Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata

Transkriptio

1 UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA TOIMINTAMALLI LAPPEENRANNAN SUUNNITELMA Rakennuspalikka ja tarkistuslista tämän hetken tilanne kehittämistimi kehittämisestä vastaava tah 1. Lapsen ikeudet tunnetaan Näkyykö lapsen ikeuksien spimus kunnan strategiassa, hyvinvintihjelmissa ja muissa hjaavissa asiakirjissa? Arviidaank kunnan päätöksiä ja timintja järjestelmällisesti lapsenikeusnäkökulmasta? Kuuluuk kunta-/kulukhtaisiin petussuunnitelmiin kaikissa ikävaiheissa ihmisikeuskasvatus ja lapsen ikeudet? Seurataank tai mitataank lapsen ikeuksien tunnettuutta Selvitetäänkö lasten ja nurten näkemyksiä ja kkemuksia heidän ikeuksiensa tteutumisesta arjessa? Lapsen ikeuksien spimus n yksi hyvinvintiselntekjen perusasiakirjista Lapsen ikeuksien spimus n sana Maakunnallista lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelmaa, jka hjaa palvelujen järjestämistä Varhaiskasvatussuunnitelma, esipetuksen OPS:n perusteet ja peruspetuksen OPS:n perusteet nudattavat Lapsen ikeuksien spimusta Arviinti tteutuu Lasten ja nurten hyvinvintiselntekjen tavitteiden saavuttamisen arviinnin yhteydessä Arviinnin salta n kehitettävää Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esipetus sekä peruspetus, tisen asteen kulutus lasten salta? ei seurata aikuisten salta? ei seurata mielipidettä n kysytty eri suunnitelmissa, mutta ei kkemuksiaan erityisesti Lapsen ikeuksien näkökulmasta humiidaan jatkssakin hyvinvintihjelmissa, ludaan malli, jssa Lapsen ikeuksien spimus tulee näkyväksi eri strategiissa Ludaan malli, jssa ennakkvaikutusten arviintia päätöksenten phjaksi arviidaan myös Lapsen ikeuksien spimuksen näkökannalta Itsearviinti- ja auditintimallin ulttaminen nuriin Tässä vaiheessa seurannan ja mittaamisen salta ei esitetä timia, jätetään myöhempään Varhaiskasvatuksessa syksyllä 2015 lasten haastattelu (5-6 vutiaille?) lasten mista kkemuksista Lapsen ikeuksien tteutumisesta eri timialat ja taht missa suunnitelmissaan ja strategiissaan hyvinvintityöryhmä kknaisuuden salta Itsearviinti- ja auditintimallin salta Lappeenrannan nuristimi Visik Sumen Unicef luda yhtenäisen seurannan ja mittaamisen välineen, jka lisi ainakin Lapsiystävällinen kunta-mallin mukaisesti timivien kuntien käytössä (tai kaikkien)? Näin saataisiin myös kuntien välistä vertailukelpista tieta asiasta Kasvatus- ja petustimi /varhaiskasvatus Onk kunta ryhtynyt aktiivisiin timenpiteisiin lapsen ikeuksien Suunnitelmat vat verkssa Tiedtussuunnitelman laadinnan

2 spimuksen määräysten ja periaatteiden saattamiseksi laajalti kk väestön tietn? Lapsenikeuskasvatus Minkä ikäiset lapset saavat lapsenikeuskasvatusta (alle kuluikäiset, alakulu, yläkulu, tinen aste) ja missä eri kasvuyhteisöissä? saatavissa, uuden suunnitelman valmistuttua laaja tiedtus yleisölle varhaiskasvatuksessa, peruspetuksessa sekä tisella asteelle lapsenikeuskasvatusta läpäisyperiaatteella nuris-, liikunta- ja kulttuuritimentimen sekä klmannen sektrin (esim. seurakuntayhtymä ja järjestöt) lasten ja nurten timintaan sisältyy myös lapsenikeuskasvatusta eri ikäryhmien tasn mukaisesti edistäminen Lapsen ikeuksien spimuksesta ja sen tteutumisesta Lappeenrannassa sekä Etelä-Karjalassa hyvinvintiselnten täytäntöönpanryhmät ja kaupungin sekä muiden timijiden tiedttajat Tavitetaank näissä kasvuyhteisöissä kaikki lapset? peruspetus tavittaa lapset ja nuret kattavasti Tiedttaminen aikuisille Tiedtetaank kunnassa selkkielisesti sekä lapsille että aikuisille, miten timia, js lapsen ikeuksia lukataan? Tavittaak tämä tiedtus lapset? 2. Kaikki ikeudet tteutuvat jkaisen lapsen khdalla Onk kunnan strategiissa, hyvinvintihjelmassa ja muissa hjaavissa asiakirjissa humiitu lasten mninaisuus? kyllä, mnikulttuurisuus sekä erilaiset lapset ja nuret n humiitu strategiissa, hyvinvintihjelmissa sekä muissa hjaavissa asiakirjissa jkainen timiala saltaan edistää tätä myös jatkssa Onk tunnistettu syrjinnän vaarassa levat lapset tai lapsiryhmät? kyllä jkainen timiala saltaan edistää tätä myös jatkssa Seurataank asiakirjissa asetettujen tavitteiden tteutumista erityisesti haavittuvassa asemassa tai syrjinnän vaarassa levien lasten näkökulmasta? kyllä tätä pyritään parantamaan Ekstessa jkainen timiala saltaan edistää tätä myös jatkssa Onk tapja kerätä tieta syrjinnän vaarassa levien lapsiryhmien ikeuksien tteutumisesta? systemaattisia tapja kerätä tieta syrjinnän vaarassa levien lapsiryhmien ikeuksien tteutumisesta ei le käytössä Tässä vaiheessa tiednkeruun kehittämismalliin ei esitetä timia, jätetään myöhempään Visik Sumen Unicef luda yhtenäisen seurannan ja mittaamisen välineen, jka lisi ainakin Lapsiystävällinen kunta-mallin mukaisesti timivien kuntien käytössä (tai kaikkien)? Näin saataisiin myös kuntien välistä vertailukelpista tieta asiasta

3 Onk kunnassa tehty yhdenvertaisuussuunnitelma? Onk suunnitelmassa humiitu lapset ja nuret sekä lasten ja nurten mninaisuus? Takaavatk strategiat, suunnitelmat, timintatavat ja käytäntö sen, ettei syrjintää esiinny näistä lapseen, hänen vanhempiinsa tai laillisiin hultajiinsa liittyvistä syistä: ikä alkuperä kansalaisuus kieli ihnväri sukupuli seksuaalinen suuntautuminen usknt vakaumus pliittinen ja muu mielipide varallisuus terveydentila vammaisuus asuinpaikka muu syy Tekeekö kunta syrjinnänvastaista työtä yhdessä kansalaisyhteiskunnan timijiden kanssa? Onk kunnan eri timijilla ja rganisaatin eri sissa työskentelevillä ihmisillä riittävä saaminen syrjintää kskevissa asiissa? syrjinnän kielt syrjinnän tunnistaminen syrjinnän vaarassa levat ryhmät Varhaiskasvatussuunnitelma, esipetussuunnitelma sekä peruspetussuunnitelma sisältävät yhdenvertaisuussuunnitelman, jissa humiidaan lasten ja nurten mninaisuus kyllä kaupungin palveluksessa n lasten ja nurten hyvinvintityön krdinaattri, jiden tehtäväkknaisuuksiin myös tämä kuuluu samin kaupungin eri hallintkuntien työntekijät tekevät kansalaisyhteiskunnan timijiden kanssa syrjinnän vastaista työtä Ekstessa n järjestökrdinaattri, jnka tehtäviin tämä kuuluu Mnitimijaisen yhteistyön syrjinnänvastainenmalli tteutuu myös hyvinvintityöryhmän työssä henkilöstöä kulutetaan jatkuvasti tällä saralla ja pääsin saaminen n hyvällä taslla Eksten yhdenvertaisuussuunnitelma n tulssa erillistä, uutta timintamallia ei le tarkituksenmukaista luda, n j lemassa levaa käytäntöä jatkuvana kehittämistimena henkilöstön kulutuksen kautta Ekste kaikki timijat kaikki timijat man henkilöstönsä salta

4 Tteutuuk yhdenvertaisuus arjen vurvaikutuksessa (puheet, tet, sanat, eleet) aikuisten välillä? aikuisten ja lasten välillä? lasten välillä? Onk kunnassa yhteisesti svittuja timintatapja syrjintään puuttumiseen? Ovatk kaikki lasten ja nurten parissa työskentelevät näistä tietisia? Humiidaank lasten ihmisikeuskasvatuksessa syrjinnän kielt? Kerätäänkö lapsilta ja nurilta systemaattisesti tieta syrjinnän mudista ja kkemuksista? Saak syrjintää kkenut lapsi tukea? Onk syrjinnän kkemuksista puhumiselle tilaa? Onk syrjintää kkeneille lapsille tarjlla tukea mien ikeuksiensa pulustamiseksi? Käytetäänkö syrjinnänvastaisten timenpiteiden phjana lasten ja nurten kkemustieta ja näkemyksiä syrjinnän mudista ja sen yleisyydestä? tulisi kehittää arviintimenetelmä, jlla arjen vurvaikutuksen yhdenvertaisuuden tteutuminen vitaisiin mitata -Ekstessa samat timintatavat, jilla puututaan epäammatilliseen käytökseen, Varhaisen puuttumisen malli, - kasvatus- ja petustimessa sekä kulutuskuntayhtymässä n yhteisesti svitus timintatavat syrjintään puuttumiseen kasvatus- ja petustimessa kyllä, samin Eksten lastensujelulaitksissa ja kulutuskuntayhtymän timinnissa ei, tulisi kehittää arviintimenetelmä, jlla tieta syrjinnän mudista ja kkemuksista vidaan kta lapsi saa tukea ja syrjinnän kkemuksista puhumiselle n tilaa ei, tulisi kehittää arviintimenetelmä, jlla tieta syrjinnän mudista ja kkemuksista vidaan kta timia, jätetään myöhempään timia, jätetään myöhempään timia, jätetään myöhempään Visik Sumen Unicef luda yhtenäisen seurannan ja mittaamisen välineen, jka lisi ainakin Lapsiystävällinen kunta-mallin mukaisesti timivien kuntien käytössä (tai kaikkien)? Näin saataisiin myös kuntien välistä vertailukelpista tieta asiasta kaikki timijat kaikki timijat Varhaiskasvatuksessa syksyllä 2015 lasten haastattelu lasten mista kkemuksista Lapsen ikeuksien tteutumisesta, samin itsearviinti- ja auditintimalli, jta nuristimi valmistelee, vivat tuttaa tieta mahdllisesti tehtävän arviintimenetelmän phjaksi, Varhaiskasvatuksessa syksyllä 2015 lasten haastattelu lasten mista kkemuksista Lapsen ikeuksien tteutumisesta, samin itsearviinti- ja auditintimalli, jta

5 Arviidaank syrjinnänvastaisia timenpiteitä ja niiden vaikuttavuutta? Ovatk lapset ja nuret arviineet timenpiteitä? 3. Lapsilla n mahdllisuus sallistua heille tarkitettujen palveluiden suunnitteluun, arviintiin ja kehittämiseen ( suunnitelmaan nstetut paintukset) Js kunnassa n edustuksellinen kuulemisjärjestelmä, nk sillä aidsti mahdllisuus vaikuttaa asiihin? Miten tuetaan niiden lasten ja nurten sallistumista, jtka eivät ryhmään mahdu? Onk myös ei-edustuksellisilla ryhmillä mahdllisuus tulla kuulluksi? Kuullaank erilaisia lasten ja nurten ryhmiä heitä kskevissa asiissa (esimerkiksi skeittaavia nuria skeittipuistn suunnittelussa)? 4: Lapset vivat vaikuttaa julkisen tilan suunnitteluun ja kehittämiseen ( suunnitelmaan nstetut paintukset) Kuullaank lapsia riittävän aikaisessa vaiheessa, jtta heidän näkemyksensä vidaan aidsti ttaa humin? Humiidaank asukkaiden kuulemisessa myös lasten ja nurten tarpeet? Tiedtetaank asiista lapsille ja nurille ymmärrettävällä tavalla? Ovatk käytetyt sallistumisen tavat lasten ja nurten tarpeisiin spivia ei, tulisi kehittää arviintimenetelmä, jlla tietja vidaan kta Lasten parlamentti ja Nurisvaltuust, kulujen ppilaskunnat sekä piskelijakunnat tulevat kuulluiksi, Vaikuttamispäivät käytössä, samin nuristiljen sallisuustiminta Ei-edustuksellisiin ryhmiin kuuluvien lasten ja nuren sallisuutta edistetään lapsiystävällinen kunta-mallissa Nurisvaltuustlta pyydetään lausuntja kattavasti, kehitetään mallia, että lausuntjen käsittelemiseen lisi riittävästi aikaa timia, jätetään myöhempään nuristimi kehittää mallin kulujen ppilaskuntien kanssa tehtävän yhteistyön edistämiseksi ja yhteisten timintamenetelmien kehittämiseksi kaikkien nurten sallisuuden varmistamiseksi Ludaan malli, jlla vahvistetaan nurten tdellista vaikuttamismahdllisuutta lausuntjen avulla sekä varmistetaan nurten kuulemiseen nurille tutunmaisten menetelmien käyttööntt Kehitetään nurille tiedttamista niin, että asiat, esim. kaavalunnkset, tulevat nurille ymmärrettäviksi varmistetaan lapsille ja nurille nuristimi valmistelee, vivat tuttaa tieta mahdllisesti tehtävän arviintimenetelmän phjaksi Varhaiskasvatuksessa syksyllä 2015 lasten haastattelu lasten mista kkemuksista Lapsen ikeuksien tteutumisesta, samin itsearviinti- ja auditintimalli, jta nuristimi valmistelee, vivat tuttaa tieta mahdllisesti tehtävän arviintimenetelmän phjaksi hyvinvintiselntek V:n täytäntöönpanryhmät ja nuristimi hyvinvintiselntek V:n täytäntöönpanryhmät ja nuristimi hyvinvintiselntek V:n täytäntöönpanryhmät ja nuristimi

6 5 Lapsilla n mahdllisuus vaikuttaa heille itselleen tärkeisiin asiihin ( suunnitelmaan nstetut paintukset) Onk kunnassa ajattelu- tai timintatapja, jtka haittaavat lasten ja nurten näkemysten esiin tumista tai lasten ja nurten maehtista timintaa? Rhkaistaank lapsia eri kasvuyhteisöissä tietisesti ilmaisemaan näkemyksensä heitä ympäröivästä maailmasta ja heille tärkeistä asiista? 6. Lapset vivat sallistua kansalaistimintaan ( suunnitelmaan nstetut paintukset) Humiidaank lasten kansalaistiminnan tukemisessa ikeudenmukaisesti lasten timinta suhteessa aikuisten timintaan? sekä järjestäytynyt että järjestäytymätön kansalaistiminta? eri-ikäisille lapsille tarkitettu timinta? eritasisille harrastajille tarkitettu timinta (esim. kilpaurheilu- höntsäliikunta )? myös vähävaraiset lapset ja nuret? Onk lasten ja nurten mahdllista lla ja timia julkisessa tilassa aikuisten kanssa tasaverisesti? 7. Lapsilla n ystäviä ja turvallisia aikuisia Onk yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä lasten ja nurten ssiaalisten suhteiden kehittäminen sisällytetty kunta- ja/tai kulukhtaisiin petussuunnitelmiin? varhaiskasvatussuunnitelmiin? nuristyön tavitteisiin? Onk käytössä erilaisia tapja kerätä tieta lasten ja nurten näkemyksistä kskien heidän vertais- ja aikuissuhteitaan? Käytetäänkö tätä tieta lasten ja nurten hyvinvinnin edistämiseen ja palvelujen kehittämiseen? Onk käytössä tapja kerätä tieta myös syrjinnän vaarassa leviin ryhmiin kuuluvilta lapsilta? Kkevatk lapset, että heillä n arjessaan turvallisia aikuisia, jille he vivat kerta ilistaan ja suruistaan? Kkevatk lapset, että aikuiset eri Lapsia ja nuria rhkaistaan eri kasvuyhteisöissä ilmaisemaan näkemyksiään; aikuinen lapsen sallisuuden mahdllistajana varhaiskasvatuksessa, humiidaan petussuunnitelmissa n sa vakiintunutta mnitimijaista yhteistyön mallia, humi khdennetaan eritasisille harrastajille suunnattuun timintaan nuret kauppakeskuksissa kyllä käytetään mnipulisia tiednkeruumenetelmiä (kulujen hyvinvintiprfiilit, jssa mm. kulujen ihmissuhteet, kuluterveyskyselyt, sähköinen hyvinvintikertmus) tulksia käytetään mnpulisesti timinnan ja käytänteiden kehittämiseen tutunmaisten menetelmien käyttööntt Varhaiskasvatuksessa syksyllä 2015 lasten haastattelu lasten mista kkemuksista Lapsen ikeuksien tteutumisesta, samin itsearviinti- ja auditintimalli, jta nuristimi valmistelee, vivat tuttaa tieta mahdllisesti tehtävän arviintimenetelmän phjaksi kulun kerhtiminnan kehittäminen sana justavan kulupäivän rakennemallia, klmannen sektrin timijiden kanssa uusien yhteistyömallien kehittäminen, kulutiljen mnipulinen hyödyntäminen Nurten lhune Is- Kristiinaan hyvinvintiselntek V:n täytäntöönpanryhmät hyvinvintityöryhmä, kasvatus- ja petustimi, nuris- ja liikunta- sekä kulttuuritimi ja klmannen sektrin timijat hyvinvintiselntek V:n täytäntöönpanryhmät, nuristimi ja klmannen sektrin timija

7 kasvuyhteisöissä ja palveluissa vat helpsti lähestyttäviä ja lutettavia? Kkevatk lapset, että heillä n ystäviä, jiden kanssa viettää vapaa-aikaa ja jiden kanssa jakaa ilt ja surut? Onk lasten ja nurten parissa työskentelevillä riittävä ymmärrys ja menetelmäsaaminen kskien lasten ja nurten vertaissuhteita ja erilaisia ryhmäilmiöitä? Onk lasten ja nurten parissa työskentelevillä mahdllisuus teemaa kskevaan täydennyskulutukseen? Osallistuvatk lapset ja nuret kasvuyhteisöjen timintakulttuurin lumiseen, esimerkiksi: mukaan ttavaa yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta edistävien timintatapjen kehittämiseen? järjestyssääntöjen laatimiseen? knfliktien ratkaisemiseen? Tteutuuk tämä kaikissa päiväkdeissa, kuluissa, ppilaitksissa sekä hjatuissa vapaaajan timinnissa? Edistetäänkö eri kasvuyhteisöissä ryhmähengen mudstumista ja lasten ssiaalisten taitjen kehittymistä mnipulisin menetelmin? Tunnistaak ja humiik eri kasvuyhteisöissä käytettävä työte myös erilaiset negatiiviset ryhmäilmiöt kuten syrjinnän ja kiusaamisen? yksinäisyyden? Humiidaank lasten ja nurten ssiaalisten suhteiden vahvistamisessa myös verkkympäristöt? Tuetaank eri kasvuyhteisöissä lapsen myönteistä suhdetta vanhempiinsa ja muihin lapselle tärkeisiin aikuisiin? Humiidaank vertais- ja aikuissuhteiden merkitys lapselle myös esimerkiksi lapsen llessa sijitettuna kdin ulkpulelle? turvapaikanhakijalasten arjessa? vammaisten lasten arjessa? seksuaali- ja sukupulivähemmistöihin kuuluvien lasten arjessa? 8. Lapsia ja lapsuutta arvstetaan Onk lapsen ikeuksien spimuksen viesti lapsen ja lapsuuden itseisarvsta kunnan timintaa ja budjetintia hjaava julkilausuttu periaate? Pidetäänkö lasten ikeuksia, tarpeita, leikkiä, henkilöstö n hyvin kulutettua ymmärryksen sekä menetelmäsaamisen alueella (ratkaisukeskeinen timintatapa käytössä) lapset ja nuret sallistuvat kasvuyhteisöjen timintakulttuurin lumiseen ja se tteutuu päiväkdeissa, kuluissa, ppilaitksissa sekä hjatuissa vapaa-ajantiminnissa edistetään erilaisin ryhmäytymismentelmin ratkaisukeskeinen työte, jka n laajasti käytössä, tunnistaa mediakasvatus ja medianlukutait kuuluvat päiväktien ja kulujen sekä ppilaitsten, kuin myös kulun kerhtiminnan sisältöihin tuetaan, mm. päivähidssa lasten ja vanhempien vurvaikutuksen edistäminen keskeisessä sassa humiidaan, asiasta ei le tutkittua tieta, tulisi kehittää arviintimenetelmä, jlla tietja vidaan kta sittain tteutuu ja n vakiintuneena käytänteenä, lapsen ikeudet hjaavat kehittämissuunnitelmia ja ratkaisukeskeisen timintatavan kulutus laajennetaan Ohjaamhankkeessa timiville työntekijöille malleja kehitetään edelleen hyvinvinselntek V:n täytäntöönpanssa timia, jätetään myöhempään hyvinvintiselntek V:n täytäntöönpanssa eri työryhmät laativat humiivat asian kaikki timijat saltaan hyvinvintityöryhmä hyvinvintityöryhmä ja selntek V:n täytäntöönpanryhmät

8 timintaa ja näkemyksiä yhtä tärkeinä kuin aikuisten vastaavia? Näkyykö tämä timintjen sekä palveluiden suunnittelussa ja budjetinnissa? Näkyykö tämä kunnan tiedtuksessa ja mediassa? Tuetaank lasten ihmisikeuksien tteutumista tietisesti? Tunnustetaank ja tunnistetaank ne tilanteet, jissa lapsen ikeuksien tteutuminen vaatii aikuisten erityistä tukea? Kkevatk lapset ja nuret levansa kunnan yhdenvertaisia ja arvstettuja asukkaita? Js timintaa tai palveluita khdennetaan ikäperustaisesti, perustuuk se lapsen edun harkintaan? Khdistetaank lapsiin ja nuriin ryhmänä rajituksia, jtka eivät perustu lakiin ja lapsen edun harkintaan? Onk lapsilla ja nurilla yhtäläinen ikeus käyttää julkista tilaa kuin aikuisilla? Rajitetaank tarpeettmasti sellaista timintaa, harrastamista tai julkisen tilan käyttöä, jnka erityisesti lapset ja nuret kkevat mielekkääksi? Kkevatk lapset ja nuret levansa erilaisiin julkisiin tilihin yhtä tervetulleita kuin aikuiset? Onk käytössä erilaisia tapja kerätä tieta lasten ja nurten näkemyksistä kskien heidän kkemuksiaan kaupunkitilasta ja siitä, minne he kkevat tai eivät ke levansa tervetulleita? Hyödynnetäänkö tätä tieta timinnan kehittämisessä? Millaisina lapset ja nuret ryhmänä näyttäytyvät julkisessa keskustelussa? Saavatk lapset ja nuret sekä heidän tärkeiksi kkemansa asiat tilaa julkisessa keskustelussa? Krstuvatk psitiiviset vai negatiiviset asiat? Humiidaank lasten ja nurten mninaisuus? Miten lapset ja nuret kkevat itseään kskevan keskustelun? timintaa asiasta ei le tutkittua tieta, tulisi kehittää arviintimenetelmä, jlla tietja vidaan kta kaikessa lasten ja nurten ikäryhmään khdistuvassa timinnassa lapsen etu n harkinnan keskeinen peruste ei khdisteta asiasta ei le tutkittua tieta, tulisi kehittää arviintimenetelmä, jlla tietja vidaan kta tiedttamisessa krstetaan psitiivisia asiita ja teemasta n käyty keskustelua myös median kanssa lasten ja nurten mista kkemuksista ei le tutkittua tieta, tulisi kehittää arviintimenetelmä, jlla tietja suunnitelmien knkretisinnin yhteydessä timia, jätetään myöhempään hyvinvintiselntek V:n timeenpanssa edistetään malleja, jilla varmistetaan lasten ja nurten ikeutta julkisten tiljen käyttöön, täytäntöönpann tulsten arviinnissa saatavia tulksia hyödynnetään timinnan kehittämisessä tiedttamisessa panstetaan jatkssakin psitiivisuuteen timia, jätetään myöhempään phdittavaksi laajemmassa tutkimuskknaisuudessa Visik Sumen Unicef luda yhtenäisen seurannan ja mittaamisen välineen, jka lisi ainakin Lapsiystävällinen kunta-mallin mukaisesti timivien kuntien käytössä (tai kaikkien)? Näin saataisiin myös kuntien välistä vertailukelpista tieta asiasta hyvinvintityöryhmä ja selnten täytäntöönpanryhmät kaikki timijat saltaan

9 Onk lapsilla ja nurilla mahdllisuuksia sallistua ja vaikuttaa tähän keskusteluun? Haastetaank kunnan timinnassa ja tiedtuksessa lapsia ja nuria kskevia yleistyksiä? Mahdllistetaank tässä lasten ma timinta ja itsemäärittely? Haastetaank mediassa lapsia ja nuria kskevia yleistyksiä? 9. Lapsia kskevia asiita tarkastellaan krdinidusti kknaisuutena niin, että lapsia kskevassa päätöksentessa ja timinnissa harkitaan ensisijaisesti lapsen etu Onk lapsen ikeuksien spimus kunnan lapsi- ja nuristyötä sekä -plitiikkaa hjaava väline hallintsäännössä, kuntastrategiassa, yhdenvertaisuussuunnitelmassa, lasten ja nurten hyvinvintihjelmassa? Näkyvätkö erityisesti spimuksen yleisperiaatteet (syrjimättömyys; lapsen edun ensisijainen harkinta; ikeus täyteen kehittymiseen; lapsen näkemyksen kunniittaminen)? Humiidaank lapsen ikeuksien spimuksen velvitteet myös kaikessa sellaisessa päätöksentessa, jka ei kske yksinmaan lapsia, mutta myös heitä? Onk kunnassa timija/tah, jka seuraa ja arvii lapsen ikeuksien tteutumista kknaisuutena? Onk tällä timijalla asiantuntemus edistää lapsen ikeuksien tteutumista sekä myös tunnistaa mahdlliset ikeuksien lukkaukset? Onk tällä timijalla työlleen riittävä mandaatti? Harkitaank kaikessa lapsia kskevassa päätöksentessa ensisijaisesti lapsen etu? Tehdäänkö päätöksenten lapsivaikutusten arviintia? Missä asiissa lapsivaikutusten arviinteja tehdään? Missä asiissa lapsivaikutusten arviintia ei tehdä? Tehdäänkö sekä vaikutusten ennakkarviintia että tteutuneiden vaikutusten arviintia? Humiidaank vaikutusten arviinnissa erilaiset lasten ja nurten ryhmät? Humiidaank lasten näkemykset lapsivaikutusten arviinnissa? Tehdäänkö budjetin salta lapsivaikutusten vidaan kta Lapsen ikeuksien spimus n kunnan lapsi- ja nuristyön sekä plitiikan perusasiakirja ja hjaava väline asiasta ei le kattavaa selitystä tehtynä hyvinvintityöryhmä, jka n mudstettu kaupunginhallituksen päättämän timintasäännön mukaisesti, ryhmällä n kaikkien siinä mukana levien tahjen päätöksentekijöiden myöntämä mandaatti sekä ylimpien päättäjien ja viranhaltijiden tuki Ennakkvaikutusten arviinti, jka sisältää myös lapsivaikutusten arviinnin, tehdään kaupunginjhtajan päätöksen mukaisesti, päätöksessä määritellään myös, millin ennakkarviinti tulee tehdä hyvinvintiselntek V:n täytäntöönpan kaupunginjhtajan päätöksen mukaisen arviintikäytänteen tteuttaminen jaksssakin hyvinvintityöryhmä ja selnten täytäntöönpanryhmät

10 arviinti? jllei lapsivaikutusten arviintia tehdä, miten päätöksentessa varmistetaan lapsen edun ensisijainen harkinta? Onk kunnassa timintatapja, jtka mahdllistavat sen, että lapset itse arviivat mien ikeuksiensa tteutumista? Kenelle lapset ja nuret vivat kerta ja mistä saada tukea, js heidän ikeuksiaan lukataan? Tietävätkö lapset ja nuret keneltä, mistä ja miten tätä tukea saa? Ovatk kunnan lapsi- ja nurisplitiikan tulkset sitä, mitä n taviteltu? Arviidaank lapsi- ja nurisplitiikan nnistumista lapsen ikeuksien näkökulmasta? Osallistuvatk lapset ja nuret sekä heidän vanhempansa tähän arviintiin? Osallistuvatk lapset ja nuret timenpideehdtusten tekemiseen ja niistä päättämiseen? 10. Lapsia ja nuria kskevaa tieta hyödynnetään mnipulisesti päätöksentessa Humiidaank ja hyödynnetäänkö lapsia ja nuria kskevassa suunnittelussa ja päätöksentessa lapsen ikeuksien kmitean Sumea kskevat humautukset ja susitukset? tutkimustiet? viranmaistiet, sisältäen lasten ja nurten parissa työskentelevien tiedn? lasten, nurten ja perheiden kkemustiet? kansalaisjärjestöjen asiantuntemus? Onk käytössä erilaisia tapja kerätä tieta lasten ja nurten näkemyksistä ja kkemuksista kskien heidän arkeaan ja hyvinvintiaan kk lapsen ikeuksien spimuksen käsittävänä kknaisuutena? Miten tätä tieta hyödynnetään? Kerätäänkö tieta systemaattisesti ja jatkuvasti kaikilta lapsiryhmiltä? tällä hetkellä ei le timintatapja, jtka mahdllistavat lasten itsensä tekemän arviinnin mien ikeuksiensa tteutumisesta lapsilla ja nurilla n mahdllisuus kerta asiasta kaikille heidän kanssaan timiville aikuisille ja lapset ja nuret tietävät, kuinka tukea n saatavissa käytössä n menetelmiä, jilla arviidaan lapsi- ja nurisplitiikan nnistumista ja siihen haetaan myös uusia välineitä erilaista tutkimustieta hyödynnetään laajasta, samin viranmaistieta, edistetään malleja, jilla vidaan nykyistä laajemmin hyödyntää kansalaisjärjestöjen asiantuntemusta sekä lasten, nurten ja perheiden kkustieta kuluterveyskysely ja kulujen hyvinvintiprfiilit tteutetaan säännöllisesti ja niistä saadaan tieta myös lasten ja nurten kkemuksista kskien heidän arkeaan ja hyvinvintiaan, samin ssiaalisen nuristyön tietja Varhaiskasvatuksessa syksyllä 2015 lasten haastattelu lasten mista kkemuksista Lapsen ikeuksien tteutumisesta, samin itsearviinti- ja auditintimalli, jta nuristimi valmistelee, vivat tuttaa tieta mahdllisesti tehtävän arviintimenetelmän phjaksi nurten mista kkemuksista Lapsen ikeuksien tteutumisesta itsearviinti- ja auditintimalli, jta nuristimi valmistelee ja jka tuttaa tieta mahdllisesti tehtävän arviintimenetelmän phjaksi Varhaiskasvatuksessa syksyllä 2015 lasten haastattelu lasten mista kkemuksista Lapsen ikeuksien tteutumisesta, samin itsearviinti- ja auditintimalli, jta nuristimi valmistelee, vivat tuttaa tieta mahdllisesti tehtävän arviintimenetelmän phjaksi uutena kknaisuutena tiednkeruuseen tulee Ohjaammallin tuttaman tiedn kkaminen ja sen käyttäminen kehittämisen välineenä varhaiskasvatus ja nuristimi => mahdllisesti muut timijat nuristimi => mahdllisesti muut timijat hyvinvintityöryhmä ja selnten täytäntöönpanryhmät kaikki timijat, uutena Ohjaamn tuttama tieta

11 Kerätäänkö tieta erityisesti sellaisista asiista, jissa lapsen subjektiivisen kkemuksen tulee lla erityisen keskeinen sa arviintia (sallistumisikeuksien tteutuminen, syrjinnän kkemukset, turvallisuuden tunne)? Osallistuvatk lapset ja nuret itse tiedn keräämiseen? Ovatk lapset mukana arviimassa ja tulkitsemassa heiltä kerättyä tieta? Tarkastellaank lapsia ja nuria kskevaa tieta krdinidusti kknaisuutena? Onk kuntarganisaatin eri tasilla tai sissa timivilla käytössään muilla tasilla tai sissa työskentelevien asiantuntemus ja heidän keräämänsä tiet? Mahdllistaak tarkastelutapa myös tiedn aukkjen havaitsemisen? Kerätäänkö tarvittaessa (esimerkiksi laadullista tai kkemuksellista) lisätieta, jtta päästään tilastjen ja keskiarvjen taakse? kerätään systemaattisesti ja tulksia käytetään kehittämisen välineinä kerättävä tiet n kaikkien kehittämiseen sallistuvien tahjen käytettävissä ja tiedt vat väline tarkasteltaessa mahdllisia aukkja uutena kknaisuutena tiednkeruuseen tulee Ohjaammallin tuttaman tiedn kkaminen ja sen käyttäminen kehittämisen välineenä kaikki timijat, uutena Ohjaamn tuttama tieta

12 LAPPEENRANNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ kl Kasvatus- ja petustimen is kkushune, Phjlankatu 23, 2. kerrs Rakennuspalikka 1 / Tarkistuslista 1: Lapsen ikeudet tunnetaan Näkyykö lapsen ikeuksien spimus kunnan strategiassa, hyvinvintihjelmissa ja muissa hjaavissa asiakirjissa? Arviidaank kunnan päätöksiä ja timintja järjestelmällisesti lapsenikeusnäkökulmasta? Kuuluuk kunta-/kulukhtaisiin petussuunnitelmiin kaikissa ikävaiheissa ihmisikeuskasvatus ja lapsen ikeudet? Missä ikävaiheissa kuuluu? Missä ikävaiheissa ei kuulu? Seurataank tai mitataank lapsen ikeuksien tunnettuutta lasten salta? aikuisten salta? Selvitetäänkö lasten ja nurten näkemyksiä ja kkemuksia heidän ikeuksiensa tteutumisesta arjessa? Onk kunta ryhtynyt aktiivisiin timenpiteisiin lapsen ikeuksien spimuksen määräysten ja periaatteiden saattamiseksi laajalti kk väestön tietn? Tiedtetaank kunnassa selkkielisesti sekä lapsille että aikuisille, miten timia, js lapsen ikeuksia lukataan? Tavittaak tämä tiedtus lapset? Rakennuspalikka 2 /Tarkistuslista 2: Kaikki ikeudet tteutuvat jkaisen lapsen khdalla Onk kunnan strategiissa, hyvinvintihjelmassa ja muissa hjaavissa asiakirjissa humiitu lasten mninaisuus? Onk tunnistettu syrjinnän vaarassa levat lapset tai lapsiryhmät? Seurataank asiakirjissa asetettujen tavitteiden tteutumista erityisesti haavittuvassa asemassa tai syrjinnän vaarassa levien lasten näkökulmasta? Onk tapja kerätä tieta syrjinnän vaarassa levien lapsiryhmien ikeuksien tteutumisesta? Onk kunnassa tehty yhdenvertaisuussuunnitelma? Onk suunnitelmassa humiitu lapset ja nuret sekä lasten ja nurten mninaisuus? Takaavatk strategiat, suunnitelmat, timintatavat ja käytäntö sen, ettei syrjintää esiinny näistä lapseen, hänen vanhempiinsa tai laillisiin hultajiinsa liittyvistä syistä: ikä alkuperä kansalaisuus kieli ihnväri sukupuli seksuaalinen suuntautuminen usknt vakaumus pliittinen ja muu mielipide varallisuus terveydentila vammaisuus asuinpaikka muu syy

13 Millaisiin timenpiteisiin kunnassa n ryhdytty yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja syrjinnän pistamiseksi hallinnn ja rakenteiden taslla? lasten kasvuyhteisöissä ja lapsille suunnatuissa palveluissa? suuren yleisön asenteissa ja timinnassa? Tekeekö kunta syrjinnänvastaista työtä yhdessä kansalaisyhteiskunnan timijiden kanssa? Onk kunnan eri timijilla ja rganisaatin eri sissa työskentelevillä ihmisillä riittävä saaminen syrjintää kskevissa asiissa? syrjinnän kielt syrjinnän tunnistaminen syrjinnän vaarassa levat ryhmät Tteutuuk yhdenvertaisuus arjen vurvaikutuksessa (puheet, tet, sanat, eleet) aikuisten välillä? aikuisten ja lasten välillä? lasten välillä? Onk kunnassa yhteisesti svittuja timintatapja syrjintään puuttumiseen? Ovatk kaikki lasten ja nurten parissa työskentelevät näistä tietisia? Humiidaank lasten ihmisikeuskasvatuksessa syrjinnän kielt? Kerätäänkö lapsilta ja nurilta systemaattisesti tieta syrjinnän mudista ja kkemuksista? Saak syrjintää kkenut lapsi tukea? Onk syrjinnän kkemuksista puhumiselle tilaa? Onk syrjintää kkeneille lapsille tarjlla tukea mien ikeuksiensa pulustamiseksi? Käytetäänkö syrjinnänvastaisten timenpiteiden phjana lasten ja nurten kkemustieta ja näkemyksiä syrjinnän mudista ja sen yleisyydestä? Arviidaank syrjinnänvastaisia timenpiteitä ja niiden vaikuttavuutta? Ovatk lapset ja nuret arviineet timenpiteitä?