VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010

2 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET KESKEISET TAVOITTEET OPPIAINEIDEN OPETUKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT SUOMI TOISENA KIELENÄ -OPETUS OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS OPETUSJÄRJESTELYT ESIOPETUS PERUSOPETUS OPETUSJÄRJESTELYT 4 4. OPETUKSEN TUKITOIMIA OPPIMISSUUNNITELMA JA OPINTO-OHJELMA OPPILAANOHJAUS OPETUKSEN ERIYTTÄMINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAIDOTTOMAT OPPILAAT INTEGROINTI KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ OPPILASHUOLTO TUNTIJAKO ARVIOINTI...7 2

3 1. Valmistavan opetuksen perusteet Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu niille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ja/tai muut valmiudet eivät riitä esi- tai perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Opetusta annetaan 6 10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään tuntia. Opetukseen osallistuvalla on oikeus siirtyä perusopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, jos hän pystyy seuraamaan perusopetusta. Opetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää. Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus työpäivinä opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja ohjaukseen. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Valmistavaa opetusta voidaan järjestää myös yhdelle oppilaalle. Opetusryhmät muodostetaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että ryhmäjako edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä sekä varmistaa opetussuunnitelman mukaisten ja oppilaiden omissa opinto-ohjelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. 2. Keskeiset tavoitteet Valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää opetukseen osallistuvan oppilaan suomen kielen taitoa, tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavia valmiuksia perusopetukseen siirtymistä varten. Valmistavassa opetuksessa oppilaalle annetaan opetusta perusopetuksen oppiaineissa ja mahdollisuuksien mukaan oppilaan omassa äidinkielessä oppilaan omassa opinto-ohjelmassa tarkemmin määritellyllä tavalla. Eri oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, joten valmistavanopetuksen opettajan ja perusopetuksen opettajien yhteistyö on tärkeää. Koulun pedagogisissa järjestelyissä ja opetuksessa otetaan huomioon, että oppijat ovat iältään, opiskeluvalmiuksiltaan ja taustaltaan erilaisia ja että oppilaan opetusjärjestelyt suunnitellaan ja opetusta eriytetään oppilaiden ikä- ja kehitysvaiheiden mukaisesti. Oppilaan omalla äidinkielellä tuettu opetus edistää eri oppiaineiden sisältöjen omaksumista. 2.1 Oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin Pudasjärven kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Opetuksen lähtökohtana on oppilas sekä hänen aikaisemmat opintonsa ja kulttuuritaustansa. Opetuksessa hyödynnetään oppilaan tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, historiasta ja yhteiskunnasta, kielistä ja kulttuureista. Sisältöjä suunniteltaessa on otettava huomioon kunkin oppiaineen keskeinen käsitteistö, työtavat ja välineet. Valmistavassa opetuksessa harjoitellaan erilaisia opiskelumenetelmiä eri oppimisympäristöissä. 2.2 Suomi toisena kielenä -opetus Opetus noudattaa Pudasjärven kaupungin perusopetuksen suomi toisena kielenä opetussuunnitelman perusteita, joka on hyväksytty Kielitaidon tavoitteet ja arviointi perustuvat yleiseurooppalaisen viitekehyksen taitotasokuvaukseen (liite 1). Valmistavan opetuksen 3

4 pääpaino on suomi toisena kielenä -opetuksessa viitekehyksen tasoilla A.1.1 A.1.3. Koska suomen kieli on sekä oppimisen kohde että väline, opetuksessa otetaan huomioon muiden oppiaineiden sisältöjä, käsitteitä ja sanastoa. 2.3 Oman äidinkielen opetus Oppilaan oman äidinkielen opettamisen tavoitteena on tukea ja edistää äidinkielen hallintaa, oman kulttuuritaustan tuntemusta ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä. Oppilaalle järjestetään oman äidinkielen opetusta mahdollisuuksien mukaan. Opetus noudattaa soveltuvin osin Opetushallituksen suositusta maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi (1/011/2001, liite 5). Oppilaan oman äidinkielen hallintaa ja sen säilymistä tuetaan myös eri tavoin yhteistyössä perheen kanssa. 3. Opetusjärjestelyt 3.1 Esiopetus Opetuksen lähtökohtina ovat Pudasjärven kaupungin valmistavan opetuksen opetussuunnitelma sekä Pudasjärven kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelma. Toiminta edellyttää yhteistyötä perheiden, päivähoidon ja koulun kesken. 3.2 Perusopetus Valmistavaa opetusta annetaan Pudasjärven kaupungissa pääsääntöisesti lukuvuoden ajan, mutta aika on yksilöllisesti joustava. Oppilaan taitotasosta riippuen valmistava opetus voi kestää jopa kaksi lukuvuotta tai vastaavasti oppilas voi siirtyä yleisopetukseen myös aiemmin omien valmiuksiensa mukaan. Valmistavan opetuksen tehostamiseksi käytetään mahdollisuuksien mukaan samanaikaisopetusta tai ryhmien jakoa ikä- ja taitotason mukaisiin ryhmiin. Oppilaaksi oton yhteydessä tai mahdollisimman pian tämän jälkeen oppilaalle pyritään osoittamaan perusopetuksessa sopiva opetusryhmä tai vuosiluokka, johon hänet pyritään ensisijaisesti integroimaan. Integroinnin pohjana toimii oppilaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy perusopetuksen oppilaaksi. Siirtovaiheessa oppilaan oppimissuunnitelmaa tarkistetaan ja hänelle suunnitellaan tarvittavat tukitoimet. Siirtymävaiheessa yhteistyö valmistavan luokan opettajan, vastaanottavan luokan ja oppilashuoltoryhmän edustajan välillä on erityisen tärkeää. 3.3 Opetusjärjestelyt Valmistavassa opetuksessa hyödynnetään kokemuksellisia ja toiminnallisia oppimisympäristöjä ja monipuolisia opetusmenetelmiä ja työtapoja. Monipuoliset oppimisympäristöt tarjoavat oppilaalle mielekkäitä ja monipuolisia tilanteita käyttää kieltä eri kommunikaatioympäristöissä. Erilaiset tilanteet kehittävät oppilaan kykyä toimia sekä itsenäisenä yksilönä että yhteisön jäsenenä ja antavat valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Oppimisympäristöt tutustuttavat oppilasta suomalaiseen kulttuuriin ja edistävät hänen kotoutumistaan lähiympäristöön sekä laajemmin suomalaiseen yhteiskuntaan. 4

5 4. Opetuksen tukitoimia Valmistavassa opetuksessa olevien oppilaiden ikä- ja kehitystaso, opiskeluvalmiudet ja oppimistaustat, samoin kuin heidän henkilökohtainen historiansa vaihtelevat suuresti. Tämän vuoksi opetuksessa tulee erityisesti huomioida seuraavat opetuksen eriyttämiseen ja integrointiin sekä yhteistyöhön ja oppilashuoltoon liittyvät näkökohdat. 4.1 Oppimissuunnitelma ja opinto-ohjelma Perusopetukseen valmistavaa opetusta varten ei ole olemassa valtakunnallista tuntijakoa tai oppimäärää, joten jokaiselle oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma. Oppilaan omaan opintoohjelmaan kirjataan: oppilaan lähtötaso, kuten koulunkäyntihistoria, kielitaito ja oppilaan vahvuudet oppilaan henkilökohtaiset oppimistavoitteet, joita tarkistetaan säännöllisin väliajoin opiskeltavat oppiaineet, niiden tuntimäärät sekä opetuksen sisältö oppilaan opinnot valmistavan opetuksen opetusryhmässä ja integrointi perusopetukseen ohjauksen järjestäminen ja mahdollisesti tarvittavat tukitoimet Opinto-ohjelma voi olla osa kotouttamislain mukaista oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Valmistavan opetuksen oppilaalle voidaan laatia myös oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma on toimiva työkalu oppilaan edistymisen seuraamiseksi sekä tuki ja turva opettajan vaihtuessa. Oppilaan siirtyessä kokonaan suomalaiseen perusopetusryhmään arvioidaan muun muassa oppilaan valmiudet ja tuen tarve. 4.2 Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksen tarkoituksena on kehittää oppilaan oppimisvalmiuksia ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan sekä ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksia. Oppilaan opiskelua valmistavassa opetuksessa tuetaan oppilaanohjauksella siten, että opiskelutaidot ja elämänsuunnittelun kannalta tarpeelliset tiedot ja taidot kehittyvät. Perusopetukseen siirtymistä suunniteltaessa tulee huolehtia siitä, että tieto oppilaan valmiuksista ja edistymisestä valmistavassa opetuksessa siirtyy seuraavan kouluun. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan mahdollisuus tutustua ajoissa tulevaan kouluun. Valmistavan opetuksen oppilaanohjauksessa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että oppilaalla on käsitys omista mahdollisuuksistaan jatko-opinnoissa ja työelämässä. Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea oppilaanohjaajien ja toisen asteen oppilaitosten opintoohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat. 4.3 Opetuksen eriyttäminen Eriyttämisen avulla taataan oppilaan tavoitteellinen oppiminen henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaisesti. Opetusta eriytetään sisältöjen valinnalla, vaihtelevilla työtavoilla ja opetusmenetelmillä sekä opetusjärjestelyiden avulla (mm. integrointi suomalaisiin perusopetuksen ryhmiin). 5

6 4.4 Luku- ja kirjoitustaidottomat oppilaat Lapsilla ja nuorilla, joilla on heikko luku- ja kirjoitustaito, painotetaan perusopetukseen valmistavassa opetuksessa näiden taitojen oppimista. Oppilaan oman opinto-ohjelman tavoitteet asetetaan siten, että oppilaat saavat omalle taito- ja ikätasolleen soveltuvaa opetusta. Sisällöt valitaan niin, että ne tukevat arkitilanteista selviytymistä, kotoutumista ja auttavat opiskelijaidentiteetin kehittymisessä. Oman äidinkielen opiskelu edistää oppilaan oppimistaitoja ja vahvistaa kulttuurista identiteettiä. Lukuja kirjoitustaidon omaksumiseen ja varmentamiseen varataan riittävästi aikaa. Mikäli oppilaan taidot eivät riitä perusopetuksessa opiskeluun, tulee oppilaan omassa opinto-ohjelmassa kiinnittää huomiota perusopetukseen siirtymisen aikatauluun. Tarvittaessa oppilas voi jatkaa perusopetukseen valmistavassa opetuksessa, siirtyä opiskelemaan vuosiluokkiin sitomattoman opinto-ohjelman mukaisesti tai muulla tavoin hänelle parhaiten soveltuvin tukitoimin. Perusopetukseen siirtyvän luku- ja kirjoitustaidottoman oppilaan riittävästä tuesta huolehditaan. 4.5 Integrointi Valmistavan opetuksen oppilaiden integrointi suomalaisiin yleisopetuksen ryhmiin aloitetaan valmistavan opetuksen aikana, jos oppilaalle pystytään järjestämään riittävät tukitoimet. Integroinnit aloitetaan pääasiallisesti taito- ja taideaineissa ja mahdollisuuksien mukaan myös niissä aineissa, joissa oppilaalla on vahva aikaisempi tietopohja. Integroinnin pohjana toimii oppilaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Integrointi tukee oppilaan kotoutumista, yhteenkuuluvuutta kouluyhteisöön ja vahvistaa hänen suomen kielen oppimistaan sekä aineenhallintaa. Oman ikätason mukaiseen ryhmään integroituminen edistää oppilaan kokonaiskehitystä. Integroitumista tuetaan motivoimalla ja kannustamalla oppilasta. Integroinnissa myös ohjataan oppilasta ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Ratkaisun integroitavista aineista, ajankohdasta ja opetusryhmistä tekevät valmistavan luokan opettaja ja vastaanottavan koulun opettaja tai koululla nimetyn maahanmuuttajaopetuksen vastuuhenkilö. Integrointi edellyttää jatkuvaa valmistavan luokan opettajan ja perusopetuksen opettajien välistä yhteistyötä. Vuosiluokilla 7 9 myös opinto-ohjaaja seuraa integroinnin toteutumista. Erityisesti nivelvaiheessa lähettävän ja vastaanottavan tahon suunnitelmallinen yhteistyö on tärkeää. Integroinnissa edetään suunnitelmallisesti oppilaan aikaisemmat tiedot ja taidot sekä hänen etenemisensä opinnoissa huomioon ottaen. Oppilaan opiskelua perusopetuksen ryhmissä ja integroinnin onnistumista arvioidaan säännöllisesti. Mikäli valmistavaa opetusta antava koulu ei ole oppilaan lähikoulu, hänet voidaan integroida myös omaan lähikouluunsa, mikäli se on opetusjärjestelyiden ja oppilaan jatko-opiskelun kannalta tarkoituksenmukaista. 5. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Opetuksen järjestäjä luo edellytykset kodin ja koulun yhteistyölle. Yhteistyön lähtökohtana on osapuolten yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kunnioitus ja kohtelu. Tavoitteena on vuoropuhelun aikaansaaminen oppilaan kasvun ja oppimisen tukemiseksi. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kieli- ja kulttuuritausta. Huoltajille annetaan tietoa suomalaisesta koulusta ja koulutusjärjestelmästä, opetussuunnitelmasta, oppilaan arvioinnista, opetusmenetelmistä ja perusopetukseen valmistavassa opetuksessa käytettävästä oppilaan omasta opinto-ohjelmasta. 6

7 Perheille annetaan tietoa perusopetukseen siirtymisestä sekä jatko-opintomahdollisuuksista perusopetuksen jälkeen. Materiaalia vanhemmille eri kielillä löytyy osoitteesta: http// 6. Oppilashuolto Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Valmistavassa opetuksessa kiinnitetään erityistä huomioita oppilaiden tuen tarpeiden varhaiseen tunnistamiseen ja tukitoimet aloitetaan heti tarpeen ilmetessä. Lisäksi huoltajille annetaan riittävät tiedot suomalaisen koulu-, sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän tukitoimien saatavuudesta, menetelmistä ja käytännöistä. Tukea suunniteltaessa tehdään yhteistyötä perheen sekä perheelle mahdollisesti tehtävän kotoutumissuunnitelman laatijoiden kanssa. Tarvittaessa on huolehdittava tulkkauksen järjestämisestä. Oppilaan tuen tarpeet arvioidaan valmistavan opetuksen aikana yhteistyössä koulun oppilashuoltohenkilöstön kanssa. 7. Tuntijako Valmistavan opetuksen suunnittelussa pyritään siihen, että oppilas tottuisi oman ikätasonsa mukaisiin opiskelurutiineihin. Oppiaineiden opetuksessa pyritään noudattamaan Pudasjärven kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Opetuksen alkuvaiheessa tuntimäärä voi olla pienempi, mutta integrointien alettua pyritään siihen, että oppilaan tuntimäärät vastaisivat oletetun perusopetuksen vuosiluokan viikkotuntimäärää. 8. Arviointi Valmistavan opetuksen arviointi on ohjaavaa, kannustavaa, yksilöllistä ja monipuolista. Valmistavan opetuksen arviointi perustuu oppilaalle laadittuun henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan sekä valmistavan opetuksen tavoitteisiin. Arviointiin osallistuvat valmistavan luokan opettaja ja muut oppilasta opettavat opettajat yhteistyössä. Oppilaan edellytyksiä itsearviointiin kehitetään. Arvioinnin tulee perustua monipuoliseen ja jatkuvaan havainnointiin. Valmistavan opetuksen arviointi on sanallista. Valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan osallistumistodistus, jossa ilmenee opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja opetuksen sisältö. Todistusta täydennetään kuvaamalla oppilaan edistymistä eri oppiaineissa. 7