsähköpiirin timintaan saa esittää magnetismin suuden sähkölaitteiden, kuten generaattrin, mttrin, releen ja muuntajan timintaan saa laatia peruskytkentöihin liittyviä virtapiirikaaviita käyttäen standardien mukaista esitystapaa. saa määrittää jännitteen, virran ja vaihesiirtkulman mittaustulksiin perustuen 1- ja 3-vaiheisten piirien ttaman sähkötehn tuntee elektrniikan analgisten ja digitaalisten peruskmpnenttien minaisuudet sekä niistä mudstuvat peruskytkennät. Osattavia analgisia peruskytkentöjä vat puli- ja kkaalttasasuuntaus, jänniteregulaattri ja transistrin käyttö kytkimenä. Digitaalisiin peruskmpnentteihin liittyen tulee sata prttipiirien ja kiikkujen käyttö. saa peruskytkentöjen mekaanisen rakentamisen ja saa liittää ja irrttaa juttamalla kmpnentteja piirilevyyn ja jhtimia liittimiin ttaen humin ESD -sujauksen (electr static discharge). saa mitata analgisiin ja digitaalisiin peruskytkentöihin liittyvien signaaleja nrmaaleilla mittalaitteilla sekä saa arviida saamiaan mittaustulksia. saa selvittää valmiiden piirikaaviiden avulla kytkentöjen timintaa. saa valita työkalunsa käyttötarkituksen mukaan ja käyttää niitä ikein. saa hultaa käyttämänsä käsityökalut ja pitää ne käyttökunnssa. saa käyttää työkaluja vahingittamatta niitä, käsiteltävää khdetta, itseään tai muita. saa valita tarkituksenmukaiset tarvikkeet ja työkalut kiinnittäessään laitteita erilaisille pinnille. saa valmistaa puusta, metalleista tai muveista yksinkertaisia suja- ja kiinnitystarvikkeita. saa valita ja käyttää työssään tarkituksenmukaisia raaka-aineita, työstää niitä ja nudattaa niiden käsittelyhjeita. saa liittää teräskappaleita tisiinsa hitsaamalla tai ruuviliitksilla käyttäen ikein kne- ja levyruuveja sekä karaniittejä. saa liittää puukappaleita tisiinsa naula- ja ruuviliitksilla tai liimaamalla. saa valita kiinnitystavan kiinnitettävän kalusteen ja kiinnityskhteen minaisuuksien mukaan siten, että kiinnityksestä tulee lutettava. saa tulkita kneenpiirustuksia, kuten valmistus- ja kknpanpiirustukset saa piirtää käsin ja tietkneella jtain suunnitteluhjelmista hyödyntäen yksinkertaisesta kappaleesta tarpeelliset kuvannt mitituksineen ja mittakaavineen. saa mitata ja mitittaa sekä valita spivimman mittaustyökalun kullinkin tarvitsemaansa khteeseen surittaa hyväksytysti Sumen Pelastusalan keskusjärjestön perusteiden vaatimusten mukaisen tulityökurssin. surittaa hyväksytysti Työturvallisuus keskuksen perusteiden vaatimusten mukaisen työturvallisuuskurssin. surittaa hyväksytysti sähköalan ammattihenkilöille tarkitetun Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 vaatimusten mukaisen ensiapukulutuksen. surittaa hyväksytysti SFS 6002 sähkötyöturvallisuusstandardin määrittämän yleisen sähkötyöturvallisuutta kskevan kulutuksen piskelija tuntee sähköturvallisuuteen liittyvien säädösten (Sähköturvallisuuslaki, sähköturvallisuusasetus, ministeriöiden päätökset ja asetukset), sähköturvallisuusviranmaisen (Tukes) hjeet sekä sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 vaatimukset tuntee alan keskeiset tietlähteet ja saa etsiä niistä työhön liittyviä vaatimuksia annettujen khdetietjen avulla saa käyttää henkilökrttia YSE 98 mukaisesti saa käyttää asianmukaista työvaatetusta, jsta ei aiheudu työssä vaaraa saa tehdä ryhmäjhttasn sähköasennustöitä, kuten perusvalaistuskytkennät ja saa tehdä jännitteettömänä tehtävät käyttööntttarkastukset tekemiinsä asennuk- Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 8 (60)

12 siin sekä dkumentida ne. Tehdessään asennuksia piskelija saa valita käyttötarkitukseen spivia kalusteita, kaapeleita, kiinnitystarvikkeita ja liittimiä saa tarvikkeiden valintja tehdessään timia ympäristötietisesti, materiaali- ja energiatehkkaasti saa tarvikelistja tehdessään hyödyntää tietlähteitä kuten SSTL:n sähkötarvikenumerita ja nimikkeitä sekä käyttää näitä nimikkeitä keskustellessaan alan ammattihenkilön kanssa saa sähköalan asennustöissä kiinnittää erilaisia kmpnentteja rakennusalan materiaaleihin (kuten puu, tiili, betni ja rakennuslevyt) tuntee sähköalalla käytettävät jhttiet ja saa asentaa niihin kaapelit ja sähkökalusteet. saa valita spivat sähköasennusmateriaalit erilaisiin tilihin laitteissa levien merkintöjen perusteella ttaen humin tilan sähkölaitteille asettamat vaatimukset esim. sähkölaitteiden ktelintilukat saa tehdä tarvittavat mittaukset ja aistinvaraiset tarkastukset esim. ktelinnin ja kaapeleiden kiinnitysten salta sähkölaitteiden krjausten yhteydessä saa tulkita ja piirtää sähköalan piirustuksia kuten asennuspiirustuksia ja keskuskuvien pääkaaviita saa tulkita sähköalalla tarvittavia rakennusalan piirustuksia. saa selvittää, mistä asennustyössä tarvittavat tarvikkeet vidaan hankkia Osaamisen arviinti Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen esimerkkejä Opiskelijan aiempien pintjen tai työkkemuksen kautta hankitut; vimassalevat EA1-, työturvallisuus-, sähkötyöturvallisuus- ja tulityöturvallisuuspinnt. Esimerkiksi Tiet- ja tietliikennetekniikan perustutkinnn Elektrniikan ja ICT:n perustehtävät 45 sp krvaa Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkinnn Sähkö- ja autmaatitekniikan perussaaminen 45 sp tutkinnn san. Tutkinnn san saamistavitteita esitellessään pettaja selvittää nk tutkinnn san piskelua alittavilla vaadittavaa saamista j hankittuna ja timii saamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta Luksiassa svittujen käytänteiden mukaisesti. Tutkinnn san timintakknaisuudet Tasasähkötekniikka ja perusmittaukset 5 sp Turvallinen työskentely sähkö- ja autmaatialalla 4 sp Tietkneen käyttööntt ja peruskäyttö 5 sp Sähköalan pinta- ja uppasennusten perusteet 7 sp Kiinteistöasennusten sujaus- ja ktelintilukat, kiinnitykset ja materiaalit 7 sp Elektrnisen laitteen rakentaminen 7 sp Vaihtsähkötekniikka 4 sp Sähköalan keskeisten tietknehjelmien hallinta 6 sp Tutkinnn san timintakknaisuuksille yhteiset ppimistavitteet Opiskelija ppii nudattamaan työstä annettuja turvallisuushjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen eikä muille sekä käyttämään turvallisesti ja ikein hjeiden mukaisia sujaimia, työvälineitä ja asennuksissa käytettäviä erikistyökaluja ja työmenetelmiä. Hän ppii nudattamaan työaikja ja käyttäytymään asiallisesti sekä tekemään annetut tehtävät lppuun tai ilmittamaan ja selvittämään, miksi työ n jäänyt kesken. Opiskelija ppii myös hultamaan työvälineitään ja käyttämään tarvikkeita ja materiaaleja niiden minaisuuksien edellyttämällä tavalla. Opiskelijalle pyritään järjestämään pintjen aikana vähintään yksi käynti sähköalan messuilla, näyttelyssä, taitajakisissa tai muussa vastaa- Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 9 (60)

13 vassa tilaisuudessa, jssa hän vi vahvistaa ammatti-identiteettiään ja elinikäisen ppimisen avaintaitjaan. Tutkinnn saan integrituvat yhteiset tutkinnn sat Tähän tutkinnn saan integrituu ppimistavitteita yhteisten tutkinnn sien saalueista: viestintä- ja vurvaikutussaaminen, matemaattis-lunnntieteellinen saaminen ja yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen Tasasähkötekniikka ja perusmittaukset Tässä timintakknaisuudessa piskelija ppii tuntemaan sähköiset perussuureet ja niiden fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet kuten Ohmin laki ja Kirchffin virtalait. Hän ppii mittaamaan yleismittarilla jännitteen ja virran vastusten sarja-, rinnan- ja sekakytkennöistä ja tekemään sähköalan laskutehtäviä ja rakentamaan tehtävien mukaisia kytkentöjä. Hän ppii käyttämään pihtivirtamittaria ja jännitteenketinta ja laatimaan peruskytkentöihin liittyviä virtapiirikaaviita käyttäen standardien mukaista esitystapaa. Hän ppii tuntemaan mm. sulakkeiden mitituksen ja värikdit. Opiskelija kehittää samalla ammatti-identiteettiään ja yhteistyökykyä tekemällä tehtäviä ryhmässä tai parin kanssa. Keskeinen sisältö Jännitteiden ja virtjen mittaus yleismittarilla Sulakkeiden mititus ja värimerkinnät Sähköiset perussuureet ja niillä tehtävät laskutehtävät Oppimisen hjaus ja arviinti Oppimisen hjaus n kannustavaa, ppimista tukevaa keskustelua ja palautteen antamista ja se perustuu pettajan jatkuvaan havainnintiin ja piskelijan itsearviintiin suhteessa asetettuihin tavitteisiin. Opettaja humii piskelijiden yksilölliset ppimisprsessit ja hjaa piskelijita heidän tarpeidensa mukaisesti. Mikäli ppiminen ei etene suunnitellusti arviinnin ja hjauksen perusteella, tehdään tarvittavat muutkset petukseen ja hjaukseen ja svitut asiat kirjataan piskelijahallintajärjestelmään. Oppimista arviidaan yhdessä piskelijan kanssa kk ppimisprsessin ajan vertaamalla pittuja asiita tutkinnnsan timintakknaisuuden ppimistavitteisiin ja niihin liittyviin saamisen arviinnin kriteereihin. Arviintiin sallistuvat sekä piskelija että kaikki petusta antaneet pettajat ja arviintimenetelminä käytetään arviintikeskustelua sekä suullista että kirjallista palautetta. Oppimisen arviinti dkumentidaan piskelijahallintajärjestelmään merkinnällä S. Oppimisympäristöinä timivat lukka, työsali ja tiet- ja viestintätekniikan laitteilla ja svelluksilla piskelukäyttöön varustettu tila pettajan tuntisuunnittelun mukaisesti. Oppimismenetelminä käytetään lukassa pienten asiakknaisuuksien piskelua kerrallaan keskustellen pettajan hjauksessa ja niihin liittyvien laskutehtävien harjittelua ensin yhdessä ja sitten piskelijiden itsenäisenä työskentelynä. Tällöin pettaja kiertää lukassa ja neuv tarvittaessa. Lpuksi ratkaisut tehdään aina yhdessä taululle keskustellen niistä. Opiskeltuja asiita myös rakennetaan ja niihin liittyviä mittauksia harjitellaan käytännössä työsalissa ja mahdllisesti tiet- ja viestintätekniikan laitteilla ja s- Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 10 (60)

14 velluksilla piskelu- ja petuskäyttöön varustetussa tilassa hyödyntäen verkkmateriaalia ja simulaatiita. Oppimismateriaalina käytetään jk vusittain vahvistettavaa sähkötekniikan ppimateriaalia tai muuta pettajan määrittelemää sähköalan materiaalia sekä verkkympäristöä. Osaamisen arviinti Osaamista arviidaan pääsin tutkinnn san lppuvaiheessa, ammattisaamisen sanäytöillä Turvallinen työskentely sähkö- ja autmaatialalla Tässä timintakknaisuudessa piskelija ppii timimaan turvallisesti sähkö- ja autmaatialalla ja hän surittaa hyväksytysti Sumen Pelastusalan keskusjärjestön perusteiden vaatimusten mukaisen tulityökurssin, Työturvallisuuskeskuksen perusteiden vaatimusten mukaisen työturvallisuuskurssin, sähköalan ammattihenkilöille tarkitetun Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 vaatimusten mukaisen ensiapukulutuksen (esimerkiksi EA1) ja SFS 6002 sähkötyöturvallisuusstandardin määrittämän yleisen sähkötyöturvallisuutta kskevan kulutuksen. Opiskelija ppii tuntemaan sähköturvallisuuteen liittyvien säädösten (Sähköturvallisuuslaki, sähköturvallisuusasetus, ministeriöiden päätökset ja asetukset), sähköturvallisuusviranmaisen (Tukes) hjeet sekä sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 vaatimukset. Hän ppii tuntemaan myös alan keskeiset tietlähteet ja ppii etsimään niistä työhön liittyviä vaatimuksia annettujen khdetietjen avulla ja käyttämään henkilökrttia rakennusurakan yleisten spimusehtjen (YSE 98) mukaisesti sekä käyttämään asianmukaista työvaatetusta, jsta ei aiheudu työssä vaaraa. Keskeinen sisältö Työelämän turvallisuuskulutusten surittaminen Henkilökrtin ja työvaatetuksen asianmukainen käyttö Oppimisen hjaus ja arviinti Oppimisen hjaus n kannustavaa, ppimista tukevaa keskustelua ja palautteen antamista ja se perustuu pettajan jatkuvaan havainnintiin ja piskelijan itsearviintiin suhteessa asetettuihin tavitteisiin. Opettaja humii piskelijiden yksilölliset ppimisprsessit ja hjaa piskelijita heidän tarpeidensa mukaisesti. Mikäli ppiminen ei etene suunnitellusti arviinnin ja hjauksen perusteella, tehdään tarvittavat muutkset petukseen ja hjaukseen ja svitut asiat kirjataan piskelijahallintajärjestelmään. Oppimista arviidaan yhdessä piskelijan kanssa kk ppimisprsessin ajan vertaamalla pittuja asiita tutkinnnsan timintakknaisuuden ppimistavitteisiin ja niihin liittyviin saamisen arviinnin kriteereihin. Arviintiin sallistuvat sekä piskelija että kaikki petusta antaneet pettajat ja arviintimenetelminä käytetään arviintikeskustelua sekä suullista että kirjallista palautetta. Oppimisen arviinti dkumentidaan piskelijahallintajärjestelmään merkinnällä S ja sen saamiseksi täytyy kaikki vaatimusten mukaiset turvallisuuteen liittyvät kulutukset lla suritettu hyväksytysti. Oppimisympäristö Oppimisympäristönä timivat lukka, työsali, tiet- ja viestintätekniikan laitteilla ja svelluksilla piskelukäyttöön varustettu tila sekä ulktila pettajan tuntisuunnittelun mukai- Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 11 (60)

15 sesti. Mahdllisuuksien mukaan tutustuminen tdellisiin työympäristöihin tellisuudessa ja sähköverkkjen rakentamisympäristöissä. Opettajana timii kullakin kurssilla (työturvallisuus-, sähkötyöturvallisuus- ja tulityökurssi) auktrisitu kurssinjhtaja. Kurssinjhtajan hjauksessa piskellaan hyväksytyn kurssihjeen mukaisesti turvallisuusasiita säädösten, esimerkkien ja harjitteiden avulla. Vierailut sähköalan työympäristöissä. Oppimismateriaalina n kunkin kurssin hyväksytty ppimateriaali, jnka vahvistaa a. tah. Tarvittaessa vi lla lisämateriaalia Tietkneen käyttööntt ja peruskäyttö Tässä timintakknaisuudessa piskelija ppii tekemään tietkneen käyttöönttn tarvittavat timenpiteet ja hallitsemaan tietkneen peruskäytön. Hän ppii laatimaan työpaikkahakemuksen ja työtehtäviin liittyviä listja, raprtteja, laskelmia ja selvityksiä kuvineen ja taulukineen. Hän ppii hyödyntämään valmishjelmia raprtintiin ja käyttämään tietknetta viestintävälineenä ja apuna tiedn hankinnassa. Keskeinen sisältö Työselstusten ja raprttien laatiminen kuvineen ja taulukineen Tietverkkjen tietturva Viestiminen tietkneen avulla Oppimisen hjaus ja arviinti Oppimisen hjaus n kannustavaa, ppimista tukevaa keskustelua ja palautteen antamista ja se perustuu pettajan jatkuvaan havainnintiin ja piskelijan itsearviintiin suhteessa asetettuihin tavitteisiin. Opettaja humii piskelijiden yksilölliset ppimisprsessit ja hjaa piskelijita heidän tarpeidensa mukaisesti. Mikäli ppiminen ei etene suunnitellusti arviinnin ja hjauksen perusteella, tehdään tarvittavat muutkset petukseen ja hjaukseen ja svitut asiat kirjataan piskelijahallintajärjestelmään. Oppimista arviidaan yhdessä piskelijan kanssa kk ppimisprsessin ajan vertaamalla pittuja asiita tutkinnnsan timintakknaisuuden ppimistavitteisiin ja niihin liittyviin saamisen arviinnin kriteereihin. Arviintiin sallistuvat sekä piskelija että kaikki petusta antaneet pettajat ja arviintimenetelminä käytetään arviintikeskustelua sekä suullista että kirjallista palautetta. Oppimisen arviinti dkumentidaan piskelijahallintajärjestelmään merkinnällä S. Oppimisympäristönä timii tiet- ja viestintätekniikan laitteilla ja svelluksilla piskelukäyttöön varustettu tila. Oppimismenetelminä timivat itsenäiset ja pettajan hjauksessa tapahtuvat harjitteet. Ajantasaiset valmishjelmat ja pettajan vusittain vahvistama muu materiaali. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 12 (60)

16 Osaamisen arviinti Osaamista arviidaan pääsin tutkinnn san lppuvaiheessa, ammattisaamisen sanäytöillä Sähköalan upp- ja pinta-asennusten perusteet Tässä timintakknaisuudessa piskelija ppii tuntemaan, käyttämään ja hultamaan sähköalan käsityökaluja ja tekemään ryhmätasn pinta- ja uppasennustöitä kuten perusvalaistuskytkennät. Hän ppii valitsemaan käyttötarkitukseen spivat kaapelit, kalusteet ja kiinnitystarvikkeet ja saa valintja tehdessään timia ympäristötietisesti ja materiaali- ja energiatehkkaasti. Hän ppii tekemään käyttööntttarkastuksen tekemiinsä asennuksiin ja selstamaan tekemäänsä työtä sekä sumeksi että englanniksi. Keskeinen sisältö Perusvalaistuskytkennät Upp- ja pinta-asennusten työkäytännöt Tarvikkeiden tuntemus Jännitteettömät käyttööntttarkastukset Oppimisen hjaus ja arviinti Oppimisen hjaus n kannustavaa, ppimista tukevaa keskustelua ja palautteen antamista ja se perustuu pettajan jatkuvaan havainnintiin ja piskelijan itsearviintiin suhteessa asetettuihin tavitteisiin. Opettaja humii piskelijiden yksilölliset ppimisprsessit ja hjaa piskelijita heidän tarpeidensa mukaisesti. Mikäli ppiminen ei etene suunnitellusti arviinnin ja hjauksen perusteella, tehdään tarvittavat muutkset petukseen ja hjaukseen ja svitut asiat kirjataan piskelijahallintajärjestelmään. Oppimista arviidaan yhdessä piskelijan kanssa kk ppimisprsessin ajan vertaamalla pittuja asiita tutkinnnsan timintakknaisuuden ppimistavitteisiin ja niihin liittyviin saamisen arviinnin kriteereihin. Arviintiin sallistuvat sekä piskelija että kaikki petusta antaneet pettajat ja arviintimenetelminä käytetään arviintikeskustelua sekä suullista että kirjallista palautetta. Oppimisen arviinti dkumentidaan piskelijahallintajärjestelmään merkinnällä S. Oppimisympäristöinä vat lukka ja työsali. Oppimismenetelminä käytetään työhön jhdattavaa keskustelevaa teriatuntia, jta seuraa hjeiden ja suunnitelmien mukaisesti tehtävät asennustyöt pettajan hjauksessa. Tehdyt työt pitaan mittaamalla varmistamaan timiviksi. Oppimismateriaalina käytetään vusittain vahvistettavaa sähköasennustekniikan ppikirjaa ja siihen liittyvää harjituskirjaa ja pettajan määrittelemää muuta materiaalia. Osaamisen arviinti Osaamista arviidaan pääsin tutkinnn san lppuvaiheessa ammattisaamisen sanäytöillä. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 13 (60)

17 Kiinteistöasennusten sujaus- ja ktelintilukat, kiinnitykset ja materiaalit Tässä timintakknaisuudessa piskelija ppii kiinnittämään erilaisia sähköalan kmpnentteja erilaisiin rakennusmateriaaleihin ja valitsemaan spivat sähköasennusmateriaalit erilaisiin tilihin laitteissa levien merkintöjen perusteella ttaen humin mm. sähkölaitteiden vaatimat ktelintilukat. Hän ppii käyttämään sähkötarvikkeiden nimikkeitä ja tuntemaan sähköalalla käytettävät jhttiet ja ppii asentamaan niihin kaapelit ja sähkökalusteet. Hän ppii myös valitsemaan ja työstämään tarkituksenmukaisia raaka-aineita ja liittämään teräskappaleita tisiinsa hitsaamalla tai ruuviliitksilla käyttäen ikein kne- ja levyruuveja sekä karaniittejä. Hän ppii liittämään tisiinsa puukappaleita naula- tai ruuviliitksilla tai liimaamalla. Hän ppii myös valitsemaan kiinnitystavan siten, että kiinnityksestä tulee lutettava. Keskeinen sisältö Käsityökalujen käyttö ja hult Eri tiljen vaatimat ktelintilukat Kiinnitykset erilaisiin materiaaleihin Hitsaus, ruuvi- ja naulaliitkset sähkölaitteiden sujauslukat Oppimisen hjaus ja arviinti Oppimisen hjaus n kannustavaa, ppimista tukevaa keskustelua ja palautteen antamista ja se perustuu pettajan jatkuvaan havainnintiin ja piskelijan itsearviintiin suhteessa asetettuihin tavitteisiin. Opettaja humii piskelijiden yksilölliset ppimisprsessit ja hjaa piskelijita heidän tarpeidensa mukaisesti. Mikäli ppiminen ei etene suunnitellusti arviinnin ja hjauksen perusteella, tehdään tarvittavat muutkset petukseen ja hjaukseen ja svitut asiat kirjataan piskelijahallintajärjestelmään. Oppimista arviidaan yhdessä piskelijan kanssa kk ppimisprsessin ajan vertaamalla pittuja asiita tutkinnnsan timintakknaisuuden ppimistavitteisiin ja niihin liittyviin saamisen arviinnin kriteereihin. Arviintiin sallistuvat sekä piskelija että kaikki petusta antaneet pettajat ja arviintimenetelminä käytetään arviintikeskustelua sekä suullista että kirjallista palautetta. Oppimisen arviinti dkumentidaan piskelijahallintajärjestelmään merkinnällä S. Oppimisympäristöinä vat lukka, työsali sekä metallitöihin sveltuvat tilat. Oppimismenetelminä käytetään keskustelevaa ja havainnllistavaa teriapetusta sekä pettajan hjauksessa tapahtuvaa työskentelyä hjeiden mukaisesti. Oppimismateriaalina sähkötyökalujen käyttöhjeet ja muu pettajan valitsema materiaali. Osaamisen arviinti Osaamista arviidaan pääsin tutkinnn san lppuvaiheessa ammattisaamisen sanäytöillä. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 14 (60)

18 Elektrnisen laitteen rakentaminen Tässä timintakknaisuudessa piskelija ppii tuntemaan elektrniikan analgisten ja digitaalisten kmpnenttien minaisuudet sekä niistä mudstuvat peruskytkennät kuten puliaalt- ja kkaalttasasuuntaus, jänniteregulaattri ja transistrin käyttö kytkimenä sekä prttipiirien ja kiikkujen käyttö. Hän ppii peruskytkentöjen mekaanisen rakentamisen ja kmpnenttien liittämisen juttamalla piirilevyyn ja siitä irrttamisen. Hän ppii tulkitsemaan piirikaaviiden avulla kytkentöjen timintaa ja ymmärtää mikrkntrllerien käytön elektrniikassa. Hän ppii myös skillskpin käytön vaiht- ja tasasähköpiirien mittaamisessa. Keskeinen sisältö Elektrniikan kmpnentit ja niiden kytkennät Prttipiirit, kiikut ja digitaalitekniikan kytkennät Kmpnenttien juttaminen piirilevyille ja niiden irrtus Puliaalt- ja kkaalttasasuuntauskytkentöjen rakentaminen Oskillskpin käyttö Oppimisen hjaus ja arviinti Oppimisen hjaus n kannustavaa, ppimista tukevaa keskustelua ja palautteen antamista ja se perustuu pettajan jatkuvaan havainnintiin ja piskelijan itsearviintiin suhteessa asetettuihin tavitteisiin. Opettaja humii piskelijiden yksilölliset ppimisprsessit ja hjaa piskelijita heidän tarpeidensa mukaisesti. Mikäli ppiminen ei etene suunnitellusti arviinnin ja hjauksen perusteella, tehdään tarvittavat muutkset petukseen ja hjaukseen ja svitut asiat kirjataan piskelijahallintajärjestelmään. Oppimista arviidaan yhdessä piskelijan kanssa kk ppimisprsessin ajan vertaamalla pittuja asiita tutkinnnsan timintakknaisuuden ppimistavitteisiin ja niihin liittyviin saamisen arviinnin kriteereihin. Arviintiin sallistuvat sekä piskelija että kaikki petusta antaneet pettajat ja arviintimenetelminä käytetään arviintikeskustelua sekä suullista että kirjallista palautetta. Oppimisen arviinti dkumentidaan piskelijahallintajärjestelmään merkinnällä S. Oppimisympäristöinä vat työsali ja tiet- ja viestintätekniikan laitteilla ja svelluksilla piskelukäyttöön varustettu tila. Oppimismenetelminä käytetään keskustelevaa ja havainnllistavaa teriapetusta sekä pettajan hjauksessa tapahtuvaa työskentelyä hjeiden mukaisesti käyttäen elektrniikan työkaluja ja mittausvälineitä. Oppiminen vi tapahtua myös prjektimutisesti piskellen. Oppimismateriaalina timivat elektrniikan piirikaavit, elektrniikan simulinti- ja suunnitteluhjelmat, verkkmateriaali sekä pettajan valitsema muu materiaali. Osaamisen arviinti Osaamista arviidaan pääsin tutkinnn san lppuvaiheessa ammattisaamisen sanäytöllä. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 15 (60)

19 Vaihtsähkötekniikka Tässä timintakknaisuudessa piskelija ppii ymmärtämään generaattrin, sähkömttrin, releen ja muuntajan timinnan sekä magnetismin suuden niiden timinnassa. Hän ppii määrittämään 1- ja 3-vaiheisten sähköpiirien ttaman tehn mittaamalla niistä jännite, virta ja vaihesiirtkulma. Hän ppii myös mittaamalla tteamaan erilaisten kmpnenttien, kuten vastuksen, kelan, kndensaattrin, didin ja sähköparin vaikutuksen vaihtsähköpiirin timintaan. Keskeinen sisältö Vaihtsähkösuureiden ymmärtäminen Vaihtsähkölaitteiden timinta ja magnetismi (generaattri, sähkömttri, muuntaja, rele) Vaihtsähköpiirien rakentaminen ja kmpnenttien vaikutusten mittaaminen niissä 1- ja 3-vaiheisten sähköpiirien mittaukset Oppimisen hjaus ja arviinti Oppimisen hjaus n kannustavaa, ppimista tukevaa keskustelua ja palautteen antamista ja se perustuu pettajan jatkuvaan havainnintiin ja piskelijan itsearviintiin suhteessa asetettuihin tavitteisiin. Opettaja humii piskelijiden yksilölliset ppimisprsessit ja hjaa piskelijita heidän tarpeidensa mukaisesti. Mikäli ppiminen ei etene suunnitellusti arviinnin ja hjauksen perusteella, tehdään tarvittavat muutkset petukseen ja hjaukseen ja svitut asiat kirjataan piskelijahallintajärjestelmään. Oppimista arviidaan yhdessä piskelijan kanssa kk ppimisprsessin ajan vertaamalla pittuja asiita tutkinnnsan timintakknaisuuden ppimistavitteisiin ja niihin liittyviin saamisen arviinnin kriteereihin. Arviintiin sallistuvat sekä piskelija että kaikki petusta antaneet pettajat ja arviintimenetelminä käytetään arviintikeskustelua sekä suullista että kirjallista palautetta. Oppimisen arviinti dkumentidaan piskelijahallintajärjestelmään merkinnällä S. Oppimisympäristöinä vat lukka, työsali ja tiet- ja viestintätekniikan laitteilla ja svelluksilla piskelukäyttöön varustettu tila. Oppimismenetelminä käytetään lukassa pienten asiakknaisuuksien piskelua kerrallaan keskustellen ja kerraten pettajan hjauksessa ja esimerkkien valssa ja niihin liittyvien laskutehtävien harjittelua ensin yhdessä ja sitten piskelijiden itsenäisenä työskentelynä. Tällöin pettaja kiertää lukassa ja neuv tarvittaessa. Lpuksi ratkaisut tehdään aina yhdessä taululle keskustellen niistä. Opiskeltuja asiita myös tutkitaan kytkennöin ja niihin liittyviä mittauksia harjitellaan käytännössä työsalissa ja myös hyödyntäen verkkmateriaalia ja simulaatiita. Oppimismateriaalina käytetään jk vusittain vahvistettavaa sähkötekniikan ppimateriaalia tai muuta pettajan määrittelemää sähköalan materiaalia sekä verkkympäristöä. Osaamisen arviinti Osaamista arviidaan pääsin tutkinnn san lppuvaiheessa ammattisaamisen sanäytöillä. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 16 (60)

20 Sähköalan keskeisten tietknehjelmien hallinta Tässä timintakknaisuudessa piskelija ppii tulkitsemaan kneenpiirustuksia, kuten valmistus- ja kknpanpiirustukset. Hän ppii piirtämään käsin ja tietkneella suunnitteluhjelmista hyödyntäen yksinkertaisesta kappaleesta kuvannt mitituksineen ja mittakaavineen. Hän ppii tulkitsemaan ja piirtämään sähköalan piirustuksia kuten asennuspiirustuksia ja keskuskuvien pääkaaviita. Hän ppii myös tulkitsemaan rakennusalan piirustuksia ja hyödyntämään valmishjelmia työsuritustensa raprtintiin ja sähköpiirustusten muuttamiseen ja täydentämiseen. Hän ppii laatimaan peruskytkentöihin liittyviä virtapiirikaaviita käyttäen standardien mukaista esitystapaa. Keskeinen sisältö Valmistus- ja kknpanpiirustusten tulkinta Rakennusalan piirustusten tulkinta ja hyödyntäminen Kappaleiden kuvantjen laatiminen käsin tai tietkneella mitituksineen ja mittakaavineen Sähköalan piirustusten tulkinta, laatiminen ja muuttaminen Virtapiirikaaviiden laatiminen Oppimisen hjaus ja arviinti Oppimisen hjaus n kannustavaa, ppimista tukevaa keskustelua ja palautteen antamista ja se perustuu pettajan jatkuvaan havainnintiin ja piskelijan itsearviintiin suhteessa asetettuihin tavitteisiin. Opettaja humii piskelijiden yksilölliset ppimisprsessit ja hjaa piskelijita heidän tarpeidensa mukaisesti. Mikäli ppiminen ei etene suunnitellusti arviinnin ja hjauksen perusteella, tehdään tarvittavat muutkset petukseen ja hjaukseen ja svitut asiat kirjataan piskelijahallintajärjestelmään. Oppimista arviidaan yhdessä piskelijan kanssa kk ppimisprsessin ajan vertaamalla pittuja asiita tutkinnnsan timintakknaisuuden ppimistavitteisiin ja niihin liittyviin saamisen arviinnin kriteereihin. Arviintiin sallistuvat sekä piskelija että kaikki petusta antaneet pettajat ja arviintimenetelminä käytetään arviintikeskustelua sekä suullista että kirjallista palautetta. Oppimisen arviinti dkumentidaan piskelijahallintajärjestelmään merkinnällä S. Oppimisympäristöinä timivat lukka ja tiet- ja viestintätekniikan laitteilla ja svelluksilla piskelukäyttöön varustettu tila pettajan tuntisuunnittelun mukaisesti. Oppimismenetelminä käytetään terialukassa lähipetusta erilaisten piirustusten ja kuvien tulkintaan ensin yhdessä pettajan hjauksessa ja sitten itsenäisesti ppimistehtävien avulla. Tiet- ja viestintätekniikan laitteilla ja svelluksilla piskelukäyttöön varustetussa tilassa piskellaan pettajan hjauksessa sähkö- ja autmaatialan suunnitteluhjelmien avulla. Oppimismateriaalina käytetään pettajan suunnittelemaa materiaalia. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 17 (60)

21 Osaamisen arviinti Osaaminen arviidaan ammattisaamisen näytöllä ja tarvittaessa muun saamisen arviinnilla kun saaminen n hjaus ja arviintikeskusteluissa arviitu hankituksi. Tutkinnn san arvsana mudstuu ammattisaamisen näytön arvsanasta. Mikäli muun saamisen arviintia tarvitaan, mudstuu arvsana ammattisaamisen näytön arvsanasta ja muun saamisen arviinnista yhdessä. Arvsanasta päättää pettaja, Liite 1. Suunnitelmat ammattisaamisen näyttöjen tteuttamisesta ja arviinnista Sähkö- ja autmaatiasennukset, 30 sp Ammattitaitvaatimukset Opiskelija tai tutkinnn surittaja saa käyttää asennus-, käyttö- ja hult-hjeita ja ymmärtää niiden tärkeyden ja merkityksen asennustyön, asennusten ja laitteiden käytön ja elinkaaren kannalta. kerää dkumentit talteen ja luvuttaa ne asiakkaalle työn valmistuessa. saa selvittää asennuskhteen dkumenteista tilalukat, laitteiden ktelintilukat ja asennuspaikat saa humiida mekaanisen ja sähköisen sujauksen vaatimukset asennuksia tehdessään saa määritellä työssä tarvittavat telineet ja nstlaitteet työturvallisuuslain vaatimusten mukaan, sekä varata ja käyttää asennustyössä tarvittavat työ- ja sujeluvälineet. saa valita yleisimmät asennusjhtimet ja -kaapelit, sekä tietää niiden rakenteet, sallitut vetlujuudet, taivutussäteet sekä asennuslämpötilat. saa asentaa sähkö- ja autmaatipiirustuksissa määritellyt kaapelireitit saa asentaa ja kiinnittää kaapelit suunnitelmien mukaisesti kaapelireiteille. saa ttaa humin asennustöitä tehdessään taludellisuuden ja asiakaspalvelun sekä timia kustannustehkkaasti saa asentaa maaditus- ja ptentiaalitasausjhdtukset kytkentöineen niitä kskevien suunnitelmien mukaisesti saa tteuttaa kaapelinnit häiriösujausvaatimusten mukaisesti saa asentaa ja kytkeä sähkösuunnitelman mukaiset valaistuksen hjaus- ja pistrasiakalusteet sekä asennuksiin liittyvät jak-, haaritus- ja valaisinpistrasiat tietää yleisimmät energiasyötön hjauksiin ja valvntihin käytettävät kaapelit sekä väyläkaapelit ja tietää kyseisten kaapelien rakenteet sekä saa asentaa niitä. saa sujata kaapelit humiiden asennusympäristöstä aiheutuvat vaatimukset saa tehdä kaapelien kurinta-, päättämis- ja kytkentätyöt sekä kaapelien merkintätyöt saa käyttää asennuksissa käytettäviä työ- ja erikistyökaluja ikein ja turvallisesti saa asentaa sähkökeskukset erityyppisille asennusalustille ja asennustilihin, tehdä jhdtukset keskuksiin ktelintilukkaa heikentämättä ja mekaanisen sujauksen vaatimukset täyttäen ja kytkeä keskukseen liittyvät jhtimet, jhdt ja kaapelit. saa tehdä tarvittavia lisäyksiä ja muutksia kalustukseen hjeiden mukaisesti sekä keskusasennuksiin liittyvät merkinnät tuntee erityyppisten kknpantellisuuksien kmpnentit saa valita yleisimmät asennusjhtimet ja -kaapelit, sekä tietää niiden rakenteet, sallitut vetlujuudet, taivutussäteet sekä asennus- ja käyttölämpötilat saa asentaa kknpanpiirustusten, pää- ja piirikaaviiden sekä kytkentätaulukiden avulla ikeat kalusteet, kaapelireitti-, putkitus- ja kaapelimateriaalit ja muut kknpann liittyvät tarvikkeet saa asentaa ja kiinnittää jhtimet ja kaapelit kaapelireitteihin suunnitelmien mukaan saa ttaa humin asennustöitä tehdessään taludellisuuden ja asiakaspalvelun sekä timia kustannustietisesti saa mitittaa, kuria ja asentaa keskus ym. kknpann liittyvät jhtimet Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 18 (60)

22 saa laatia pää- ja hjausvirtakaavin 1-npeus-, 2-npeus-, suunnanvaiht-, Y/D-, pehm- ja taajuusmuuttajakäyttöiseen mttrilähtöön saa asentaa valmiiden kuvien avulla 1-npeus-, 2-npeus-, suunnanvaiht-, Y/D-, pehm- ja taajuusmuuttajakäyttöisen mttrin saa kaapelida ja jhdttaa autmaatikeskuksen, lgiikan, taajuusmuuttajan ja lähettimet saa käyttää hjelmitavaa lgiikkaa ja sen hjelmintiympäristöä 1-npeus-, 2- npeus-, suunnanvaiht-, Y/D-, pehm- ja taajuusmuuttajakäyttöisen mttrin timintaparametrien asettamiseen saa käyttää ja kytkeä raja- ja lähestymiskytkimiä em. kytkentöjä tehdessään tuntee iksulkumttrin timintaperiaatteen, rakenteen ja kytkennät tuntee mttrien mekaanisen asennuksen ja hulln tietää mttrikäyttöjen tarvitseman ylikurmitus- ja iksulku-sujauksen periaatteet ja saa varmistaa sujalaitteiden spivuuden ja säätää sujalaitteet ikein mttrin kilpiarvn ja kirjallisen apumateriaalin tietjen avulla sekä varata ja käyttää asennustyössä tarvittavat työ- ja sujeluvälineet tietää paineilman tuttamisen ja siirtämisen periaatteet ja ympäristövaikutukset. saa peruskmpnenttien, kuten hjausventtiilin ja sylinterin rakenteet ja timintaperiaatteet sekä niiden asennus-, säätö- ja hjaustavat saa lukea hydrauliikka- ja pneumatiikkakaaviita saa tehdä hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien asennus-, käyntiinaj-, hultja krjaustehtäviä saa selvittää järjestelmän timintatavan kaaviiden avulla. saa kaaviista selvittää työliikeradat, säätöjen vaikutukset ja etsiä timintahäiriöiden syitä vikatilanteissa ja tehdä tarvittavia krjaustimenpiteitä saa tehdä venttiileihin liittyviä yksinkertaisia hjauksia ja säätöjä, kuten timisuunnan muutksen. saa etsiä säädöksistä (lait, asetukset, ministeriöiden määräykset ja päätökset sekä standardit) alaa kskevia tietja. saa tulkita ja piirtää asennuspiirustuksia sekä pää- ja piirikaaviita saa tulkita kknpanpiirustuksia sekä keskusten kjeluettelita sekä lisätä niihin työn aikana syntyneet mahdlliset muutkset saa käyttää myös vimassalevien määräysten ja standardien (esim. SFS 6000) ja sähköturvallisuustutkint 2:een liittyviä julkaisuja tarvitsemansa tiedn hankkimiseen. tuntee laatujärjestelmien tarkituksen ja periaatteen. saa timia sähköturvallisuustimintahjeen mukaisesti kuten esim. sähköalan ammatilliseen kulutukseen Henkilö- ja Yritysarviinti SETI Oy:n julkaiseman sähköturvallisuustimintahjeen mukaisesti saa tarvikkeiden valintja tehdessään timia ympäristötietisesti, materiaali- ja energiatehkkaasti tietää sähköasennusten yhteydessä tehtävän man työn varmentamisen tärkeyden ja merkityksen kk asennustyön aikana ennen asennustöiden tilaajalle luvuttamista saa tehdä SFS 6000 standardin mukaisen käyttööntttarkastuksen saa täyttää khdetta varten laaditut käyttööntttarkastuspöytäkirjat ja lisätä asennuspiirustuksiin tarkastuksien tai työn tekemisen aikana ilmenneet muutkset. saa antaa valmistuneen sähköasennustyön käytön pastuksen saa hultaa ja krjata yleisimpiä sähkötyökaluja ja sähkökäyttöisiä kulutuskjeita, kuten pistrasialiitännäiset käsityökalut, sähkölämmittimet, kiukaat ja liedet saa hyödyntää laitekrjauksen avuksi laadittuja ppaita ja muuta materiaalia Osaamisen arviinti Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 19 (60)

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto 2015 Koneistaja Levyseppähitsaaja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto 2015 Koneistaja Levyseppähitsaaja n tutkintkhtainen sa Kne- ja metallialan perustutkint 2015 Kneistaja Levyseppähitsaaja Oph määräys 50/011/2014 Luksian hallitus 12.6.2015 Sisältö 1 Kne-ja metallialan kuvaus ja arvperusta sekä perustutkinnn

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja n tutkintkhtainen sa Ssiaali- ja terveysalan perustutkint 2015 Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalat Lähihitaja Oph määräys 79/011/2014 Luksian

Lisätiedot

45 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

45 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 () Näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä sähköasennustekniikan perustöitä sähkö- ja

Lisätiedot

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

OHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI

OHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI OHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI JOHTO-hanke 03/2015 YTO-työryhmä Sisällysluettel Sisällys 1. Yleisiä periaatteita... 2 2. Ohjeet nudatettavaksi 31.7.2015 asti... 4 1. Päättävät piskelijat... 4

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, puuala

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, puuala Ammatillisen perustutkinnn petussuunnitelma Käsi- ja taidetellisuusalan perustutkint, puuala 2015 Tutteen suunnittelun ja valmistuksen saamisala, artesaani Hyväksytty 18.8.2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 Käsi-

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Lukuvusi 2010 11 Opintjen suunnittelu ja pintneuvnta Opintjen suunnittelu n lennainen sa piskelua. Suunnittelu alkaa j sillin, kun piskelija saa tiedn piskelupaikasta ja hyväksymiskirjeen mukana perustietja

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

Autoalan perustutkinto

Autoalan perustutkinto Ammatillisen perustutkinnn petussuunnitelma Autalan perustutkint 2015 Autkrinkrjauksen saamisala, autkrinkrjaaja Hyväksytty 13.8.2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 Autalan perustutkinnn, autkrinkrjauksen saamisalan,

Lisätiedot

Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma

Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma Etelä-Savn Kulutus Oy Etelä-Savn ammattipist Tutkinnn ppilaitskhtainen petussuunnitelma Etelä-Savn ammattipistn jhtryhmän vahvistama 2.5.2011 Osaamisjhtaja Marja Anttalainen Hiusalan perustutkint Parturi-kampaaja

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen opintoihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskoulutus... 3 2.2.

SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen opintoihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskoulutus... 3 2.2. Hyväksytty petuksen jhtryhmässä 3.9.2015 0 SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen pintihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskulutus... 3 2.2.1 Opintjen alkaessa...

Lisätiedot

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika Pätevyyden tteamisjärjestelmä mudstuu pätevyydet tteavista pätevyyslautakunnista ja niitä hitavista sihteerijärjestöistä sekä pätevyyslautakunnat nimittävästä ja pätevyydet rekisteröivästä FISE Oy:stä.

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

Autoalan perustutkinto

Autoalan perustutkinto Ammatillisen perustutkinnn petussuunnitelma Autalan perustutkint 2015 Auttekniikan saamisala, ajneuvasentaja Hyväksytty 13.8.2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 Autalan perustutkinnn, auttekniikan saamisalan, ajneuvasentaja,

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

HIUSALAN PERUSTUTKINTO Etelä Savn Kulutus Oy Etelä Savn ammattipist HIUSALAN PERUSTUTKINTO PARTURI-KAMPAAJA Tutkinnn ppilaitskhtainen petussuunnitelma Etelä Savn ammattipistn jhtryhmän vahvistama 28.5.2012 Osaamisjhtaja Marja

Lisätiedot

KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO, ARTESAANI 2009 Forssan ammatti-instituutti kulttuuriala. Tuotteen suunnittelu ja valmistus Keramiikka-ala

KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO, ARTESAANI 2009 Forssan ammatti-instituutti kulttuuriala. Tuotteen suunnittelu ja valmistus Keramiikka-ala KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO, ARTESAANI 2009 Frssan ammatti-instituutti kulttuuriala Tutteen suunnittelu ja valmistus Keramiikka-ala Sisältö Käsi- ja taidetellisuusalan kuvaus ja arvperusta

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnittelu

Verkkokurssin suunnittelu Verkkkurssin suunnittelu Yleistä Kun suunnittelet verkk-petusta ja -hjausta, lähde liikkeelle ensin mahdllisimman yksinkertaisesta tteutuksesta. Näin pääset npeasti liikkeelle ja piskelijat speutuvat mahdllisesti

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) YLEINEN TUKI Yleinen tuki n jkaiselle lapselle annettavaa esipetusta, jssa hänen yksilölliset tarpeensa ja ppimisedellytyksensä humiidaan yhteistyössä

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelujen perustutkinto

Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Kiinteistöpalvelujen perustutkint Sisällys 2.1 Pakllinen tutkinnn sa... 3 2.1.1 Asiakaslähtöisten kiinteistöpalvelujen tuttaminen, 15 sp... 3 2.2 Kiinteistönhidn saamisalan, kiinteistönhitaja, paklliset

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

1 17092015 LPM-lista (lisäykset, poistot, muutokset) lukuvuodelle 2014 2015 eli opintoihin lukuvuodelle 2014 2015 tehdyt keskeiset muutokset

1 17092015 LPM-lista (lisäykset, poistot, muutokset) lukuvuodelle 2014 2015 eli opintoihin lukuvuodelle 2014 2015 tehdyt keskeiset muutokset 1 17092015 LPM-lista (lisäykset, pistt, muutkset) lukuvudelle 2014 2015 eli pintihin lukuvudelle 2014 2015 tehdyt keskeiset muutkset Tarvittaessa kysy aina lisätietja Teknillisen tiedekunnan pintneuvnnasta:

Lisätiedot

Opiskeluoikeusohje. 1 Ohjeen tarkoitus. Tämä ohje perustuu seuraaviin ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaaviin säädöksiin:

Opiskeluoikeusohje. 1 Ohjeen tarkoitus. Tämä ohje perustuu seuraaviin ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaaviin säädöksiin: Opiskeluikeushje Ohje piskeluikeudesta perustuu allaleviin säädöksiin ja sen tarkituksena n sveltaa säädöksiä Metrplia Ammattikrkeakulun pintasiissa, tukea Metrplian yhtenäisiä timintatapja ja piskeluun

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA 1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist

Lisätiedot

Kattoturvatuotteet - Kattopollarit, talotikkaat, lumiesteet ja katon vaakaturvakiskot 2.7.2014

Kattoturvatuotteet - Kattopollarit, talotikkaat, lumiesteet ja katon vaakaturvakiskot 2.7.2014 Kattturvatutteet - Kattpllarit, taltikkaat, lumiesteet ja katn vaakaturvakiskt 2.7.2014 Sisällysluettel 1. Sveltamisala... 2 2. Tutekuvaus... 2 3. Tutteen vaatimukset... 2 4. Suritustasn pysyvyyden arviinti

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu

Lisätiedot

Autoalan perustutkinto

Autoalan perustutkinto Ammatillisen perustutkinnn petussuunnitelma Autalan perustutkint 2015 Autmaalauksen saamisala, autmaalari Hyväksytty 13.8.2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 Autalan perustutkinnn, autmaalauksen saamisalan, autmaalari,

Lisätiedot

Luonto- ja ympäristöala. OPETUSSUUNNITELMA, 180 osp LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO Luontoalan osaamisala LUONTO-OHJAAJA

Luonto- ja ympäristöala. OPETUSSUUNNITELMA, 180 osp LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO Luontoalan osaamisala LUONTO-OHJAAJA Lunt- ja ympäristöala OPETUSSUUNNITELMA, 180 sp LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO Luntalan saamisala LUONTO-OHJAAJA Tämä petussuunnitelma n vimassa Salpauksessa 1.8.2015 jälkeen alkavassa petuksessa.

Lisätiedot

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012 Terveyssast Kuntutusryhmä MS-kurssit 29.8.2012 Kurssityypit Kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Avmutinen kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Speutumisvalmennuskurssi Khderyhmä MS-tautia sairastavat,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto Ammatillisen perustutkinnn petussuunnitelma Muvi- ja kumitekniikan perustutkint 2015 Muvitekniikan saamisala, muvitutevalmistaja Hyväksytty 19.10.2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 Muvi- ja kumitekniikan perustutkinnn

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

KAUNEUDENHOITOALAN PERUSTUTKINTO

KAUNEUDENHOITOALAN PERUSTUTKINTO Etelä Savn Kulutus Oy Etelä Savn ammattipist KAUNEUDENHOITOALAN PERUSTUTKINTO KOSMETOLOGI Tutkinnn ppilaitskhtainen petussuunnitelma Etelä Savn ammattipistn jhtryhmän vahvistama 28.5.2012 Osaamisjhtaja

Lisätiedot

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas Versi 2/2010 JFunnel: Käytettävyyshjatun vurvaikutussuunnittelun prsessipas Kirjittaja n timinut käytettävyysasiantuntijana, - tutkijana ja -kuluttajana 15 vuden ajan. Hän n kehittänyt ja sveltanut käytettävyyssuunnittelun

Lisätiedot

Opintojen ohjaus Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO

Opintojen ohjaus Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO Opintjen hjaus Keski-Phjanmaan ammattipistssa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 OPINTO-OHJAUS... 2 3 OHJAUS JA

Lisätiedot

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA Ammattikrkeakulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 Sisällysluettel Jhdant... 3 1. Kaikkia

Lisätiedot

Metropolian musiikin koulutusohjelma/ tutkintoon johtava aikuiskoulutus

Metropolian musiikin koulutusohjelma/ tutkintoon johtava aikuiskoulutus Metrplian musiikin kulutushjelma/ tutkintn jhtava aikuiskulutus Alla tieta siitä, kenelle kulutus n suunnattu sekä pääpiirteittäin, mitä kulutus sisältää. Tämän listan alla n kerrttu valintakkeen rakenteesta,

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut

Oppijan verkkopalvelut Esa Keränen 7.5.2012 Oppijan verkkpalvelut Tdennetun saamisen rekisteri Esiselvityksen yhteenvet Esityksen rakenne Jhdant Tdennetun saamisen rekisteri Tietsisältöjen rajaukset Tteutusmalli Vaikutukset

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET

ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET IVKT 2016 / SuLVI 1(7) Ohje 13 IV-kunttutkimus ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET Tämä IV-kunttutkimushje kskee ulkilman sisäänttlaitteita ja jäteilman ulspuhalluslaitteita sekä niihin liittyviä

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien

Lisätiedot

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut Tarkennettu viitearkkitehtuuri. v.1.91

Oppijan verkkopalvelut Tarkennettu viitearkkitehtuuri. v.1.91 Oppijan verkkpalvelut Tarkennettu viitearkkitehtuuri v.1.91 Muutshistria: 0.1 9.8. 2010 Ensimmäinen versi, Markku Laaksharju, Pauli Kilpikivi 0.4 1.10.2010 Sisältö rakenteeseen, Markku Laaksharju 0.6 22.10.2010

Lisätiedot

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA Valtineuvstn asetuksessa 351/2011 tarkitettu syventävä käytännön harjittelu (30 p) sisältyen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintn (330 p) Opiskelija hetu

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Kauneudenhoitoala Kosmetologi Kauneudenhoidon ja tuoteneuvonnan koulutusohjelma TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT AMMATTIOPISTO

Kauneudenhoitoala Kosmetologi Kauneudenhoidon ja tuoteneuvonnan koulutusohjelma TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT AMMATTIOPISTO Kauneudenhitala Ksmetlgi Kauneudenhidn ja tuteneuvnnan kulutushjelma TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT AMMATTIOPISTO Työssäppimisen hjaavat pettajat Nina Sipilä-Latvehmas gsm 043 824 0456 Anu

Lisätiedot

AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPINNOT LUKUVUONNA 2015 2016

AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPINNOT LUKUVUONNA 2015 2016 Humak Avin AMK 2015 2016, päivitetty 18.6.2015 AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPINNOT LUKUVUONNA 2015 2016 JÄRJESTÖ- JA NUORISOTYÖ (YLEMPI AMK) / HELSINGIN TKI-KESKUS (ILKKA) Paikkja: 10 piskelijaa / pintjaks

Lisätiedot

3. Rekisterin nimi Lappeenrannan kaupungin joukkoliikenteen matkakorttijärjestelmän asiakasrekisteri

3. Rekisterin nimi Lappeenrannan kaupungin joukkoliikenteen matkakorttijärjestelmän asiakasrekisteri Rekisteriselste, laatimispäivä 8.6.2015 Henkilötietlaki (523/1999) 10 1. Rekisterinpitäjä Yhteystiedt Lappeenrannan kaupunki Lappeenrannan kaupunki, Tekninen timi, kadut ja ympäristö Villimiehenkatu 1

Lisätiedot

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa Kielistrategia 1. Periaatelinjaukset 1.1 Jhdant Ylipistlain 46 :n mukaan Aalt-ylipistn ylippilaskunnan kielet vat sumi ja rutsi. Lisäksi ylippilaskunnan jäsenistä merkittävä suus, vunna 2010 nin 10 prsenttia,

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja

Lisätiedot

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus. Opetussuunnitelma 2012 Luonnos

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus. Opetussuunnitelma 2012 Luonnos Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjitustaidn kulutus Opetussuunnitelma 2012 Lunns Opetussuunnitelma 2012 2012 Tekijät vastuualueineen Hallinthenkilökunta rehtri Sini Luhivuri (luku 2.1) tiedttaja

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

RFID-tunnistus rengastuotannossa pilotin kokemuksia

RFID-tunnistus rengastuotannossa pilotin kokemuksia Sivu 1/5 Vastaanttajat EGLO-raprtit, LVM Versit Nr Pvm Muuts Laatija 1.0 23.5.2006 Julkinen versi Antti Virkkunen Raprtti RFID-tunnistus rengastutannssa piltin kkemuksia Yhteyshenkilöt: Antti Virkkunen

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA kulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 Khderyhmä: Varsinaiset sallistujat: Alkupetuksen erityispettajat Luentjäsenet: Varsinainen sallistuja vi lisäksi nimetä työkavereistaan

Lisätiedot

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 1 (25) MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 Sisällysluettel OSA I: ELÄKEMENOTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE... 3 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf qwertyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu ipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdf Vallilan ala-asteen petussuunnitelma ghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjklöäz

Lisätiedot

Lahden seudun joukkoliikenteen rekisteriseloste

Lahden seudun joukkoliikenteen rekisteriseloste Lahden seudun jukkliikenteen rekisteriselste 22.9.2015 Lahden seudun jukkliikenneviranmainen Rekisteriselste, laatimispäivä 30.7.2014 Henkilötietlaki (523/1999) 10 1. Rekisterinpitäjä Yhteystiedt Lahden

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT LOPEN VUOKRATALOT OY ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO LIITE 1 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT Tarkituksena n hulehtia yhtiön päättävien elinten kanssa tarvittavien päätösten tekemisestä ja tehtyjen päätösten täytäntöönpansta.

Lisätiedot

VALINNAISAINETARJOTIN

VALINNAISAINETARJOTIN HÄMEENKYRÖN YHTEISKOULU LUKUVUODELLE 2016 2017 VALINNAISAINETARJOTIN 8. lukalle Hyvä 7.lukkalainen! Tämä vihknen esittelee Hämeenkyrön Yhteiskulun valinnaisainetarjnnan 7.lukkalaisille. Valinnaisaineet

Lisätiedot

Eurovac 200T Purunpoistolaite

Eurovac 200T Purunpoistolaite Eurvac 200T Purunpistlaite Käyttö- ja hult-hje Sumen Imurikeskus Oy Tehtaankatu 18 38700 Kankaanpää Puh. +358 (0)2 576 700 Fax. +358 (0)2 576 7010 www.sumenimurikeskus.fi eurvac@sumenimurikeskus.fi Krnr

Lisätiedot

Luonnonvara- ja ympäristöala. OPETUSSUUNNITELMA, 180 osp MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO. Eläintenhoidon osaamisala. Eläintenhoitaja

Luonnonvara- ja ympäristöala. OPETUSSUUNNITELMA, 180 osp MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO. Eläintenhoidon osaamisala. Eläintenhoitaja Lunnnvara- ja ympäristöala OPETUSSUUNNITELMA, 180 sp MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO Eläintenhidn saamisala Eläintenhitaja Jhtkunnan hyväksymä Salpauksen ammattisaamisen timikunta Vimassa alkaen 1.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Opetushallitus pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti.

Opetushallitus pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti. OPETUSHALLITUS TARJOUSPYYNTÖ TEKNINEN IT-KONSULTOINTI Sivu 1 Dnr 21/021/2011 Hajautetun hjelmisttutantprsessin hjauspalvelut (Dnr 21/021/2011) 1. PERUSTIEDOT Opetushallitus pyytää tarjustanne tämän tarjuspyynnön

Lisätiedot

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin. 1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Korkeakouluhakujen uudistus 2014 - infotilaisuus korkeakoulujen vieraskielisen koulutuksen virkailijoille. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Korkeakouluhakujen uudistus 2014 - infotilaisuus korkeakoulujen vieraskielisen koulutuksen virkailijoille. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Krkeakuluhakujen uudistus 2014 - inftilaisuus krkeakulujen vieraskielisen kulutuksen virkailijille Verkkpäätimittaja Satu Merilut, OPH Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opintplku Oppijan verkkpalvelu

Lisätiedot

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS Kehittämisprjektin timinta vunna 2010 Tteutettu Työsujelurahastn tuella 1 EKOKEM 2 Alkusanat Tapana turvallisuus prjekti n jatka turvallisuusjhtamisen arviintiprjektille, jka

Lisätiedot

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012- Ystävän apuri Palveluihin hjaamisen pasvihk ikäihmisen ystävälle Ystävätiminnan alueellisen tuen kehittämisprjekti 2012- TAVALLISEN IHMISEN TAIDOIN Oppaan sisällöstä: Opas n tarkitettu Punaisen Ristin

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN KOULU: Espn kristillinen kulu KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN Espn kaupungissa n käytössä yhteinen phja ppilashultsuunnitelmalle, jta Espn kristillinen kulu n täydentänyt kulun

Lisätiedot

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä Palveluspimus 1 (4) 1 Spijasapulet 1.1 Tilaaja Palvelujen tilaajana timii Frssan kaupunki 1.2 Tuttaja Palvelujen tuttaja ja tinen spijasapuli n 2 Spimuksen rajaus 2.1 Spimus perustuu Tämä palveluspimus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Kuva 1: Kojeen rakenne

Kuva 1: Kojeen rakenne 1-10 V -kiertptentimetri Tilausnr. : 2891 10 1-10 V -painikekiertptentimetri, 1s ksketin Tilausnr. : 2896 10 1-10 V -kiertptentimetri peitelevyllä Tilausnr. : 9 2891.. Käyttö- ja asennushje 1 Turvallisuushjeet

Lisätiedot

PalveluLuotsi. Kehitä asiakaskokemusta

PalveluLuotsi. Kehitä asiakaskokemusta PalveluLutsi Kehitä asiakaskkemusta PalveluLutsi Tavitteena asiakas- ja palvelukkemuksen kehittäminen Analysi eri tutkimusmenetelmin ja yrityksen maa tutkimusaineista hyödyntäen asiakaskhtaamisten kriittiset

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen järjestäjän muistilista. Johdanto: Mitä taiteen perusopetus on? Taiteen perusopetuksen käsite ja lainsäädäntö

Taiteen perusopetuksen järjestäjän muistilista. Johdanto: Mitä taiteen perusopetus on? Taiteen perusopetuksen käsite ja lainsäädäntö Taiteen peruspetuksen järjestäjän muistilista Kesäkuu/2013 Muistilistan sisältö: 1. Taiteen peruspetuksen käsite ja lainsäädäntö 2. Taiteen peruspetuksen järjestäminen ja rahitus 3. Hallinnllinen ja muu

Lisätiedot

SELVITYS VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN SEKÄ TYÖN JA KOULUTUKSEN JOUSTAVA YHDISTÄMINEN

SELVITYS VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN SEKÄ TYÖN JA KOULUTUKSEN JOUSTAVA YHDISTÄMINEN OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO SELVITYS VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN SEKÄ TYÖN JA KOULUTUKSEN JOUSTAVA YHDISTÄMINEN Avustuksen

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluiden tiedote 5/2011

Henkilöstöpalveluiden tiedote 5/2011 Lutu 29.12.2011 13:26:00 29.12.2010 Henkilöstöpalveluiden tiedte 5/2011 KEVÄÄN REKRYTOINTIEN AIKATAULUT Kevään 2012 keskitetyt rekrytinnit tteutetaan seuraavan aikataulun mukaan: Tammikuussa täyttölupa-anmusten

Lisätiedot

3. Riittääkö Tilaajavastuusta saatava raportti sieltä saatavien tietojen osalta ja katsooko tilaaja sen sieltä suoraan tässäkin vaiheessa?

3. Riittääkö Tilaajavastuusta saatava raportti sieltä saatavien tietojen osalta ja katsooko tilaaja sen sieltä suoraan tässäkin vaiheessa? Tarjuspyynnöstä esitetyt kysymykset ja vastaukset niihin 1. Vik avkuntutuksessa rakentaa palvelun niin, että siinä n sekä ktiin annettavaa kuntutusta että erillisessä tilissa tteutettavaa ryhmämutista

Lisätiedot