LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA"

Transkriptio

1 LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen petussuunnitelma Peruspetuksen hjausjärjestelmän tarkituksena n varmistaa kulutuksen tasa-arv ja laatu sekä luda hyvät edellytykset ppilaiden kasvulle, kehitykselle ja ppimiselle. Ohjausjärjestelmän nrmisan mudstavat peruspetuslaki ja -asetus, valtineuvstn asetukset, petussuunnitelman perusteet sekä paikallinen petussuunnitelma ja siihen perustuvat lukuvusisuunnitelmat. Järjestelmän eri sat uudistuvat, jtta petuksen järjestämisessä pystytään ttamaan humin muutkset kulua ympäröivässä maailmassa ja vahvistamaan kulun tehtävää kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Opetussuunnitelman perusteet laaditaan peruspetuslain ja -asetuksen sekä tavitteet ja tuntijan määrittävän valtineuvstn asetuksen phjalta 1. Perusteasiakirja n Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jnka mukaisesti paikallinen petussuunnitelma valmistellaan 2. Opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä n tukea ja hjata petuksen järjestämistä ja kulutyötä sekä edistää yhtenäisen peruspetuksen yhdenvertaista tteutumista. Peruspetus n petuksen ja kasvatuksen kknaisuus, jssa eri sa-alueiden tavitteet ja sisällöt liittyvät yhteen ja mudstavat petuksen ja timintakulttuurin perustan. Tämän vuksi petussuunnitelman perusteet sisältävät tavitteita ja sisältöjä kskevien määräysten lisäksi niiden ymmärtämistä avaavaa tekstiä. Perusteasiakirja sisältää tarpeellisilta sin myös viittauksia lainsäädäntöön, jhn perusteissa määrättävät asiat perustuvat. Paikallinen petussuunnitelma n tärkeä sa hjausjärjestelmää. Sillä n keskeinen merkitys sekä valtakunnallisten tavitteiden että paikallisesti tärkeänä pidettyjen tavitteiden ja tehtävien ilmentämisessä ja tteuttamisessa. Paikallinen petussuunnitelma lu yhteisen perustan ja suunnan päivittäiselle kulutyölle. Se n strateginen ja pedagginen työkalu, jka linjaa petuksen järjestäjän timintaa sekä kulujen työtä. Opetussuunnitelma liittää kulujen timinnan muuhun paikalliseen timintaan lasten ja nurten hyvinvinnin ja ppimisen edistämiseksi. 1.2 Paikallisen petussuunnitelman laatimista hjaavat periaatteet Opetuksen järjestäjällä n vastuu paikallisen petussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä 3. Opetussuunnitelmassa päätetään peruspetuksen kasvatustyön, petuksen, ppimisen arviinnin ja tuen, hjauksen ja ppilashulln, kdin ja kulun yhteistyön sekä muun timinnan järjestämisestä ja tteuttamisesta. Siinä täydennetään ja paintetaan petussuunnitelman perusteissa määriteltyjä tavitteita, timintaa hjaavia linjauksia, keskeisiä sisältöjä ja muita petuksen järjestämiseen liittyviä seikkja paikallisesta näkökulmasta. Opetuksen järjestäjä ttaa petussuunnitelmaa laatiessaan humin ppilaiden tarpeet, paikalliset erityispiirteet sekä itsearviinnin ja kehittämistyön tulkset. 1 Peruspetuslaki (628/1998), peruspetusasetus (852/1998), valtineuvstn asetus peruspetuslaissa tarkitetun petuksen valtakunnallisista tavitteista ja peruspetuksen tuntijasta (422/2012) ja (378/2014) valtineuvstn asetus peruspetusasetuksen muuttamisesta (423/2012) 2 Peruspetuslaki 14 2 mm. ja valtineuvstn asetus (422/2012) 13 3 Peruspetuslaki 15 1 mm.

2 Opetussuunnitelman tehtävänä n edistää petuksen laadun jatkuvaa kehittämistä ja vahvistaa kulutuksellista jatkuma. Se lu perustan esipetuksesta peruspetukseen ja peruspetuksesta seuraavaan kulutusvaiheeseen siirtymiselle. Laadinnassa tetaan humin muut paikalliset suunnitelmat kuten mahdllinen varhaiskasvatuksen suunnitelma esipetuksen petussuunnitelma mahdllinen peruspetukseen valmistavan petuksen suunnitelma mahdllinen aamu- ja iltapäivätiminnan suunnitelma lastensujelulain mukainen lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelma 4 yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma 5 mahdllinen kestävän kehityksen tai kulttuurikasvatuksen suunnitelma sekä muut petuksen järjestäjän tekemät, erityisesti kulutusta, lapsia, nuria ja perheitä kskevat suunnitelmat ja päätökset. Opetuksen järjestäjä hyväksyy petussuunnitelman erikseen sumenkielistä, rutsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa petusta varten 6. Paikallinen petussuunnitelma vidaan laatia kaikille saman petuksen järjestäjän kuluille yhteisenä tai siten, että suunnitelma sisältää petuksen järjestäjän yhteisiä sekä useamman kulun yhteisiä ja/tai kulukhtaisia siita. Päätökset laatimistavasta tekee petuksen järjestäjä. Opetuksen järjestäjät vivat spia myös järjestäjärajat ylittävästä yhteistyöstä ja yhteisistä seudullisista petussuunnitelmalinjauksista. Opetussuunnitelmaa laadittaessa tetaan humin, että petus vi lla pääsin ainejakista tai se vidaan tteuttaa eheytettynä. Eheytettyä petusta käytettäessä myös petussuunnitelma vidaan laatia vusilukkakknaisuuksien salta eheytettynä. Kaikki ppilaiden yksilölliset suunnitelmat rakennetaan yhteisen petussuunnitelman varaan 7. Lukuvusisuunnitelmalla täsmennetään, miten petussuunnitelmaa tteutetaan kussakin kulussa lukuvuden aikana. Peruspetusasetus velvittaa tiedttamaan ppilaille ja näiden hultajille keskeisistä lukuvusisuunnitelmassa päätetyistä asiista. 8 Yhteistyö petussuunnitelman ja lukuvusisuunnitelman laadinnassa edistää situtumista yhteisiin tavitteisiin ja lisää petuksen ja kasvatustyön yhtenäisyyttä. Opetuksen järjestäjä hulehtii petustimen henkilöstön mahdllisuuksista sallistua yhteistyöhön ja edistää sekä ppiaineiden yhteistyötä että eri timijaryhmien välistä mnialaista yhteistyötä. Osallistumismahdllisuuksista hulehditaan riippumatta siitä, mikä suunnitelmien laatimistapa n. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdllisuus sallistua petussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien valmisteluun 9. On tärkeää, että myös hultajat vivat sallistua petussuunnitelmatyöhön, lukuvusisuunnitelman valmisteluun sekä kulun timinnan suunnitteluun, erityisesti kasvatustavitteiden, timintakulttuurin 4 Lastensujelulaki (417/2007) 12 ja ppilas- ja piskelijahultlaki (1287/2013) 12 5 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) 4 6 Peruspetuslaki 15 1 mm. 7 Peruspetuslaki 16 a, 17 ja 17 a (642/2010) 8 Peruspetusasetus 9 9 Peruspetuslaki 47 a 1 mm. (1267/2013)

3 sekä kdin ja kulun yhteistyön salta. Erityistä humita kiinnitetään ppilaiden ja hultajien kannalta mielekkäisiin ja mnipulisiin sekä ppilaiden kehitysvaiheen humin ttaviin sallistumistapihin. Yhteistyö kulun ulkpulisten timijiden kanssa rikastaa kulutyötä ja liittää sen ympäröivän yhteisön elämään. Peruspetuslaki velvittaa laatimaan petussuunnitelman ppilashulta sekä kdin ja kulun yhteistyötä kskevilta sin yhteistyössä kunnan ssiaali- ja terveydenhulln tehtäviä hitavien viranmaisten kanssa 10. Yhteistyötä tarvitaan myös muiden hallintkuntien kanssa, jtta kaikkien ppilaiden kulunkäynnistä, turvallisuudesta ja hyvinvinnista vidaan hulehtia. Muidenkin rganisaatiiden ja eri asiantuntijiden kanssa tehtävä yhteistyö parantaa suunnitelmien ja kulutyön laatua. Oppilaalla n peruspetuslain turvaama ikeus saada kaikkina kulupäivinä petussuunnitelman mukaista peruspetusta 11. Opetuksen järjestäjä hulehtii tämän ikeuden tteutumisesta, ja jkainen ppilaiden kanssa työskentelevä tteuttaa petuksen järjestäjän vahvistamaa petussuunnitelmaa ja nudattaa muita työtä hjaavia nrmeja. 1.3 Paikallisen petussuunnitelman arviinti ja kehittäminen Opetuksen järjestäjän tehtävänä n arviida antamaansa kulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä sallistua timintansa ulkpuliseen arviintiin. Arviinnin tarkitus n kulutuksen kehittäminen ja ppimisen edellytysten parantaminen. 12 Paikallisen petussuunnitelman ja lukuvusisuunnitelman tteutumisen seuranta, säännöllinen arviinti ja kehittäminen vat sa tätä tehtävää. Opetuksen järjestäjän ja kulujen itsearviinnissa vidaan hyödyntää kansallisten arviintien ja kehittämishankkeiden tulksia sekä peruspetuksen valtakunnallisia laatukriteereitä 13. Yhteistyö ppilaiden, hultajien ja muiden timijiden kanssa edistää avinta ja rakentavaa itsearviintia. Muutkset petussuunnitelman perusteissa edellyttävät vastaavien muutsten tekemistä paikalliseen petussuunnitelmaan ja viemistä käytäntöön. Opetuksen järjestäjä vi tarkistaa petussuunnitelmaansa ja parantaa sen laatua ja timivuutta myös paikallisista tarpeista lähtien ja kehittämistyön tulksia hyödyntäen. 1.4 Paikallisen petussuunnitelman laadinta ja keskeiset petusta hjaavat ratkaisut Paikallinen petussuunnitelma, sitä tarkentavat lukuvusisuunnitelmat sekä muut suunnitelmat laaditaan petuksen järjestäjän päättämällä tavalla edellä kuvattuja tavitteita ja periaatteita nudattaen. Opetuksen järjestäjä vi päättää petussuunnitelmaan sisältyvien ratkaisujen deleginnista kuluille ja kulukhtaisen petussuunnitelman laadinnasta. Tässä alaluvussa määrätään ne paikallisesti päätettävät petussuunnitelmaratkaisut sekä petussuunnitelmassa kuvattavat asiat, jita ei käsitellä muissa luvuissa. Opetussuunnitelman 10 Peruspetuslaki 15 2 mm. (477/2003) 11 Peruspetuslaki 30 1 mm. (642/2010) 12 Peruspetuslaki 21 1 ja 2 mm. (1296/2013) 13 Peruspetuksen laatukriteerit, petus- ja kulttuuriministeriö 2012: 29

4 perusteiden kussakin pääluvussa määrätään tarkemmin, mitä paikallisessa petussuunnitelmassa tulee kyseisessä luvussa käsitellyn kknaisuuden salta päättää ja kuvata. Opetuksen järjestäjä päättää petussuunnitelman laatimiseen liittyvistä ratkaisuista ja timintatavista: - laaditaank paikallinen petussuunnitelma kulujen yhteisenä, kknaan tai sin kulukhtaisena, seudullisena tai käytetäänkö muuta ratkaisua - Paikallisen petussuunnitelman ainesit n valmisteltu seutukunnallisesti yhdessä Kupin, Siilinjärven, Juanksken ja Tuusniemen kanssa. Yleiset sit n tehty Kaavilla. Kaavilla annetaan petusta vain sumen kielellä. - millä kielillä annettavaa petusta varten petussuunnitelma laaditaan ja hyväksytään (sumenkielistä, rutsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa petusta varten) - Opetusta annetaan Kaavilla vain sumenkielisenä. - mikä n petussuunnitelman rakenne ja asiiden käsittelyjärjestys, missä mudssa petussuunnitelma julkaistaan - Opetussuunnitelman rakenne ja käsittelyjärjestys vastaavat valtakunnallisia perusteita. Opetussuunnitelma julkaistaan kunnan nettisivuille sähköisessä mudssa, sähköiseen e-perusteet työkaluun sekä paperiversina kulun käyttöön. Mahdllisen pedanetin käyttöön tn yhteydessä petussuunnitelma liitetään sinne. - miten henkilöstö sekä ppilaat ja hultajat sallistuvat petussuunnitelman laatimiseen, arviintiin ja kehittämiseen ja miten tetaan humin eri tilanteissa levien hultajien sallistumismahdllisuudet - Opetussuunnitelman valmisteluvaiheessa n pidetty pettajille ves-päiviä sekä keskusteltu siihen liittyvistä asiista yhteissuunnitteluajalla sekä kulukhtaisessa ppilashultryhmässä. Opetussuunnitelmaan liittyviä asiita n käsitelty vanhempainillissa sekä vanhempainvastuuryhmässä. Myös ppilailta n kysytty yleisiin siihin liittyviä asiita. - miten petussuunnitelman laatimiseen liittyvä yhteistyö esipetuksen ja muun varhaiskasvatuksen sekä peruspetusta seuraavaa kulutusvaihetta edustavien ppilaitsten kanssa järjestetään - Esipetus n Kaavilla kiinteä sa peruspetusta. Esipetukselle laaditaan Kaavilla ma petussuunnitelma, mutta sen yleiset sit vastaavat peruspetuksen petussuunnitelmaa. Oppilaat siirtyvät Kaavilta peruspetuksen seitsemännelle lukalle tiseen kuntaan, jten seuraavan kulutusvaiheen yhteistyötä ei varsinaisesti tehdä. Seudullisesti valmisteltu petussuunnitelma tukee yläkuluvaiheeseen siirtymistä. - mitkä muut taht vat mukana petussuunnitelman laadinnassa ja tteutuksessa ja miten yhteistyö järjestetään - Kaavin ktiseutuyhdistys n halunnut aktiivisesti sallistua petussuunnitelman laadintaan mm. tuttamalla materiaalia petuksen tueksi. - miten paikalliset erityispiirteet ja -tarpeet, arviintien ja kehittämistyön tuttama tiet ja kehittämisen tavitteet sekä muut paikalliset suunnitelmat tetaan petussuunnitelman valmistelussa humin. - Opetussuunnitelman laadinnassa n tettu humin ppilaiden humattavan suuri tuen tarpeen määrä humin mahdllistamalla petussuunnitelmassa rakenteellisia uudistuksia, jtka tukevat kaikkien ppilaiden ppimista. Opetussuunnitelmaan kirjitettujen mahdllisuuksien ja vaihtehtjen käytöstä päätetään vusisuunnitelmassa. - Arviintien ja kehittämistyön tuttama tiet sekä kehittämisen tavitteet tetaan humin kulukhtaisessa ppilashulttyössä siten, kuin siitä n ppilashulln suunnitelmassa määrätty.

5 - Opetussuunnitelmatyön yhteydessä tarkastetaan kaikkien siihen liittyvien suunnitelmien yhdenmukaisuus ja ajantasaisuus. Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa petussuunnitelmassa petussuunnitelman laadintaan ja kehittämiseen liittyvät asiat: - miten hulehditaan ppilashulta ja kdin ja kulun yhteistyötä käsittelevien suuksien laatimisesta yhteistyössä kunnan ssiaali- ja terveydenhulln viranmaisten kanssa - Oppilashulta sekä kdin ja kulun yhteistyötä käsittelevät suudet käsitellään kulun ppilashultryhmässä. - miten petussuunnitelman tteutumista seurataan ja miten petussuunnitelmaa arviidaan ja kehitetään - Opetussuunnitelman tteutumista seurataan, arviidaan ja kehitetään yhteisten siiden khdalta sana kulun ppilashulttyötä. Aine- ja arviintisiiden khdalta tteutumista seuraamisesta vastaa pettajakunta. - mitkä vat ne paikalliset suunnitelmat ja hjelmat, jtka täydentävät ja tteuttavat petussuunnitelmaa (esimerkiksi aamu- ja iltapäivätiminnan suunnitelma, kestävän kehityksen hjelma, tasa-arvsuunnitelma, kulttuurikasvatussuunnitelma, tietstrategia). - Kaikki petussuunnitelmaa täydentävät ja tteuttavat suunnitelmat päivitetään lukuvuden aikana. Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa petussuunnitelmassa petuksen järjestämiseen liittyvät ratkaisut: - miten edistetään peruspetuksen yhtenäisyyttä sekä siirtymävaiheisiin liittyvää yhteistyötä (peruspetuksen sisällä sekä esipetuksen ja muun varhaiskasvatuksen ja peruspetusta seuraavan kulutusvaiheen ppilaitsten kanssa) - Varhaiskasvatuksesta saadaan tieta neuvlatyöryhmän kautta. Esipetus n j kiinteä sa peruspetusta, jllin siirtymävaiheyhteistyö tapahtuu sana kulun nrmaalia ppilashulttyötä. - Yläkuluun siirtymävaiheessa mahdllistetaan ppilaiden ja hultajien sallistumista vastaanttavien kulujen järjestämään siirtymää valmistelevaan timintaan mm. välittämällä tiedtteita vanhempainillista sekä tutustumispäivistä. Oppilailla n mahdllisuus tavata vastaanttavien kulujen työntekijöitä, yleensä ppilaanhjaajaa ja kuraattria. - järjestetäänkö petus tai sa siitä yhdyslukkapetuksena (kats myös alaluvut 5.4 ja 5.6) - Osa petuksesta vidaan järjestää yhdyslukkapetuksena ikälukkien kn vaihtelun tasittamiseksi. Opetusryhmät märitellään vusisuunnitelmassa. - järjestetäänkö petus tai sa siitä vusilukittain etenevänä vai vusilukkiin sitmattmasti etenevänä, ppilaiden miin pint-hjelmiin perustuvana piskeluna (kats myös alaluvut 5.4 ja 5.6) - Opetus järjestetään lähtökhtaisesti vusilukittain etenevänä. Kehittämistarvetta vusilukkiin sitmattmaan petukseen tai vurkurssipetukseen n esi- ja alkupetuksessa sekä 3-4- ja 5-6- lukkien lukuaineiden salta. Vusilukkiin sitmatnta petusta tai vurkurssipetusta vidaan kkeilla tämän petussuunnitelman puitteissa, mikäli asiasta päätetään vusisuunnitelmassa asianmukaisine tavite- ja sisältökuvauksineen. Mahdllisesti vakiinnutettava timintatavan muuts n siirrettävä petussuunnitelmaan. - järjestetäänkö petus pääsin ainejakisena vai kknaan tai sin eheytettynä; mitkä vat mahdllisen eheytetyn petuksen järjestämisen pääpiirteet

6 - Opetus järjestetään pääsin ainejakisena. Eheytettyjä kknaisuuksia mudstuu pääasiassa mnialaisten pintkknaisuuksien yhteydessä. - miten petustunnit jaetaan vusilukittain yhteisten ppiaineiden, taide- ja taitaineiden valinnaisten tuntien sekä ppilaalle valinnaisten aineiden kesken valtineuvstn asetuksen edellyttämällä tavalla (paikallinen tuntijak) 14 - Paikallinen tuntijak n petussuunnitelman liitteenä. - mikä n petuksen järjestäjän kielihjelma, miltä vusilukilta eri kielten petus alitetaan (kats myös tisen ktimaisen kielen ja vieraiden kielten suudet sekä luku 12) - Kaavilla petetaan vain valtakunnallisen tuntijan ja petussuunnitelman perusteiden mukainen minimimäärä kieliä. Englannin petus alkaa klmannelta lukalta ja rutsin petus kuudennelta lukalta. - mitkä vat ppilaille tarjttavat valinnaiset aineet ja mille vusilukille niiden petus sijittuu (kats myös luku 12) - Opetussuunnitelman ensimmäisenä tteuttamisvunna valinnaiset aineet n määrätty kulukhtaisesti käytettäväksi eri ppiaineisiin (kts. tuntijak), jllin varsinainen valinnaisuus ei pääse tteutumaan. Syynä järjestelylle vat suuret muutkset yhden kulun malliin siirtymisineen. Tuleville vusille valinnaisaineiden tteuttaminen mietitään humiimaan paremmin ppilaan tdellinen valinnan mahdllisuus. Ensimmäisenä petussuunnitelman tteuttamisvunna valinnaisuutta tteutetaan mnialaisten ppimiskknaisuuksien yhteydessä. Viidennen ja kuudennen lukan ppilaille tarjtaan kaksi yhden vusiviikktunnin valinnaisainetta vudessa siten, että tisen petus tapahtuu syys- ja tisen kevätlukukaudella kaksi ppituntia viikssa. Tarjttavat ppiaineet vat askartelu lunt- ja kierrätysmateriaaleista, digitaidt sisältäen val- ja videkuvauksen, ilmaisutait, ktitalus, kuvataide, liikunta, lunt- ja retkeily, matematiikkaa timinnallisesti sisältäen hjelmintia, tekninen työ ja tekstiilityö. Lisäksi petuksen järjestäjä sijittaa valinnaistuntien kiintiöstä yhden ympäristöpin tunnin neljännelle lukalle. Näin valinnaistunteja tulee yhteensä viisi (valtineuvstn minimi 3, kun yläkulussa valinnaisia 6 tuntia). - mitkä vat petuksen mahdlliset paintukset ja miten ne tteutetaan; miten paintus näkyy tuntijassa sekä petuksen tavitteissa ja sisällöissä (kats myös luku 12) - Oppilaille halutaan mahdllistaa kaikkien taide- ja taitaineiden piskelua sellainen määrä, että perustaidt ehtivät kehittyä. - miten ppilaanhjaus järjestetään - Ohjaussuunnitelma päivitetään lukuvuden aikana hjaussuunnitelmassa kuvataan ppilaanhjauksen järjestämisen rakenteet, timintatavat, työn ja vastuunjak sekä työskentely mnialaisissa verkstissa, kdin ja kulun yhteistyö hjauksessa, työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt (kats myös vusilukkakknaisuuksiin sisältyvä ppilaanhjauksen tehtäväkuvaus). 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Timintakulttuurin kehittämistä hjaavien periaatteiden phdinta n keskeinen sa petussuunnitelmatyötä ja samalla timinnan jatkuvaa kehittämistä edistävä tekijä. Paikallisesti päätetään, miten ppilaat ja hultajat sallistuvat timintakulttuurin kehittämiseen sekä mitä muuta 14 Valtineuvstn asetus (422/2012)

7 yhteistyötä ja keiden timijiden kanssa tehdään timintakulttuurin kehittämiseksi. Suunnittelussa kiinnitetään humita myös timintakulttuurin jatkuvuuteen esipetuksesta peruspetukseen ja peruspetuksen eri vaiheissa. Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa petussuunnitelmassa - miten petuksen järjestäjä ja kulut edistävät ja arviivat timintakulttuurin kehittämisen periaatteiden tteutumista; mitkä vat mahdlliset paikalliset painpisteet ja miten ne ilmenevät käytännössä (timintakulttuurin periaatteiden kuvaamisessa petussuunnitelman perusteiden tekstiä vidaan käyttää sellaisenaan) - Timintakulttuuria kehitetään sana kulukhtaista ppilashulta. Erityisenä painpistealueena krstetaan ppilaiden vastuullisuutta, yritteliäisyyttä ja itsehallintataitja. - mitkä vat ppimisympäristöjen ja työtapjen valintaa, käyttöä ja kehittämistä hjaavat paikalliset tavitteet ja erityiskysymykset (muilta sin ppimisympäristöjen ja työtapjen kuvaamisessa petussuunnitelman perusteiden tekstiä vidaan käyttää sellaisenaan) - Paikallisesti hyödynnetään mnipulisia liikuntamahdllisuuksia, kirjasta sekä muita lähiseudun khteita (Elaitta, Telkkämäki, seurakunta, yritykset, yhdistykset). Oppimisympäristön ja työtapjen valinnassa krstetaan ppilaiden kasvua vastuullisiksi ja yhteistyökykyisiksi timijiksi. Oppilaille järjestetään mahdllisuuksia teatteriin, knsertteihin ja elkuviin. - miten petuksen eheyttämistä käytännössä tteutetaan - Opetuksen eheyttämistä tteutetaan pääsin mnialaisten ppimiskknaisuuksien puitteissa. miten mnialaiset ppimiskknaisuudet tteutetaan tteuttamista hjaavat paikalliset tavitteet (yleiskuvauksen salta petussuunnitelman perusteiden tekstiä vidaan käyttää sellaisenaan) tteuttamista hjaavat periaatteet ja tteuttamistavat (päätetäänkö esimerkiksi ppimiskknaisuuksien teemista yhteisessä paikallisessa petussuunnitelmassa ja tarkemmista tavitteista ja sisällöistä kulukhtaisessa petussuunnitelmassa tai lukuvusisuunnitelmassa vai miten menetellään; miten turvataan, että jkaisen ppilaan pintihin sisältyy vähintään yksi mnialainen ppimiskknaisuus lukuvudessa; miten hjeistetaan ppimiskknaisuuksien laajuus, miten svitaan kullinkin mukana levista ppiaineista; miten ppilaiden sallistuminen suunnitteluun järjestetään jne.) tavitteet ja sisällöt (määrittely jk petussuunnitelmassa tai lukuvusisuunnitelmassa petuksen järjestäjän päätöksen mukaan) arviintikäytännöt (miten hulehditaan siitä, että k. kknaisuuksissa sitetut työskentelytaidt ja muu saaminen tetaan humin kknaisuuden tteuttamisessa mukana levien ppiaineiden arviinnissa) tteutumisen seuranta, arviinti ja kehittäminen. - Jkaisella ppilaalla n 1-2 mnialaista ppiainekknaisuutta vudessa. Tinen rakentuu taide- ja taideaineiden ympärille (juhlavastuulukat) ja tinen lukuaineiden ympärille. Neljännellä lukalla sana mnialaista kknaisuutta tulee lla yhteiskuntappi, viidennellä lukalla histria. Äidinkielen, matematiikan ja englannin sisältöjä svelletaan saksi kaikkia mnialaisia ppimiskknaisuuksia. - Oppilaat sallistuvat heti kuluvuden alkaessa ppimiskknaisuuksien suunnitteluun. Kknaisuuden alkaessa ppilaille selvitetään, mitä (ppiaineiden ja laaja-alaisen saamisen) tietja ja taitja n tarkitus ppia ja miten ne arviidaan sana ppiainetta. Oppilaat sallistuvat jaksn päätteeksi arviintiin. - Mnialaiset ppimiskknaisuudet vat tärkeä tapa mahdllistaa valinnaisuutta.

8 - Mnialaiset ppimiskkkaisuudet mahdllistavat myös valinnaisuuden tteuttamista. - Tisen ppimiskknaisuuksista tulee lla laajempi, jnka yhteismitta n vusiviikktunti/lukukausi. Yhteensä ppimiskkknaisuuksien laajuus tulisi lla puli vusiviikktuntia. - Mnialaisten ppimiskknaisuuksien sallistuvat ppiaineet, aihe ja keskeiset sisällöt määrätään vusisuunnitelmassa. - Oppimiskknaisuuden sana tulee lla työskentelyä eri-ikäisten ppilaiden kesken (ei välttämättä yhteistä kknaisuutta). - Oppimiskknaisuuksien tteutumisen seurantaa, arviintia ja kehittämistä kknaisuutena tehdään sana keväistä arviintikeskustelua ppilaiden, hultajien ja henkilökunnan kanssa. Opetuksen järjestäjä hulehtii siitä, että jkainen kulu täsmentää man timintakulttuurinsa sekä ppimisympäristöjen ja työtapjen kehittämisen tavitteet, yhteiset timintaperiaatteet sekä yhteistyön ja muun käytännön tteutuksen. Lisäksi petuksen järjestäjä hulehtii, että mnialaisten ppimiskknaisuuksien sekä mahdllisen muun eheyttämisen suunnittelu, tavitteiden ja sisältöjen määrittely, tteuttaminen, seuranta ja arviintiyhteistyö täsmennetään kulukhtaisesti. Kulukhtaisesti n tärkeä määritellä eri ppiaineiden ja kulun muun timinnan yhteistyötä ja työnjaka kskevat timintatavat ppimiskknaisuuksien tteuttamisessa sekä tarkentaa ppimiskknaisuuksiin liittyvän ppilaan arviinnin käytänteet. Täsmennykset kirjataan jk kulukhtaiseen petussuunnitelmaan ja/tai lukuvusisuunnitelmaan petuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Opetussuunnitelmaan vidaan myös liittää mnialaisten ppimiskknaisuuksien tteuttamista tukevia yhteistyösuunnitelmia kulun ulkpulisten timijiden kanssa. 5.6 Paikallisesti päätettävät asiat Kulutyön käytännön järjestämisestä päätettäessä kiinnitetään humita siihen, että ratkaisut tukevat kasvatuksen ja petuksen tavitteiden saavuttamista ja edistävät peruspetuksen yhtenäisyyttä rakentavaa timintakulttuuria. Kaikkien tässä käsiteltävien asiiden salta kulukhtaiset ratkaisut, työn- ja vastuunjak sekä muu käytännön tteutus täsmennetään kulukhtaisessa petussuunnitelmassa ja/tai lukuvusisuunnitelmassa petuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Yhteinen vastuu kulupäivästä sekä yhteistyö Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa petussuunnitelmassa - mitkä vat keskeiset tavitteet ja timintatavat hyvän ja turvallisen kulupäivän lumiseksi ja yhteistyön järjestämiseksi - Kehitetään lukkavastaava- ja kummippilastimintaa, sallistutaan Kiva-kulu-hjelmaan, valitaan kululle tunne- ja vurvaikutustaitja kehittävä hjelma, välipalat, mahdllistetaan vanhempainvastuuryhmän timinta, järjestyssääntöjen päivittäminen yhdessä sekä kulukuljetushjeist. - Oppilaille suunnatussa kyselyssä tärkeitä asiita kulupäivänä vat kaverit, se että kaikilla menee hyvin, eikä ketään kiusata. Kulupäivien pitäisi lla spivan rentja eikä liian pitkiä ja henkilökunnan hyvällä tuulella. Läksyjä ei saisi tulla liikaa. Oppilaat arvstavat työrauhaa ja mnipulista ja erilaista

9 piskelua. Hyvä ruka ja välipalamahdllisuus tulivat esille vastauksissa. Oppilaat arvstavat mnipulista piha-aluetta istutuksineen ja pitävät turvallisuutta tärkeänä. - Hultajien mielestä kulupäivässä vat yhteisiä mnet ppilaiden edellä kuvaamat asiat. Lisäksi vanhemmat tivvat kannustavaa ja innstavaa palautetta, yksilöllistä humiintia ja kysymyksiin vastaamista, lukan hyväksyvää ilmapiiriä, riittävää tukipetusta, sujuvia ja turvallisia kulukyytejä, teemapäiviä ja yhdessä tekemistä. Tärkeintä n, että ppilas lähtee ilisena kuluun ja tulee ilisena kulusta. - miten yhteistyö kunnan/kulun sisällä sekä kulun ulkpulisten timijiden kanssa rganisidaan ja miten sitä seurataan ja kehitetään, erityisesti miten hulehditaan ppilaiden sallisuuden tteutumisesta Lukkavastaavat kuljettavat tieta ppilaiden ja henkilöstön välillä. Oppilaille annetaan mahdllisuus kerta mielipiteensä, kun päätetään asiista, jtka kskevat ppilaita. mitkä vat kdin ja kulun yhteistyön keskeiset tavitteet ja järjestämiskäytännöt. Keskeinen viestintäväline kdin ja kulun välillä n Helmi-järjestelmä, jhn kirjataan ppilaiden pissalt, muutkset kulupäivissä sekä tulevat kkeet ja arviintitulkset. Hultajille annetaan vähintään kerran lukuvudessa mahdllisuus tulla tapaamaan pettajaa. Oppilas n aina tapaamisissa mukana, ellei le erityistä perustetta timia tisin. Vähintään kerran lukuvudessa järjestetään kulun yhteinen vanhempainilta ajankhtaisesta aiheesta. Lisäksi lukat järjestävät vähintään yhden vanhempainillan lukuvudessa. Kululla timii vanhempainvastuuryhmä, jssa jkaiselta lukka-asteelta (esipetus -6. lk.) n edustajansa ja varaedustaja. Kulu mahdllistaa vanhempien yhteistyöryhmän timinnan. Ryhmässä käsitellään kuluun liittyviä asiita, esim. suunnitellaan juhlia ja erilaisia tapahtumia. Vanhempainvastuuryhmää vidaa myös pyytää ttaman kantaa, kun päätetään kulutyötä kskevia asiita. Vanhempainvastuuryhmässä timiminen n yksi tapa vaikuttaa kulun arkeen ja lla sallisena kuluyhteisössä. Oppilaille tteutetussa kyselyssä ppilaat tivivat kdiltaan tukea kulunkäyntiinsä ktitehtävissä ja kkeisiin valmistautumisessa. Oppilaista n tärkeää, että vanhemmat kannustavat ja vat kiinnstuneita lapsensa kulunkäynnistä. Oppilaat tivvat yhteydenpita kdin ja kulun välillä sekä sitä, että ktiväki sallistuu vanhempainiltihin ja vartteihin. Hultajat livat samaa mieltä ppilaiden kanssa edellä mainituista asiista. Lisäksi he krstivat vanhemman vastuuta seurata, että lapsi ymmärtää eli pysyy mukana petuksessa, säännöllisestä arkirytmistä (uni, rukailut ym.) hulehtimisesta, aikuisen psitiivista asennetta kulunkäyntiin ja rhkaisua, lapsen ngelmien myöntämistä ja niihin yhdessä ratkaisujen etsimistä, kdin sallistumista apuvälineiden hankintaan ja käyttöön, hultajan tehtävään tehdä lapsi tutuksi pettajalle (yksilöllinen suhtautuminen) sekä virikkeiden hankkimista vapaa-aikaan, jllin kulukin maistuu paremmalle. Hultajat tivvat kdin ja kulun yhteydenpidlta avimuutta ja säännöllisyyttä, henkilökhtaisia tapaamisia (vanhempainvartit), psitiivista palautetta kteihin, yhteisiä tapahtumia, hultajien mukaan ttamista arviintitilaisuuksiin, kk kulu kasvattaa - ajattelun kirkastamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä vanhempainvastuuryhmän rlin selventämistä.

10 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1 Arviinnin tehtävät ja ppimista tukeva arviintikulttuuri Peruspetuslain mukaan ppilaan arviinnin tehtävänä n hjata ja kannustaa piskelua sekä kehittää ppilaan edellytyksiä itsearviintiin. Oppilaan ppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arviida mnipulisesti. 15 Nämä tehtävät vat peruspetuksen arviintikulttuurin kehittämisen lähtökhta. Painpiste n ppimista edistävässä arviinnissa. Kulu vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisen käsityksen ppilaat mudstavat itsestään ppijana ja ihmisenä. Erityisen suuri merkitys n pettajien antamalla palautteella. Mnipulinen arviinti ja siihen perustuvan hjaavan palautteen antaminen vat pettajien keskeisiä pedaggisia keinja ppilaiden kk kehityksen ja ppimisen tukemiseen. Kuluissa kehitetään arviintikulttuuria, jnka keskeisiä piirteitä vat - rhkaiseva ja yrittämään kannustava ilmapiiri - ppilaiden sallisuutta edistävä, keskusteleva ja vurvaikutteinen timintatapa - ppilaan tukeminen man ppimisprsessinsa ymmärtämisessä sekä ppilaan edistymisen näkyväksi tekeminen kk ppimisprsessin ajan - arviinnin ikeudenmukaisuus ja eettisyys - arviinnin mnipulisuus - arviinnin avulla saadun tiedn hyödyntäminen petuksen ja muun kulutyön suunnittelussa. Suuri sa arviinnista n pettajien ja ppilaiden välistä vurvaikutusta. Opettajat hulehtivat siitä, että ppilaat saavat alusta lähtien ppimista hjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä tieta edistymisestään ja saamisestaan. Onnistumisen kkemukset kannustavat ppimaan lisää, mutta myös epännistumiset tai virheelliset ratkaisut vat sa ppimisprsessia. Niitä hyödynnetään petuksessa ppimista edistävällä ja ppilaita kunniittavalla tavalla. Oppilaita hjataan havainnimaan maa ja yhteistä työskentelyä ja antamaan rakentavaa palautetta tisilleen ja pettajille. Tämä lu edellytyksiä ppilaiden itsearviinnin ja vertaisarviinnin taitjen kehittymiselle peruspetuksen aikana. Yhteistyö ktien kanssa n sa hyvää arviintikulttuuria. Hultajien kanssa keskustellaan kulutyön tavitteista ja kulun arviintikäytänteistä. Oppilaan pintjen edistymisestä sekä ppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä annetaan riittävän usein tieta ppilaalle itselleen ja hultajalle. Oppilaalla ja hultajalla n ikeus saada tieta arviintiperusteista ja niiden sveltamisesta ppilaan arviintiin. 16 Opettajan, ppilaan ja hultajan yhteiset keskustelut edistävät keskinäistä luttamusta ja välittävät tieta ppilaan tilanteesta. Tukea tarvitsevien ppilaiden hultajien kanssa tehtävä yhteistyö n erityisen tärkeää. Arviinti n myös pettajien itsearviinnin ja man työn reflektinnin väline. Arviinnilla saatu tiet auttaa pettajia suuntaamaan petustaan ppilaiden tarpeiden mukaisesti. Se lu perustaa petuksen eriyttämiselle ja auttaa ppilaiden mahdllisten tuen tarpeiden tunnistamisessa. Opetuksen järjestäjä seuraa ppimisen arviinnin periaatteiden tteutumista kuluissa ja tukee arviinnin kehittämistä. 15 Peruspetuslaki Peruspetusasetus 10 ja 13

11 6.2 Arviinnin lunne ja yleiset periaatteet Peruspetuksessa ppimisen arviinti jaetaan arviintiin pintjen aikana sekä päättöarviintiin. Sekä pintjen aikaisessa että päättöarviinnissa nudatetaan arviinnin yleisiä periaatteita. Arviinnin perustuminen tavitteisiin ja kriteereihin Oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arviinnin sekä palautteen antamisen ppilaille tulee aina perustua petussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa petussuunnitelmassa tarkennettuihin tavitteisiin. Oppilaita ja heidän surituksiaan ei verrata tisiinsa eikä arviinti khdistu ppilaiden persnaan, temperamenttiin tai muihin henkilökhtaisiin minaisuuksiin. Opettajat hulehtivat, että tavitteet ja arviintiperusteet vat ppilaiden tiedssa. Tavitteiden phtiminen ja man ppimisen edistymisen tarkastelu suhteessa tavitteisiin n tärkeä sa myös ppilaan itsearviintitaitjen kehittämistä. Tdistusten antamiseen liittyvässä ppilaan saamisen arviinnissa käytetään petussuunnitelman perusteissa määriteltyjä, tavitteista jhdettuja arviintikriteereitä. Arviintikriteerit n laadittu 6. ja 7. lukan nivelvaiheeseen sekä päättöarviintiin tukemaan pettajien työtä ja yhtenäistämään arviintia. Kriteerit eivät le ppilaille asetettuja tavitteita, vaan ne määrittelevät hyvää saamista kuvaavaan sanalliseen arvin tai arvsanaan 8 vaadittavan tasn. Js erityisen tuen päätöksessä päätetään, että ppilas piskelee ppiaineen yleisen ppimäärän mukaisesti, ppilaan surituksia arviidaan suhteessa yleisen ppimäärän tavitteisiin edellä mainittuja arviintikriteerejä käyttäen. Yksilöllistetyn ppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa ppiaineessa piskelevien ppilaiden surituksia arviidaan näissä ppiaineissa suhteessa henkilökhtaisessa petuksen järjestämistä kskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavitteisiin eikä saamisen tasn määrittelyssä käytetä edellä mainittuja arviintikriteerejä. Oppilaiden ikäkauden ja edellytysten humin ttaminen sekä mnipuliset arviintikäytännöt Arviintikäytännöt ja palautteen antaminen tulee suunnitella ja tteuttaa ppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Palautetta annettaessa kiinnitetään humita ppilaiden nnistumisiin ja ppimisen edistymiseen suhteessa aiempaan saamiseen. Arviinnissa käytetään mnipulisia menetelmiä. Opettaja kkaa tieta ppilaiden edistymisestä ppimisen eri sa-alueilla ja erilaisissa ppimistilanteissa. Tällöin n tärkeää ttaa humin ppilaiden erilaiset tavat ppia ja työskennellä sekä hulehtia siitä, ettei edistymisen ja saamisen sittamiselle le esteitä. Erilaisissa arviinti- ja näyttötilanteissa varmistetaan, että kukin ppilas ymmärtää tehtäväksi annn ja saa riittävästi aikaa tehtävän surittamiseen. Lisäksi hulehditaan mahdllisuuksista hyödyntää tarvittaessa tiet- ja viestintäteknlgiaa ja antaa suullisia näyttöjä. Myös ppilaiden mahdllisesti tarvitsemien apuvälineiden saatavuudesta sekä tarvittavista avustajapalveluista hulehditaan. Lievätkin ppimisvaikeudet ja ppilaiden mahdllisesti puutteellinen petuskielen/ sumen kielen/rutsin kielen tait tulee ttaa humin arviinti- ja näyttötilanteita suunniteltaessa ja tteutettaessa. Samin tetaan humin ppilaiden piskelua varten mahdllisesti määritellyt petuksen erityiset painalueet.

12 Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten ppilaiden arviinnissa tetaan humin kunkin ppilaan kielitausta sekä kehittyvä sumen tai rutsin kielen tait. Jtta ppilas vi sittaa edistymistään ja saamistaan mahdllisista sumen tai rutsin kielen puutteista hulimatta, arviinnissa kiinnitetään erityistä humita ppilaan tilanteeseen svitettuihin, mnipulisiin ja justaviin arviintitapihin. Itsearviinnin edellytysten kehittäminen Opetuksessa kehitetään ppilaiden edellytyksiä itsearviintiin antamalla tilaa ppimisen ja pintjen edistymisen phdintaan ja kehittämällä itsearviintitaitja. Oppilaita hjataan niin yksilöinä kuin ryhmänä havainnimaan ppimistaan ja sen edistymistä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tarkitus n, että pettajat auttavat ppilaita ymmärtämään tavitteet ja etsimään niiden saavuttamiseksi parhaita timintatapja. Alemmilla vusilukilla itsearviintitaitja kehitetään auttamalla ppilaita tunnistamaan nnistumisiaan ja vahvuuksiaan kulutyössä sekä tulemaan tietiseksi työlle svittavista tavitteista. Opetusryhmän yhteistä arviintikeskustelua käytetään paljn, annetaan myönteistä palautetta ja sitetaan, miten mnenlaisin tavin jkainen vi nnistua työssään. Ylemmillä lukilla humin kiinnittäminen nnistumisiin ja vahvuuksiin n edelleen tärkeää, mutta man ppimisen ja pintjen edistymisen tarkastelu vi lla analyyttisempää. Se hjaa ppilaita timimaan yhä itsehjautuvammin. Myös tällöin pettajien n tärkeä kehittää ppilaiden keskinäistä arviintikeskustelua eli vertaisarviintia sana ryhmän työskentelyä. Näin ppilailla n mahdllisuus ppia antamaan ja saamaan rakentavaa palautetta. Itsearviinnin ja vertaisarviinnin avulla jkainen ppilas vi tulla tietisiksi edistymisestään ja ymmärtää, miten itse vi vaikuttaa ppimiseensa ja kulutyössä nnistumiseen. 6.3 Arviinnin khteet Arviinti khdistuu ppilaan ppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Lutettava arviinti edellyttää näiden sa-alueiden mnipulista havainnintia ja dkumentintia. Oppiminen arviinnin khteena Oppimisen arviinti sisältää pinnissa edistymisen ja saamisen tasn arviintia sekä palautteen antamista niistä. Edistymistä tarkastellaan suhteessa aiempaan saamiseen ja asetettuihin tavitteisiin. Oppimisen edistymisen hulellinen seuranta n tarpeen kk peruspetuksen ajan, jtta petuksen, hjauksen ja tuen keinin vidaan hulehtia siitä, että ppilaalla n edellytykset pinnissa etenemiseen. Osaamisen taslla tarkitetaan ppilaan eri tavin sittamaa saamista suhteessa asetettuihin tavitteisiin ja arviituna ppilaan suritusten perusteella. Osaamisen tasn arviimiseksi ppilaan työn tulksia tai surituksia tarkastellaan mahdllisimman mnipulisesti. Tiedllisen ja taidllisen saamisen tasn arviinnissa hyödynnetään valtakunnallisesti määriteltyjä arviintikriteerejä. Osaamisen kehittyminen nähdään kk peruspetuksen ajan vahvistuvana, kumulituvana prsessina. Oppilaita hjataan sekä itsenäisesti että ryhmänä tarkastelemaan edistymistään ja työnsä tulksia suhteessa tavitteisiin ja niihin nnistumisen kriteereihin, jista n yhdessä keskustellen svittu työtä alitettaessa.

13 Työskentely arviinnin khteena Oppilaiden työskentelytaitjen kehittäminen n yksi peruspetuksen keskeisistä tavitteista. Opetuksessa tuetaan ppilaiden itsenäisen ja yhdessä työskentelyn taitja. Työskentelytaitihin sisältyvät myös tait suunnitella, säädellä ja arviida maa työtään, tait timia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen sekä tait timia rakentavassa vurvaikutuksessa. Työskentelytaitja harjitellaan eri ppiaineissa, mnialaisissa ppimiskknaisuuksissa ja kulun muussa timinnassa. Opettajat hjaavat ppilaita sekä yksilöinä että ryhmänä suunnittelemaan työtään ja käyttämään ppimista edistäviä työskentelytapja. Oppilaita hjataan myös tarkastelemaan suunnitelmien tteutumista sekä arviimaan työskentelyn nnistumista ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Työskentelyn arviinti n sa ppiaineissa tehtävää arviintia ja arvsanan mudstamista. Arviinti perustuu ppiaineiden ja mnialaisten ppimiskknaisuuksien tavitteiden sisältämiin työskentelyn tavitteisiin. Työskentelyä kskeva mnipulinen palaute kaikissa piskelutilanteissa edistää ppilaiden mahdllisuuksia tarkastella maa työskentelyään ja kehittyä työskentelytaidissa. Käyttäytyminen arviinnin khteena Käyttäytymisen hjaus sekä käyttäytymiseen liittyvien tietjen ja taitjen pettaminen vat sa kulun kasvatustehtävää. Oppilaita hjataan ttamaan humin muut ihmiset ja ympäristö sekä nudattamaan yhteisesti svittuja timintatapja ja sääntöjä. Heille petetaan kulun erilaisissa vurvaikutustilanteissa asiallista, tilannetietista käyttäytymistä ja hyviä tapja. Käyttäytymistä arviidaan ja ppilaille annetaan käyttäytymisestä hjaavaa palautetta suhteessa paikallisessa petussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavitteisiin. Käyttäytymien tavitteet perustuvat kulun kasvatustavitteisiin, yhteisön timintakulttuuria määrittäviin linjauksiin ja järjestyssääntöihin. Oppilailla ja hultajilla tulee lla mahdllisuus sallistua kulun kasvatustavitteita ja käyttäytymiselle asetettavia tavitteita kskevaan keskusteluun ja tavitteiden määrittelyyn. Käyttäytymisen arviinnissa erityisen tärkeä n hulehtia, että arviinti ei khdistu ppilaan persnaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökhtaisiin minaisuuksiin. Käyttäytyminen arviidaan tdistuksissa mana kknaisuutena, eikä se vaikuta ppiaineesta saatavaan arvsanaan tai sanalliseen arvin. Päättö- ja ertdistukseen käyttäytymisen arvita ei merkitä. 6.4 Opintjen aikainen arviinti Opintjen aikaisella arviinnilla tarkitetaan ennen päättöarviintia tteutettavaa arviinnin ja palautteen antamisen kknaisuutta. Opintjen aikainen arviinti n kaikilla vusilukilla pääsin ppimisen hjaamista palautteen avulla. Sen keskeisenä tehtävänä n hjata ja kannustaa piskelua ja tukea ppimista sekä edistää itse- ja vertaisarviinnin taitja. Siihen sisältyy myös ppilaiden edistymisen ja saamisen tasn kuvaamista keskusteluin, arviintitiedttein ja tdistuksin tiettyinä

14 ajankhtina. Oppilaalle ja hultajalle tulee antaa tieta pintjen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä riittävän usein Arviinti lukuvuden aikana Pääsa pintjen aikaisesta arviinnista n lunteeltaan frmatiivista. Tällöin arviinti ja siihen perustuva palautteen antaminen tteutetaan lukuvuden aikana sana päivittäistä petusta ja työskentelyä. Se edellyttää pettajilta ppimisprsessiin liittyvää havainnintia ja vurvaikutusta ppilaiden kanssa. Opintjen aikaisessa arviinnissa tärkeätä n myös ppilaiden timijuutta kehittävä vertaisarviinti ja itsearviinti. Opettajan tehtävänä n luda tilanteita, jissa yhdessä phtien annetaan ja saadaan ppimista edistävää ja mtivivaa palautetta. Oppimista edistävä palaute n lunteeltaan laadullista ja kuvailevaa, ppimisen slmukhtia analysivaa ja ratkvaa vurvaikutusta. Se ttaa humin ppilaiden erilaiset tavat ppia ja työskennellä. Oppilaita hjataan palautteen avulla tiedstamaan edistymisensä ja jäsentämään man ppimisensa eri vaiheita sekä löytämään erilaisia keinja tavitteisiin pääsemiseksi. Palaute auttaa ppilaita vähitellen hjaamaan maa ppimistaan, asettamaan itselleen tavitteita ja käyttämään nnistumista parantavia ppimisstrategiita. Opettajan antaman, ppimisprsessia näkyväksi tekevän ja ppimista edistävän palautteen tulee auttaa ppilaita hahmttamaan ja ymmärtämään - mitä heidän n tarkitus ppia - mitä he vat j ppineet - miten he vivat edistää maa ppimistaan ja parantaa suriutumistaan. Tällainen frmatiivinen arviinti ja hjaava palaute edistävät piskeltavien asiiden jäsentymistä tietja taitkknaisuuksiksi sekä kehittävät ppilaiden metakgnitiivisia taitja ja työskentelytaitja Arviinti lukuvuden päättyessä Opintjen aikainen arviinti sisältää myös ppimisprsessin jälkeen tehtävää, ppilaiden saamisen summatiivista arviintia, jnka tulkset välitetään ppilaille tdistuksissa tai arviintitiedtteissa. Peruspetusasetus velvittaa antamaan kunkin lukuvuden päättyessä ppilaalle lukuvusitdistuksen, jka sisältää sanallisesti tai numerin ilmaistut arvit siitä, miten ppilas n kyseisenä lukuvunna saavuttanut tavitteet pint-hjelmaansa kuuluvissa ppiaineissa tai pintkknaisuuksissa. Lukuvusitdistukseen sisältyy myös käyttäytymisen arviinti. 18 Lukuvuden päätteeksi tehtävä arviinti n kknaisarvi ppilaan kk lukuvuden edistymisestä ja suriutumisesta. Lukuvusitdistus n myös päätös ppilaan siirtymisestä seuraavalle lukalle tai hänen jättämisestään lukalle. Vusilukilla 1-7 arviinti n sanallista tai numerarviintia tai niiden yhdistelmää petuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Vusilukkien 8-9 tdistuksissa käytetään numerarviintia. Timinta-alueittain annettavassa petuksessa käytetään sanallista arviintia. Yksilöllistettyjen ppimäärien arviinnissa sanallista tai numerarviintia käytetään petuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Sanallista arviintia 17 Peruspetusasetus 10 1 mm. 18 Peruspetusasetus 10 2 mm.

15 vidaan käyttää päättöarviintia lukuun ttamatta myös niiden ppilaiden arviinnissa, jiden äidinkieli n muu kuin petuksessa käytettävä kieli. Numerarvsana kuvaa keskimääräisenä summatiivisena arvina ppilaan saamisen tasa suhteessa tavitteisiin kussakin ppiaineessa tai pintkknaisuudessa. Sanallista arviintia käyttämällä vidaan antaa mnipulista palautetta ppilaan ppimisesta ja suriutumisesta. Sanallisen arviinnin avulla vidaan kuvata paitsi ppilaan saamisen tasa myös hänen edistymistään, vahvuuksiaan ja kehittämisen khteitaan. Sanallisella arviinnilla vidaan myös antaa numerarvsanaa yksityiskhtaisempaa palautetta saamisesta ja ppimisen edistymisestä ppiaineen eri sa-alueilla Opinnissa eteneminen peruspetuksen aikana Opetus ja arviintikäytännöt suunnitellaan ja tteutetaan siten, että ppilaalla n riittävästi mnipulisia mahdllisuuksia sittaa saamistaan. Oppilaan kknaistilannetta tulee tarkastella riittävän ajissa. Oppilaalla n ikeus saada tarvitsemaansa tukipetusta, sa-aikaista erityispetusta, hjausta ja muuta tukea tilanteessa, jssa hän sairauden, ppimisvaikeuksien, vaikeasta elämäntilanteesta jhtuvien pissaljen tai muun syyn vuksi n jäänyt tai n vaarassa jäädä jälkeen pinnissaan. Mikäli ppilaan kk vusilukan suritus jssakin ppiaineessa n vaarassa tulla hylätyksi, tulee asiasta keskustella hyvissä ajin lukuvuden aikana hultajan ja ppilaan kanssa sekä spia timenpiteistä ppimisen tukemiseksi. Opinnissa eteneminen vusilukittain Oppilas, jka n saanut vusilukan ppimäärään sisältyvissä ppiaineissa vähintään välttäviä tietja ja taitja sittavan numern tai vastaavan sanallisen arvin, siirtyy seuraavalle vusilukalle. Oppilas vi myös siirtyä seuraavalle vusilukalle, vaikka hänen vusilukan surituksensa jssakin ppiaineessa lisi hylätty, js arviidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vusilukan pinnista hyväksytysti. Oppilas vidaan jättää vusilukalle, js hänen lukuvutta kskeva surituksensa yhdessä tai useammassa vusilukan ppimäärään kuuluvassa ppiaineessa n hylätty. Ennen lukalle jättämistä ppilaalle tulee varata mahdllisuus petukseen sallistumatta erillisessä kkeessa sittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedt ja taidt. Mahdllisuuksia vidaan antaa paikallisessa petussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuden aikana tai lukuvuden kulutyön päätyttyä. Erillinen ke vi sisältää mnipulisesti erilaisia suullisia, kirjallisia ja muita näyttömahdllisuuksia, jilla ppilas parhaiten kykenee sittamaan saamisensa. Js suritusmahdllisuus annetaan lukuvuden kulutyön päätyttyä, lukalle jättämisestä vidaan kulutyön päättyessä tehdä lukuvusitdistuksessa ehdllinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vusilukan ppimäärän sa-alueet, jiden hyväksytty surittaminen erillisessä kkeessa n vusilukalta siirtymisen edellytys. Oppilas vidaan myös jättää lukalle, vaikka hänellä ei le hylättyjä surituksia, js sitä n pidettävä hänen yleisen kulumenestyksensä vuksi tarkituksenmukaisena. Oppilaan hultajalle tulee tällöin varata mahdllisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vusilukalle jäävän ppilaan suritukset asianmaiselta lukalta raukeavat Peruspetusasetus 11

16 Eteneminen man pint-hjelman mukaan vusilukkiin sitmattmasti Peruspetuksen pinnissa vidaan edetä vusilukkiin jaetun ppimäärän sijaan man pint-hjelman mukaisesti vusilukkiin sitmattmasti 20. Oman pint-hjelman mukaan piskeleva ppilas saa lukuvuden päätteeksi lukuvusitdistuksen kyseisenä lukuvunna hyväksytysti surittamistaan pinnista ja siirtyy lukuvuden kulutyön päätyttyä seuraavalle vusilukalle. Oman pint-hjelman mukaisella etenemisellä vidaan tarvittaessa välttää lukalle jättäminen, jnka myötä ppilaan kaikki pinnt kyseiseltä lukalta raukeaisivat. Oman pint-hjelman mukaisesti etenevä ppilas vidaan jättää vusilukalle vain yleisen heikn kulumenestyksen perusteella. Yhdeksännellä vusilukalla leva ppilas luetaan tämän vusilukan ppilaaksi, kunnes hän surittaa peruspetuksen kk ppimäärän ja saa päättötdistuksen tai hän eraa kulusta Arviinti nivelkhdissa Valtineuvstn asetuksessa säädetty tuntijak määrittää nivelkhdat, jiden mukaisesti peruspetus jakautuu vusilukkien 1-2, 3-6 sekä 7-9 mudstamiin kknaisuuksiin. Tisen vusilukan päätteeksi tehtävä arviinti Tisen vusilukan lpulla ppimisen arviinnin pääpain n ppimisen edistymisen arviinnissa. Oppilaalle annetaan lukuvusitdistuksen lisäksi myös muuta hjaavaa palautetta petuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Tavitteena n tuda esille ppilaan vahvuuksia ppijana ja vahvistaa itsetunta ja ppimismtivaatita. Usein n tarpeen arviida ja suunnitella yhdessä myös ppilaan tarvitsemaa hjausta ja tukea. Nivelvaihetta lähestyttäessä krstuu pettajan, ppilaan ja hultajan välinen vurvaikutus. On tärkeää, että ppilaan mat arvit ja tiveet sekä hultajan näkemykset tulevat kuulluiksi. Oppilaan ppimisprsessin kannalta keskeisiä, laaja-alaisen saamisen tavitteisiin perustuvia näkökulmia, jihin pettaja kiinnittää humita arviidessaan ppilaan edistymistä ja antaessaan siitä palautetta ppilaalle ja hultajalle vat: - edistyminen kielellisissä valmiuksissa, erityisesti kysymisen ja kuuntelemisen taidt vurvaikutustaidt ja tait ilmaista itseään eri keinin - edistyminen työskentelytaidissa, erityisesti tait työskennellä itsenäisesti ja ryhmässä - edistyminen taidssa hulehtia mista ja yhteisesti svituista tehtävistä Lisäksi annetaan palautetta ppilaan piskelun etenemisestä eri ppiaineissa. Lukuvusitdistuksessa ilmaistaan, nk ppilas saavuttanut kunkin ppiaineen tavitteet hyväksyttävästi. Kuudennen vusilukan päätteeksi tehtävä arviinti 20 Peruspetusasetus 11 3 mm.

17 Kuudennen vusilukan lpulla ppilaalle annetaan lukuvusitdistuksen lisäksi myös muuta hjaavaa palautetta petuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Palautteessa kiinnitetään humita erityisesti työskentelytaitjen ja ppimisen taitjen kehittymiseen. Oppilas tarvitsee tieta myös edistymisestään ppiaineissa ja laaja-alaisessa saamisessa. Arviintikäytänteet ja palautteen antaminen suunnitellaan niin, että ppilas ja hultaja saavat mnipuliseen tietn perustuvan käsityksen ppilaan ppimisen edistymisestä. Erityistä humita kiinnitetään piskelumtivaatin tukemiseen. Kuudennen vusilukan lukuvusitdistuksessa annettavaa arviintia varten kaikkiin yhteisin ppiaineisiin n määritelty tavitteista jhdetut arviintikriteerit hyvää saamista kuvaavalle sanalliselle arville tai numerarvsanalle kahdeksan (8). Kriteerien avulla n kuvattu, millaista saamista edellytetään kyseisen arvin tai arvsanan saavuttamiseksi. Kriteerit eivät le ppilaille asetettuja tavitteita, vaan pettajan arviinnin apuvälineitä. Sanallista arvita tai arvsanaa antaessaan pettaja phtii ppilaan edistymistä suhteessa petussuunnitelmassa määriteltyihin tavitteisiin ja saamisen tasa suhteessa valtakunnallisesti määriteltyihin arviintikriteereihin. Opettajan tulee käyttää näitä kriteerejä antaessaan ppilaalle sanallisen arvin tai numerarvsanan kuudennen vusilukan lukuvusitdistukseen. Oppilas saa hyvää saamista kuvaavan sanallisen arvin tai arvsanan kahdeksan (8), mikäli hän sittaa keskimäärin ppiaineen eri kriteerien kuvaamaa saamista. Tasn ylittäminen jidenkin tavitteiden salta vi kmpensida tasa heikmman suriutumisen jidenkin muiden tavitteiden salta. 6.5 Peruspetuksen päättöarviinti Kaavilla ei tehdä päättöarviintia, sillä ppilaat siirtyvät yläkuluun tiselle petuksen järjestäjälle. Tarvittaessa tämän luvun sisältö löytyy valtakunnallisista petussuunnitelman perusteista. 6.6 Peruspetuksessa käytettävät tdistukset ja tdistusmerkinnät Peruspetuksessa käytettävät tdistukset vat: 1. Lukuvusitdistus 2. Välitdistus 3. Ertdistus 4. Päättötdistus Opetuksen järjestäjä päättää tdistusten ulkasusta. Lukuvusitdistus Oppilaalle tulee antaa lukuvusitdistus lukuvuden päättyessä. Tdistukseen merkitään ppilaan pint-hjelma ja ppiaineittain sanallinen arvi tai numerarvsana siitä, miten ppilas n saavuttanut asetetut tavitteet lukuvuden aikana. Sanallista arvita vidaan käyttää tdistuksissa vusilukilla 1-7. Sanallisistakin arviista tulee käydä ilmi, nk ppilas suriutunut hyväksytysti lukuvuden pinnista kussakin pint-hjelmaansa kuuluvassa ppiaineessa. Merkittäessä arvi tdistukseen numerna, tdistukseen merkitään myös peruspetusasetuksen 10 :n mukainen arviintiasteikk. Muissa tdistuksissa kuin päättötdistuksessa vidaan numerarvsanaa aina täydentää sanallisilla arviilla ja näin antaa palautetta sekä saamisen tassta että edistymisestä.

6.3 Arvioinnin kohteet

6.3 Arvioinnin kohteet 6.3 Arviinnin khteet Arviinti khdistuu ppilaan ppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Lutettava arviinti edellyttää näiden sa-alueiden mnipulista havainnintia ja dkumentintia Oppiminen arviinnin

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) YLEINEN TUKI Yleinen tuki n jkaiselle lapselle annettavaa esipetusta, jssa hänen yksilölliset tarpeensa ja ppimisedellytyksensä humiidaan yhteistyössä

Lisätiedot

6. Oppimisen arviointi Etelä-Pohjanmaalla

6. Oppimisen arviointi Etelä-Pohjanmaalla Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma LUONNOS 11.11.2015 6. Oppimisen arviinti Etelä-Phjanmaalla Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet, paikallisesti päätettävät asiat: Oppimisen arviintia

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausuntpyyntö 18.05.2018 OKM/93/040/2017 Kuntien kulttuuritiminnasta annetun lain uudistaminen Jhdant Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausunta liitteenä levasta muistista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

PERHON KUNNAN APIP-TOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011

PERHON KUNNAN APIP-TOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 PERHON KUNNAN APIP-TOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1. Timinnan järjestämisen periaatteet Timintasuunnitelma n laadittu petushalitukseen hjeiden mukaisesti. (Määräykset ja hjeet 2011:1 ) Aamu- ja iltapäivätiminnalla

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA Sisällys LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 1 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma... 1 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet...

Lisätiedot

VALMA-KOULUTUS AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALMENTAVA KOULUTUS

VALMA-KOULUTUS AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALMENTAVA KOULUTUS AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALMENTAVA KOULUTUS VALMA-kulutus n hyvä vaihteht sinulle js haluat tutustua erilaisiin kulutusalihin ja ammatteihin tarvitset lisäaikaa ja hjausta kulutuksen ja ammatin valinnassa

Lisätiedot

OHJATAAN YHDESSÄ. Opiskelija. Opinto-ohjaaja. Hoksaajaopettaja. Vastuuopettaja. Erityisen tuen ohjaava opettaja. Opettaja.

OHJATAAN YHDESSÄ. Opiskelija. Opinto-ohjaaja. Hoksaajaopettaja. Vastuuopettaja. Erityisen tuen ohjaava opettaja. Opettaja. Opintsihteeri OHJATAAN YHDESSÄ Hksaajapettaja Opint-hjaaja Erityisen tuen hjaava pettaja Opiskelija Vastuupettaja Opettaja Terveydenhitaja OPINTO-OHJAAJA Dia 1 kulutusten markkininti piskelijarekrytinti

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf qwertyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu ipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdf Vallilan ala-asteen petussuunnitelma ghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjklöäz

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

TAMMELAN KUNTA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

TAMMELAN KUNTA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN TAMMELAN KUNTA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2017 ALKAEN Kasvatus- ja kulutuslautakunta 16.11.2016 90 SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHTA 3 2. TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET 3 3. SISÄLLÖLLISET

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu

Lisätiedot

RÄÄKKYLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2016

RÄÄKKYLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2016 RÄÄKKYLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2016 Rääkkylän kulu 1 Sisällys LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 3 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen petussuunnitelma...

Lisätiedot

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA TOIMINTAMALLI LAPPEENRANNAN SUUNNITELMA Rakennuspalikka ja tarkistuslista tämän hetken tilanne kehittämistimi kehittämisestä vastaava tah 1. Lapsen ikeudet tunnetaan Näkyykö

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Kauhavan perusopetuksen opetussuunnitelma

Kauhavan perusopetuksen opetussuunnitelma 1 Kauhavan peruspetuksen petussuunnitelma Sisältö 1 Paikallisen petussuunnitelman merkitys ja laadinta Kauhavalla 4 2 Peruspetus yleissivistyksen perustana 5 3 Peruspetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT 3 3. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO... 7 3.1. Oppilashultryhmät.

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Lukuvusi 2010 11 Opintjen suunnittelu ja pintneuvnta Opintjen suunnittelu n lennainen sa piskelua. Suunnittelu alkaa j sillin, kun piskelija saa tiedn piskelupaikasta ja hyväksymiskirjeen mukana perustietja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja n tutkintkhtainen sa Ssiaali- ja terveysalan perustutkint 2015 Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalat Lähihitaja Oph määräys 79/011/2014 Luksian

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Siikajoen opetustoimen perusopetuksen opetussuunnitelmaa 2016 täydentävä suunnitelma

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Siikajoen opetustoimen perusopetuksen opetussuunnitelmaa 2016 täydentävä suunnitelma 1 VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Siikajen petustimen peruspetuksen petussuunnitelmaa 2016 täydentävä suunnitelma 2 Valmistavan petuksen petussuunnitelman sisältö 1. Opetuksen perusteet...3 2.

Lisätiedot

Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017

Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017 Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa Erja Vitikka 2017 Arvioinnin kaksi tehtävää Arvioinnin yksilöllinen luonne Opiskelun ohjaaminen ja kannustaminen sekä oppilaan itsearvioinnin edellytysten kehittäminen

Lisätiedot

Luku 6 Oppimisen arviointi

Luku 6 Oppimisen arviointi Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien

Lisätiedot

w w w. k e r h o k e s k u s. f i M a r j o K e n t t ä l ä K o u l u n k e r h o k ä s i k i r j a

w w w. k e r h o k e s k u s. f i M a r j o K e n t t ä l ä K o u l u n k e r h o k ä s i k i r j a w w w. k e r h k e s k u s. f i M a r j K e n t t ä l ä K u l u n k e r h k ä s i k i r j a Kulun kerhkäsikirja Kulun kerhkäsikirja Marj Kenttälä Kulun kerhkäsikirja Kerhkeskus - kulutyön tuki ry Kirjittaja:

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Arvioijana toimiminen

Arvioijana toimiminen Arviijana timiminen Arviinti prsessina Tutkintjen ert arviinnissa Lutettava dkumentinti Arviinti prsessina Ennen tutkinttilaisuutta Arviijien valinta, mahdllinen hyväksyttäminen Arviijien perehdytys Arviijien

Lisätiedot

Liikkuva koulu Ruosniemessä

Liikkuva koulu Ruosniemessä Liikkuva kulu Rusniemessä Rusniemen kulu Kulu sijaitsee Prin phjissassa, nin 7 km Prin keskustasta. Oppilaita n 337 vusilukilla 1-6. Opettajia n 19. Liikunta n keskeisessä asemassa kulun timintakulttuurissa.

Lisätiedot

Liikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset kehittämisavustukset 2018

Liikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset kehittämisavustukset 2018 Liikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset kehittämisavustukset 2018 Perustiedt: Hakuaika: 31.10.2017 päätös pyritään tekemään maaliskuun alkuun mennessä Haun tarkituksena n tukea Muutsta liikkeellä linjausten,

Lisätiedot

TOUKOLANPUISTON KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

TOUKOLANPUISTON KOULUN OPETUSSUUNNITELMA TOUKOLANPUISTON KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 1 Sisällysluettel 2 Luku 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA 4 1.1 Tuklanpuistn kulun tuntijak 4 1.2 Yhteistyötyötaht Luku 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN

Lisätiedot

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

Inkoon kunnan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2015

Inkoon kunnan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2015 Inkn kunnan Kululaisten aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelma 2015 www.inga.fi www.ph.fi www.eftis.fi www. kululaistentimintaverkk.fi Sisällys 1. Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestämisen lähtökhdat...

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja n tutkintkhtainen sa Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkint 2015 Sähköasentaja, Autmaatiasentaja Oph määräys 77/011/2014 Luksian hallitus 24.4.2015 Sisältö 1 Sähkö- ja autmaatialan kuvaus ja arvperusta

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUS- SUUNNITELMA

LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUS- SUUNNITELMA LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUS- SUUNNITELMA 2014-2015 1 LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. OPETUSSUUNNITELMA 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen opintoihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskoulutus... 3 2.2.

SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen opintoihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskoulutus... 3 2.2. Hyväksytty petuksen jhtryhmässä 3.9.2015 0 SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen pintihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskulutus... 3 2.2.1 Opintjen alkaessa...

Lisätiedot

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA 1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN KOULU: Espn kristillinen kulu KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN Espn kaupungissa n käytössä yhteinen phja ppilashultsuunnitelmalle, jta Espn kristillinen kulu n täydentänyt kulun

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnittelu

Verkkokurssin suunnittelu Verkkkurssin suunnittelu Yleistä Kun suunnittelet verkk-petusta ja -hjausta, lähde liikkeelle ensin mahdllisimman yksinkertaisesta tteutuksesta. Näin pääset npeasti liikkeelle ja piskelijat speutuvat mahdllisesti

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut

Oppijan verkkopalvelut Esa Keränen 7.5.2012 Oppijan verkkpalvelut Tdennetun saamisen rekisteri Esiselvityksen yhteenvet Esityksen rakenne Jhdant Tdennetun saamisen rekisteri Tietsisältöjen rajaukset Tteutusmalli Vaikutukset

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Liikkujan polku -verkosto

Liikkujan polku -verkosto Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat kunnssa Keneltä löytyisi sisältöjä? Yksinäistä

Lisätiedot

TAMMELAN KUNTA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

TAMMELAN KUNTA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN TAMMELAN KUNTA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2017 ALKAEN Kasvatus- ja kulutuslautakunta 16.11.2016 90 Sivistyslautakunta 17.1.2018 11 SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHTA 3 2. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Inkoon kunnan Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2017

Inkoon kunnan Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2017 Inkn kunnan Aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelma 2017 www.inga.fi www.ph.fi www.eftis.fi Sisällys 1. Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestämisen lähtökhdat... 1.1. Timinta- ajatus... 1.2. Aamu- ja

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ 2 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ PERHEPÄIVÄHOITAJA VARHAISKASVATTAJANA HYVÄ PÄIVÄ PERHEPÄIVÄHOIDOSSA

Lisätiedot

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen järjestäjän muistilista. Johdanto: Mitä taiteen perusopetus on? Taiteen perusopetuksen käsite ja lainsäädäntö

Taiteen perusopetuksen järjestäjän muistilista. Johdanto: Mitä taiteen perusopetus on? Taiteen perusopetuksen käsite ja lainsäädäntö Taiteen peruspetuksen järjestäjän muistilista Kesäkuu/2013 Muistilistan sisältö: 1. Taiteen peruspetuksen käsite ja lainsäädäntö 2. Taiteen peruspetuksen järjestäminen ja rahitus 3. Hallinnllinen ja muu

Lisätiedot

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja

Lisätiedot

Opintojen ohjaus Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO

Opintojen ohjaus Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO Opintjen hjaus Keski-Phjanmaan ammattipistssa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 OPINTO-OHJAUS... 2 3 OHJAUS JA

Lisätiedot

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit.

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit. TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATYÖLLE, KOULU- JA OPISKELU- TERVEYDENHUOLLOLLE SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄI- SEVÄLLE SUUN TERVEYDENHUOLLOLLE VUOSILLE 2012-2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 LIPERIN KUNNAN JA OUTOKUMMUN

Lisätiedot

Vastuukäyttäjän tehtävät

Vastuukäyttäjän tehtävät Vastuukäyttäjän tehtävät 22.3.2013 Satu Hrnbrg Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedte 3/500/2013 Kulutuksen järjestäjä nimeää 2-6 vastuukäyttäjää, jiden tehtäviä vat Perehtyminen rganisaati-, kulutustarjnta-

Lisätiedot

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,

Lisätiedot

Eteläpohjalainen perusopetuksen opetussuunnitelma (luonnos)

Eteläpohjalainen perusopetuksen opetussuunnitelma (luonnos) Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Lunns, eperusteet 27.4.2016 HUOM! Grafiikka yhtenäistetään ja teksti ikluetaan myöhemmin Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma n julkaistu eperusteet

Lisätiedot

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen

Lisätiedot

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä 1. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen

Lisätiedot

1. Millaisessa koulussa haluamme työskennellä tulevaisuudessa?

1. Millaisessa koulussa haluamme työskennellä tulevaisuudessa? 1. Millaisessa kulussa haluamme työskennellä tulevaisuudessa? - rakennuksen pitää lla puhdas, terve, raikas. Muunneltava, justavat tilat. Tekniikka pelaa. - ilmapiiri innstava ja innstunut. Innvatiivinen

Lisätiedot

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden

Lisätiedot

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä Palveluspimus 1 (4) 1 Spijasapulet 1.1 Tilaaja Palvelujen tilaajana timii Frssan kaupunki 1.2 Tuttaja Palvelujen tuttaja ja tinen spijasapuli n 2 Spimuksen rajaus 2.1 Spimus perustuu Tämä palveluspimus

Lisätiedot

MYLLYTULLIN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA- ARVOSUUNNITELMA

MYLLYTULLIN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA- ARVOSUUNNITELMA MYLLYTULLIN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA- ARVOSUUNNITELMA 2016-2017 1. TAUSTAA JA KÄSITTEITÄ Ihmisten mninaisuutta kskeva tasa-arv n yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisessa kulussa ei syrjitä alkuperän,

Lisätiedot

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa Kielistrategia 1. Periaatelinjaukset 1.1 Jhdant Ylipistlain 46 :n mukaan Aalt-ylipistn ylippilaskunnan kielet vat sumi ja rutsi. Lisäksi ylippilaskunnan jäsenistä merkittävä suus, vunna 2010 nin 10 prsenttia,

Lisätiedot

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA Euran sivistyspalvelut Sivistyslautakunta 24.04.2019 44 1 1. Timinnan järjestämisen periaatteet Euran kunta järjestää tämän timintasuunnitelman

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

MYLLYTULLIN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA- ARVOSUUNNITELMA

MYLLYTULLIN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA- ARVOSUUNNITELMA MYLLYTULLIN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA- ARVOSUUNNITELMA 2018-2020 1. TAUSTAA JA KÄSITTEITÄ Ihmisten mninaisuutta kskeva tasa-arv n yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisessa kulussa ei syrjitä alkuperän,

Lisätiedot

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT FC HONKA AKATEMIAN ARVOT JOHDANTO... 3 FC HONKA AKATEMIAN ARVOT... 4 YHTEISÖLLISYYS & YKSILÖ... 5 MEIDÄN SEURA, TOIMIMME YHDESSÄ, VOITAMME YHDESSÄ... 5 YKSILÖN KEHITYS JA YKSILÖN ONNISTUMISET PARANTAVAT

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10

REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 REKISTERISELOSTE Henkilötietlaki (523/99) 10 Laatimispvm: 10.6.2013 Lue täyttöhjeet ennen rekisteriselsteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. 1. Rekisterinpitäjä Nimi Sulkavan kunnan peruspalvelulautakunta

Lisätiedot

RESETTI perheluokat. Oppimis ja ohjauskeskus Valteri Piia Ruutu

RESETTI perheluokat. Oppimis ja ohjauskeskus Valteri Piia Ruutu RESETTI perhelukat Oppimis ja hjauskeskus Valteri Piia Ruutu piia.ruutu@valteri.fi 0295335378 RESETTI perhelukat R - rentutus E - empatia S - spimus E - ennakinti T- taitjen harjittelu T tuettu tait I

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto 2015 Koneistaja Levyseppähitsaaja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto 2015 Koneistaja Levyseppähitsaaja n tutkintkhtainen sa Kne- ja metallialan perustutkint 2015 Kneistaja Levyseppähitsaaja Oph määräys 50/011/2014 Luksian hallitus 12.6.2015 Sisältö 1 Kne-ja metallialan kuvaus ja arvperusta sekä perustutkinnn

Lisätiedot