Opintojen ohjaus Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO
|
|
- Pasi Halonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Opintjen hjaus Keski-Phjanmaan ammattipistssa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO
2 Sisällys 1 JOHDANTO OPINTO-OHJAUS OHJAUS JA OPINTO-OHJAUS KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTOSSA Opint-hjauksen merkitys piskelijalle Opint-hjauksen tteutus Opint-hjauksen timijat Sralain vaikutus KPEDUssa OPINTO-OHJAUKSEN AJOITUS Ohjaus ennen pintjen alkua Tiedttaminen Yhteishaku ja lisähaku Valmistavat ja valmentavat kulutukset (VALMA) Harkintaan perustuva valinta Erillishaku Sveltuvuus / pääsykkeet ja kielikkeet Opiskelijavalinnasta tiedttaminen Opiskelupaikan vastaanttaminen Saattaen vaiht -palaverit ja salassapit Ohjaus pintjen alussa Uusien piskelijiden vastaanttaminen Opiskelijan ppaat Opiskeluvalmiuksien kartittaminen Erityistä tukea tarvitsevien hjaus Henkilökhtainen piskelusuunnitelma (HOPS) Aiemmin hankitun saamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opintjen surittamisesta vapauttaminen Arviinnin ikaisu Ohjaus pintjen aikana... 19
3 4.3.1 Opintjen edistymisen seuraaminen Ohjaus työssäppimisessa ja ammattisaamisen näytöissä Opintjen syventäminen ja laajentaminen Perustutkinnn tai saamisalan vaihtaminen Ohjaus pintjen päättövaiheessa Jatk-pinnista tiedttaminen ja urasuunnittelu Työnhakuun hjaaminen Ohjaus pintjen jälkeen YHTEISTYÖ MUIDEN OHJAUSTAHOJEN KANSSA Kdin ja kulun välinen yhteistyö Ohjaus ulkpulisiin hjauspalveluihin Kpedu:n piskelijayhdistys Tutrtiminta KPEDU:N YHTEISTYÖ MUIDEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN KANSSA Valinnaisten pintjen tteuttaminen Luki-pintja ammattiin piskeleville Ammattiluki Yhdistelmäpinnt Urheiluakatemia OPINTO-OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTOSSA Opint-hjauksen kehittämisryhmä, Kpedu- pt Opint-hjauksen kriteerit ja laadun kehittäminen Opint-hjauksen timivuuden seuranta ja arviinti KPEDUn YHTEISET OPPAAT JA OHJEISTUKSET LÄHTEET
4 1 JOHDANTO Opint-hjaussuunnitelma n päivitetty Keski-Phjanmaan ammattipistn p-työryhmän timesta. Tämä pinthjaussuunnitelma kskee ammatillisen peruskulutuksen piskelijiden hjausta Keski-Phjanmaan ammattipistssa. Keski-Phjanmaan ammattipistn pint-hjaussuunnitelma n sa alueellisen pint-hjauksen suunnittelua ja tteutusta. Alueellinen pint-hjaus edellyttää yhteistyötä eri kulutuksen järjestäjien, kulujen ja timipaikkjen, timijiden kesken. Lisäksi se edellyttää mniammatillista yhteistyötä piskelijan pintjen hjauksessa ja tukemisessa khti ammattia ja / jatk-pintja. Opetushallitus n julkaissut kesällä 2014 Hyvän hjauksen kriteerit jtka n tettu humin tässä suunnitelmassa. Hyvän hjauksen valtakunnallisten kriteerien tavitteena n mm. varmistaa nurten laadukkaan hjauksen tasapulisuus, laatu ja saatavuus asuinpaikasta ja lsuhteista riippumatta. Kriteerit auttavat ppilaitksia, hallinta sekä päättäjiä tarkastelemaan paikallista hjausta kriittisesti ja ryhtymään timenpiteisiin hjauksen kehittämiseksi. Kriteerien avulla n mahdllista löytää ne keskeiset teemat, jita kehittämällä hjauksen laatua vidaan paikallisesti parantaa. (Hyvän hjauksen kriteerit 2014, 3.) Elinikäisen ppimisen merkitys yhteiskunnassa n krstunut ja sen edistäminen nähdään keskeisenä välineenä työllistyvyyden parantamisessa ja ylläpitämisessä, ammatillisen liikkuvuuden tukemisessa ja aktiivisen kansalaisuuden edistämisessä. Siirtymät kulutuksen ja työelämän välillä vat mninaistuneet ja lisääntyneet. Yksilön kyky jäsentää kulutus- ja ammattiuraa krstuu ja tiedn tarve kasvaa. Elinikäisen hjauksen termi kulkee käsi kädessä elinikäisen ppimisen periaatteiden kanssa ja viittaa siihen, että hjausta tulisi lla saatavilla kaikissa elämän vaiheissa. (Elinikäisen hjauksen suunnitelma Phjanmaan ELY-keskus alueella, lunns 2014.) Elinikäiseen ppimiseen liittyvällä hjauksella tarkitetaan timia, jtka auttavat kansalaisia eri elämänvaiheissa tunnistamaan kykynsä, saamisensa ja kiinnstuksensa, tekemään tarkituksenmukaisia kulutuksellisia ja työuraan liittyviä päätöksiä ja hallitsemaan yksilöllisiä plkujaan piskelussa, työssä ja muussa timinnassa. (emt, 2) Elinikäisellä hjauksella tarkitetaan tiet-, neuvnta- ja hjauspalveluja, jita vidaan kuvata seuraavasti: Tietpalvelut = asiakas saa eri tiedstuskanavia hyödyntäen tarvitsemaansa tieta kulutus- ja työmahdllisuuksista, piskelusta ja rahituksesta. Asiakkaita vivat lla yksityiset henkilöt tai yritykset. Tiedn n ltava lutettavaa, ajantasaista ja helpsti saatavilla levaa. Neuvntapalvelut = asiakkaan yksilöllisistä kysymyksistä lähtevää tietjen ja neuvjen antamista ja vaihtehtjen kartittamista. Neuvntaa vidaan tehdä henkilökhtaisesti, puhelimitse tai verkssa. Neuvnta vi lla yksilö- tai ryhmäneuvntaa. Ohjauspalvelut = ppilaanhjaus, pint-hjaus, ammatinvalinnan hjaus, urahjaus. Lähtökhtana n aina yksilön tarpeiden, elämänhallinnan, vimavarjen, kykyjen ja taitjen kartittaminen ja asiakkaan tukeminen keskustelujen avulla kulutus ja työelämän valintjen tekemisessä ja urasuunnitelmissa. Ohjaus edellyttää aina henkilökhtaista vurvaikutusta.
5 2 OPINTO-OHJAUS Ohjaus ppilaitksessa n jatkuvaa, vurvaikutteista ja tavitteellista timintaa piskelijan ppimisen, kasvun ja kehityksen tueksi. Ohjaus n kaikkien ppilaitksessa työskentelevien yhteistä työtä. Jkaista piskelijaa kunniitetaan yksilönä, jlla n ikeus laadukkaaseen ja miin tarpeisiinsa nähden riittävään hjaukseen. Opiskelijat vat hjauksessa aktiivisia ja sallistuvia ja he arviivat maa ppimistaan ja timintaansa. Ohjauksen avulla autetaan ja tuetaan piskelijaa kuulumaan ryhmään sekä timimaan ryhmän jäsenenä. (Hyvän hjauksen kriteerit 2014, 5.) Ammatillisen peruskulutuksen lain (787/2014, 29 ) mukaan piskelijalla n ikeus saada petusta ja hjausta, jka mahdllistaa tutkinnn tai petussuunnitelman perusteiden mukaisten ammattitaitvaatimusten ja saamistavitteiden saavuttamisen. Lisäksi laissa mainitaan, että piskelijalla n ikeus saada henkilökhtaista ja muuta tarpeellista pint-hjausta. Kulutuksen järjestäjän tulee laatia yhdessä piskelijan kanssa piskelijan yksilöllisiin tavitteisiin ja valintihin perustuva henkilökhtainen piskelusuunnitelma, jta päivitetään piskelun aikana. (emt. 29a ) Ohjauksella edistetään piskeluvalmiuksien kehittymistä ja pintjen sujumista sekä tuetaan nurta elämään, kulutukseen ja uravalintihin liittyvissä päätöksissä. Ohjauksen tarkituksena n lisätä piskelijan itsetuntemusta niin, että hän tunnistaa mat vahvuutensa ja kehittämiskhteensa. Riittävä hjaus n perusta sille, että nuret pystyvät aktiivisesti kehittämään tulevaisuuden kannalta merkittäviä taitja, suunnittelemaan kulutustaan ja uravalintjaan sekä tekemään itsenäisiä, itsensä kannalta merkityksellisiä valintja tulevaisuutensa suhteen. Ohjauksella n keskeinen merkitys hyvinvinnin lisäämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä. (Hyvän hjauksen kriteerit.) Ohjaus nähdään jatkumna, jssa ppilaan ja piskelijan ma aktiivisuus ja sallisuus kasvavat iän ja kehityksen myötä. Erityisen tärkeä merkitys hjauksella n kulutuksen nivel- ja siirtymävaiheissa. Jtta siirtymät sujuisivat mahdllisimman hyvin, petuksen ja kulutuksen järjestäjien tulee timia tiiviissä yhteistyössä keskenään. (emt. 5.) Hyvän hjauksen teemat n OPH:n mukaan: riittävä ja mnipulinen hjaus saava ja ammattitaitinen henkilöstö kulutuksen nivelvaiheet vurvaikutteinen yhteistyö hjauksen tukena aktiivisuuden, sallisuuden ja vastuullisuuden tukeminen tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden edistäminen hjaus kulutukseen ja uravalintihin liittyvien päätösten tukena hjauspalveluista tiedttaminen hjaus n yhteistä työtä hjaussuunnitelma työelämätaidt ja työelämään tutustuminen hyvän hjauksen kriteerit sana paikallista laatujärjestelmää Ohjauksen kknaisuutta hyvän hjauksen kriteereissä n havainnllistettu seuraavan kaavin avulla. (emt., 6-7). 2
6 3
7 3 OHJAUS JA OPINTO-OHJAUS KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTOSSA Opint-hjausta ja piskelijiden hjausta antavat pint-hjaajien lisäksi erityisesti ryhmänhjaajat ja HOPS-hjaajat. Ryhmänhjaajille hjausta resurssidaan 1,5 h/ vk eli 57 h lukuvudessa. HOPS-hjauksen resurssi n 2 h/piskelija/ lukuvusi. Päätimisia pint-hjaajia n ammattikampuksella klme ja hyvinvintikampuksella kaksi. Muissa timipaikissa n sivutimiset pint-hjaajat. Opint-hjaaja n päävastuussa pint-hjauksen suunnittelusta ja tteutuksesta ppilaitksessa. Ryhmänhjaajan hjausresurssia tulee khdentaa mm. ryhmänhjaustuntien pitämiseen viikittain tai jaksittain (kuitenkin vähintään klme kertaa jaksn aikana eli 12 tuntia lukuvudessa). HOPS-hjaajien vastuulla n HOPSien päivittäminen vähintään kerran lukukaudessa. Timijiden tarkistetut timenkuvat löytyvät khdasta 3.3 Opint-hjauksen timijat. 3.1 Opint-hjauksen merkitys piskelijalle Ammatillisessa peruskulutuksessa krstuu pinnissa ja hjauksessa piskelijan elämänhallinnan ja saamisen kehittyminen. Opintjen tavitteena n perustutkinnn surittaminen siten, että valmistunut piskelija työllistyy tai pystyy jatkamaan pintjaan. Tavitteena n, että piskelija: saa riittävästi tieta kulutuksestaan ennen sen alitusta ja sen aikana. tietää tutkintnsa sisältyvät tutkinnn sat ja pinnt ja niiden valinnan mahdllisuudet saa timia ppilaitsyhteisössään, saa kehittää piskelu- ja vurvaikutustaitjaan ja itsetuntemustaan sekä arviida maa timintaansa ja tutksiaan. saa suunnitella pintnsa, laatia henkilökhtaisen piskelusuunnitelmansa yhteistyössä hjauksen timijiden kanssa ja ttaa vastuun pinnistaan. seuraa pintsuritusten kertymistä ja saa hakea tukea pintjensa suunnitteluun. saa tehdä kulutusta ja elämänuraa kskevia valintja ja ratkaisuja. tunnistaa piskeluunsa ja elämäntilanteisiinsa mahdllisesti liittyviä ngelmia ja saa hakea niihin tukea. saa käyttää yhteiskunnan tarjamia piskeluhulln palveluita sekä muita hjaus-, neuvnta- ja tietpalveluja. valmistuu suunnitellussa ajassa Opint-hjauksen järjestämisen tavitteena n edistää kulutuksellista, etnistä ja sukupulten välistä tasa-arva. Kpedussa hjausta kehitetään ja tteutetaan khti tavitetta niin, että kaikilla piskelijilla lisi yhdenvertainen mahdllisuus saada pintjen hjausta ja muuta tarvitsemaansa tukea. Myös tasavertaisuutta tteutetaan. Tämä näkyy mahdllisuutena kulutustarjnnan tutustumiseen eri timipaikissa. Mahdllisuus tarjtaan kaikille kulutusyhtymän jäsen- ja spimuskuntien 8-9-lukkalaisille. Tavitteena n myös lisätä piskelijiden hyvinvintia, ehkäistä pintjen keskeyttämistä, edistää työllistymistä ja tukea jatk-pintihin hakeutumista. Oppilaitksen tulee erityisesti hulehtia niiden piskelijiden hjauksesta, jilla n piskeluvaikeuksia, pissalja kulutuksesta tai elämässään erityistä apua ja tukea tarvitseva vaihe. Näitä vat esimerkiksi vaikeudet taludellisten, ssiaalisten, terveydellisten, fyysisten, psyykkisten ja persnallisten valmiuksien hallinnassa. Tiivis yhteistyö piskelijahulln ja erityispetuksen timijiden ja työvimahallinnn kanssa tukee em. tavitetta. 3.2 Opint-hjauksen tteutus Ohjaustiminnalla tuetaan piskelijaa kknaisvaltaisesti pintjen eri vaiheissa. Jkaisella piskelijalla n ikeus saada henkilökhtaista hjausta. Ohjausta, tukea ja apua vi saada myös työssäppimisen ja ammattisaamisen näyttöjen surittamisessa sekä yksilöllisissä valinnissa. Opiskelijalla n ikeus saada piskelussa tai elämäntilanteiden muutksissa tarvitsemiaan tukipalveluita. Kk henkilöstö sallistuu hjaukseen. Tisen asteen yhteistyön kehittäminen, piskelijiden henkilökhtaisten pintplkujen mahdllistaminen, yhteistyö ammattikrkeakulun ja ylipistn kanssa Väylä-pintjen kehittämiseksi sekä työelämäyhteistyö, vat Kpedussa keskeisiä hjauksen periaatteita. Opint-hjauksen timinnt vidaan jakaa tiedttamiseen, neuvntaan ja hjaukseen. Ohjausmenetelminä vidaan käyttää suur- ja pienryhmähjausta, henkilökhtaista hjausta sekä materiaalin tuttamista piskelijiden käyttöön. Opint-hjauksen keskeiset tehtävät n jaettu seuraavasti: Henkilökhtaisen kasvun ja kehityksen hjauksen tavitteena n vahvistaa piskelijan elämänhallintataitja, itsetuntemusta ja itseluttamusta. Henkilökhtaisen kasvun ja kehityksen hjaus krstuu, kska piskelijat vat enimmäkseen nuria ja piskelu ajittuu heidän elämänvaiheeseen, jssa identiteettikehitys ja itsenäistyminen vat ajankhtaisia. Lisäksi sa piskelijista tarvitsee erityistä psykssiaalista tukea elämässään ja piskelussaan. 4
8 Oppimisen ja piskelun hjauksen tavitteena n perehdyttää piskelija uuteen piskeluympäristöön sekä avustaa häntä pintjen suunnittelussa ja tteuttamisessa. Oppimisen ja piskelun hjaus n tiiviisti yhteydessä petukseen ja ppimistavitteisiin pääsemiseen. Opiskelija tarvitsee uudenlaisia piskelutaitja alati muuttuvissa ppimisympäristöissä, kska ammattiin piskelu n erilaista kuin piskelu peruspetuksessa. Ammatillisen suuntautumisen hjauksen tavitteena n tukea yksilöllisiä kulutus- ja uravalintaplkuja ja sillä tavin edistää pintjen jälkeistä työllistymistä tai jatk-pintihin hakeutumista. Ammatillisen suuntautumisen hjaus sisältää mnenlaisia tehtäviä henkilökhtaisesta urahjauksesta kulutuksen markkinintiin ja piskelijavalintaan. Hulimatta tehtävien erilaisesta lunteesta niillä kuitenkin n yhteinen kknaistavite: tukea piskelijaa ammatillisessa suuntautumisessa välittämällä tieta päätöksenten phjaksi, hjata kulutuksellisille pluille ja auttaa valintjen tessa. Muita pint-hjauksen tehtäväalueita vat: Oppilaitksen sisäisen ja ulkisen verksttyön kehittäminen, ppilaitksen tiedttaminen ja viestintä sekä yhteydenpit kteihin, ppilaitksiin ja työelämään. Ohjauksen tavitteena n tukea ppilasta ja piskelijaa kulutukseen, piskeluun sekä elämään ja tulevaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Ohjauksen perusperiaatteita n ihmisarvn kunniittaminen, hyvinvinnin ja tasa-arvn edistäminen. Opint-hjaajan keskeinen työväline n hänen ma persnansa. Omien, ammattikunnan ja yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyjen arvjen tiedstaminen ja niiden mukaan timiminen n hjaustyön perusta. Opint-hjauksen eettiset periaatteet SOPO ry:n mukaan vat Itsemääräämisikeus Ohjaaja kunniittaa hjattavan itsemääräämisikeutta. Ohjaaja tu esille mnipulisesti vaihtehtja hjattavan man valinnan tueksi. Luttamuksellisuus Ohjaus n luttamuksellista. Mikäli hjattavan edun kannalta n välttämätöntä, tietja vidaan antaa viranmaisille, jilla n ikeus niitä saada. Asiasta n ensin pyrittävä keskustelemaan hjattavan kanssa. Luttamuksellisuus tulee säilyttää myös uusissa hjausympäristöissä Ttuudellisuus Ohjaaja timii rehellisesti. Ohjaustiedn tulee lla ajankhtaista, mnipulista ja tiedn kriittiseen arviintiin hjaavaa. Riippumattmuus Ohjaaja tiedstaa mien, työyhteisönsä ja muun yhteiskunnan dtuksien ja arvjen vaikutukset työhönsä. Ohjausmateriaalin tekijä n tutava esiin. Ammattitaidn kehittäminen Ohjaaja arvii ja kehittää työtään. Hän hulehtii ammattitaitnsa ylläpitämisestä ja täydennyskulutuksestaan. Yhteistyö Ohjaaja timii yhteistyössä muiden hjaajien kanssa. Ohjaajana timiminen edellyttää yhteistyötä myös man työyhteisön ja muun yhteiskunnan kanssa. Oma hyvinvinti Omasta hyvinvinnista hulehtiminen n perusedellytys hyvän ammattitaidn ylläpitämiselle. Sumen pint-hjaajat ry, vusikkus Opint-hjauksen timijat Opiskelijan hjaus pinnissa n kk kulutusyhtymän henkilöstön yhteinen tehtävä. Ryhmänhjaajan käsikirja tarkentaa tehtäviä ja tehtävänkuvia n tarkennettu myös timipaikittain työn rganisinnin näkökulmasta. Opint-hjausta n työnjallisesti vastuutettu seuraavasti: Opint-hjaaja: perehdyttäminen ppimisympäristöön, piskelijihin ja henkilöstöön käy läpi piskelijan ppaan yhdessä piskelijiden kanssa 5
9 HOPS-hjaaja tiedttaa man timialan piskelijakunnan timinnasta ja kek ry:n timinnasta piskelijatutrtiminnan hjaus ja kehittäminen piskelun/ ppimisen hjaaminen tiedttaa arviinnin yleisistä periaatteista, tiedttaa valinnan mahdllisuuksista ja pintjen sisällöistä (YTO-valinnaiset, ammatilliset valinnaiset, vapaasti valittavat), tiedttaa saamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, tiedttaa ppimisen vaikeuksista HOPS-hjaajaa ja ERVAa antaa kannustavaa palauutetta ppimisen etenemisestä tiedttaa jatk-pintmahdllisuuksista ja auttaa niihin hakeutumisessa auttaa piskelijaa valintaprsesseissa seuraa ryhmän pissalja ja pyytää puuttuvat selvitykset ryhtyy tarvittaessa kurinpidllisiin timiin henkilökhtaisen piskelusuunnitelman laatiminen yhteistyössä piskelijan ja ryhmänhjaajan ja HOPS-hjaajan kanssa yksilölliset piskelujärjestelyt ppispimuspiskelijiden hjaus ja yhteistyö ppispimustimistn kanssa yhdistelmäpintja (ammattiluki) surittavien piskelijiden hjaus urahjaus työllistymiseen ja jatk-pintihin siirtymisen tukeminen seurannan suunnittelu ja tteuttaminen erityistä tukea tarvitsevien hjaaminen tiedttaa piskelijan ppimisen vaikeuksista ja tuen tarpeesta YTO- pettajia ja ammatillisia pettajia käy hjauskeskusteluja esim. tukitimien riittävyydestä kirjaa tteutuneet tukitimenpiteet Wilmaan piskeluhulllliset tehtävät Vie hulenaiheen tarvittaessa piskeluhulln piiriin; varhaisen puuttumisen mallin nudattaminen Osallistuu tarvittaessa piskeluhullllisiin frumeihin Laatii tarvittaessa piskelijiden asiiden käsittelyyn liittyvän lupapaperin Osallistuu tarvittaessa yhdessä piskeluhulln kanssa piskelijan pintjen suunnitteluun Ohjaa tarvittaessa terveydenhitajan palveluihin Kdin ja kulun yhteistyö n tarvittaessa yhteydessä piskelijan hultajiin sallistuu ktiväeniltaan kurinpidlliset timet keskustelee pissalista tarvittaessa n mukana kurinpidllisissa timissa ja keskusteluissa perustutkinnista tiedttaminen ja markkininti tiedttamisen ja markkininnin vastuu yhdessä Kpedu:n pint- ja hakutimistn ja viestintäsuunnittelijan kanssa peruspetuksen ppilaiden käyntien suunnittelu ja tteuttaminen kulutusesitteiden, ilmitusten, www-sivujen ja pint-ppaiden suunnittelu yhdessä viestintäsuunnittelijan kanssa kehittää hjaustaan palautteen phjalta Opiskelijan ja ryhmän vastuullisuuden kehittyminen: edistää yhteishenkeä ja piskelurauhan ylläpitämistä valv ryhmän käyttäytymistä; antaa ja välittää palautteita puuttuu havaittuun kiusaamiseen ja tekee tarvittaessa yhteistyötä piskeluhulln kanssa Oppimisen hjaaminen: Selvittää HOPS-periaatteen, sisällön ja käytön ppimisen välineenä Laatii HOPS:in Wilmaan yhdessä piskelijan kanssa Käy HOPS-keskustelut ja päivittää HOPS:in vähintään kerran lukukaudessa Tiedttaa tutkinnn pintjen valinnan mahdllisuuksista ja ajankhdasta Tiedttaa saamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta ja pastaa niissä Antaa kannustavaa palautetta pintjen etenemisestä Seuraa piskelun edistymistä jaksttain ja ryhtyy tarvittaviin timenpiteisiin Ohjaa tarvittaessa pint-hjaajan lukse Tiedttaa ja esittelee YTO- valinnaiset sekä ammatilliset valinnaiset pinnt / sisällöt Hulehtii ryhmän valintjen tekemisestä Wilmassa Tiedttaa KV- työssäppimisen mahdllisuuksista Ryhtyy tarvittaessa kurinpidllisiin timiin Erityistä tukea tarvitsevien hjaaminen: Laatii HOJKSin ja suunnittelee tukitimia yhdessä Ervan ja HOPS-hjaajan kanssa määräpäivään mennessä Tiedttaa tuen tarpeesta YTO-pettajia ja ammatillisia pettajia 6
10 Ryhmänhjaaja Käy hjauskeskusteluja ppimisen tukitimien riittävyydestä Kirjaa tteutuneet tukitimet Wilmaan Opiskeluhulllliset tehtävät: Vie hulenaiheen tarvittaessa piskeluhulln piiriin; varhaisen puuttumisen mallin nudattaminen Osallistuu tarvittaessa piskeluhullllisiin frumeihin Laatii tarvittaessa piskelijiden asiiden käsittelyyn liittyvän lupapaperin Osallistuu tarvittaessa yhdessä piskeluhulln kanssa piskelijan pintjen suunnitteluun Ohjaa tarvittaessa terveydenhitajan palveluihin Kdin ja kulun yhteydenpit: Osallistuu ktiväeniltaan Kurinpidlliset timet Keskustelee piskelijan selvittämättömistä ja runsaista pissalista Kehittää hjaustaan palautteen perusteella Pitää ryhmänhjaajan tunnit vähintään 3 kertaa jaksn aikana, myös YTO-jakslla Perehdyttäminen ppimisympäristöön, piskelijihin ja henkilöstöön: tutustuttaa piskelijat tisiinsa sallistuu ja vie ryhmänsä timipaikan esittelykierrkselle (tilat ja tukihenkilöstö) antaa Wilma-tunnukset, pyytää käyttäjäsitumuksen ja pastaa Wilman käyttämiseen hulehtii, että piskelijat täyttävät HOPS-taustatietlmakkeen wilmaan käy läpi piskelijan ppaan yhdessä piskelijiden kanssa esittelee lukuvuden kulupäivät (kalenteri) ja lma-ajat hjaa ja pastaa lman hakemiseen perehdyttää lukujärjestykseen perehdyttää pissaljen ilmittamiseen ja selvittämiseen perehdyttää järjestyssääntöihin ja timintahjeisiin tiedttaa piskelun kustannuksista esittelee Pelastussuunnitelman tekee piskelijiden kanssa turvallisuuskävelyn perehdyttää kestävän kehityksen timintahjeisiin (tiedttaa man timialan piskelijakunnan timinnasta) (tiedttaa piskelijayhdistyksen KEKO ry timinnasta Opiskelijan ja ryhmän vastuullisuuden kehittyminen: sallistuu ryhmäyttämiseen edistää yhteishenkeä ja piskelurauhan ylläpitämistä valv ryhmän käyttäytymistä; antaa ja välittää palautteita puuttuu havaittuun kiusaamiseen ja tekee tarvittaessa yhteistyötä piskeluhulln kanssa vie ryhmänsä valkuvaukseen vie ryhmänsä vusikelln mukaisiin tilaisuuksiin ja spii niistä Oppimisen hjaaminen: perehdyttää saamisalakhtaiseen petussuunnitelmaan perehdyttää ja tiedttaa arviinnin yleisistä periaatteista tiedttaa lukuvuden /kk tutkinnn pinnt tiedttaa ja pastaa saamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta tekee lukiseulan alittaville piskelijille ja timittaa knnin HOPS-vastaavalle ja Ervalle tiedttaa ppimisen vaikuksista HOPS-vastaavaa ja ERVAa antaa kannustavaa palautetta pintjen etenemisestä seuraa piskelun edistymistä jaksttain ja ryhtyy tarvittaviin timenpiteisiin hjaa tarvittaessa pint-hjaajan lukse hjaa ja auttaa piskelijaa valintaprsesseissa tiedttaa KV-työssäppimisen mahdllisuuksistsa hjaa ja auttaa työssäppimispaikkjen valinnassa esittelee jatk-pintmahdllisuuksia kirjaa pissalt wilmaan seuraa ryhmän pissalja viikttain ja pyytää puuttuvat selvitykset ryhtyy tarvittaessa kurinpidllisiin timiin Erityistä tukea tarvitsevien hjaaminen: n yhteydessä alle 18-vutaan hultajaan ennen HOJKSin laatimista Laatii HOJKSin ja suunnittelee tukitimia yhdessä ERVAn ja HOPS-hjaajan kanssa hakee tarvittaville tukitimille resurssin timialapäälliköltä tiedttaa tuen tarpeesta YTO- pettajia ja ammatillisia pettajia käy hjauskeskusteluja ppimisen tukitimien riittävyydestä kirjaa tteutuneet tukitimet Wilmaan keskustelee piskelijan ja hultajien kanssa pintjen mukauttamisen tarpeesta esittää tarvittaessa pintjen mukauttamista rehtrille 7
11 päivittää HOJKSin ja päättää sen tarvittaessa Opiskeluhulllliset tehtävät Vie hulenaiheen tarvittaessa piskeluhulln piiriin; varhaisen puuttumisen mallin nudattaminen Osallistuu tarvittaessa piskeluhullllisiin frumeihin Laatii tarvittaessa piskelijiden asiiden käsittelyyn liittyvän lupapaperin Osallistuu tarvittaessa yhdessä piskeluhulln kanssa piskelijan pintjen suunnitteluun Ohjaa tarvittaessa terveydenhitajan palveluihin Kdin ja kulun yhteydenpit tiedttaa tarvittaessa piskelijan hultajia ja n heihin yhteydessä sallistuu ktiväeniltaan Kurinpidlliset timet: keskustelee piskelijan selvittämättömistä tai runsaista pissalista kirjaa antamansa humautukset Wilmaan (suullinen, 1. ja 2. varitus) tulstaa humautukset ja ttaa niihin allekirjitukset ja timittaa ne pintsihteerille arkistitavaksi kutsuu piskelijan kuulemisneuvtteluun sekä sallistuu niihin ja jatksuunnitelmien tekemiseen seuraa svittujen timenpiteiden tteutumista tarvittaessa kutsuu hallintlain mukaiseen kuulemiseen ja sallistuu siihen tekee tarvittaessa erttamisesityksen timialapäällikölle (Wilman lmake) Perustutkinnista tiedttaminen ja markkininti: krdini perustutkinnn esittelyä esittelee man alan kulutusta 9-lukkalaisille ppituntien aikana Palaute ja parantaminen: hulehtii ryhmänsä tul-, l- ja päättökyselyihin vastaamisesta käsittelee kyselyjen tulkset ryhmänsä kanssa hjaa piskelijita antamaa ryhmänsä palautetta jhdn kuulemistilaisuudessa kehittää hjaustaan palautteen perusteella Kpedu:n krdiniva pint-hjaaja Kpedu- pt kehittämisryhmän timinnan rganisinti hjauksen yhteisten käytänteitten kehittäminen ja levittäminen eri kulutusalille K-P:n pverkstn timinnan rganisinti piskeluhulln hjausryhmään sallistuminen alueellisen hjaussuunnitelman päivittäminen yhdessä pint-hjaajien kanssa yhteistyö hakutimistn kanssa Hakutimist tiedttamisen ja markkininnin suunnittelu yhteistyössä pint-hjaajien ja muiden tiedttamisen vastuuhenkilöiden kanssa yhteishaun rganisinti yhdessä pintsihteerien ja pint-hjaajien kanssa Erityispetuksen vastuuhenkilö (ERVA) / erityispettaja Opiskelijan ja ryhmän vastuullisuuden kehittyminen: edistää yhteishenkeä ja piskelurauhan ylläpitämistä valv ryhmän käyttäytymistä; antaa ja välittää palautteita puuttuu havaittuun kiusaamiseen ja tekee tarvittaessa yhteistyötä piskeluhulln kanssa Oppimisen hjaaminen: käy ppimisen hjauskeskusteluja ppimisen aikana antaa kannustavaa palautetta pintjen etenemisestä hjaa tarvittaessa pint-hjaajan lukse ryhtyy tarvittaessa kurinpidllisiin timiin Erityistä tukea tarvitsevien hjaaminen: n yhteydessä alle 18-vutaan hultajaan ennen HOJKSin laatimista hakee tarvittaville tukitimille resurssin timialapäälliköltä tiedttaa tuen tarpeesta YTO- pettajia ja ammatillisia pettajia käy hjauskeskusteluja ppimisen tukitimien riittävyydestä kirjaa tteutuneet tukitimet Wilmaan keskustelee piskelijan ja hultajien kanssa pintjen mukauttamisen tarpeesta laatii mukautetut tavitteet tarvittaviin tutkinnn siin päivittää HOJKSin Opiskeluhulllliset tehtävät Vie hulenaiheen tarvittaessa piskeluhulln piiriin; varhaisen puuttumisen mallin nudattaminen Osallistuu tarvittaessa piskeluhullllisiin frumeihin Laatii tarvittaessa piskelijiden asiiden käsittelyyn liittyvän lupapaperin Osallistuu tarvittaessa yhdessä piskeluhulln kanssa piskelijan pintjen suunnitteluun Ohjaa tarvittaessa terveydenhitajan palveluihin Kdin ja kulun yhteydenpit sallistuu ktiväeniltaan 8
12 Kurinpidlliset timet: keskustelee piskelijan selvittämättömistä tai runsaista pissalista Kehittää hjaustaan palautteen perusteella KV-krdinaattri / Kansainvälisyys yhdyshenkilöt tiedttaa KV-työssäppimisen mahdllisuuksista ulkmaille piskelemaan aikvien vaihtjaksjen suunnittelu, piskelijahaku ja -valinta muista maista ppilaitkseen saapuvien piskelijiden hjaus Opettaja Opiskelijatutr Perehdyttäminen ppimisympärisöön, piskelijihin ja henkilöstöön: perehdyttää kestävän kehityksen timintahjeisiin Opiskelijan ja ryhmän vastuullisuuden kehittyminen: sallistuu ryhmäyttämiseen edistää yhteishenkeä ja piskelurauhan ylläpitämistä valv ryhmän käyttäytymistä; antaa ja välittää palautteita puuttuu havaittuun kiusaamiseen ja tekee tarvittaessa yhteistyötä piskeluhulln kanssa (vie ryhmänsä valkuvaukseen) (vie ryhmänsä vusikelln mukaisiin tilaisuuksiin ja spii niistä) Oppimisen hjaaminen: (perehdyttää saamisalakhtaiseen petussuunnitelmaan) perehdyttää tutkinnn san/ sa-alueen ppimisen ja saamisen arviintisuunnitelmiin tiedttaa ppimisen vaikeuksista HOPS-vastaavaa ja ERVAa käy ppimisen hjauskeskusteluja ppimisen aikana antaa kannustavaa palautetta pintjen etenemisestä seuraa piskelun edistymistä jaksttain ja ryhtyy tarvittaviin timenpiteisiin hjaa tarvittaessa pint-hjaajan lukse tiedttaa ja esittelee YTO- valinnaiset sekä ammatilliset valinnaiset pinnt/sisällöt hjaa ja auttaa piskelijaa valintaprsesseissa tiedttaa KV-työssäppimisen mahdllisuuksistsa hjaa ja auttaa työssäppimispaikkjen valinnassa kirjaa pintsuritukset Wilmaan esittelee jatk-pintmahdllisuuksia kirjaa pissalt wilmaan seuraa ryhmän pissalja viikttain ja pyytää puuttuvat selvitykset ryhtyy tarvittaessa kurinpidllisiin timiin Erityistä tukea tarvitsevien hjaaminen: hakee tarvittaville tukitimille resurssin timialapäälliköltä käy hjauskeskusteluja ppimisen tukitimien riittävyydestä kirjaa tteutuneet tukitimet Wilmaan laatii mukautetut tavitteet tarvittaviin tutkinnn siin Opiskeluhulllliset tehtävät Vie hulenaiheen tarvittaessa piskeluhulln piiriin; varhaisen puuttumisen mallin nudattaminen Osallistuu tarvittaessa piskeluhullllisiin frumeihin Laatii tarvittaessa piskelijiden asiiden käsittelyyn liittyvän lupapaperin Osallistuu tarvittaessa yhdessä piskeluhulln kanssa piskelijan pintjen suunnitteluun Ohjaa tarvittaessa terveydenhitajan palveluihin Kdin ja kulun yhteydenpit sallistuu ktiväeniltaan Kurinpidlliset timet: keskustelee piskelijan selvittämättömistä tai runsaista pissalista kirjaa antamansa suullisen humautuksen Wilmaan Perustutkinnista tiedttaminen ja markkininti: esittelee man alan kulutusta 9-lukkalaisille ppituntien aikana, avimissa vissa ja maan alaan tutustujille Palaute ja parantaminen: hankkii työelämäpalautetta kehittää hjaustaan palautteen perusteella uusien piskelijiden perehdyttäminen ja ryhmäyttäminen pintjen alkuvaiheessa uusien piskelijiden rekrytintiin sallistuminen Opintsihteeri pintssiaalisista eduista hulehtiminen ja tiedttaminen kulutusesitteiden, ilmitusten ja pint-ppaiden suunnittelu yhdessä pint-hjaajan ja Hakutimistn kanssa piskelijarekisterin ylläpit 9
13 virallisten pintsuritustteiden ja tutkinttdistusten antaminen antaa Wilma-tunnukset ja pyytää käyttäjäsitumuksen Opiskeluhult Eri tasn piskeluhultryhmät vat: 1) Opiskeluhulln hjausryhmä (kulutuksen järjestäjäkhtainen), 2) Opiskeluhultryhmät (timiala- tai timipaikkakhtainen), 3) Hyvinvintiryhmät (timiala- tai timipaikkakhtainen), 4) Yksilöllisen piskeluhulln asiantuntijaryhmät (yksilökhtainen, piskelijan asiiden käsittely) turvallisen, terveellisen ja viihtyisän piskeluympäristön varmistaminen pint-hjaajat jäsenenä ppilaitksen sisäisen ja ulkpulisen asiantuntijayhteistyön hyödyntäminen ngelmatilanteissa Kuraattri ppilaitksen ssiaalityöntekijä hjaa piskelijita henkilökhtaisesti piskeluun liittyvissä vaikeuksissa, kasvuun ja kehittymiseen liittyvissä sekä ssiaalisissa ngelmissa sallistuu piskeluhultryhmien työskentelyyn timii yhteistyössä piskelijita lähettävien tahjen kanssa ilmittaa etsivälle nuristyölle keskeyttäneet ja ernneet piskelijat sallistuu kurinpidllisiin timiin: kutsuu ja sallistuu kuulemisneuvtteluihin tarvittaessa Psyklgi ratkaisujen etsiminen ja tukitimien järjestäminen tdettujen ngelmien hitamiseksi tai krjaamiseksi asiakastyötä, knsultaatita, kuluyhteisön hyvinvinnin edistämistä, yhteistyö ktien ja erilaisten sidsryhmien kanssa psyklginen arviinti timenpiteineen piskelijiden yksilöllinen tuki ja hjaus tunne-elämän kehitykseen, ssiaaliseen vurvaikutukseen tai ppimiseen liittyvissä pulmissa henkilöstön knsultaati piskeluhultryhmiin sallistuminen kdin ja ppilaitksen välinen yhteistyö Ohjaava erikisammattihenkilö / Kulunkäyntiavustaja hjaa ja tukee piskelijita erilaisissa käytännön tilanteissa ja tehtävissä yksilöllisesti ja ryhmässä Osallistuu HOPSin ja HOJKSin suunnitteluun ja tteutumisen seurantaan mniammatillinen yhteistyö Asuntlahjaaja kulun sisäinen yhteistyö yhteistyö ktien kanssa piskelijiden henkilökhtainen ja kasvatuksellinen hjaus piskelijiden vapaa-aikatiminnan hjaus piskeluhultryhmien timintaan sallistuminen Opiskelijahulln tukihenkilö/etsivä nuristyöntekijä verkst- ja yhteistyö yhdyshenkilö erilaisten tukitimien tteuttamisessa piskelijiden mtivaatin ylläpitäminen, aktivinti kulunkäyntiin tarvittaessa apupettajana ja kerhnvetäjänä sekä työssäppimisen hjaajana Kk henkilöstö hyvissä käytöstavissa kehittyminen vastuullisuus yhteisistä asiista ja tasapainiseen aikuisuuteen kasvaminen yhteisöllisyyden edistäminen Edistää yhteishenkeä ja piskelurauhan ylläpitämistä Valv ryhmän käyttäytymistä antaa ja välittää palautteita Varhainen puuttuminen: Vie hulenaiheet tarvittaessa piskeluhulln piiriin Ohjaa tarvittaessa terveydenhitajan palveluihin Timialapäällikkö / kulutuspäällikkö vastaa hjauksen suunnittelusta, tteuttamisesta ja arviinnista (timintasääntö) sallistuu piskelijiden kurinpidllisiin timiin Rehtri vastaa valmistelusta, tavitteiden saavuttamisesta, timinnan kehittämisestä ja laadun arviinnista (hallint- ja timintasääntö) 10
14 3.4 Sralain vaikutus KPEDUssa Hyväksytyt piskeluun sveltumattmuuden ratkaisut eli ns. SORA-lainsäädäntö astui vimaan Muutksia tehtiin lakiin ammatillisesta kulutuksesta, lakiin ammatillisesta aikuiskulutuksesta, ammattikrkeakulu- ja ylipistlakeihin sekä riksrekisterilakiin. Uusi lainsäädäntö kskee mm. piskelijaksi ttamisen esteitä, piskeluikeuden peruuttamista ja palauttamista sekä päihdetestausta ja kurinpita. Lakimuutksilla pyritään lisäämään kulutuksen järjestäjien mahdllisuutta puuttua tilanteisiin, jtka liittyvät piskelijita kskeviin sveltumattmuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Säädöksillä pyritään varmistamaan ptilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenteen turvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta, piskelu- ja työyhteisön turvallisuutta sekä yksittäisen piskelijan ikeusturvaa. Keskeisenä muutksena lainsäädännössä n päätöksenten siirtyminen rehtrilta erilliselle timielimelle, jnka kulutuksen järjestäjä nimittää. Opiskeluikeuden timielimessä vat kulutuksen järjestäjän, piskelijahulln, pettajien, työelämän ja piskelijiden edustus. Nimitetyn timielimen timikausi n Timielin tekee päätökset piskelijan määräaikaisesta erttamisesta ja piskelijan erttamisesta asuntlasta. Opistn timialapäälliköillä n ikeus antaa kirjallinen varitus piskelijalle. Kurinpidllisena timenpiteenä vidaan käyttää myös piskelijalle annettavaa, enimmillään klmen päivän pituista, pistumismääräystä, jnka vi antaa pettaja tai päällikkö. Timielin päättää myös piskeluikeuden pidättämisestä, peruuttamisesta sekä palauttamisesta. Opiskeluikeuden peruuttaminen n mahdllista vain tietyillä alilla, jtka n määritelty erillisellä valtineuvstn asetuksella. KPEDU:ssa piskeluikeuden peruuttaminen n mahdllista ammatillisessa kulutuksessa nuris- ja vapaa-ajan hjauksen perustutkinnssa, lgistiikan perustutkinnn kuljetuspalvelujen kulutushjelmassa, rakennusalan perustutkinnn maanrakennuskneenkuljetuksen kulutushjelmassa, metsäalan perustutkinnn metsäkneenkuljetuksen kulutushjelmassa, lunt- ja ympäristöalan perustutkinnn ympäristöalan kulutushjelmassa ja ssiaali- ja terveysalan perustutkinnssa. Kurinpitn ja piskeluikeuteen liittyvien asiiden käsittelyä varten n laadittu menettelytapahjeet, jtka yhtymähallitus hyväksyi ja jita n tarkistettu Ohjeet löytyvät kulutusyhtymän timintakäsikirjasta. 11
15 4 OPINTO-OHJAUKSEN AJOITUS Keski-Phjanmaan ammattipistssa pint-hjauksen ajittuminen suunnitellaan ja tteutetaan yhteisen mallin mukaisesti. Keski-Phjanmaan p-verkstn yhteistyösuunnitelma (liite 2) timii ajallisena runkna pint-hjauksen tteutukselle. Lukuvusitaslla päivitettävä suunnitelma n liitteenä. Ammatillisessa peruskulutuksessa pint-hjaus ajittuu piskelijan näkökulmasta viiteen vaiheeseen: ennen pintja, pintjen alkaessa, pintjen aikana, pintjen päättyessä ja jälkeen. Kpedun pint-hjauksen yhteistyösuunnitelma 4.1 Ohjaus ennen pintjen alkua Ennen pintja hulehditaan avimesta tiedttamisesta, yhteishaun tteuttamisesta ja maahanmuuttajien salta kielikkeesta. Ptentiaalinen piskelija vidaan tarvittaessa hjata hakeutumaan pintihin justavalla valinnalla. Opiskelumahdllisuutena vi lla myös valmistavat ja valmentavat kulutukset. Opiskelijavalinnasta tiedtetaan ja piskelijan tulee vahvistaa piskelupaikan vastaanttaminen. Nivelvaihesiirtymään liittyvät Saattaen vaiht palaverit pidetään keväisin Tiedttaminen Ohjauksen tavitteena n ennen pintjen alkua antaa hakijalle mnipulisesti ja realistisesti tieta mm. tisen asteen kulutuksesta, hakuedellytyksistä, piskelijavalinnasta sekä pinttarjnnasta Keski-Phjanmaan kulutusyhtymässä. Lisäksi tarjtaan tieta kulutusmahdllisuuksista, kulutuksen tavitteista sekä pintjen yhdistämisen mahdllisuuksista (yhdistelmäpinnt). Tiedttamista suunnitellaan ja kehitetään yhdessä Kpedu:n hakutimistn, viestintätiimin sekä pint-hjaajien kesken. Kpedu:n tiedtus- ja markkinintikanavia vat: kulutusyhtymän nettisivut tisen asteen sivut Kpedu:n ja timipaikkjen mat sähköiset esitykset kulutustarjnta: Kpedu:n yhteiset esitteet sekä kulutushjelmakhtaiset videt lehti-ilmitukset: Kpedu:n yhteiset lehtiartikkelit timipaikkjen ja piskelijiden ajankhtaisista asiista sähköpsti henkilökhtaiset puhelinkeskustelut tutustumiskäynnit ppilaitksissa 12
16 K-P:n pt verkstn jatk-pintinf syyskuussa ja muut verkstn tapaamiset TET- jakst kulutuskkeilujakst pint-hjaajien, pettajien, rehtreiden, tutreiden ja piskelijiden vierailut vanhempainillissa valtakunnalliset kulutusmessut valtakunnallinen tiedtus- ja yhteishakukanava Yhteishaku ja lisähaku Valtakunnallinen yhteishaku ja lisähaku n keskitetty Opintplun kautta tapahtuvaksi Kpedu:n Hakutimist vastaa yhteishakuun liittyvästä hjauksesta ja käytännön järjestelyistä. Yhteishaun kautta haetaan perustutkintjen lisäksi myös VALMA-kulutuksiin ja kansanpistn pitkille linjille. Kansanpist järjestää mnipulisesti pintja, jtka edistävät harrastuneisuutta ja parantavat piskeluvalmiuksia, kts. tarkemmin kansanpist Valmistavat ja valmentavat kulutukset (VALMA) Kulutukset n suunnattu ensisijaisesti suraan peruskulun päättäneille nurille jtka tarvitsevat piskeluvalmiuksien parantamista hjausta ja tukea kulutuksen ja ammatin valinnassa vat eri syistä jääneet kulutuksen ulkpulelle (esim. maahanmuuttajat) vat ilman tisen asteen tutkinta tai keskeyttäneet ammatilliset pinnt tarvitsevat tukea ja hjausta ammatinvalinnassa Kulutuksen tavitteena n parantaa piskelijan ppiman ppimisen taitja ja vahvistaa piskeluvalmiuksia tulevaisuutta varten. Kulutus kestää yhden lukuvuden ja n laajuudeltaan 60 sp. Opiskelija saa yhteishaussa 6 lisäpistettä suritettuaan 30 sp. Jkaiselle piskelijalle laaditaan henkilökhtainen piskelusuunnitelma sekä kulutuksen päättyessä jatksuunnitelma. (Kpedun VALMA-esite.) Kulutukseen tulevien maahanmuuttajien tai maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kielitait tulisi lla sumen tai rutsin kielessä kielitaidn tasjen kuvausasteiklla tasa A Harkintaan perustuva valinta Oppilaits vi ttaa piskelijita kulutuksiin harkinnan perusteella. Tällöin valinta tehdään valintapistemääristä riippumatta. Yhteen hakukhteeseen vidaan ttaa tällä tavin enintään 30 prsenttia piskelijista. Harkintaan perustuvan valinnan syitä vat: ppimisvaikeudet: vaikeus tietyssä ppiaineessa n vaikuttanut negatiivisesti pintmenestykseen peruspetuksessa, ei este pinnille ssiaaliset syyt: hakija n vaarassa syrjäytyä; hakijalla n llut elämäntilanteeseen liittyviä vaikeuksia, jtka vat vaikuttaneet pintmenestykseen peruspetuksessa kulutdistusten puuttuminen tai tdistuksen vertailuvaikeudet: yleensä ulkmailla suritettu aikaisempi kulutus tai ilman peruspetuksen päättötdistusta levat Harkinnan varaisen haun tueksi vidaan käyttää OPH:n laatimaa ppimisvalmiuksia mittavaa ketta. Harkintaan perustuvan valinnan hakemukset lähetetään suraan hakutimistn. Opint-hjaajat käyvät läpi hakemukset kulutuspäälliköiden ja muun piskeluhulln kanssa ja tekevät valintaehdtukset rehtrille, jka tekee valinnista päätöksen. Timipaikista timitetaan Hakutimistn harkintaan perustuvalla valinnalla valittujen piskelijiden yhteenvet tukkuussa svittuun päivämäärään mennessä. Hakutimist syöttää tiedt yhteisvalintajärjestelmään Erillishaku Erillishaku nurten ammatillisiin perustutkintihin tarkitettu niille hakijille, jtka eivät le vineet hakea valtakunnallisessa yhteishaussa. Hakijat, jilla n aikaisemmin suritettu ammatillinen perustutkint, muu peruspetuksen jälkeen suritettu ammatillinen tutkint tai krkeakulututkint, vivat hakeutua piskelemaan ammatillista perustutkinta Keski-Phjanmaan ammattipistn erillishaun kautta. Erillishaun päivämäärät ilmitetaan nettisivuilla Muut kulutuksen järjestäjät vivat tteuttaa erillishakua eri tavalla. Erillishaussa haetaan suraan asianmaiseen ppilaitkseen, kansanpistlinjille ja 10-lukille. Tarkemmat tiedt esim. 10-lukasta löytyvät Kkklan kaupungin sivuilta Opintplku-haun lisäksi n siis rinnalla erilaisia erillishakuja suraan ppilaitksiin. 13
17 4.1.6 Sveltuvuus / pääsykkeet ja kielikkeet Kulutuksen järjestäjä päättää pääsy-/ sveltuvuuskkeiden sisällöstä, mutta niissä tetaan humin vakuva2- hankkeen kriteerit. Perustutkintn vaaditaan sumen kielen saamisen tas eurppalaisen kielitaitasteikn mukainen B1.1. / B1.2. (YKI3). Maksutn kielike järjestetään ennen sveltuvuuskkeita. Kielike sisältää kirjallisen ja suullisen suuden. Yhteishakujärjestelmään vidaan määritellä kielitaittesti pääsyedellytykseksi. Tällöin hakijan, jnka äidinkieli n muu kuin sumi, n sallistuttava kielikkeeseen. Kielikkeeseen ei tarvitse sallistua, js piskelija n kaksikielinen (rutsi-sumi) ja peruspetuksen päättötdistuksessa sumi tisena ktimaisena kielenä arvsana n Opiskelijavalinnasta tiedttaminen Opiskelijavalintjen jälkeen hyväksymisestä tiedtetaan henkilökhtaisella kirjeellä. Luvan antaneiden nimet julkaistaan myös Kpedu:n nettisivuilla. Kpedu:n Hakutimist vastaa tiedttamisesta. Kirje sisältää vähintään seuraavat tiedt: päätös piskelijavalinnasta piskelupaikan vastaanttlmake ja hjeet sähköiseen paikan vastaanttn tiedt kulutuskhtaisesta piskelusta ja kustannuksista tieta pintssiaalisista eduista, pint- ja kulumatkatuesta taustatietlmake (siirtymätiedt tiselle asteelle) mahdllinen ammattialakhtainen aineist (salmnellatdistus yms.) savutn ja päihteetön ppilaits -lmake Opint- ja hakutimist vastaa valintakirjeiden sisällön kkamisesta ja lähettämisestä. Kulutuspäälliköt vastaavat ammattialakhtaisten kirjeiden sisällöstä Opiskelupaikan vastaanttaminen Opiskelija palauttaa täytetyn piskelupaikan vastaanttamislmakkeen sekä muut valintakirjeessä lleet lmakkeet Hakutimistn pstitse tai ttaa piskelupaikan vastaan Oman Opintplun kautta, mikäli hänellä n mat pankkitunnukset. Hakutimist timittaa muut lmakkeet timipaikkihin asianmaisille henkilöille ja siirtää uusien piskelijiden tiedt Primuksen hakijarekisteriin Saattaen vaiht -palaverit ja salassapit Nivelvaiheen saattaen vaiht-palaverit perusasteen piskeluhulthenkilöstön kanssa pidetään keväisin erillisen aikataulun mukaan. Opiskeluhulln krdinaattri laatii aikataulun. Yläkulujen piskeluhulthenkilöstö täyttää etukäteen tiednsiirtlmakkeen ja varmistaa tiednsiirtluvan ppilaan hultajalta tiednsiirtlmakkeella. Tiednsiirtlmake täytetään vain piskelijista, jtka tarvitsevat erityistä tukea piskelussaan eli tiedt jtka vat välttämättömiä piskelun järjestämisen kannalta. Siirrettävää tieta vat mm. ppilaan pinnissaan tarvitsema tuki, fyysiseen selviytymiseen tarvittava tuki, ppimisympäristöön liittyvät seikat. Yläkuluista saatuja niveltietja ja justavan haun tietja hyödynnetään ryhmien mudstamisessa sekä piskelijalle annettavan tuen ennakinnissa ja suunnittelussa. Keski-Phjanmaan ammattipistn valituiksi tulleiden piskelijiden mahdlliset HOJKS- lmakkeet timitetaan piskeluhulln krdinaattrin välityksellä timipaikkihin ennen kulun alkua. Ennen piskelun alkamista piskeluhulthenkilöstö hulehtii siitä, että piskelijiden kanssa työskentelevä henkilöstö saa piskeluun liittyvät ja piskelua tukevat tarvittavat tiedt. Ryhmänhjaaja hulehtii siitä, että yhteisten- ja ammatillisten aineiden pettajat vat tietisia erityispiskelijan tilanteesta. Opiskelijiden nivelvaiheessa siirrettävät tiedt vat luttamuksellisia 1. Vain petuksen kannalta välttämättömät tiedt petuksen asianmukaisen järjestämisen takia saadaan siirtää pettajien, terveydenhitajien ja piskeluhulthenkilöstön kesken. He eivät kuitenkaan saa sivullisille luvattmasti ilmaista, mitä he vat saaneet tietää piskelijiden ja henkilöstön sekä heidän perheenjäsentensä henkilökhtaisista lista ja taludellisesta asemasta hitaessaan kulutukseen liittyviä tehtäviä. 1 Laki ammatillisesta kulutuksesta 630/
18 Ehdttmasti salassa pidettäviä tietja vat piskeluhulta kskevat tiedt, piskelijan petuksesta vapauttamista kskevat tiedt, henkilökhtaisia minaisuuksia kskevat sanalliset arvit, tiedt terveydentilasta, vammaisuudesta, ssiaalihullsta ja yksityiselämää kskevat tiedt Ohjaus pintjen alussa Opintjen alkuvaiheessa annettavan hjauksen tavitteena n perehdyttää uudet piskelijat ammatillisiin pintihin ja piskeluun, vahvistaa tai selkeyttää ammatillista suuntautumista, tukea piskelijaa henkilökhtaisen piskelusuunnitelman laatimisessa ja ehkäistä alkuvaiheen keskeyttämistä. Opintjen alussa piskelijalle kerrtaan pintjen rakentumisesta, henkilökhtaisesta piskelusuunnitelmasta, luku- / työjärjestyksistä ja piskelija-arviinnista Uusien piskelijiden vastaanttaminen Ryhmänhjaajat vastaavat uusien piskelijiden vastaanttamisesta, tiljen esittelystä ja Opiskelijan ppaan läpikäymisestä. Ryhmänhjaajien vastuulla n myös uuden piskelijajukn ryhmäyttäminen. Tutrit vat ryhmänhjaajan tukena alittavien piskelijiden perehdyttämisessä ja ryhmäyttämisessä. Ensimmäisten viikkjen aikana piskeluhulthenkilöstö kiertää alittavat lukat. He käyvät läpi yleisiä piskeluun liittyviä asiita ja esittelevät timenkuvansa Opiskelijan ppaat Tarkemmat tiedt kaikista ppaista löytyvät materiaaliliitteestä. Keski-Phjanmaan ammattipistn piskelijille jaetaan lukuvuden alussa Kpedu:n yhteinen Opiskelijan ja hultajan pas, jssa n tieta piskelusta ppilaitksen järjestyssäännöt hjeita pissalista tieta piskelijapalveluista ja yhteistiedt tietja jaksn vaihtumisesta ja lma-ajat pintjen rakenne Opiskeluvalmiuksien kartittaminen Tulhaastattelu Ensimmäisten kuluviikkjen aikana piskelijat täyttävät alkuhaastattelulmakkeen (HOPS 1) Wilmaan, jka n piskelijan ja ryhmänhjaajan keskustelun phjana. Opiskelijalla n mahdllisuus kerta pettajalleen aiempiin pintihinsa liittyvistä vaikeuksista ja kerta elämäntilanteestaan, jlla vi lla vaikutusta pintjen kulkuun. Niil Mäki Instituutin ppimisvalmiusseula Kaikki Keski-Phjanmaan ammattipistn piskelijat täyttävät NMI- ppimisvalmiusseulan. Testin rganisinnista ja hjeistuksesta vastaa erityispettaja / ERVA yhdessä ryhmänhjaajien ja äidinkielen pettajien kanssa. Testin tulksista ktaan ryhmäkhtainen yhteenvetlmake erityispettajan/erva:n käyttöön. Testitulkset merkitään Primukseen/Wilmaan. Ks. Erityispetuksen tteuttamissuunnitelma. Matematiikan lähtötaskartitus Jillakin alilla alittaville piskelijille tehdään ensimmäisten viikkjen aikana matematiikan perusvalmiustesti. Testin tulkset vat pettajien käytössä. Matematiikan testin tteuttamisesta vastaavat matematiikan pettajat yhdessä erityispettajan/erva:n kanssa. Ks. Erityispetuksen tteuttamissuunnitelma Erityistä tukea tarvitsevien hjaus Opint-hjauksessa kiinnitetään erityistä humiita niiden piskelijiden hjaukseen jilla n piskelu- tai ppimisvaikeuksia, pissalja tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Opiskelijahulln timijat, ryhmänhjaaja ja hultajat tteuttavat HOJKS:iin suunniteltuja tukitimia piskelijan pintjen edistymiseksi. Erityistä tukea tarvitsevalle piskelijalle laaditaan henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma 3 yhteistyössä piskelijan, hultajan ja ryhmänhjaajan/ pettajan/hops-hjaajan kanssa tai sastjen erityispetuksesta vastaavien (ERVA) pettajien kanssa, piskelijan llessa 2 Julkisuuslaki 621/
19 alaikäinen. HOJKSin tteutumista seurataan ja arviidaan säännöllisesti. HOJKS: n laatimisesta, seurannasta ja arviinnista vastaavat erityispettaja yhteistyössä erityistuesta vastaavien pettajien kanssa. Tarkemmat tiedt HOJKSin laatimisesta n Erityispetuksen tteuttamissuunnitelmassa. Lisäpetusta järjestetään tarvittaessa sitä pyytäville. Lisäpetusta n timinta, jta piskelija saa spimuksesta pysyäkseen ryhmän mukana tai edistyäkseen henkilökhtaisissa pinnissa. Hjks-piskelijille annetaan HOJKSin ten yhteydessä passi, jlla he itsekin vivat välittää pettajilleen tieta mista erityispetuksen tarpeistaan Henkilökhtainen piskelusuunnitelma (HOPS) Laissa ammatillisesta kulutuksesta (L 630/1998, 787/2014, 246/2015) n säädetty, että kulutuksen järjestäjän n laadittava petussuunnitelma siten, että se antaa piskelijalle mahdllisuuden yksilöllisiin pintja kskeviin va-lintihin. Edelleen säädetään, että kulutuksen järjestäjän tulee laatia yhdessä piskelijan kanssa piskelijan yksilöllisiin tavitteisiin ja valintihin perustuva henkilökhtainen piskelusuunnitelma, jta päivitetään piskelun aikana. Henkilökhtaisen piskelusuunnitelman mukaan tteutetaan petus, hjaus ja arviinti tarvittavine tukitimineen. (Arviinnin pas 2015, 37.) Kun ammatillisessa peruskulutuksessa piskelijalle tunnustetaan aikaisemmin hankittua saamista, merkitään saamisen tunnistaminen ja tunnustaminen henkilökhtaiseen piskelusuunnitelmaan ja saamisen hankkiminen suunnitellaan j pitun phjalta. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen n hyvä tehdä aina ennen kyseisten tutkinnn sien tteuttamista, mutta piskelijille tulee antaa mahdllisuus saamisen tunnustamiseen myös kyseisten tutkinnn sien piskelun aikana (L 630/1998, 787/2014, 30 ) (Arviinnin pas 2015, 37.). Kpedussa HOPShjaajat vastaavat HOPSeista. HOPSeja laatii/ päivittää tarvittaessa myös ryhmänhjaaja ja pint-hjaaja. Opiskelijan henkilökhtaisen piskelusuunnitelman (HOPS) tavitteena n tukea piskelijan urasuunnittelua ja kehittää hänen valmiuksiaan itsearviinnissa. Opintjen aikana HOPS hjaa ja tukee saltaan itsehjautuvuutta ja ammatillista kasvua. Se perustuu piskelijan man piskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintihin, pinnissa etenemiseen ja ppimisen arviintiin. Henkilökhtaisessa piskelusuunnitelmassa määritellään: - saamisen tavitteet, - ppimismenetelmät, - tutkinnn sien surittaminen, - suritustavat ja ajitus sekä - saamisen arviinti. (Arviinnin pas 2015, 37.) Siihen merkitään piskelijakhtaisesti - saamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, - piskelun etenemismahdllisuus saamisen tunnustamisen jälkeen, - piskelijan valinnaiset tutkinnn sat sekä - työssäppiminen, työssäppimispaikat ja -ajat. (Arviinnin pas 2015, 37.) 3 Laki ammatillisesta peruskulutuksesta annetun lain muuttamisesta 246/2015, 20 16
20 KUVIO: Henkilökhtaisen petussuunnitelman mudstuminen (Arviinnin pas 2015, 38.) Oppimisen arviinti dkumentidaan myös henkilökhtaiseen piskelusuunnitelmaan. Henkilökhtaisessa piskelusuunnitelmassa tulee humiida myös piskeluvalmiuksien erilaisuus. (Arviinnin pas 2015, 37.) Opintjen alussa piskelija täyttää ryhmänhjaajan tunnilla HOPS- taustalmakkeen Wilmaan. Suunnitelmaan vidaan kirjata myös erilaiset ppimistyylit ja ppimista vaikeuttavat seikat ja arviida suunnitelman tteuttamisen mahdlliset esteet. Opiskelija tekee man piskelusuunnitelmansa HOPS-hjaajan kanssa. HOPS tehdään Wilmassa sähköisenä. HOPShjaaja seuraa yhdessä piskelijan kanssa säännöllisesti kulutuksen aikana henkilökhtaisen piskelusuunnitelman tteutumista. Opintjen edetessä suunnitelmaa päivitetään. HOPS phjautuu piskelijan yksilöllisiin tarpeisiin ja valintihin sekä yksilölliseen pinnissa etenemiseen. Opiskelijan aikaisemmin hankittu saaminen tunnistetaan ja tunnustetaan ja tetaan humin henkilökhtaista piskelusuunnitelmaa laadittaessa. Ryhmänhjaaja seuraa säännöllisesti kulutuksen aikana henkilökhtaisen piskelusuunnitelman tteutumista. Opintjen edetessä suunnitelmaa tarkennetaan. Henkilökhtaisia piskelusuunnitelmia laadittaessa tetaan erityisesti humin piskelijat, jtka tarvitsevat erityistä tukea edetäkseen ammatillisissa pinnissa. Henkilökhtaiseen piskelusuunnitelmaan vidaan kirjata myös mahdllinen piskeluajan lyhentäminen tai pidentäminen muutamasta pintjakssta vuteen. Js pinnt jatkuvat yli klme vutta, n tehtävä esitys rehtrille piskelijan suritusajan pidennyksestä. Js piskelija hakee Kelan pinttukea laissa säädetyn piskeluajan jälkeen, tulee hänen timittaa pint-ikeuden jatkamisen perusteena levat suunnitelmat Kelaan. 17
OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA
elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä
LisätiedotAspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan
LisätiedotAutismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia
LisätiedotKUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen
KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,
LisätiedotOHJATAAN YHDESSÄ. Opiskelija. Opinto-ohjaaja. Hoksaajaopettaja. Vastuuopettaja. Erityisen tuen ohjaava opettaja. Opettaja.
Opintsihteeri OHJATAAN YHDESSÄ Hksaajapettaja Opint-hjaaja Erityisen tuen hjaava pettaja Opiskelija Vastuupettaja Opettaja Terveydenhitaja OPINTO-OHJAAJA Dia 1 kulutusten markkininti piskelijarekrytinti
LisätiedotVALMA-KOULUTUS AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALMENTAVA KOULUTUS
AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALMENTAVA KOULUTUS VALMA-kulutus n hyvä vaihteht sinulle js haluat tutustua erilaisiin kulutusalihin ja ammatteihin tarvitset lisäaikaa ja hjausta kulutuksen ja ammatin valinnassa
LisätiedotAspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän
LisätiedotSISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen opintoihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskoulutus... 3 2.2.
Hyväksytty petuksen jhtryhmässä 3.9.2015 0 SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen pintihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskulutus... 3 2.2.1 Opintjen alkaessa...
LisätiedotKirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA
Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989
LisätiedotSydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
LisätiedotHengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia
LisätiedotOmaishoitajienkuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän
LisätiedotVapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi
Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu
LisätiedotLÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA
LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,
Lisätiedot2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä
Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä
LisätiedotOpintojen suunnittelu ja opintoneuvonta
Lukuvusi 2010 11 Opintjen suunnittelu ja pintneuvnta Opintjen suunnittelu n lennainen sa piskelua. Suunnittelu alkaa j sillin, kun piskelija saa tiedn piskelupaikasta ja hyväksymiskirjeen mukana perustietja
LisätiedotLasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja
n tutkintkhtainen sa Ssiaali- ja terveysalan perustutkint 2015 Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalat Lähihitaja Oph määräys 79/011/2014 Luksian
LisätiedotHengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien
Lisätiedotyksilökohtaisena opiskeluhuoltona: opiskeluterveydenhuollon palvelut psykologi- ja kuraattoripalvelut monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto
1287/2013 Opiskeluhulta tteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä kk ppilaitsyhteisöä tukevana yhteisöllisenä piskeluhultna yksilökhtaisena piskeluhultna: piskeluterveydenhulln palvelut psyklgi- ja kuraattripalvelut
LisätiedotSydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
LisätiedotMaahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje
Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan
LisätiedotMuistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.
Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )
KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) YLEINEN TUKI Yleinen tuki n jkaiselle lapselle annettavaa esipetusta, jssa hänen yksilölliset tarpeensa ja ppimisedellytyksensä humiidaan yhteistyössä
LisätiedotCAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely
CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin
LisätiedotIkääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden
LisätiedotTURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA
TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA Ammattikrkeakulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 Sisällysluettel Jhdant... 3 1. Kaikkia
LisätiedotUniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital
LisätiedotLUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009
LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:
LisätiedotOpiskeluoikeusohje. 1 Ohjeen tarkoitus. Tämä ohje perustuu seuraaviin ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaaviin säädöksiin:
Opiskeluikeushje Ohje piskeluikeudesta perustuu allaleviin säädöksiin ja sen tarkituksena n sveltaa säädöksiä Metrplia Ammattikrkeakulun pintasiissa, tukea Metrplian yhtenäisiä timintatapja ja piskeluun
LisätiedotNURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016
NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT 3 3. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO... 7 3.1. Oppilashultryhmät.
LisätiedotTyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit
LisätiedotSYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA
SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA Valtineuvstn asetuksessa 351/2011 tarkitettu syventävä käytännön harjittelu (30 p) sisältyen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintn (330 p) Opiskelija hetu
LisätiedotAsiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi.
TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Aluetimist: Phjis-Karjala Keskeiset alueelliset timinnt ja timenpiteet vunna 2014 Asiakirja liitetään Sumen Nurisseurat ry:n timintasuunnitelman liitteeksi. 1. KULTTUURI-, HARRASTUS-
Lisätiedotqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf
qwertyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu ipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdf Vallilan ala-asteen petussuunnitelma ghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjklöäz
LisätiedotArvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta
ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä
LisätiedotKOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN
KOULU: Espn kristillinen kulu KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN Espn kaupungissa n käytössä yhteinen phja ppilashultsuunnitelmalle, jta Espn kristillinen kulu n täydentänyt kulun
LisätiedotMuistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,
LisätiedotNuorten tuki-hanke ja avoin ammattiopisto. Hanna Nuutinen, Tero Vornanen ja Kristiina Sallinen www.pkky.fi/avoinammattiopisto
Nurten tuki-hanke ja avin ammattipist Hanna Nuutinen, Ter Vrnanen ja Kristiina Sallinen www.pkky.fi/avinammattipist OHJAAMO Ohjaavat/lähettävät taht 2.Asteen ppilaitkset Palveluun tutustuminen ja palvelutarpeen
LisätiedotFibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital
LisätiedotOppijan verkkopalvelut
Esa Keränen 7.5.2012 Oppijan verkkpalvelut Tdennetun saamisen rekisteri Esiselvityksen yhteenvet Esityksen rakenne Jhdant Tdennetun saamisen rekisteri Tietsisältöjen rajaukset Tteutusmalli Vaikutukset
LisätiedotInkoon kunnan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2015
Inkn kunnan Kululaisten aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelma 2015 www.inga.fi www.ph.fi www.eftis.fi www. kululaistentimintaverkk.fi Sisällys 1. Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestämisen lähtökhdat...
LisätiedotSelkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja
LisätiedotKielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa
Kielistrategia 1. Periaatelinjaukset 1.1 Jhdant Ylipistlain 46 :n mukaan Aalt-ylipistn ylippilaskunnan kielet vat sumi ja rutsi. Lisäksi ylippilaskunnan jäsenistä merkittävä suus, vunna 2010 nin 10 prsenttia,
LisätiedotVAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA
1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist
LisätiedotHAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008
1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa
LisätiedotOHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI
OHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI JOHTO-hanke 03/2015 YTO-työryhmä Sisällysluettel Sisällys 1. Yleisiä periaatteita... 2 2. Ohjeet nudatettavaksi 31.7.2015 asti... 4 1. Päättävät piskelijat... 4
LisätiedotYhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018
Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja
n tutkintkhtainen sa Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkint 2015 Sähköasentaja, Autmaatiasentaja Oph määräys 77/011/2014 Luksian hallitus 24.4.2015 Sisältö 1 Sähkö- ja autmaatialan kuvaus ja arvperusta
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.
LisätiedotTerveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012
Terveyssast Kuntutusryhmä MS-kurssit 29.8.2012 Kurssityypit Kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Avmutinen kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Speutumisvalmennuskurssi Khderyhmä MS-tautia sairastavat,
LisätiedotMissä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata
UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA TOIMINTAMALLI LAPPEENRANNAN SUUNNITELMA Rakennuspalikka ja tarkistuslista tämän hetken tilanne kehittämistimi kehittämisestä vastaava tah 1. Lapsen ikeudet tunnetaan Näkyykö
LisätiedotVastuukäyttäjän tehtävät
Vastuukäyttäjän tehtävät 22.3.2013 Satu Hrnbrg Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedte 3/500/2013 Kulutuksen järjestäjä nimeää 2-6 vastuukäyttäjää, jiden tehtäviä vat Perehtyminen rganisaati-, kulutustarjnta-
LisätiedotKUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU
PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta
LisätiedotAivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely
LisätiedotSPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI
SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat
LisätiedotNeuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit.
TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATYÖLLE, KOULU- JA OPISKELU- TERVEYDENHUOLLOLLE SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄI- SEVÄLLE SUUN TERVEYDENHUOLLOLLE VUOSILLE 2012-2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 LIPERIN KUNNAN JA OUTOKUMMUN
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto 2015 Koneistaja Levyseppähitsaaja
n tutkintkhtainen sa Kne- ja metallialan perustutkint 2015 Kneistaja Levyseppähitsaaja Oph määräys 50/011/2014 Luksian hallitus 12.6.2015 Sisältö 1 Kne-ja metallialan kuvaus ja arvperusta sekä perustutkinnn
Lisätiedot1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016
Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan
LisätiedotKoulutoimi Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Tarkoitettu asiakkaille Laatimispvm: 26.6.2014
1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Kulutimi REKISTERISELOSTE Henkilötietlaki (523/99) 10, 24 Tarkitettu asiakkaille Laatimispvm: 26.6.2014 1. REKISTERIN NIMI AURA - Kulukuraattrien ja psyklgien asiakastietjärjestelmä,
LisätiedotAVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPINNOT LUKUVUONNA 2015 2016
Humak Avin AMK 2015 2016, päivitetty 18.6.2015 AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPINNOT LUKUVUONNA 2015 2016 JÄRJESTÖ- JA NUORISOTYÖ (YLEMPI AMK) / HELSINGIN TKI-KESKUS (ILKKA) Paikkja: 10 piskelijaa / pintjaks
Lisätiedotw w w. k e r h o k e s k u s. f i M a r j o K e n t t ä l ä K o u l u n k e r h o k ä s i k i r j a
w w w. k e r h k e s k u s. f i M a r j K e n t t ä l ä K u l u n k e r h k ä s i k i r j a Kulun kerhkäsikirja Kulun kerhkäsikirja Marj Kenttälä Kulun kerhkäsikirja Kerhkeskus - kulutyön tuki ry Kirjittaja:
LisätiedotTyöpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen Savon koulutuskuntayhtymässä Tuloksia ja käytäntöjä
Työpaikalla tapahtuvan ppimisen kehittäminen Savn kulutuskuntayhtymässä Tulksia ja käytäntöjä Maija Savlainen 15.11.2017 Kehittämishanke 8/2015-7/2018 Tteuttaja Savn kulutuskuntayhtymä. Hanke n valmisteltu
LisätiedotAmmatillinen peruskoulutus ajankohtaisia asioita
Ammatillinen peruskulutus ajankhtaisia asiita AMKESU tilaisuudet syksy 2014 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillisen peruskulutusyksikön päällikkö, petusneuvs Ammatillinen peruskulutus muutksessa Ammatillisen peruskulutuksen
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen
Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausuntpyyntö 18.05.2018 OKM/93/040/2017 Kuntien kulttuuritiminnasta annetun lain uudistaminen Jhdant Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausunta liitteenä levasta muistista
LisätiedotTUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12
TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia
LisätiedotLasten mielenterveystyön hoitoketju
Lasten mielenterveystyön hitketju Ylöjärven timintamalli Työryhmä: Merja Hietanen, lastenlääkäri Marj Huvinen, kulupsyklgi Niina Immnen, psyk sh, nuristiimi Tuija Landström, kuraattrityön krdinaattri Sinikka
LisätiedotKauneudenhoitoala Kosmetologi Kauneudenhoidon ja tuoteneuvonnan koulutusohjelma TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT AMMATTIOPISTO
Kauneudenhitala Ksmetlgi Kauneudenhidn ja tuteneuvnnan kulutushjelma TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT AMMATTIOPISTO Työssäppimisen hjaavat pettajat Nina Sipilä-Latvehmas gsm 043 824 0456 Anu
LisätiedotKorkeakouluhakujen uudistus 2014 - infotilaisuus korkeakoulujen vieraskielisen koulutuksen virkailijoille. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH
Krkeakuluhakujen uudistus 2014 - inftilaisuus krkeakulujen vieraskielisen kulutuksen virkailijille Verkkpäätimittaja Satu Merilut, OPH Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opintplku Oppijan verkkpalvelu
LisätiedotLUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010
LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA kulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 Khderyhmä: Varsinaiset sallistujat: Alkupetuksen erityispettajat Luentjäsenet: Varsinainen sallistuja vi lisäksi nimetä työkavereistaan
LisätiedotTämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.
FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset
LisätiedotVerkkokurssin suunnittelu
Verkkkurssin suunnittelu Yleistä Kun suunnittelet verkk-petusta ja -hjausta, lähde liikkeelle ensin mahdllisimman yksinkertaisesta tteutuksesta. Näin pääset npeasti liikkeelle ja piskelijat speutuvat mahdllisesti
Lisätiedot82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue
82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa
LisätiedotLappeenrannan lukioiden opiskelijahuollon opetussuunnitelma
Lappeenrannan lukiiden piskelijahulln petussuunnitelma Päivitetty 6.6.2012 Sisällysluettel 1) Ennalta ehkäisevät tuen mudt lukissa 3 2) Kdin ja lukin välisen yhteistyön periaatteita ja mutja 3 3) Osallisuuden
LisätiedotParasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio
Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä
LisätiedotPois syrjästä hankkeen kehittämispäivä
MUISTIO 8/2015 18.11.2015 Pis syrjästä hankkeen kehittämispäivä Aika: 29.10.2015 kl 9.00 15.00 Paikka: Rauman kaupungintal s. Kanalinranta 3, Rauma Osallistujat: Anu-Elina Halnen, Satakunnan sairaanhitpiiri,
LisätiedotArvioijana toimiminen
Arviijana timiminen Arviinti prsessina Tutkintjen ert arviinnissa Lutettava dkumentinti Arviinti prsessina Ennen tutkinttilaisuutta Arviijien valinta, mahdllinen hyväksyttäminen Arviijien perehdytys Arviijien
LisätiedotTaiteen perusopetuksen järjestäjän muistilista. Johdanto: Mitä taiteen perusopetus on? Taiteen perusopetuksen käsite ja lainsäädäntö
Taiteen peruspetuksen järjestäjän muistilista Kesäkuu/2013 Muistilistan sisältö: 1. Taiteen peruspetuksen käsite ja lainsäädäntö 2. Taiteen peruspetuksen järjestäminen ja rahitus 3. Hallinnllinen ja muu
LisätiedotPalvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä
Palveluspimus 1 (4) 1 Spijasapulet 1.1 Tilaaja Palvelujen tilaajana timii Frssan kaupunki 1.2 Tuttaja Palvelujen tuttaja ja tinen spijasapuli n 2 Spimuksen rajaus 2.1 Spimus perustuu Tämä palveluspimus
LisätiedotLIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT
FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset
LisätiedotPERHON KUNNAN APIP-TOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011
PERHON KUNNAN APIP-TOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1. Timinnan järjestämisen periaatteet Timintasuunnitelma n laadittu petushalitukseen hjeiden mukaisesti. (Määräykset ja hjeet 2011:1 ) Aamu- ja iltapäivätiminnalla
LisätiedotKäsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, puuala
Ammatillisen perustutkinnn petussuunnitelma Käsi- ja taidetellisuusalan perustutkint, puuala 2015 Tutteen suunnittelun ja valmistuksen saamisala, artesaani Hyväksytty 18.8.2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 Käsi-
LisätiedotOppijan verkkopalvelut Tarkennettu viitearkkitehtuuri. v.1.91
Oppijan verkkpalvelut Tarkennettu viitearkkitehtuuri v.1.91 Muutshistria: 0.1 9.8. 2010 Ensimmäinen versi, Markku Laaksharju, Pauli Kilpikivi 0.4 1.10.2010 Sisältö rakenteeseen, Markku Laaksharju 0.6 22.10.2010
LisätiedotPOHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS
POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS PERHEKESKUS PERHEKESKUKSESSA ON TARJOLLA SEURAAVANLAISIA PALVELUJA: 1. PERHENEUVOLA 2. PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT 3. PERHETYÖ 4. PUHETERAPIA
LisätiedotINSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: <TEEMAN NIMI>
INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Suunnitelma Otsikk INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Päivämäärä Aihe/alue Tiettutteet
LisätiedotKURINPITO- JA TOIMINTAPAOHJEISTUS (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, 9 Luku, 80-93)
KURINPITO- JA TOIMINTAPAOHJEISTUS (Laki ammatillisesta kulutuksesta 531/2017, 9 Luku, 80-93) KURINPITO KUULEMINEN ILMOITUS KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! Pistaminen petustilanteesta Alaikäisen piskelijan
LisätiedotLapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo:
Lapuan kaupunki Säännöt ja hjeet nr Lapuan kaupungin strategia Lunns 29.11.2013 Hyväksytty: Vimaantul: 29.11.2013 DEMOKRATIA JA OSALLISUUS Otsikk: Osallistuva demkratia - rhkeus, reiluus ja vastuullisuus
LisätiedotLausuntopyyntökysely
SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta
LisätiedotLAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUS- SUUNNITELMA
LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUS- SUUNNITELMA 2014-2015 1 LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. OPETUSSUUNNITELMA 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman
LisätiedotTutkinnon perusteet. Taideteollisuusalan erikoisammattitutkinto
Tutkinnn perusteet Taidetellisuusalan erikisammattitutkint Sisustuksen saamisala Osaamisalan kuvaus: Sisustuksen saamisala (3183) Sisustajamestari n sisustuksen ammattilainen, yrittäjä tai työntekijä,
LisätiedotLOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT
LOPEN VUOKRATALOT OY ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO LIITE 1 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT Tarkituksena n hulehtia yhtiön päättävien elinten kanssa tarvittavien päätösten tekemisestä ja tehtyjen päätösten täytäntöönpansta.
LisätiedotVIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4
VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen
LisätiedotSELVITYS VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN SEKÄ TYÖN JA KOULUTUKSEN JOUSTAVA YHDISTÄMINEN
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO SELVITYS VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN SEKÄ TYÖN JA KOULUTUKSEN JOUSTAVA YHDISTÄMINEN Avustuksen
LisätiedotMUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä
MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka
LisätiedotMonialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille
Mnialaisella palveluyhteistyöllä jatkplkuja työpajjen asiakkaille Orivesi 25.4. 2014 Tekemällä ppii -hanke Ism Phjantammi Tmi Phjantammi ism@phjantammi.fi 050 5613426 Hankkeista ppia Tausta tälle esitykselle
LisätiedotMetropolian musiikin koulutusohjelma/ tutkintoon johtava aikuiskoulutus
Metrplian musiikin kulutushjelma/ tutkintn jhtava aikuiskulutus Alla tieta siitä, kenelle kulutus n suunnattu sekä pääpiirteittäin, mitä kulutus sisältää. Tämän listan alla n kerrttu valintakkeen rakenteesta,
Lisätiedotme-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta.
me-tal knsepti. Khti myönteistä tulevaisuutta. 2 visi. 2050 Sumessa ei le yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nurta painpistealueet. maahanmuuttajanuret mielenterveyden tuki ja palvelut kulutus työllistyminen
LisätiedotKAUNEUDENHOITOALAN PERUSTUTKINTO
Etelä Savn Kulutus Oy Etelä Savn ammattipist KAUNEUDENHOITOALAN PERUSTUTKINTO KOSMETOLOGI Tutkinnn ppilaitskhtainen petussuunnitelma Etelä Savn ammattipistn jhtryhmän vahvistama 28.5.2012 Osaamisjhtaja
Lisätiedot2.2.2015. www.ktay.fi
Ssiaali- ja terveysvalikunta Eduskunta Kuntutuksen timialayhdistyksen lausunt hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
LisätiedotMYLLYTULLIN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA- ARVOSUUNNITELMA
MYLLYTULLIN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA- ARVOSUUNNITELMA 2016-2017 1. TAUSTAA JA KÄSITTEITÄ Ihmisten mninaisuutta kskeva tasa-arv n yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisessa kulussa ei syrjitä alkuperän,
Lisätiedot